1959-01-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 " ToiTstaina, tammik. 8 p. — Thursdäy, Jan. .8, 1959 • V A P ^ A U S . . ( M B E R T Y ) — Independent Labor ;Organ of . F i n n i s h Canadians. Es-vkablished Nov. 6. 1917: Authorized tasLisecond class m a i l by: the Post Ö t t i c e Deiiartment, Ottawa. Pub-lished thrice weekly: Tuesdays, Th.ursdays and Saturdays by Väpaiis Publishing Company L t d . , at 1Ö0-1Ö2 ;SJm St. W., Sudbury', Gnt., Canada. Telephones:; Bus. Of f ice OS. 4-4264: E d i t o r i a l Office, OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W; Eklund; M a i l i ng address: Box 69, Sudbury. Ontario. Advertismg rates upon application. Translation fi-ee of charge. T I L A U S H I N N A T : . Canadassa: 1 vk. 7.Ö0 6 kk. 375 3 kk 2 25 Yhdysyalloissa: 1 vk. 8.0Ö.6 kk". i ^O Suomessa: 1 vk. 8.50 6.kk..4.75 ayanitissaa vutus ; Ni|n Jannen Jkuin. idänkin • tiedemiehet ovat yksimielisiä siitä,-että viime perjantaina avaruuteen lähetetty_^Neuv.Qstp- . liton kuuraketti edustaa"" suurta JaJcau^skantoista tieteellistä •"•;;edistysaskelta. Sanan^värsiMijgssä^niielessä tämä tapaus •fa'<'asi'plarieettojen--väUsen4iik^^ sHlä^y^ tapahtui en-sinii^ äisen kerran historiassa^ että ihmiskäsin valmistetTiT •"»"iäite ^ ä s i nousemaan pois maan ja kuun vetovoiman vaikutuspiiristä. Erikoisen suurta huomiota on' varsinkin länsi-itaiden tiederniespiireissä annettu sille suurelle tarkkuudelle, millä Neuyostoliiton tiedemiehet etukäteen selittivät tämän puolitoista tonnia painavan kuuraketin kulkua. He selittivät etukäteen esim. miltä kohtaa tämä raketti sivuuttaa kuun, miten se jatkaa sitten matkaansa ja miten se lopulla rupeaa kulkemaan auringon ympäri, ja miten kauan sen malka auringon ympäri kestää. Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieleen UPI:n Lontoon uutinen (tammik. 3 p.) missä sanotaan lopuksi: "Gatland (Iso-Britannian johtaja rakettiekspertti Kenneth Gatland — V.) sanoo venäläisten saavuttaneen 'fantas- • tisen (mielikuvituksellisen — \^) tarkkuuden' raketeillaan, 'jc^ heidän tilastonsa ovat oikeita — ja ovat aina'." • Toinen johtava brittiläinen rakettitiedemies. professori H. S. W. Massey, sanoi tämän kuuraketin osoittavan, että Neuvostoliitto voi lähettää projektiilin mille tahansa planeetalle. Selittäen tämän uuden saavutuksen kaikkein merki-tyksellisemmäksi puoleksi tämän kuuraketin suhteen annettujen lietojbn suuren tarkkuuden professori Massey sanoi, että päästäkseen niin lähelle kuuta, mistä tämä raketti kuun ohitti, kuuraketin nopeus oli kontrolloitava muutaman jalan tarkkuudella sekunttia kohti, ja se oli tähdättävä murto-osa asteen tarkkuudella. Kaiken tämän johdosta esimerkiksi to-rontolainen Globe and Mail-lehii sanoi maanantaina johtavassa toimituskirjoituksessaan, että tämä kuui-akelin nousu auringon kiertoradalle muodostaa "todellisen alun aurinko-ktannan tutkimiselle ihmisten toimesta." .1,', Teknillisesti tämä kuuraketin nousu ouriniqon radalle osoittaa, että Neuvostoliiton tiedemiohillä on tuntuva tieteellinen ja teknillinen etumatka rakettien valmistamisen. konrollin.J^ilDhjäiikseh'suhteen: Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi Yhdysvallat tule omalla ajallaan saamaan kuurakettia,pois-maan vetovoiman vaikutuksesta, mutta toistaiseksi siihen on pystytty vain Neuvostoliiton toimelta. Ja S}-y snhen on. ilmeinen: Neuvostoliiton rakettioh-jelmän johtävanä'^'piirreenä oii 'fietee'llincn tutkimustyö, jota- .vastoin .Yhdysyalloissa on korostettu enem.män .sotilaallisia, seikkoja ija.jeijinenkaikkea sensatiohalun tyydyttämistä.. Neuvostoliiton tiedeiniehet selittävät, että tämä kuura-ketti^- jökatunnetaan virallisesti "Mechta" (Unelma) nimellä, 'mutta-inikä ehti aikaiserhmin saada .sikäläisiltä ylioppilailta nimen "Lunik"'(yhdistelmä "luna" — kuu ja sputnik nimistä), tulee kiertämään Ikiiisesti auringon rataa. Täten siitä tulee-kymmenes, tosin ihmiskäsin valmistettu planeetta aurinkokunnassamme: Neuvostoliiton tiedemiesten alustavien arvioiden mukaan tämä uusi "kierlotähti" nousi radalleen joko eilen (keskiviikkona) tai tänään. Noin viiden vuoden kuluttua' se tulee kiertoradallaan, kaikkein lähemmäksi maa-emoaan mutta silloinkin^ se tulee olemaan kymmenien miljoonien kilometrien päässä maapallostamme. Selvää on myös, että tämä suuri tieteellinen saavutus korostaa kuitenkin välillisesti nykyisen varusteluvimman mielettömyyttä. Kukaan ei ,voi enää epäillä yhtään