Vapaus, November 8, 1962

              Sivu 2 Torstaina, marrask. 8 p: — Thursday, Nov. 8,1962
V A P A U S INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
: (LIBERTY) . EsUblislied Nov. 6, 1917
/Edltor: W. Eklund . Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS 4-4265
Publlshed thrice (veekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbuiy, Ontario, Canada.
' Mailing addreSs: Box 69
Advertlsing rates upon apphcation, translations f rea of charge.
Authorized as second Cass mall by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage m cash.
~ ~ TILAUSHINNAT
Canada8sa: 1 vk. $8,00 6 kk. $4;25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
= CANADIAN lANGUAGEXPRESS
Rikkurihomman takanako?
:Vastatessaan liberaalien ja Uuden demokraattisen puo­lueen
esityksiin ja ehdotuksiin, että rikkurien värvääminen
"laillisissa lakoissa", kuten liberaalit selittivät, olisi kiellet­tävä
laki voimaisesti, Ontarion maakuntahallituksen minis­teri"
Allan Grossman sanoi vastustavansa kaikkea sellaista
lainlaadintaa, jonka mukaan rikkurien värväys tulisi lait­tomaksi
hommaksi!
Puhuessaan viime sunnuntaina Ontarion työväenliikkeen
poliittisen opetustyön konferenssissa Shereton-Brock Hotel­lissa,
Niagara' Fallsilla, Ontarion liberaalipuolueen johtaja
John Wintermeyer antoi lupauksen, että hänen puolueensa
on valmiina, jos se tulee valituksi, esittämään ehdotuksen
laiksi, jonka mukaan rikkurien värväys työnantajain toimes^
-ta laillisen lakon murtamiseksi tulisi rangaistavaksi rikok­seksi.
Uutistietojen mukaan mr. Wintermeyer tavoitteli Uu­delle
demokraattiselle puolueelle myötämielisen ammattiyh-distyväen
suosiota ja saikin työväelle edullisten lausuntojen­sa
perusteella useita suosionosoituksia. - . .
: Konservatiivisen puolueen edustaja, maakuntahallituk­sen
ministeri mr. Grossman, oli kuitenkin mr. Wintermeyer-iin
verraten täydellinen vastakohta sanoen vastustavansa,
kuten sanottu, kaikkea sellaista lainlaadintaa, minkä perus­teella
rikkurien värväys julistettaisiin laittomaksi.
Itsestään selvänä asiana otettiin vastaan Uuden demo­kraattisen
puolueen johtajan Donald MacDonaldin lausunto,
että hänen edustamansa puolue kannattaa lakonrikkurien
värväyksen laittomaksi julistamista asiaa koskevan lainlaa-dinnan
avulla.
Mutta Globe and Mailin työväenasiain toimittaja Wil-
'fredliist kertoo mr. Grossmanin, korostaneen: "Mikään hal­litus
ei saisi laatia sellaista lakia."
' Edustaako tämä lakon rikkuruuden "tarpeellisuutta"
puolusteleva kanta Ontarion maakuntahallituksen virallista
ohjelmaa?
Jos se ei sitä edusta, silloin pitäisi itse pääministeri Ro-bartsin
kumota sekä sanoin että teoin mr. Grossmanin lau­sunto
— ja ainoa vakuuttava keino tämän katsantokannan
kumoamiseksi on käsittääksemme se, että maakuntahallituk­sen
toimesta esitetään lainlaatijakunnan käsiteltäväksi eh­dotus
laiksi^ jonka perusteella työnantajia kielletään värvää­mästä
lakonrikkureita;
Ellei tällaista ehdotusta esitetä^ silloin jää työväestön
piiriin mr. Grossmanin lausunnon perusteella sellainen käsi­tys,
että konservatiivinen puolue ja sen hallitus on alhaisten
ja halveksittujen lakonrikkurien "tarpeellisuuden" ja "hyö­dyllisyyden"
kannalla.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kalle Lehtinen, Nipigon, Ont.,
täy täa tiistaina, marraskuun 13 p.
70 vuolta. >
Yhdymme sukulaisten ja tulta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KikjE
'Kansleri liihti pääkaupungistaan vdn suuremmalla voimalla kuin mi- hyökkäyksen Johtavan täydelliseen
Bonnista. Kuten Fuhrer läntisen so-taretkensä
alkaessa aamuvarhain
toukokuun 10 pnä 1940 vetäytyi hän
Eifelissä olevaan komentobunkke- maton. Se esti mm. alkuvaiheen ai-hin
lansisaksalaiset asiantuntijat I kaaokseen, miljoonien kuolemaan
arvelevat sen pystyviin. Mutta siitä 'ja tuhoon,
huolimatta oli kaaos sanoinkuvaa.
KUKKIA KUUBAN TIIMOILTA
^ u t e n muutkin~aikaansa seuara-vat
kalTsalaiscmme, mina olen vil-mBksikulunema
paivma seurannut
miltei sydän kurkussa Kuuban ta
pahtumien kehitystä. 'Oloneuvokse­na",
eli pakosta vaaiinpäiville jää­neenä,,
vaikka en olekaiin vielä oi­keutettu
vanhuudeneläkettä saa­maan,
olen myös siinä onnellisessa
asemassa, että minulla on ollut pal­jon
aikaa. Olon lukenut kaikki kä.
siini saamat lehdet, kuunnellut ra-diokommentaattoreita,
.seurannut
uutisia jne.
