Vapaus, December 15, 1959

              [mm
Parhaimmat VUODENAJAN TERVEHDYKSET
2r ' .Suomalaisille asiakkaillemme! „ , '
iissä. Mö^in' hurkaUa pii kaupun­gin
lähimpään kivitaloon viisisataa
ja kolme askelta ja sama matka oli
imyös metsän reunaanv; Ja se olikin
Häsmäileeh
1 nurikki oli hyvini, tarkka mies. Hä-
I nen suud^i, sinipunainen nenänsä ci
= ' G o ^ j ^ Albert kal^iiÄ^
- Putielini 1-6691 Siault Ste; Marie. Onl.
AIStlKKAITA KENKU
W0
IS--
J' •
i | : :
m-'
#?• •
U- •
il:-.. ^
.
•SföV • • m •
ii. •
HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA TOIVOTTAA
SOO SANDERS LTD.
SEINÄPAPEREITA - MAALEJA - KONEVUOKRAUS
f Puhelin 3-1148
266 Weliington St. West Sauli Ste. Marie, Oni.
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivottaa
846 Albert Street
'S CAFE
Soo, Ontario
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTy\ UU"rrÄ VUOTTA
kaikille asiakkailleen toivottaa
331 Albert St. West Sault Ste. Marie, Ont.
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivoo
I! _r
138 GicMre Street Sauli Ste. Marie, Ont.
HAUSKAA JOULUA JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA TOIVOO
KOSKELA
RAKEKNUSURAKOITSUA
SOITTAKAA 3-6761
R. R. 4, RANKIN
SAULT STE. MARIE ONTARIO
Hanskaa Joulua ja
Menestyksellistä Uutta Vuotta
kaikille asiakkailleen
toivottaa
IIORH'S CONFECTIÖNERY
-^01 John Street Sault Sie.' Marie,. Ont.
- HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
toivbtaVnme kaikille asiakkaillemme!
CIIFF'$ SERVICE STATION
CLIFF EWAN. omisiäia
Puhelin 66711
Gore Ja Gaihcart Sis. :Saull'Sie. Mäi^. Ont.
'^kin olla epäuskpinehlvHe
• piisersi^Ulöiii h ä i i^
^sä visusti lyUyyn ja, nyökytti Uijan
iräköisenä päätään; 4 - Älkää yhtään
yrittäkö. I Kyllä meidän isä tietää,
tie-tää. Se ön vissi." Jr^. >VV
Kaupungin kuninkaan suuressa
kirjassa oli myjösHenurikin ja He-
_nurikan nimi ja Hanurikin nimen
perään oli kirjoitettu lumppujenke-
~rääjä. Se pU hänen työnsä ja toi­mensa.
Henurikilla ja Henurikalla oli
pikkuinen poika, joka oU vain pal­jas
Hiinu ilman mitään rikkiä tai
rikkaa. Hän kävi kaupungin kou­lua,
siliä sellainen oli kuninkaan
säätämä laki, että kaikkien pienten
poikien piti käydä saamassa opetus­ta,
jotta heistä tulisi kelpo alamai­sia.
Henurikki kyllä oli koko kou­lun
käyntiä väistään. Hän pii sitä
mieltä, että Henusta ei kaupungin
koulussa tule kunnon miestä ja et­tä
hän itse kykenisi paremmin o-pettumaan
poikaa. Mutta kuninkaan
lakia ei Henurikki voinut kumota.
Henun oli käytävä koulua. Henu-rikka
ei näistä asioista puhunut mi­tään,
mutta nöyrässä mielessään
hän ajatteli, että kyllä mar koulu
hyvä oli. koska se oli kuninkaan
säätämä, ja että käyköön Henu vain
koulu>a. Silloin hän ei ainakaan ole
missään muussa pahan teossia.
Henu itse ei kyliä ollut erikoisen
innostunut koulunkäyntiin. Hänel­lä
oli talv€n tultua päällystakkina
kaupungin palomestarin vanha, pu­nainen
virkatakki, jossa oli kulla­tut
napit, ja hän häpesi kovin käy­dä
siihen purettuna. Mutta muukaan
ei auttanut. HenUrikki oli saanut
takin lumppujen mukana ja antanut
pojalle sillä heillä ei ollut varaa os­taa
hänelle uutta. Toiset lapset ilk­kuivat
Henua huutaen hänelle: —
Lumppuprinssi! Lumppuprinssi! He­nu
itki monet itkut, mutta kaikesta
huolimatta hän piti takin, sillä se
oli kuitenkin lämmin ja hän oli hy­vin
viluinen pieni poika.