sitä, etteikö Neuvostoliitto kykene lähettämään mannerten välisiä ohjuksiaan minne tahansa maailmassa. Kukaan ei epäile enää sitäkään, että esim. Yhdysvallat tulee jonaktn päivänä saavuttamaan sen kehitysasteen missä Neuvostoliitto jo on tällä alalla. Toisin sanoen, ihmiskunta on saavuttanut teknillisesti sen kehitysvaiheen, että se voi kärventää ja repiä itsensä atomisodan liekei.ssä. Jos siis.tälle kuuraketille halutaan mitään sotilasiuontoista merkitystä antaa, niin se on tämä: Tehtäköön heti kansainväliset sopimukset kaikkien ydinaseiden .kokeilujen lopettamisesta, varastoissa olevien ydinaseiden hävittämisestä ja tämän juhlallisen sopimuksen tiukasta nou- ^ dattamisesta, sekä sota1ukikohtien'^'hetikohtaisosta purkamisesta- ja rauhanomaisen rinnakkaiselon järjestämisestä en yhteiskuntamuotoja omaavien kansojen välillä. SYNTYMÄ- PÄIVIÄ E. Löppöuen, Toronto, Ont.;.täytti lauantaina, tammikuun 3 päivänä 74 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja .tutta-vain orineritoivotuksiin. Mitä muut ^ovat MÄÄRITELMÄ JA SEN TODISTELU . . . . . Joulu ja uusivuosi ovat peräti erilaisia, hiiri lähekkäin kuin ne -ovatkin. -4o^niitä^ertaiisyOhonkin oikein könkreettiseeör-niin olisi-kaiit-r^kaisip näyttää jos mahdollista vielä-sanottava, eitä joulu^ on kuin_rik- jjin hämärämmäitä kuin vuosi sitäkään tädin kuolemaa odotteleva-kö.^ ä suSulain^en ja^uusi vuosi kuin F;iperholmin hallitus. Jouhina hyristään hyvillä mielin ja odotetaan sekä annetaan pikkuisia lahjojakin. Uutena vuonna taas monet tekevät lupauksia, joifa eivät aiokaan pitää . . . — Taavetti, Kansan Uutiset, Helsinki. Vuoden 1958 tärkeimmät tapahtpat •Kun kulunutta vuotta 1958 näin joulukuun lopulta kuukausi kuukaudelta kansainvälis - poliittisesti tarkastelee-taaksepäin,- niin voi todeta, että.'mitään -suurimittaisia poliittisia ratkaisuja se ei tuonut tullessaan. Ne monet pulinat, jotka vuosi 1957 jätti perinnökseen, siiiv tyvät kuluneelta viioäelta edelleen eteenpäin—- luonnollisesti kuiten-kih useimmissa tapaiiksissa jo tiettyihin uomiin sopeutuneina ja kypsyneinä. Tietenkin on silti myös kysymyksiä, ^ i d e n . ainekset kuluneen vuoden aikana kävivät yhä v-aikeammiksi selvittää ja joissa rat-nen yli Kaakkois-Aasian (Pakistan, Burma ja Siam). : • RANSKALAINEN MURIIENÄYTELI^Ä Ranskan tapahtumien vaarallinen Ilmailusäädöksien yleiikatsomisesta rangaistus myös NLssa Moskova. — Neuvostoliiton rikoslaissa OM tohty joitakin muutoksia, teräskin niistä, jotka hyväksyttiin joulupäivänä, on 21. artikla, jonka perusteella voidaan tuomita yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen vankfulocn kan.sainvälisten ilma! lu.sääiUöjcn rikkomisesta. ten. Valitettavasti lienee myös ky- .symys ydinaseiden kieltämisestä luettava tähän ryhmään. Huipuksi kuluvan vuoden ulkopoliittisista tapahtumi.sta nou.sco epäilemättä Ranska, jossa neljäs tasavalta tänä vuonna sai kuoliniskun. Kannoilla seuraavat sitten Keski-idän tapahtumat, Quemoyn selkkaus, Länsi-Saksan ydinaseista-minen ja Indonesian kapinaliike. Sekä tietenkin "'jättiläisten ottelu" NLn ja US An välillä, joka on saanut entistä täsmällisemmät puitteet NLn ilmoitettua asettaneensa ta-voitteek. seen USAn sivuuttamisen tuotannossa asukasta kohden vuoteen 1970 men&ssä. FORMQSALAINEN KEIHÄÄNKÄRKI ;Elokuun alkupuolella, alkoi Formosalla USAn tuella vararikköhal-lintonsa pystyttänyt Chiang Kar-shek keskittämään huomattavia vyöry alkoi toukokuun ,3 pnä, joi- Joukkoja aivan Kiinan'mantereen loi-n Algeriassa olevien laskuvarjo-joukkojfen komentaja," eversti Jac-qquqes Massu ilmoitti tosiasiallisesta sotilaskapinasta. Sen sijaan, että juuri muodostettu Pierre Pflimlinin hallitus olisi tarttunut asiaan kovin käsin (mm. katkaiscr maila huollon), se ryhtyi Algerian upseerijunttaa tukevien oikeisto-piirien kanssa monivaiheisiin neu-votteluihin, Jöiäen tuloksena taustalla pysynyt kenraali de Gaulle nosteltiin pääministei-iksi kesäkulTn alkuun mönnessä ja tämän jälkeen maa pala palalta nakerrettiin neljännen tasavallan alta. Soiistellon propagandakoneiston ja Algerian "hullujen everstien" edessä ihmiset puristettiin seinää vasten ja pantiin äänestämään vanha perustuslaki kumoon ja tämän jälkecMi täydellisissä farssivaaleissa valittiin uusi kansalliskokous, jonka kokoonpano antaa kieronpeilin näkymän kansan tahdosta. Ratkaisevaa osaa täs.sä ta.savallan myymi-sCisä oikeistolle esitti Guy Mollefn johtama sosialistipuöluc. Puolueista vain kommunistit pysyivät loppuun Jos aivan lue(telomaisesti silmäii j •'^aakka ja johdonmukaisesti neljännen ta.'