Kaikkien havaintojen ja tapah­tuneen
kehityksen perusteella ha­luan
ilmaista julkisen tyytyväisyy­teni
siitä rehdistä, horjumattomas­ta
ja samalla perusteellisia tietoja
välistävästä tavasta, jolla lehtcinine
Vapaus suhtautui Kuuban kriisiin..
Lehtemme oli todella suurena apu
na ja majakkana silloin kun Kuu­ban
kriisin : kustannuksella valla-lehdissä
upoteltiin kaikki tärkeim­mät
tosiasiat ennenkuulumattoman
räikeään .suorastaan hysteeriseen
sodan lietson'aan.
— Tyytyväinen lukija.
riinsa.
Kanslerin seurassarolivat puolus­tusneuvoston
]a Bundeswehrin joh­toportaan
herrat.
Oli mitä suurin sodanvaara. Ma.
noiiveri "Fallex 62" (syysharjoituk-set
62) NATO:n-esikuntaharjoitus
siirtyi "jännityskauden" vaiheesta
"puolustusvaiheeseen". Amerikka­lainen
kenraali Noiistad, NATO:n
ylipäällikkö Euroopassa, oli suorit­tanut
'"yleishälytyksen'' sen jälkeen
kun läntisten etuvartioasemien
kimppuun oli hyökätty/'
Näin alkaa länsisaksalainen Der
Spiegel lehden NATO-manööverejä
ja Länsi-Saksan puolustussuunni­telmia
koskeva artikkeli, jonka joh­dosta
joukko lehden. toimittajia
päätoimittajasta alkaen on pidälet.
ty. lehden, toimitus suljettu poliisil
voimin, jotka suorittavat tarkkaa
kotietsintää '•salaisten paperien"
löytämiseksi. Lehteä ja sen toimit­tajia
aiotaan syyttää maanpetoksos.
ta ja lalijonnasta. Tapaus on Länsi-
Saksas>;a suuri sensaatio, joka peit­ti
ja peittää alleen jopa Kuuban
kana suuna'- 'menetyksiä kärsineiden
Variovansojiiitnusmaiclen joukkojen
etenemisiä. Siltä huolimatta ne saa.
vuttiyal voittoja Saksan pohjois­osissa
j[a mm. Hampuri antautui
taistel,uitta.;.
Ensimmäiseksi sortui sairashuol-lO,
sitten elintarvikehuolto. Liiken­netta
ja elintärkeitä teollisuuksia
ei pystytty pitämään käynnissä ja
ilmasuojelu osoittautui riittämättö­mäksi.
1'akoUiisvirtaa ei pystytty
ohjaamaan, posti ja lennätin tuli­vat
toimintakyvyttömiksi. Der Spie­gelin
laajassa artikkelissa käsitel­lään
myös Länsi-Saksan asevoimien
osuutta ja asemaa NATO-rintamas­sa.
Lehti kertoo, että NATOn ko­mennossa
olevat sotavoimat jaetaan
neljään ryhmään, hyökkäykseen
täy.sin kelvollisiin, rajoitetusti
hyökkäyskykyisiin. täysin ja rajoi­tetusti
puolustuskykyisiin. NATOn
luokituksen mukaan länsisaksalai.
set yhdeksän divisioonaa kuuluvat
viimeiseen heikoimpaan ryhmään,
kertoo lehti.
Tämän sotaleikin toimeenpanoon
"NYKYTILANTEESSA"
. Vaikka-1 Spiegel hyökkääkin
Straussia; ja Foertschiä vastaan, ar-tikkeli
kokonaisuudessaan tukee
Länsi Saksan militaristien pyrki,
myksiä, ns. hätätilalakien hyväksy­misestä
ja sotilasmäärärahojen li­säämisestä.
Merkillepantava on
edellä mainitun sisäministeri Hö-cherlin
ja FAZ:n sotilaspoliittisen
asiantuntijan Adelbert Weinsteinin
lausunnoissa yhtäpitävä sanonta
"nykytilanteessa", jolla näiden
Länsi.^aksan aseistautumista kan­nattavien
herrojen suussa on vain
yksi tarkoitus: korostaa Straussin
ja kumppanien määräraha- ym.
vaatimusten täyttämisen täi-keyttä.
Kysymyksessä ovat myös kuuluisat
hätätilalait, joiden hyväksymistä
straussilaisen siiven taholta on jo
vuosikausia vaadittu ja jotka suu­resti
muistuttavat valtalakia, joka
aikoinaan nosti Hitlerin Saksan
kohtaloiden määrääjäksi.
kriisinkin. Mistä tässä on ky.symys?i osallistuivat Der Spiegelin mukaan
Enuksi on käsiteltävä artikkc-i kanslerin edustajana, "kruunun-lin
julkai-ssutta lehteä, Dor Spie-1 prinssiehdokas" salkuton ministeri
geliä. On sanottu, että tämä .suin-1 Heinrich Krone ja USAn puolus-levikkinen
viikkolehti <4.50.0001 tuKrniiiiatcM-i McNamara. joka oli
kpl) on. Liinsi-Saksas.sa instituution rientänyt Saksaan 48 tunnin ajaksi
asemassa. Lehti, joka peiustettiini o.5aIlistuakseen Fallex 62:n toi-
1.5 vuolta sitten, on maa.ssaan oma-
KUUBAN KlflSLSTÄ
laatuisena "omaniunnon äänenä".
