Vapaus, September 24, 1925

              1
w
SA,ON
^ ENSI.
KBIYS
Uoteja",
a lajeja
Ickeessä saa.
isteella, sa-aina
inno.
utta. "Mii.
saaneeni j j.
a. minä Idi,
an paikani-akkunoilla.
ana miesten
a taistelua.
paljon kn-iupungeissa-lannut
että'
pikku kes-atkoi,
«että
kiirehtiä lä-ia
muoteja
sanovat etä
Jtettu näyt­tä
tämä on
an."
irtaa haluä
lellinen kat-iä
muoteja"
e ovat kan­in
niitä pi-
)teiha. "Mi-nme
saavat
Bivat arvok-henkilö
on
n kuin hin-
Ont
- ia
to lääke
ruuansala-.
omuus, epä*
nousu päS-änkipu,
ioU
X ruokabalo
ristuksia ja
in, nS^stS^
kuuman T0<
kkuuti, nii»
i.
eemme os
letun Het
n IS&käriD
•masti taot­tavia
tnlok*
ittia. Posti-
CKI.
N
irt Arthor,
f i (1
aio ja ui­nen
hinta,
kysymällä
Sudbury,
l 20
fabi
(akaisiOi
ittaiacii»
B0 beÖ **• .
S
•I
il
Lupaa puhdistaaTyöväenliiton kommunisteista
Wa?hington, D. C. -
rikan Työväenliiton
(FP) Ame-
, presidentti
Green valmistelee nykyään ohjel-maansa
liiton vuosikonventsionia
varten, joka alkaa Atlantic Cityssä
parin \'iikon kuluttua. Silloin tul^e
Gneen easimäisen kerran esiinty­mään
rjosikonventsionin edustajain
edessä heidän presidenttinään. Siksi
tulee hänen antamillaan lausunnoil­la
järjestön sisäisistä j a ulkonaisis­ta
asioista olemaan sliurimerkityk-sellinen
vaikutus, tykkänään toisen­lainen
kuin edesmenneen Gomper-sin
lausunnoilla, j o i l l a vuosi vuodel­ta
hyväksyttiin ne periaatteet, mit­kä
oli liitDn perustamisaikana hy­väksytty.
Työväenliiton johdosäa on
elinvoimaisia miehiä, jotka eivät
kainostele kulkea itse uurtamaansa
uraa. Heille täytyy osottaa, että
toimeenpanevan neuvoston viime
joulukuussa valitsema uusi presi­dentti
on kykenevä toimeensa.
Sen seikan käsittää myös Green
sangen hyvin. Viime kesän kulues­sa
on hän matkustanut kautta maan,
pitänyt puheita eri tyoalain liitto­jen
konventsioneissa, joiden liitto­jen
edustajat tulevat Atlantic C i t y s ­sä
määräämään, tuleeko Green ole­maan
Työväenliiton presidenttinä
lyhyen vaiko pitkän ajati. Mikäli
annetuista raporteista voi päättää,
on <Jree.n otettu avosylin vastaan
useampain liittojen konventsioneis­sa.
Hän on huomattu vanhoillisek­si,
mutta järkkymättömäksi ammat-tiunionistisen
propagandan levittä­jäksi.
"Eri työalain liitoissa näyttää
olevan vallalla sellainen käsitys, "et­tä
Green voi pitää Työväenliiton
yhtenäisenä yhtä hyvin, kuin yksi­kään
hänen mahdollisista kilpaili­joistaan.
Nykyinen varapresidentti
Matthew Woll, joka oli'Gompersin
' läheinen neuvonantaja, on ainoa
mies, josta on mainittu presidentti­ehdokkaana,
mutta tokkopa hänkään
voi syrjäyttää Greeniä tulevassa
konventsionissa.
Johtajakysymyksen jälkeen tär­kein
probleemi on Työväenliiton voi­mistuttaminen.
Liiton sihteeri Mor-risonin
esittämäin numerojen mu­kaan
ei liiton jäsenmää-rä ole enää
vähentynyt. Mutta palkkojen ale­neminen
yhä vain jatkuu. Ammat­tiliittojen
jäsenmäärä voi olla yhtä
suuri kuin edellisenäkin vuotena,
mutta työvoinianostajain järjestöt
ovat voimäkkaampih kuin 1924.
Heillä on käytettävänään enemmän
rahaa, ja he ovat nyt uskaliaimpia
tekemään hyökkäyksiä, työläisten
työ- ja palkkatasoa vastaan, kuin
viime vuonna. Jos palkkatasoa aio­taan
korottaa, tulee pallopeleihin,
liikkuviinkuviin j a autoiluihin tuh­lata
paljoa vähemmän aikaa.
Eräänä huomattavimpana piirtee-'
nä viime vuoden ajalta voidaan mai­nita
sisäisten' riitaisuuksien levene­minen
eri työalain liittojen keskuu­dessa.
Johtajistoa vastaan tähdä­tyistä
useimmista virtauksista syy­tetään
kommunisteja. Muutamiin
riitaisuuksiin ei ^kylläkään sisälly
"punaista" -propagandaa, vaan niis­sä
on kyseessä vanhoillisten johta-jain
sivuuttaminen. Kaikesta huo­limatta
ovat kommunistit ottaneet
noihin -sisäisiin selkkauksiin osaa
siksi suuressa määrässä, «tt^ vuosi-konventsionissa
heihin -rntävästi
tullaan kohdistanmn erikoinen anti-kommunistinei;
» mielenqsotus. Green
onkin jo ilmottanut, että hän tulee
puhdistamaan Työväenliiton rivit
kommunisteista, joten ainoana ky­symyksenä
on, mihin sellaiset toi­menpiteet
johtavat. _
Greenin ,4desottamisia vuosikon-ventsionissa
tälee ,ni, m. seuraamaan
Britannian ammattijärjestön veljes-
«dustaja, A . A . PurceU, Britaniiian
ammattijärjestön presidentti j a k i r ­jan
"Britannian ammattijärjestön
lähetystön raportti Neuvosto-Venä­jästä"
kirjottäja jota k i r j a a on
kommunistien toimesta levitetty mo­nessa
eri maassa, e i i kielille kään­nettynä...
Saklatvala kumoaa Kel-login
väitteet
St Johnia uhkaan mai-.
^ a s h i n g t o n . — Saklatvalan j u t tu
herättää yhä suurempaa huomiota
Amerikassa ja koko maailmassa.
Valtiosihteeri Kellogg on vielä pit­kän
aikaa oUut sangen horjuvana
kiellon lopullisuudesta, mutta pre­sidentti
Coolidge on astunut väliin
j a varmentanut^kiellon. -Hän nimit­täin
hyvälcsyy Saklatvalan maihin-pääsykiellon
kaikin puolin lailliseksi.
Valtio viraston lisäksi on myös työ-virasto
hyväksynyt kiellon.
Coolidge perustaa kiellon lailli­suuden
siihen lakiin, joka ehkäisee
sellaisten ihmisten Amerikaan pää­syn,
jotka kannattavat oppia halli­tuksen
väkivaltaisesta kukistamises­t
a .
Borah j a useat kongressimiehet
ovat kuitenkin sitä mieltä, että Sak­latvalan
kuuluisat puheet Englannin
imperialistista riistoa vastaan In-diassa,
eivät todista Saklatvalasta
vielä -mitään sellaista, että lakia
voitaisiin häneen kohdistaa.
Saklatvalao mielipiteita
Amerikalaisten sanomalehtimies­ten
haastatteluihin on Saklatvala
antanut sangen miesmäisiä vastauk­sia.
Hän ilmottaa, että lailliset
kiellot eivät häntä ehkäise; Jos
hän huomaa, että Amerikan kansan
yleinen mielipide on hänen tuloaan
vastaan, niin hän ei tule, mutta
päinvastaisessa tapauksessa hän saa­puu
kielloista huolimatta. Eikä hän
tule millään salanimellä, eikä mas­keerattuna,
vaan täysin laillisin kei­noin.
Jos hän saa tulla Amerikassa
maihin, lupaa hän osottaa kyimne-hessa.
minuutissa, että" -keltögg on
valehtelija. Kelloggin hän väittää
valehdelleen, selittäessään puhet­taan,
jonka hän' on pitänyt Englan­nin
parlamentissa Englannin impe­rialismia
vastaan. Kelloggin suh­tautuminen
valheellisesti näihin ky­symyksiin
on inhimillisesti alhaisin-ta.
Amerikan hallitus olisi voinut mi­nut
karkoittaa viisi minuuttia sen
jälkeen kun pariamenttien välinen
neuvottelu olisi päättynyt Mutta
sillä ei ole kansainvälistä oikeutta
kieltää minulta osanottoa tuohon
neuvotteluun. Saklavala lähettää
protestin Borahin kautta.
