Vapaus, November 2, 1954

              Sivtt 2 Tiisfaina, snarrask. 2 p. — Tu«sday« Noyember 2,1954
VAPAUS
£Mfai of n m M i Cteaadloai
Mbälbed »of. 6,1811 J AnMiartert
•f aeoood elMi matt- br tt» Vo$t
OtDee OesMuHneott, Ottava. Pnb-
UAed tbjlee veeklrr TtKSdaj»
I!el9iiaiu*: Sm. OtOee OS, 4-42M
EOitoxiai Ottlee OS. 4«42e5, Manager
8L0fikil. SdttorW.SklaDd.MUliog
addPB»; Boa: gg, Sodfany, O°««rt0'
iUlv(;rtJMOg ratea vpm appucauon.
Xranalatton iirae of chatge.
TXLAITSHOaaMT:
1 ffc 7JOO 6 kk, S.75
i kfc 12$
1 fk. 84)0 6 kk.-IJO
1 fk. MO 6 kk. 4.75
Mitä muut «anovat
Yhdysvaltain yaalH tänään
Kutenjimilman tapahtumia^^^
taäii Yhdysvalloissa tanaan ns. välivaalia
huoneeniaikki jäsenet/kolnm osa senaatin
osavaltioiden lainlaatijakunnat. i- ~ Amerikan rilsfn diinipJnlti Aasiassa'^^^
ik- saattaa'^fcoIttaa meidät menemään ' ' • r '
mvOhZHAN SVVDEVHA"
IUn;oon, Burma.. ~ YJidyavaltain
suunnitelma kommunismin vastusta-misel:
si Aasiassa lainaamalla viljan
ylijäämävarastoista sitä tarvitseville
maille saattaa muodostua bumeran-giiBl
tämän alueen tuotantoalueilla
, . . Burman, hallituksen eräs Jäsen
kiinnitti huomiota hänen maansa
myymätt^Jmän^vtiisIa lisääntyvät
määrään,'; ja * ^ leimasi Yhdysvaltain
suunnitdlinan viljan ylijäämästä vä-pautun^
lia ~ v a r t ^ kuoleman . suutet
loksi I^fflnallei
Kev York ^ Viikko sitten tuli k u ­l
u n e e k s i ^ vuotta WaUStreeUii^l^^^
niikkitilanteesta. Joka aloitti 10 vuot­ta
kestäneen talouskrtlitfn--gOöyerin
kriisin minkä pahimmillaan ollessa
oli VtmfiOO tydtöntä i:
Samanaikaisesti tam kansalaisten
keskuudessa keskusteltiin taas- 29
vuotta sitten f kehittyneestä kriisistä;
miljoonat amerikkalaJset, Joista monet
eivät ole vie^ä 25 vuotta täyttäneitä,
valmistuvat vaaliuumaile menoa^var-ten.
llämän^vaalin tuloksiin valloittaa
suuresti lokakutm 2:^29 pn v d l ^n
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Eisenhowerin ^taantumuk
sellisen hallitusohjelman kannatus on suuresti vähentynyt ;i kansan*' •
Xo^k^cojen keskuudessa. ^utui'varsin|un työväenpiireissä* frelätään,
t 3^k5i sen vuoksi kun he viime kerralla äänestivät (£isf;nhowerin
johtsaman republikaanipuolueen puolesta, voivat jäädä masentunein
^ ;m
taantumusvoimien voittoa.
^Leimaa-antavana piirteenä "Yhdysvalloissa nyt käydyssä'vaali­taistelussa
oli se, että kumpikin valtapuolue teki kaiken voitavansa
<imienehdokkäitiei^ valitsemis^ hyväksi erikoisesti kiinnjttämättä
huomiota siihen^ mitä ne kannkttejille^
tavat kynsin hampain säHyttää määräysvaltansa kongressissa ja
deoMkraattipuolue yrittää puolestaan päästä enemmistöasemaan.^
Tällaisessa tilanteessa, j a huomioonottaen sen kun Yhdysvalloissa
^ die vielä tällä kertaa kolmatta puoluetta, jolla olisi selvät voiton
m^c^^ 'ja farmarien tejitävä:
va^liuumaHa tavallaan Vaikea rafkaisu. Me emme tietysti puhu New
yorkin valtiosta, missä on Labor partyn ehdokkaat, emmekä niistä
jinuutamista äänestysalueista, missä on todella edistysmielisiä itse-'
iiäisiä ehdokkaitk.
r,yieisesti puhuen amerikkalaisten valitsijain täytyy näissä väli-
-jfa^lipissa etsiä pelastusta vanhojen puolueiden "cdistysmielisistä"4eh; •
Bokkaista^ jotka lupaavat vastustaa sotaseikkailua ja puolustaa maan
perustuslakia McGarthylaista fasismia vastaan ja hankkia työtä mil-jioonille
työttömille. ^ '
} ^ Yhdysvaltain järjestynyt iyöyäenliike on erikoisesti varoittanut,'
iettä* vaaliuurnalta poisjääminen pahentaa edelleen tilannetta ja aut-
^-taantumusvoimien voittoa. Sen sijaan vali>ijoita .Icehoitetaan
;l:äyttäm%än äänioikeuttaaniga antamaan äänensä;puolueyhteyksistä
:i(rälittämättä niille eKdokkailley jotka lupaavat ta
^^astaan, puolustaa kansan perustuslailHsiavapauksi^^ rauhan asiaa.
jJueräjojen perusteella ja niinmuodoin nähdään, että joissakin tapauk-
^ i ^ esim., työväenliike kannattaa "edistysmielistä" republikaania
TJtaantumuksellista demokraattia vastaan j a toisessa tapaulisessapäin-hrastoin.
