1973-05-30-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Keskiviikko, tomkdk. 30 p. — Wed., May 30, 1&73 VAPAUS (LIBERTY) INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS Established Nov. 6. 1917 Edltor: W ^ ^ I I N D Managrer: V. KENTALA > ' Telephone: Office and Editoria! 674-4264 Published once ^eekly: AVednesdays by Vapaus Pnblishins Co. Limited^ m Elih St West, Sndbury, Ontariot Canada. ^ Mailing address: Box 69. P3E 4N3 Adyertisini: rates upein application. trdnstatlön free of charge. .(tf .r ,S€Cond Class Mail registration ^umber 1076 3,VJ-:. CANADIAN LANGUAGE PRESS '•••>a:;io>;;;5^': Canafla^Sjis^: 1 vfc^ $10.00; 6 kk. $5.35 , 3 kk. $3.00 TILAUSHINNAT: USA:n: Suoiiiitiieii: 1 vk. Sll.OO. 6 kk. $5.75 1 vk. 511.50, 6 kk. $6.25 Suuiita oikea - enemmän pam^ Sjitiotaan, että "Roomaakaan ei rakennettu yhtenä päivänä". Se pitää paikkansa monessa muussakin tapauksessa. Mutta kun monet " t a i t a v a t ihmiset ryhtyvät jotakin tosimielessä tekemään, min piefiistä pisaroista muodostuu ennen pitkään puroja ja lopulta sellaisla'v'uolaita jokia, joiden voimaa ja merkitystä ei voida enää jiittää Hbomioonottamatta. Täm'ä pätee erikoisesti, vaikka ei suinkaan yksinomaan. Canadan eläkeläisten vaatimusten ja toivomusten tiimoilta. Vielä muutama vuosi_sitten eläkeläisten puolesta esitetyt työväenpuolueiden, ammattiyhdistysliittojen ja muiden työväenjärjestöjen vaatimukset olivat siksi alkeellisia ja heikkoja; että esimerkiksi vallassa ollut liberaalipuolue julisti julmetusti, ettei se lupaa vaalikampan-jtvssaan mitään eläkekorotuksia. Mutta eläkeläisten ja heidän ystäviensä toiminta sai lisää pontta j a voimaa. Kun sitten kävi, kuten kävi, että lähes 2,000,000 eläkeläistä äänesti muiden mukana yhtenä miehenä j a naisena liberaaleja vastaan j a niiden puolesta, joilta odotettiin eläkkeisiin korotuksia, silloin "näki" liberaalien vähemmistöhallitus "kirjoituksen seinällä" j a niin myönnettiin vanhuksille ja veteraaneille vaatimattomia eläkekorotuksia. Että tässä yhteydessä saadut eläkekorotukset eivät tyydytä vanhempia kansalaisia eikä muitakaan, se näkyy kouraantuntuval-la tavalla siitä, että eläkeläisten vaatimukset saavat jatkuvasti "lisää kannatusta~ja~tukear"^ •• • , • ~ ~ r — - ' ~ ^ Kuvaavana seikkana tässä yhteydessä voidan pitää viikon lopulla saatuja uutistietoja joiden mukaan B. e :n pääministeri David Barrett oli esittänyt liitto- j a maakuntahallitusten huippukonferenssille ehdotuksen, että "täysi eläke" — British.Columbiassa se on $200 kk. — olisi maksettava kaikille 60 vuotta täyttäneille ja että kun henkilö täyttää 55 vuotta, hänellä pitäisi olla oikeus saada alennetussa määrässä Canada Pension Pian eläkettä. Tätä ehdotusta puolustetaan j a suositellaan yhtenä keinona korkean työttömyystilanteen lieventämiseksi: jos eläkeikää lasketaan, se antaa lisää työpaikkoja nuoremmille; jos eläkemaksuja korotetaan, se lisää kulutusta j a auttaa siten uusien työpaikkojen kehitystä. Tässä mielessä suositellaan eläkeiän asteittaista laskemista 65:stä 60:neen ikävuoteen. Myös Manitoban pääministeri Edward Schreyer ilmaisi käsityskannan, että "täysi eläke" olisi maksipttava 60 vuotta täyttäville. Toisessa paikka lehteämme kerrotaan, että Canadan naisten-kongressin edustajakokouksessa on vastikään hyväksytty päätöslauselma missä vaaditaan $200 kuukausieläkettä sekä eläkeiän Laskemista 60:neen vuoteen miesten kohdalta j a 55 :een vuoteen naisten kohdalta. Vajaa kaksi viikkoa sitten Sudburyssa pidetyssä GSJ:n edustajakokouksessa hyväksyttiin päätöslauselma, jossa sanotaan, että" peruseläkkeen pitäisi olla $200 kuukaudessa, j a että sen- lisäksi pitää olla riittävä j a antelias lisäeläke niille, j o i l l a ei ole muita tuloja tai j o i l la on v a in vähän enemmän tuloja kuin peruseläke, j a että täysi eläke tulee myöntää, kaikille 60 vuotta täyttäneille miehille j a naisille, jos he sitä siinä vaiheessa haluavat. Kuten näkyy, Canadan Suomalainen Järjestö — kuten Canadan suomalaisten eläkeläisten omatkin järjestöt — on tässäkin asiassa "hyvässä seurassa'", toimien hyvän asian puolesta. Ylläolevassa on vain muutamia esimerkkejä siitä, miten eläkeläisten oikeutetut vaatimukset eläkkeiden korottamiseksi j a eläkeiän laskemiseksi saavat jatkuvasti lisääntyvää kannatusta. E i liioin ole epäilystäkään siitä, etteikö näistä kasvavista puroista — pisaravaihe on aikoja sitten sivuutettu — kehity sellainen joki, minkä voimaa ei enää voida jättää huomioonottamatta. Jos tätä