Vapaus, October 9, 1951

              e. NjrtkJa
Ua. XDutta
ään."
3Uut vasta
i kalasta,
tn tuonut
si tapaa-•
eriltään: '
iltsenl flp
Kuuselaj
lojainatka
liitariossa
Iflirt BoBMla oU C S J i n Jm S C AB
^nctsjana äakcHjfiiia Berlifiiiln
esliTaallss» J a vletalU Iällä
sen lisäksi oseist» mnlssa
^ ^ m a l « s 3 . Hän on nyt koUn-
^^njmötolfikesknkslssa kertoen nä-
^ji^n ja bavainnolsfaan mat»^
jun. « o n u i > ^ järjestyksessä:
Cannansbt •- »«»»»kn»» "
HomJitf lokaknon 13
gonth Porcupine lokakuun 14 v.
jjontreal lokakuun M
StiCatbarines . . l o k a k u u n 18 :
Sjnil» lokakuun 19
Q^J» Ja seuroja näillä palkkaV
jjjilla pyydetään varaamaan huone
iietilalsuuksla varten Ja huolehti*
palkalUscsia ilmoittamisesta se.
jleensä olemaan apuna tUalsnnk*
1 onnistumiselle.
iDOsela puhuu pääasiassa nuorisoa
ikevista kysymyksistä, mutta hänen
luensa orat epäUemättä mleten.
Dtoisla vanhemmallekin väelle. Hän
liim ainakin useimmissa tapauksia-eotlannjnkielellä,
mutta keskuste-poheen
jälkeen voidaan käydä
loeksikin, missä se katsotaan edul-
•gunaksi*
Soond Laken ja -Kirkland Laken
JsoDdei on järjestetty samaksi pal­oi
siinä mielessä, että molemmilla
Ikkaknnnilla on paremmat onnls-
Olsen' mahdollisuudet sunnuntal-
Tukoituksena on,: että Bonnd
keDa Järjestetään tilaisuus lltapäi-
]i Jt Kirkland Lakella illalla. Josta
ikalllset toverit pitävät huolen.
Vii iHiolimjIjuoiiJiii
allek. Suomesta
oot 510;SII sUciarJoUBfto « l U c»
soorvsUan coplnuivmilm^f^efa.
AI|cUrJoUiiflc«i''feciAäi^^ i^U
koo.
Toronton osasto
viettää 40-yuotis-jujiiaa
13-14 pnä
Toronto. Kaupunkia Uertäessäni
tapasin useita emäntiä keskiistelemas.
«a kesäisistä kokemtikslstaan: Yhteii
senä mielipiteenä tuntui olevan; että
pitäisi saada tuttavat koolle; jotta
saisi kertoa' Ja»kuunnella toisten ker­tomuksia
kokemuksista.
"Silloinhan on parasta tulla Don-haalille
lokakuun 13-14 pnä S J : n 40-
-vuqtisjuhliin. Siellähän ovat meidän
kaikkien yhteiset tuttavat", sanoin
n)ln&. Muuta ei minun tarvinnut­kaan
sanoa, kun naiset ottivat asiaan
kiinni j a seuraava keskustele «yntyi:
KeerI: "Siellä näytellään silloin
"Harvestihoopoja", joka on erikoisen
reipas ja kansanomainen näytelmä.
'£n oikein' imuista sisällöstä muuta
This One Dld Not
B o v acejmi feellnsr. f A n f i n e.
l e<» mtis SiOi. tsils summer,
vas tbroving mjr line out and pullin^
ii back In v b e n ef^lact a big tm
booked on t o i t We look my line and
SCAUL:n Liittotolmlknnta
CSI:n Toimeenpaneva komitea
ntti Lund myyty
istoniin tuntemat-masta
hinnasta
lostoa —^ Helsingissä syntytijd:
inio canadalainen Jääkiekkopeluri
niotias Pentti Lund Joutuu taka­an
Bruins-^klubin oaiaisuudeksi
itemattomasta hinnasta, ilmoitet-
1 taalla viime viikolla. Cleveland
rons-klubi on myynyt Lundin k a h -
nimelta mamitsematonta Brulns-bm
peluria vastaan, jotka luovu-mn
Bostoniin pelikauden lopulla,
[uusivuotiaana Port Arthuriin saa-lut
Lund rupesi ammattilaiseksi
\rm 1947, pelaten aluksi Boston
mpics-joukkueessa. Vv. 1948-1950
i pelasi New York Rangers-Jouk-
Ja julistettiin keväällä 1949
äonal Hockey Leaguen parhaaksi
[aspelunksi Ja sai senjohdosta h a l -
Calder Memorial Trophyn ja
lannen dollarin rahapalkinnon.
kuin reippaat laulut. Joihin teki mieli
yhtyä."
A n n i : "Luin Vapaudesta sunnun­tain
ohjelman ja silloin jo sanoin et­tä
se on kuultava j a nähtävä.".
Esteri :"iSUtä on soitettava tutta­ville,
etteivät vain mitenkään unoh-de
juhlia. Siellähän ne tuttavat sit-ten
»tavataan j a jos ei kaikkien kans­sa
ehdikään juttelemaan, niin saa a i ­nakin
kättä huiskuttaa, että täällä
ollaan."
