Vapaus, April 4, 1973

              Mm i
Sivu K e s k i v i i i k k o , ihuihtilc. 4 p. — W€d., A p r i l 4, 1973
VAPAUS
( L I B E R T Y )
Editor: IV. EKLUND
I N D E P E N D E N f L A B O R O R G AN
OF F I N N I S H C A N A D I A NS
Establlshed Nov. 6, 1917
Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and EMorial 674-4264
Publlshed oncevweekly: Wednesdays b.V ,yapaus PnUishing Co. Limited,
;02 EUn St West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69. P3E 4N3
Advertising rates upon application,. trans^ti<Mi free of charge.
^^^^^ 'S^ Mail registration Nomber 1076
• Member of thi CANADIAN LANGUAGEPRESS m
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. Sll.OO, 6 kk. $5.73
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Ruokatavarain hintaldskonnasta
Suuri torontolaislehti mikä toisinaan esiintyy muka pikku-
. ihmiöten ystävänä, julkaisi viime torstaina etusivullaan huomat­tavan
uutistiedon siitä, että 600 jäsentä käsittävä torontolaisten
perheenemäntien eli "Hintojen nousua vastustavien naisten" jär­jestö
(lyhyesti WASP) on suunnitellut, kansallista lihanostoboi-kottia
huhtikuun ensimmäisen viikon ajaksi.
Saman lehden johtavana, toimituskirjoituksena oli kuitenkin
ylistys- j a puolustuslaulu suuria ilmoituksia päivälehdille antavien
ruokatavaramonopolien hyväksi. Se julisti tämän toimituskirjoi-tuksensa
otsikossa että "ruokatavarain hintojen nousun takana ei
ole mitään konnaa" (villain). Tämän väitöksensä tueksi Star leh-
. den toimituskirjoituksessa esitetään sitten bushelikaupalla tilasto-
. tietoja, joista näkyy, että "palkkatilastot eivät valehtelekaan, k u ­ten
sanotaan, niin valehtelijatkin voivat käsitellä tilastoja".
Viittasimme ruokatavaroita välittävien suurten ketjuliikkeiden.
ilmoituksiin/jotka lankeavat luonnollisesti lopulta farmarien ja
kuluttajain maksettavaksi. Todetaksemme väitteen, haluamme pa­lauttaa
mieleen, että ruokatavarain hintakysymyksiä käsittelevälle
alahuoneen j a senaatin yhteiselle komitealle äskettäin esitettyjen
lausuntojen perusteella ruokatavarain mainostamisesta tulee $14.80
menoerä jokaiselle canadalaisperheelle — mikä ei suinkaan ole
mikään pikkuseikka. i
Väittäen, että "farmarien saama hinta tuntuu nousseen enem­män
kuin muut vähittäismyyntiosat" ja että canadalaiskuluttajat
saavat suhteellisen halvalla hinnalla ruokatavaransa", mainittu
lehti sanoo, että mainittu parlamenttikomitea saa vain "vähän
yksinkertaisia vastauksia kysymyksiinsä",-miksi ruokatavarain
hinnat nousivat viimeksikuluneen vuoden aikana. 10.2-prosentti-sesti..
Tämä palauttaa mieleen vanhankansan tunteman totuuden,
että "väkisin metsään viety koira ei hauku oravaa" — eikä mono­polien
asialla olevat poliitikot halua paljastaa niitä, jotka nylkevät
sekä farmareita että työntekijöitä!
Väitöksensä tueksi, ettei ruokatavarain hintakiskonnan takana
löydy "konnia" mainittu päivälehti esittää ehkä "jumalan sanana"
.monopolien väitöksiä, jotta sekä "hedelmien j a kasvisten kannut-taja-
tehtaat" saavat voitokseen " v a i n " 2-3 senttiä jokaisesta dol­l
a r i n arvoisesta myynnistä.
. Samoin sellainen suuri ketjukauppa kuin Dominion Stores sai
Starin mukaan voitokseen vain yhden sentin jokaisesta dollari i
arvoisesta myynnistä jne.