-;>iva)lan kannalla! Radikaalit ja sosiilislit repesivät kahtia. lään vuotta 1958 muilla o.^jjlta, niin ensinnäkin voidaan tode'.;, että >e oli todellinen vaalivuosi .Suomen , Uud^-n lain mukaan hyvaksyniat-, .^ ja.-jeslelt.n, nnn. Ne..- ; tornien lentojen suor.Uammen Neu- : j,,,;,^^, .lapani.sa. . v o s t o l i i t o s l ä . tai Neuvo.stoli.ttoon. ,Uu„M. . . a . Hel,i.-...s;,. ta] lentolupien m ä ä r i t e l m i e n ylen- ..\u>I>aal,assa, katsominen, k i e l t ä y t y m i n e n kaytta Lrnkaris.sa, Brasihassa, S a k . a n dem. miista m ä i i r i t e l t y j a l e n t o r e i t t e j ä ja l e n t ä m i n e n muulla korkeudella; kuin se mikä lentoluvan antamisen vhtoydcssä ön määrätty voi johta;- mainittuihin vankilatuomioihin tai 10,000 ruplaan asti nouseviin sak koihin. Mutta Suomesta viimepäivi-nä tulleet uulisticdot viittaavat I vieläkin siihen, että Suomella . on edelleenkin kaikki mahdollisuudet tämän "maalle ja kansalle ilmeisesti perin vaaralli- .sen . hallitusohjelman jatkami-tas;: valla,ssa. Sianii.ssa. Sudani^^.i, Vhdysvalluis.<a, Caiiada.v^.i. \'oiie zuela.s.sa, Arf^entinassa. Kuul)a.^^a ja L ä n s i - l i e r l i i n i s s ä . .Muista •'hajailmiöi.-.tä' kannatta nee mainita vielä mm. seuraavat: N L n yksipuolise.sti Iftpctlaniai ydinasekokeet, jota länsi ei kehoi l u k s i s t a h u o l i m a l l a seurannut. Hapaeki .suunnitelmaa ko-kenut laaja keskustelu, joka käyliiii ke-v ä l l a t v e l l a ja joka iilkoinim^tei i Kapackin Oslon v i e i a i hm jälkeen j a l k u i taas syksyllä. V h d i s t y n e e n ^ ! ' \ b i l a s a v a l l ; i n syn . tvnvineii-l*!Lfvpt]n '|ti -Svvriaii vlilv- :seen. Kokoomus j a sen tausta- kautta viime. h..lmikuusv,.". I m i e h e t käyttävät .kaikkia kei- .lu.^oslavian ja muun >osi;.lisii:-en noja painostaakseen esim. maa- j e j r i n välisen aalteoriisen kuilun • lai.^lii,ttöa tämän onnettomuus- kasvaminen huhtikuussa l.juhlajan-i politiikan jatkamisen tielle. i.k<'ssa pidetyn puoluekokouksen, jäi ; : Kvsymys onkin väin siitä, "^^f"- , „ , . , , , ... ' • • , V, - ' ' , i - ' L i l t l e Kockin k o u h i k n i s m pui I tuleeko Suomen -kansa salli-i paahtaminen k i n s t y n e i v s s ä muodossa jmaan sen vai eikö tule? -Tosi-; uiidellöcn 'e.siin •syyskuussa. Kiis Sisiä riimittäin on, että Suomen tanalaisel ikouliit ovat VdeJl.eiMi, snl 'halliluskririsin takana ei ole nii-' Jf^^-^fijH ja oppilaat min valkoi ' kaän NL:n '-painostus" -•väik-i.-^P-»-'k"«n v ä r i l l i s e f k i h tasapuoJisesti , • -11 ,.: l ; n *— edelleen pakkolomalla. ka ulkopoliittisilla asioilla on-, ,, . ... KK.SKIIPAN KKIISI H e i n ä k u u n 14. p ä i v ä n vastaisena y d n ä t u i i n t e n p a n l i i n Irakissa vai lankeikaus. jossa il.sensä voimakkaasti l ä n t i s i i n ö l j y e t u i h i n sitoneet k u i i i i i K - i s Feisal ja h ä n e n pääininis-t e r i i i s ä -Xuii es Said saivat surman- N. i ja kenraali K.is.semin johtama k a n s a l l i . s i j i i e l i n en u p s e e r i r y h mä nousi valtaan LS.*\ näki tällöin koko ö l j y p o l i i i i k k a n s a olevan luhis tumassa j;i l ä h e t t i jo . seuraavan.'! päi\^;ii.ä lentoteitse j o u k k o j a Liban o n i i n , jossa oli e s i i n t y n y t avointa k a p i n a l i i k e t t ä pres. C.aniille Cha m o u i i i a \ a s l a a n jo toukokuun p'.io lest.i välistä l ä h t i e n . Samaa esi-inej; kkiä seuraten britit l ä h e t t i v ät k a k s i päivää m y ö h e m m i n joukko j a a n kuniriyas Husseinin valtaisi ui-rinen pönkäksi- T i l a n n e kiristyi tällöin e r i t t ä i n ' nopea-',! ja 'maailma . d l i taas v i e l\ ( l u l l e s h i i , i i i ; i i n •sodan partaalle" välittömässä läheisyydessä olevalle Quemoyn saarelle. -Saman, kuun lo-pull? alojltirKiina . saaria vastaan tykistötulensa jota on jatkettu näihin päiviin asti. Julistuksissaan Pekingin hallitus pn koroslanuJi että Quemoy (samoinkuin IVhitsu-kin) kuuluvat,Kiinalle ja että näiden saarien käyttäminen Kiinalle vihapttslisjin tarkoituksiin ei saa -tulla kysyittyk.