Nyt Kaisakin, joka näkee aina par-l;
aimman puolen, • puuttui asiaan sa­noen:
"Olen puhunut; meidän po­jille
ja tytöille, että meidän oh kalk­kien
oltava silloin haallUa, sillä var-ihaan
juhlan arvokkuus tulee vuosi­en
päästä muistossamme kalliimmak­s
i ."
Siihen tapaan se jutustelu jatkui,
linnun oli lähdettävä, mutta mennes­säni
ajattelin:^ kun meUlä on. Jou­kossamme
naisia. Jotka ovat täynnä
elämänintoa, niin helppo on juhlia
saavutuksia. ^Kun-miehet ja naiset
antavat parhaansa, n i in vaikeudetkin
tulevat helponunaksl kantaa, suoma­laisella
Järjestöllä on paljon-koke­muksia
40 .vuoden ajalta ja monien
vaikeimpien kokemusten arvo on kas­vanut
suuremmaksi vuosien kuluessa.
• Juhlissa sitten tapaamme toisem­me.
Tervetuloa C S J : n 40-vuoti8jub-l
i ln Don-haalUle lokakuun 13 j a 14
pnä. — P.
— Englannin kirkko peri w . 1791—
1823 kymmenyksiä Quebecissa papis­ton
palkkaamista varten.
• HELMI KOSKIMIEHEN j a EVA SOMERSALON
KEITTOTAITO
679 SIVUA HINTA sm. $3.25
KOTEJA J A K O U L U J A V A R T E N — 19. PAINOS
the pole oround to t i u otuer «Ide of
the booiL My Iriend took the poie
and pulled b&rd. It was «oing tö
jump. X sald to b im to let the line
loose.
' H e went for another figbt. My
friend*puUed haxd tovords: tbe boat
and X got Siold of the line and pulled
b im into the teat It was b ig
we got b im i n . It just feU ott the
tiook «ben «re goi^ b im i &M the boat
I' was glad that be didq't get ä^asr;
We didn't catcb another Ux^ after
we had got i d m - It wa9 getting late^
SO v e went to my friends b o i ^^
Me measured U and weighed i t too.
I t was eieäiteen and a, half- Inches
long and six Inehea wide on i ^ eldel
I t welgfaed^four poimds,^^^^:!^
vrapped i t i n paperand took i t home:
Wben I got home, I took fiie paper
of f the bte fisii. Thto I äiowed it
my mother and Ähe was -glad to see
the big fiäi that I hadcäugtot.'
The 'next'day we Umk plctmies-of
the f ish. We tdok pictures bf me and
the flsh. "Hien-vire tdok -ä plcture of
the f ish alone.'
,'It wa8''a lucky night to catch a
four pound bass. It ivas a black
bass.
MoCher had a hard time cleaning
it. She cut it into many peaces;
We kept it for my father. We k ^ t it
until my father^came iibme so tihat
we could show i t to him. ~
^ e n my father canae home, I went
and got tlbe'pl^ces:~to äbaw' to my.
f ather. He sald i t is a big f Ish.
We had sbme'pieces for supper. We
ate the last piece on Sunday.
My' uncle wäs glad to see it. I have
not gotten a bl« flsh' after that four
pounder.' I g o t many bne pounders.
I guess' the fisli dont bite this suhi-mer.
^ Anyway I häd the best liick
this sununer.
I Oiave been cutting wood for a little
«hile, but not Arery mucta. We have
drawn our vood supply home for the
Winter. I had to stay home from
sähooL I have piled wood into the
woodshed. It was very hard' days
work.
I guess ru close for now.
Lot of good luck!
Oscar Ylönen, ,
- Rosseu Road, Ont,
Now It Bains
Eveiy »ay
Dear cetä and ereryone else.
time to «Tite.
SoWa everyone been keeping tbese
days? Fine X bope. ^
dee. we finally got our suusbJne.
I t boa been ralnlng for several daya.
I t talns oft and on.
^On Friday^ X went to a scbool dance.
I t «as at the schooL Tbere were
QUlte few kids tfaere.
To-day Mom washed dotbes. She
got them abnost dry. I t d i d not r a in
this aftemoon. Ifs ralnlng nov.
; to got to work to-morrow.
Mjp'girl friend.same over this even-
Ing. We played cards.
I guess I better get to bed. Cher-rio.
Yoxas truly
Franees Söderholm,
Webster's Comers. B. C.
1670 RESEPTIÄ, 266 K U V A A . VÄRILLrNEN SEINIKARTTA "Keit­totaito"
on uudenaikaisin j a laajin suomalainen keittokirja, mitä
nykyisin on saatavissa: Sen reseptit ovat kokoonpanoltaan tarkoin
hatKitut ja käytännössä koetellut. Kussakin reseptissä on mainittu :
niokalajin tieteellisesti laskettu ravintoarvo. Ruokaohjehnan lisäksi
iirja sisältää perusteelliset säilömis-, tähteidenkäyttö- j a ruokalls-taohjeet.
Runsas Ja ensiluokkainen kuvitus esittää ruokien valmis­tusta,
tarjoilua, työväUneitä Ja ruoka-aineita. "Keittotaito" on
todella voittanut perheeneraäntien luottamuken.
