Vapaus, June 23, 1955

              min tuotanto RiuaQiJief.
ussa Bulgarian •PSrim-v
soinen —lyiJTtefadas, jae
a valmistaa • eoäioas
sa. Vuoteen 1958 aiejjji
' ' ^ ' ^ t a a kupaflastHääj
aiptantolaitostenvaiajisic;
t lulee huomattavassa ffiä
s i mustilla j a vätiajetai,
<Jat&oa) Kaikki r i n » samassa riilanassa ifaiD»kniai pehstanisto'
Kansanedustaja Eino Käy en alustus
SKDLm ymakokmä^st^^^
tulien^
Tapahtuneet monet xatfcaisut eivät'
sensijaan ole voineet saada itovm Itor-r
ieita arvosanoja. Beitspmän vuotta
Ktten särjettiin aiheettomasti, vaikka
aa ruoka- ja kab^
i a . nimipäivä- ja liääkaaj
roippuja yjn. leipomoai»
3 E U N EM. 3.7fi76
sen st. W. Toronto, o,
ONNITEEVO ^
lIlUllllliliiliiijiiiiiiliiliJiilnlaiiiiiuiB
SPADINA ROAD
(Bloorin kulmassa) -
rORONTO. ONT.
Vastaanotto tunnit:
2-4 ip j a 6-7 ip.
let: Konttoriin WA.'l.|
KotUn WA.
ammaslääkäii
X)NS' BXJILDING
Tor<Hito, Ontatio
:klkä romaani
HINTA.sm. $3^
?armaleen Wardin per-li,
miten he olivat kqs-ivat
erinomaisia nuoäa
saadakseen elämäSnsä
; vain taloudenhoidosta
oli paljon tarkeämp&ä
a työhön, ihmisiin,ja
HINTA SID.$3iS
Mnaanin parhaat omi-a
raJkkausdraama Poh«
PÄÄSKY
HINTA SID. $2.75
istaan ITKE BAKAS-i
maailmanmaineeiisa.
VESIPÄÄSKY lumoaa
lakenteensa tehokkrai-a
edeltäjänsä,
a tällä kertaa aiheena
uutnantti, vanhan, yl­tä
ja leppymättömintä
de värilliseen naiseen
en itse että koko hänea
• HINTA SID. $2.»
Ulsuuden suuriin mes-ä
valloittaa lukijansa
ludefn pääteos, onW-donmukaisesti
ken-otta
j a rakkauden kaikld-
YTTÖ
HINTA SID.IliO
ikuuluisuuden sairaan-
Haan. Nyt sisar Hde-ijan
toiseen suosittam.
itterikärpäsen puron»
nen näyttelijätär.: .
KA
HINTA SID. I*W
näyte CaldweUln ma­ltista
tyylistä jaoiwl;
l lukijansa Bichelieun
iuihhi ja jännittäyyy*
punoo toisiinsa loista*
»ikkalluromaanL .
HINTA sm f"»
aiäärätyssä tarkoituksessa, ns. kolmen
äiiuren hallituspohja. Vaikka sen
jatjiamisen edut olivat ilmeiset ja
•vtukka erääsaa myöhemmässä v a i -
beesfa, varsin arvovaJtaiselta taliol-
. taian suositeltiin siihen palaamista, ei
aäin haluttu tehdä. Sosialidemokraa­tit
ja maalaisliitto ovat senjälkcea t i ­heästi
muodostellset uusia hallitukr
sia milloin yhdessä, milloin erikseen.
Sopu el kuitenkaan ole ollut niin erin­omainen
kuimilospäin on tuontuoa-takih
kehaistu.^ Ulkopuolisetkin ovat
helposti joutuneet' toteamaan halh-.
tusryhmien kesken tuon tuostakin
puhjenneen kukkotappelun joka
usean kerran on johtanut hallituspu­laan
ja yhden kerran suorastaan u u ­siin
eduskimtavaaleihin. Tämmöinen
tavan takaan aikaansaatu icriisi on
avullisissa pyrkinyt herättämään lä-biniiä
hymyilyä, koska sen päättyttyä
yleensä samat miehet tai naiset p a ­laavat
takaisin joko entisille tai kes­kenään
vaihtamilleen iialUtustuolelile.
Ei öle mitään parjausta toteaminen,
että hallituksen — tai hallitusten, jos
niin halutaan — arvovalta näissä
cperatioiasa on huomattavasti laske­nut.
Varsin yleinen tuntuu maassa
olevan käsitys, että asianomaiset lä-liinnä
istuvatkin hallituksessa vahti--
massa toinen toistensa tekoja. :
VIOkIE AIKOJEN SUOTUISA
TALOUDEUJNEK KEHmrS
EIrikoiseati : uTVnnmnnifn^ipas^ '
luonnollisesti helpoittaniit täHaf.ctjjirfn
ballituspolitii^skaa. Nimenomaan t a -
louspohtiikassa on kuitenkin Jatku­vasti
esiintynyt äkkfiäänteitä. vaikka
tavan takaa on luettu "pitkän tähtäi-i
men uskontunnustuksia. Hallituksen
talcusr j a palkkapolitiikka ovatkin
olleet yleensä häilyviä. Viime talven
aikana lar«iettiin esimerkiksi rauta­tieläiset
j a postiljoonit lakkoon. H a l l i ­tuksen
taholta ; Ihnoitettiin »että - se
ennen jättää paikkansa kuin suos­tuu
lakkolaisten vaatimuksiin. K u m ­mankin
rylmiän vaatimuksiin kui­tenkin
suostuttiin senjälkeen kun l a ­kot
olivat ennättäneet aiheuttaa val­tiolle
vähintään miljaardin maikan
tappion. Äskeinen ratkaisu n a maa­taloustulon
kohdalla kutiluu samaan
luokkaan. Sen on lask .ttu merkitise-vän
noin 7 miljaardin lahjoitusta vä-lityslilkeille
j a Etelä-Suomen suur-viljelijöille.^
vastaava määrä kootaan
aikoinaan veronmaksajilta, lähinnä
työläisiltä ja pientalonpojilta. Eri­koista
huomiota herätti, että tätä
päätöstä tehtäessä k&ksi sosialide­mokraattien
ministeriä jäi kokonaan
pois valtioneuvoston isturmosta Tar­vinnee
tuskin lisätä,, että tämä. pää­tös
oli tehdyn hallitussopimuksen
vastainen, mutta käytännös^ ei a i -
suomalaisten
vyjen
alennusmyynti
heuttanut mitään
seuraidssia.