painostusta jatketaan yhä lisääntyvällä voimalla, niin seuraaviin liittovaaleihin mennessä, jos ei jo sitä ennen, tilanne kypsy eläkkeiden korottamis- j a eläkeiän alentamisvaatimusten toteuttamisen hyväksi. ; Siihen mennessä on jatkettava väsymättömästi tätä yleishyödyllistä painostuskampanjaa. Eläkeläisten omat järjestöt, pienemmätkin, vievät siinä toiminnassa j a taistelussa tärkeätä osaa. S?ksi olisi sellaisia ryhmiä perustettava lisää myös Canadan eläkeläisten toimesta. Työväenliikkeen. eri osat, sellaiset työväenjärjestöt kuin CSJ, S C A U L , ammattiyhdistysliike, työväen poliittiset puolueet j a muut järjestöt sekä työväen sanomalehdet ovat suhteeUiaen pian siinä tilanteessa, mikäli ne toimivat yhtenäisesti j a periksi antamatta, eläkeläisten j a muiden pienituloisten oikeutettuihin vaatimuksiin saadaan myönteinen vastaus j a ratkaisu. St*: HkföriäUinen sopimus lehtemme uutisosastolla alerftrtiiu kerrottu, Mosko-k|'}, v^ toukokuun 16 pnä sopimus yhteistyöstä ' t^^Nf!6^*^t|omi on näinollen ensimmäinen käpitalistmen maa, jolla on iSenTtiieiÄy&öpiniusSEVin kanssa jä siinä mielessä sopi- _ voidaan pitää sekä historiallisena että Suomelle hyvin edul- '^seessä on puitesopimus jonka tarkoituksena on kehittää -^^-»;SEV-inäid«h iftöntfnkesköiötä taloudellista ja tietcfellis- JpfelÄtyötä rauhälliseh rinÄafekainoloh p^riaättöfdiön, ta- -^uclfen; m6l*faiöIäptioliÄen hyödyn ja sisäisiin ;asiöihin -•nd^mtden pbhjäUä. ÖöpiniuS tulee oikein hyväkäi käyt-i| i«faaan Sudiueiiti faijon. SANAVAPAUS ON U H I N N Ä VARAKKAIDEN VAPAUTtA Jatkoa sivulta 1. nainen länsimainen vapausoikeuden käsite, jonka mukaan valtiovallan tehtävänä ei ole taata kansalaisille muuta kuin , vapaus toimia, on merkinnyt* että yhteiskum ta on sallinut.sananvapauden toteutua itse kunkin käytettävissä: olevin keinoin. Tällöin sanan vapaudesta on käytännössä tullut lähinnä varakkaiden vapautta. Toisenlainen oikeudellinen järjestely ei tyydy pelkästään oikeuden eli toimimisen vapauden takaamiseen .cansaJaisille. vaan määrittelee pe- .nisoiikeudet positiivisella tavalla: valtiovallalla on sen mukaan myös velvollisuus järjestää kansalaisilla käytännön mahdollisuus oikeuksiensa toteuttamiseen. Esimerkiksi rneiHä ja muissa pohjoismaissa käyttöön otettu lehdistön tukeminen valtion varoilla perustuu juuri käsitykseen, että taloudellisessa kilpailussa heikommin menstyviä sanomalehtiä — ja lähinnä tällöin poliittisten puolueiden äänenkannattajia • — voidaan j a tulee tukea yhteiskunnan toimesta, jotta eriarvoisuus sananvapauden toteutumisessa lievenisi ja demokratiaan kuuluva julkinen keskustelu turvattaisiin:. Samoin yksinoikeudella toimiva ja eduskunnan välityksellä hallittu yleis-radiolaitos voidaan nähdä takeena siitä, että eri väestöryhmillä olisi varallisuudesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet : etujensa mukaisen tiedonvälityspalvelun saamiseen. Monet kansalliset ongelmat osoittautuvat usein yhdennäköi-siksi kansainvälisten kysymysten kanssa. Näin esimerkiksi talouden alalla, missä maaliman riikkaan ja köyhän osan välistä eriarvoisuutta vastaa se eriarvoisuus, joka.ihmisten kesken vallitsee valtioiden sisällä. On puhuttu yhteiskunnan — tai koko maailmantalouden — r a kenteista johtuvasta pakkovallasta ja tarkoitettu sitä, etteivät yhteiskunnan jäsenet — tai kokonaiset kansakunnat — saa yhdenvertais i a mahdollisuuksia tarpeittensa tyydyttämiseen ja taipumustensa kehittämiseen. Tiedonvälityksenkin alalla voi havaita, kuinka yhden valtion s i sällä ilmenevät sananvapauden ongelmat voidaan tunnistaa valtioiden muodostamassa maailmanyhteisössä. Kansainväliseltä tasolta löytyvät viittaamani vapaan tie-: V A R T E E N O T E T T A V AA "Punalippu" No. 7 julkaisusta 1972 olen saksinut seuraavaa: Neuvostoliiton kansojen yhteisin voimin pystytetty sosialismi on täydellisesti kumonnut kestämättöminä porvariston ideologien epätieteelliset teoriat "luomisky-kyisistä" kansakunnista j a luovaan toimintaan "pystymättömis-tä" kansakunnista, jotka muka biologisen "vajaamittaisuutensa" vuoksi ovat. tuomitut henkisesti kitumaan. Kansallisuuskysymyksen ratkaiseminen maassamme on todistanut kumoamattomasti, että aktiivinen itsenäinen historiallinen luova toiminta ei ole yksinomaan "valittujen" kansakuntien asia, vaan siihen pystyvät kaikki kansat. — Nimimerkki A . J . SYNTYMÄPÄIVIÄ donvälityksen ideaalit ja myös epäsuhde niiden toteutumisessa;, toisaalta varakkaiden ja toisaalta köyhien keskuudessa. Maailmassa