Vapaus, July 23, 1964

              Sivu 2 Torstaina, heinÖc. 23 p. — Thursduy, July 23, 1964
I N D E P E N D E N T t.A60R O R G AN
O F FINNISH CANADIAtilS
Establidied NQV. 6.1917.
Manager: E. Suk«i
•teleptume: Offitie 674»4264 — Edltoiial iS74-4266'
PuUI^ed thrlce weekly: Tuesdays, Thurs4a^
Co. Ltd., 100-102 Elm St. W Ontario, Ca£iada.
. M^dUng address: Box 69 v
Advertlslng itttes upon applicatlon. translations fre^ of charge.
Authorized «s s«c»nd cl?^ malt byithfivIH)^'0{Xlce Departanen^XKtam,
I ^ ] ^ torpi^|Q^^ot,p08l^t(c to caah i L
DIAN LANGUAGEPRESS
CSanadassa:
TILAUSHINNAT
1 vk. $9.00. 9 kk. I4.75 U8A:8sa 1 vk. IIO.OQ « kk. $5.29
S kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
{. Lehtemme tämänpäiväinen numero on omistettu kaikes­sa
vaatimattomuudessaan South Porcupinessa ja Timminsi»-
sä noin viikon kuluttua pidettävän 3GAULui ja CSJ;n kah-
(^eksannen yhteisen Liitto- ja laulujuhlan kunniaksi. Leh­temme
toivottaa^-r- ja uskomme tuhansien lukijainune yhty-
^?än; siihen tällev yhtenäisyysmieltä edistävälle työväen
Hulttuurijuhlalle hyvää onnea ja menestystä. \
V & i puolilta laajaa maatamme saapuneet tiedot viittaa^
yat siihen, että tästä kahdeksannesta yhteisestä suurjuhlasta
ipuodostuu todella antoisa kulttuuritilaisuus, mistä voimme
Haikin olla ylpeitä. E i ole leikin asia se kun urheilijat, voi-ijiistelijat,
soittajat ja laulajat sekä juhlavieraat tulevat sa­tojen
mailien — joissakin tapauksissa tuhansienkin mailien
jäästä — tähän vuotuiseen erikoisjuhlaanj jota voidaan pitää
ikäänkuin katsastustilaisuutena siitä, missä määrin on kulu­neen
vuoden aj alla edistytty kulttuuritoiminnan eri aloilla.
Kun esimerkiksi yhteisvoimisteluun ja kuorojen yhteisesi­tyksiin
osallistuu kymmeniä henkilöitä eri puolilta maata,
niin se vaatii harrastelijoilta säännöllisen pitkäaikaisen har­joittelun
lisäksi myös hyvin suunniteltua yleisohjelmaa, jon-ka
perusteella tällaiset esitykset tulevat mahdollisiksi.
•\ "Tlohkenemme kuitenkin ennustaa, että viikon kuluttua
pn "Eteläpäässä" ja Timminsissä nähtävänä ja kuultavana
täyspainoista ohjelmaa. Ja ottaen lisäksi huomioon "kulta-alueen"
kansalaistemme tunnetun ystävällisyyden ja vieraan­varaisuuden,
edessämme on todella nautintorikas "pitkä: vii^
konloppu".
' Toivottaen onnea ja menestystä urheilijoille, voimisteli­joille^
soittajille ja laulajille sekä muille ohjelman esittäjille,
lehtemme Vapaus tervehtii sydämellisesti kulta-alueelle ko­koontuvia
juhlavieraita ja lausuu samalla juhlille tulevat
(ilkomaalaiset vieraat tervetulleiksi Canadaan!
Kannatetaan ehdotusta
1 Viime tiistaina julkaistiin lehtemme "kirjeitä" osastolla
yapaudelle, kuten muillekin Canadassa ilmestyville suomen­kielisille
lehdille lähetetty kirje, jossa suositellaan meidän
mielestänune hyvin asiallisesti perustellen, että täkäläinen
iehdistönune nousisi "karsina-aita-katsantokantaa ylemmäk­si"
sikäli, että kaikissa lehdissä kerrottaisiin elokuun ensim-inäisellä
viikonlopulla sekä South Porcupinessa että Sudbu,-
fyssa pidettävistä juhlista.