iNiinnionimutkaifelta: ja vaikealta kuin tällainen vaalitaktiikka
::^untuneekin, se on jo aiheuttanut vissejä tuloksia.^Y^
?rauhantahto:;ön;ilmaissut U että sotaiset re-
?publikaanit1iir^ tavat jo turyautiiM
* c o '«i^nettiiKor^ sodant' minkä d^mokraattipuolueen hallitus Tru-
Johdolla'taloitti-^^firoisaalt^
>sa"lopett
i manin
'ja erikoisesti työväenliikkeen psdnostuksesta, demokraattipuolueen
;fehdokkaa,t painostavat kovasti £isenhowenn hallitusta t);öttomyys-
* tilanteen ^jtf korkeitten" verojen' johdosta," ^Äinoa' missä' ^femokraatti-
»puolueen ehdokkaat ov^t epäröineet — ja sekin on kuvaava Yhdys-ivaltaln
Mykyisfen-sotahysterian:aikakaudelle
«;neetkirjoitt;aataisteluviiriinsa kansanjoukkojen sel^
;i>McCaTthysmiä ja sotaseikkailuja vastaan. '
J. YleiSi^ti otaksutaan, että demokraattipuolueen epäröiriti ja hor-
^junta näissä peruskysymyksissä aiheuttaa sille monen edustajapaikan
«menetyksen tämänpäiväisissä vaaleissa. Kaikesta huolimatta meistä
I näyttää täältä matkan päästä, että demokraattipuolue tulee saamaan
ijhuomattavan määrän "protestiääniä" ja saa niin muodoin paranne-
* tuksi asemaansa republikaanien kustannuksella. »Mutta vaalitulosten
jlopullisena mittapuuna on kuitenkin pidettävä sitä, kuinka monta
»sotaintoista ja McGarthylaista noita jahtaajaa saadaan' tappiolle r -
^ heidän puolueyhteyksistään huolimatta — ja kuinka mobtä "edistys-
Imielistä^^tuieevalituks}^ Enemmän kuin mikään puoluevai^^^ tämä
{seikka; yhdistettynä työväenehdokkaiden ja itsenäisten- ef^istysmie-jlisten
äänimäärään, tulee vaikuttamaan Yhdysvaltain tulevaan ohjel-jmaan
niin sisä- kuin ulkopoliittisestikin katsoen.
Seurattava esimerkki Britanniasta
Vastauksensa siiheq suuttumuksen myrskyyn mikä on Britan-
{fliassakehitt>'nyt yhdysvaltalaisia rikos-kauhu-sukupuoli-sarjakuva-
I kirjoja vastaan, toryhallitus tiedoitti viikko sitten alahuoneen Istun-
! nossa, että joihinkin toimenpiteisiin ryhdytään lasten mielten myrkyt-itämisen
estämiseksi.
« Sisämi<Ästeri.Gwilym Lloyd-George vastasi hänellä esitettyyn
4kysymykseen, että."ei ole epäilystäkään siitä" etteikö hallitus ryhdy
Jjoihittkin toimenpiteisiin tämän jänkkikulttuurin nimellä tunnetun
> roskakirjallisuuden suhteen.
< . ;AiBri viime kuukausien aikana^ kehittynyt voimakas
»protestiliike yhdysvaltalaisia rikos-^kidut\>s- ja sukupuoliasioita käsit-televiä
''lasten kirjoja" vastaan.
[ M u t t a vaikka toiyhallitus olikin pakoitettu sanomaan, että joi-hinkin
epämääräisiin toimenpiteisiin ryhdytään tämän roskakirjalli-
'jsuuden vähentämiseksi: Britatmiassa, niin siitä Jiuolimatta sisäminis-i
t e r i sanoiy että tämän roskakirjall&uuden kokonaan kieltämisen tiellä
' on vissejä esteitä.
I Näiden vaikeuksien perustana on luonnollisesti se tosiasia, että
\ tämä turmelukseen johtava "lasten kirjallisuus" on suurta lliketoi-
••] mintaa. On esimerkiksi sanottu, että yhdysvaltalaisen roskakirjalli-lsuuden
(sarjakuvakirjallisuuden) vuotuinen painos on .Englannissa
Jnoin 80,000,(X)0—-ja näitä kirjoja kustantavien yhtiöiden J i i k ^ ^ ^
\ on noin §6,000,000. ,
V Tämä selittää sen miksi näitä ala-arvoisia sarjakuvakirjoja, voi-
; daan yleisön protesteista huolhnatta Julkaista Britanniassa. Siinä on
jpääsyy, miksi tätä roskakirjallisuutta levitetään jqukkoihita^ myös
'jCanadassa. Tosiasiassa näiden rikos- ja sukupuoliasioita käsittele-
: vien kirjasten kustantajilla on Canadassakin- niin suuri ^sananvalta,
jetlä jos joku kirja- ja lehtimyymälä kieltäytyy Riittämästä. tätä
ihirvittävää roskaa lapsille, siltä kielletään silloin muiden julkaisujen
4 j a lehtien myyntimahdollisuus.
; Britanniasta nyt saatu tjeto siit^, että sikäliiinen toryhallitus on
lvihijoinkin luvannut ryhtyä toimenpiteisiin tämän roskakirjallJsuuden
-; vähentämiseksi on hyvänä j a seurattavana esimerkkinä myös meille
j canadalalsille. Se osoittaa, että yleisen mielipiteen painostuksen avul-
\ l a saadaan hallitukset liiljkeelle — jos tämä yleisen mielipi^e^ pai-jnostus
tulee vain riittävän kovaksi. Tämä tarkoittaa, että^^kaikkien;
Ijiyyää tarkoittavien canadalaisten pitäisi puolueyhteyksistääni^^^uskonr
Inollisiäta mielipiteistään^ kansallisesta alkuperästään j a muista erir
I lais||uksistaan huolimaita lisätä painostustaan vaatimukseen, että Jä-
I mä roskakirjallisuus on jiävltettävä myös canadalaistep kirjakauppo?