ÖUSILEVYLÄHETYS SAAPUNUT!
SUOMALAISIA COLUMBIA-LEVYJA
Kutakin allamalnlttua levyä on rajoitettu määrä tilatkaa N Y T !
Taikayö, tango. lauL E. Malmsten
SnmoJen saari, Slow-Fox, lauL E. Malmsten
Suviyön tarina, valssi, läoL E. Malmsten
Sulle knkkU kaunismaa, valssi, laoL E. Malmsten
Loppu oUHel-Knn-Kei, jenkka, lauL Matti Jnrva
Poika se lähti länneUe, Jenkka, touL MattlJorv»
VekknU ViUe. polkak, lauL MatU Jnrv»
Hymyile, Jenkka, laoL Matti Jarva v
Anna sen mennä, polkka, laul. Matti Jarva
Panaisen töllin HUJa, Jenkka, laoL Matti Jarva
Rio De Janeiron neito, tango, lanL M a i t i Jarva
Oot aarinko mnn, valssi, laoL Matti Jarva-
Riemnrasia. polkka, lanL MatU Jnrv»
Kampi ompi parempi. Jenkka, laoL MatU Janra
Stop tykkänään, polkka, lauL MatU Jonra
Tuhlaajapoika, Jenkka, laoL M a tU Jarva
Hurjaa kyytiä, polkka, laut MatU Jnnr», ,
HeiUni katsot. Jenkka, UuL M a tU Jarva. ^
Meillä on Ja annetaan. Jenkka, lanL MatU J o r ra
Eikö lähdetä pOduaen IstamaanT Jenkka, laoL M a i U Jlorra
Ethän tykkää pabaa, ptOkkM, lauL MatU Jonra *
Olla minä ennenmnlnlon. Jenkka, laoL MatU Jarva > .
nta Tivirflssa, polkka,'laaL MatU Jarva
Kaksi on.mätUällä mansikkaa. Jenkka, buiL « a t U J o r ra
Tunnetko leibmen, tangov l a o L E: MäUmsfen^ ^ '
Kuin haavanlefaU hiljaa, vafaaii laoL E. Malmatcn
Jää taokseni, tango, ItooL E. Malmsten V ' '
Saariston tyttö, merbtttcsii;iUad. fatoL E. S b l m ^
Köyhän pojan perintö, polkka, laoL BlatU Jonra
Mökin lakjenUJa. Jenkka^ faoL Matl^ Jprva,
Maailmanrannan Jenkka, laoL M a tU Jarva
KunUmohnllaatta, Jenkka, laoL BlatU Jonra^
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa.
mSTA $1.25 KAPPALE
(Ostajan maksettava läbetyitodut)
Postitilausten tulee käsittää vähintäin koUne levyft
Tilatkaa osoitteella:
J^paus Publishing Company^Liinited
i>V 78
I»Y 88
DY 108
I>Y116
DY m
DY193
DYzia
Dy 220
DY241
I>Y2I8
DY259
DY265
l»Y2fi7
DY268
Isäni ja äitini
On isäni hyvä }ä äitini heUä^
He ain' ovat ahkerat, läkkeheUä.
He kotia hellin huoltaa jahäarääi
he viisaasti kaikki imet fU jatnäärää.
• »• •. • • • •
Siskoni
On parhain toveri siskoni Sirkka,
tuo herttainetti pikkuinen, leikkisä
Orkka-
Hän isän on, aarre ja äidin kukka,
tuo tyttönen, keltatukka.
Veikkoni
On veikkoni voimakas, viisas^ vakaa.
Hän vaaroissa meille turhan takaa;
on kodin kallihin hyvä suoja
ja uusien tuumien armas tuoja.
Terveisiä Liisa-täduie
Dear Liisa-tätL
Minä khrjoitän nyt sille tädiUe Joka
toi meidät kotiin fiudburyyn kun ^ o-llmme
Garsonlssa häissä^ Siellä oli
hauskaa mutta minä hukkasin käsi­neeni,
jotka olivat sinisen väriset.
Olen saanut ne takaisin.
A. ^ u n me pääsimme. kotUn; Webb-woodiin,
o l i minun tätini'CJbapleausta
täällä Ja toi minulle lahjan. :
Nyt ei ole enempää kirjoittamista.
Lähetän Liisa-tädiUe paxlbaat ter­veiset
Ja kUtos vieläkin sittävkon toit­te
meidät kaupunkiin. :&isi'kerralla
Little Sick But
No; W9rries
Dear setä:
Now I am golng to wrlte i n E n g -
ishbecause I do not want to,write
iPiniUsh. I am too lazy to write in
FinnJLBh.
Weil kids how is school golng on?
Hope it Is as good there äs it is
here.' I can nöt ^go to school because
I got the mumps. I got them Mori-day
moming. I went to a doctor to
see i f I had^the muinps or not.
' To-day my mother went i n to town.
She is comlng back with my brother.
There is a good show on at the
Capitol and its is called Mr: Belve-dere
Rings the Bell, starrlng Clifton
Webb.
