Vapaus, February 21, 1959

              \
mmm (UBEBTY) — Independent Labor
Telephones: Bus;^ Of f ice OS. 4-4264;:
EditoriälSöffice'08:4^42(55; Ma
E^:Suksif/Editor?Wi Ekluii^ :
addr^ssivBo^
Otgan" of-Finnish Canadians. Es-
Sabllshed Nov: • 6, 1917.: Authorized
*8 second class mall by the Post
Office^ Department, Ottava. Pub-
^ll^W'--/:thriceÄweekly:^
Thursdays. and Saturdays by Vapaus
i^bllshlng?CX)mpäny:^^
;^lmV6t^W.K:.Sudbury, Ont:,.C
Advertlsing rates upon.applicatioa.
^ahslatipn free;bf chätgelSrf'-:-^:'''
, , ' , ; TILAUSHINNAT:..,.:;: , %
Canadaissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
S 3 kk. 2;25
vyhdysvaUolKä:;! .vk;;8
Suomessa: r vk.v8.50:6 kk. 4.75
pahtuii , työttömyyden lisääntyminen . kiiitenkini'Hitaämi^
k i m i vuosi. sitten.
• l ' , TTälläiheri kaksimielinen puhe lohduttanee joidenkin sel­laisten
hyvää tarkoittavien ihmisten omaatuntoa, jotka eivät
V tiedä työttömyyd^^^ ja sen seurauksista mitään muuta kuin
sen, minkä, he sanomalehdistä lukevat. Mutta puheet "työttö-iftyyskäyränoikenemisesta"
antavat perin valjua lohtua sekä
^ työttöminä oleville että työttömyyttä pelkääville työläisille!
7 f tosiasia onkin, että tammikuun puolivälissä o li
Canadassa virallisten tietojen mukaan 538,000 työtöntä edus­taen
tämä työttömien armeija alansa ennätystä toisen maali--
mansodan ensimmäisestä vuodesta lukien. Toisin sanoen, nyt
on maassamme 8.9'^ kaikista työläisistä työttömänä. Mutta
pahin on vielä tulematta. Hallituksen tilastot osoittavat, että
vaiKka työttömien lisääntyminen olisikin hidastunut, niin
tosiasia kuitenkin on, että työttömien lukumäärä lisääntyy
edelleen. Me saamme varautua siihen, että helmikuun puoli­välin
tilastot osoittavat työttömiä olleen enemmän kuin tam­mikuun
puolivälissä j a vasta-.huhtikuun puolivälissä saamme
täyden kuvan tämän talven lyöttöm3'ystilanteesta,
* * *
Tässä yhteydessä on haaskattu paljon painomustetta kir­joittamalla
työttömyystilanteen "kausiluontoisuudesta". K u n -
^ han tulee kevät ja kärpäsiä, n i i n työttömätkin saavat työtä,
selittävät viisaan näköisesti suuret päivälehdet suomalaista
sananlaskua muuntaen — joskin kunniastaan kiinnipitävät
talousmiehet ovat vähän Varovaisempia.
' K u k a a n ei luonnollisestikaan kiellä sitä tosiasiaa, etteikö
talvitilanne vaikuta osaltaan työttömyystilanteeseenime.
M u t t a kysyä täytyy kuitenkin, että onko ihminen vielä her­r
a n vuonna 1959 luonnonvoimien uhri siinä määrin, että voi­daan
totuudenmukaisesti kirjoittaa, kuten menetteli esim.
Montreal D a i l y Star toimituspalstallaan \'iime keskiviikkona:
\ " . . . Canada ei ole vielä ratkaissut — eikä voi ehkä
koskaan ratkaista — talvityöltömyyden ongelmaa. Me
olemme ankaran ilmaston kovassa puristuksessa, ja se
..lyö meidät vuosi toisen perään. Lisätkää tähän hitaampi
^yleissykintä ja niin saadaan vastaukseksi suuri määrä
fyöttömiä miesten ja naisten keskuudessa . .
• M u t t a jos olisi kysymys vain ilmastosuhteista, n i i n s i l ­l
o i n pitäisi työttömiä olla ainakin kaksin verroin enemmän
Netivostoliitossa, missä on. vieläkin ankarampi t a l v i kuin C a -
n a d ^ missään" asutuilla seuduilla. Mutta kun Neuvostolii­tossa
ei ole työttömyyttä sen paremmin talvella kuin kesäl-lältiään,
n i i n tämä osoittaa, että työttömyyskirouksemme kau­nisteluksi
tarkoitetut puheet "kausivaikutteista" ovat kaik-.
kea tosipohjaa vailla. , - /.