Sen julkaisijana on Uudoil' -Au;;-j hänen sijaisenaan .toimi puolustus-stfin,
joka on oniaksunul lehdon! voimien henkilöpsastöh päällikkö
., . . . ,.. , !injaks;i kritiikin. Lehli aivosfeiee'Karl (iumbei..Tärkeintä osaa näyt-
Kuuban tapahtumista ovat .syvs a , kansleria, hyökkää kaik- teli kuitenkin "neljän tähden ken.
kylläkin koko maailman Ihmiset o i - , „ , ! - raali". Bundesvvehrin yleistarkaslL
leet jännitystilassa. Sotaa jumaloil:, ,^1,^ jnihinkin todelliseen tai ole- ja Friedrich Föertsch. joka Spiege-sevat
ovat siita löytäneet micluibta ] j ^ . . ^ ^ ^ , , epäkohtaan. Se on aina jo-j iin mukaan on viime vuoden huh.
nautintoa, mu ta suuiimnialla osal­takin
vasaan, M-akoiituvia ohjelmia ' likuu.-sa tapahtuneen, nimityksensä
ta on koKo i.-miskunta polanny.., j . , puuUuu. FCräässä' jälkeen kääntynyt Straussin kan-mila
sula lopulta Uilee silloin Jo^, ..^j,,,^,, ,6hdonmuk:ii- riattajaksi vaadittaessa Länsi-Sak-
Amenkan yalUiiat. .marssittavat natsilaLsuuden paljastami- i sallö o.-^uutla atomiaseissa,
maailman vielä uudelleen sodan
partaalle. Eräänä e.sinävtök.senä iiykyi.sello MANÖÖVERIÄ SELOSTETTU
I AIKAISEMMINKIN
sossa.;,.^
Eräänä e.^iinäytök.senä
.Kokonaisuudessaan Kuuban, ta | käänleolle, pidäiyksilk'ja syytteen..
pah'uiTiien "lavastamiseen" on syy- jnoslouhalle on pideltävä ns. Fibajj'! Ehkä Der Spiegelin selostus on
pää Amerikka, eikä kukaan muii. j .skandaalia.. jossa ptiolustusministe-; liian : yksityiskohtainen tarjotak-
.luuri Yhdysvallat on yritlänyl pi-1 r i Strauss näytteli pääosaa; Tämän i .-ef-n puolustusministeri Franz Jo-tää
Kuuban aisoissa amerikkalaisien
rikkauksien lisäämisek.si. Kun Kuu-
Oi CotteriD'in alennustilaa
Äskettäisessä uutistiedossa kerrottiin teräslyöläisten union
suhdannetyön johtajan (mainospäällikön) Murray Cotterill'in sano­neen,
että canadalaisissa työsuhteissa on "liian paljon sosialismia".
Mr. Cotteriirin, joka takavuosina sanoi lukeutuvansa sosialidemo­kraattien
joukkoon, kerrotaan nyt suositelleen, että työnantajain ja
työläisten tulisi yhdistyä päästäkseen eroon nykyisista työsuhdelais-ta,
ja ryhtyä"hallitsemaan itse itseään".
Hänen kerrotaan valittaneen, että 'kumpikaan" osapuoli .ei uj-kalla
tunnustaa väärässä oloaan "ja kun eivät pääse mihinkään, ne
-kääntyvät hallituksen puoleen kasvojensa pelastamiseksi".
Olkoon meistä kaukana ajatus.siitä, että maamme työsuhdelail
eivät muka kaipaisi parannuksia. Ne tarvitsevat niitä kipeästi. Mutta
heikkoina ja puutteellisinakin nämä työsuhdeasoita koskevat lait ov:'(.
parempia kuin ei mitään. Kysymys ei siis ole näiden lakien romuulla-misesta
yaan niiden parantamisesta työtätekeville edullisiksi. Toisin
sanoen, ne ovat liian paljon työnantajille myötäileviä ja liian heikosti
työläisiä puoltavia. Tästä, on kysymys.