I think this is a l i that I can wrlte
about. Oood-bye.
iohn Paasi,
Wtoitefish. Ont.
Siiru
mm iriyM
jiajoitlamistyiin raJtoilfifiie^
VancoQver,. B . C, « ~ -Kapitalistinen
safiomalehdistd saattaa kaivoa esiin
paljon kiinnostavia tosiasioita tjDikfiii
sen taiHmitukse^ sitä edeUyttävät.
Sen Jälkeen ^uin United 8tc«lwor-kers
of America ryht);l Charles, H .
l ^ l l a r d i n johdolla Mine-MiU-unlon
hajqittamistyöt>ö|i Canadassa . ovat
teirästyöunioh rivljäs^|xet ; arvelleet
kuinkahan kaUilksi tämä likainen työ
heille tulee, «illä sen'; kustannukset
maksetaan heiltä kerätyistä jiiaen^'
^ _ .„ • . ,, >;5-V'^.'l
. . . toimeenpannaan 15—20 pros. hintojen ^alennns. koskienv kaikkia
raokatarpeita,'^ myöskin lihaa; ' Se astuu volinaan ensi v i i k o l l a ' . . .
Neuvostoliito^ « * - ; .
ijmksuistar
Syyskuun lopulla^ pidettiin ;Canadi-an
Congress of Lab6rin''vuotulrieh
edustajakokous^ Vancouverissa. ' |COT
l^ous Vjoutui sekasorron valtaan kup
mopellajtabplia kieltäydy tUiniehc^oki
kuudesta kongrnjsin johtaville pai­koille.;
KatkkI -sanohnt; sen' syynä ol­leen
va^lannälkäl^en ut^ipiden hnjoit-tajan,
Charles H . Millardin.
'Kapitalistinen lehdistö pyrki koi'-
kln mahdollisin keinoin saanupn
tietoja tWtä riidasta.' Niiden edusta-jatpyrkivät
saamaan sisärenkaan ;Ue-toja
tästä riidasta.
enemmän,
that trip.
Mom got a teid cold on
Your tnily
Waiter Kangas,
Webbwood/ Ont.
Sjuoin^n keOiäsf-
^uninkaan lÖ
pajrasta tulosta
HelslnkL (VS) — Soini Nikkinen
on juuri täim hetkellä Suomen ja' ko­ko
maailman paras keihäänheittäjä.
Hän on nyt kuudennella tllaUa kaik-r
kien aikojen keihästllastossa. Häntä
paremmin ovat aikoinaan heittäneet
Nikkanen. Järvinen, Autonen, Heid
JaSule.
Nikkisen parhaat kilpaUutulokset
kesänalkana:
75.92, Oreboro. syysk.
74.03. Tampere, syysk. 5 p,
72.90,, Rajamäki, helnäk. i p.
niM, Vuoksenniska, toukok. 5 p.
71SlJmatra, syysk. 2 p.
71.89, Lauttasaari, hehiäk. 27 p.
7157, Helsinki, elok. 20 p.
71.20, Helsinki, heinäk. 25 p.
70.30, Vaajakoski, helnäk. 8 p.
70.08, Helstoki, kesäk. 28 p.
Tämän tilaston laatimisen Jälkeen
heittf Nikkinen Kotkassa tuloksen
73.19, joten varmuutta näyttää po­jalla
olevan.
Toimittajassa
juttelee
flBB
S e l l o tytöt Ja pojati
Suurkiitos kirjeistänne, Frances,
John, Walter j a Oscar.
»St tulikin monta Urjfettä, vaikka
tämä osasto valmistettiin kiltospäf*
vän vuoksi jo viime lauantainaV Täs­tä
samasta jtdilasta j<Atuu, että joita-k
i n myöbemmin tulleita' k ^ ^
jäädä f)oi8,;mutta ne julkaistaan T iU
konkuIuttiiaJ
Mitäa arvelette tytöt j a pojat'täs­tä
osastossa Julkalstalsta' pienistä r u ­noista
— isSatft j a ftkUsUi; sekä s i s -
kosta Ja veikosta?- S^unlita • runoja,
eikö] totta, mutta nii^bän^ M . a s k on­k
i n . Kaunlito SldbDddteltamme k m i -
ban sitä opltmne.
Nyt t a i s i : käydä tolmltta^asedälle;
k u i n jollien]^'UrJeenvaibtajUIe. etr
tä on i ^ t a v a piste paperille, kuin el
ole c n U nUMft kirjoittaisi.' ,
Kaunista ijkstgJk, J a bji^ää ^l^oululn-toa
toivottaen.
Tsfmytfpjsffrti.
Aleksis Kiven Seuran
kymmenvuotisjuhlat
ja juhlakokous
HelsinkL — Aleksis Kiven Seura
järjestää kymmenvuotisjuhlansa mer­keissä
tk. S—10 p. välisenä aikana
Kansallismuseon aulaan . näyttelyn,
jonka teemana on Kiven vaikutus
suomalaiseen hengenelämään. Näyt­telyn
kirjallisessa osastossa ovat näh-tävhiä
Aleksis Kiven oma kirjasto,
Kiven teosten ensi painokset ja eri
laitokset sekä Kiven teosten kään-niHcset.