Henu kulki enirtimäkseen. yksin,
sillä hän pelkäsi toisia lapsia. Ker­ran
kun hän myöhään illalla oli pa-laarhaissa
koulusta, hän kurkisti
kaupungin kuninkaalliseen tanssisa­liin,
josta kuului kaunista soittoa ja
hilpeää puhetta ja naurua. Siöllä oli
valoa ja iloa. Kaupungin vaUasvä-ki
tanssi kaikessa loistossaan. Ku­ningas
ja kuningatar, prinssit ja
prinssessat, kreivjF ja kreivittäret,
uljaat sotapäälliköt ja heidän hie­not
daaminsa, rikkaat kauppiaat ja
heidän lihavat rouvansa ja keimaile­vat
tyttärensä — kaikki he olivat
siellä ja tanssivat ja iloitsivat. MUt-ta
kaiken tuon hienon ja loistavan
väen ohitse Henin näki soittajan, jo­ka
korokkeella orkesterin ede.ssä
soitti viuluaan. Hän oli laiha ja
hento mies ja hänellä oli mu.stat
suuret silmät, jotka näyttivät kat­sovan
jonnekin outoihin, salaperäi­siin
maailmoihin. Hän soitti, tuo
hento ja kalpea mies kärsimyksen
ja riemun ilme kasvoillaan ja kau­pungin
mahtavat, joita hän tuskin
soittaessaan edes näki, tanssivat hä­nen
soittonsa mukaan. : He näytti­vät
unohtaneen, keitä he olivat, ja
iiikkuJvat kuin lumotussa
koi myös Henurikin, Henurikan ja
pikku-Hehun eläbä olla kovaa! Ih­miset
vetivät ovensa vihaisesti He-
;ji«mWn|Ä^^
hän meni kysymyään lumppuja.
. — Lumppuja! he tiuskaisivat —
rÄntä|vie^
dämme. Vai täytyykö meidän mu-ka
palelliittaa itsemme ja iapseinme
unessa.
^Henukin unohti, kuka hän oli. Hän
seisoi suuressa punaisessa takissaan
t^ja tuijotti pylväiden välistä upeaan
tanssisaliin, mutta: hän kuuli vain
viulun sävelet, ja ne kuljettivat hä^
nen mielensä jonnekin kauas, oui-
(töihin ja ihaniin maailmoihin. ;^
, Mutta silloin tuli paikalle vahti;^
mestari. Hänellä oli pitkät ja an­karat
kasvot ja hän ei ollut, unohta-
Inut mitään,: vaan tiesi mainiosti:
asemansa ja tehtävänsä. Hän polki
jalkaansa niin. kiivaasti, että hänen
kultaiset kaluunansa ja kunniamerk-^
kinsä kilisivätlF kalisivat. Hän/
tahtoi näyttää, mikä mainio vahti­mestari
hän oikein olL
^ — Sinä täällä hän ärjäisi. •
|Lumppuprinssi! Pääsetkövheti. tie-jhesi!
.Ja vahtimestarin silmät oli-
Ivat pullistuneet julmasti päästä ja
[kasvotanuuittuneet aivan'Sinisiksi:
i;Jaj.niin Henu hätkähti hercille-lu-imouksestaan
ja pinkaisi pakoon,: et­tä
punaisen takin liepeet heiluivat.
Mutta sinä iltana hänisai mieleensä
unelman, i Hänen täytyi^s
lu ja oppia soittamaan.: Hän tahtoi
Ispittaa kaupungin mahtaville heidän
loistavassa 2 salissaan .ja saada hei-
|dät: tanssimaan spittönsa mukaan.