kansojen, välillä kulkevat tietovirr a t e i k ä vähiten televisoita ruok, kivan aineiston kulku — oyat varsin .paljossa'yksisuuntaisia ja tasapainottomia eivätkä . suinkaan sillä tavoin moninaisia mitä viestinnän vapauden periaatteet edel- Ijltäisivät. Tämän seminaarin asiantuntijat ovat osoittaneet • tutkimuksissaan, että kehitysmaat ovat informaatio-m ^ k k i n o i l l a teollistuneiden länsi-m a i d a n — j a nimenomaan suurvaltojen — . harjoittaman viennin varassa. Aivan samoin kuin meidän maamme sisällä vallitsee porvarilliseksi hegemoniaksi kutsuttu tilanne lehdistössä, näyttää kansainvälisellä kentällä vallitsevan asiantila, jota on kutsuttu viestin-täimperialismiksi; Olen luikenut laskelmasta, jonka mukaan kaksi kolmannesta maailmassa harjoitettavasta viestinnästä olisi tavalla tai toisella peräisin Yhdysvaliosta. Oma miclenkintonsa on myös .•sila Tampereen yliopistossa tehdyn muutama päivä sitten julkisuuteen ^ saatetun ja uusia uria, aukovan I tutkimuksen tuloksella; jonka mukaan länsimaista virtaa Euroopan sosialistisiin maihii.' vuosittain nom 3,000. tuntia televisio ohjelmaa, mutta päinvastainen ohjelmavirta idästä länsieurooppalaisten kuvaruutuihin on vain kolmannes tästä i määrästä eli noin 1000 tuntia vuodessa. .• Tällaiset tosiseikat panevat epäilemään vapaan tiedonvälityksen psriääatetta aivan samalla tavalla kuin kansallisesti' on ollut aihetta uudelleenarvloida sananvapauden käsitettä. Olisiko niin, että esteet-itömästä viestinnästä saarnaavat profeetat eivät olekaan kansojen välisen yhdenvertaisuuden asialla/ vaan vahvemman ja varakkaamman puolella? Ainakin Yhdistyneet Kansakunnat . ja sen kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco ovat havaintQjeni mukaan viime, vuosina vähentäneet julistuksia abstraktin sananvapauden puolesta ja siirtyneet sen sijaan toimimaan siihen suuntaan, että kansainvälisissä viestintäsuhteis:a vallitseva tasapainottomuus saataisiin lievenemään. Merkillepantavaa on tässä suhteessa Unescon. 17. yleiskokouksessa viime syksynä hyväksytty julis-tus. Sen mukaan teknisesti pian mahdollinen ^televisio-ohjelmien lähettäminen, satelliittien välityksellä suoraan toisen vmaan väestön vastaanottimiin on tuomittava i l man nimenomaista sopimusta vastaanottajamaan kanssa. Julistus tähtää valtioiden yhdenvertaisuuteen satelliittiviestinnassa ja torjuu sellaisen tiedonvälityksen vapauden hyväksikäytön, jossa jol<in valtio pyytämättä tunkeutuu toisen kansakunnan tajuntaan. Yhä yleisemmin on alettu nähdä, että pelkkä liberalistinen viestinnän vapaus ärkitöadliöÖudessa ole puolueeton idÖäalT, väöfl' suuremmilla mahdollisuuksilla vi^ru3- tautuneen yritys teihdä hyväksyttäväksi oma henkinen ylivaltansa heikompiin nähden. Samoin on opit tu huomaamaan, että ns. vapaa viestintäkin noudattaa aina tiettyä arvomaailmaa eikä suinkaan ihnan muuta johda tarjolla olevien sanomien tosiasialliseen monipuolisuuteen. Kysymys ei siten ole pelkästään viestinnän määrästä, vaan ehkä ennen 'kaikkea laadusta;. Jo vuodelta 1964 voimme lukea'seuraavan toteamuksen: "On näyttöä siitä.~että . pelkkä määrällinen - li^, säys sanojen j a kuvien virrassa y l i kansallisten rajojen saattaa tuoda t ietämättömyyden tilalle ennakkoluuloja j a väärinkäsityksiä, ^pikemminkin kuin oikeaa ymmärtämys- !'tä.-'v^: • -•H.r'- Lainaus on lehdistön vapautta' Y hdysvalloissa tutkineen komitean raportista; Tänään meillä on käik^ ki syy yhtyä siihen, ja voimme vielä täydentää ajatusta Helsinjgissä kesällä 1972 pidetyn Eurötult-konferenssin suosituksilla, joissa Unescon eurooppalaisia jäsenmaita kehotetaan ". . . kehittämään' j a monipuolistamaan keskinäistä kult •tuurivaihtoaan . niin, että jokaisen kansallisen kulttuurin ominaislaatua yhä enemmän arvosteltaisiin": sekä '. . . pyrkimään siihen, että tiedotxisvälineitä — mukaan lukien avaruusviestintä — käytetään edistämään rauhan, ystävyyden, kansainvälisen ymmärtämyksen ja yhteistyön päämääriä . . ." • Ymmärtääkseni näitä päämääriä edistetään parhaiten siten, että valtioiden välinen viestinnän "vaihtotase" pyritään saamaan niin tasapainoiseksi kuin mahdollista ja että nykyisin vallitsevista epäsuhteista päästään yhdenvertaiseen kulttuurivaihtoon. Silmämääränä tulisi mielestäni myös olla nimenomaan tosiasiapohjainen tieto toisten maiden oloista. Esimerkiksi meillä Suomessa on viime vuosina ruvettu joukkotiedotusvälineissä kertomaan entistä enemmän Neuvostoliiton oloista, j a näiden do-kumenttiraporttien on tutkimuksissa havaittu