S>i£5yn tullet tilanne' monien väik­keiden
kysymysten kohdalla todennä­köisesti
kiristyy entistä vaikeammaksi;
On. turhaa lähteä ennustelemaan,
mutta monien lähenevien ratkaisujen
koiidalta tulee olemaan kiintoisaa,
miten nykyinen hallituskokoomus a i ­koo
purjehtia monien uhkaavien k a ­rikkojen
läpi.
EI OLE KYSYSIYS YKSISTÄXN
TALOUDELLISISTA
RATKAISUISTA
Kaikkien lilldenylf luo yhä tihene­vän
varjonsa ensi ivuoden alussa t a ­pahtuva
tasavallan presidentin vaali
ja siihen valmistuminen. Siihen on
eräillä tahoilla ryhdytty jo erikoisen
rarhain. Varsinkin oikeiston aktiivi­suus,
jolle aluata saakka.ovat anta­neet
leimansa törkeys ja häikäilemät­tömyys,
on herättänyt eräänlaista
huomiota.: Tämä I s o a v a ryhmä us-'
koo voivansa tasavallan presidentin
vaalissa saavuttaa uuden taantumuk­sen
esiinmarsaln, Ja siksi juuri siltä
taholta tulemmekin syksyn kuukausi­en
aikana. näkemään vastimttomlm-man
vaalitaistelun. Mutta toisaalta on
nyt mj'öskln Suomen työväenluokalla
suuren hetken mahdollisuus. Koko
valveutunut työväestö, samoinkuin
vastaava porvaristonkin osa tietää, et-
^tei viime aikoina toisteltu lause työ­väen
ehdokkaan valinnasta maan v a l -
tioelkmän johtoon, ole mikään tavan­omainen
puheenparsi.-. Juuri se tieto
voi tehdä ja tekeekin lähenevän vaali-taistelim
ihnelsestl ennätysmäisen
kiivaaksL Me olapxae SSDLin job-dossa
asettuneet, niinkuin tieäetMfi
6i31e Icannaile. että työväen voiton
varmistamiani olisi tyäJäisten voi­mat
Mrimmfilsrn tarkoin /saatava'
kootuiksi ybteen. Valitettavasti mei­dän
vilpitön esitjftsemme on ainakin
vaalivalmistelujen alkuvaiheessa saa­nut
sosialidemokraattien Johdon t a ­holla
osakseen kohtelua; Joka on l e i ­mattava
arvottomaksi ja> y;Umielia:k-;
si. Jos sielläkin kerran vakavasti h a ­lutaan
työväenliikkeeseen kuuluva
kansalainen valtiomme korkeinunalle
johtopaikalle, niin se tuskin voi t a ­pahtua.
Jos eräät puolueen Johtavassa
asemassa o l e ^ t toimihenkilöt käyttä
vät suorastaan holtitonta kieltä. Me
emme ole suinkan halunneet määrätä,
kenenkä ympärille työväenliikkeen eri
osien vaalitoiminta. olisi keskitettävä,
me olenmie toistaiseksi vain halun­neet
neuvotella r asiasta Ja sopivasta
(ehdokkaasta. (NUnpä ei olisi pitänyt
olla aihetta loukkaavaan puhetapaan.
Sanoishi kultenkhi, että ellei nälsai
vaaleissa tai niiden loppuratkaisussa
päästä kunnollisin keinoin molempien
työvaenryhmien yhteistoimintaan, on
se rikos koko työväenluokan asiaa
hyvää Imhästtueslä
Keihäänheitosta on aina tuon tuos­takin
saatu kuulla uusista hinnupau-kuista.
Viimeisin on Unkarista saa-punut
uutinen, että Sandor Krasznai
on siellä tekaiamt tuloksen' T T J O I Ja
passittanut parikymmentä vuotta
^'anhan Unkarin ennätyksen 72.78
muistojen joukkoon. >
Häntä paremmin ovat Euroopassa
tänä vuonna heittäneet vain Puolan
Sidlo ja Neuvostoliiton VaUman, Soini
Nikkisen parhain tulos tänä kesänä
on 73.60 ja Hyytiäisen 7353.
vastaan. 'Porvaristo pelkää tätä mah­dollisuutta.
(Ainakin: erälasä pääkau­pungin
lehdissä, on tällä mahdolli­suudella,
jo; ennätetty lukijoita pe-loltella
sanoilla. Jotka olisi syytä pai­naa
nyt lujasti Jokaisen työläisen sy­dämiin:
''Jos eduskunnassa on vasemmisto-enemmistö
j a presidenttinä työväen
mies, mitä mahdollisuuksia avautulsl-kaan
tässä maassa soalali&miIle"> Sen
selvemmhx tulevien vaalien merkitj^tä
tuskin voltaisihi esittää.