Talouspoliittisesti tällaiset väitökset ovat hölynpölyä kehnom*
pia. Todellinen voittomarginaali saadaan selville vain siten, että
verrataan saatua voittoa sijoitettuun pääomaan, eikä myynteihin.
Star lehti tietää luonnollisesti tämän kenenkään sanomattakin,
mutta yrittää kuitenkin puolustaa ilmoittaja-monopoli-ruokatavara ;
yhtiöitä pahaa-aavistamattomien lukijainsa jymäyttämisen avulla.
Suurten finanssiosastoilta,-joita tavalliset Virtaset eivät lue,
j a joissa kaupitellaan yhtiöiden osakkeita, saadaan kuva, mikä
kumoaa kerta kaikkiaan Starin jorinat "sentin voitoista dollarin
myyntiä kohtaan". .
"Report on Businessin suorittaman tutkimuksen perusteella
todetaan, että canadalaisten korporatiojen — ruokatavaramonopo-lit
mukaanlukien — voitot lisääntyivät v. 1972 peräti.25-prosentti-sesti
edellisen vuoden korkeisiin voittoihin verraten!!
Mistä löytyy sellaisia työtätekeviä, joiden palkat olisivat vuo­den
aikana nousseet puolellakaan tästä-määrästä? Tosiasia on,
että parhaiten järjestyneidenkin työalojen palkankorotukset vaih­televat
vain &—9 prosentin välillä. ':
Torontolaislehti väittää kaikista tosiasioista huolimatta, että
ruokatavaran hintojen suuresta noususta on mennyt enemmän
farmareille kuin muille. Siinäkin lehti puhuu parempia tietojaan
•vastaan. .
Quebecin farmarien j ä r j e s tö esitti mainitulle parlamentin h i n -
takomitealle huolelliseen tutkimustyöhön perustuvan lausunnon
jossa osoitetaan, että farmarit saavat .ainoastaan 3 senttiä pau­nalta,
mistä kuluttajat maksavat 60 senttiä pauna, eli toisin sa­noen,
kun kuluttaja ostaa dollarin arvosta kalkkunaa, siitä menee
vaivainen 5 senttiä farmareille. J
" B r o i l e r " kanoista menee 46 senttiä dollarista liikkeille, jotka
käsittelevät nämä kanat f a r m i l t a lähdettyä myynUpöydälle saakka, • ^tO^M^ärm \mm vain tarvitsi
j a niille yhUöille j o i l t a farmarit <»ta;vat erinäiset kananruokiansä
42.5 senttiä, jättäen farmarija saamaksi osaksi vaivaisen 11.5 sent­t
iä kuluttajan maksamasta dollarista.
•todistaakseen .väitöksensä,' että;.tuloihinsa verraten canada-
;la|aelt saavat; jsrittäin-halvalla; rupkatayaransa, torontolaislehti au^
% - taä laskuesimerkin kanaflinunieft ..hiA^pista." Se myöntää, että,»y-i
^ l ^ a i f i t a - I t u n sitä verrataan
vimejteiQtii^eiji jfe^fspujtin iriat^^*. '63 sentin hinta tusinalta olisi
v^^^T?"*®''*'^ juuri,sopiv^iTäflaän perusteella lehti osoittaa,
^'M/ t t i j ^ f 1 ^ olcivan canadalaiipen ei tarvitse olla työssä
'^tM^'n^Uta^ 1^ saadakseen tusinan kananmunia,'mikä '
C^ili^väitaW B e n mukaan minuutti ja muna suhdetta. '
f,^^2-'(^|!;i:^^<)aiaaia tlelsen)h:in on, että $150 yiikkopaJkka, n i i n vaatiinaton .
onkin; antaa henkilöUe lähes $ 8 , 0 0 0 vuosiansion. Mutta
^!:i^öli-cä^ ansaltsjee tätä vähemmän. Tosiaaijussa
"OO canadalaista elää köyliyysrajan alapuolella oleVilla vu(»i-
SNÖIII puolitoista m
itdän $82.88 kitukausiiuloääa lasketaan
[yc|mukwn; y l i tunnin ^^t^
i on^^ lieläkto ifuonoiainaaBÄkin asemassa oieviä kuin
elk , mitään iisälaskuja tiillut; On
vai i niin pitkän matkan takana;
ett se i matkalippu tulee kaMiiksL
C len^tkuullut, että joissakin E u -
rop »anmaissa saa akupunktio-hoi­toa
aivan yleisesti; ehkä Suomessa­kin
; Jos' kenellä' on tietoja tästä
• asij sta.- olisi ^jfjausjtaa kuulla Va-paij
len.',ipal8toilla. — Kiertelijä.