Toisaalta on kuitenkin korostettava, että vaikka'^työttö­myysongelma
l i i t t y y saumattomasti kapitalistiseen järjestel­mään,
mitä n y t yleisesti sanotaan "vapaaksi järjestelmäksi",
n i i n se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kapitalismin olosuh­teissa
ei voida tehdä mitään työttömyystilanteen huojenta-miseksi
tai pahentämiseksi. Päinvastoin on asia. Aikaansa
seuraavat koululaisetkin tietävät, että Canadan työttömyys­tilanteen
ankaruus johtuu tällä, kertaa ensikädessä liittohal­lituksen/
kurjasta ohjelmasta.^ Alistumalla u l k o ^ j a kauppa­p
o l i t i i k an alalla Washingtonih rriääräysvallan alaiseksi liit­tohallitus
on menettänyt lukemattomasti hyviä käuppamark-
Mnoita —^ j a seurauksena on, että täten myymättä jääneet
tavarat makaavat varastohuoneissa ja meillä ön paljon pa-henipi.
työttömyystilanne. Romuuttamalla Washingtonin sa-neienian
"strategisten tavarain" kauppakiellon, järjestämällä
norniaaliset kauppasuhteet Neuvöstol.iiton kanssa, tunnusta­m
a l l a Kansan K i i n a n ja ryhtymällä kauppasuhteisiin sen
kanssa, sekä lujittamalla ja kehittämällä kauppasuhteita B r i ­tannian
maailmanyhteisön jäsenmaiden kanssa l i i t t o h a l l i t us
voisi suuresti edistää ulkomaankauppaamme ja siten huo­jentaa
työttömyystilannetta.
, :. Mutta näin ei ole kuitenkaan tehty. Eikä ilmeisesti aio-^
takaan tehdä niin kauan k u i n Washinglon .sanoo " e i " .
\ : L i i t t o h a l l i t u s on siis. ensikädessä vastuussa nykyisestä
.työttömyystilanteesta ja siltä on myös vaadittava vaalilu-paustenvlunastamista
siitä; ettei yhdenkään canadalaisen tar-
• • vitse kärsiä puutetta työttömyyden t a k i a . Tehtäköön työttö-
;;in30^SVakuutuslakim sellainen muutos,::etlä kaikki työttömät
: saavat työttömyysvakuutusta koko työttömyyskauden ajan,
j a että työttömyysvakuutusmaksut-korotetaan vähintäin kah-
- teenÄ kolmannekseen työläisten vakituisesta palkasta. -
Tällainen menettely antaisi säädyllisen elämanmahdol-
11^^
Iäisille. J a mikä parasta, se "panisi rahaa l i i k k e e l l e " kuten
_ sanotaan, j a siten auttaisi osaltaan taloustilanteen elpymistä
kansallisessa mittakaavassa.
täytti tiistaina, helmikuun 17 pnä
80 vuotta.
Wm Puro,^Cobalt, Ont! täyttää
maan^ntalnia,;h 23 päivänä
'7i^^vuotta' • j ? ; : x . - : ' ^ : : / - ' V -
.; Helmi Hissa;^T'ör6nto, i ; ^
tää tiistaina,^ hälnukuun 24 p i ia 73
• vuöttai^;/:^^.>.• :• • '
Yhdymrnie suklaisten jä' tiiittavain
ohnentbvotuksiin.
on ollut mahdollista, on taantu­mus
.nimenomaan kokoomus,
mutta myös; r u p ^
puolueen jai ^maalaisliiton voikeis-
^tosiipi Vtu
presidebtinya^
painostukseen Ja uhkailuilu jopa
käsissiääb oUäiäen aseellistet^
jestqjeh aVuH irat-
Pieksämäki. — Maaläisliitoh oppo­sitiomies,
ylijohtaja Veikko Vennamo
perusti viikko sitten maanantaina
Pieksämäellä puolueensa n. 300n pai­kalle
haalitun ollessa läsnä. Kokous
alkoi tiukan valvonnan alaisena klo
8.30 elokuvateatteri Aulassa. Uuden
puolueen nimeksi valittiinr-Suomen
Pientalonpoikien Puolue. Se on suo­ranaista
jatkoa Suomen Pientalonpo­jat-
nimiselle yhdistykselle, joka näki
päivänvalon vuoden vaihteessa kun
ylijohtaja Veikko Vennamo oli ero­tettu
maalaisliiton eduskuntaryhmäs­tä.
Kutsukirjeessä, joka oli pääsylip­puna
puolueen perustavaan kokouk­seen
yTitetään kosia pienviljelijöitä
mainitsemalla heidän edustavan
"maan suurinta yhtenäistä äänestä­jä
joukkoa".
Puolueen perustavan kokouksen
avauksen suoritti maatalousteknikko
Tauno Lääperi Ruokolahdella. Pu­heenjohtajiksi
valittiin Rieti Parta­nen
Kiuruvedeltä, Armas Järvinen
Pöytyältä ja Leo Voutilainen Savon-rannalta.
Kokouksen sihteeriksi va­littiin
neuvoja Paavo Huuäkonen
Kiuruvedeltä. maanviljelijä Erkki
Kortelainen Sonkajärveltä ja Veikko
Väisänen Kiuruvedeltä.
Kokous päätti perustaa pientalon­poikien
Puolue-nimisen uuden puo­lueen,
jonka puheenjohtajaksi yli­johtaja
Veikko. VennamQ valitutti itr
sensä, puoluesihteeriksi levikkipääl­likkö
köpi Luoma Kouvolasta. Puo­luetoimikuntaan
valittiin 22 jäsentä
puolueen puheenjohtajan lisäksi. T i ­laisuudessa
ylijohtaja Veikko Venna­mo
ja levikkipäällikkö Köpi Luoma
puhuivat suunnittelemastaan uuden
uuden puolueen ohjelmasta.
Puolueen hallitus siirtyi elokuva­teatteri
Aulasta hotelli Pieksänhoviin.
Jossa valittiin puolueelle erältä toimi­kuntia.
Vielä laadittiin monisanai­nen
julkilausuma ja päätettiin perus­taa
Oy Pientalonpoika-niminen kus­tannusyhtiö.