1 Kuten Vapauden lukijat tietävät, tämä ei ole uusi esitys
hieidän lehdellemme, sillä Vapaus on kertonut asiallisesti ja
)x>tuudenmukaisesti myös "toisinajattelevien" piirien suur­juhlasta
sen täydellisesti paikkansapitävän käsityskannan
mukaan, että Vapauden lukijoilla on ja täytyy olla oikeus
saada tietää,mitä on menossa ja tapahtumassa kansalaistem­me
kulttuurielämän vainiolla. Meidän lehtemme siis kannat-jtaa
k.o. kirjeessä tehtyä esitystä, että lehdistömme tulisi täl­laisissa
asioissa nousta "karsina-aita-katsantokantaa ylem­mäksi"
Tarkoituksemme myös on, mikäli se on fyysillisesti
mahdollista toimituksen kireänlaisen työvoimatilanteen joh­dosta,
menetellä samalla tavalla kuin aikaisemminkin ja ker-ioa
asialliseen, totuudenmukaiseen tapaan myös siitä, mitä ta­pahtuu
Sudburyssa vietettävissä suurjuhlissa. Meidän leh­temme
menettelee siten lainkaan riippumatta siitä, miten
toiset suomenkieliset lehdet tähän ehdotukseen suhtautuvat,
vaikka luonnollisesti toivommekin että kaikki lehtemme
omaksuisivat ainakin täisä asiassa yhteisen "ohjelman", jos
hiin voidaan sanoa.
; Kyseessäolevassa W. D. Bohmin yksityiskirjeessä koros­tetaan
meidän käsittääksemme aivan oikein sitä asiaa, että
näihin eri juhliin osallistuvat "kansalaisemme, naiset, miehet,
nuoremmat jne, jotka muodostavat kummankin juhlan osan­ottajat
ja yleisön, ovat läheisessä kanssakäymisessä toistensa
kanssa, huolimatta siitä, kumpaa juhlaa he kannattavat.. ."
Ikuisesti on mennyt — niin toivomme ^ se aika, jolloin
ikansalaistemme eri ryhmittymien välillä ei ollut minkään-jlaisia
yhteyl^siä eikä mitään vuorovaikutusta. Kansalaistem-
>ne elämä on tullut paljon siedettävämmäksi ja hedelmälli-vsemmäksi
juuri sen vuoksi, kun he vierailevat toistensa luo­na,
keskustelevat keskenään ja solmivat kaikenlaisia suhtei­lta
— avioliitot mukaanluettuna — poliittisista, taloudellisista
•ja uskonnollisista mielipide-eri)avaisuuksista huolimatta.
Merkillepantavaa myös on, että sanomalehdistömme, jonka
pitäisi-olla jonkinlaisena tien raivaajaiit parempaa kohti, laa­hustaa
tässä asiassa paljon tavallisten kansalaistemme jä-lessä.
; Sivumennen sanoen- meidän lehtemme Vapaus uskc»
•myö? vuoren varmasti siihen, että tulee vielä aika, jolloin
järjestämme näitä suurjuhliamme yhteisin voimin, karisa-
;laistemme ja koko Canadan yhteiseksi hyväksi. Sen saavut-
;tamisen ehtona on vain se, että kaikki hyvää tarkoittavat kana­salaisemme
puhuvat ja toimivat herkeämättä sellaisen yhte­näisyyden
saavuttamiseksi huolimatta lainkaan siitä, mihin
iyhmään, järjestöön tai seurakuntaan he kuuluvat.
• Ja vaikka se ei olisikaan vielä mikään maailmaa mullis-
Itava toimenpide, niin huomattava edistysaskel parempaa koh-iti
olisi: se> jos lehtemme hyyäksyisiyät yhteisesti W. D.
J?ohmin ehdotuksen, että kaikissa lehdissä kirjoitettaisiin —
;ei<nekaanisestf samassa määrässämutta kuitenkin tiedon-
Jantojen välittämiseksi molemmista juhlista. Kuten sanottu,
•Vapaus hyväksyy puolestaan ehdotuksen ja inenettelee voin-ittiisa
mukaan juuri niin, huolimatta lairikaan siitä minkälai­nen
kannan toiset suomenkieliset lehdet tästä ehdotuksesta
täin kertaa omaksuvat. :
TäliainiBn soittajien j a laulajien ryiimä tulee Sudbarysta EteUp^iäii • saurJulUaaii, tuoden sinne ktd^uurltoi-minnan
tuulahduksen nikkelialueelta.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Leonard Tolonen, Sudbiiry, Ont
täyttää lauantaina, heinäkuun 25 p.
77 vuotta.
Jack E i l o (Karhu), Sudbury. Ont.
täyttää tiistaina, heinäkuun 28 pnä
85 vuolta..