Kiven teosten kuvittajista
esiintyy näyttelyssä kuusi. Akseli
OaUen Kallela, Marcus ColUn, T . V i k -
stedt. Aaxne Nopsantm, Matti Visänti
j a Ei^iCki'Tanttu sekä Wäinö Aaltosen
Aleksis • K i v e n - S i a l l e lahjolttsuna
kokoelma. Vuonna'l943 järjesti seu­r
a sävellyskilpailim Kiven teoksiin.
Kilpailussa palkitut teokset esitellään
näyttelyn musiikkk>8astQ8sa, jossa' o n '
myös Sibeliuksen sävellyksiä " Kivfa
runoihin sdcä kuvia j a muuta a i ­neistoa
(Kiven teosten pohjalla sävel-lellistä
OKppperplsta. Näyttelyn teat­teri-
j a '^filtniosasto käsittää idnria
Kansallisteatterin esittämistä. XUyjen
näytelmistä. Kansallisteatterin esit­tämien
Kiven näytelmien lavastus-luonnoksia
ja filmikuvia elokuvista
Seitsemän veljestä. Nummisuutarit Ja
Minä'elän. Sitä paitsi on: näytte­lyssä
K i v e n Seuran lO-vuotista. toi­mintaa
esittelevä osasto.
Lokakuun 6 päivänä pidettiin myös
seuran juhlakokous j a . saman : päi­vän
iltana saa ensiesityksensä mm.
Suömi-Filmin valmistama aiheeseen
Kohtauksista ja keskusteluista :työ>;
täteikevleii kanssa me pääsimme var­muuteen,
että Suomen akansa - alkaa
yhä enemmän ymmärtää,; että uuden
sodan vabnlstamiseen suunnattu
Suomen sotaklihkoUijäin känsänvas-täinen
politiikka Johtaa ruokatava­roiden
Ja kulutustarvikkeiden hinto­j
en jatkuvaan kasvuun Ja työtäteker
vien elintason alentunäseen.
Me kävimme useissa tehtaissa. Jois­sa
l&eskustellmme työtätekevien kans­sa.
' H e kertoivat meille, ettei am-mattiniiehenkään
kuukausipalkka ole^
ylipäänsä 25 tuhatta .markkaa suu -
rempi. 8e ei läheskään riitä tyydyt­tämään
työläisperheen'mihimitarpel-takaan.
Helsingissä ''Arabian»^ pos­liinitehtaassa
me tapasimme työläis-^
naisia; Jotka ovat 30 vuotta olieet
samassa työssä, eikä heillä ole mitään
mahdollisuutta. ammattitaitonsa - ko­hottamiseen.
Yhdysvaltojen monopolistlen esi-merlcin
mukaan Suomen' kapitalistit
toteuttavat työpalkan "jäädyttämi­sen"
politiikkaa. Suomessa on voi­massa]
niinsanottu "linnarauha". Jon­ka
miikaan- työläisen on allekirjoltet-
I. taVa työnantajan kanssa sopimus sit.'
iAi ettei työläinen tule vaatimaan
palkankorotusta. Sama laki kieltää
työläisUtä myöskin lakko-oikeuden.
Suomesäa meitä ihmetytti työtäte­kevien
naisten tavattoman raskas
a.sema.' Ammattitaidosta riippumatta
naiset saaavt samanlaisesta työstä 30
— M prosenttia pienemmän palkan
kuin miehet. Naisilla ei ole mitään
elämänhuojennuksla, tehtaissa ei ole
saniteettihuoneita, lastenseimet Ja
-tarhat ovat harvinaisia, Ja missä
niitä onkin, n i in maksu on n i in suuri,
ettei työläisnaisen kannata antaa las­taan
niihin.
Rovaiemellä me kävimme puiricko-tehtaassa,
Jonka omistaja Marttinen
teettää työläisillään amerikkalaisten
tilauksia. ; Hän näytti meille tuotan­tolaitoksensa.
V Keskustellessamme
siellä erään työläisnaisen kanssa me
/tiedustelimme häneltä äitiyden suo­jelemisen
asioita.- Nainen synkistyi ja
v!Ukaisi isäntäänsä. Isäntä sanoi sii­hen
hymyillen kyynllllsesti, etteivät
naiset tule hänen tehtaaseensa syn­nyttämään,
vaan tekemään työtä,' e i ­kä
hän muista moneen vuoteen' sat­tuneen
sellaista tapausta, että hä­nen
tehtaansa työläisnainen olisi
synnyttänyt. Mutta ^jos niin käy.
n i i n silloin naisesta ei ole enää työ-liittyvä
lyhytkuva.
$87^00 siitossonnista
Äskettäin myytiin Switberin j a F i eU
din l ^ j a t i l a l l a Gunnlsonissa, Colora­dossa)
Baca PtlDce Domino X X - n i m i -
nen viisivuotias Rereford-sonni $87,600
blnnasta, minkä ilmoitetaan olevat)
uuden ennätyshinnan Hereford-eläin­ten
stfhteen: Ostaja oU eräs «alifor-nlalabieo
karjankaavattajä, joka jbcti
kaksi vuotta sitten Baca Orant-sonnln
<05jOOO biimasta. flinnan korkeuteen
Mnotaai> -vaikuttaneen sen tosiasian,
että Baca Princen JälkeUUsteo tlede-iäin
olevan ybtä hedehnällisiä kuin
M U n , r
Iäiseksi, vaan hän saa olla miehensä
huollettavana.