'fcjrhyllyiltä. , ...
7)olvlUemme Kiinan edessä. Me olem­me
riippuvaisuussuhteissa ;>lU\xai^
riisimarkkinölsta Ja se luonnollisesti
sitoo ekonomiamme jmnalseen. K i i ­naan
. , . Mikäli on puhe meistä,
S ^ T O sopimiis (Kaakkois-Aasian
sotasopimus) on vain 'pysykää pois
nurmikolta' sopimus ,,
Yhdysvalloilla
vältetään olevpn
suurin laivasto
Lontoo. — "Jane's Hg^ting Ships"
nimiaeii sctalalvatokalenterin t viimei-simmäsä
painoksessa sanotaan,' että
Yhdysvalloilla ön maailman suurin
sotalaivaffto, Jonka väitetään' olevan
yhtä suuren kuin^aailnian johtavien
maiden sotalaivastot. yhteensä.; - y h ­dysvalloilla
.sanotaan 'olevan kaikr
kiaan -viisituhatta sotalaivaa Ja : a i -
noastan Neuvoätoliitto ylittää Yhdys­vallat,
mikäli sukellusveneiden luku­määrä,
on kysymykf<3ssä. Niitä väite­tään
Neuvostoliitolla olevan 370 —r 400
j a Yhdysvalloilla noin 200.
• Yhdysvalloilla sanotaan olevan-101
lentokoneiden emälalvaa,: joita Neu­vostoliitolla
ei ole lainkaan. Taistelur
laivoja on USA-.lla 15 Ja N:liitoUa 3.
:?listelijain vastaavat luvut ovat 75
ja 26 havittalaivojen 737 Ja 138.
. Aikomaan Johtava merisota valta
Britannia ei ole tilannut lainkaan uu^
Bia lentokoneiden emalalvoja, taiste-lulaivoja..
eikä mitaan surempia sota­laivoja
sitten toiron maailmansodan
väitetaän'tä3sä kalenterinsa.
•jon
Tishekkoslovakiassa
/Praha?'—'^dhekkoslw^ halli-itiis
Ölralitt^ 'sulitta .huomiota ra-r
d i d n " i f a television 'kehittämiseen
'maassaan; ' •
• (Ensittti^näisen' vlislvuottssuunnltel-man
aikana Tshekkoslovakian radio-iteolltiius
on saanruttanut hyviä tulok­sia.
"Lähes 1 miljoona työläistä ja
talonpoikaa on'vuosien 1949 — 1953
välisenä' aikana 'ostanut uuden ra­dion.
Radioita on nyt hallussaan 2,-
715,000 hengellä.
•Erikoista huomiota kiinnitetään
maaseudun radioimiseen. pelkästään
Bratislavan ,alueella *r radioidaan tä­män
vuoden aikana yli 4,000 talonpoi-kaiskotia.
' Hjrvin suoaltuksi maassa on tullut
televisio. Tshekkoslovakian ensimmäi­nen
televisioasema : aloitti Prahassa
toimintansa vuosi sitten. Samaan ai­kaan
valmistettiin ensimmäiset koti-
.inaL't2t televisiota Nyttemmin tshek­kiläiset
radiatyöntekijät toimivat
sellaisten eri • alueille tarkoitettujen
televisiolaitteiden valmistamiseksi.
Joiden ;art'ullakeskustelevisioaseman
lähetykset voitaisiin välittää ympäri
tasavaltaa.
Uusi kirjanen kaupan­käynnistä
Neuvosto­liiton
kanssa
Toronto — Canadan—Neuvostoliiton
ystävyysseura ilmoittaa, että sen toi­mesta
julkaistaan näinä päivinä uusi
kirjanen (Trade with the Soviet
Union), jonka sisältö ilmenee jossain
määrin alaotsakkeesta "Työtä Ca­nadan
työläisiUe" — markkinoita C a ­nadan
farmareille — voittoja Cana­dan
liikemaailmalle." .
Tätä kirjasta voi tilata mm. osoit­teella
: News-Pacts. 753 Bathurst St:,
Toronto 4. Ont. Kirjanen maksaa 15
senttiä. JSolIarilla saa '10 kappaletta
ja yhcj^ksälla dollarilla sata k a p p a ­letta..-,,
"
/Tämä. kirjanen, vastaa lukuisiin
.n^istär;Häitteistä. jolta on esitetty n|U-den
kahden -maan välistä kauppaa
vastaany,Ja todistaa, miten kaupasta
Neuvostoliiton kanssa koituisi paljon
hyötyä tälle maalle ja sen: asukkaille.
i Kehoittaen Canadan hallitusta ryh­tymään
kauppastthteislin Neuvostolii­ton
kanssa, todetaan kirjasessa, että
mm; Tanska. Australiat Iso-Britannia,
Ranska. Argentiina. Intia, Kreikka,
Suomi ja Iran ovat tehneet kauppaso­pimukset
Neuvostoliiton kanssa, myy­den
sinne mm. kalaa, voita/ Uhaa
lardia. vuotia, juustoa, villaa, tekstii­lejä
laivoja Jne. jolta esmerkksi Cana-dakin
saattaisi myydä edullisesti Neu­vostoliittoon.