sekä- suuresti kiin-no. 3tavan suomalaisyleisöä että poistavan monia tietämättömyydestä johtuvia ennakkoluuloja. Pääsihteeri Leonid Brezhnevin Bonnin-vierailun yhteydessä on sanomalehdissä kerrottu siitä mielenkiinnosta, jota länsisaksalaiset ovat alkaneet kohdistaa Neuvostoliittoon. Uskoisin, että siellä olisi tilaa ja suuret mahdollisuudet Neuvostojiittoa koskeville doku- :-nenttiraporteille. Minulta voidaan kysyä, miksi olen näin pitkään tarkastellut vies. tintäilmiöitä. Eivätkö esimerkiksi taloudelliset seikat sentään määrää ihmisten elämänkulkua enemmän kuin tiedonvälitys? Vastaan tä'hän viittaamalla demokratian edellytyksiin. Tutkimukset osoittavat ihmisten enmmistön myös sellaisina' 'kor-iHiittiiitiiiiaiiiiiiiiiinnn iiniii ii(]iiiiniiini{]iiii!iiinii(]iiiiiititiiiniiiiiiniitii]i MITÄ WUUT SANOVAT . ^ . TÄYTYI SEN TIETÄÄ MHftiff äi Viilkkita, kuteA sk oit vihakin uskoa, että Känen (pres. Nixonin) viH^ampanja-managerinsa John Mitchell ja muut, jo«ka olivat liiilr Wfl^ kSntä, olisivat ryhtyneet niin suurimittai-seeh yritykseen (Watergdte-skandaaliin) saamatta etukäteen suos-umilista pihesidentiltS tai ainakin antamatta presidentin tietää toi-miif^ äan. — ilSAm sen. Edvard W. Brooke (R-Mass.) toukok. 1 p; 1973. KAMBODZHAN POMMITUKSEN LOPETTAMISESTA Kansan luottamusta ei voiteta pommittamalla. Se oli mahdotonta Hanoissa ja Vietnamin kylissä. Eikä pommituksella saavuteta luottamusta Kambodzhassakaan. Tämän vuoksi me sanomme: Lo-piettdkaa pommitus. Kunnioittakaa Pariisin sopimusta. Antakaa sen naan (Kambodzhan) ratkaista tulevaisuutensa. —•Ruotsin piiämiilisteri Olof Palme, Tukholman vappupiihecssar 'tMiiiiiiuiianiiiiiiHiinHiiniiiiiiaiMiniiHMniHiuiHiiiaiinHiiiiiininiinniiininiiiuiiiitiniiiiiiiii^ KÄÄNNE N-LIITON JA BRD:n SUHTEISSA M o 8 k o V a Leonid Brezhnevin viei^iln Saksan liittoiaiavaltaan merktt6ee maiden välisen yhteistyön jatkuvaa laajentlimlsta kum-^ tean koulutustason maissa; joiden joukkoon oman maamme tapaamme lukea, kokevan maailmanlaajuiset ongelmat ja oman yhteiskun- .lankin asiat vieraiksi itselleen. Niinpä eräUssä tutkimuksessa ilme- " ^ i se hämmästyttävä seikka, että ainoastaan puolet äänestysikäisistä vastaajista tiesivät, että lait Suomessa säätää eduskunta. Laajoilta väestöryhmiltä puuttuvat alkeellisetkin yhteiskunnalliset perus tiedot ja siten myös riittävät edel- Ijrtykset muodostaa yhteiskuntaa koskevia mielipiteitä j a toimia demokratian vaatimusten mukaisesti. Ihmiset kyllä pystyvät oppimaan kokemastaan ja heidän mahdollisuutensa saada tietoja kasvavat jatkuvasti, mutta tieto ei ota jä-sentyäkseen kokonaiskuvaksi, puut tuu taustatieto ja sitä tietä mahdollisuus nähdä asiayhteyksiä. Mutta kansanvalta ei toimi kunnolla, ellei omaperäinen kriittinen ajattelu pääse kansalaisten keskuudessa vallitsevaksi. Demokratian toteuttaminen ei ole mahdollista jos vain hallitsevat tottumukset j a yleisen mielipiteen paino antavat sisäUön ihmisten maailmankatsomukselle.' Siilohi'. ei voida pu-) hua kansJan tahdosta; vaan kysymyksessä on -kansasta heiastuva kaiku sanomasta, jonka on pannut liikkäelie .vallan ja Vaikuttamism kanavia hallussaan pitävä vähäinen etuoikeutettujen ryhmä. Kun näin on, e» valinnan. yhteiskunnaksi itseään nimittävä ns. vapaan markkinatalouden järjestelmä juu^ pääse osoittamaan sormella totalitaarisiksi mliinittuja yhteiskuntia. Tulevan kehityksen tietoinen ohjaaminen kohti kansanvallan toteuttamista edellyttää, ettei ihmisten valtaosa jää aloitteettomien sivusta katsojien asemaan. Korjaamalla niiden osaa, jotka ovat heikoimmassa asemassa ,tasoitamme osallistumisen mahdollisuuksia. Suuntaamalla viestintä j a koulutus omaehtoisen ajattelun kehittämiseen ja tiedon itsenäiseen omaksumiseen teemme mahdolliseksi sen tiedostamisen, mitä tulevaisuudelta halutaan. mankin-maan kansojen, Euroopan ja koko maailman rauhan hyväksi, toteavat Pravdan Bonnin kirjeenvaihtajat viime: keskiviikkona julkaistussa artikkelissa. Leonid Brezhnevin ja WiUy Brandtin tapaamiset sekä keskustelut an-loivai mrJidollisauden tarkastella Neuvostoliiton ja liiUotasavallan suhteita kokonaisuudessaan, laajasta näkökulmasta ja avata näkymiä tulevaisuuteen. Ne toimivat epäilemättä hyvänä kannustimena eri ta.soilla tapahtuvan konkreettisen toiminnan tehokasta kehittämistä varten. Vierailulla on suuri kansainvälispoliittinen merkitys. Vaatii määrätyn ajan, ennen kuin voidaan täydellisesti arvioida sen perustavaa laatua olevan käänteen merkitys, mikä on tapahtunut NL:n