Hyvät toveritlOlen koettanut edel­lä
luoda poliittisesta tilanteesta j o n -
klnlaLsen hajanaisen kuvan Toivoi­sin,
että 92 olisi saanut yhden Ja
toisen ajattelemaan, miten suuret
mahdollisuudet Suomen työväenluo
kalla olisi tällä hetkellä, jos sen kes­kuudessa
yhteishengen, yhteistyön Ja
yhteistahdon voimat vakavasti pyrki­sivät
kosketukttiin siinä mlejessä. m i ­tä
Suomen Kansan iDemokraattlnen
liUtto alusta saakka on osoittanut.
^Yhtenäinen työväenpoUtilkka, merkit­see
ennenkaikkea yhteisvastuuta ko­ko
työväestöstä. Jatkuva hajanaisuus
merkitsee, että osa työväenliikettä
kalkkonee työväenliikkeen yhteisiltä
perusvaatimuksista. Ensi syksynä t u ­lee
50 vuotta kuluneeksi Suomen työ­väenluokan
ensimmäisestä suuresta
yhteisestä voimanponnlstuk^ssta,
marraskuun suurlakosta v. 1905. Sen
vaikutukset merkltsivätmyös ensim­mäistä
suurta voittoa, kansanvallan
voittoa. Pitäkäämme sen voimaa, sen
henkeä ja sen antamaa innostusta
valmistautuessamme uusiin suuriin
tehtäviin työväenluokan asian voitton
viemiseksi!
(Loppu)
Mitä tiedämme ja mitä
tulisi tietaa syövästä
Käsittäen kaikki FENNIA-ja
LEIJONA-levyt
Tavallinen hinta $1.25
NYT A I N O A S T A AN 85 4f
Ostajan maksettava posti- tai expressilähetyskulut
Kiirehtikää tilaamaan nyt, kun saatte hyviä
äänilevyjä halvalla
• LEIJONA-LEVYJÄ:
A 207
T 5020
T 5048
T 5049
T 5053
Tj5Ö62
T 5063
T 5079
T 5083
T 5085
T im
T 5090
T 50»
T 5094
t 5095
T 5097
T 5098
Valse Lente, Oskari Merikanto
KesäUIan Valssi, Oskari Merikanto, Kuoro ja Jjeljona
konserttiorkesteri
Jätkän Serenaadi, Valssi, Yrjö Haapanen
Jätkän Lauantai, Jenkka, Yrjö Haapanen-
Kapakan pikkuinen Liisi, Jenkka, Kippari-Kvartetti
Vanhan Merirosvon kapakassa. Tango
Muurari, Valssi, Kippari-Kvartetti
Ilawa3i-Idylli, Foxtrot, Tapio Rautavaara
Unikuva, Tango Metro-tytöt
Vanha kotini, Tango, Eero Väre
DeUla. Aavikon »ytär, foxtrot. Katariina Ja naiskuoro
Apashi-Tango, Alpo Nuoli
"Stadin K u i d i " , foxtrot, Georg Malmsten
Lnokseln käy, armahain, valssi Georg Bialnuten
Hurmio, Tango, Veikko Tuomi
Sydän harharetkells, valssi, Veikko Tuomi
Onnen tie, tango, yeikko Tuomi:
Oli kuu, Bequin Foxi, Veikko Tuomi
Sune laulan mä hiljaa, tango, Olavi Virta
Tuulikannel, tango, Olavi Virta
Uamiri kertoo Argentiinasta, tango
Margaret, valssi (Lasse Pihlajamaa, hannonlkka Ja
yhtye)
Erokyynel. tango, laul. Veikko Tuomi
Liian montfi muistoa, beguin, laul. Hertta
Slnune, Beguin
Me tanssime iaaa, tango-begUin (Laul. Veikko Tuomi)
Se Julmetun suuri laiva, jenkka, Pentti Kaartinen
y ja "Kulkurit*
Ne ajat, Slow-Fox, Penttfi Kaarthien ja " K u l k u r i t "
Unta ja totta, valssi, Eugen Malmsten
Töölön. Taula, Slow-Fox, Eugen Malmsten
Mnstak rakkautta, Fox-trot, Eugen Malmsten
Sata laulua rakkaudesta, Eugen Malmsten
Varuskunta rakkautta,'valssi, Veikko Lavi
Hämeen Helmi, Jenkka, Veikko Lavi
• FENNIA-LEVYJEN valikoima
F lOI Varisevat lehdet, valsJsl, säv. Paul Norrback
Koomikkojen tanssi, säv. Smetana .
F 101 Unkarilainen tanssi No. 5, säv. Brahms, sov. Norrback
Rentola jenkka, säv. Paul Norrback
F 106 Figaron häät, overtnnrl, säv. Mozart, sov. Norrback
Hauskat hetket, säv. Pani Norrback
F 107 KeräiUan valssi, säv. Merikanto, sov. Pani Norrback
Ilon sUvln, Jenkka, säv. Paul Norrback
F 108 Lumoava hetki, tango, säv. Paul Norrback
. Kulkurin valssi, sov^ Paul. Norrback
F 109 Itämainen tunnelma, säv. Paul Norrback
Polkka sikermä No. 1, sov. Paul Norrback
F 110 Blour Street Rhomba, säv. Paul Norrback
K o l i a muistellessa, valssi, säv. Pani Norrback
TILATKAA OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING
COMPANY LIMITED
LEIJONA, FENNIA JA BEAVER LEVYJEN
VÄHITTÄIS- JA. TUiycyMYYJÄT
SUDBUHY. p N j : ^ P
Samanaikaisesti kuin syövän syltä
ja parannuskeinoja selvittelevä t u t -
kunustyö jatkuu herkeämättömänä
laboratorlolftsa j a sairaaloissa maa­pallon
kaikilla puolilla, järjestelee
Yhtyneiden Kansakuntain yhteydes­sä
toimiva Maailman Terveysjärjestö;
WHO, suurta yleishyökkäystä tätä
vaarallista ihmiskunnan tuhoojaa
vastaan. Viime huhtikuussa Pariisis­sa
pldetfty Unescon kokous antoi esi­telmineen
erinomaisen yleiskuvan tä­män
tutkimustyön^ j a syöväntorjun­nan
nykyisestä tilasta. Joten-esltter
lemme seuraavassa lukijoillemme
eräitä tarkeiriipiä keskustelun .yksi­tyiskohtia.