l<^^}d^.,Q\k^.6ilJ^ jot^a rikastuvat
i^i^ii^ei^*'ry^ jnrittävät »äiata
'k:M3^: b^iitliin'^m^ Siksi olisi yjtit0isy<>lm|n
Julkaista tii4opi^^ia0i^
OSA tietää Saigonin halJitnkseo
IfiMtovanH^ariisirtauhansopinNista
James Anderson J
Pitäen (kiinni rauhansopimu|csjew la^^
luovuttanut joitakin asemi^ankin, sano) kirjoittaja
Tuteettu .sanomalehtimies James
.^pderson, totesi viime torstaina Sai­gonista
.lähettämässään katsauksessa
,et)tä>iiäjän hallituksen (Yhdysvallat,
Pohjois-!Vietnam, Saigon ja Etelä-
Vietnamin väliaikainen vallankumo-löhaHitUs
60 päivän ajaksi muodos­tama'lyhteinen
sotilaskoraissioni ;lo-
'pstti- imaä^liskuun 28 päivänä: toimin-tansa;
»fja että sen tilalle ei ole vie­lä
saatu: muodostetuksi rauhansopi­muksessa
määriteltyä Saigonin hal-lirtnoa:'.
ja Etelä-Vietnamin väliaikai­sen
vallankumoushallituksen, (lyhy-esli
.,'RRG.) siis kahden hallituksen
yhteistä/sotilaallista komissionia.
^'Tämän vuoksi, selitti mr Ander­son,.
!:¥ietnamin rauhaa valvomalla
Nfeljän vallan (Canada, Indonesia,
PiSolai ja Unkari) valvontakomissio-nilla
ei ole elintä, jolle se esimer­kiksi
valituksensa esittäisi tai joltai
SS voisi anoa tukea toiminnalleen
Mr Andei"sonin arvion mukaan tämä
tilanne menee joten kuten viikon
päivät, mutta ellei pikapuoliin saada
muodostetuksi Saigonin ja PRG:ii
yhteistä sotilaskomissionia, silloin
valvontakomissionin työskentely voi
vaikeutua. Tämän jälkeen mr An­derson
kuvasi Etelä-Vietnamissa val­litsevaa
tilannetta seuraavasti:
Neljän osapuolen yhteinen sotilas,
komissioni (lyhyesti JMC) ei olo
vielä koskaan toiminut 27 tarkkailu­paikassa
eri puolilla Etelä-Vietna­mia.--'.
. -
PRG:n (välik. vallankumoushallituk­sen)
edustajia ei. ole edes alueelli­sissa
päämajoissa Etelä-Vietnamin
pohjoisosassa ja sen muutamat edus­taa
jat maan eteläosan neljän alueen
päämajoissa eivät ole koskaan to-dellisuudes-
a osallistuneet yhteisen
sotilaskomissionin työhön.
Tämä umpikuja juontuu tulituksen
lopeliamiscn ensipäivistä alkaen,. jol­loin
Vietkong ja Etelä-Vietnam (Sai­gon)
^vät päässeet yhteisymmärryk­seen
sellaisista muodollisuuksista,
kuin Saigonin vaatimuksista, että
kommunistien on allekirjoitettava
(omassa maassaan -V) siirtolaispa-perit
Saigoniin tullessaan.
PRG:lla on koko joukko valituksia
saamastaan kohtelusta yhteisessä
aotilaskomissionissa.-_ Kommunistie-dustajia(
PRG:n edustajia -V) on
asiallisesti puhuen pidetty vankeina
Etelä-Vietnanun sotilaskasarmeilla
eri puolilla maata, voimatta siten
VIELÄ AKUPUNKTIOSTA
Kaikki kallistuu, ei ainoastaan
liha- ja maitotuotteet vaan myös
se neulahoito josta kirjoitin aikai-senunin.