Romanian tiiotanto
nousee huomattavasti
Bukarest. — Romanian teolli­suustuotanto
arvellaan nousevan 10
prosentilla kuluvan vuoden aikana
viime vuoden tuotantoon verrattu­na.
Ennen vapautumistaan Romania
toi ulkoa kaikki tarvitsemansa ke­mikaalit.
Nyt se vie kemikaaleja 30
eri maahan, niiden mukana Länsi-
Saksaan, Ranskaan ja Britanniiian.
Sen antibioottisten aineitten tiehdas
on suurin Euroopas.sa alallaan.
Maassa saadaan nyt riittävästi vä^
riaineita.
;;Piu>VögHi^
muutamin ^kuvaavin?; välähdyksin
äskettäin ilmestyneessä kirjas-.
!;sauiI^'Ta^
Iit Ämessa?^^^
isiafvaale^a
simmäinen pi^siidei^^
: jdlljbiiir vastaMiäiii^bliyat Vliiviier- •
heim ja Stalilibe^
presidrätinvaall y;: 1931 k o ^ p -
muksen; ja lapuanliikkeen edusta­jan
V Syinl^ufvudin syrjäyitä^
näissä merkeissä S
Vaikka 'kuningäsmlelirien oikeisto
keisarillisen Saksan romahidettiia
joutuikin' luopumaan haaveistaan
muuttaa tasavaltalainen Suomi ku^
ningaskunnaksi ja Saksan vasallik­si,
ei oikeisto halunnut helpolla luo-vuittaa
valtion päämiehen paikkaa
tasavaltalaisille ryhmille. Ensim­mäiset
presidentinvaalit suoritti e-duskunta
j a tasavaltalaisen porva­riston
ehdokkaana oli K . J . Stahl-berg
oikeiston ehdokasta Iienraali
Mannerheimia vastaan. Kuningas­mielisten
vastenmiielisyys Stahlber-gia
kohtaan johtui paitsi siitä, että
hänen tiedettiin olevan tasavaltai­sen
hallitusmuodon kannalla, myös
pelosta, että Stahlberg pyrkisi y-leensä
kiinnipitämään hyväksytty­jen
lakien muodoista maata hallit­taessa.
Lisäksi arveltiin hänen ole­van
Suomen ja Neuvosto-Venäjän
välisen rauhan kannalla j a ottavan
yleensäkin huomioon paremmin
suomalaisen kansan kuin Manner­heim;
muukalainen, j o k a ei osannut
edes suomenkieltä. Tasavaltalaisiin
kohdistetun painostuksen ja uhkai­lun
kärjessä olivat suojeluskunta­p
i i r i t ja armeijan ylin päällystö.
vat'ainoastaan'Mannerheimiin; ivSo
t i l a s p i i r i en toiminta Mannerlieimin
^d^äcuuden
l i h k i a i j ^ t jättää^ jos Stahl­berg
t i i l i s i valituksi, äntoivJat-.-i?.
aiheeh;; vJ)äiväkäskyynjbssa^ i (kiel-i
e t t i i n ) s^^
politiikkaan Fäiv?k
tamihen lienee 'tapsditunut kenra^-
• l i en Ighathikseh j a ICiviekkääii ivä^
Iillä presidentin yaalipäivanä 'tapah­tuneen
väittelyn jälkeen» j o l l o in o l i
oliut myös; : p u h e t t a ' v r ' E q h j a n^
nousustS^' siinä. tapauksessa;: että.
Mannerheim vaalissa syrjäytettäi­s
i i n . " , • '
S U O J E L U S K U N t l J E N V I H E L t Y S -
KONSERTTI P R E S I D E N T I L LE
Vaikka Stahlberg Valittiin presi­dentiksi
huomattavalla äänten
nemmistöllä, 143 ääntä Mannerhei­min
50 vastaan, ei sotilaspiirien pai­nostus
ja omavaltaisuus suinkaan
loppunut. Nyt kohdistuivat tökeröt
mielenosoitukset siis suoraan valta­kunnan
piäämiestä vastaan:
"Jännitystilaa upseerien ja Stahl-bergin
välillä lisäsi vuonna 1921 ta­pahtunut
ns. suojeluskuntaselkkaus,
jossa suojeluskuntien ruotsalainen
johto vehkeili Stahlbergia vastaan.
Tilanne oli jännittynyt ja mielet
kiihtyneitä, mitä osoitti ruotsalais­ten
taholta toimeenpantu kunnian­osoitus
Mannerheimille hänen pa­lattuaan
eräältä matkalta ja sen jäl-_
keinen vihellyskonsertti Stahlber­gille
. . . Toisena esimerkkinä up­seerien
sriitautuniisesta Stahlber-g
i in mainittakoon Suomen Valkoi­sen
Kaartin komentajan, eversti­luutnantti
Alexander Procopen kiel­täytyminen
; asettamasta kunnia-
Entisille niaatyolaisiUe luovutetaan viljelysniaita K u u ­bassa
uuden hallituksen toimesta. Kuvassamme pikku
tyttö suutelee vallankumouksellisten johtajaa Fidel
Castroa, k u n hän sai k u u l l a , että hänen perheelleen luo­vutetaan
maata.
jääkäriupseerit, jotka haikailematta komppaniaa siihen tilaisuuteen, jos-
Kirkkojen maailmanneuvosto
on ydinasekokeita vastaan
Geneve. — Kirkkojen maail­manneuvosto
vaati viime keski­viikkona
kaikkien ydinasekokei­den
lopettamista. Neuvoston toi­meenpaneva
komitea, joka edus­taa
171 anglikaanista, protestant­tista
j a ortodoksista kirkkokun­taa,
totesi julkilausumassaan, et­tä
kaikkiin sopimuksiin sisältyy
tietynlainen vaara, joka kohdis­tuu
sopimuksen osapuoliin.