' ' •
Pörssiromahdus ja > sen ^yhteg^easä
tapahtunut monen benkllön riläcaiik-sien
pois pyyhkäisy Dli.todelllsuudessa
vgin.'^kasaantuneiden talousvoimien
sytyttäjä. Tämän voiman takana'oh
levinnyt kuilu nopeasti kehittyneeseen
tuotantokyvyn J a ' monppojlni loppu-mattoniani
rikastiunisen • h^^
amerikkalaisten työläisten ja farma­rien
alenneen; ostokyvjm: välillä» Jat­kuvasti
nousseiden Inflatoorlsten^lilnr
tojen perusteella 08tetut,tavaraxaras-tot
— jotka ostettiin sen perusteejDa,
että niistä';saatavat voitot lisääntyvät
myös jatkuvasti — tulivat pakosta ^ti­lanteeseen,
missä räjähdystä ei;, enää
voitu välttää. K u n tämäi tapahtui,' sil­loin
koko maaUma iiavaitsi viralliaes-ti,
mistä marxilaiset olivat yarfiitta-neet;
Siitä alkaen talouselämä oUias-kusuunnassa
ja pysyi aallon pohjalla
kunnes .toinen ^ maailmansota; nosti
talouselämän ylös Ja työttömyysavus­tuksen
tilalle; tuli armeijaan: kuteut.
Kg^. Oeorge Morris,
I^Ijon mtiuta romahU: z
kanba: l^öläisten keskuudessa kehi­tetty
ajatus, että taistelukauden tilalle
oslvtuliut yhteistoiminnan aikaousi
tyi^^Ja pääoman välillä murskaantui
täyldelliJsMti kun työnantajat ryhtyi-:
-vätnlurBkaamantmloIta; alentamaan
pa]kkojär.::i<Ja vaatlyat;.ennen tuntema­t
o n t a / ^ kiihdytystä; -
Mäikllid^^(ii£uen.^'ylei8eisi. £Ionet
et^yii f^|aa>^^ka^ulst&|'a Jäntei­den
j^t$>päikqilta;^;;Mond^ kaupungin
revi^mi^fi^xois. ,%9<^erin.^lisj^ Jfcun
työtä^Sbätlftyd^i^;>lxkiv^ itselleen
£uoja]^^oja;pa|lv£^tikoi^
kista mjilst^-saatavilla o&eista''jät­teistä.
'^Nälkämaissitja^v^^
muut tkdstf Iiimuoiäot työttdmyysavtis-tuksen:
puolesta olivat jklväjärjestyk^
sessä. i '
Tässä tilanteessa kehittyi Yhdysval­loissa
uusi poliittinen voima, Jonka
ytlmenäfoH työväenliike, mikä V tun­netaan
, '-Uuden Jaon", filosofian n i ­mellä.
SliBopseveltin miellyttävä hen­kilöllisyys"
eikä hänen 'Järkitrustinsa"
tehnyt jmarraskuun ^'vallankumousta"
1932. Sen- takana' oli miljoonat* näl­käiset
ja'lähes nälkäiset amerikkalai­set
j a hfe ratkaisivat presidenthivaihr
xloksen vaaleissa. J a aina siitä päiväs­tä
läl?tlen' ovat suujpaäoman propa-;
gandtetit puhuneet: tästä tapahtumas­ta
Ikäänkuin olisi tehty vermen val­lankumous
tnarraskuussa 1932.
• * •
yalltettavasti;; kuten usein : histo­riassa:
taiiahtuu, -monet ihmiset ;'-rau-:
hoittuivat" ensimenestyksen jälkeen.
Ilyöväenliikkeen monet johtajat tuli­vat
itsetjfytyväislksi. Taantumuksen
hymy j a eleet, teki moneen heistä vai­kutuksensa;
He olemme usein kuulleet
sanottavan, että "uniof ovat täällä
pysyväisiä laitoksia". £ttä enemmistö
työnantajista ?'on suhtautunut sii­hen"
Ja että 'Uuden jaon" aikana laa-ditut
lait pysyvät vohnassa.ilman
muuta, «j • *f'. ^ ' i j , - i ,
Tässä tarvittiin sodanjälkeisten/ erii
koisesti EIseh|tbwerin]1lmllitusk3udeii
kokemuksia ennenkuin • iyy tymättö-myys:
nousi plmmlle. ; ^ y t lievemmän
mallisessa kriisissä koli^ neljännesvuo­sisata
sitten: on nähtävissämme työ­läisten
keskuudessa jO sitä taistelUha-lua,
mikä vallitsi ^vuoden 1929' romah­duksen
jälkeen. • • ' *
Siinä tarvittiin Sälldistanäsävilsal-lua
kuin oli Charlie lVilsonin lausunto
työttömistä'työläisistä j a koirista. E i ­kä
Wilson ole ainoa, joka edustaa
suurpääomaa Washlngtoninfiallitukr
sessa: Edustaja Brownson,Indianas-ta,
joka on; myös liikemies, sanoi In-dianapolisilaisiUe
kuulijoilleen, että
Canad^isten väbit-täisnullu
velka
on paljon kohonnut
Ot^a$nJ^ Canadalaiset olivat v i i ­me
k e s ^ i l ^ u l l a suuremmassa velas­sa
kuin kcskaan ennen vghittiisniak-sulla
i a i velaksi ostamistaan, taiif^
loista nJIä «Canadan Pankh^ kerää­mät
tiedot'bsoittavat-tätä velkaa ol­leen
kaikkiaan 1SI6^ miljopnaa dolla­ria
el4,88 mi^^oonaa dollaria enemmän
s m n ^ ^ p a a ^ . lopulla. Tästä valta­vasta*
velasta oU 508 mUJoonaa dolla­ria
t^JlaisiUe f UianssiUikkeille, jotka
rahoittavat, etupäässä autojen ostot.
aikana-'Jiteuy^^
erilaista j^hmää: ja; yaltUMlnmtfia,
joöi^i^aijlfu^^
keä. NllhJnvon:;kuuhmut:nyt Neuycs-tolIItOB3ai;
p«rhaillaan- vieraileva 15Q-.
hierAtnehiifp
SuubaiU
toliiton kansalaisia — tiedemiehiä,
taltellijoitaja erilaisten elämän alojen
edustajia j - ön tänä aikana yieraillut
Suomi7TW kutsus­ta
maassanmae.