Suomen työtätekevien asunto-olot
ovat vallan kauheat. Pienen puutalon
voivat ostaa vain harvat varakkaat.
Yhden asunnon talon teettäminen' t u ­lee
maksamaan 1,5—2 miljoonaa
markkaa. Sitä paitsi on ostettava
ensin tbbtti, saatava oikeus sähkön
käyttöön jne. Monille työtätekeville
oman talon omistamisen toivo jääkin
toteutumattomaksi haaveeksi. Hel­singissä
me kävimme sodan ajoilta
säilyneissä pommisuojissa, joissa asuu
tuhansia kodittomia. Sen'surkeanv
paa näkyä on vaikea kuvitella, Kos­teissa
Ja pimeissä pommisuojissa asuu
faneerista tehtyjen väliseinien suo­jassa
Icokonalsla perheitä. Eräässä
pienessä kopissa me tapasimme 24
vuotiaan keuhkotautisen työmiehen ja
hänen vaimonsa. Ainoan tyttärensä
he olivat antaneet ventovieraille i h -
misile opettaakseen hänen elämän­sä.
Tämä pariskunta on asunut pom­misuojassa
6 vuotta haudattuna elä­vältä
kosteaan kammioonsa. Meidän
kysymyksiimme siitä, että onko belllä
mitään toivoa tulevaisuudessa saada
asuntoa, mies ' v i i t t a s i kädellään ja
sanoi, että "tänne sitä pitää kuolia­k
i n - . - . .
Mutta sellaisestakin kurjasta kome­rosta
ihmiset maksavat suuret rahat
matkallliaseuralle, joka on ottanut
icalustaakseen ja ylläpitääkseen tä­män
maanalaisen 'Ihotellin". On val­kea
uskoa, että tuollaisessa oloissa
voivat elää Ihmiset.
Samanlainen tilanne on muissakin
Suomen kaupungeissa j a kyllscä,, elkli
vain Helsingissä. Asuntovuokra on
joka polkassa sangen suuri. Lapin
lahdessa meidät kutsuttiin lastaus,
työläisten asuntoon. Vanha emäntä
Ryyti kertoi n^ellle, että'heidän per­heessään
on 11 henkeä. Vonhin poi­ka
oli kirvesmiehenä rakennustöissä,
mutta hänkin sai nyt'lopputilin ja
asuu vaimoineen Ja neljän lapsensii
kansaa heillä. Asunnossa on kaiken
kaikkiaan kaksi pientä huonetta; Nel­jä
lasta nukkuu samassa sängyssä;
Perhe elää kädestä suuhun, etkä s i t ­tenkään
riitä rahaa. '^Elämme nUn
että Juuri pysymme hengissä", sanoi
isäntä katkerasti. ^
'Meitä ihmetytti se. kuinka kallis­ta
on lääkärinapu Suomessa. Miltei
kaikkialla kansa muisteli vanhaa
suomalaista sananlaäcua: r 'lElämä on
kallista, mutta' sairastaa Ja kuolla on
velä kalliimpaa".
TTurhia ovat Suomen taantumuk­sen
yritykset - salata' kansalta totuus
Neuvostoliitosta. Taistellen rauhan ja
kulttuuriyhteyksien lujittamisen puo­lesta
neuvostokatisan kanssa ."Suomi
—Neuvostoliitto" seuran palkalliset
osastot järjestävät selostuksia ja elo­kuvaesityksiä.
Suomalaisten suures-saxsuosios^
a öyat olleet sellaiset Neu­vostoliiton
elokuvat kuin "Kubanln
kasakat", ','Tj^rlna Siperian maasta'''.
•^Kukoistava Ukraina", "Musorgski",
" B e r l i i n in kukistuminen", "Maailman
nuoruus'' y j i i . Amerikkalainen eloku-'
varoska el sen sijaan ole suomalais­ten
suosiossa. Keskustelimme usei­den
tavallisten työlhmlsten kanssa. H e
Ihnalslvat suuttumuksensa sen joh­dosta,
että amerikkalaiset elokuvat
propagoivat murhia, r>'östö>ä j a syn­nyttävät
kalkkein halpamaislmpia
vaistoja.
Koko sen ajan, minkä me olimme
Suomessa, me saimme tuntea' Suo­men
laajojen' kansanjoukkojen suur­t
a kiinnostusta kysymykseen, miten
Neuvo-stollltossa on jä.-jestetty kan­sanvalistus
^ koulusivistys*. Meille
tehtiin paljon kysymyitslä siitä, mil­laiset
mahdollisuudet työläisten ja
kollektilvitalönpolkain lapsilla on
opiskeluun, saako jokainen koulun*
käynyt työtä J n e . Suomen työtäter
kevlen" V yleisen . hyväksymisen ; sai
osakseen tieto Biit4. että Neuvostolii­ton
kalkille' kansdlaisilie on: taattu
oikeus työhön j a sivistykseen stalini­laisella
Perustuslailla Ja että maas­samme
on voimassa seitsevuotinen
koulupakko.