Julkilausumassa sanotaan kui­tenkin
lisäksi, että atomipommi-vaaran
uhatessa, joka voi aiheut­taa
vakavia seurauksia nykyiselle
j a tuleville sukupolville, täytyy
näihin vaaroihin kiiitenkin alis­tua.
Poliitikkojen pitäisi nyt voida
päästä rakentavaan' sopimukseen
niiden huomattavien edistysaske­l
i en johdosta, joita on tehty Ge­neven
ydinasjekonferenssissa, jul­kilausumassa
sanotaan.
Toimeenpanevan valiokunnan hy-
MacmiUanin Moskovan matkasta
_ K u t e n on uutistiedoissa kerrottu, Britannian pääminis­teri
MacmiUanin Moskovan vicrailti alkaa lauantairia, helmi­kuun
21 päivänä. ' _^
Muodollisesti tämä matka on vastavierailu pääministeri
Hrushtshevin j a hänen kumppaniensa j o k in aika sitten teke­mään
Britannian vierailuun.
Myös on hieman perää Britannian laboristien selityk­sessä,
että Moskovan,matkan tarkoituksena on hankkia tory-puolueelle
"poliittista pääomaa" lähestyviä vaaleja silmällä­pitäen,
sillä kaikesta propagandatulvasta huolimatta on k u i ­tenkin
totta, että ihmiskunnan enemmistö haluaa nyt rau­hanomaista
_ rinnakkaiseloa sosialistisen ja kapitalistisen
maäilmanosan välillä, ja vain rauhallista rinnakkaiseloa kan­nattavilla
p o l i i t i k o i l l a on nykyaikana edistymisen mahdol­lisuuksia'pitkällä
tähtäimellä. - >
, j , Mutta'tärkeintä pääministeri MacmiUanin matkassa on
kuitenkiti'"Jtunnustelu", mitä mahdollisuuksia on Neuvosto- •
ii\ioh ja Britannian suhteiden ja-samalla myös idäiuja,.län-nen
välisten suhteiden paran­tamiselle.
.Huomattavaa osaa
tässä tunnustelussa yie epäile­mättä
Saksan ongelma j a Ber­l
i i n in kiista. Tämä siitäkin huo­limatta
vaikkei mitään etukä­teen
laadittuja tiukkoja neu-vottelusuunnitelmia
ole tehty.
Neuvostoliiton pääministeri
Hrushtshov on etukäteen lau­sunut
pääministeri Macmil-lanm
j a hänen seurueensa ter­vetulleeksi
Neuv^ostoliittoon.
Samalla hän antoi ymmärtää,
että Neuvostoliitto puolestaan
o n Valmis auttamaan : yhteis­ymmärryksen
saavuttamista;
yllämainituissa asioissa. : :
Merkillepantavaa myös on,
että pääministeri Macmillan on
nyt toista kertaa Neuvostolii­tossa..
Kolmekymmentätivuotta
sitten, eli~l929,„Neuvostoliitto
oli suhteellisesti puhuen vielä
heikko suurvallaksi.;Mutta näi-.
den 30 vuoden aikana on Neu­vostoliitto
kehittynyt tasa-ärvoiseksi'^
tekijäksi^ Y h d y s v a l ­tain
' r i n n a l l a nykymaailman
suurvaltapolitiikan huipentues­sa
kahteenvsuurmaahan; :Mie-
Icnkiintoista on näin sivullisen­k
i n kannalta katsoen, kuulla,
minkälaisia vaikutteita vierai-;
l i ja saa näistä seikoista. "
:: Maailman huomio kohdistuu
luonnollisesti nyt Moskovaan,
pääministiärien M a c n i i l l a n i n ja
Hrushtshevin välisiin keskus­teluihin.
Mutta meitä canada-laisia
kiihoittaa lisäksi^ myös
ajatus siitä, etta milloin lähe-tetäähi
'Ottavvästa. arvovaltai^
nen ' valtuuskunra tällaiselle
"Jiyvän tahdon" matkalle? '
väk.symässä päätöslauselmassa sa­notaan:
".\ina siitä lähtien, kun ihminen
päästi irti'atomin voimat, ovat maa­ilman
kansat pelänneet sen uhkaa­vaa
tuhoa ja etsineet lupausta, jon
ka tämä kehitys on antanut. He
ovat etsineet toiveikkaasti, mutta
tähän mennessä tuloksetta, toimen­piteitä.
sodan vaaran supistamiseksi
mahdollisimman pieneksi ja tämän
mahtavan voiman irroittaniiseksi
rauhanomaisiin tarkoituksiin.
Nykyisestä kuolleesta tilasta voi
Genevessä koolla oleva ydinasekon-ferenssi
tehdä lopun. Poliitikkojen
pitäisi nyt päästä rakentavaan so-pirriukseen
tekniikan alalla saavu­tettujen
huomattavien edistysaske­leiden
johdosta.