Sivumennen sanoen samalla kun mr.Gott.erill pilkkaa "hallituk
^ sen puoleen kääntymistä", hänen oma uniensa, teräslyöläisleh mah-tava
unio, vetoaa erikoisesti Quebecin maakuntahallitukseen, että s-tukistaisi
Noranda-yhtiötä sen vuoksi kun viimeksimainittu kiel­täytyy
edes asiallisesti neuvottelemasta työläisiään edustavan terä?;-
työläisten union kanssa? Toisaalta teräslyöläisten unio on Poit Col
bornessa vedonnut Ontarion hallitukseen Inconniskoltelun takia ja
koko täällä Sudburyssa käydyn teräsreittäuksen ajan teräsunio nojasi
koko painollaan hallitusvallan myötämieliseen ja auttavaan tukeen;
Mr. Cotterill ei tiedä ilmeisestikään sitä, mitä hänen oma unioii-sa
tekee, pyhumattakaan siitä, että hän edes yrittäisi ymmärtää nyky­maailman
olosuhteita, erikoisesti juuri luokkavaslakohtiin perustuvia
työsuhdeoloja.
skandaalin, joka on vähentänyl|sc.f Straussille odotetun aiheen käy.
puolustusministeri Siraus.sin mah-l.dä käsiksi epämieluisaan julkai-ba
ryhtyi kansakuntana kurjaa ti- i dollLsuuksia kansleripaikan pcnjiirlsiain. Tosiasiassa on Fallex 62:n
lannetta.parantamaan ja joutui sii j nä. pani aluUe juuri Der Spiegel, j yksityiskohdistakin ollut runsaasti
nä astumaan myös yhdysvaltalais-. Siitä lählicn on StraiLs.s käynyt lais-rtieloja länsi.saksalai.sessa lehdistös-ten
vapaille, se oli kuin. "sodaiij lelua Der SpiuueJiä vastaan. Kana .sä. .Niinpä .sisäasiainministeri Hö-julis.
us" amerikkalaisille saalista-.j on vieläkin kyiuinäUä. . ;. cherlin manööverien jälkeen anta­j
i l l e ^ ' •
; Niinpä aikoi Yhdysvallat nään­nyttää
Kuuban. Ensin pysäytettiin . .
Kuubassa olevat amerikkalaisten Järjestetyn NATO-haijoHuk.>en tai-J että nykyisissä olosuhteissa Länsi,
omistamat tehdaslaitokset. Sitten koitiiksena oli osoit;aa Lansi-Sak-j Saksalla on"tuskin mitään eloon^
kieltäydyit.in kaikenlaiscs: a kau-
KAKSI LINJAA
Spiegelin artikkelissa asetutaan
kuitenkin toisaalta vastustamaan
Straussin atomiasepolitiikkaa ja
kannatetaan ent. puolusiusrainiste-ri
Theodor Blänkin aikoinaan aja­maa
linjaa,. jonka mukaan Länsi-
Saksan tulisi atomiaseiden sijaan
panna pääpaino tävanprnaiselle a.
seistukselle. Tämä "rikos" ei kui-meenpanoon.
Strauss nuoleskeli sa- tenkaan ole ylen suuri, sillä Länsi,
maan aikaan Fibag.haavojaan ja Saksan lehdistössä on pitkin mat.
kaa keskusteltu näistä vaihtoehdois­ta,
joista vallits.ee korkeissakin
portaissa kahdenlaisia käsityksiä;
Pääsyynä hyökkäykseen on Straus­sin
henkilökohtainen raivo lehteä
kohtaan, joka kuluneiden vuosien
aikana on kirjoittanut kokonaista
16 artikkelia Straussia ja hänen po.
litiikkaansa vastaan; Lehti ei saat­tanut
julkisuuteen vain Fibag-skandaalia.
jonka yhteydessä väi­teltiin
Straussin hyötyneen erään
rakentamisurakan yhteydessä, vaan
aivan äskettäin toisenkin Strauss-skandaalin,
jossa herra ministeri
on epäiltynä sukulaisten suosimi­sesta
eräiden asekauppojen yhtey.
dessä. Straussin ja Spiegelin jul­kaisijan
Rudolf Augsteinin kesken
on myös vireillä kunnianloukkaus-juttu,
jossa tuomioistuin on anta­nut
osapuolille sovitteiuaikaa mar­raskuun
alkuun asti;
Lister Sinclair voi rentoutua pelien parissa, mutta tieteen
mysteeriot kiinnittävät puoleensa hänen huomionsa. Tiis-tai-
iltaisen CBC radio-ohjelman Science Revievs^n edusta­jana
hän esittelee maailmankuuluja tiedemiehiä, jotka
puhuvat itsestään ja suorittamistaan kokeista.
S r i E G E L I X ARTIKKELI
.Mainitun syyskuun. 21 päivänä
maa lausuntoa on.lainailtu ja kom­mentoitu
laajasti. Höcherl nimit­täin
lausui harjoitusten perusteella,
Henry Milieriä uhkaa pidätys
New York. — Yhdysvaltain
kirjallisuuden "kauhea lapsi"
Henry Miller pidätetään, jos hän
ei saavu New Yorkin oikeuteen,
jossa häntä syytetään säädyttö­mästä
kirjoittamisesta. Syytös
liittyy hänen romaniinsa "Kra­vun
kääntöpiiri".
Tuomari Manuel Gomez mää.
räsi perjantaina, että, oikeuden­käynti
pidetään Brooklynin rikos­tuomioistuimessa
joulukuun 6;
päivänä. Gomez julkaisi myös
syyttäjän kehotuksesta pidättä-mismääräyksen
Milieriä varten^.
Tuomioistuin ja Millerin kus.
tanja Grove Press-yhtiö eivät tie­dä
kirjailijan nykyistä olinpaik­kaa.
Millerin koti on Big Surissa,
Califon^iassa.