^etm.TzT^ulitran selidt lämiseksTTrävivät Kjinan-ja USAn Viirsovan -suurlähettiiäät keskenään neuvotteluja syyskuussa, mutta ne päättyivät tuloksettomina. Pulman ratkaisu roikkuu edelleenkin ilmassa. Viime kädessä ovat vastakkain Kiina ja USA, sillä yksinään Chiang on voimaton tekemään mitään. Tämän vahvistaa sekin, että USAn 7. laivasto on jatkuvasti pysytellyt Formosan vesillä. ASEISTUVA LÄNSI SAKSA Kuluvan vuoden aikana kävi selväksi, että myös Länsi-Sak.saa ryhdytään USAn myötävaikutuksella aseistamaan ydinasein. Päätöksen asiasta Bonnin liittopäivät tekivät viime maaliskuussa ja sitä edelsi laaja mielenosoitusten aalto kautta kok Länsi-Saksan. Porvarilli,set puolueet ajoivat siis päämääränsä silli lävitse jä estivlil jopa sosialidemokraatteja järjestämästä asiasta kaii-sanäänestyslä niissä kaupungeissa, joissa heillä on valtuustossa enemmistö (mm, Hampurissa), Bonri on töistuneesti torjunut myös Rapackit Suunnitelman ydinaseettomasta vyö-rykkeestä: Keski-Eurooppaan;; ; Muistutettakoon tässä • yhtej^dessä myösv-cttä marraskuiui lopulla NL toimitti molemmille Saksoille ja länsivalloille nootin,, jossa Länsir Berliinistä ehdotettiin muodostettavaksi vapaakaupunki. TITAANIEN OTTELU Vuoden 1958 aikana koko maapallon ihmisten katseet vedettjin ratkaisevasti siihen ^haasteeseen, jonka NL HaloudeUisella alalla on esittänyt USAUe. llaaste on itseasiassa annettu jo paljon aikaisemmin, mutta nyt.se sai täsmälliset iavoUteet: Lokakuun puolivälissä julkaistussa NKPn kk:n teeseissä ;asetettim tavoitteeksi sivuuttaa BTu-roopan johtavat käpitalistisef maat tuptanno^a asukasta _kohdert' vuoteen 1965 mennessä jä ILSA yuo-teerj 1970~TnennessäT'^amalla NL siis 'sivuuttaa 1970 USAn elintason. Läntisellä taholla tätä haastetta ei enää väheksytty, eikä sitä pyritty leimaamaan "kommunistien houreeksi". Sitä vastoin voidaan todeta, että sen tekstistä on paremminkin yritety vaieta. Toisaalta on näkynyt todisteluja (mm. tunnetussa '•News\veek"-lehdessä), joiden mukaan hanke on mahdoton, koska myös USAn tuotanto kehittyy. Tämä kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä USAn tuotanto polkee paikallaan- tai suorastaan taantuu, josta mm. kasvavat työttömien joukot ovat todisteena. Jos USA kivuttomasti ja voitollisesti pystyisi selviämään kriisistään, niin silloin se ei kapitalistinen maa olisikaan. Joten siis NL:lla on kaikki edellytykset selviytyä voitolli.sesti tästä "titaanien ottelusta". — Ö. L. — Ncgro .spiriluals, amerikkalaisten neekerien hengelliset laulut. siTÄiiiiiiiiininRiiiiiiiiii i IA illlilllllllllllllliyillllllTÄTX RAUHOITTAVAA Pekka oli huolissaan vaimphsa takia ja uskoutui: parhaalle ystävälleen: — Tänä yönä vaimoni puhui unissaan. Kuulin''selyästil'miten hän huusi: "Älä. älä, YrjÖ!" U Mitä sinä suret? kysyi ystävä. Hänhän sanoi älä! - , ^'!. MAINOSTUSTA Milanossa, 'italiassa olevan er.ään miesten pukimon omistajat p ä ä t t i y ät käyt;tää hyväkseen sitäkin kun/varkaat _rikkoivat _ h e i ä ä n - kauppansa n ä y t e i k k u n a n ja varastivat $489! ..arvosta näytteillä olleita vaa^tteita, Liikkeen omistajat panivat ikkju- .naansa mainokSBn: ''Varkaat|cin pit ä v ä t etualalla meidän vaatteitamme." • ' ' LAPÄLSI SENTÄÄN " N ä y t ä t kovin väsyneeltä, rakkaan i " , sanoi rouva miehelleen. "Oliko sinulla vaikea työpäivä toimistossa-^ s i ?" " O l i p a n i i n k i n " , virkkoi mies.. " M i nä otin erään sellaisen sopivaisuus-kokeen ( mihin työhön parhaiten' soveltuu) ja voi helkkari s e n t ä ä n : onneksi minä omistan yhtiön." KUULUISA HENKILd k u u l u i s a henkilö on sellainen, joka ahertaa lujasti tullakseen kuuluisaksi ja sitten k ä y t t ä ä tummia laseja, jottei h ä n t ä tunnettaisi. AVOMIELINEN KOKKI — T ä t ä illallistilaisuutta varten minä suosittelen kylmiä l a m p ä a n k y l - jyk.-,:ä ja v i h r e i t ä h e r n e i t ä — koris-teik. si i k ä v y s t y t t ä v i ä puhujia. Vaikeudet y-aseiden kiellon toteuttamisessa poliittisia EnKlaiUilaiiiMi pn;fe.s.H)ri J, D, Bern.Tl. 'joka on .Ma.iilmaii R.iulian-iu" jv(;st.jn viira|)iih,"viijoh[,ij;i, ön afl-i;; iuit liaas;;i't, l!;ii ydinaseknki'i:i(':i lopritiimisia koskevan Gcnuven kon-fer'' n5.sin johdosta Hänrn miele:-;- P o l i i l i k k a , johon lännes.sä yhä •nrmniiin ke.skitytään, merkitsee pai-nopisieon v ä h e n t ä m i s t ä tavanomaisien aseiden alalla ja keskittymistä atomia-eita käyttävien joukltojen — inyö.skin l ä n s i - s a k s a l a i s t e n joukkojen — harjoittnmiseen. Tällaisesta poli- I hansa, ei enää ole k ä ^ t a n r l ö n poli- ; tilkassa mahdollista. T ä t e n näette, miksi Venäjän näk ö k a n t a Genevessä ydinasekokeiden kertakaikkisesta kieltämisestä sa- [ m o i n k u i n Venäjän kieltäytyminen tyytyä pelkkään kokeiden m ä ä r ä a i - Miiii ra;ilianvoimi.'n