Talvi oli tullut ja joulu lähestyi.
lAnkarat pakkaset alkoivat hyvin
varhain; v.:; Talven::huurrehattuinen
jäijä kurkisteli vkiukkuisin:>r:silmin
köyhien ikkunoista sisään ja pau­kutteli
hataria nurkkia kovalla nui-
•jallaan. Työttömyyden peikkokin
oli herännyt' ja: lähtenyt kylmästä
luolastaan ikaupunkiinjossavse oli
Usulkcnut kaikki työmaat, niin että
^ pmiehct saivat viluisina ja nälkäisi-Jtä nyt aivan varma. Hanurikin pus-että
sinä saisiipussisi täyteen? Hä?:
; Jä Henurikin suuri; sinipunainen
n^riä pii hyyihiapeanJja|m
näköiiieni^ vkuh • hän ^^palasi^^
tuömatkbiitään kotiin tyhjät
k^ssa; Henurikkä mutrullL mur­heellisena
hahipaatohta ^suutaan,
mutta sitteii hän etsi hiirten naker­taman,
nahkakantisen jä messinki-helaisen
virsikirjansa ja alkoi säräh-televuiUä
ja surkealla äänellä veisa­ta,
että köyhällä on oleva ilo tai­vaassa.
Huurrehattu talvien äijä
kurkisteli pienestä ikkunasta sisään
äkäisen ja ilkeän näköisenä. Virsi
särisi siellä taivaan iloista ja tyhjät
suolet naukuivat maan kurjuudesta.
Sitten äijä jysäytti nuijallaan nurk­kaan,
että koko mökkipaha tärähti
kuin vähällä hajota.
Muitta kaiken surkeuden ja kur­juuden
keskelläkään pikku-Henu ei
luopunut unelmastaan. Hänen oli
saatava viulu ja päästävä soitta­maan
kuninkaalliseen tanssisaliin.
Hän oli varma siitä, että hän osaisi
heti soittaa ihan ihmeellisesti.
Henu ei uskaltanut puhua unel­mastaan
kenellekään: Hän tiäsi, et­tä
Henurikki ei mitään sellaista hy­väksyisi.
Varmaan hänen nenän­sä
liikkui.si hyvin äreän näköisenä,
jos hän saisi tietää että Henu toivoi
viulua ja tahtoi päästä soittamaan
kuninkaalliseen tanssisaliin.
— Kaikenlaista hulluutta sitä
kuuleekin, hän ärähtelisi. — Tuol­laista
juuri ajetaan pojan päähän
koulussa.
Ja Henurikkä mutruili suutaan
..a sanoisi, että soitto on syntiä.
Sitten' hän kaivaisi virsikirjansa
esiin ja alkaisi veisata, että paha
kiusauksen henki kaikkoaisi pois
pikku-Henun mielestä.
Mitään Henu ei pelännyt sen
enempää koin sitä, että Henurikki
ja H'?nurikka saisivat tietää, mitä
hän haaveili. Se olisi ollut jotakin
ihan kauheaa hänen mielestään.
Parempi, että hänet sillöih maa nie­lisi.
Mutta unelma oli kuitenkin
yhä kiihkeämpänä hänen mieles­sään.
Flä^en täytyi saada viulu. Ja
koska joulu oli lähestymässä, hän
toivoi, että hän jollakin ihmeellisel­lä
tavalla saisi sen joululahjaksi
Vähitellen hän alkoi uskoa, että hän
saakin. Kuvitelmissaan hän oli jo
viulun omistaja ja soitti sitä kaUh
pungin vallasväeUe heidän loista­vissa
tanssiaisjuhlissaan. Eikä hän
enää välittänyt mitään punaisesta
takistakaan eikä toisten lasten pil­kasta.
- -
Niin tuli jouluaattp ja se oli kyl­mä
ja harmaa. Henurikki oli kokP
päivän pusseineen kaupungissa.
Hän ei ollut heittänyt toivoaan,isil-lä
toivon heittäminen merkitsee
kuolemaa lumpustajallekin. Ehkä
hän nyt tänään saisi jotakin pussiin­sa,
koska oli jouluaatto.
Henurikkä ja pikku-flenu hutisi-vät
vilusta kylmässä mökissään.
Henurikkä veisaisi Virsiä lämj^imik-seen,
mutta Henu vain istui ja odot­ti.
Hän odotti iltaa ja ihmettä. '
Niin hämärtyi lyhyt päivä illak­si.