Olen saanut -kuulla, että
sekin on kallistunut paijon. Sellais­tahan
se on täällä yksityisyrittä­jien
paratiisissa. Ainoa paikka mis­sä
terveydenhoito ei kallistu tai­taa
olla Neuvostoliitto jossa se ei
maksa mitään. Kävin siellä Mus­tan
meren rannoilla kaksi kertaa
j a iholemmilla kerroilla meni mak­su
irain huoneesta j a ruoasta sekä
Dia(kalipusta. Sai käydä niin mo-
SYNTYMÄ-
' PÄIVIÄ
ifetty JPnlkka. Mattawa; Dnt., täyt­tää
't^istÄhiä 10 päivänä
Emil Wallta, Toronto, Ont., täyt­tää
^tiistaina huhtikuun 10 päivänä
p yuc^ta.
Vmofi Montreal, Que.,
täyttää lauantaina huhtikuun 14 päi-vjinä
Tl.vqötta. /
näyttää nnitään paikallaoloa Saigo­nissa
ja muissa kaupungeissa.
PRG valittaa myös, että "milloin
tahansa se määrittelee kohtauspai­kan,
missä sen edustajat voivat
'liittyä yhteiseen sotilaskomissioniin,
etelävietnamilaiset (saigonilaiset -V)
kohdistavat sitä;paikkaa vastaan tyk­kitulen
tai ilmapommituksen.
Saigonissa ja muutamassa muussa
EteläiVietnamin kaupungissa on aino
astaan 200 PRG:n edustajaa, sen
sijaan kun heitä pitäisi rauhansopi­muksen
mukaan olla 800.
. Tästä johtuu, ctlä Yhteinen soti-laskomissioni
ei ole voinut saada
miltei kaikissa tapauksissa muita
kuin Saigonin selostuksia rauhanso­pimuksen
rikkomuksista.
Se tarkoittaa myös, että Vietkong
(PRG) ei ele voinut käyttää hyväk­seen
tulituksen lopettamissopimuk-sen
koneistoa suojatakseen itseään
etelävietnamilaisten (Saigonin) väli­rauhan
rikkomisia vastaan — mitkä
amerikkalaisllenkln täällä antamien
myönnytysten mukaan ovat lukuisia
(numerous).
Saigonin . joukot ovat tulittaneet
ykeiUä, pommittaneet, j a vallanneet
alueita, jotka olivat kommunistien |
kontrollissa aselevon voimaan astu-mispävänä.
Keskittyen pyrkimykseen saada
sopimuksen mukaan heille kuuluvan,
PRG n edustajat ovat näköjään oi-leet
vainuina menettämään yhdys­kuntia
ja kyliä vaatiessaan normaali­suuksien
noudattamista;
Heidän .tämä asenteensa tulse-to­dennäköisesti
jatkumaan.
Toisaalta Canadalla ja Valvonta­komissionin
toisiUa • jäsenmailla on
mei!o?3a kaikkiaan 51 tutkimusta ja
4 virutusta tutkittuna, voimatta lä­hettää
'raporttia minnekään (ennen
kuin Saigon ja PRG saavat muo­dostetuksi
Pariisin rauhansopimuk­sen
säädösten mukaan kahden osa­puolen
')/hteisen sotilaskomissionin,
misiä alussa mainitaan -V). ; .
SODAN AIHEUTtr^MAT
H A A V A T O V A T |f VlÄ
Konejäfti NL:sta
Valmetille
Helsinki. — Valmet O y : n Raut­pohjan
tehtaille Neuvostoliitosta
tilslttu 600 tonnin painoinen ja .kol­mikerroksisen
rakennuksen korkui­nen
työstökone on parhaillaan läh­dössä
uijanovsk ilaisesta tehtaasta
kohti Jyväskylää. Kuljetukseen tar
vitaan 50 rautatievaunua. Koneen
on määrä olla perillä huhtikuun .li­kana,
kerrottiin Koneisto Oy:stä.