John Palo, Suomi, P. O. täyttää
maanantaina, heinäkuun 27 pnä 77
vuotta.
Lauri Jokinen; Toronto, Ont. täyt­tää
tiistaina, heinäkuun 28 pna 65
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta
vam onnentoivotuksiin.
Suomi 7. sijalla
paperin
ku utuksessa
Tukholma. — Paperin ja karton­gin
kulutus asukasta kohden lisään^
tyi eniten Ruotsissa koko maailmas­sa
vuonna 1963. jolloih jokainen
ruotsalainen kulutti keskimäärin
139 kiloa eli 11 k;,' enemmän kum
vuonna i962.
Paperin ja kartongin kulutuksen
kasvun suuruusjärjestyksessä asu­kasta
kohden olivat seuraavalla si­j
a l la Belgia ja Luxemburfi; Kum­massakin
m-aassa. kulutus lisääntyi
9 kilolla 77 kiloon asukasta kohden
Sitten tuli Suomi, jossa kulutus l i ­sääntyi
8 k i l o l la 94 kiloon.
Eniten paperia ja kartonkia koko
maailmassa kulutettiin v. 1963 US-Assa
asukasta kohden eli 199 kiloa.
Tässä tilastos.sa Ruotsi on toisella
sijalla. Sitten tulivat Canada 127
kiloa, Sveitsi 111 kji. Englanti lO-?!
kg ja Tanska 99 kg.. Suomi oli seit­semännellä
tilalla.
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
SuurjuhlamieHeitä
Port Arthur. — Liitto-, laulu-, Ja
soittojuhlat lähenevät pääpi|;tettä
kohti. Eri paikkakunnilla tehdään
juhlavalmisteluja. Paikkakunnilla,
joista lähtee soittokunnat, kuorot,
urheilijat on tosi kiireellistä toimin­taa
että saadaan kaikki kuntoon.
Juhlavalmislelut sitten itse paikan
päällä, South Porcupinessa on luku
erik.seen. Uskon siellä olevan vasta
kiirettä sillä muistan aikaa kuin täs­sä
itsekin on oltu isäntinä juhlien
valmistelussa. Ei siinä joudeta
nukkumaan eikä tyhjää norkoile­maan.
Pitää vain pistää hiat hei­lumaan
sillä ei siinä peJatakaan na­peilla
vaan on tosi kysymyksessä.
Olen kovin pahoillani, että nyt en
ole itse tilai.suude.ssa päästä juhli­maan
vaikka mieli sfnnc kyllä pa­laa.
Joskus täytyy kuitenkin elä­män
pakostakin olla jostakin pois.
Mutta koetan sittenkin olla siellä
mukana ajatuksin ja lähetän täten
sydämelli.set terveiset sekä onnitte­lut
näille j u h l i l l e .sekä toivon niiden
onmstuvan entistä paremmin j a us­kon
niin tapahtuvankin sillä kult,
tuuriväki kaikkialla oivaltaa jo sen
että nämä tällaiset suurien joukko-
'jen juhlat lähenevät ja tiivi.stävät
yhteen kulttuuriväkeä. Näistä juh­lista
puhutaan sekä kerrotaan viik­koja
j a vielä vuosiakin jälkeenpäin
j a täten niillä on kasvava yaikutus-voima.
Siis kenellä vain on mahdol­lisuutta
päästä juhlimaan niin mi­kään
voima el voi sitä estää.
Toivotan puolestani hyvää Onnea
juhlamatkalle kaikille j u h l i i n aiko­ville
ja ennenkaikkeamyöskin ihar
naajuhlailmaa; sillä olinpa kerraii
mukana siellä South Porcupinen
j u h l i l l a voi sitä sadetta joka oli p i ­lata
kaiken, miitta nyt e i varmaan
sellaista onnettomuutta pääse ta-pahtumaah,
vaan kaunis sää on suoi
simassa juhlia ja se tuottaa juhla-väelle
tosi-ilon — TNS, .
Port A r t h u r — Täältä Port Arthu­rista
lähtee suurjuhlille v.- Ja u -
seura Iskun (johon on sulanut
myös Elon) urheilujoukkue, seka­kuoro
Kaiku, ynnä orkesteri, sekä
joukko juhlavieraita.
Täällä kotipaikalla Iskun puistos
sa kuullaan j a nähdään yhteisiin
suurjuhliin vietävä ohjelma jo pik-kusuurjuhlissa
sunnuntaina, heinäk.