Sekä kirkon maailmanneuvosto
että sen jä.senet eri osissa maail
maa ovat lukiiisLssa tilaisuuksissa,
julkilausumissa ja esitelmissä puol­taneet
aseistariisuntaa, joka voisi
alkiaa ydinasekokeiden kiellon val-vonna.
sta. Kirkon maailmanhöuvos-tpn
toimeenpaneva komitea, joka
on ollut; koplia Genevessä konfe­renssin
kriitillisinä päivinä, terveh­tii
sen vuoksi tyydytykseliä tähän
suuntaan käyviä ponnisteluja.
Me käsitämme, että kompastus­kivenä
on, kysymys kansamvälisesv
tä valvonnasta. Kiistellään valvon­takomission
valtuuksi.sta j a valvon­taryhmien
kokoonpanosta. Neuvot­televat
hallituk.set ovat ihmiskun­nalle
vastuussa siitä, että näiden
vaikeuksien voittamiseksi ponnis­tellaan
uuttcra.sti.
Jokainen .sopimus, miten varovair
scsti se laaditaankin, sisältää jos­sain
määrin vaaroja eri osapuoli 1-:
Ie. Atomipommin uhka; joka voi
aiheuttaa vakavia seurauksia nykyi­selle
ja; tuleville sukupolville, tekee
kuitenkin täysin oikeutetuksi talr
laisten riskien ottamisen.; Sitäpait­si
jokainen: .sopimus muodostaa uu­den
etapin kamppailussa epäluuloi­suuden
-vähentämiseksi;; j a 'luotta-:
muksen rakentamiseksi.
Kokeiden lopettaminen o j i j o ; si­nänsä
tärkeätä. Ajan mittaan voi
olla vielä arvokkaampi, tehtävä
saada"o.soitetuksi,. että kansainväli­nen
valvonta on mahdollinen.
Kun jätämme , tämän päätös­lauselman
eri p u o l i l la maailmaa
oleville .jäsenkirkoillemme,; ke-vhoitamnie
me niitä tekemään kai­ken
voitavansa saadakseen nämä
elintärkeät kysymykset yleisen
mielipiteen tietoon sekä jättä­mään;
hallituksilleen; sopiviksi
katsomiaan esityksiä. Viimeksi
mainittu koskee varsinkin 'maita,i
joiden hallitukset ovat mukana
Geneven konfcreni;sissa. Me kc-hoitamme
edelleen kirkkojen
kansainvälisiä . a s i o i t a v ; käsittelee
vään jkpmissioon; kuuluvia 'virka-'
miehiä. ; viemään henkilökohtai-
; .scsti tämän';päätöslauselman Ge-;
;nevcssä - koolla olevan:, konferens­sin
valtuuskuntien johtajille,' se-
' kä^-jiltkaamaan v- näiden i tehtävien >
suorittamista kalkilla . o t o l l i s i l l a;
tavoilla. , . !
sekaantuivat maan politiikkaan ja
eduskunnan työhön.
Täs^ä Hirvikallio kertoo mm.:
U H K A I L U J A UUDESTA
" P O H J A N M A A N NOUSUSTA"
"Suojeluskunnat olivat aktiivisia
Mannerheimin ehdokkuuden puo­lesta
ja lähettivät sähkösanomia
eduskuntaryhmille. Suojeluskunta­piireistä
tulleeet vetoomukset ai­heuttivat
myös suojeluskuntien y l i -
esikunrian läheystön käynnin presi­dentin
vaalipäivänä eduskunnan pu­hemiehen
Relanderin luona. Tämän
käynnin aikana esitti suojeluskun­tien
silloinen ylipäällikkö, eversti
Georg Ditrik von Essen eduskunnal­le
suojeluskuntajärjestön toivomuk
sen, että presidentiksi valittaisiin
Mannerheiin . . . Silloisen yleisesi­kunnan
päällikön, kenraalimajuri
Hannes Ignatiuksen aloitteesta kävi
myös jääkärien lähetystö samana
päivänä Stählbergin ja eduskunta­ryhmien
puheenjohtajien luona. Lä­hetystö
. . . oli saanut tehtäväkseen
vaikuttaa Stahlbergiin, niin ettei tä­mä
antaisi valita itseään presiden-i
i k s i . Jääkärien mielipiteenä esitet­tiin
Stahlbergille. että presidentin
joka samanaikaisesti on puolustus­voimien
ylipäällikkö, tulisi olla so­tilashenkilö.
Stahlherg vastasi, et­tei
hän voi ratkaista tätä kysymystä.
Edelleen tiedusteltiin, pitikö paik­kansa
eräässä lehdessä esitetty väi­te,
että Stahlberg oli pitänyt.jääkä-reitä
maanpettureina. Stahlberg
sanoi, ettei hän muista tällaista lau­sumaa,
mutta piti sitä mahdoHisö-na,
. , Viipuriin sijoitettujen up­seerien
kannanilrtiaisuha (saatet­tiin)
eduskuntaryhmien tietoon, et-sa
Sosialististen Neuvostotasavalto­jen
Liiton lähettiläs A. Tserhyh
jätti presidentille valtakirjansa."
Stahlberg itse luonnehti tämän oi­keiston
asennoitumisen syyksi " a i ­kaisemmilta
ajoilta periytynyttä vi­hamielistä
suhtautumista koko uut­ta
valtiojärjestystämme kohtaan'*.