kampp;.ilii knik- I t i i k a ^ a t ä y t y y luopua, jos v a l l i o t v i l - kiiilia ni,'.:iilmassa voi j(;htaa neuv.Tt- '.flu; C ; . ' i a'Vfs a ni' ' i ' i ( > . - : \ k , - / - M ' kaiseen keskeyttämiseen, merkitsee piiiomäst.i pyrkivät kohti ^-dinaserii-! vetoomusta v i l p i t t ö m ä n aseistariisun- :,suntiia, Kenioin k r i i s i n alkuvaiheessa , nan puolesta. Maailman rauhanliike-riiV amerikkalainen amiraali lausui,, ön aina e s i t t ä n y t : .'Me tahdomme N L esitti I S A l l e vakavan varoituk- ' • • ^ • ' " ' ' • ' ' ' - • ' - ' ' ' • • J ' ' - ' ^ - k a a i i - ; eiia Yhdysvaltojen laivastolla täytyy,.; a i ö m i a ^ e i d e n kertakaikkista kieltoa.' «en, ja inin. Huot.si esitti V K n l a r k ' nyi. i . in , v,i.«;i:?:.i.m.i;>ii .*.m,'rikar. ja i . l l a .a;omi.i.spiia. koska muuten .sillä i Menestys tässä . r i i p p u u . m a a i l m an k a i l i j ^ i d e n • v e t ä n i i s l l i pois. johon j I . s o-Bruannian S!)til.ialli.siit iicuvan- .e: . S i i o n i i k i n yhtyi. ..Molko pian ilme i antsijia ja polii;ikkbja, .lUtka p a a t r ä - ".«i jälkeen ja Neu- mästä. ni kuitenkin,, e t t ä tämä • US.An laa väsä (^v,a" kaiKT.ia ydiiulsi- i s a luojni-1 vöstulliton esitettyä kokeiden . v ä l i - • Lärisimaideri politiikan aiheuttama I iasuiiiitaiiiL-n operalio tulisi psoit-, mistä koskevia chcloiuk.^^ia. v.a>t..an. i;onla lopettamista kaikki poliittinen j vaara sen kasatessa atomiaseita ja; i.tautumaa. i l ä y d e l l i s e k s i v e s i p e r ä k - ! "On suun a kel, i-ieoniMih^r saiioi j tirkiikoinU. AnuM;i^ uhkauspohtiikkaan, on hy-si. Chaniounin Illalle v a l i t t i i n pre : prof ' Bc-rnal' liasiaitilii,ss.\iin, 'kun.; ni"as,s:i pyrkii pifäniään kiinni y d i n - j y i n vakava. Me voimme-joutua t o i -' s i d e n t i k - i Fu.id f h e h a b . jok;|^a.sUii uudi^iniehet kaikista asian.oniai.-;is;a ? a.sci-ta ja' .saman.iikaiscsti v ä i t t ä - ! siih .samanlaisiin kriiseihin k um K u - . '1 flle r i i t t ä v ä ä . y l i v o i m a a . Tiedemies- yleisen mielipiteen painostuksen• v o i -, •.«i cin. sTlvilyksen j ä l k e e n Neu-kin siinä osansa — vaan .se. I s l a n n i n •'silljsodan ' alk;imiiien svvskuussa kiista on edelleen maa "'toveruussuunnitelmaansa"; V a i i a n k a a p pa ti s v y ö r \;n k ui k e m i - Se N-liiton "painostus" ., : Suomen sitkeänlaisenhallitu.<;pulan jatkuessa julkaisi To- , Tpntpssa- ilmestyvä Vapaa Sana tiistaina omine Jisäyksineen Helsingin Sanomain toimituskirjoituksen, missä käsitellään ; kerrassaan poroporvarillisella tavalla "ideologisia*'' asioita. • Jääkööt Hesan '^ideologiat" nyt kuitenkin Sivuun.. Mi3tään 4QsiasiQi.sta_ piJtjaamaLUQina_an-tapaansii'5^dpair: —Sana julistna puolestaan. "Kuten tunnetaan, Suomessa k-iiti-~ ---JS?."^OPäiyär-lval-linniLt haHituspula johtuu Venäjän-hallituksen- painostuksesta . T . "" - - ^ ^ TässFtariissa^qn tietenkjn .siteeksi.totuj-itTakiiT^-ni-eoilfäirj --sikälif^tta viimeajkmrra, on-tunriettAista'syistä Suomen ja 'Neuvostoliton hyviin naapurisuhteisiin kehittynyt särö. Mut- . ta itse tasavallan presidentti Kakkonen korosti joulukuun puolivälissä pitämässään tunnetussa puheessahan, että mistään ulkopuolisesta NL:n paino.^tuksesta ei voi olla puhetta, ^illä "me olisimme voineet jatkaa entLseen tapaan", kuten hän selitti, jos suomalais^gt^lisival olleet valmiita kantamaan siitä koituvat seuraamukset. Ky.symys oli nimittäin siitä, että Suomen taantumuspiiril päättivät keinoja kaihtamalta jä seurauksista välittämättä ryhtyä väliqntämään kaupankäyntiä Neuvostoliiton kanssa. Arvovallai.set porvarit — mikäli suurporvarit arvovaltaisia voivat' olla ~- selittivät silloin avoimesti, että tarkoitus on vähentää idänkauppaa ainakin 20 prosenttia. Tässä mMessä Suomen oikeistolaiset kielläy- ' tyivät ostamasta kauppasopimuksen mukai.sesti^ tavaraa Neuvostoliitoista ja samalla pantiin suurlehdot-valittamaön Neu-!; vostoliiton .