; Seuran toiminta ei~raJoitu pelkäs-täänj'giibn^^
miseen Jleuvostoliiton; kulttuurihi ja
'nyt on erinomaista osallistua Wash-, emmääh'väUÄa tämä ala* on luonnol-
Ingtonin kutsuihin: kun .hallituksen Ksesti kuylunufc ja kuuluu edelleenkin
S I T Ä
— JA
I T Ä T X :
lÄ-VSI-SÄKSABSA '^''^
K a k u lähslsaksajaista läa^sariä hes-kustelee;
TSmä.*on väärhi. Oleanuel
BUor;ttanest loppututkmtomroe tJ
maan aikaan.ja"'HDlemme; olleet lääläi
rln tÄtävirfiä yhtä monta vuotta^
nä ansaitset kuitenkin kolme kertaa
niin pa^jsn kuin minä.
Teinen tohtori on erään yokeftoir
yövahtina ja toinen portierina. '
o f n ' ,
KAUNEUDENHOITO-OUJE '
Jos haluatte että lapsenn^ posiLa
muodostuu hymykuc5)at, syöttäkää
hänelle joka-aamu kaurapuro pujm
läpi-
• * •
- — Etkö tule saattamaan minua a«j •
toUe. Kalle?'
— E n Viitsi, meillä tarjotaan kahvia
heti kun täti on lähtenyt.
jäsenet on erotAtavissa tarjoilijoista."
Työläiset ovat vaistomaisesti haista­neet
hallituksen yljtluoakarakenteen.
Vuonna 1932 kehittymään aliianut por
liittinenlinjoittuminen on vielä ole­massa
ja sen vaikutus tuntuu mar-.
raskuun toisen päivän vaaleissa^ Tämä
siitäkin huolimatta vaikka presidentti
Eisenhower, pitää '-varakkuus nurkan
takana"-puhsita.
Suoini^Neuvostolittto
i l i i i i t t
Seuran* pääsihteeri Toivo Karvosen Izvestian
kirjeenvaihtajaUe ants^ajhaastattelu
Lokakuun 15. päivänä tuli kalur
neeksi kymmenen vuotta.Snomep
yleiskansallisen: demokraattisen
; joukko järjestön, Snoml—Xenvos-
'toliittQ-Seuran pemstamlsesta^tSe ,
on toimintansa: 'kymmenvaot^'
kan^jBlIa antanut tärkeän :panok-j
a Soomim
leenkin..! Kansalaisemme . perehtyvät
suurelia?:mielenkiinnolla-Neuvostolii­ton'
' taloädelUseenJa yhteiskunnailla
seen'^Kehityks^n. .Tässä tarkoituk­sessa'sejira
^ Ja; sen; osastot järjestävät
joka fväostt'lähes^' 1^^
erilaista-^^ tilaisuutta ' kokouksia,
luentoja,: selostuksia, elokuvaesityksiä
j a Juhlia — Joihin csalUstuu yhteensä
nohi 1 miljoonaa henkeä. ^Vuosi vuo­delta
lisääntyvät ne mahdollisuudet,
joiden ansiosta suomalaisilla on tilai­suus
omakohtaisesti stutustua Neuvcs-tolilttoon.
Pelkästään tämän vuoden
sen Neuvostoliiton
knlttunrisnhtelden kehittämisen
ja läjittämisen hyväksi. Seprän
kaiken tolmlnnap tarkoituksena
i on ystävyyden keskinäisen ym-i
märryksen ja luottamuksen^ la ji|'-
tamlnen Suomen ja Neuvostoliitoni
kansojen fceskep. 'y^'
Seuralla on'ioäan eri pnoH^^'^
800 osastoa sen Jäsenmäärän'
/noustessa 215 003 henkeen. E r i -
. laisten kansalaispiirien mielen- '
fcllnto Neuvostomttoa, ;sen talou-; '
dellista eläinää, Uedettä ja fcult- f
tuuria kohtaan ofi: jatkuvasti li'-^:-
sääntynyt; Tätä todistaa sienran''^
työn laajentuminen ja i valtuns^r:
kuntien entistä tiheämpi vaihto
Neuvostoliiton Ja Suomen kesken^ u : ;
: - Snomi---NeuvostolUtto-Seuran'\ ^
täyttäessä kymmenen vuotta IZTAS
vestljan kirjeenvaihtaja kävi.;]:
haastattelemassa senian pääslh- - v
: teeri Toivo Karvosta, Joka' ktortoLf
seuraavaa:
••/r-r- suomen ja Neuvostoliiton kan^
SOjen ystävyys ja niiden keskinäiseen:
luottamukseen perustuvat suhteet ovat
toisen: maailmansodan Jälkeen olleet
monessa suhteessa esimerkkinä erilal-
^ sesta yhteiskuntajärjestelmää edusta­van
kahden maan Ja kahden kansan
— suuren j a pienen kansan—- rau-:
hanomalsesta yhteistoiminnasta. Tär­keän
panoksen Neuvostoliiton Ja Suo­men
välisen yhtelstoimtanan kehittä­miseksi
kantaa Suomi—Neuvostoliitto-
Seura.
' Suomessa muodostettiin jo ennen
-sotaa Suomen ja Neuvostoliiton ys^j
tavyyden Ja rauhan seura, jcka toimi
vuoteen 1940 saakka. Nykyinen Suomi
—Neuvostoliitto-Seura on syntynyt a i ­van
toisenlaisissa olosuhteissa ja se
on alusta alkaen perustunut laajem­malle
pohjaUe kuin edeltäjänsä. Tä­män
pohjan seura on säilyttänyt''ja
laajentanutkin sitä. Seurasta on nyt
mucdostunut järjestö, jonka toimin­taan
osallistuvat kaikKi kansalaispii­rit.