Joka tapauksessa sai oikeisto tah­tonsa
lävitse, että Stahlberg seuraa­van
kerran presidenttiä valittaessa
v. 1925 kieltäytyi ehdokkuudesta.
1931 V A A L E J A VALMISTELTIIN
S T A i l L B E R G i N KYYDITYK­SELLÄ
taa hyökkäykselle esteitä. Kyösti
Kallion hallitus, siitä huolimatta
vaikka se o l i suhtautunut suopeasti
ensimmäisiin väkivallantekoihin
Pohjanmaalla o l i korvattu lujempi-kätisen
Svinhufvudin hallituksella
j a Svinhufvud oli myös oikeiston
presidenttiehdokkaana. Tunnetuin
väkivallanteko Stählbergin syrjäyt­tämiseksi
jo ennen vaaleja oli loka­kuussa
suoritettu kyyditys, jota ar­meijan
yleisesikunnan korkein joh­to
oli välittömästi suorittamassa.
Tästä Hirvikallio vain ohimennen
mainitsee kirjassaan. Tarkoitukse­na
pii — kuten tiedetään — aikaan­saada
provokaatio itärajalla, toden­näköisemmin
oli suunnitteilla
Stählbergin murhaaminen, . mutta
nämä suunnitelmat ajautuivat jos
tain syystä karille. Painostusta ja
väkivaltaa jatkettiin toisin keinoin.
N I U K K A N E N J A M A L M B E RG
M U O K K A A M A S S A MAALAIS-SITÄIIII
3A IltÄtX
HUONO AIKA
— Huono aika, pitää vaan yrit­tää
vanhaa korjata, sanoi Korhonen
kun akkansa lääkäriin v e i :
Lapuanliikkeeii aika on Suonien ^ L I I T T OA
itsenäi.syysajan historiassa eräs syn-! •
kimpiä todistuskappaleita siitä, mi- Lapuanmarssin aikana kesällä U -
ten oikeisto menettelee valtansa Iti-jittamisek-
si. kun sillä pn vapaat kä­det
väkivaltapolitiikkansa ajami-i
30 lapuanliikkeen taholta lienee a-jateltu
presidentiksi Mannerheimia
mutta tästä ajatuksesta kioviittiin
seen.Lapuanaika painoi kolkon lei-|J« sekä kokoomuksen että lapuan­mansa
myös 193In presidentinvaa­l
i ikke en vi ral l iseksi ehdokkaaksi o-leihin.
Vapaamielisen poi^variston
ehdokkaana oli jälleen Stahlberg,
joka tunsi vastenmielisyyttä laisia
piittaaniatonta oikeistopolitiikkaa
kohtaan jä vaati myös työväenliik­keen
vastaisessa toiminnassa lain
muotojen noudattamista. Tämä ei
sopinut suurpääoman ja oikeistopo-l
i t i i k an laskuihin, sillä tarkoitukse­na
oli juuri lapuanliikkeen avulla
kehittää nopea, mistään hidastaVisr
ta lain muodollisuuksista piittaama­ton
isku työväenliikkeen nujertami­seksi
j a alkaneen talouspulan rasi­tusten
siiiiämiseksi työkansan kan­nettavaksi.
Mitä tärkeintä oli nois­sa
oloissa, että korkein hallitusvalta
oli äärimmäisen oikeiston käsissä ia
että myös eduskunta oli peloteltu
sellaiseksi, ettei se uskaltäniut; aset-tettiin
Svinhufvud, kertoo Hirvikal­lio.
Maalaisliittolaiset olivat Kal­lion
kannalla, mutta puolueessa o!i
aktiivinen vähenimistöryhmä, joka
kannatti Svinhuifvudia. Vieä toises­sa
äänestyksessä oli Stahlberg yli­voimainen
149 äänellä" Svinhufvu­din
98 j a K a l l i on 53 vastaan, mutta
jo tässä äänestyksessä oli osa maa­laisliittolaisista
valitsijamiehistä
luopunut Kalliosta. Kolmas äänes­tys
ratkaisikin vaalin kahdella ää­nellä
Svinhufvudin hyväksi.
"Maalaisliiton valitsijamiesryh-män
menettely ratkaisi vaalin ; . .
Ryhmän enemmistön saaminen kan­nattamaan
Svinhufvudia ei ollut
näissä olosuhteissa vaikeaa, varsin­kaan
kun puheenjohtajana tässä
vaiheessa toimi Niukkanen, j o k a tai-
PIENI LAPSI
Meri on kuui pieni lapsi, aina se
myllertää ja kun sitä koettaa, se b n " ' ,
märkä. ' • ;
• 1 ' • ' ' •
tavasti osasi käyttää hyväkseen ryh­mässä
esiintynyttä jicsimielistä er
siintymistä vaativaa mielialaa. K t i n :
keskustelu dli ollut sekavaa, n i in so- '.
v i t t i in ratkaistavaksi äänestyksellä,
kapjatetaanko kolmannella kerral­la
Svinhufvudia vai. Stahlbergia. '
N i in ikään päätettiin, että ryhmMn .
yhtenäisyyden säilyttämiseksi vä­hemmistö
alistut;» . . . M o n e t r:?h- :
män jäsenet ovat kertoneet, että i
eräät sitkeät Stählbergin kannatta^ !
jat antoivat'.Niukkas'eUe päö
tä . . . viimeisen Stählbergin kan- :
nattajan, valitsijamies Kalle Sarär
lan Niukkanen pani tiukaU^ vaatien
tämän uhrautumaan. Sarala o l i sia- •
nonut luvanneensa valitsijoilleen
äänestää Kalliota, tpisesisa sijassa .