^'.saatavien" kurjuutta. Neuvostoliitto vastasi la- •hän,-kuten oli odotettaviskkin, välVentämäilä ostojaan Suo- ^mesta ja kun herrat porvarit eivät löytäneetkään unoksi-miaan-'' länsimärkkinoita" tuotteilleen, maa'jöuti/i täloudel- , lisen sekasorron vaaraan. ' " , - I kun Fagerholmin oikeistohalli- , r a t k a i s e m a l ta 'tus muodo.stettiin parläment- ! i taarisia . pelisääntöjä rikkoen h r i l t i e n r y h d y t t y ä — t o t e u t t a m a an i kansan vastikään :vaaleissa sei- ; s a a r e l a i s i e n ja Kreikan luomilso Ivästi ilmaisemaa tahtoa uhmaten! Kansa äänesti hcinäkuus- i sa työväen edustajiston enem- | mislön eduskuntaan. Työläis- j. ten ja talonpoikain edustajat i muodostavat nyt yhteenlaskien valtavan enemmistön eduskunnassa. Luulisi, että kansan tahtoa ohsi noudatettu myös hallituksen muodostamisessa. Multa nain ei tapahtunut! Kokoomus muodostaa vain pienen vähemmistön Suomen eduskunnasta -—T. mutta kokoomus sai Fagerholmin hallituksen to-ilelisct "kuskin" paikat käsiinsä. Kun kansa ilmaisi tahtonsa siirtyä poliittisesti vasemmalle, ni i n halli tus .si i r ly i k iti ten ki n oikealle! Tä 1 lainen meno oi voi kerta kai kki aa n j oh t aa m uur hun kuin kriisiin. Selvää on, jos miehiään kan-! san tahdon mukaisesti, selvittää Suömen hallituskriisi, hal^:: -litusviiillan Hulcessnojata; työläis- 4cn-" ja^ täi o ng) i k ä i i i ^ d u s t a j i i n eikä -k-ekoomivkseefl. -4rallitse-va t' "^rolosu h iecV/ hu o m i qiden.; Sliojncssa jiaa-taisiin nyfeilmei-oe. sti" kahsan^eTfemniiStön -Kiot-^ tamusta^na^uttiya^allitussiterii että se muodosteltaisiin SK-DL: n, so.<jdem. opposition ja maalaisliiton edustajisla\ Sen lisäksi voi olla muitakin — ns. kcskuslalaisralkaisuja. m u k a tafidotaan lopet-' vvaitilla ja Ömanissa, missä länsi ' • ] p y r k i i saamaan'haltuunsa tuhansien t ä y s i n mahdollista saada .aikaan v a i - j Samanaikaisesti levitetään propa-!.miljoonien .arvoisia luonnonvaroja. inn!s:a/ p ä ä s i v ä t y.<,'-:inii'!i,-iyyteen vi- in<Kin. "että rallues.sa konl\.'ron,s-i.s.sa .siila, ct.'a on ! taa kokeet. valtaan syyskuun l o p g l l a ja sen jäi ket-n kun k i i s t i l J i s i e n kanssa oli \ p ä ä s t y .sopimiik.scen uudesta halli ' t.iik>esla, rauhoittui l i l a n n e t ä y d e l l i - ; v o n t . i j ä r j e s i e l n i ä tarkkailemaan so-jgaiidaa. jossa e.silelään. että y d i n - j Kypros on toinen vaaran paikka.. Kyprok.sen tilanleeh, k i r i s l y n v i n e n i >e>li Lokakuun lopulla US.An j o u - ! pimusta kokeiden lopettamisesta. Me kot p()isliiival k y k e n e i n ä l j ä l ö ^ l - ' pää.simnie tähän sainaaii. j o h t o p ä ä - l;ika.aii m i l l ä ä n lavoin vaikuttamaan ! tök.seen n,sci-sa tiedemiesten epävi-t i l a i i t e e i i kehilvkseen, po i s t II i \ ; i . 1 Old a li i as ta, vain Mutta jos siellä nytkin muodostetaan , komcnnukscn-; mu-kaan ttfiiniva hallitus — ja sekin on mahdollista silloin joB öi demokraattisista pelisäännöistä ja kan.san tahdosta välitetä — niin silloin, tulee poliittinen kriisi jatkumaan, ei minkään ulkomaan paintistuksesta, vaan Suomen kan.san tyytymättömyydestä, sillä vastoin kan.san tahtoa muovailtu hallitusohjelma ei luonnoilisosti-kaan tule saamaan kansakunnan hyväksymistä: Moskova. — Täällä ilmestyvä päiv ä l e h t i Pravda arvo.stekr N A ' r O ;n patcvvytla käsitellä ja tehdä päatok- .sia B e r l i i n i n kysymyk.se.-ta Ot.sikolla " T a r k k a i l i j o i t a " lehn kirjoittaa: — Jo se seikka., elta Ncuvnstolnton ehdoluksol o t c t l im taman ajsKrcssn-viscn. .sotaliiton neuvoston tyojarjos-tyksoen. todistan aikomuksena olev.in kartaa niiden asiallista käsittelyä ja lict.soa intohimoja Kuiooijan tilanteen karjislumisi^ksi enti.sestaaii. On aiheellLsta.; e n s i n n ä k i n kysyä: minkä nojalla NATO on fei.t.sonul olevan.s:i palcva ka.siltelemaan; ja lekrniaan j o n k i n l a i s i a paatoksia Berliinui k.v-svmyk. scj.sa? ; Neuvostohallitus oii o.soittanut BcrliiMiii koskevat ehilo-- tukscn.sa. -Amerikan Ylvd.v.svalloillc; T.sollc Britannialle ja. ,Ran.skalIc. .sii.s valtioille, joilla on suoranarneiV'Suh.-- dc nykyiseen t i l a n t e e s e e n . L a m i J i i y -. limi'-.s;i._ eika suinkaai^r^Piihjfns-Tff^ lantin- l i i t on ijLLSikvmiiällf-. jo.sta ci oli; l u t , p i e n i n t ä k ä ä n » t i e t o a .silloin kiiiV hitlcrvastaisecn - . - l i i t t o o n / , .kuuh ; v l v l l i o l ^ Ui'i.stelivat i^jiksal.usta fasis- ,mj.ju;-: vastii.niu. puiJhi.Maen" Kurooij.m; kansojen itsenäisyyttä. ;.: N y k y i s i n ' o n , jokaiselle, jolTa on J5il.-- • mua. tay.sin ..selvaii. miten oikea.ssa nouvostohallitus oli osoittaessaan, et-, tä .län.sivaltoja ei kiinnosta Lansi- B e r l m x y i . rvaoslon vapaus ist hyvinvointi, vaan, L a n . s i - B c i l i i i i i n s ä i l y t t ä minen ; N A T O n ;.sotatukikohlaiia sen nninoitus- ::ja hyokkäysloiintniiassa; Saksan;' d e m o k r i y i t t i s t a . t a s a v u l l a nv Neuvostoliittoa, ja . muita rauhan-omiusia valtioita vastaan'. ' ' Valitettnva, .suorastaan- h ä m m ä s t y t t ä v ä sanotaan kirjoituk.scs-a, on Norjan: ulkommi.stei i l.annen NATOn neuvoston :.;-.kokoiiksessa; onniksunva ivseniio,: hunen 4voellaossaan piiollis-tclla l.in.sivallojen halua .s.illyllhä B e r l i i n i n iniehityssaUntp. Hän k ä t -: soi, ettu kolmen l ä i « l v n l l a n ncnvo.