Työstökoneella voidaan suorit­taa
suurella tarkkuudella jopa 150
tonnia painavien osien jyrsintäs
poraus- ja soryäustöitä. Koneen
aseman, minkä he katsovat rauhan- ohjaus on täysin automatisoitu.
Mitä milut sanovat
lJSA:lta'EPÄLl)OrTAMlISLAUSE" SAIGONILLE
Tuotuaan Etelii-Vietnamistu pois "kaikki asevoimansa", Yhdys­vallat
ilmoitti torstaina, että Saigonissa olevaan suurlähetystöön
j ä ä 50 ameriklialaista sotilasasiantuntijaa, ja että Saigonissa olevaa
U S A : n suurlähetystöä vartioimaan jää löi» amerikkalaista meri­jalkaväen
sotilasta; . V
SamuM^a A P : n uutistiedu.ssa, missä ilmoitettiin vdvHämaini-tuista
seikoista, annettiin myös tietää seuraavaa:
— Kräs pohjoisvictnamilainen upseeri antoi eilen pienen lahjan
viimeksi poislähtevällc amerikkalaissotilaalle— j a lauma eteläviet­namilaisia
rosvosi kasarmikeittiön j a ruokailuhuoneen . . :
Hän (pois-lähteneiden sotilaiden asiakirjoja leimannut kersantti
Max Beilkc) sai Saigonissa olevalta Hanoin puhcmieheltu eversti
Bui Tinilta symbolisen pois-menolahjan . . .
Turkin viimeiset yhdysvaltalaiset sotila.^poliisit olivat nousseet
lentokoneeseensa kun 100—200 (etelä) vic'nami!a:sta miestä, naista
j a las*asyöksvi verkkoaidan läpi, alitse ja yli ruokailuhuoneeseen.
Vietnamilaiset ruokailuhuoneen avustajatyöläiset auttoivat ros-vouksen
suorittajia kuljettamaan pois kymmeniä tuoleja j a pöytiä,
vetämään: välikatoslu alas tuulettajia ja kantamaan ruokaapois
vara.stohuonci^ta. i
Yksi etelävietnamilainen sotilaspoliisi auttoi raskaiden tuolien
j a pöytien nostamista y l i aidan. P a c i f i c Architects and Engineersin
palkkaamat vietnamilaisvartijat katselivat toimettomina tapausta.
Mainittu liike oli tchnvt sopimuksen ko. ruokailupaikan laitteiden
vartioimisessa kunnes Yhdysvaltain suurlähetystö päättää, mitä sen
laitteille tehdään .
Ruokailuhuone, jos.sa on istuimet IVIIO:!!'! miehelle, tuli tuho­tuksi
j a suurin osa pcn laitteista kuljetettiin aidan ulkopuolella odot-tamasssi
olleiden jecp- j a kuorma-autojen kansaa.
— A P : n uutistieto, maallsk. 30 p.
" A L K O I SISÄLLISSOTANA" J A U S A S E K A A N T U I ASr A AN
Sota, mikä kestjj liian kauan, maksoi l i i a n palion veressä ja
rahas.sa j a oli selväsM sellainen missä ei voittoa saada, on lopulta­k
i n päättynyt. Viimeiset amerikkalaiset sotilaat ovat poistuneet
Vietnamista. J a niin sitä, mikä alkoi sisällissotana (etelävfetnami-laisten
kesken — V) kansalaissotana j a sitten leimahti vaaralliseksi
kansainväliseksi voiman koetukseksi; alennetaan jälleen paikalliseksi
konfliktiksi —Toronto D a i l y Star, maalisk. 29 p. 1973.