Suomessa ollessamme me kävimme
useammassakulnkymmnessä lyseossa
Ja lukiossa. Me kävimme Helsingin
Ja Tornion opettajaseminaareissa,
kahdessa ammattiopistossa jne. -
Suomen koulun perustyyppi on
seitsenvuotinen kansakoulu. Kansa­koulussa
on tavallisesti i2—3 vOpettä-
Jaa koko koulussa. Suomen; konsakou-lussa
samat opettajat opettavat luo­killaan
kaikkia aineita. Varsinaisia
"eri oJneldfenopettaJIa el ole. r Uskon­toa
opetetaan 2—4 tuntia viikossa.
Hyvin usein paikkakunnan; pappi on
koulun Johtajana taikka opettajana.;
Esimerkiksi Kaalamoii koulun johta­jana
pn pappi Kivioja. Koko opetus^
J a ' kösvatustj-öllä on tässä koulussa
uskonnollinen k 11 h k,o Isänmalllnen
luonne. ' ' , '
Muodollisesti keskikoulun ovet ovat
Kukl kaikille, mutta todellisuudessa
keskikouluun: pääsevät vain varak­kaiden
'lapset. ; Keskikouluun pääs­täkseen
oppilaan on päätettävä ;neUA
luokkaa kansakoulua; Keskikouluun
el tarvitse suoritta^ pääsytutkintoja,'
mutta oppilaiden älylllset omlnalsuu-'
det tarkastetaan ehdottomasti .vale­tieteellisten
pedagogisten keinojen,
nlih sanottujen > tent^en avulla,. Joi­den
tarkoituksena on: todistaa, että
työläisten lapset ovat"lahjattomia".
; Tänä vuonna- Ncuvostölllto.ssa käy­neet
ffuomalsiL^et ; opettajat '• antplvat
suuren arvion neuvostokoulun työs­tä.
Neuvostoliitossa käynyt opettaja
Mattila. Savonlinnasta, Suomeen pa-;
lät|uaan kerfol" radiossa,; kuinka hy­vää
huolta Neuvostoliitossa pidetään
kouluista ja opettajista ja; kuinka
jaloja moraalisia periaatteita lasteq
kommunistinen kasvatus asettaa pää­määräkseen.
Keskusteluista Neuvostoliiton edus­tajain
kanssa' eri anunattethln j a po-liittiailn
virtauksiin kuuluvat suoma­laiset
pä|sivät yhä suurempaan var­muuteen
siltä, ettei ole eikä voj olla
mitään aihetta vihaan j a epäluotta­mukseen
kansojemme kesken.
Jokainen kohtaus Suomen; työtä-telcevlen
kanssa kuvasti kirkkaasti
heidän pyrkimystään yhteistyöhön
Neuvostoliiton' kanssa. - Tornion ko­kouksessa
eräs rautatien työläinen
saiiol, että mitä<enemmäti-sodanliet­sojat
rlehuvat,"'-«ltä enemmän Suo­men
työtätekevissä lujittuu ystävyy­den
tunne Neuvostoliiton i kansoja
kohtaan, sillä Neuvo^tpllltossa kaiklfi
rehelliset suomalaiset näkevät luo*
tettavan rauhan tuen.
% 'a
Niinpä eräs nllst^. Vumtt^mA^f^. ]
julkaisi 0«uraav£iieto/a^e» J ä | i n | e f t '
kun sen ^ u s t a j a oli baostatdlnf-''
•.Mijäai^:|^'j^
yUäMjOOO doUaiteiatalete^'
• t l i l i n s a l l l Ä Ä ^ I ^^
KIrjöftttoessa sanottiUi ^ MllÖirdM'?£>||,
"järjestämlsryniäyksefli" ^ktdulsfia'lBtP^!^fi
luneen kolmen vuoden aikana saatiiib xl!
teräst^öunlolta YfMlysi^lBta;'jBa^^t-^
nalla "järjtotämlnyntäsvV^tsukoit^^^lJ
taan sitä hajoitustyöta mitft ter&^in^: | '
on MOTli^xitcm^v^^iflm^illX^' V
''Näistä hb^vlttävistä kuluista huolia. ^.^^
m^tta on tehtävä^ wmtetuttttj^^.;<;^,
ko^tolotsesU.- OVkdellimud^ oitKi;^
rtlsunio eplM>i)»I«ttipijtMliwVil!im-tmi^^^'^'^
on hajolttamlseasa. ,
Muutamia vliosia sitten Ilmoitetito^i
Mlni^-MlU-utilfC^n idhptta.^jt^rlO^Uf:^
1
"Hm
V
tavista, lähteistä'', soatule^ Uefbi^rlu
mlikaan oli teräsunto maksanut C(Of 7 :
L:|Ie 50,000 dollaria B a ^ j c « f e p : . y i f -!