Myös Grove Pressin johtajaa Bar-ney
Ro.ssetia vastaan on nostettu
kanne. Samoin syytetään kirjapai­noa
ja kolmea kirjakauppayhtiötä
sopimattoman kirjallisuuden julkai­semisesta
ja jakamisesta; Puolusta­jat
selittivät perjantaina pidetyssä
kuulustelussa olevansa syyttömiä.
Miller kirjoitti "Kravun kääntö­piirin".
1930 luvulla Pariisissa. Ro­maani
on ollut kielletty Yhdysval­loissa
viime vuoteen saakka. Sen
painatuksen jälkeen on pidetty
useita oikeudenkäyntejä, joissa on
koetettu päättää, edustaako kirja
taidetta vai ei.
Grove Pressin edustaja sanoi, et­tä
Milieriä syytetään ensimmäisen
kerran rikoksesta. Tuomioistuin voi
kuitenkin määrätä hänelle enintään
kolmen vuoden vankeusrangaistuk­sen.
pankäynnistä Kuuban kanssa; Kuu­balta
CI ostettu esim. sokeria, jona
oh ennen tuotu vallao.iialta Yhdys -
valtoihin, ja- Kuuballe ei liioin
myyty koneita ja koneiden osia,
joista Kuuba oli riippuva.non. Näin
ollen ei Kuuballa olUil muuta neu­voa
kuin kään ya Neuvosto Venä­jän
puoleen, tai alistua Yhdysval-
.fain tahdon mukaan entiseen kur
juuteensa.
.Ja kun Venäjä aloitti kaupan-:
käynnin Kuuban Kanssa suka rupc-:
..si antamaan teknillisiä apua uusien
teollisuuslaitoksien rakentamiseksi
seka vanhojen käynnissä pitämi-seksii
siitä heikestä alkaen on Yh­dysvalloista
käyty kylmää solaa ja
rietsöltu kuumaa solaa Kuubaa vas
taan. Kuuban kriisi on siis alusta
loppuun saakka lähtöisin Yhdysval­loista.
Ja nyt meille on sanottu et­tä
se. pikkumaa, jonka pinta-ala ei
ole täyttä kolmatta osaa Suomen
pinta-alasta; on muka tullut yaa
raksi maailman mahtavalle Yhdys­valtain
hallitukselle?
Ja kun on puhe ohjuksista ydin­aseineen
Kuuba.s.sa, niin kaiken jär­jen
kannalta on .Amerikalla väheni:
män oikeutta valittaa niistä, kun
sillä itsellään ön samanlaisia vekoi-timia
ympäri maailmaa. Kaikkein
iroonisempaa siinä on se kun ame­rikkalaiset
.ydinaseet lovat muka
"puoluslusaseila",' multa Kuubaan
sijoitettuna samanlaiset vekottimet
ovat "hyökkäysase.la"! En olemin­kaan
sQta-aseen'kannattaja. minkään
jnaan kohdalla; mu.la niin kauan
"Icuin sotavälineitä valmistelaan,
luulisin yhdellä maalla olevan .sa
manlaisen oikeuden niiden hallus­sapitoon
kuin loisellakin.
Haluan tämän asian "yhteydessä
huomioida vielä oman maamme Ca­nadan.
Täällä on amerikkalaisilla
rahamiehillä kohta enemmistö teh­taista,
kaivoksista ja muista laitok­sista
hallussaan. Jos canadalaisel
jonakin päivänä päättäisivät ruveta
tuotantolaitoksiaan kansallistutta-maan,
tulisiko silloin meidän osak­semme
samanlainen painostus Yh­dysvalloista,
mikä on nyt kohdistu­nut
Kuubaa vastaaan"?
Nyt kun Kuuban tilanne on hie­man
rauhoittunut, näkee sanoma­lehdessä
paljon kannun valantaa ja
povausta siitä, että Venäjä lupasi
muka pelon lakia purkaa ohjusase­mansa
Kiuibasta. Mutta katsotaan­pa
asiaa siltä pohjalta, että kuka
jäämisen mahdollisuutta'!,
arvionsa vahvisti Straussin sotilas-saan
sijoitettujen joukkojen laistc-luvalmiu.
s ja -kyky. Der Spicfielin
mukaan har.,oiUisten tulos oli nuirs- poliittinen . äänitorvi Frankfurter
kaava. i .Allgemeine Zeitunginsotilasavus-
Manöövcri — "kolmas maailman-1 laja Adelbert VVeinstein, joka niin
••RATKAISUTAISTELU"
Puolustusministeri- Strauss. ; on
nyt lyönyt raskaalla kädellään vas­tustajaansa,
käyttäen menettelyta­poja,
jotka ovat ennenkuulumatto-
Hänen mia jopa Länsi-Saksassakin. Muo-sola"
— alkoi siten, että manööve­rien
johto räjäytti atomipommin
erään Bundesvvehrin lentotukikoh­dan
yläpuolella. Sitä seurasi jouk­ko
atomihyökkäyksiä muita lento-;
ikään totesi harjoitusten osoitta­neen,
että nykyisen aseteknillisen
tason vallitessa sota merkitsisi "liit­totasavallan
tuhoutumista". VVein­stein
korosti niin ikään pommisuo.