Valot syttyivät ihmisten asun­noissa,
köyhien majoissa pieninä ja
himmeinä ja rikkaiden linnoissa
suurina ja .säteilevinä. Mutta tai­vaan
valot paloivat yhtä kylminä ja
korkeina kaikkien maisten \ialojen.
yllä.
Lopulta saapui lienurikkakin. Ja
hänen suuri nenänsä oli nyt hyvin
touhukkaan: ja innostuneen näköi­nen.
Tällä kertaa hänen pussinsa ei
ollutkaan tyhjä. Hän kertoi, että
kuninkaallisten, tanssiaisten viulun-soitta
ja oi i kuollut keuhkotautiin tä­nä
päivänä ja hän oli saanut kaiken,
mitä soittajalta oli jäänyt: Kovin^
paljon sitä ci kyllä ollut, mutta kui­tenkin
oli Henurikin pussi melkein
täynnä:. Jouluilo tulvahti nyt myös
lumpustajan s majaan. :iHenurikka
ryhtyi kattamaan^jouluateriaapöyr
tään.
—- Pane nyt, äiti, kaksikin silak­kaa-
meille jokaisellei koska kerran
on joulu;.sanoi Henurikki myöhäilr::
Ien hyvää mieltä. Henurikkä katsoi
häneen ihmeissään, mutta nosti sit­ten
suutaan mutruillen pytystä kuu­si
silakkaa kuppiin ja toi-sen pöy­tään.
Henurikki katsoi silakoita ja
tuumi, vielä ^painokkaasti: No
niin! i Olkoon nyt, koska kerran on
joulu, niinkuin on sanottu.
Niin sytytti Henurikkä;kynttiläni
pätkät palamaan:pöydälle; luki ruö-karukouksen^
ja he ryhtyivät aterioir
maan. I Heidän silmänsä loistivat
lämpimästi .kynttilän tuikkeessa.
Henurikki ja Henurikkä söivät: har­taina,
mutta pikku-Henu oli niin in?
noissaan^ ettei hänen syömisestään
tahtonut tulla mitään.
Ihme oli tapahtunut! Hän oli sii-latUämäaii-
iimoiUe;^^^^^^
iheeilisiäU^^
sydän:yapisi riemusta ja malttamat­tomuudesta.
— Kunpa minulla nyt
vain piisi'rohkeutta pyytää viulua
itselleni., Tai ehkäpä Henurikki an­taa
sen ilman muuta . . . Poika oli
pannut merkille,^ miten Henurikki
oli pari i^^^ sa­laperäisesti
myhäillen ja nenä hy-Ä^
nsuopean näköisenä.
antaa viulun minulle joululahjaksi,,
poika ajatteli ja ' odotti kiihkeän
malttamattomana. Välittähän löi
loi katseensa Henurikin puisiin.
TUntiii i i ^ k p i ^ : siellä
Itimppujen seassa pli piilossa sel-
Jatkuu Siv. 20 _^
i f i i i i i i i S Ä ?
HAUSKAA
, JA ÖN]
jöummi
.1 tolvöttaaikaikille:. aslM^meenlf:
tr" I ^ ^ I J . Kv/I IRI 5
BARBERl
.'. ,ll52;>AJgonquln
Timmins '
Blvd. East
Ontario'
Ainoastaan täten
toivotamme
noista Joulua ja
Oim^llista Uutta Vuotta
kaikille tuttavillemme
Elsa ja Arvo
Virkkala
429 Algonquin Blvd. W.
Timmins
Joulu- ja uuden
vuoden tervehdys!
SUOMI
Boärding House
:169 5ih Avenue Tinunins
Tlny Lahti ja Aino Mu.staniemi
Parhaimmat
joulutervehdyksemme
Joyce's Gandies
Kotitekoisia suklaamakeisia
149 Third Ave ja
141 Wil«>n Ave. —Timmins
JOULUTERVEHDYS!
A.E.WADGE
Kiinteinustö- ia
yakuulusasiamies
PUHELIN AM. 4-2383
172 Third Ave. Tinunins, Ont.
Vuodenvaihteen
TERVEHDYS
suomalaisille "
asiakkaillemme
2314 Sixth Av«. Puh. AM. 4-1421
TIMMINS
"Ei kukaan myy lialvemmalla
kuin Jerry"
JOULUTERVEHDYS
STAR TAXI
24 tunnin palveliis
AM. 4-2201
"58 Wilson Ave. Timmlas, Onl.