me oheisena kokonaan TjOronto
Globe and Mail-lehden perjantai­sen
töimituskirjoituksen Yhdysval­tain
sisäisestä tilanteesta Vietna-^
min sodan päätyttyä':
— Yhdysvaltain kaikki asevoi­mat
ovat nyt poistuneet iVJetna-'
mistä ja viimeinenkin amerikkalai­nen
aotavam^ti on vapautettu: Y h ­dysvaltain
kohdalta se pitkä; raaka
voTtamattömissa ollut sota on
päättynyt. U S A : n voima on vielä
sekaantuneena Kaakkois-Aasiaan:
Thaimaassa olevat pommittajat
lentävät vielä Kambobzhan yllä ja
USA: n sotalaivasto on vielä sillä
alueella — mutta ei voida kuvitel­lakaan
muuta kuin sitar että tä­mä
edustaa vain vähenevää soti­laallista
intressiä. Aiheuttamalla
suurenmoista tuhoa viholliselleen,
Yhdysvallat on itse saanut tä.stä
sodasta liian monta haavaa ajatel-lakseen
lisä-taistelua;
Kuinka syviä ne haavat ovat ja
kuinka kauan aikaa niiden paran­taminen
vaatii, se tulee yhä enem­män
näkyviin nyt kun kaikki ve­teraanit
ovat, tulleet kotiin.
New Yorkin kaupungissa on
250,000 Vietnam-veteraanin kes­kuudessa
15-prosenittinen työttö­myys
ja 7,500 heistä on sosiaali­huollon
varassa. Tästä nähdään,
että korkean työttömyyden olosuh­teissa
normaalinen ongelma työ­paikan
löytämiseksi on mutkistu­nut
siitä tosiasiasta kun niin moni
veteraani onmustaihoinen. Heidän
palvelunsa Vietnamissa ei o'e lain­kaan
vähentänyt taloudellista ja
öosiaalista syrjintää, mikä on aina
aiheuttanut erittäin korkean työt­tömyyden
Amerikan neekerien
keskuudessa.
Veteraanien pettymys vain l i ­sääntyi
U S A : n hallituksen piikivi-mäisestä
suhtautumisesta veteraa­nien
avustukseen siviilielämän al­kuun
pääsemiseksi. Opiskelua var­ten
myönnetyt summat eivät täy­t
ä jatkokoulutuksen kuluja.
Oli myös yritys, jota nyt har­kitaan
uudelleen yleisen mielipiteen
painostuksen johdosta, alentaa kyr
vyttömyysTkorvauksia. Hallitus vas
tusti vielä senaatin yrityksiä; jot­ka
lopulta onnistuivat, myöntää
varoja 60,000—400,000 narkomaa­ni-
veteraanin hoitamisen hyväksi.
Kovia rajoitusohjelmia on laa­dittu
säästäväisyyden nimissä, jot­kut
aikaisemmat veteraanien avus­tusohjelmat
ovat,olleet hyvin an-;
teliaita. Vietnamin veteraaneista
tuntuu Varmaan, että heidän pal­velujaan
pidetään vähemmän ar­voisina
kuin toisiin sotiin osallis­tuneiden
amerikkalaisten palvelu­ja
— tai siviilissä olleiden pal­veluja.
Yhdellä suurella amerikkalais­ryhmällä'
ei ole paluuta Yhdysval­toihin.
He kieltäytyivät sotilaspal-veiusta
tai karkasivat asevoimista;
monta tuhatta heistä on Canadas­sa,
Skandinaviassa ja muissa mais­sa.
Presidentti Richard Nixon on
Allekirjoittamatta sitä Viimeis- tehnyt selväksi, cttä^heille ei myön-la^
fr^ilRkränmyötOTTjulkalsem^^^
dessa.
Epämääräisessä y^lmaäiipäkolai-suudessä
he tulevat heijastamaan
sitä 4cäfkeraa jakaantumista mikä
Amerikan yhteiskunnassa on tä­män
sodan johdosta. .S6|a,^^^p
tynyt;; Yhdysyaitäin .:)iohdalta: naa^ •
matta voittoa ta.i häviöä taistelu­tantereilla.
Nyt !im?rikkalaisten
edessä 'on pitkä" tuska rauhan voit-tamiseksi
kotona, - •
SKDL tyylymäiön
valtalakiin
Helsinki — (KU) Hallitus
nöyrtyi valtalakikiistas^a kokoo­muksen
edessä lopullisosti maalisk.
26 pnä ja osti oikeiston vuen uh­raamalla
vuokralaisot. Lakiesityk­sellään
hallitus lopettaa vuokra-valvonnan
tämän vuoden lopussa.
Vuokralaisten kohtalosta uiittaa-maton
kokoomus tihkui tyytyväi-sjo^
ttä ja jakeli hallituksslle tun­nustusta
perääntymisestä.