kenttiä ja ohju-stukikohtia va.staan;: jjen rakentamisen välttämättömyyt
Länsi-Saksassa, Enj.ilannissa. Dali-j tä "pelotleluteorian psykologisena
assa ja Turkissa. .Hyökkäyksen voi- 'täydennyksenä". Myös "Fallex 62.
ma.sta huolimalta ei vihollisen ~ ' ta" koskevia yksityiskohtia on Län.
f hyökkääjäksi oloteltiin Neuvosto-; si Sakean lehdistössä julkaistu laa.
liittoa — onnistunut saattaa NA-j ja.s-ti. Niinpä ei lehtiä seuraavalle
TOn atomiaseita pois pelistä. Noin i länsisaksalai.selle ole uutta, että ma-kaksi
kolmannesta jäi toiminlaky-i nööveril osoittivat atomipommi,
kyiseksi. Kaksi viikkoiV kestänyt' .
dollisesti on toimenpiteiden takana
Karlsruhessa toimiva pääsyyttäjän
virasto, mutta kellekään länsisaksa-laiselle
ei ole epäselvää, etteei lyö-
Ijä olisi juuri puolustusministeri
Franz Josef Strauss, joka etulyön.
nis'ään huolimatta tuntee aseman­sa
uhatuksi -r^ siitä päätellen, että
maanantaipäivänä järjestettiin Län.
sLSäksassa hallitustaholta kaksikin
lehtikonferenssia Spiegel - asiassa.
Mutta myös vastarinta on järjesty­mässä;
Länsi-Saksan lehtimiesliitto
on vaatinut selityksiä ja Spiegelin
julkaisija on palkannut maan par­haat
lakimiehet asialle. Yhteenotto
on oleva kova. H. A.
TYYNE JA YRJÖ WALLI, Azilda, Ont., vastaavat $1.00 Jack Saaren
haasteeseen... • a
K. PELTONEN, Box 392, Fort Frances, Ont., lahjoittaa S5 00 Va­pauden
ja Liekin hyväksi, että niiden taloudellinen asema olisi turvattu.
GUST MUSTAJOKI, Fort William, Ont., lahjoittaa S2.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi ja haastaa kaikki •'Keinutuoli Neuvokset" tekemään
lahjoituksen lehtiemmehyväksL
KATRI JA JOHN SALO, Port Arthur, Ont., vastaavat §1 00 Fanny
ja Niilo Ketolan haasteeseen.
JUSSI KANGAS, Port Arthur, Ont, vastaa S2.00 Väinö Pellon haas­teeseen
ja haastaa Mikko Röngön, Port Arthurista, Ont.
II. TUUTTILA, Port Arthur, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden ja Lie.
kin haasterahastoon.
HILMA JA FRANK KOIVU, Sudbury, Ont, vastaavat $2.00 mrs.
Hilma Ahlforsin liaasteeseen. Kiitos Hilma haasteesta!
ELINA SYTELÄ, R. R. 1, Whitefish, Ont., vastaa $1.00 Marja Rau­halan
haasteeseen ja haastaa puolestaan seuraavat: Mary Mänty, Whitc.
fish, Ont. ja Aune Saarella, Waters Toviniship, Ont, jatkamaan haastetta
Vapauden ja Liekin hyväksi.
SUOMALAIS-CANADALAISEN AMATÖÖRI URHEILULIITON
LIITTOTOIMIKUNTA, Toronto, Ont, lahjoittaa S25.00 Vapauden ja
LIekiii talousaseman tukemiseksi ja kehoittaa kaikkia seurojai jotka
eivät viD'ä ole lahjoitusta tehneet; lahjoittamaan vointinsa mukaan Va­pauden
ja Liekin hyväksi.. : / .
MINNIE JA VICTOR BLOOM, Sointula, B. C, vastaavat $4.00 Ida
Gustafsonin haasteeseen Vapauden ja Liekin talousaseman tukemiseksi^
VILI SALMINEN, Toronto, Ont., vastaa $5.00 W. Kähärän haastee­seen
Vapauden ja Liekin hyväksi.
APNOLD BACK, Long Lake, Ont., vastaa $3.00 Gunnar Kivisaaren
haasteeseen ja haastaa seuraavat: W. Timonen, Emil Ojala, Victor Här
mälälhcn, Vili Oikarinen ja Waldemar Karhu, kaikki Long Lakelta, Ont,;
Mätti Aho ja I.«o Hongell, Sudbury, Ont.
MAIJU MAJANDER, Sudbury, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapaudelle
edesmenneen Carl Sundholmin muistolle.
B. A E . ORAVA, Vi'le Lasalle; Quc., vastaavat $5.00 Saamiinsa haas-v
teisiin ja haastavat U. Peltolan, Ville Lasallesta, Que
ERLAND PUSA, Rosseau Föad, P.O.* Ont., lahjoittaa $2.00 Vapau.
den; ja Liekin hyväksi.
AINO JA SERGEI NIEMI, Vancouver, B.C, vastaavat $4.00 saa­miinsa
haasteisiin Vapauden ja Liekin hyväksi.