Stahlbergia, eikä hän halunnut l u - '••
paostaan rikkoa. Vaista kun kaik^ •
k i muut olivat.päättäneet äänest$äv>
Svinhufvudia, Saralakin lupasi s ^ , i ,
yksi mielisyyden vuoksi tehdjä. KUn •
hän käytti viimeisen puheehyuoröiitr/
sa: "Ovatko kaiMd luopimeet?
nun tekee n i in kipeätä. J(Kf k a i k k i
muut ovat luopuneet, en haluaa o l la
yksin vastaan", tuli erään ryhmän
kertoman röukaan sutffimrnalle;. 6-
salle valitsijamiehiä kyyneleet sil­m
i i n . " .,.'••••.;'•• •
"Ryhmää käähnyttaessääh Niuk­kanen
otti ttiekseen myös eräät
jeluskuntapiirit •. . . iifäniä; p i i r it
(Jatkuu 4:UäsivuUä)
PÄIVÄN PÄKINÄ
Hätähuuto k\\iko\m liuiiusta
Kaikki merkit viittaavat siihen,
että nyt on korkea aika ryhtyä pe
rustamaan "olkaa armeliaita rik-
;kaille"^yhdistyksiä, sillä ilman hei­tä
ei voi olla sen paremmin " y l i
tuotantoa" kuin joukkomittaista
työttömyyttäkään, mitä me kaikin
välttämättömäsi tarvitsemme ja
haluamme.
, ^-Eläinsuojeluyhdistyksillä ; on vii­meaikoina
ollut tavallisia.enemmän
puuhaa,;kuten vallan hyvin tiedäm­me.
Täällä-^kotoisssal Canadassam-inc
on. eläinsuojeluyhdistyksien toi-^
mesta ajettu,«sellaista kannatettavaa
asiiiav että eläinten teurastus olisi
saatava .vähän.::-nykyaikaisemmaUe
•pohjalle. vOnpa oikein;vaadittu, etv
tä vasikkaa, nautaa j a " possua -pi­täisi
hieman tainnuttaakin ennen­k
u i n ; sitä pistetään, nyljetään tai
kaitanaan.
Kansainvälisellä arcnalla taasen
on ^eläinsuojeluyhdistyksillä :'suurta
huolla ja vaivaa siitä, ettei neuvo.s
toliittolaiset,tiedemiehet;saisi käyt'
tää sen paremminikbiria kuin mui­takaan
eläimiä tieteellisissä kokei­luissa.
Mutta pikkuseikkoja ovat nämä
tehtävät ja ongelmat jos niitä ver­rataan,
siihenhätätilaan missä koti-porvarimme,
^ nämä.:. canadalaiSet;
suurkapitalistit nyt elävät.
He ilmeisesti laskevat, että uusia
verolisäyksiä on • tulossa. Mutta
kun herroilla; porvareilla on ikioma
hallituksensa ^ Ottavvassa, niin he
tietenkin "vaativat" omien;; verojensa
vähentämistä; kahsan- elämän yleis­tä
kiristämistä -ja verojen lisäämis­tä
n i i l l e , j o i l la on ennenkin liiaksi
maksettavaa, nimittäin meille taval­l
i s i l l e pulliaisille.
; "Niinpä,sitten, kävikinj että. Gana-dan
; tehtailijain yhdistys lähetti
presidenttinsä l a i r F . McRaen Otta-waan
ilmaiseniaan mielipiteensä
siitä, kuinka .«uuresti tehtailijain
yhdistys on iruolissaan työläistensä
ja muiden vähävaraisten, canada-laisten
toimeentulosta. Pahin puo­li-
asiassa ;on se, että työläiset eivät
käsitä omaa .parastansa,: vaan vaa
tival ymmärtämättömien lasien ; ta
voin:v j o t a k in sellaista•; mikä .vahili
goittaisi heitä itseään. Sik.si teh­tailijain
; .yhdistyksen r^rpresidentti
vaatii ;nyt päättäviä toimenpiteitä,;
ei. tehtailijain-ja; muiden miljonee
rien, vaan omaa' hyväänsä käsittä^
mättöinien työtätekevien .turvaami
seksi.
Selittäen, että järjestynyt työväen­l
i i k e ..vaatii liittohallitukselta; "sato-jamiljoonia
dollareita" yleishyö­d
y l l i s i in 'tarkoituksiin, : m r . ; M c R a c ;
sanoi :Ottawa Rotary Clubin ; tilai­suudessa:
"Työväki' pilää L hallitusta suure­na;,
jakolaitoksena» joka hankkii va­ransa
-puristamalla-yhtiöitä; ja 'ku>
ristanuilla joutilaita rikkaita'.
"Tämä on todella kummallinen
l>lvylysohjelma", sanoi mr. McRac;
miltei itkua' puristaen selittäen, et­tä
klassillinen "rikkaitten joutilai­den"
suku on häviävä ryhmä, -sillä
" N y t - on ainoastaan 86,000; canada-laista,
jotka 'nnsait.sce y l i $10,000
vuodessa .Niitä;on ainoastaan
2,500, joiden tulo ön y l i $50,000
vuodessa ja he maksavat lähes 40
pros. veroa Ottawalle . . ."