MITÄ SYÖPÄ TODELLI­SUUDESSA
0.\?
Kokoukseffia todettiin,: että miltei
päivittäin ilmestyy kaikkialla maail­massa
sanoma- ja aikakauslehdissä
klrjoltehnia, jopa kokonaisia kirjoja,
joissa syöpä esitellään sensatioita t a ­voitellen'
j a tieteellisUtÄ yksityiskoh­diltaan
usein epäpatevästi. Näistä
-kirjoituksista, todettiin, on huomat­tavasti
enemmän vahinkoa kuin hyö­tyä,
ja niiden synnyttämien tiarhakä-citysten
poistamiseksi on tarpeen vie­lä
kerrata, mitä syöpä todellisudesaa
on. •
Ihmisruumis koostuu erityyppisistä
solukoista, joiden ellnlät ovat eripi­tuisia
ja jotka ovat kaikki jktfeuvan
uudistumisprosessin alaiala. Joka
elävät aikansa ja kuolevat aikanaan
jättaäkseen paikkansa seuraavalle so­lulle.
Tämä näennäisesti sekasortoi­nen
ja monisärmäinen tapahtuma
noudattaa kuitenkin terveessä llimls-ruumiissa
yhtä järkkymätöntä lakia,
josta ei ole poikkeusta — uusi solu
korvaa vanhan siten, että niiden ko­konaismäärä
valh'telee tuskin nimek­sikään..
•
Välistä tapahtuu kuitenkin, että
muutamat solut rikkovat tämän lahi
ne ryhtyvät lisääntymään mielivaltai-sestl
ja tuottavat uusia soluja el van­hentuneiden
ja kuolevien solujen kor­vaamiseksi,
vaan täysin tarpeettomia,
"asiaankuulumattomia'' Ja ylimääräi­siä.
Tällaista Ilmiötä kutsutaan kas-vannalsekai,
ja mikäli tämä kasvan­nainen
on "pahantapainen", kuten
lääkärit sitä nimittävät — nhnityk-sen'sisältö
lienee selvä enemmittä se­lityksittä
on kysymyksessä syöpä.
MITEN J A MISSÄ
SYÖPÄ ESIINTYY
Syöpä on yhtä vanha kuin ilimis-kuntakin.
Jo toisella vuosiaadalia e.
K r . elänyt kreikkalainen oppinut
C^Ienos tietää kertoa syövästä, että
nuo edellämainitut "kapinalliset" so­lut
eivät suinkaan tyydy pysyttele­mään
paikoillaan ja turmelemaan
vain s i U kudosta, jossa ne ovat syn­tyneet,
vjian SRlrtyvät verenkierron
matkassa myös uusiin solukkoihin
kiinnittyen uusille kasvupaikoille,
missä ne muodostavat omia "aiirto-kuntiaan."
Syövälle ovat vaataanottavaLsia käy­tännöllisesti
katsoen ihmisruumiin
Icaikki solukot. Taudmtapausten re­kisteröinti
osoittaa icuitenkin, että
sukupuolien välillä on tässä suhtees­sa
eroa — miehillä näyttää syöpä
syntyvän helpommin ruoanKUlatuseli-mistööh
kuin muualle,-Ja naisilla taas
sukuelimet ovat suuremmassa vaaras-
.sa kuin muut solukot; Toisaalta ovat
taas yleisesti ottaen hengityselinten Ja
aiun eri osissa esiintyvä syöpä Jon-jdtoverran
harvinaisempia kuin iho-,
dalla e. K r . — tunsi kreikkalaisista
lääkäreistä syövän "lääketieteen isä''
Hippokrates, joka nimitti sitä " r a ­vuksi",
mutta vielä häntäkin aikai-^,
semmat,Egyptlatä Ja Intiasta löydetyt
kirjoitukset tietävät mainita tämän
sairauden. Voidaan pitää todennär
köisenä. että syöpä o l i varsin levinnyt
jo esiiiistorialllfilna alkohia, mutta
koska tauti iskee huomattavasti use­ammin
lihas- kuin' luukudoksiln. on
kivetty9iistÄ 'ollut löydettäviätä vain;
vähän merkk,ejä ^öpävauriblsta.
SYÖVÄN LEVINNEISYYS?
On esitetty sellainenldn teoria, että
syöpä on levinfiyt ja yleistynyt sivis­tyksen
levitessä,. että se tolshi sanoen
olisi jonkinlainen "kulttuuritautl". On
eaitetty myös tilastoja, Joiden mukaan
syöpä on yleistynyt elintason kohoa­misen
mukana. Nämä tilastot ovat
virheettömiä, mutta ne eivät kuiten­kaan
todista mainittua väitettä o i ­keaksi.