-,- tölu\llituk.selle' B o i l i i n i n ky.symvkSKS-tu antama va.staus on" e n s i n ' a l i s t u t tava vakinaisen NATOn lUMivoMon vahvibletlavaksi. T n i - i i i \an6en Langen tarkoiiuk.se-n, i o-i alistaa Berliinin kysymys l i i - nian aui;ro,ss;ivi.sen liiton johtajien tuoni il ta vaksi ja p ä ä t ä n t ä v a l t a a n. r N o j . n i i n e s s ä ä n järjestöön. jo.ssa l e r i i i a u i larkea. asema on - e n t i s e l lä lvltleri!a:si-lla Speidclilla. jonka nimestä OM muodostunut elp.vvan lan-si, sak.salai,scn ilni)eri;ilismin hyok-kavs- ja rovan-shisuunnitelmien .symboli. 011 nnrjalanioii ministeri raivannut t i e t a j i n i n tällaisille voimille. On .syytä ky.sya. kenen .joukot, vapauttivat Norjan liilleriläi.sjoiikoista? Koko maailma tietaa, elta sen tekivät Neuvostoliiton joukot. Myös britit jiallisis.sa , koiifei-on..s.seissa, kuten Plifr- } \va.shi.ssa. multa .sellaiset tiedemiehet. .- ! n i i n k u i n vety|ionimin tekijä Teller Yhdysvalloista, tuki ijoliitikkc^ja pitämällä jal.kuva-ii kiinni alomipom-mei. sla ja .suunnitlelenialla niin kutsuttuja taktilii.sia atomiaseita niin kutsuttuja majoitettuja .sotia ' ^ r t e n. k u n tiedemiehet .jjääslvät vir.-i.lli-spcn sopiinuksecn. Neuvostoliitto, joka oli lopettanut omat. k o e r ä j ä y t y k - .seii.sä:. ehdotti: 'Allekirjoittakaamme nyt ; sopimus kokeiden lopetlamises-la," LaiiKimaidcn sotilaalliset neuvon-'; antajat |)vstyivat vieläkin vastu.sta-maan t ä l l a i s t a ehdotusta ja .suorittamaan loppuun suunnittelemansa ko-^ keet, Hc vmmartavat. e t t ä jos- kokeet lojieletaan, on seuraav.r toimenpide ydinaseiden lavdellincii lopettaminen ja .se vuorostaan |oht.aisi ä.seislaijii-suMtaa koskevien . toiveiden toteutii-miseii tielle. Vaikeiidet , .vtiinaseiden kiellon alalla civat ole teknillisiä, lic" ovat p o l i i t t i s i a . , ' ^ . aseet ovat samanlaisia kuin mitkä ! Ainoa ratkaisti Kamoin kriisissä on nuu:t aseet .tiihan.sa eikä niillä käyty rh y v ä k s y ä Maailman Rauliahneuvos-. sota ole sen pahempi kuin mikä muu ton julistus, että Kemoi, Matsu ja sota tahansa- Jos t ä l l a i n e n n ä k ö k a n - j Formosa ovat kiinalaista aluetta., ta h y v ä k - y t ä ä n . .seuraava vaihe on. Meidän on n ä h t ä v ä tilanteen tosi-e i t ä p i d e t ä ä n ydinaseita ehdottoman asiat eikä t y y d y t t ä v ä Yäitteisiin. Ja v ä l t t ä m ä t t ö m i n ä . . " [tosiasia: on, e t t ä amerikkalaiset ovat Kansojen on y m m ä r r e t t ä v ä mjten f muodostaneet laivasto-, . i l m a v o i r . h i r v i t t ä v ä n varallista t ä l l a i n e n j o o l i - | mien- ja ohjusaseiden tukikohtia t i i k k a on. Olemme j u u r i . pelastuneet ympäri K i i n a n aluetta ja n ä i d e n tu- . y r i t y k s e s t ä "rajoitetun ydinasesodan' aloittamisesta .Kemöillä. Sota pysäytettiin keski-idässä. jä .Yhd.\svaliat ja I.so-Britannia Joutuivat vetämään Joukkonsa pois -.sen viiok.si. eitä Ncuvostblii.tto julistuksellaan teki selvak.si. ettei -sc tule hyv ä k s y m ä ä n tilannetta, missa lansi ajaisi tahtonsa lapi uhkaamalla k ä y t t ä ä joitakin atomia.seita. E r a i l l a tahoilla, y m m ä r r e t ä ä n nyt, elta rajoitetun .vodan toteuttaminen Cl ole mahdollisia kaytannos.stt. Ta-vatlonian merkittäviä, ovat 'The T i - ines'-leliden ä s k e t t ä i s e t kirjoitukset, joissa .sanotaaiii elta ntomisota, jossa Amerikka on yhta hyvnv haavoi-tettavi. ssa kum mika muu mäa ta-kikohtien joukossa ön l ä n t i s e n maailman vahvin tukikohta Okinawalla. Tilanteen ollessa t ä l l a i n e n on maailma aina vaarassa. Vakavaa vaaraa merkitsee myös. Yhdysvalloissa oleva •Nyt tai- ei koskaan'-koiilukuhtai. joka vaittaa, etta Neuvostolntto j a K i i na ovat tulossa m m mahtaviksi, e t t ä - on hyökättävä heti paikalla jos y l e e n s ä h y ö k ä t ä ä n? < Tama vuoksi vetoan ihmisiin kaikk i a l l a , etta he toimisivat Geneven neuvottelujen menestymisen turvaamiseksi, ydinasekokeiden kertakaik-.; k i i c k s i lopettamiReksi ensimmäisiä m e r k i t t ä v i ä edistysaskeleita varten aseistariisunnan, ja . p y s y v ä n rauhan aikaansaamiseksi." i. . ; - PÄIVÄN PÄKINÄ Entäs MLMI eläkeläiset Ncu^vosloliilon uudesta "Lunlkis-la" oil puhuttu paljon -— .ia pääasi- .MiNsa.i^i.v'vää. "Kaikkialla oTT silä kuvailu suuicksi tieteelliseksi sam-u-tukseksi. Multa vaikka porvarillisetkin piirit oval ant.meet suora.staan haltioituneita lau.suntöjii tästä suursaavu-lukscsla. vielä on kuitenkin joitakin "ICiräileviä Tuomaita", jotka l()h(iiitl;ivat ^luvhaa ; katsonnistat tai: parcnviniiikin '.'liskoinaan" jollakin loi.sarvoisolla. Allckirjoitlaneella oli esimerkiksi * viime sunnuntaina tilaisuus keskustella erään-henkilön kanssa, joka näffetä -kotoisista asioista piijL liuon piti :;änix^tlömän.; pahana kiiiUi;in._lp,rve ja työkykyinen mies oi saa enaäityötä muutakuin .sattu-intillaj. johtuen sc piiäasiassa ;siitä,^ kun hän läiiontoloe OrrMä ikävuotta. •Qlen liian nuori eläkkeelle pääs-liiksonija,' liian Vanha.työhön kclva:-/ tiikscni';'is;inoi mies jisialliscsti katkeroituneena. > " , ' - Kuten vinuutkin Javallisot ihmiseti häfl";oli"kovifiluintyn3^t;Ncuvostohi-toniiutccii kuuhun. mull;rarvcli,.et-tä Neuvostoliiton pitäisi tehdä .cnemmänihmistcn hyvinvoinnin ko-hotlamisoksi. ja jättää:tällaiset^ava-ruuslcnnot vasta toi.sellc tilalle. Tätä hyvää tarkoittavaa, mutia "epäilevää" kansaliiistammc kiinnostanee,- Ivan Zinovycvinkortomus siitä,-:initeii,vanhuudcneUikettäaur nctaan Neuvostoliitossa. Ilänon kertomuksensa. on j u 1 ka ist u • koko-naisuudo. ssaan "USSR" nimisen" julkaisun joulukuun numerossa. Lainaamme siitä seuraavaa: "Minä rupesin .saamaan vanhuK-dcnoläkcltä aikai.scmmin kuin 2 viiottiiniimiavimhcmpi ..veljeni.Tämä siksi kun liic teräksen sulattajat olemme erikoisasemassa ^vanhuu-donoläkkcen saiiniUssa. "Tuntuu kummalla , puhua van-hmtdostar~ Minä en voi pitää 53'vuo-tiaäna itseäni'~\'anhuksena. Enkä liioin voi" valillaa teiveylliini, sillä mutta oläTvkciden määrä'ä iiin,'-Minh saiiv^eläkkeckseni en ole.koskaan ollut vakavasti sairaana . . . ^ "Olen ollut yhtä mittaa työssä :32 vuotia, noin 12; vuotta valimossa . Täytin 50; uotta 1955. Sain silloin vaiduiudcneläkkeen.^mutfav jatkoin edelleen t y ö s k e n t e l y ä . ^ l ^ ^ - ^- vvUusi eläkelaki astui voimaan; lOr kakiiussa'1956. .Meille teräksen, liijille jää ejäkkeen; saan^ukä ;eDti-sellcch korotcti 55 prosenttia . kuukausituloistani; Sen lisäksFsaan 10; prosenttia pitkä-^ aikaisesta palveluksesta, •"Son jälkeen työskentelin teräk- ;scnsulattajana vuoden saaden •palkkani lisäksi 50 prosenttia eläkkees:! läni . . . V. 1956 eläkkeeni kohosi i:«):ruplalla.;'Kaiken kaikkiaan sain' läiios 900 ruplaa, verovapaasti. , "Viime vuonna tyttäreni Valentina liipäisi; keskikoulun ja; meni ko-nelaskuasemallc työhön . , . Minä päätin jäädä eläkkeelle . . . Minun veljeni: jäi. eläkkeelle: tänä vuonna- (1958).' Hän on 55 vuotias. Hän on työskennellyt samalla tehtaalla vuodQstti 1930 lähtien , . . "Meidän isämme on 75-vuotias." Iläiv on •ainmatiUifan' tekstiilityölai-nölvja S!u. yleisen eläkkeen, siis 60v vuoti.^iiuui. Uuden eläkelain perus- -leelln. isän oliike nousi 2.5-kertai-sesti, ' "Me; asumme samassa, talossa, . ininkä rakensimme v. 1930. Meillä'; on eri apartmenttimme Siiriä talps-i^v: sar: Meillä Jcolmella eläkeläiseUä-c^^ ole mitään talöusvaikeuksiavTv T Rostririies tuo eläkemtdisumme Jtm kuun. 14>päivänä ^•s^r?^; "Yleispiirtein. V on- -kaikki hyv^n, mutta päivämme eivät ole^ koko-^, naaiv ylösotettuja:: vMinäolentuUut cnUstä-l^kuhalyisemmaksi . k i na nautin radioinusiikista . En sivuuta .yhtään; ainoata mielenkiin- • toista TV-ohjelmaa; . . . vieraijea "ystävieni luona; mutta kaikesta huo-^ - limatta' on; -vieläkin :,paljon 'aikaa. Minulla on kotipuutarha-hoidettava-: na . . . En halua mennä parantolaan. Minulle on suositeltu sana-loruim- lomaav'mutta olen;:kieltäyrf^f tynyt siitä. Menkööt sellaiset joiden :terveys:!kaipaa parannusta .. . Veljeni tykkää" puutarhanhoidosta :0;^!/;V;.;i Kuten näkyy, on siellä Neuvosto- • liitossa ilmeisesti Jiuomioitu sput- • nikien ja pikkiikuun rakentamisen, lisäksi myös vissejä inhimillisiäkin tarpeita. Sitäpaitsi NL;n lähivuosien tavoitteena''on kuten tiedetään niatiilman korkeimnvnn elintasontVä-;' raaminen-ifkoko kansalle kaikkiin muililn kan.soihin .verraten. —--Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 8, 1959 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1959-01-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus590108 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1959-01-08-02