Kansalaiavapanksiea liitto lähettänyt
protestin ^Kelloggille
w New Y o r k Civil Liberties U n i ­on
(kansalaisvapauksien liitto) on
lähettänyt sähkösanoman valtiosih­teeri
Kelloggille, jossa protesteerat-t
i i n sitä toimenpidettä vastaan, j o l ­l
a Englannin parlamentin jäsen,
kommunisti Saklatvala aiotaan eh­käistä
pääsemästä tähän maahan.
Samalla kertaa unio lähetti kaa-pelisanoman
Saklatvalalle, jossa l u ­vataan
hänelle kaikkea laillista avus­tusta
siinä tapauksessa, että pantai^
siin laillisesti koetteelle hänen, mai­hin
tulonsa "jos nimittäin olisi mi­tään
tietä saada tämä j u t t u oikeu­den
käsiteltäväksi". Liberties Union
aikoo myös toinieenpanna siiuria
joukkokokouksia, joissa protesteera-taan
valtiosihteeri Kelloggin menet­telyä-
' '
Canadaan paasjr myös Idellettanee
Montreal. — Canadan siirtolais­virasto
on tiedottanut olevansa val­mis
karkottamaan Saklatvalan, jos
hän pyrldi tänne.
Fez, Ranskan Marokko. — Nyt­temmin
ovat Ranskan joukot leväh­täneet
viimeviikkoisten, riffejä vas­taan
tekemäinsä hyökkäysten jäl­keen.
Armeijan keskuudessa väite­tään,
että ranskalaisilla on taasen
hallussaan kaikki se alue, joka h e i l ­lä
oli 1922. Sen he ovat vallan­neet
mitättömällä mieshukalla.
Abdel Krim kokoaa joukkojaan
Sheshuan ja Pohjois-Tazan rinta­mille,
j o i l l a hän .odottaa tehtävän
seuraavan suuremman hyökkäyksen
hänen asemiaan vastaan.
Puolueen 3:nnen piirin
^konventsionin jat-kokouksesta
Toronto. —• Canadan Kommunis­tipuolueen
neljännen kansallisen
konventsionin päätjrttyä täällä t. k.
14 p., pidettiin kolmannen piirin
konventsionin jatkokokous, jossa va­littiin
toimeenpanevaan piirikomite-aan
toverit "VVm. M o r i a r t y , A. E.
Smith, Aristoff, 'Brevrer, Bosowich,
A: T . H i l l j a Jamieson, j a sen t i l i n ­tarkastajiksi
Annie S. Buller j a A l f .
Hautamäki.
Koska puolueen kolmas piiri, joka
on. tähän saakka käsittänyt koko
Ontarion, tulee jaettavaksi kolmeen
varsinaiseen piirijärjestöön, päätet­tiin
kehottaa \ nykyisiä kolmannen
piirin aluepiirien komiteoita Poh­jois-,
Keski- ja Länsi-Ontariossa
huolehtimaan 7-henkisten toimeen-panevain
piirikomiteain toiminnan
alullepanemisesta, siten kuin se i t -
sekussakin piirissä osottautuu sopi­vammaksi.
Se raha, mikä entisen
kolmannen piirin nykyisestä kassas­ta
jää jäleile, edustajakokouskulu-jen
suorittamisen jälkeen, päätettiin
luovuttaa uudelle Ala-Ontarion pii­rille,
jonka numero tulee^edelleen
olemaan 3:mas. Pchjois-Ontarion
p i i r i saa numeron 4, Keski-Ontarion
.piiri 5 j a Länsi-Ontiirion piiri nu­meron
6, joten puolueen läntisiä
piirejä 4, 5 j a 6 tullaan tästä läh­tien
kutsumaan numeroilla 7, 8 ja
9, jos toimeenpaneva keskuskomitea
kokouksen ehdotuksen hyväksyy.
Kommunistien vaino
yltyy Ranskassa
Pariisi. — Hallitus on ryhtynyt
ankaralla tavalla vainoamaan kom­munisteja,
jotka ovat käyneet vä­symätöntä
taistelua Marokon sotaa
vastaan.
Perjantaina ryhtyivät viranomai­set
kolmeen tärkeään toimenpitee­seen
tukahduttaakseen kommunisti­en
toiinintaa. Kaksi taistelulaiva
Voltairen merimiestä tuomittiin kah­den
ja kolmen vuoden vankeusran­gaistukseen
ja arvonsa menettäneik­si
"salaliittoutumisesta"; Kolme
kommunistien äänenkannattajan,
Humaniten, toimittajaa on asetettu
syytteeseen siksi, että ovat julkais­seet
artikkeleita, joissa sotilaita ke­hotetaan
kapinoimaan ja viljeile-mään
rif f ien kanssa. Tämän lisäksi
on valistusministeri ryhtynyt tutki­maan
erään Joseph Barel-nimisen
opettajan juttua. Opettajaa syyte­tään
siitä, että hän on kirjottanut
Humanitessa artikkelin, jossa Jcaik-kia
Ranskan opettajia kehotetaan
lakkoutumaan protestiksi Marokon
sotaa vastaan.