Ne todistavat todellisuudessa
vain kolmea asiaa: että taudinmäärit-telymenetelmät
ovat nykyisin käyneet
varmemmiksi, että keskUkä on nous-aut
j a että muiden sairauksien osuus
kuolemansyynä on laskenut. Useat
ihmiset kuolevat nykyisin syöpään
vain siitä syystä, että aikaisempina
vuosisatoina, lääketieteen ollessa sil­loisella
taasUaan, he olisivat kuolleet
jo aikaisemmin Johonkin muuhun
.tautiin. Lisäksi on muistettava, että
kehittyneimmissä maissa vaativat sy­dän-
j a .verenkiertoelimien taudit, täl­läkin
hetkellä huomattavasti run­saammin
uhreja k u i n syöpä.
Syöpä ei ole edes pelkästään ihmis­ten
ykainolkeuteCtu sairaus. Sitä el
ele ainoastaan todettu Ja tarkkailtu
lukuisissa eri eläimissä, vaan täysin
vastaavia ilmiöltä on tutkittu myös
kasvimaailman piirissä.
MITÄ TILASTOT SANOVAT?
Syöpätutkimus ei ole tyytynyt vain
fysiologisiin, kcmiallislhx Ja biologi-i^.
in menetelmiin pyrkiessään selvittä­mään
syövän arvoitusta, se on ottanut
avukseen myös tilastotieteen. Mikä
on esimerlOicsi ilmaston, ruokavalion,
erilaisten vallitsevien elämäntapojen.
iän, sukupuolen tai ammatin vaikutus
syövän syntymiseen? Kaiken tämän
vertailulla on pyritty saamaan vas­taus
kysymykseen mikä syövän a i ­heuttaa,
mutta täysin varmojen joh­topäätösten
tekeminen niin monisär­mäisestä
aineistosta kuin tilasto on,
yhtäkaikki osoittautunut valkeaksi.
Korkeintaan on saatu vihjeitä siitä,
mihin suuntaan tutkimuksia tulisi ke­hittää.
Muutamia johtopäätöksiä pyrittiin
kuitenkin:, tekemään: Neekerit ovat
t esimerkiksi suhteelllöcn turvassa iho­syövältä,
yatsasyöpä on tavallista
yleisempi japanissa j a Indonesiassa:
maksasyöpää tavataan ransalmmln
tropiikissa. Kaiken kaikkiaan syöpä
koettelee erityisesti lauhkean vyöhyk­keen
edistynelmpiä malta ja on s u h -
teelllssil harvinalsmpl. erittäin kuu­missa
tai kylmissä seuduissa, uskot­tiin
aikaisemmin. K u n kuitenkin saa­tiin
käytettäviksi riitä van tarkkoja
tilastoja takapajuisemmlsta maista,
päädyttiin siihen tulokseen. 6ttä syö-,
pää esiintyy kalkilla leveysasteilla ja
että se tuhoaa ihmisiä kaikkialla
maapallolla peloittavan tasapuolisesti.
Jotakin on kuitenkin saatu selville;
Tiedetään että syöpä aiheuttaa 10 —
15 .pros. maapallolla esiintyvistä kuo­lemantapauksista,
mikä merkitq^e, et­tä
Joka seitsemäs tai kymmenes Ihmi­nen
kuolee juuri sen seurauksiin.
Edelleen on selvitetty, että molemmat
sukupuolet ovat suunnilleen yhtä alt­tiita
sairastumaan siihen, ja että vaa­rallisin
ikäkausi tässä suhteessa sat­tuu
viidenkymmenen ikävuoden mo-lemmiUe
puolUle. Vihdoin tiedetään,
etVi syöpätapaiiksla esiinty jonkin-verren
runsaammin nlLssä ammateisa.
Joissa työntekijät joutuvat tavalla tai
to|seila tekemisiin hiilivetyjen ryh­mään
kuuluvien kemikalioiden i ^ n s -
sa; näitä oivat esim. terva, piki, muu­tamat
vuorlöljyn johdannaiset sekä
tietyt väriaineet.
MIKÄ SYÖVÄN AIHEUTTAA?
Teorioita syövän alkusyytä on esi­tetty
lukuisasti — tälläkin hetkellä
niitä on pohdinnan alaisina kokonais-
Biiiyfs! voitu
Somancan 4 - ' l
Toktaolms. ^ Kesäkuun 16 pnä Gö­teborgissa
Quoritettussa Romania-
Ruotsi jalkapallomaaottelussa voitti
Ruotsi vakuuttavasti 4—1. Bomania-laiset
alkoivat hyvin, mutta eivät jak­saneet
pitää vauhtia yllä.
ta i kappaletta, mutta koska mitään
niistä ei ole alkuunkaan pystytty pä^^
tevästl todLstamaanoikeoksi, ei n i i ­den
lähempi esittely täs:»i yhteydes­sä
liene paikallaan: Eräät yleiset us­komukset
voidaan sensijaan hyljätä
varmasti väärinä, ennen muita se kä­sitys,
että tietyt palkat — talot, kadut
tai:seudut—- aiheuttaisivat asukkais­taan
tämän sairauden. Syöpä on n i ­mittäin
niin valitettavan levinnyt,
että jokaisesta tiheämmin asutusta
pisteestä löytyy useampia sen uhreja;
Eräiden säteilyinjleri tiedetään täy­sin
varmasti allieuttavan syöpää;
Niinpä esim. ultraviolettisäteet, jotka
ruskettavat kauniiksi auringonpalvo­jien
Ihon. aiheuttavat suurina annok­sina
ihosyöpää. Erikoislääkärit Ja
henkilöt, jotka Joutuvat työssään kä­sittelemään
radioaktiivisia kappaleita,
voivat saada syövän sekä röntgen- et­tä
niin kutsutuista eanimasätelstä.