Suomi—Neuvostoliitto-Seura on t o i ­mintansa
aikana saavuttanut suuren
arvonannon. Tämä arvonanto ei pe­rustu
pelkästään siihen, että seuran
•jäsenistöön ja johtoon kuuluu vaiku­tusvaltaisia
henkilöitä, jotka osallis­tuvat
tehokkaiisti maamme yhteiskun^
nalliseen ja vaitiolliseen elämään. TSr
man . arvonannon lujempi pohja on
meidän oloissamme harvinaisessa seu­ran
joukkoluonteessa sekä sen arvok-'
kaassa, laajassa ja monipuolisessa toi­minnassa
Suomen ja Neuvostoliiton
välisten kulttuurisuhteiden kehittämi­seksi.
Seurallamme: on sa'ngen huo­mattava
vaikutus maamme j a Neuvos­toliiton
välisten suhteiden kehittämi-:
seen niin talouden kuin kulttuurinkin
W^t Yorkin äänestysalueen Labor Progressive-puolueen' ehd<^s ' LesUe
Morris^' (oikealla) ^ ja hänen avustajansa . Robert He'nnlnfir:' kiinnittämässä
vaalimainoksia marraskuun 8 pnä pidettäviä liittoparlamentin täytevaaleja
var^nl^-AIonis on esiintynyt erikoisen tarmokkaasti Toronton alueen tulvan
ahrien;:pnoIesta.. vaatien i heille täyttä korvausta: härsimistäänvvahingoista.
PÄIVÄN PAKINA
MOSKOVAN DYNAMO
VOITTI SVEITSIN
' ttOi^mund. — Kansainvälisen jää-
Jde&Bmtrunauksen otteluissa kohtasi
MoGkovan bynamcn viimeksi Sveitsin
voittaen ottelun 7—3.
alalla. Seuramme on suorittanut suu-:
ren työn maittemme vähsten tal:udel-listen
suhteiden kehittämiseksi selosr
tamalla kansalaisillemme näiden suh­teiden
merkitystä.
Sitäkin suurempi vaikutus seuralla
on ollut Suomen ja Neuvostoliiton vä?
listen Jculttuurisuhtelden kehittäa^r
seen.
: Kuluneen vuosikymmenen aiki^ui
kansallamme on ollut tuäisuus tutus-^
tua seuran avulla, entistä enemmfin
Neuvostoliiton rUUmaseen kulttuuriin;
Tällainen tutustuminen Jt.tkuu edd^
Sellainen ei sovi 'läntiseen kulttuuriin'
V; Em^ae ;mene ollenkaan- takuuseen
slitä;vettä-;seuraava lainaus on. totta;
sillä' olemmevnäpanneet sen Toron­tossa.-:
''ilmestyvästä • suomalaisesta
aviisista,' joka ei ole,turhan tarkka
juttujensa : • totuudenmukaisuuteen
nähden.
:. -Tällainen on se Juttu, jonka edellä­mainittu
- aviisi sanop lainanneensa
Bratislavassai^ Tshekkoslovakiassa; i}'>
mesi>yvästä.i.ud-nimisestä lehdestä: :.
' ^ ;;Tranavassa äskettäin syytettiin
; pihikimnan ^nsanolkevfdessa An-ton-
krchnak-nhnistä 'kulaklda',
; Bohclanovlcesta, maataloussuuxml-
;:telnjen saboteeraamisfesta. Olkeu-
: «lenkäynnissä oli läsxiä 500 kollek-tUvI-.
j)len- ja keskikokoisia far­mareita
j a teolllsuustyölälsiä.
Ktchnäk omisti 31.55 hehtaaria
maata, jota, hän: ei ollut 'kunnolli-,
; sesti viljdlyt, vaan tahallisesti vä-j
: : hentfinyt V kasvattamansa karjan
päähikua ja jättänyt täyttämättä
vaaditut maataloustuotteiden tol-niittämlset*
noin ' 18 kuukauden
ajalta. , . " \ .
, Syytetty tuomittiin kuudeksi
- vuodeksi Unnaan, ja ^menettämään
Itansalalsoikeutensa 10 vuqddcsl
^^^^ ( 9 ^ kcdra om^li^utensa määra
t ^ ^ taJEavarikoitavaksi' ja' häntä
sakotettito, 10,000 kruunua sekä
pygyväisesti karkoltettUn Bratis­lavan
piiristä'."
K u n Toronton suomalaisen aviisin
toimittaja sanoo, että kuutista'ei sovi
epäillä", niin ottakaamme se siis täy­destä.
; Torontolalsen aviisin;, toimittaja sa­noo
sen. osoittavan, :>että.Tshekkoslo­vakian
:. "haUItus'. o n - taas ryhtynyt
/pakkovallan-'harjoittamiseen; farma­reita
vastaan . . ,"
Tämän päätelmänsä >Jälkeen toimit­taja
sitten- huokaisee, että tuskin löy-c
tyy montakaan.vjotka tahtoisivat'sel­laista,
komentoa^' tänne Canadaan. -
V Me puolestanune uskallamme olla
hiukan eri miMtä. 'i
Canadan kansan suurella enemmis­töllä,
plklnifumarellla ja tavallisilla
työläisillä "el suinkaan''olisi mitään
sitä t^astaan, jos canadalalselkin suur-farmarit
-^'puhumattakaan nyt teol­lisuuksien
omistajista ja'sutnosakkals^
ta — i»mtaisiin palvelunaan Canadan
etuja ja 'tarpeita. '
Edellämainittu juttuhan osoittaa,
että kysym:^ksessä oli w. että' tuo|nit-tusuurfarmaHoU^
Udtätynyt toUni-vmasta
kansan etujenmukaisesti ja
noudattamaan !imns«p hyväksyipän ja
'tukemanImmttijcsen määräyksiä.'