26 pnä. '
•Näihin j u h l i i n Johtavana tekijänä
on Canadan suomalaisten kulttuuri­toiminnan
60 vuotinen kehitys, mil­lä
on pidetty yllä Suomen kansal­lisia
kulttuuritraditioja j a niiden
edelleenkehittämistä.
Kun edesmenneeltä järjestötoi­minnan
uranuurtajalta Antti Ka­rilta
pyydeUiin kirjoitusta CSJn
25-vuotismuistolIe omistettuun j)|il
kaisuun Port A r t h u r i n näyttämötoi­minnasta,
niin hän samassa kertoi
muistakin toiminnoista. Mainiten
mm. Port Arthurin ensimmäisen
haalin "Torpan" toiminnasta hän
joutui sanomaan, eitä "ensimmäi­nen
kokoillan nayteinia syksyllä v.
1904 oli "Tukkijoella", joka on lau^
lunäylelmä."
Kertoen lauluseuran ja soittokun­nan
toiminnasta, hän mainitsi että
" A i r o l an Ville , . . varmana musiik-kimichena
otti ohjelmistoon joukon
laulukappaleita" . . . Samoin A.
Lmgren ja P^elix Hyrske olivat sa-manaikai.
sesti näytelmaohjaajia Ja
lauluseuran johtajia.
Kari kun o l i myös urheilu.seuran
toiminnassa, vaikkakin enemmän
penkkiurheilijana, niin hän totesi
urheilun ja voimistelun kuuluneen
yhteen muun järjestötoiminnan
kanssa. Siksi Järjestön perustami­sen
jälkeen kaikki suuremmat Juh­lat
olivat kaikkia kulttuuritoimin­nan
aloja käsittäviä.
Ensimmäisen suursodan vuodet
ja 30-luvun näikäolot toivat toimm
taan lujemman yhtenäisyyden, mut­ta
samalla myös erimielisyyksiä toi­minnan
pyrkimyksissä. Mutta kos­kaan
ei herpaantunut urheilun, lau­lun
ja soiton harrastus.
Toisen maailmansodan Jälkeiset
juhlimiset kehittyivät uudestaan so­dan
aikaisten vaikeuksien voittami­sen
merkeissä. Silloin havaittiin
ensikädessä se, että "yhtenäisyys on
voimaa" J a ryhdyttiin työväen toi
mintojen yhdistämisen kautta te­hostamaan
kaikkea. Yhdistettiin C
SJn ja S C A U L n Juhlat yhteisiksi
liitto-, laulu- ja soittojuhliksi. Niin­pä
yhteiset juhlat ovat jatkuneet
niin, että nyt vietetään South Por
cupiness.a8:s yhteinen liitto-, laulu­ja
soittojuhla, Canadan suomalais
ten suurin Juhla, viime vuonna
omaksumalla tunnuksella^ että pyri­tään
saavuttamaan kaikkien suoma­laisten
yhteinen kulttuurijuhla v:
1967 Canadan 100-vuotisjuhlan kun
niaksi. Siten tunnustetaan yhdessä
minkä suuren panoksen Canadan
suomalaiset ovat antaneet Canadan
rakentamiseksi ja canadalaisen kult­tuurin
kehittämiseksi.
- Suurjuhlat ovat saaneet vuosittain
lisäärityvässä määrässä vieraita Y h :
dysvaltain puolelta. Tämä Järvien-pää
on Yhdysvaltain keskivaltioista
tulevien vieraiden läpikulkupaikka.
Nyt JO tiedetään, että huomattava
Joukko suurjuhliimme menijöitä on
Järjestänyt työlomansa siten, etta
he voivat tulla Port Arthuriin joita­kin
päiviä aikaisemmin. Eräät py­sähtyvät
jo meidän pikkusuurjuh-lissamme
Iskun puistossa tk. 26
päivänä jne.
Täältä osanottajat matkustavat
enimmäkseen yksityisautoilla nuo­raan
Hearstin kautta. Toiset bu.ssil-la
tai junalla, sekä vielä joku jou­tuu
käyttämään lentotietä. Juhla­vieraita
matkustaa samalla tavalla.