Tähän mmaan rytmiään kuuluu myös
S3 syöpä. Joka «yntyy atoiniräjäytyk-sissä
esiintyviästä radioaktiivisesta sä­teilystä.
—Kuten jo edellä mainittiin
ovat eräät kemikaliot vaarallisia, ja
eräät tutkijat ovat myös esittäneet,
että naispuolisella sukuhormoonlUa,
foUikuliiniUa, olisi toisen asteen mer­kitystä
syövän synnyssä niutta ym.
käsitys ei ole kuitenkaan saavuttanut
yleistä kannatusta.
lEräät eläimiUä suoritettujen kokei­den
tulokset näyttävät osoittavan, et­tä
syövän aiheuttaisi Jokin tietty, tois­taiseksi
tuntematon virus, mutta ko­keitten
todistusvoimassa on vielä täl­lä
hetkellä huomattavia aukkoja.
Myös jatkuvan, mekaanisen ärsytyk­sen
kohteeksi joutuvissa: ruumiinosis­sa
— esim. kieleen hankaava rikkinäi­nen
hammas! — on havaittu synty­vän
syöpäkasvahnla.
Kaiken kaikkiaan on sILs syövän a l ­kusyy
vielä tänäänkin hämärän pel­lossa.
Tiede suhtautuu lähitulevai­suuteen
kultei^in optimistisesti; us.-
kotaan, että lähiaikoina' tullaan n.s.
eloktronimikroskootiilla pääsemään
niin voimakkaisiin suurennussuhtel-siln,
että voidaan ssurata, mitä muu­toksia
äolun molekyylirakenteessa ta­pahtuu
siinä ealheessa, jolloin ^splU
sairastuu ja muuttuu syöpäsoluksi.
Saattaa olla; sanotaan, että sydpäj voi­tetaan
samalla hetkellä kun'tällainen
mikroskooppi:vaUnistuu. ;^
SYÖVÄN OIREET?
Sanottava on, että tehokkaimmin:
syövän leviämistä edistetään heittäy--
tymällä sen suhteen kohtaloniiiikon
varaan — ."syöpä tulee, jos on tullak­s
e e n . . . " Kymmenet ja sadattuhan­net
parantuneet syöpäpotilaat eivät
ole menetelleet näin. Päinvastoin he
ovat heti huomattuaan pienlmmän-kln
merkin terveydentilam» kehitty­misessä
epäsuotuisaan suuntaan,
kääntyneet lääkärin puoleen ja saa­neet
kaipaamansa ; avun: syöpä on
torjuttu heti alkuunpa. Myöhemmäs­sä
vaiheessa sitä onkin valkea, jopa
mahdoton torjua. Mutta miten tie­tää,
milloin kysymys on syövästä, m l l -
Kokooniiis ja kansan*
puolue sotajälaila^
lielslokf. — (VB) SponulafsteD
olkcli{to|^uoliifiilfs« -"tu^MOtvH^ttti'-'
Ja laiimnptioloeen vSliM
< tynyt, lUnlrUU prcsld^oMldido-haskysynyksestd;
Kokobnoliaen
lehdet syytt»v&t kansahpuolaeen./
Läbinoä ponnestari IleJkklKan-nlsion
Ja kaosanedusUM, |nn»
Karvlkon taktikoineen Kekkosen
valltuksltDlon puolesta, x
Ne, väittävät, 'kaasanpttplpeen
V c/jnenneen oman ehdokkiäans»:
- pormestari E. Rydmanin 'Matiak­seen
porvarien rivit hajalle.'
:uiikipäu^
roaalaiaetmtttkaaiajaiCflnadial^ tMl'^i^:i
miUoonaa), i ^ t a a i ^ Uiattoyiifexi^tol^^^
ojlstoa^1t|fsä«^^
AJANVlEtE
Kiinan <kansantasavalta
ja Itä-Saksa mukana
Suun periaatteellinen merlcitys on
sillä, että Olympiakomitean päätöksen
mukaan saavat Kiinan Kansäntacu-valta
ja Saksan Demokraattinen; T a ­savalta
osallistua ensi vuoden olymr
pialaisiln. Käytännöllisesti siUä ei
vielä ole erikoisen suurta merkitystä,
mutta ehkä jo 1960 olyinplaklsoisaa.
Nyt esim. Itä-^oksan jalkapallojouk­kueella
.el ole mitään mahdollisuutta,
kun se karsintaottelussa joutuu U n -
l:aria vastaan J a putoaa pois varmasti.
Uutta tshekkiläistä
hiHikombainia kokeiltu
Eräiässä Ostravan kaivoksista
Tshekkoslovakiassa on suoritettu lop­puun
uuden tshekkiläisen kombalnin
kokeilu. Mainittu: kombalnl on • tarr
koitettu hiilen louhimiseksi syvlst^l
kerrostumista. Kokeiltaessa-kone on
osottautuniit hyväksi. 'Tämä' uusi
kombalnl, Jonka on suunnitellut i n - :
sinööri Jupa, on 140 senttimetriä ler
veä Ja 350 senttimetriä pitkä ja toimii
pneumaattisesti.: Kombalnin:etuisuus
on siinä että se louhii ja.'lastaa h l i - '
Ien yhtäjaksoisen kierreakselln avulla]
sen sijaan, kun tähän työhön ^on a i ­kaisemmin
tarvittu paljon monimut­kaisempia
laitteita. Kombalnl voi
toimia kuinka kaltevissa kerrostumis­sa
tahansa.