ja BKD:n suhteissa, ja sen myönteinen vaikutus kansainvälisen tilanteen kehittymiseen ennen muuta Euroopassa. Tämä kään-ne :0n johdonmukainen seuraus Neu-vostovaltäort ja muiden sosialististen maiden rauhan. politiikasta ja niistä ! kansainvälisistä prosesseista, jotka viime vuosina ovat kehittyneet maa-ihnassa tämän politiikan seurauksena. Laajat läsisaksalaiset yhteiskuntapiirit ovat tulleet siihen tulokseen, että Brezhnevin ja Brandtin väliset ri«avot'elut, heidän allekirjoittamansa julkilausuma ja Bonnissa solmitut sopimukset avaavat näköaloja eteenpäin molemmin puolin hyödylliseen yhteistyöhän ja ponnisteluihin rauhan hyväksi Euroopassa. HUOMATTAVA TAPAHTUMA Bonn. Länsi-Saksan liittokansleri sanoo hallituksensa tiedonannossa NeuvostoliJlon puoluejohtajan Leonid Brezhnevin Länsi-Saksan-vierallua "huomattavaksi" tapahtumaksi toisen maailman-sodan jälkeisessä kehityksessä Brandt sanoi Brezhnevin, kanssa käymiensä neuvottelujen tuloksia myönteiseksi. , Brezhnevin vierailun aikana solmitut kolme sopimusta ovat Länsi- Saksan: liittokanslerin mukaan mer-kiitäviä rakennusosia Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton laajentuvissa suhteissa. Viitaten Brezhnevin vierailun ulkomailla herättämään suureen huomioon Brandt sanoi, että olisi pa-rempi, jos tällaisia tapaamisia lakattaisiin pitämästä epätavallisina. ; Tyyne HajrJu,Wahnapitae, Ontario, täyttää maanantaina, kesä-kötin 4 päivänä 72 vuotta. Yhdymnie sukulaisten j a tutta-vieH onnefjttoivotuksiin. PÄIVÄN PAKINA % "MIUOÖNIA" VAM tiiltJ<W loipfältä töteutefääÄcih 80- '^cm^AiklmMnM^ pftBiHEslilä hiiden valtioiden tai '^^••^^*iyöti Mahdont^fauksie^n jätkuVaa tätldiffti^ löiforftiil j ^ järj^aföjen kesken, ybteiMyftkoteiJkaio, joka tekee päätöksiä jfti^j^s- joltar Suositakuet koskevat. '';^|^ittttelytapl^^ ja esittää eri osapuolille siio- .Haikki Bdhat kittaavat siihen^ l^anijdaist^: yfatdis^lai,. koskevista .asioista. Kaakki' osa- ett|l Suomella ja Suomen ystä- ;v^ä[v&t''yjiiteis^ apua iäfomaaia- villji on syytä iloita tämän his- JSgj^mii^^ yKfeist^ömiä- , toriaÄfseh sopimuksen alleklr- Kun siihen aikaan oikeutetusti "teollisuus-keisariksi" nimitetty parlamentaarikko, mr Howe sanoi toisen maailmansodan päivinä, että "mitäpä miljoonasta dol- : larista", niin se sai monen cana-daiaisen silmäkulmat, nousemaan parikin kertaa. Nyt ovat kuitenkin ajat muuttuneet ja samoin ovat vaihtuneet sekä arvot että niiden mitat. Rukaan ei esiinerkiksi ihmettele sitä kun North Bayn kaupunki tai^joaa liittohallitukselle tai oikeammin puolustusministeriölle vaivaisen dollarin hintaa laitoksesta, josta liittohallitus -— oikeammin me veronmaksajat — maksoi 6Ö miljoonaa dollaria! Toisin päin käähnettynt North feayn käuputikipitas tuhottoman shurbnä $165,00^ hintaa siitä l a i - toksteta. Kj^iiyöiya on, kuten arvata-saattaa 128 eekk^rlnaldn .?uurui-äesia äomard^ohjtuiten asemapaikasta. % North fiay4 kaapungissa ei ole mttftän m i n i t m ' bylkylaitoksen osltamista vastaan, mutta kuten sanottu, sen mielestä dollarin hinta olisi riittävän suuri sfjtä. North Bayn lähelle rakennettu tukiasema, missä oli aikanaan 28 Bomarc B -ydinkärjellä varustettua ohjusta, tuli todella maksamaan $60,000,000. Tosiasiansa tsn. hintaan si«äl'* tyy dollarien lisäksi paljon ittöii-takin — Yhdysvaltain määiiys-vallan käyttö Canadan sisäisissä asioissa, John Diefenbakefin hal-litulksen kukistaminen vieraan maan sekaantumisen avulla ja kaikesta tästä johtunut kuohunta ajattelevien canadalaistenkes' kuudessa. Meille on väitetty, että «lUbi-nen Söiiäei^atilvlh^h ^Bämiiiisfö' ri John DieffenBjikÄi' oli vuohhii 1961 suostunut vastaanbttämäi^h ; yhdysvaltalaisia Bomarc-oliäuk» sia Canadaan; Matta kuti yhdjrd-valtalaiset sotatarvetditailijdt jar Heidän' Häiii&ilä^ vAatf, että , Canadan täyiyy'öt^ (btilaajll-seitakin kannalta jo siihen aikaan "vanhentuneisiin" Bomarcohjiik*' m: S l i Ä i i i i i l lÄ siin vielä kalliit yduilkärjet, jotka tosin jäivät teknillisesti Yhdysvaltain • sota johdon kontrolliin, niin se oli liikaa jo pääministeri Diefenbakerillekin. Mutta kieltäydyttyään vastaanottamasta näitä oh juskärkiä, nur. Diefenbaker joutui kovan painostuksen alaiseksi sekä Yhdysvaltain sotilas-kompleksin että sen canadalaisten puolusta-jafri kohdfiaJfa, Lopputuloksena oli, että Diefenbakerin hallituksessa tapahtui hajaannus ja sitä öcuYtter V. 1983 vaalihäviö. Vali-fUkäi ,tuti, Lester PearsMiin joh-txm^. iiberää^ipuohie, joka kiistan' aikana ryhtyi kannattamaan Boniarc-«iijuksien ja; niiden ydin- -ymm sijoittamista Canadan maan kainaralle. ' K i i t i n v e k o t t i - ; niet. olivat/iiötilaalliseltaikin kan-nalHsv flil^n'^ j ^ Vanhanftikai*p '> iWiibä: dSÖ^iiAi-oti^aitten tehtävän i oii-nki$mtf1u»:/if«^ imeri^li- ^t*Äjn(flik«|[ri ^öjeflä'Yhdys- , vjafeij^ JJ^tttyoötoilltiMJ/ liantokonei-den^ vjon^doniite; pjonmritusfayök-lälyst »"^ . ika&nkain itttmiiyq)imä- ja manlteFeittenvä-fijrf^ piijösteh'ailänÄ ojiäi joku hevoe- ja käny- ^kfQteim iujieiiiuviä lentokoneita .!9iJ!