Cook kehottaa Walesin
kaivosmiehiä solidaa­risuuteen
kausta saada kohdakkoin sovituksi,
tulee tässä kaupun^ssa huutava
puute maidosta. Maidonmyyjät tar­joavat
farmareille kahdesta maito-gallonasta
40 senttiä, j a farmarit
vaativat 50 senttiä.
St. John, NJB. — Ellei Kings-iuanan
farmarien j a tämän kau­pungin
m^donmyjrjäin- välitie mM-don
myynöunnasta «Tntyiiytta seBc-
Ammattiunioideii valis-tusliiton
konferenssi
; C h i c a g o . — Ammattinmoiden va-listusliitto
ilmottaa pitävänsä kol­mannen
kansalliskonfefenssinsa mar­raskuun
14 j a .15 päiröna. Y k s i ^ i sr
kohtaisemmat tiedot annetaan myö­hemmin,
s '
Cardiff, Wal€8. — Kaivosmieslii-ton
sihteeri J . A . Cookin tiedotuk­sen
j n u k a a n kehotetaan Walesin h i i -
lenkaivajain kaikella tavalla tavalla
ehkäisemään hiilen Yhdysvaltoihin
lähettämisen, j a siten osottamaan
solidaarisuuttaan lakossa oleville
Yhdysvaltaiö kovanhiilen kaivajille.
Ranskan budjetissa 3
biljoDuan vajaus
. P a r i i s i . — Sanskan koebudjetti
vuodelle 1926, mikä on esitetty
edustajakamarin finanssikomitealle,
osottaa 3,400,000,000 frangin tap­pion.
{Rahaministeri Caillanxin laskel­man
m o k a a n menot kadttävät 86^
000,000,000 frangia j a tulot ainoas­taan
32,600,000,000 frangia.
Toronto. — CjanUdan Kommunis­tipuolueen
Suomalijisen Järjestön
edustajakokous, jokii- pidettiin Don-haaUila
t. k. 15, 16 j a 17 p-, alkoi
kello 9.00 tiistai-aamuna. Kokouk­sen
avasi toimeenpanevan komitean
puolesta järjestön^- sihteeri tov.
A l f . Hautamäd. (Puheenjohtajiksi
valittiin M. Jalonen j a G. Sund­qvist.
Kirjuriksi A l f . Hautamäld.
Sihteeri ilmotti edjqstajia olevan
saapuvilla seuraavasta:
P i i r i l : n e n , Öks|inen, W i r t a ja
Lund, yksi ääni kullakin.
P i i r i 2:nen, Sula j a Johnson, yksi
ääni kummallakin. ']
P i i r i 3:mas, K i v i r i ja Jalonen,
yksi ääni kuromallaHin.
P i i r i 4:jas, A h l q v ^ t j a HU|, yksi
ääni kummallakin. |
P i i r i 5:des, Bautänäki, yksi ääni.
P i i r i 7:mäs, Sundqvist, kaksi ääh-tä^"
., •,. . ; i' ,
Kaikki edellämaii^itut hyväksyt­tiin
täysivaltaisiksi Edustajiksi.
Vapatiden liikkeenhoitajalle K a n -
nastoUe, vastaavalle toimittajalle
Neilille, Canadan Siiomalaisten Työ­läisten
Urheiluliiton liittotoimikun-nan
veljesedustajalle Sulalle j a toi­meenpanevan
komitean edustajalle
Latvalle, sekä tp. k : n muille jäse­nille
myönnettiin\ puhe-, mutta ei
äänioikeutta. Puolueesta erotetun
entisen Eeaver'Laken osaston edus­tajalle
Helinille myönnettiin läsnä­olo-
oikeus siiliä mielessä, että hän
saa käyttää puheoikeutta Beaver
Laken juttua käsiteltäessä.
Ponsivaliokuntaan' valittiin Oksa­nen,
K i v a r i , Ahlqvist, Sundqvist ja
Lund. Raha-asiaih valiokuntaan
Hautamäki, Jalonen» Wirta j a John­son
» Työjärjestysvaliokuntaan pu-heenjohtajajat
j a k i r j u r i.