loin jostakin muusta, vaarattomasta'
salraudestt^?. . ^ \
. Oireet|0Vai Inäm&: pieniä kivutto-:
mia : £äsvann'alsld ( «verenvuotoa perä­aukoitta;
vaikka se olisi kivutontakin
Jatkjiya^ ])cäiteKtt,tt: jdatkuvi((
latushä^lriöid.'vähdvyrl^yytttt ?Ja s i i ­hen
liity vää väsymystä; p^hjon a i ­heetonta
n vfthe^tyipl^ä;: vitsepäistä
•ummetulta; %bn'etiät&valllstaft vaale­utta
tai kellcfttfyyyttä. ' T,'
Tuttuja ilmiöltä kaikki tyynni —
kcnellöpä;nielstä ei olisi ollut; Influ­enssaa*'
tai; jdtäkln muuta pudtu v l -
kaV-; Älköön siis edellämainittu oirei­den
'lucttfelo saattako ketään hermo­ilemaan
tai unettomaksi, mutta jos
nuo oireet kestävät epätavallisen kau-anj'dillöln
on syytä pistäytyä toh­torilla.
Ei sitten vasta, km^np ovat,
kestäneet liian k a u a n . . . '
Syöpä on kieltämättä pcloittäv^
vastustaja. 6iitä huolimatta ilimls-kunta
Tvoi yhtyä Pariisin kokouknsn
lohdulliseen loputoteamukscen.
Kahdeskymmenes : vuosisata op
merkitsevä Ihmisen voittoa syövästä l
on nyt kirjakaupassamme
mf i
Mi
suuri yalikoimar. äimmelÄ Uliini
Zane Grey: , •
Erämaan kukka C tj
Romaani — 271 sivua.'btnt» nML fUK); f^.
i«nef:prey^^
^Viimeinen>aio - vlr
Romaani —> 289 «Ivo», h l ? » nld. f t M f^^r
Zane -^Örey: ;• i:VS
Betty Zane 1
Romaani — 314 «Ivva; lOnto nid. |1M' l >
Florence Barclay: ^ , ^ , . " u 1
Rukousnauha - : V.i
Ronuunl — 304 alvus, hini» ald. fUOO
Setdon Truss; ^ ' , 4
Kadonnut raharuhtinas :
Romaani — 230 aivo», btail» nlip. fLOO
Berta Ruck: y '" ' ^ • L
: Kevättä ja rakkautta
RomaaiU ~ 206 slvtia, hinta nid. ILOT . |
M'
Mika Waltäri:
Paläval nuoruus
sm
i p
Romaani—-5041 siToa^ btnta nld^ tOfr
Mika Waltari: " - •',
Jättiläiset ovat kuolleet
327 alvus, hinta nld. »1410
Kristmann Qudmuhdsson:' ' .'
Myrskyn mentyä <
Romaani tL 317 «Ivo», lilnta nld. 9LO0
Kristmann Oudmundsson: |-
Kaiikaineh ranta «
Romaani 288 sivna, hlnjb» aUL fLIlO
Katri Ingman:'
; .Rohkeat sydämet'^ rr
Romaani — 234 ^voa, hiata nld. 9UI0
Katrf Ingman:
A ; Virtanviemä
Romaani '-^ 246 «Ivoa, hinta nld. »LDO
B9ti Heiniö:,.' ,
,, ^ Viileä suvi /
Romaani — 212 aivoa, hinU nld. $IM
E6ti Heiniö: , ?
Qjaii takana .
Romaani -^iZlG aivoa, hInU nld. 91M
Orada D?ledda: ivij
i i
Romaani'
pako Egyptiin ;
l'-.237alvns;taliitanld. |L0O
MA
I suomenkielen taitoa!
NYKYSUOMEN SANAKIRJA
Nyt on N Y K Y S U O M E N SANAKIRJAN valmistamisessa päästy puo­liväliin:
tämän kuusiosaisen monumentaaliteoksesta on jo valmistu­nut
K O L M E OSAA.
ENSIMMÄINEN OSA: 696 aivita. Jossa 30,000 hakusanaa
TOINEN OSA: 735 sivua/ioMa 36X100 hakusanaa
K O L M A S OSA: 753 sivua. Jossa 34,000 hakusanaa
K A K I U OSAT ON S m O T T U NAHKASELKXKANSIIN
»Nykysuomen sana kirja on pohojan Ja kirjoittajan turva.
Hinta $ 1 2 . S 0 osa, eli kolme osaa yhteensä $ 3 8 . 00
Hieno Ja kaunis lahjaidrja
MEIDÄN MAA
Suomi sanoin Ja kuvin Jossa esitellään maakunnittain nykypäivien
Suomi. Lähes 1.000 sivUa, 696 kuvaa, 8 värilUtettä, Kirjan paino 8
paunaa. Koko 21x28,2 cm. — NellväripääUyksessä Olavinlinnan kuva.
ARVOKAS J A U P E A I^AQJATEOS M E R K K I - J A JUHLAPÄIVIKSI
. Hinta nahkaselkikaasfasa 9 1 7 . 00
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
P. O . R O X 6 9 } i SUOBVRT, ONTARIO
PEARL S. B U C K I N hmlmsai
ROMAANIUUTUUDET
NYT SAATAVANA!