:Se; että oäeeuslstunnossa oli: läsnä
SOO koUdcUvlstla. pientä ja kesktvam-seuramroLe,$
ärkehnpIhi tehtäviin. Seur
ra pni^yäs^keänäväUttäjänä neu-vcstoia/
xpälaisten tutustuessa Suo-
'men kglfctuviiin. Tässä tarkoituksessa
olemme^}4hettäneet Neuvostoliiton eri
järje^yie^.^jallisuutemme. musiik-
.kimme''kuyäamataiteemme ja kuvan-veistp^^^^
inme tuotteita. Suuri me­nestys
'|pli; 'Suomen taidenäyttelyllä
Moskoyas^a ja Leningradissa.
Suom^ea^^^ansalaispiirti viettävät
laajalti,seuran kymmenvuotispäivää.
Helsingin yliopiston juhlasalissa sa­moin
kuin myös maan eri kaupungeis­sa
ja maakunnissa järjestetään juhla,
konsertteja, juhlia ja selostuksia. S u o ­mi—
N.euvostollittOrSeurankymmen-vuotisjurilalUsuuksihi
saapuu Neuvos­toliitosta
iaiteilijaryhma, joka viipyy
Suomessa kuukauden päivät esiintyen
maan eirl ^puolilla. Neuvostoliitosta
saapuu "'myös VOKS'in valtuuskunta.
Sen jäsenet ^osallistuvat seuran • kym-menvuotlsfialväjuhlallisuuksiin,
-
Seuran ''l^pmmenvuotispäivaksl on
Julkaistu-erikoisjulkaisu •Kymmenen
vuotta-suomen ja Neuvostoliiton ys­tävyyttä"!
ajossa on julkaistu VOKS'in.
tervehilsfs sekä Suomen Julkisen elä­män
edustajien kirjcltukset — seuran
puheenjohtaja, kansanedustaja S - K .
Kilven '-kirjoitus -VKulttuurisuhtelden
luomisen kymmenen vuotta", kansan­edustaja
EiVKllyen kirjoitus -'Paasiki­ven
linja"', seuran varapuheenjohtaja,
professori Bonsdorfm tutkielma '*Suo-
Nuöhooja lahjoitti
mtuuiinsa tieteelle
46-vuctias englantilainen nuohooja;
Samuel Barker, Tunbridge WeIIsista,^^
on selittänyt olevansa halukas luo­vuttamaan
>: ruumiinsa kuolemansa'
jälkeen - tieteen käytettäväksi jotta
saataisiin selville savunrokaisen-' su- •
mun, 'joka varsinkin. talvikuukausina,
on vaivana Englannin, teollisuuskan--'
pungeissa. vaikutus ihmlsruumiteeeh;
selville.
BarkeTi jenka perhsesfti nuolioojanj-ammatti
on cUut edustettuna perintö^
na 174 , vuoden; a;jan, on sitä miellä;
etta; tiedemiesten on perusteellisem­min
tutkittava juuri nuohoojia. BaN,
kerin kertoman mukaan. muodostaa'
antrasiittl kotihesissä sUurimAÄh'
vaaran kun taas noki ja savu, jotia^
lähttfvat hillerinä 3a puista, eivät^pje
kovinkaan ; vaarallisia. "Me olemme
juuri niitä ihmisia, jotka eniten nie-.
•lemme näitä aineita, mutta' miliom-kaan
en ainakaan mma ole ollut jai-raa^
a.v Kaikki esiisani. saavuttivat
korkean iän — eras heistä oli kuol­lessaan
SO-vuotiaana yha tyokykjj-n
§n", Barker sanoo. "Savusumuepir
d:mian'' äikai^a vuonna 1952 kuoli
4,000 iiimlstä,enjmmäk£een vanliuk-:.
n'.a ja sellaisia, joilla oli vikaa henki-^
torvessa.
i^uusisen muistelmat J. V. Stalinin
tapaamisesta.
Julkaisun eräässä kirJolLuksessa lair
nataan seuran kunmapuheenjohtajan
ja erään sen perusfajan < pTesidentti
Paasikiven sanoja, jotka - hän lausui
V. 1947:""Tarvifeemme Suomi—Neu­vostoliitto-
Seuraa ikuisesti. Kysymys
ei ole mistään kinjunktuuri-ilmiöstä,
vaan maamme ukopoliitt.;sesta perus­linjasta".
Nämä sanat kuulostavat nyt
sangen ajankohtaisilta.
Suomte-Neuvostollitto-Seuran kym-menvuotispäivän
vietto, joka kay y h ­teen
marraskuussa alkavan Neuvosto­liiton
ja; Suomen ystävyyskuukauden
kanssa;; •%mu;d'o:(.uu : suorittamansa
työn fiucsten katselmukseksi j a tär?
keäisi-iKaiheeksl • taistelussa Suomen
ja N3uvcstoliiton ystär/yyilen ja kult-tuurilfi^
n-^teiux)aninnan jatkuvan
laajentamisen j a kansn;«n välisen py­syvän
'rauhan lujittumisen puolesta.
- ^- Izvestija, 16.10. 54.