E MAKKONEN, Kapuskasing, Ont., vastaa $2.00 Emil Mäen haas
tceseen Vapauden ja Liekin talousaseman tukemiseksi.
YSTÄVÄT, Sudbury, Ont., lahjoittavat $4.65 Vapaudelle, siten kun­nioittaen
edesmenneen Carl Sundholmin muistoa.
Tässä katsauksessa __
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu . .
Liekin lahjoitukset — . _-
S 119.1S
5,830.70
5,969.85
1,055 50
Yhteensä $7,025.35
"valmcnnusaika", jonka kuluessa
oli käyty diplomaattista paperiso­taa.
oH kyllä oletlamuslen mukaan
käytetty valmisteluihin, ja mm. ien-toase
oli hälytystilas.sa "tiianleen"
;i!kaessa. 'l'ästä huolimalla ei NA.
TO voimien vastaisku kyennyt estä^
n i ä ä n Neuvostoliiton hyökkäyksen
voilollLsla etenemistä,
10—15 MILJOONAA
KUOLLUTTyV— TÄYSI KAAOS
Jo muutamien päivien kuluttua
~ edelleen tämän sotaleikin mu­kaan
— oli luiomatlaval o.sal Eng­lantia
ja Länsi-Saksaa tuhoutunut
täydelieon. Kummassakin maassa
arvioi.iin 10—l.^ miljoonan ihmi.son
kuolleen. Yhdysvalloissa olivat me­netykset
vieläkin suuremmat; .'
Manööverien ylijohto oli losfn
olellänul Neuvostoliiton hyökkää-siitä
Kuuban kriisin ratkaisusta
eniten hyötyi — niin eiköhän se
ollut Kuuban kansa, jolle Yhdy.s-vallat
puolestaan, lupasi, ellei Kuu­baa
vastaan järjestetä sotahyökkä-ystä!
Luonnollisesti siitä oli hyötyä
Venäjällekin, sillä ,sola olisi ollut
sille, -kuten muillekin maille suuri
onnettomuus. .
Kriisin rauhanomaisesta selvitte­lystä
hyötyi asiallisesti 'puhuen'ko­ko
ihmiskunta joka kauhusta va:-
pislen pelkäsi uuden sodan .syll.v-mislä.'
Miljoonat ihmi.set viettivät
silloin unettomia öitä pelkonsa
vuoksi.
Jospa tämä tapaus auttaisi yleis­tä
aseistariisunnan asiaa, niin tä­mä
kauhea kriisi, tai sen rauhan­omainen
ratkaisu koituisi lopulta
pysyväksi hyödyksi kokp ihmiskun­nalle.
IS.
PÄIVÄN PAKINA
Ne "tonnin painoiset muusit"
Mahdolli.sesti meille sanotaan, et-1 Siinä me seisoimme, neljä ham-tji
"muuyi", (Moose) ja hirvi ovat
•niin kaukana toisistaan kuin yö päi-vä.
st-a ~ että niistä ei voi samalla
kertaa puhuakaan.
. Tosiii.sia kuitenkin on. että meidän
f;anadahuncii "muusimme" lukeutuu
hiivieläimiln .samalla tavalla kuin
SuoniRnkin hirvi, mutta se ei tieten-kääiv
tarkoita sitä. etteikö niillä voi
•jJla eroakin, .
Niii.sla seikoista voitanee olla mel-k-
cTykRimielisiä, mutln sitten kun :tu-.
lof! puhe "muusimme" painosta, sil­loin
tulee aina kova "riita". Jotkut
väitl;äviit. että he ovat nähneet ja
chkii ilya ampuneetkin "tonnin" pai­noisen
uro.smuusin. jonka sarvien,
välikin oli niin ja niin monta jalkaa.
Nyt kun muusinmetsästys on taas
piiiviijiirje.styksessä täällä Sudburyn-kin
seudulla, lienee palkallaan ottaa
keskiislelun alaiseksi tämän met-
•iiemme komean kunlnkan riidanalai­nen,
paino.
Omalla kohdaltamme myönnäm­me,
ettii silloin kun meillä oli en-
-immainen ja ehkä viimeinenkin
kerta kunnia katsoa muusia "silmäs­tä
.sihnään" vain muutaman metrin
päästä, .se näytti todella olleen ai­nakin
tonnin pnlnolnen. Tämä ta­pahtui
toisen maailmansodan aika­na
Canadan itärannikolla. Olimme
jeeinllil tavanmukftlsella patrulli-ujolla
ja siellä sakeassa sumussa
nousi äkkiä ".seinä" eteemme.
palslin asti aseistettua meistä ja yk­si
komea uroshirvi, vastatusten niin
lähellä toisiamme, että olisimme voi­neet
sitä otusta pistää pitkävartisel­la
heinähangolla.
Me olimme pyssyt sojossa ja hirvi
eli muusi ihmetteli meidän hom­maamme;
Mutta—havaittuaan kaike­ti
meidät"vaaiÄttomlksi". muusi as­tui
maantien varressa olleen kor­keahkon
peltoaldan yli kuin el mi­tään
ja hävisi'siinä silmänräpäyk-sessä
sumuun.