sidoikeudexi lÄne-MlU-tmldn'lta|OT-;'V
tu9työhön. Silloin 'kilmplkiii,v nUn^ h'- ^
CCL kuin teTö8Uiä^te;iäelÄvatkljä:^.,/;;
kujsestl mainitun »Uedo;p.todenperU-r I
P * . » . ,
Vancouver 8un-lebden mattäab o n ^ ^ ^
M^Iard nyt kuitenUn',,t«iimuätahut %S
I«£hden edUstajaHf, tm. Vflräsunlo J^.
maksoi cCL:Ue miltei 50,000 ^<^1U6-
r l a niiden alustavien ^ni^^leiÄJkorvaa-miseksi,
jotka' oUvat attieuttme«t
vankiven katvajaln- (pcAiJötfl^Oo^f*
on kullankalt^ajaln) "JOr,
ii
tacmukBlsta, k u in myj9^|d^
de9ta toiminäian'' Mltte4S01-UD!oh
tqlmlnto-alaUa. i^lUa^ t^aeti
jälkeen käytetty 500,000'doDarla.'<
i i
V
l i t l P A B I TAKAVARIKOITU
RUOTSISSA
Tnkholma; Kauppamlnisterlö_|il-molttaa,
että kupari ja eräät kuparl-eekbitukset
ovat takavlrokossa. > Mars-hall-
Järjestön Pariisissa tekemän pää­töksen
mukaisesti pyritään sittten^ et­tä
yleisen kuparinpuutteen huojfnta-miseksi'
on kiellettävä yli 40 paino­prosenttia
sisältävien valmtsteldeiti
tuotanto.' Kysymyksessä on kaikki­aan
250 valmistetta.
Nplaluuli tulee
nuoria vieraina
j^olalo. ^'mm^casttk haaUO» tip^'
leo' Port Arthurin j a Fort yfti^mia ;'
NRLY:i» (tjuorIwmtön) ^ b l ^ ^ ^ ! * ^ '
joifkko vleraflemain; ensi tuiinutt|[it-Y '
na tk. 14 pnä. 'Akeilla'iuleei>lcmam^ ;
matkassaan A b t l Vest^back jo^fa^Jtitfi^'*'
r l J palasi ,BerllbI|»' kansato»B|^^';;:'3
nuorisote8tivaa^8ta j a t^tu^ - v l e r a i l l r:;«^H
useissa. muissa^EiifOOpan tmim^ C^'^'
nadan nuqrlsoläbetyitön ..^ miikfl«|j^\*^f'f •
Toi^tavastrnotoljtmj»^ 5 y i - \
jemmat r^entftväJC ]cunlcmaai^\iii^^ 'CT^^f
tiuörelU Vest^rbackalta on un<»biita.''^ -^^
[ TllalAuudjss^a tjil^'olemaan'jöui|<^^'"''n
ohjelmaa PMor^omttolalsUta^ j^^teti'"-'*^>^7
Jpsjcus enn(a)klft.f HBalilla|/t«ritt^fa.
kello !HO-llH»ila.. * , " \ ' ' 'Sl»:^ }
Mattawalaisten . ' .
kokous sunnuntailla, t.;* -^^^ 1
J f j t o t i a i ^ *
osaston kokot»; joka oli ma^,'Pit>^ /.«^'.i''
tJt. 7 p n i , on sibrretty vUkplbi, iJci-päivään.
Silloin k u u l l a n - a l i
uk^esst^ olleen V edufftajammr;
i^luekokouksen päätöksistä ja.lce^tV>^^^A-^<fr':^
telul^tft. Pankaa ^lwk5ttU'muUM|ijf|j^^
saapukaa kaikin ]Uiiuviiu^
n u n t a h m k l o l i p , - ' -
i (Ensi lauantataa t Jc. IS pnä
taas t^nuii
väthuolen
Suuri leipätchdas 1 ^ ' ^ ^ ^ i?
it. Reinoja t y t ^ . j J l M ' ' " . , .,
Helsinki. Suomen tuurin' k, ek^s C^^
ja lelpätcoidas o n Zpnoluea j i t u d > ' t^
das, joka aloitU. t p i m i n t a im t^nOb
kesän a i k a n a ' r n i r u n mnJHt^t^k '•^^Hl
Hiditamäki-ybtymän teolUniu^altie^^ ; ' '
la, r Uusi t^hda^ on vanutettu U(jf;ai!^'>'.(.f^''<^
kan viimeisen sanan mäkalteM
netoilla, kyeten vate
4,000 k p l eli no|n;50d
I
Uusi englantilaisi
suomalainen
UUSI PAINOS HALOSEN ENGLANTILAIS-SUOMALAISESTA
S A N A K I R J A S T A mm
mm
_ ^ _ _ ^ _ _ :m^ffif'k
Siinä on samalla.entinen käytännöllinen habeini»to. Se o^.^
• Tämä sanakirja eptistä komeampi, sillä 8^ on painettu pa-v
remmalle paperille ja on sidqttu parhaaseen ved^Rk€«tä,viin kd^n;
kansiin.
kooltaan 4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivu^.
k'A'
Englanninkielet^ oppimiseen ja tuntemiseejiimtS
käjitännSlUsin sanakiria.
HINTA 3.50
f;
•m
•M
•^';••,>i•;A••^i•'i<i•>.'^ri;»if;*^.^•t^^
. i i '
.M
m
'ti