D I ^ aloittaa
feitivaäli-valmistelut
>r Budapest. Demokraattisen nuo­rison
rmaailmanliitön, DNMLrn toi­meenpaneva
komitea on päättänyt
.Ijlloittaa laajat valmistelut maailman
nuorison j a ylioppilaiden 9 festi­vaalin
järjestämiseksi sekä osallistu­miseksi
Moskovassa - pidettävään
niidrison foojnimiin. * ' Pä m ä n l i s ^ i p ä ^ i komitea pi-ehsV
vuoden alUjtea kokouksen
ipssa: käsitella'^D erityisesti valmis-javtuäiista
DNML:n 20 vuotisjuh
« i n . . ' .
Toimeenpanevan komitean koko­uksessa
hyväksyttiin >myösjulkilau^
suma, jossa todetaan rauhanvoimien
saavuttaneen merkittäviä tuloksia
taistelussa imperialismia, uuskolon-nialismia
rotukiihkoa ja fasismia
vastaan. Julkilausumassa tähdenne­tään
Moskovan ydinasekoel^ieltoso-pimuksen
suurta merkitystä ja sa­notaan
^sen olevan tärkeän askeleen
kansainvälisen jännityksen lieventä­misen
tiellä.
m
Mitä muut »andl^t
VIELÄKIN SS M I E H E N M A T K A S TA
"Suomessa on republikaanien puoluekonferenssia ympMHäi^i:
oma pieni myrskynsä vesilasissa sen vuoksi,^ että srSo6lalldemoki:aattiW
ainoana lehtenä lähettänyt omab reportterinsa-iätä. konferenssia seuraa­maan.
Eikä tämä reportteri olekaan kuka tatiaosa, vaan lehden ?oinen
"päätoimittaja Erkki EaaUkaineo, jolta'ipyöö J l ^ f f l a d i o :ofl;til9l»mit'f^'
vittäiset katsauksensa. LeJidistössS kysetimflyt, Mm y t t , ^ < * ö i
k in yleisradio on palkanpv>i,»'eportterik8ee4'tiiinnetiLB ipo$l|ffl^
!ajap, eikä käyttänyt, omia töimttlajiaan» esinierkiksi eittämäg
lahjakkainta kansainyäjistep fls|elden'komm^tabti^Hl K^tjdUöWöi|;:
tai vaikkapa Pari J^utast^. Toisfjksi ollaan ^hmfSm^^ siitä, miten
SS:n kannattaa lähettää ^imittaja'Vieläpä vainy^i^V/glhäSan Frandtsi^
' coori asti. Viimeksi mainittuun kysj^ttykseen-ttH^lifeippo vastata, s i l^
lä julkinen salaisuushan on, että S. Sosialidemokraatilla ^ on jatkuvasliT
avoin stipendi USA:han. Kun toinen toimittaja palaa, toinen lähtee. I l ­meisesti
tähän ' kouluttamiseen" käytetään pääasiassa ns. Asia-varoja, jofc
ka muuten on aikanaan kaikkien suomalaisten taskusta kerätty velan­maksuksi
Amerikalle, mutta joita nyt käytetään yksinomaan tietyn suun­nan
hyväksi. _ ^ fr'-''f ' ^
Yleisradiolle ja Suomen Sosialidemokraatille voisi osoittaa kolman­nenkin
kysymyksen: Miksi ne ovat n i i n kiinnostuneita Mr. Goldwaterista;
ja hänen sotaisista ohjelmistaan, eivätkä -esimerkiksi rauhan asiasj^?
Tiettävästihän ne eivät,ole lähettäneet reportterejaan kansainvälisiin rau­hankokouksiin.
Joita toki on pidetty paljon lähempänäkin, mm. Tukhol­massa
ja Moskovassa." — Päivän Sanomat, Helsinki. '~
Kuuba vaflmistaa
kuusi ^okuvaa
kansalllspäiväiksi
Kuuba j u t U i i U t 26. päivänä kan­sallispäiväänsä
mm. uuden kotimai­sen
elokuvan ensi-illalla. Filmit ovat
nimeltään Minä olen Kuuba, Giselle,
Tämänkaltaisina päivinä. Ratkaisu,
Transit Ja Cumbite Ja: ne saavat kan-taedtyksTönsä
Santiago de Cubassa.
Pakoa EFTA:8ta
EEC:n helmoihin
EdinlMirgh. — Euroopan vapaa-kaupaliitto
E F T A Jättää parin vuo
den sisällä hyvästi eräälle jäsenis­tään.
EFTA:n ministerineuvoston
kokouksessa torstaina Edinburghis­sa
kävi entistäkin selvemmäksi, että
Itävalta haluaa liittyä yhteismark-kinamaihin.