10 hukkui Colombiassa
Moskovan radion
englanninkielisiä
laajalluksia
• Toronto.—.J.Ganaäan—Neuvostolii­ton
ystävyj-sseura ilmoittaa, että mar-kahden
maan ystavyyiiuukauden joh-
,ra!5kuun ;aikaca:;. vietettävän • naide.i
'dosta'. lähetetään ^Moskovan radion
englanninkielisiä laajalluksia kato
kertaa-: 'päivässä seuraavilla aaltppi-tuiiks.
lla (kaikki äikamaarayksat ovat
Eastern Standard Time): -
• Kello 7-^7.M Ip.S' 19 — 31 - 41ja
49 m. seuraavilla kilojaksosarjoilla:
15.11 -^9.06 ^ 9 . 8 3 '•— 9.70 — 9-57 -
735 — 729 — 7.27 — 725 — 724 -
7.23 — 7.20 — 7.16 — 7 15 — 713 ja
6 25.
Kello 10.15—10.45 ip. 31 - 41 ja
49- m. seuraavilla kilojaksosarjoilla.
9.83 — 9 57 — 9.55 — 7 35 — 7.2§ -
7.27 — 7.25 — 7 24 — 7 23 — 720 -
7.16 — 7 15 — 7.13 — 625 ja 607
Suuret lentolinjat
sonineet hinnoista
Venetsia. —: Kapitalistisen, maail­man
suurimmat lentolinjat—: luku­määrä
71 — ovat kulissien takaisen
taistelun ja neuvottelun jälkeen so­pineet
matkustajien kuljetushinnoista.
Hihnat pysyvät ennaUaan muuaBa,
mutta nousevat Euroopassa rähäa
Nyt määriteltiin ensimmaine kerran
Bogota, Colombia. _ Täällä tiedpl- j lentolipun - hinta Kööpenhaminasta
tettlin töfetalna; että viime tiistaina pöhjcis-Amerikkaan • Pohjoisnavan
sai V lOJJlenkilöä surmansa kun pato
m u t ^ i ^ ^ g g a s s a . Tulva johtui an-
Icarista niloista. ^
kautta kulkevalla linjalla, ge
olemaan $18 pienempi kum At
linjoilla. ,
kasta talonpoikaa, Hietenkin esittä­mässä
syytöksensä tatasuurfarmaria:
vastaani ^Sj^ttaa kysymyksessä olleen
kansan pyrkimysten vastustajan - ja
omien yksllöetujensa ajajan.
Sellainen, on tietenkin kokonaan
vierasta ja: väärää niiden mielestä,
jotka: ovat vannoutuneet kapitalisti­sen
järjestelmän kannattajiksi,: olivat­pa
he sitten kapltalisteihin kuuluvia
tai näiden orjamaisla ihailijoita. Josta
palkakseen saavat silloin tällöin joi­takin
rikkauden muruja.
Kapltallsttoen Järjestehnähän pe-rustutddn
;kansan suuren enemmistön
rlistoonja Tikkauksien'omistajan eh­dottomaan
koskemattomuuteen. V;'
Täällä ' länsimaisen kulttuurin"
maissahan saa- rikas vaikka polttaa
viljansa tai muun tavaransa, jos arve­lee
siten sUtä parhaiten hyötyvänsä;
Vaikka suuret joukot ympärillä kuoli­sivat
nälkään. ^ ^
Sellaista ''suurta vapautta" ei ole
sosialistisissa maissa.
; Sosialistisissa maissa «SI' maan Ja
kansan tuottamat rikkaudet annet­tava
kansan käytettäväksi ja samassa
määrässä myöskin tuottajan omaksi
hyväksi.
Jos siellä joku yksilö, jonka vielä:
on'sallittu pitää haiussaan suurem­paa
Jicöjtistiutta — 'esimerkiksi maar
t a ,— enemmän kuin 'omiksi' tarpeik­seen
tarvitsee, on velvollinen sitä
myösUn kunnollisesU hoitamaan.'jot.;
ta sUta OVJH hyötyä maan väestöUe,'
Vaikki^ ^ o t a a n J d n . että ''hrärä on
herra' lielvetissäldn''. nUn sosIalisU-seen^-
uiäähnäan^ nähden se ei pidä
palMaansa.
" <^(S!S!^da|n ^tukkaan kUnhl uk­koa
kuin ukkoa, valittamatta-.suta,
josko hänen on vielä sallittu omJ^
taa kapitalistiselta aikakaudelta pr"
Tittyä omaisuutta vähän enemmäj!,*'
väheÄmän, tai olipa han patssyt nou­semaan
mhikälaiseen asemaan u
hansa. , . ^,
• sellälsta-komentoa eivät kapitalij"
ja heidän varpaittensa nuolijat ja-ymmärtää.
•
Kapitalistisessa maailmassa
lait ja reklementit pääasiassa
köyhän : kansan kurissapi'
Mitä rikkaampi jokm on, sita van
män hänen tirvitsee mlnkaa
asetuksista valittaa.
Edelleen, jos jokin s
varpaitten nuolija sattuu as
"harhaan" lain sääUmista r»
katsotaan sitä sorm.en ^aJis^
käli harhaanastuminen on tei^»^ .
litsevan Järjestelmän kuttämisen
pönkittämisen nimissä.
.' .Sosialistisissa maissa, kuten
k j ^ y k s e s s ä Olevassa T n e k k^
klassa, ei'sellainen tule ^7^^^
TavaUIsen rehdhi työläisen riiuou'
seen - jollaisia tietenkin mr»
pahtuu V- suhtaudutaan sieLa
lievenunin kuin rikkauksia oa
tai Jossakin Johtavassa asemas»
vien tekoihhi.
Uskomme omasta puolesUioj*
samota v a i ^ n tekee Canad»»
tätekevieix ihmisten suun
tö. että se-on oikea »enett^-
vain sillä tavoin voidaan s u ^ ^
san hyvinvoUmista huoleät^
taa Äi'jatkuvaa kohoanurfa-
Mutta ^ sitähän eivät
enempää kita heidän kurjat J
•UHesti köyhän pahrelijansatt»^,
eikä ymmärrä.'-^, KulkurL^,;,