Jos me kaksinkertaistuttaisiinme
verot niille 2,500:Ile, jotka rohkene
vat menestyä, se tuottaisi noin .$78;
000,000 lisätuloa,; mikä olisi vain
pikkusumma niistä lisämenoista
joita työväki nyt vaatii.
" V k s r niistä (työväen vaatimuk
sista) T - vanhuudeneläkkeen ko
liottaminen,75:een dollariin kuu­kaudessa,,
maksaisi hallitukselle
$200,000^000 vuodessa .
"Työväellä olisi ainakin yhtä :pai-jon
menetettävää kuin muillakin
väestöosilla, eikä mitään hyötyä
siitä, jos sijoittajain: luottamus me
netettäisiin ;ja sitä seuraisi elttä-,
mättömästi kaaos."
Oi hellan lettas sentään Kuinka
.söpösti sanottu! J a , k u i n k a suurta
huolta tehtailijain -yhdistys pitää
kään työväen "eduista"!
MieleiTk^iintoista on sentään ha
vaita, että viiden pro.sentin lasku
tapaa ;seuraten meillä; o a jo 2,500
canadalaista miljoneeriä,, joide^^^^
vuositulot ylittäv.ät $50,000. .Kuin­ka,
paljon on amerikkalaisia ;miljo-neerejä,
jotka kiskovat; samanlaisia
voittoja:meidän canadalaisten; sel^;
känhasta, sen herra McRae jättää
kaiketi vaatimattomuussyislä..mai
nitsematta.
Ja mitä tulee vanhuudeneläk­keen
korottamisen -.aiheuttamaan l i -;
sämaksuun, ;;niin<; myöntää .täytyy,
että $200.000,000 olisi sievoinen
summa.- Se tuntuisi, ei vain van'
hempien •kansalaistemme: elämässä,
vaan myös kansantaloudessa yleen­sä
— sillä tämä summa löytäisi
tiensä'takaisin:' kauppiaille/^^^^
lieoille, sekä. farmareille ja työläi
sille.. ; ^; ,' ; .
Mutta "pieniä ovat silakat^^ joulu­kaloiksi;;
.kuten lav^itaa^ sanoa. .
Ottakaamme esim. nykyinen -vai-rusteluvirama.
Kaikki kenraalit,
amiraalit, sotatarvetehtailijat - j a
heidän politiikkonsa; ovat; sitä miel-.
tä, että maanpuolustuslaitoksemme
asema an kurjaa kehnompi. Miltei
paljain käsin ovat; kuulema asevoir
mamme. Hirveän., k a l l i i t a ohjiik-sia,
lentokoneita ja muita välineitä
pitäisi kiireen vilkkaa ostaa.-Yhdys-valloiäta.-
Ja .kotimaisten tehtaiden
pitäisi käydä yötä ja/päivää.
Mutta kuitenkin on varustelukil^,
pailuun käytetty joka. vuosi, keski­määrin
$1,700,000,000. Toisin sa­noen,
tämä^i suunnaton' Frahasumina
on mennyt kuiri, kaivoon.
Eikö siitä ^voitaisi ottaa vaivainen;
$20O,b00.00O;^vanhuudeneläkeläisten;
hyväksi?. :,,Se jättäisi sotätarveteh-^^^
tailijoille ja kumppaneille' vielä
$ 1 , 5 0 0 , 0 0 0 , 0 0 0 ! ' --|
;. Multa kun itse; tehtailijainvyhdis-tyksen
presidentti pitää;meistä ta­vallisista
kadun miehistä j a n a i s i s t a;
näin hellää;huolta; n i in eiköhän ole
meidänkin ^osoitettava; inhimillisiä
tunteitamme pei'ustamalla; Voikaa
armeliaita rikkaille" yhdistys, ^jon­ka
ensimmäisenä ohjelmakohtana
olisi vaatimaton esitys, että jos mil-joneerien
vtaloustaakka^^v tulee A l i i an
vaikeaksi kantaa, niin antakoot .
tehtaansa ja muut tuotantolaitok­sensa
takaisin kansalle, j a tulkoot
tänne tavallisten kuolevaisten jouk­koon.
Täällä pääsee kuulema^ vä­hemmillä
veroilla, vähemmillä syö­misillä
ja juomisilla, vähemmillä ^
palkollisten palkkamenoilla; vä-icmmillä
Huvittelumenoilla sekä ,
vähemuiillä asunto-" j a Vaatetusme­noilla,
mihin he ovat tottuneet.
Tosin eivät palkatkan nouse $50,- ^
000 rajan yli, mutta mitäpä pai- ,
koista, sillä tärkeätä e i kuulema ole v
suuret lulot. vaan pienet menot
. v>^ h —Käusiikotuca.,,
..I
m
l i
1;
I:
t;
im
f
I
-.1.1
M-
•..ti.
'M
_ V -
3
ii.-'
l •;.
;•
'A :'
• . ' ;•;.>•-.,
''-tv'
•w'i.f:<-jS ';|
: .SS;?:
•••Mm,
;..»»
•;m
MM
II
•••••••kMr
mm
' I mMm mmm
i|;|f;||li
iUll il|
iSiilliiÄMi