Yhteismarkkinamaat ovat selvästi
ilmaisseet, että Itävallan on valitta­va
näiden kahden kauppaliittymän
välillä.
Edinburghin kokous on ollut rau­hallisimpia
kokouksia E F T A n histo-on
käynyt ilmi, että
tienhaarassa. Teol-lisuusttavarain
tullit on parin vuo­den
kuluttua poistettu Ja seitsemän
Jäsenmaan ja Suomen on .silloin
ratkaistava kuinka pitkälle yhteis­työtä
jatketaan.
Kokouksessa hyväksytyssä tiedon­annossa
ilmaistaan päämääräksi 50
% tullienalennus ns. Kennedy-kier­roksessa,
korostetaan kehitysmaa-ongelmaa
ja E F T A : n piirissä tapah­tuvaa
liberalisointia.
Itävallan ohella myös Ruotsi,
Norja ja Tanska ovat kiinnostunei­ta
EEC-suhteista.
riassa, mutta
järjestö on nyt
•TRESIDENTTIVAIHDOKSESTA NAAPURISSA"
" U l i s i presidenttt Anastas Mikojan on lieuyojstodiplomatian jousta-
VJmpiajä lahjakkaimpia edustajia. Hänellä o n paitsi varsin kunnioitet­tavat
taloudelliset erikoistiedot harvinanen lahja murskata ennakkoluu­loja
jä hankkia ystäviä kaikista piireistä. Tietyllä tavalla häntä onkin
totuttu pitämään venäläisen sydämellisyyden perikuvana j a miehenä,
joka osaa^arvostaa kutakin kansallisuutta sen omien ominaisuuksiensa no­jalla.
Siten presidentti Mikojan on tavallaan rauhanomaisen rinnakkais­elon
personoituma. Hänen tulonsa tälle korkealle paikalle -on Suomfen
kannalta sitäkin ilahduttavampi valinta, kun'hänet tunnetaan lämpimänä
Suomen ystävänä^ joka useassa yhteydessä on julkisesU antanut tunnus-.:
tusta kansallisille erikoispiirteillemme." — Kansan lehti.
"Oleile sydämeitisesli teiyefutteita"
sanovat eleiäpaäläiset jilavieraiile
South Porciipine. ~ Nyt täällä komiteamme hankkia asunnon, J l l i
Eräitä lähtee jo automatkalle var­hain
torstaiaamulla, kylaillen men
nessä pohjoisen kylissä ja kauppa
loissa, entisten ystävien luona ja
uudistaen ystävyyksiä.
Toivotaan suurjuhlissa menestys
tä kaikessa. Suurta intoa ja tarmoa
juhlaohjelmiin osallistujille. Juhla­yleisölle
suurinta nautintoa suur­juhlissamme.
— A T H .
Juhlien pitopaikalla on se "finistys
työ" käynnissä. Kentällämme vii-,
mc sunnuntaina oli kovettu sakki j a
kaikenlaista näkyvää t u l i aivan kilo­metrikaupalla.
Juoksuradan pinta
kiiltää tummana kuin majavan nah
ka vihreän nurmikon keskeltä. Po­jat
panivat nähkääs vielä sellaisen
hiilimuiskamaalauksen joka paik­kaan
tälle kolmen sadan metrin
kierrokselle. Kaikesta näyttää että
Urheilijoita täällä tullaan eniten
kunnioittamaan ja niillepa sitä on
huudettu poikkeuksetta melkein
kaikilla j u h l i l l a.
Vaikka, kyllä täällä rakenneltiin
lava ohjelman esittäjillekin. E i to­sin
erittäin mahtava, mutta uskom­me
sen tyydyttävän niin ohjelman
esittäjiä kuin kansaakin. Mahtavan
ohjelmalavan rakentaminen tulisi
maksamaan useita satoja dollareita
ja kun sen käyttöaika on n i in lyhkä-nen,
niin vaatimattomampaan toi­vomme
kaikkien tyytyvän.
Nyt tässä on minun määrä antaa
joitain ohjeita tänne saapuville vie­raille.