PEARL S- B U O K :
N A I S T E N PIHA
«74 sivua ifinto sld. 13.00
Rikkaan kiinalaisen kaupplaskodin muurien ympäröimä maailma
on täynnä kiihkeitä tapahtumia, sillä kuusikymmenpäisen perheen
piirissä elämä kouhuu rehevänä ja värikkäänä. .Tämän pienoisyh­teiskunnan
valtiatar on viisas, lumoava rouva Wu — niitä harvinaisia
ihmisiä, joiden viehätys perustuu älyn Ja sydämen tasapainoon.
Tämän naisen elämänongelmia — Ja samalla Jokaisen naisen ongel­mia
— kuvaa Buckin "Naisten piha" — romaani. Jossa välähtelee
leoko maailman naisellinen viisaus
PEARL S BUOK:
Ä I T I
274 sivua Rinta sfd. 92.75
Pearl Buckin "Äiti" kuuluu parhaimpaan, mitä tämä Nobelin palkin­non
saanut kuuluisa amerikkalainen kertoja Ori kiinalaisesta aihe­piiristään
kirjoittanut Se on romaani yksirikertaisesta. uljaasta
talonpoU^alsvalmosta, joka jää miehensä hylkäämänä yksin huoleh­timaan
lapsistaan, mutta joka ylpeydessään salaa tappionsa uteliail­ta
kyläläisiltä ja ryhtyy hiljaiseen taisteluun elämänsä Ja lastensa
ulevaisuuden puolesta.
F E L I X DAHN:
T A I S T E L U R O O M A S TA
il4 sivua Hinta sld. $2.50
Felix Dahnin "Taistelu Roomasta" on mahtava kuvaus ajalta. Jol­loin
kansainvaelluksen jättiläisaalto vyöryi y l i ikuisen Rooman Ja
sen raunioille kohosi lyhyeksi kukoistuksen tuokioksi goottien maail­manvalta.
Historiallisiin tapahtumlhi ja henkilöihin Icutoutuen
polvelevat romaanin juonisälkeet niin jännittävinä ja dramaattisina,
että salapoliisiromaanien ahmijallakaan ei ole syytä valittaa tämän
Uassikon ääressä.
Kuuluisan amerikkalaisen Idrjailijan ja sanomalehtimiehen
ALBERT E. K A H N I N teos
K U O L E M A N L E I K KI
246 sivu» HinU sld. $3.00
"Kuoleman leikki" on vohnakas, hehkuva talsteluklrja lasten o i ­keuksien
puolesta. Siinä esitetään pelkkiä tosiasioita; Mutta sitä
lukee ahmien kuin parhaita jännitysromaania, sillä Kahnilla on ifa-mfeteltävä
taito esittää kylmät, lahjomattomat tosiasiat elävästi mu­kaansatempaavasti,
vaikuttavasti. Setiarras vakavuus ja iniUmilli-ncn
lämpö, Jolla K a lm ajaa tässä teokessa "näiden pienimpien"—
«ota- Ja rotukiihkon. raakojen aerjakuvien Ja gangsterifilmien, mie-lipideterrorin
Ja poliittisen koston urheiksi Joutuneiden lasten —
asiaa, ei voi Jättää välhipitämättömäksi ainoatakaan "inhimil]iflt&
ihmistä".
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHiNG CO. LTD.
BOX 69
^ a H e r a u t a ; ' !' ,
Suuri yö
Romaani — 386 aivoa, bfntor nUU |I4M
Elsa Heporauta: ^ \
Saaren juhannus
Romaainnil •» 267 alvna, blnts nli
Ronald
nld. 1140.
Fangen: *
Kaksintaistelu '
Romaani— 402 livo», hinta nld. |U00
•''ii
1 Toivo Pekkanen:
Kauppiaiden lapset
Romaai)i — 370 sivua, bInU nld. $140
Toivo Pekkanen: ?• >^
Tie Eedeniin ,» . "
Romaani — 269 ilvna, hinta nld. ItOO
Toivo Pekkanen:
Ne menneet vuodet,
Romaani 366 aivoa, hlnU nld. fLOO
Tyyne «MalJ* Salminen j ; .
.Elämä jatkuu _
Romaani — 24r slvos, binta nld.
Tyyne Malja Salminen:
Kolmen naisen talo
Romaani —176 slvoa, blhta n|ip. ftOO
Hans Fallada:
Oli meilläkin ennen 3apsi
Romafnl^ 586 afyoa, taJnt» nfii. fLOO
Hans Fallada; ^
Lapsuuden kodis^
Romaani^- 340'aivoa, bfnta viä. ILOO
Ernst Wiechert: ' •^'^ "
Uskollinen lauttui^i !
Romaani .-266 aivoa/blnts nld, 9L00
Ernst Wiechert: ; '
Majurinrouva ,
Kertomoa-^26S aivoa, bitttaidd. fLOO
mi
Jo van Ammers-Kullerr r at
Kapinalliset naiset ,
NeUan aaknpl6lven romaani
; 458 ,alnia, Unta: nid.fljOp :
Jo van Ammew-Kuller: Z '
Naamiohuvit -
Romaani — 313 sivua; binta ntt; IMI
Martti Merenmaa:
Laiva on lastattu
Romaani — 227 sivua, binte nld; $140
Henry Bordeaux:' . ,^
. Kuutamosonaatti ^
Romaani ~ 217 sfvoa,:liinta nld. fLOO
i i i
m R. C.Sherriff: , • • <•
Vihreä veräjä
Ronuanl>-i^ 318 aivoa, blnta nld. ILOO
Artturi Leinonen: ' ' "
Keväästä kevääseen
Romaani — 328 sivua, binto nld. fUO,;
Artturl Leinonen: ^ , " v"
Romaani — 268 aivoa, blnla nld. 9140 '
Tilatkaa osoitteella: ,i ,/t
PUBLISHING CO. I.'