öWt*w«Ui*'' • Yhiiysvaltojen sotamahtia vastaan. . No, me "saimme" kuitenkin ne k a l l i i t vekottimet, ohjukset ja . ydinkärjet V . 1963. Silloin rakennettiin Bomarc-ohjuksille tukiasema North Bayn lähettyville. Sen rakennusten pinta- ala on kuulemma 50,000 neliöjalkaa. Crovvn Disposal Corporation on tarjonnut - tätä . hylkylaitosta North Baylle $165,000 hinnasta. North Bayn pormestarin mielestä dollarin hinta olisi riittävä. • Toisaalta North Bayn kauppakamari painostaa -kunnallishailinloa;. ostamaan laitoksen — ilmeisesti tarjotusta hinnasta -—aliksi, että sinne voitaisiin järjestää teollisuus- ja muita näytöksiä, jne. Sellainen tämä juittu päällisin puolin on. Hyvänä puojena voidaan: todeta että o h , a s e m a n ra^' kentamisesta, mistä liittovaltio ;mak3oi| $60 miljoonaa ,saataisiin North Bayn kaupunginhallinnon arvion ja ehdotuksen mukaan takaisin koko dollari. Tappioksi jäisi sen mukaan "vain? dollaria vaille kuusikymmentä,irailjoonaa — muitta mitäpä niistä, miljoonista silloin kunhan vain saadaan olla sotaleikissä jenkkien sanele-ihassa tatidissa. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 30, 1973 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1973-05-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus730530 |
Description
Title | 1973-05-30-02 |
OCR text |
Sivu 2 Keskiviikko, tomkdk. 30 p. — Wed., May 30, 1&73
VAPAUS
(LIBERTY)
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6. 1917
Edltor: W ^ ^ I I N D Managrer: V. KENTALA
> ' Telephone: Office and Editoria! 674-4264
Published once ^eekly: AVednesdays by Vapaus Pnblishins Co. Limited^
m Elih St West, Sndbury, Ontariot Canada.
^ Mailing address: Box 69. P3E 4N3
Adyertisini: rates upein application. trdnstatlön free of charge.
.(tf .r ,S€Cond Class Mail registration ^umber 1076
3,VJ-:.
CANADIAN LANGUAGE PRESS
'•••>a:;io>;;;5^':
Canafla^Sjis^: 1 vfc^ $10.00; 6 kk. $5.35
, 3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
USA:n:
Suoiiiitiieii:
1 vk. Sll.OO. 6 kk. $5.75
1 vk. 511.50, 6 kk. $6.25
Suuiita oikea - enemmän pam^
Sjitiotaan, että "Roomaakaan ei rakennettu yhtenä päivänä".
Se pitää paikkansa monessa muussakin tapauksessa. Mutta kun
monet " t a i t a v a t ihmiset ryhtyvät jotakin tosimielessä tekemään,
min piefiistä pisaroista muodostuu ennen pitkään puroja ja lopulta
sellaisla'v'uolaita jokia, joiden voimaa ja merkitystä ei voida enää
jiittää Hbomioonottamatta.
Täm'ä pätee erikoisesti, vaikka ei suinkaan yksinomaan. Canadan
eläkeläisten vaatimusten ja toivomusten tiimoilta. Vielä muutama
vuosi_sitten eläkeläisten puolesta esitetyt työväenpuolueiden,
ammattiyhdistysliittojen ja muiden työväenjärjestöjen vaatimukset
olivat siksi alkeellisia ja heikkoja; että esimerkiksi vallassa
ollut liberaalipuolue julisti julmetusti, ettei se lupaa vaalikampan-jtvssaan
mitään eläkekorotuksia.
Mutta eläkeläisten ja heidän ystäviensä toiminta sai lisää
pontta j a voimaa. Kun sitten kävi, kuten kävi, että lähes 2,000,000
eläkeläistä äänesti muiden mukana yhtenä miehenä j a naisena
liberaaleja vastaan j a niiden puolesta, joilta odotettiin eläkkeisiin
korotuksia, silloin "näki" liberaalien vähemmistöhallitus "kirjoituksen
seinällä" j a niin myönnettiin vanhuksille ja veteraaneille
vaatimattomia eläkekorotuksia.
Että tässä yhteydessä saadut eläkekorotukset eivät tyydytä
vanhempia kansalaisia eikä muitakaan, se näkyy kouraantuntuval-la
tavalla siitä, että eläkeläisten vaatimukset saavat jatkuvasti
"lisää kannatusta~ja~tukear"^ •• • , • ~ ~ r — - ' ~ ^
Kuvaavana seikkana tässä yhteydessä voidan pitää viikon lopulla
saatuja uutistietoja joiden mukaan B. e :n pääministeri David
Barrett oli esittänyt liitto- j a maakuntahallitusten huippukonferenssille
ehdotuksen, että "täysi eläke" — British.Columbiassa se
on $200 kk. — olisi maksettava kaikille 60 vuotta täyttäneille ja
että kun henkilö täyttää 55 vuotta, hänellä pitäisi olla oikeus saada
alennetussa määrässä Canada Pension Pian eläkettä.