Kansandemokraatit puolustivat
ainoana ryhmänä tiukasti vuokra­säännöstelyn
jatkamista. Rinnak-kaisaloitteessaan
ryhmä vaati
myös vuokra- ja liintaskännöstelyti
tehostamista. Mutta enemmistö .ää­nesti
vuokralaisten .ruojan valta­laista
historiaan 1974 alusta lu-kien.
.•
Valtalakia vietiin pikavauhdilla
läpi ja hallitus ajoi vuokralaiset
puun ja. kuoren väliin.
. Kun pieni 1/6 vähcmmi.stö cdus-ikunnassa:
voi estää hintojen Ja
maksujen korotuksien .säännöste­lyyn
tähtäävän lain toteuttamisen,
kuten kokoomus viime viikolla te­ki,
on se jälleen kouriintuntuva
merkki siitä, miten perm juurin
nurinkurinen j a väärä on nykyinen
FSCTislakimme myös tältä osin, ko­rostaa
valtiosääntökom /Lean iäsc.n,
fiansanedustaja Aulis :Iuvela (kdj
haastattelulausunnossaan; Perur
tuslaki pitäisi täy.ä osui. kiireelli­sesti
tarkistaa, hän .sanoi!
Pentagon salailee
Washington. — Pentagon salaa
tahallisesti kongressilta ja maan y-leisöltä
uu-impicn ase,krjcstelmieii
rakentam\isen todelliset kustannukset,
yanci senaattori Wil)iam Pro.xmire
puhuessaan kongressissa.
Hän sanoi, että vuoden 1971 ke-
Eäkuus'.a lähtien Yhdysvaltain puo-
Jusi;u-ministeriö on poistanut kon­gressille
annettavista finanssi rapor­teista
selhiiet, maanpäällisten apu-kompleksien,
polttoaineen ja ammus­ten
kustannukset: Senaattorin laskel­mien
mukaan tällainen "säästö" ko­hoaa
4 miljardiin dollariin.
Salailujen ansiosta Pentagonin on
cnnistunut alentaa esimerkiksi N-l-pommikcneenv
rakentamiskustannuk-f.
lu ainakin 511 miljoonalla dollaril­la
ja S-5A-lentokoneen kustannuksia
232 miljoonalla dollarilla. ^
PÄIVÄN PAKINA
EILEH El, MUTTA TÄNÄÄN "EHKÄ"
Pdlitiika^tekijöillä . sanotaan
olevan kummallisia vuodekump-paneita.
J a kununallisia ovat jos­kus
heidän meriselityksensäkin.
Obront—Bourassa-tuttu on Läs-.
tä viimeisin esimerkki.
•Viime.•. viikon-' keskiviikkona
meille kerrottiin Quebecin pää­ministeri
Robert Böurassan .sano­neen,'
että häri'ei voi työntää pois
mahdollisuuksien pultibeista sitä,
että järjestetyn alamaailman y h ­teyksissä
olevaksi sanottu mont-realilainen
liikemies — William
Obront on miehen n i m i "— olisi
vuonna 1969 lahjoituksellaan aut­tanut
hänen/valintaansa Que. l i ­beraalipuolueen
johtajan vaali­kampanjassa.
Muutama päivä aikaisemmin
mr Böurassa oli kuitenkin kiistä­nyt
väJtöksen' ja sanonut sitä
"täydellisesti epätarkaksi", mitä
tahansa s e i l a i l l a '"kielloXa" sit­ten
tarkoitetaankin.
• Mistäkö kysymys?
Lyhyesti kertoen seuraavasta:
Alamaaihnan yhteyksiasä ole-poliVljikomissionin
kuulustelussa
kaksi viikkoa sitten keskiviikko­na,
että hän lahjoitti $4,000—
$5,000 Böurassan johtajavaali-;
kampanjan hyväksi vuonna 1969.
Ylläolevien sanatarkkojen, uu.
myöntänyt osalliatuneensa mel­koisessa
määrässä uhkapeliin, sa­noi
ci.