JOULUTERVEHDYS!
Haryey Graham
& Son
JALKINEITA
KOKO PERHEELLE _
42 Pine Si. South
Timmins Ontario
MANNILA'S
Room & Board
toivottaa asiakkailleen
HAUSKAA JOULUA
Selma Mannila
, Syjhda Myllymaa
173 Balsani Street South
Timmins, Ontario
JoUlu-ja uuden;.vuoden
tervehdys
CiiySarberlhop
NIILO AHO '
; Samflssa rakeniiulcsessa; kuin ^ v
•Porcuplne Health Clinlc
-Timmins Ohlariö
VUODENAJAN
TERVEHDYS!
CONFECTIONERY
141 Algonquin Blvd. East
Suomenkielisiä kirjallisuutta saa­tavana
— Asiamies "Ylidistyneel
Kuvalelidet" lehdille.
Timmins Puh. AM 4-3173 Ont.
Iloista Joulua ja
Hyvää Uutta Vuotta
loivott.aa
CHAS. PIERCE
& SONS LTD.
Yleisiä sähköllä toimivia
välineitä
Jääkaappeja, pölynimureita, sill-lysriiutoja,
pyykkikoneita ym.
Thirci Avenue Timmins, Ont.
JOUILUIIERyEHDXS!
DICKSON fir
GORDON
YLEISIÄ
VAKUUTUKSIA ^_
26 Pine St.' South, Timmins, Ont.
Puhelin AM. 4-1455
.tT-A Main .St., South Porctipine
Ontario Puhelin 393
VUODENAJAN
TERVEHDYS
VALOKUVIA
Puhelin AM. 4-4060
87 Third Avenue
Timmins Onlario
Parhain joulu­tervehdyksemme
kaikille ystävillemme!
on virkistävä juoma
juhlapäivien
_ mukavuudeksi , i
Saatavana suurissa King- |
kokoisissa tai tavallisissa ;
- , iDLill oissa V
TIMMiNS
BOTTLING
WORKS
Puhelin AM. 4-5645 ^
Ss^:iS|;.§:S^^
34 Algonquin Blvd.vEa8t
Timmins > Ontai^iö
" SAM " . n -! fi •• -^jk/t c tl '\ ' \ n f ^1 ^^ f*' \*'> '« «ijj-i • H f^.* t\ At u tM'> '» " • *" 'I, •'i ' \ ••l '» *\ H *% \ n *^ <i ' *\ * i 's * i ^
PuheUn AM. 4-4311
216-2hd Avenue Timmins, Ontario !
1^
VUODENAJAN ONNITTELUMME
SMITH & ELSTON Ca
L I M I Tte p
JOHTAVAT PUTKI- JA LÄMMITYS-URAKOITSIJAT
POHJOISESSA
Timmins. puhelin AM. 4-5355
Kapuskasing Elliot Lake Sudbury
TIMMINS
SCHUMACHER, SOUTH
PORCUPINE. KAPUSKASING.
COBALT, ROUYN. NORÄNDA
• -
' . " . l i i
• --m m.
•m
• • iif
• -M
• m
• . •,-'':^r.'^! •I
• ':m
• --m
.•Mi
M
V i
•••.li
•11
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLfSTA UUTTA VUOTTA
TIMMINS DÄIRY CO.
UMITED
. . Siisteys ja puhtaus on meidän
mottomme: Pastöroitua maitoa,
kermaa ja piimää sekä jäätelöä.
PuheAin AM. 4-1935
125 Kirby Avenue TimnUns. Ontario
• f ; : » *y
'M
•
m
• V »
•
''m
m
• '.'ir';.
:Ä
^ • .''-:;T.V.
••m
•',:~-SM
•:• ;rS|i
VUODENAJAN TERVEHDYS!
MINE^MILL UNION
LOCAL 241
'i-ir-ji" , ^ 1 4 8 Algonquin Blvd. East
TIMMINS , ' ' ' ONTARIO
:% f:
di
Ä
mM
fevfc.::'a3ias^;5:!S;wvviAl;iK^