, Ejisimäisenä asiana työjärjestyk­sessä
seurasi toimeenpanevan komi­tean
kertomus järjestön toiminnas­ta,
jota ryhdyttiin käsittelemään
kohta kohdalta. -ti^^Jii^^
• Agitateii5)»i-*-ja:;;Ä^^^&»-^
vostelnun käytettiin runsaasti aikaa.
Yleensä todettiin tällä alalla te^ty
työ oniiistuneeksi j a lausuttiin puo­lueen
tulevalle tp. kk:lle erinäisiä
toivomuksia vastaiseen puolueen
suomalaisen jäsenistön keskuudessa
harjotettavaan agitatsioni- j a valis­tustyöhön
nähden.
The Workerin kannattan[iisen ja
levittämisen suhteen päätti kokous
kehottaa suomalaisia jatkuvasti toi­mimaan
j a koettamaan yhdessä nuo­riso-
osastojen kanssa' järjestää leh­den
irtohaisnumeroiden myynnin,
missä se suinkin on InahdoUista.
Puolueen suomalaisen jäsenistön
taloudelliseen järjestäytymiseen näh­den
todettiin, että unioihin kuulu­vien
jäsenten lukumäärä on huo­mattavasti
lisääntynyt, huolimatta
niistä monista vaikeuksista, joita
heillä tässä suhteessa pn voitettava­naan.
Toimintakertomuksen järjestön
piiritoimikuntain toimintaa koskevaa
kohtaa käsiteltäessä o l i kokous sitä
mieltä, että l:sen j a 3:nnen p i i r i ­toimikuntain
suhtautuminen puolu­een
. j a järjestön toimeehpanevain
komiteain päätöksiin on ollut sel­laista,
mikä saattaa aikaan sekaan­nusta
ja epäjärjestystä, joka käy
toiminnallemme vahingolliseksi.
Keskiviikkona
alettiiii kokous kello 9 aamuUa.
Ryhdyttiin käsittelemään toiminta­kertomuksen
Canadan Suomalaista
Järjestöä koskevaa kohtaa, jossa
keskustelu sukeutui pääasiassa
Beaver Laken juttuun. Keskuste­lun
yhteydessäx luki Järjestön en­tinen
sihteeri Nei| kaikki juttua
koskevat asiakirjat j a kirjevaihdon,
joka kesti lähes kaksi tuntia. Mel­kein
koko päivän kestäneen vilk­kaan
keskustelun jälkeen pääsi ko­kous
yksimielisyyteen siitä, että
Lontoo. — Sen johdolta, että seit-semänkymmenessä
englantilaisessa
laivassa Etelä-Afrikan, Austraalian
j a Uuden »Seelannin satamassa sei­soo
1,000,000 tonnia lastia, ovat-höyrylaivayhtiölden
omistajat^ko-koontuneet
Lontoossa järjestämääo.
j a vähentämään • laivaliikettä me-rimieslakon
murskaamiseksi. "Epä­v
i r a l l i n e n " lakko on' nyt ollut voi­massa
jo kuukauden päivät j a t i ­lanne
on käynyt erittäin hälyyttä-väksi,
siksi että se vaikeuttaa raaka-aineiden
tuontia Englantiin j a saat­taa
johtaa töiden seisaukseen ja
kulutustarvikkeiden hintojen kohoa­miseen.
Höyrylaivayhtiöiden v i r k a i l i j a i n i l -
motuksen mukaan tullaan useita l a i ­vojen
lähtöjä peruuttamaan seuraa­van
kolmen viikon ajaksi. Lisäksi
sanotaan, että kestää useita kuukau­sia,
ennenkuin laivaliikenne saadaan
entiselleen, vaikkapa miehet heti pa­laisivat
takaisin työhön. Toinerf
Englantia hälyyttävä seikka on se,
että Saksan, Rsnskaq, Hollannin ja
Skandinavian laivayhtiöt käyttävät
lakkoa hyväkseen vallatakseen Eng­lannin
kaupan.
33 laivaa makaa Austraalian sata*
missä
Melbourne. — Kolmekymmentä-kolme
ulkomaista laivaa, joiden
tonnimäärä käsittää 325,574 tonnia,
on toimettomina Austraalian sata­missa.