Mutta mr Obront sanoi, että
"hän .oh; voinut" auttaa miss
Munsingeriä silloin kun Montrea-tistietojen
mukaan pääministeri ^ Iin poliisit vangitsivat tämän nai-
Bourassa leimasi tämän lahjoi- • sen.' "Eln 'tiedä;, öoitinko' poliisi-tusjutun
" t ä y s i n epätarkaksi"
mutta myönsi muutaman päivän
kuluttua, ettei hän voi kokonaan
työntää pois tällaisen lahjoituk'
sen mahdollisuutta!
J a minkälaisen miehen anta­masta
rahallisesti tyesta on tässä
kysymys? 7
Ollessaan mainitun poliisikomis-sion
istunnossa 49-vuotiaan Ob-rontin
kerrottiin sanoneen maalisi
J n i u n 21 pnä, että joitakin vuo­sia
sitten eräitten hallitusminis-terlen
skandaaliin sekaantunut
Gerda Munsinger ei ollut aivan
tuntematon tekijä hJLnellekään,
:' ."Vasitai^sena kqmission'n yh-den
lakimiehen, R o b ^ t jCoo|»erin
kysymykseen, että auttoiko häu
asemalle, mutta voin niin menetel­lä",
hän sanoi. "~
Obront myönsi kuulustelussa
että vuosina 1958—1960 oli ai-kar
jolloin hän tapasi hallitusmi-histerejä
joka viikko, j a että po­liitikko,
jolle hän aivan viime ai­koina
on lahjoittanut rahaa, on
Robert Bourassa; r
Hän sanoi auttaneensa Bouras-i
saa CHauiöe- Wagneria vastaan;
joka myös tavoitifcell ^Que. liberaa­lipuolueen
johta;jan paikkaa IflTO.
Hän sanoi lahjoittaneensa myös
liberaalien' vaajirahastoon mainit­tuna
vuonna, jolloin Bourassasta
tuli p^äminis^ '
..Oibrqnt sanoi .että hän s i ole v i i ­meksikuluneen
8 vuoden aikana v
antanut poliitikoille mitääni raha-hyväksi
pieniä rahalahjoituksia.
Obront, jonka yht.öt varasivat
suuren määrän iihoista E x p o 67n
ravintoloihin väitti, ettei hän
käyttänyt vaikutusvaltaa Expo-viranomaisiin
saadakseen liiketoi­mintaa
Joseph Frankelin pesuliik-keelle,
mutta "olen voinut pyy- ,
tää ravintolaliikkeessä olevia ys­täviäni.
antamaan hänelle mah­dollisuuksia
pesuliikkeen hyväk- •
3 i " . .
Obront, Joka on uutistietojen
mukaan myöntänyt olevansa en-r
tinen uhkapeluri ja entinen yö- •
klubi-partneri, jolla on ,oilut vai- ,
Jccuksia poliisien kanssa, sanoi to- -
distajalausuntcnsa yhteydessä-niaalisk.
21 pnä, :että hän.oli toi-minut
myös Montrealin entisen
pormestarin Camilicn Houden pö-lillttissna
järjestäjänä ja kestittä­nyt
ÖO-luvulla Union. Nationale ,.
johtajaa Daniel Johnsonia. (Mr \
Johnson oli Quebecin pääministe­rinä
VV. 1966—68).
Kuulustelun yhteydessä tuli
esiin monenlaisia muitakin"'Iiike- j
toimia'* aina väkijuomien myyntir
lupakirjoihin asti.
,i: JMo, "liiketoiminta"' se on joka •
kannattaa,; sanoi entinen sälli r
yrittäessään kaupustella omenia -
II
aikoinaan miss Munsingerin pää-vaksi
liikemiebetai sanottiu Wil- senaään '''tuttavhua3ulhteiaihi")oi- lahSjoItuksla ' feunnallisportaflssa. y^^^^^ssaan h
ta, Obront'sanoi järjertettyä' äenkiii pölitiifciojen-kanssa, mV ^'Hän sanoi antaneena'kahdelle 1a^>tausmaaila.
rikOBtoimintaa iutlrivan Quebecin OlJirpnt, joka oli aikaiaemmhi uuuremmalle pudTucäle vaaiien ' —Känsäkoura.'