Siitä asti on jiUeklrjoittanut jour
tunut ::• lukemattomiin väittelyihin
muusin painosta. Sen "lähinäkymän"
perusteella olimme aluksi miltei val­miina,
uskomaan, että suurimmat
muusit voivat todella pullistua "ton­ninkin"
painoisiksi, kuten meille on
monesti vakuutettu.
Ja ne meistä, Jollia on ollut joskus
tilaisuus "nauttia" muuslnllhojen
metsästä kantamisesta, olemme ol­leet
sitä mieltä, että sitä painoa on
riittävästi sittenkin, vaikkei muusi
vallan tonnin painoinen olisikaan.
Selvää tietenkin on, että niitä
"tonnin" painoisia muuseja ampu­neita
el saada käännytetyksi, eikä
meillä ole siihen pienintäkään ha­lua.
Jokainenhan tulee kuulema
omalla uskollaan autuaaksi.
Mutta kun nyt satuimme saamaan
kägUmme Qntarlon maiden- ja met­sien
:dt>pi>.tlm^tin,*'Flsltx and Wlld-llfe
Revlew"-julkalsun, missä tätä Lainaamme keskustelun jatkami-aslaa
käsitellään —ei "arviointien"
tai "arvailujen"; vaan lukuisten pun­nitusten
perusteella, niin ajattelim­me,
että siltä saadaan "jutun .jat­koa"
metsästysmatkoille. Näin siinä
.selitetään asiaa:
". , . Tarkastusasemalla meitä on­nesti
niin. että saimme täysin kas­vaneen
naarasmuusln, minkä juna oli
surmannut. Siitä saimme elävän pai­non
sekä metsässä puhdistetun muu­sin
painoeron. Sen elävä paino oli
761 paunaa. Kun siitä vähennettiin
metsäpuhdistuksen . jälkeen jäänyt
paino (568 paunaa), niin siltä todet^
tiln helposti, että suoliston,: muiden
sisuselinten ja veren poistammen
vähentää, painoa 25 prosenttia elä­västä
painosta.
Jos 827 paunaa painavan metsäs­sä
puhdistetun), suuren m-osmuusin
(Ja se oli nelivuotisen tarkkailun ai­kana
suurin eläin sillä "asemalla ^
K) painoon lisätään 25 prosenttia,
silloin saadaan sen eläväksi, painok­si
1.102 paunaa . . ."
Samassa Julkaisussa kerrotaan,
kuten sanottu, että tämä oli nelivuo­tisen
tarkkailun ajalta suurin uros­hirvi
Ja sen perusteella esitetään
olettamus, että tuskin on Ontariosta
saatu 200 paunaa sitä raskaampaa
muusia.
" P i t ä e n tämän mielessä, me esi­tämme",
sanotaan julkaisussa, "että
Ontariosta el löydy 1,400 paunaa
(elävää painoa) raskaampaa muu­sia,
Ja että puheisiin siinä tonnin
painavista muuseista, sietää suhtau­tua
tietyin varauksin . . ."
Mainitussa Julkaisussa on yksityis­kohtainen
taulukko eri ikäis,ten muu­sien
todellisesta (ei arvioidusta) kcs-kimäfträpninosta;
,
seksi siltä muutamia.
Puolen vuoden ikäinen urosvaslk-ka
metsässä puhdistettuna keski­määrin
254 ja naarasvasikka 166
paunaa; 1,5 vuoden vanha uros, 530
paunaa, naaras 485 pXunsja; 2.5 v.
uros 568 ja naaras 568; 5.5^.5-vuo-tias
uros 760 paunaa; 8.5—10.5 v.
827 paunaa sekä sellaiset urokset,
joiden ikää ei voitu määrätä, keski­määrin
603 paunaa.
"Metsässä puhdistetun eläimen
painoon kuuluu sekä pää että jalat.
Vain "sisukset" on poistettu.
MlkäU nämä varsinaisiin punni­tuksiin
perustuvat keskimäärätledot
ja niiden yhteydessä mainitut" "suu­rimman"
uroshirven palnotiedot pi­tävät
palkkansa. Ja' niitä on vaikea
olankohautuksella sivuutta, silloin ei
tämä ontariolainen muusimme ole
aivan niin paljon Suomen hirveä
suurempi, mitä on metsämiesten
"aslantuntija"-keskustelulssa pyritty
seMttämään. Suomen hirven paino
vaihtelee 350-500 k i l o n vällUä.
Asiallisesti puhuen meillä ^i siis
ole mitään sitä vastaan, vaikka moo-se-
elälntä sanottaisiin hirveksi, mut­ta
totta kai on lupa elää "maassa
maan tavalla" ja kunnioittaa met­sien
kuningasta fingliskaksl muusi-nimityksellä.
Mikäli ön puhese4i painosta — sii­tä
rilderään tietysti tuomiopäivään
saakka. Ja Jokainen korpimaita pys­syineen
samoileva toivoo luonnolli­sesti
saavansa, ei vain "tavallista"'
muusia, vaan, seUalsen tonnlnpalnol-sen
otuksen, Jonka sarvienkin mitta
sivuaa maallmanenäntystä. Hyvää
onnea kaikille muuslnmetsästäJUle
toivottaen .— Känskoura.