Tätä ehdotusta puolustetaan j a suositellaan yhtenä keinona
korkean työttömyystilanteen lieventämiseksi: jos eläkeikää lasketaan,
se antaa lisää työpaikkoja nuoremmille; jos eläkemaksuja
korotetaan, se lisää kulutusta j a auttaa siten uusien työpaikkojen
kehitystä. Tässä mielessä suositellaan eläkeiän asteittaista laskemista
65:stä 60:neen ikävuoteen.
Myös Manitoban pääministeri Edward Schreyer ilmaisi käsityskannan,
että "täysi eläke" olisi maksipttava 60 vuotta täyttäville.
Toisessa paikka lehteämme kerrotaan, että Canadan naisten-kongressin
edustajakokouksessa on vastikään hyväksytty päätöslauselma
missä vaaditaan $200 kuukausieläkettä sekä eläkeiän
Laskemista 60:neen vuoteen miesten kohdalta j a 55 :een vuoteen
naisten kohdalta.
Vajaa kaksi viikkoa sitten Sudburyssa pidetyssä GSJ:n edustajakokouksessa
hyväksyttiin päätöslauselma, jossa sanotaan, että"
peruseläkkeen pitäisi olla $200 kuukaudessa, j a että sen- lisäksi
pitää olla riittävä j a antelias lisäeläke niille, j o i l l a ei ole muita
tuloja tai j o i l la on v a in vähän enemmän tuloja kuin peruseläke, j a
että täysi eläke tulee myöntää, kaikille 60 vuotta täyttäneille miehille
j a naisille, jos he sitä siinä vaiheessa haluavat. Kuten näkyy,
Canadan Suomalainen Järjestö — kuten Canadan suomalaisten
eläkeläisten omatkin järjestöt — on tässäkin asiassa "hyvässä
seurassa'", toimien hyvän asian puolesta.
Ylläolevassa on vain muutamia esimerkkejä siitä, miten eläkeläisten
oikeutetut vaatimukset eläkkeiden korottamiseksi j a eläkeiän
laskemiseksi saavat jatkuvasti lisääntyvää kannatusta. E i
liioin ole epäilystäkään siitä, etteikö näistä kasvavista puroista
— pisaravaihe on aikoja sitten sivuutettu — kehity sellainen joki,
minkä voimaa ei enää voida jättää huomioonottamatta. Jos tätä
painostusta jatketaan yhä lisääntyvällä voimalla, niin seuraaviin
liittovaaleihin mennessä, jos ei jo sitä ennen, tilanne kypsy eläkkeiden
korottamis- j a eläkeiän alentamisvaatimusten toteuttamisen
hyväksi.
; Siihen mennessä on jatkettava väsymättömästi tätä yleishyödyllistä
painostuskampanjaa. Eläkeläisten omat järjestöt, pienemmätkin,
vievät siinä toiminnassa j a taistelussa tärkeätä osaa.
S?ksi olisi sellaisia ryhmiä perustettava lisää myös Canadan eläkeläisten
toimesta. Työväenliikkeen. eri osat, sellaiset työväenjärjestöt
kuin CSJ, S C A U L , ammattiyhdistysliike, työväen poliittiset
puolueet j a muut järjestöt sekä työväen sanomalehdet ovat
suhteeUiaen pian siinä tilanteessa, mikäli ne toimivat yhtenäisesti
j a periksi antamatta, eläkeläisten j a muiden pienituloisten oikeutettuihin
vaatimuksiin saadaan myönteinen vastaus j a ratkaisu.
St*: HkföriäUinen sopimus
lehtemme uutisosastolla alerftrtiiu kerrottu, Mosko-k|'},
v^ toukokuun 16 pnä sopimus yhteistyöstä
' t^^Nf!6^*^t|omi on näinollen ensimmäinen käpitalistmen maa, jolla on
iSenTtiieiÄy&öpiniusSEVin kanssa jä siinä mielessä sopi-
_ voidaan pitää sekä historiallisena että Suomelle hyvin edul-
'^seessä on puitesopimus jonka tarkoituksena on kehittää
-^^-»;SEV-inäid«h iftöntfnkesköiötä taloudellista ja tietcfellis-
JpfelÄtyötä rauhälliseh rinÄafekainoloh p^riaättöfdiön, ta-
-^uclfen; m6l*faiöIäptioliÄen hyödyn ja sisäisiin ;asiöihin
-•nd^mtden pbhjäUä. ÖöpiniuS tulee oikein hyväkäi käyt-i|
i«faaan Sudiueiiti faijon.
SANAVAPAUS ON
U H I N N Ä VARAKKAIDEN VAPAUTtA
Jatkoa sivulta 1.
nainen länsimainen vapausoikeuden
käsite, jonka mukaan valtiovallan
tehtävänä ei ole taata kansalaisille
muuta kuin , vapaus toimia,
on merkinnyt* että yhteiskum
ta on sallinut.sananvapauden toteutua
itse kunkin käytettävissä:
olevin keinoin. Tällöin sanan vapaudesta
on käytännössä tullut
lähinnä varakkaiden vapautta. Toisenlainen
oikeudellinen järjestely
ei tyydy pelkästään oikeuden eli
toimimisen vapauden takaamiseen
.cansaJaisille. vaan määrittelee pe-
.nisoiikeudet positiivisella tavalla:
valtiovallalla on sen mukaan myös
velvollisuus järjestää kansalaisilla
käytännön mahdollisuus oikeuksiensa
toteuttamiseen.