Aikaisemmin jo tiedotettiin
ja pyydettiin luetteloa itsekultakin
paikkakunnalta majoituksen suh­teen,
että montako toimitsijaa, ur­heilijaa
Ja ohjelman esittäjää t u .
lec, joille pitää meidän majoitus-
CSJ:n Sudburyn osaston sekakuoro Sävel on ollut alusta alkaen kaikilla musiikkijuhlilla ja tulee luon­nollisesti
taas Eteläpään suurjuhlaan. Keskellä kuoron Johtaja Rauha Mäki.
kortteeriji^ikka. Tiedämme senlan,
että monet katsovat omat yösijansa
mutta paljolle joukolle tietenkin
Joudutaan katsomaan tila ikään
kuin ' talon puolesta". ,(
Majoituskeskus on Ji^uri GSJ:n
haalilla. Pyydämme siis jokaii^a;
saapumaan haalille ensin; Kornia
teamme toimii heU perjantaiaamus­ta
alkaen ja tjetenkin myöhään yö­hön
l a u a j l ^ t d vasten, että niihin
tervetulaistansseihin voitte vielä
saapua majoitusmielessä j a tiukan,
tullen aina lauantaiaamuun*saakka.
Haalillamme aukaistaan ravinto-läkahvitarjoilua
varten hettkelloM2
perjantaina, että vieraat voivat poi­keta
nauttimaan parhaat kahvit sii­nä
tuttavia tavatessaan.
Lauantaiaamuna heti auringon
noustessa aletaan tarjoilemaan kent-tähaalillamme
kahvia y.m. kevyttä
suuhunpantavaa. Samoin sunnuntai­aamunakin.
J a sitten päivän päälle
tarjoillaan' (Sysiä aterioita. Varsi­naista
rupka'|aikaa ei ole, mutta se
on Jatkuvasti koko kenttäjuhlan a-j
an ja kuten edellisessä kirjeessäni
kerroin, ainoastaan hyvin valmistet­tuja
pitoruokia tarjoillaan.
Tämä, "Eteläpää" on niin pieni
paikkakunta, että tässä kylässä on
turha kysellä keneltäkään talojen
numeroita, sen kun kysyy sen j a tä­män
henkilön asuntoa, niin kaikki
Hetävät Yksimpä toiskielisetkin
tietävät suomalaisten asunnot ja ni-'
met melko tarkasti, että mitkään ek­symisen
vaaraa ei ole olemassa.
Siis reilusti vain kaikki juhlille,
vaikka ette olisi aikaisemmin täällä
käyneetkään. Kyllä täällä pärjä­tään.
Astimme vähän ahtaammin
nämät muutamat juhlavuorokaudet
Ja sen jälkeen muistelemme hyvällä
toisiamme. Olette sydämellisesti
tervetulleita. — H .
— Hyvät naiset ja herrat! Tässä
näette vuosisatamme sensaatiomai-simman
tuotteen, uskomattoman tai­puisan
ja keistävä.n kamman. Voit­te
käsitellä sitä miten tahansa. Voit­te
taivuttaa sen kaksinkerroin, voit­te
lyödä sitä vasaralla, voitte tanssia
sen päällä letkajenkkaa, voitte . . .
— Voiko sillä kammata hiuksia?
kysyy eräs katsoja.
PÄIVÄN PAKINA
KANSAtNVAELLUS KU LT A-ALUEELLE
Sanotaan, että "hyvällä lapsella
on aina monta nimeä"
"Tämä näyttää pitävän paikkan.sa
myös täkäläisten kansalaistemme
suurjuhlapaikan tiimoilta, koska
siinä yhteydessä väläytcllään niin
monenlaisia njmiä.
: Virallisesti suurjuhla pidetään
South Porcupinessa Ja Timmin-sissä.
Mutta "epävirallisesti" pu­hutaan
"Eteläpäästä", "kulta-alu­eesta"
"Pohjantähden alaisesta
seudusta" ja nyt viimeksi Timmin-sistä,
mistä oli vähällä t u l l a miltei
uusi haamukaupuhki,,mutta silloin
löydettiin uusia, hyvin rikkaita
malmiesiintymiä.
Juuri tämän malmilöydön vuok­si
on Timmins nyt saanut miltei
yhtä paljon kuuluisuutta, k u in sna
"Eteläpää" elokuun alussa pidettä-yistii
suurjuhlista, joiden maine on
kiitänyt kautta laajan maamme ja
kauaksi sen rajojen ulkopuolelle­k
in "Valtoihin" ja aina Suomeen
asti.
Kuten sanottu Timmins on nyt
saanut suurta mainostusta äsket­täisen
malmilöydön takia; Ja ku­ten
tavallista tällaisten tapauksien
yhteydessä kehitettyjen keinotte­lujen
seurauksesta, jotkut harvat
yksilöt ovat jo rikastuneet näistä
malmilöydöistä sen käsityskannan
. mukaan, että "oikein tai; väärin,
kokoon käärin", samalla kuri tu­hannet
pikkiisijoittajat ovat no­pean
rikastumisen toivossa piilitet-:
tu entistä köyhemmiksi.