'Huomattavaa sensatsionia
on aiheuttanut Englannista tullut
kaapelisanoma, jossa sanotaan, et­tä
linjalaivat eivät tule matkusta­maan
Austraaliaan niin kauan kuin
lakko jatkuu. ,
Porvaristerroria vas­taan
W.P:n "Ne^ Yorkin sak­salaiset
osastot vas­tustavat
lorelai-suutta
New York. — Hungarian Labor
•TemplesBör^tiVät saksalaisot Siiur-
New Yorkin osastot kokouksen, jo­hon
otti osaa sata jäsentä. Tämä
kokous yksim{eli.sesti päätöslausel­massaan
tuoniitsi loreismin j a va­kuutti
täyden kannatuksensa uudel­le
Worker8puolueen keskustoimeen-panevalle
komitealle sen yrityksissä
yhtenäistyttää j a bolshevisoida puo­lueemme.
Myös kannatetaan kes-kustoimeenpanevan
komitean yritys
tä järjestkä uusi kielitoimisto sak­salaiselle
kiclijärjestölle, jonka tar­koitukseksi
mainitaan luoda vallan"
kumouksellinen jaosto saksalaisten
työläisten keskuuteen.
puolueen kansallisen edustajakoko-tiksen
asiasta tekemä päätös on a i ­noa
j a paras mahdollinen jutun l i k -
vidpimiseksi.
Vapauden toimitusta koskevassa
keskustelussa katsottiin toimeenpa­nevan
komitean toimenpiteet leh­den
j a puplueen etujen mukaisiksi
j a oltiin Eleensä hrtyväisia lehden
viimeaikaiseen sisältöön. Toimitus-avustuksiin
käytetta.vä määräraha
päätettiin kohottaa tuhanteen dol­l
a r i i n vuodessa, jonka käyttäminen
jätettiin toimituksen 'harkintaan.
Toimintakertomuksen käsittely päät-tyi
keskiviikko-iltana.
Torstaina
alettiin kokous kello 9 aamulla,
jolloin kuultiin toimeenpanevan ko­mitean
tilikertomukset j a tilintar
kastajain lausunnot niistä, j o t k a hy­väksyttiin.
Koska puolueen edustajakokous
oli päätöksellään lakkauttanut kie
lijärjestöt, niin päätettiin, että en­tinen
järjestön toimeenpaneva ko­mitea
saa toimia yhden kuukauden
ajan, jona aikana sen on lopulli­sesti
selvitettävä kaikki järjestön a-siat.
Järjestön varoista päätettiin
luovuttaa tuhannen dollaria Cana­dan
Suomalaiselle Järjestölle. Jär­jestön
piirien varat päätettiin luo­vuttaa
puolueen piireille.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliittoon nähden päätti koko­us,
että puolueen tp. k k : n on jär­jestettävä
l i i t on toimintaa sille poh­jalle,
että liittoon voivat liittyä
muutkin, kuin puolueen jäsenet.
Koska puolueen muutamia päi­viä
ennemmin pidetty edustajako­kous
oli päättänyt kaikista pupluet-tä
j a sen toimintaa keskevista ky­symyksistä,
rajottui tämän kokouk­sen
tehtävät järjestön menneen t o i ­minnan
arvosteluun ja esityksien
tekemiseen puoluen suomalaista jä­senistöä
koskevissa asioissa, joten
kokouksen tekemät päätökset' j a e-sitykset
vaativat puolueen tp. k k :n
lopullisen hyväksymisen. Kokouk­sen
pöytäkirja tultanee julkase
maan lehdessämme piakkoin.
Tämän kokoul^en päätyttyä p i ­d
e t t i in myös Canadan Suomalaisen
Järjestön edustajakokous, jonka
kokouksen menon j a päätöksien se­lostaminen
on tarpeetonta, koska
sen pöytäkirja tallaan jolkasemaan.
P a r i i s i . — (Postitieto) — Kitshi-nevissä
on sotaoikeuden edessä par­aikaa
syytettynä 386 talonpoikaista
miestä; naista j a lasta sen johdosta,
että erään seudun talonpojat Bes-sarablassa
nousivat vastarintaan r u -
manialalsten hirmuvaltaa vastaan.