Esimerkiksi rneiHä ja muissa
pohjoismaissa käyttöön otettu lehdistön
tukeminen valtion varoilla
perustuu juuri käsitykseen, että
taloudellisessa kilpailussa heikommin
menstyviä sanomalehtiä — ja
lähinnä tällöin poliittisten puolueiden
äänenkannattajia • — voidaan
j a tulee tukea yhteiskunnan toimesta,
jotta eriarvoisuus sananvapauden
toteutumisessa lievenisi ja
demokratiaan kuuluva julkinen
keskustelu turvattaisiin:. Samoin
yksinoikeudella toimiva ja eduskunnan
välityksellä hallittu yleis-radiolaitos
voidaan nähdä takeena
siitä, että eri väestöryhmillä olisi
varallisuudesta riippumatta yhdenvertaiset
mahdollisuudet : etujensa
mukaisen tiedonvälityspalvelun
saamiseen.
Monet kansalliset ongelmat
osoittautuvat usein yhdennäköi-siksi
kansainvälisten kysymysten
kanssa. Näin esimerkiksi talouden
alalla, missä maaliman riikkaan ja
köyhän osan välistä eriarvoisuutta
vastaa se eriarvoisuus, joka.ihmisten
kesken vallitsee valtioiden sisällä.
On puhuttu yhteiskunnan —
tai koko maailmantalouden — r a kenteista
johtuvasta pakkovallasta
ja tarkoitettu sitä, etteivät yhteiskunnan
jäsenet — tai kokonaiset
kansakunnat — saa yhdenvertais
i a mahdollisuuksia tarpeittensa
tyydyttämiseen ja taipumustensa
kehittämiseen.
Tiedonvälityksenkin alalla voi
havaita, kuinka yhden valtion s i sällä
ilmenevät sananvapauden ongelmat
voidaan tunnistaa valtioiden
muodostamassa maailmanyhteisössä.
Kansainväliseltä tasolta
löytyvät viittaamani vapaan tie-:
V A R T E E N O T E T T A V AA
"Punalippu" No. 7 julkaisusta
1972 olen saksinut seuraavaa:
Neuvostoliiton kansojen yhteisin
voimin pystytetty sosialismi
on täydellisesti kumonnut kestämättöminä
porvariston ideologien
epätieteelliset teoriat "luomisky-kyisistä"
kansakunnista j a luovaan
toimintaan "pystymättömis-tä"
kansakunnista, jotka muka
biologisen "vajaamittaisuutensa"
vuoksi ovat. tuomitut henkisesti
kitumaan. Kansallisuuskysymyksen
ratkaiseminen maassamme on
todistanut kumoamattomasti, että
aktiivinen itsenäinen historiallinen
luova toiminta ei ole yksinomaan
"valittujen" kansakuntien
asia, vaan siihen pystyvät kaikki
kansat.
— Nimimerkki A . J .
SYNTYMÄPÄIVIÄ
donvälityksen ideaalit ja myös epäsuhde
niiden toteutumisessa;, toisaalta
varakkaiden ja toisaalta
köyhien keskuudessa. Maailmassa
kansojen, välillä kulkevat tietovirr
a t e i k ä vähiten televisoita ruok,
kivan aineiston kulku — oyat varsin
.paljossa'yksisuuntaisia ja tasapainottomia
eivätkä . suinkaan
sillä tavoin moninaisia mitä viestinnän
vapauden periaatteet edel-
Ijltäisivät.
Tämän seminaarin asiantuntijat
ovat osoittaneet • tutkimuksissaan,
että kehitysmaat ovat informaatio-m
^ k k i n o i l l a teollistuneiden länsi-m
a i d a n — j a nimenomaan suurvaltojen
— . harjoittaman viennin
varassa. Aivan samoin kuin meidän
maamme sisällä vallitsee porvarilliseksi
hegemoniaksi kutsuttu
tilanne lehdistössä, näyttää kansainvälisellä
kentällä vallitsevan
asiantila, jota on kutsuttu viestin-täimperialismiksi;
Olen luikenut
laskelmasta, jonka mukaan kaksi
kolmannesta maailmassa harjoitettavasta
viestinnästä olisi tavalla
tai toisella peräisin Yhdysvaliosta.
Oma miclenkintonsa on myös .•sila
Tampereen yliopistossa tehdyn
muutama päivä sitten julkisuuteen ^
saatetun ja uusia uria, aukovan
I tutkimuksen tuloksella; jonka mukaan
länsimaista virtaa Euroopan
sosialistisiin maihii.' vuosittain nom
3,000. tuntia televisio ohjelmaa,
mutta päinvastainen ohjelmavirta
idästä länsieurooppalaisten kuvaruutuihin
on vain kolmannes tästä
i määrästä eli noin 1000 tuntia vuodessa.
.•
Tällaiset tosiseikat panevat epäilemään
vapaan tiedonvälityksen
psriääatetta aivan samalla tavalla
kuin kansallisesti' on ollut aihetta
uudelleenarvloida sananvapauden
käsitettä. Olisiko niin, että esteet-itömästä
viestinnästä saarnaavat
profeetat eivät olekaan kansojen
välisen yhdenvertaisuuden asialla/
vaan vahvemman ja varakkaamman
puolella? Ainakin Yhdistyneet
Kansakunnat . ja sen kasvatus-,
tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco
ovat havaintQjeni mukaan viime,
vuosina vähentäneet julistuksia
abstraktin sananvapauden puolesta
ja siirtyneet sen sijaan toimimaan
siihen suuntaan, että kansainvälisissä
viestintäsuhteis:a vallitseva
tasapainottomuus saataisiin
lievenemään.
Merkillepantavaa on tässä suhteessa
Unescon. 17. yleiskokouksessa
viime syksynä hyväksytty julis-tus.
Sen mukaan teknisesti pian
mahdollinen ^televisio-ohjelmien lähettäminen,
satelliittien välityksellä
suoraan toisen vmaan väestön
vastaanottimiin on tuomittava i l man
nimenomaista sopimusta vastaanottajamaan
kanssa. Julistus
tähtää valtioiden yhdenvertaisuuteen
satelliittiviestinnassa ja torjuu
sellaisen tiedonvälityksen vapauden
hyväksikäytön, jossa jol |
Tags
Comments
Post a Comment for 1973-05-30-02