Sellaista ori se porvarillinen
m a a i l m a n r i i e n o ^ upporikkaiksi
rie, joilla on ennestäänkin'paljon
sitä, mitä " k o i isyö ja ruoste rais­kaa",
ja loputkin, pois niiltä, j p i l la
ennestäänkin bnköviri vähän.
...iiölötettavasti Timminsissa ei ole
vielä juuri mitään suurempaa sel­laista,
mitä voidaan silmin nähdä
ja sormin koettaa, tämän-uudcn
malmilöydön johdosta, mutta mu­kava
on pitkänmatkan vieraitten
nähdä tämä maailman valokeilaan
joutunut kaivosyhteiskunta, jonka
rakentamiseksi Ja kehittämiseksi
myös Canadan suomalaiset ovat
vuosikymmeniä uurastaneet.
Suurjuhlaan tulevia voimisteliv
joita j a urheilijoita, soittajia ja
laulajia sekä Juhlavieraita yleensä
kiinnostaa kuitenkin paljon enem­män
nämä S C A U L n ja CSJn kah­deksannet
yhteiset l i i t t o - J a laulu­juhlat,
kuin porvarisetien ja -tä­tien
kotkotukset.
Me muistamihe hyvlri elävästi
sen suuren vieraanvaraisuuden ja
huomaavaisuuden^ millä juhlavie­raita
on aina mennieisyydessä koh­deltu
"Pohjantähden" alla jä odo-tamme
nyt melko maltittomina si­tä
hetkeä, jolloin voimme taas
kääntää ajokkimme tai yhteisten
ajoncuvojemme nokat kulta-aluet­ta
kohti.
Kaikki merkit viittaavatkin sii­hen,
että kulta-alueelle tulee elo­kuun
ensimmäisen viikonvaihteen
ajaksi oikea kansainvaellus.
Muun ohella sellaisissa suurjuh­lissa
on tilaisuus tavata sellaisia
vanhoja tuttavia J a ystäviä — su­kulaisiakin
— joita emme muuten
näkisi vuosikausiin, sekä solmia
uusia tuttavuuksia eri puolilla
maatamme ja sen rajojen ulkopuo­l
e l l a k in asuvien kansalaistemme
kanssa.
Tämän kirjoittaja puolestaan
toivoo saavansa tilaisuuden mqr-jestella
mahdollisimman useita
Vapauden lukijoita, kirjeenvaihta­j
i a ja asiamiehiä. Erinäisten teh­tävien
suorittamisen ja juhlan ko­v
in tiiviiri ohjelman vuoksi ei voi­da
mitään yhteisiä . kokoustilai-osuuksia
suunnitella suurjuhlan yh­teyteen,
mutta allekirjoittanut tbi-voo
kuitenkin, että entistä useam­pi
Vapauden lukija, kirjeenvaihta­ja
sekä asiamies ja -nainen käyt­täisi
tilaisuutta hyväkseen j a esit­täisi
mielipiteitään ja ehdotuksi­aan
Vapauden työhuonekunnan, tai
^johtokunnan jäsenille, jotka tule­vat
juhlaan aika hyvin edustettui­na.
Tällaiset henkilökohtaisesti esi­tettävät
mielipideilmaisut voivat
muodostua hyvinkin tärkeiksi te­kijöiksi,
varsinkin s i l l o in jos niitä
saadaan laajpilta joukoilta.
Tarkoituksemme ei die suinkaan
rasittaa juhlayleisöä jokapäiväis­ten
huolien j a ponnistelujen tii-moiIta|
tPäinvastoin, suurjuhlat an­tavat
meille tilaisuuden j u h l i a täy­sin
siemauksin. Me tiedämme että
^äitä juhlatilaisuuksia on. työn
raatajilla aivan lijan vähän ja niin*
muodoin meillä kaikilla on nyt
syytä rentoutua juhlatunnelmaan.
Mutta .^iinä sivussa, voidaan sit­tenkin
pohdiskella vähän lehtiem-me
asioita ja se on erittäin tärkeä­tä
siinä mjelessä, kun meillä ei ole
mahdollisuutta kuin kerran vuo­dessa
tällaiseen "nokasta nok­kaan"
^ turisemiseen.
"Eteläpään" suurjuhlassa tava­taan.
— Känsäkoura.