Tämän oikeusjutun johdosta ovat
lukuisat Ranskan intellektuellit, R o ­main
RoUand j a Henri Barbusse
muiden muassa, julkaisseet avoimen
kirjeen Rumanian vallassaplijoiUe^
Kirjelmässä selostetaan jutun yh­teydessä
olevia tapahtumia, j a psoi-tetaan,
että valtausviranomaiset oli­vat
suorastaan provosoineet ne ja
sitten hirvittävällä tavalla kostaneet
paikalliselle väestölle: kylä, jossa
levottomuudet olivat alkaneet erään
talonpojan kylmäverisen tappamisen
johdosta, sekä viisi lähikylää oli
tykkitulella ammuttu melkein ko­konaan
raunioiksi, j a Tatar«Bunarin
kylässä poltettu 78 taloa, 89 talon­poikaa
ammuttu kirkkomaalla ja
200 kylän kaduilla; kostotoimenpi-teet
olivat vaatineet kaikkiaan 2,-
000 uhria., samalla kun noin 60 ne­liökilometrin
alue muutettiin erä­maaksi.
Intellektuellit kysyvät e i ­kö
tämä surkeus jo riittäisi ilman,
että niiden lisäksi vielä raahataan
tutkintovankiloihin 886 henkilöä,
jossa heitä kidutetaan aina siihen
asti, kunnes heidät nyt on asetettu
kenttäoikeuden eteen. "Syvästi l i i ­kutettuina
näiden tapahtumain joh­dosta",
sanotaan avoimessa kirjees­sä,
"pyytäisimme esittää Rumanian
viranomaisille seuraavaa:
1) Että nup 386 kostotoimien uh­ria
päästettäisiin heti väliaikaiseen
vapauteen,
2) Että sotaoikeus korvattaisiin
siviilioikeudella, ja että puolustus­asianajajat
saisivat olla vapaassa
kosketuksessa s j ^ t t j y j ö n KänBäa.
3) Ettei juttua käsiteltäisi sul­jettujen
ovien takana, j a että R u ­manian
j a ulkomainen lehdistö saisi
vapaasti seurata asian kulkua.
. 4) Että todellisia syypäitä ovat:
rumanialaiset s i v i i l i - j a sotiiashalli;^-
nan päälliköt, j o t k a ovat vastuussa
viime syyskuussa sattuneista tapah­tumista."
J a intellektuellit huomauttavat lo­puksi,
että heidän on vaikea uskoa,
että demokraattisen "suuren 'Ruma­n
i a n " turvallisuus vaatisi kansalais­ten
jokapäiväisen elämän vaaranta­mista
j a p i i r i t y s t i l an — kaikkien v a ­pauksien
loukkaamista — pysyttä­mistä
jatkuvana.
Edelläolevan johdosta huomauttaa
pariisilainen työväenlehti, että asian
johdosta on myös työväenluokan ko­hotettava
äänensä, ja sosialidemo­kraatillakin
piisi tässä mainio t i l a i ­suus
korostaa rakkauttaan demokra­tiaan
j a länsimaisuuteen.
Saksan sos.-dem. puo­lueen
jäsenmäärä
kutistuu
Saksan sosjalidemokraattisen puo­luejohdon
ahtamassa vuosikerto­muksessa
1924—1925 mainitaan,
että puolueen jäsenluku, joka v i i ­me
vuoden huhtikuussa teki 940,-
078, on^ nyt vain 844,496.
Viime vuosien kuluessa on puo­lueen
jäsenluku muuten osottautu-nut
systemaattista, varsin huomat­tavaa
vähenemistä. V. 1922, riip­pumattomain
^hdistysmiskongresain
aikoihin, oli puolueen jäsenluku
1,200,000; riippumattomat antoivat
heille 191,000 jäsentä, niin että
sos.-dem. puolueen jäsenluku tä'
män jälkeen teki noin 1,400,000.
N y t , kuten sanottu, tekee puolu­een
jäsenmäärä väin 844,496, jo­tenka
puolueen jäsenmäärä on kol­messa
vuodessa vähentynyt noin
puolella miljoonalla.
Nämä ovat l u k u j a , jotka eivät o-le
käänneltävissä eikä väanneltövis-sä.
On tosin myönnettävä, että
lueen vaikdtusvalta on vieläkin
melkoinen, mutta samalla nähdään,
että tämä vaikutusvalta bn Entises­tään
tavattomasti vähentynyt, ja
että suuret joukot pvat täten ospt-taneet
päässeensä selville puolueen
vararikosta työväenpuolueena;
(jcneve. — Venäjän voimaakaan
karhun varjo kuvastuu Itä-Europan
hprisontilla, vaikeuttaen "turvalli-suussopimus-"
neuvotteluja ja syn­nyttäen
epävarmuutta j a epäluot;-
tamusta porvarillisissa diplomaatti­piireissä.
K a n s a i n l i i t o n kokouksessa plevan
Puolan lähetystön vahvistettua, et­tä
Puolan ulkoministeri fikrzynski,
j o k a kaksi päivää sitten Ehtt muka
P a r i i s i i n , onkin mennjrt Warsovaani
jossa hän on neuvotellut neuvosto­hallituksen
ulkpministerin T^hitshe-r
i n i n kanssa, ovat Genevessä koolla
olevat e r i maiden lähetystöt käyneet
rauhattomiksi j a antaneet e r i l a i s ia
selityksiä.
Puolan erään edustajan ahtaman
tiedon mukaan on Tshitsherin v a a t i ­nut
haastattelua kreivi Skrzynskln
kanssa ,tarkotuksella "sovitella j o i t a ­k
i n esiintulleW probleemeja Puo­lan
j a Neuvostoliiton välillä." 'Puo­lalaiset
selittävät, että Puoian ja
Neuvostoliiton välillä el muka ole
mitään tärkeitä probleemeja r a t k a i s ­tavana
tällä kertaa, mutta että
Tshitsherin haluaa yksityiskohtia
Englannin j a Ranskan turvallisuus­suunnitelmasta.
Tshitsherin neuvotteluihin Mussoli­nin
bonssa
Puolalaisten antaniien tietojen
inukaan aikoo Tshitsherin valmista­vien
neuvottelujen jälkeen poistua
Puolasta mennäkseen Italiaan neu--
vottelemaan pääministeri^ Mussolinin
kanssa. Tämän jälkeen aikoo hän
mennä Bukarestiin käymään niin­ikään
tärkeitä neuvotteluja Buma-nian
hallituksen-kanssa.
•Krassinilla, neuvostohallituksen
Pariisissa olevalla lähettiläällä, sa­notaan
olevan puhemiehensä <Gene-yessä
j a hänen sanotaan selittäneen,
että venäläiset kannattavat t u r v a l l i ­suussopimusta
Venäjän, Pu<>lan ja
Rumanian-välillä, -
Yleisenä käsityksenä on, tAtä
Tshitsherin haluaa k i i l a a , j o l l a neu­vostohallitus
vqi tunkeutua yleisiin
turvallisuusneuvotteluihin, mitkä p i ­detään
Lausannessa lokakuun alus­sa,
tai synnyttää sellaista mieli­alaa,
joka tulee teken^än tyhjäksi,
valmistavat neuvottelut Saksan
kanssa.
'Varmaa on, että Tshitsberinin t p i -
menpiteet tuleVat tekemään Saksan­sa
syvän vaikutuksen j ^ niahdplli-sesti
kpkonaan muuttamaan Lausan­nen
neuvottelujen luonteen.
Aselstoriisumisilveily el vetele ^
Kansainliiton jehut alkavat h i l j a l ­leen
käsittää, että alituiset puheet
aseistariisumisesta menettävät mer-'
kityksensä. Englannin lähetystö on
ottanut varmoja askeleita lopettaak­seen
ascistariisumisohjelman, jota
useimmat' kansainliittoon kuuluvat
maat ovat edistäneet. Sir C e c il
Hurst vastustaa minkäänlaisen 'kon­ferenssin
koollekutsumista, ennen­kuin
"turvallisuus" on • saavutettu
Europassa.
H i i r s t s e l i t t i , että k a n s a i n l i i t l o on
kahdesti epäonnistunut yrityksissään
aseistariisuinisen aikaansaamiseksi.
Tämän sanoi hän riittävän osotta­maan,
että ei ole ryhdyttävä k o l ­manteen
yritykseen, ennenkuin "me­nestymismahdollisuudet"
ovat pa­remmat.
Täten alkavat porvarilliset
diplomaatit huomata, että koralau-seilla
ei voida iankaiken pettä&
kansoja.
Neuvostohallituksen diplomaatit
voittavat luottamusta eri kansojen
työläisten keskuudessa paljastamalla
kapitalistisen diplomatian kataluu­den
j a osottamalla, että sen tarko-tuksena
on kapitalistisen riiston
suojeleminen.
Postitydläisten liiton
kokous
HaHfax, N.S. •Viime lauan­t
a i n a p ä ä t t i täällä Canadan posti-työläisten
liiton 13 vuosikonvent-sioni.
Liiton v i r k a i l i j o i k s i v a U t t i i n:
presidentiksi A . C Bryons, Otta-wa8ta,
varapresidentiksi a W. Cro^
teau, Sherbrookista, Quebec, sih­teeriksi
Duncan Torontosta j a r a -
hastpnhpitäjaksi J . A . N e a 3 , . B r a d.
fordista, Ont.
h'