Vapaus, August 18, 1921

              K&pMisti hokkz onkin kayttafiyt jst TjgstsuksesftBan ssVMvat, että B
iebdessä, joka kerran on suurten työ- 'kaikki njahdoJHset keinot taistellak-!tunnin tySpäivä ei olisi estänyt työt-
Isiiantsi.
H . ?mO, J. W. SLVP, .
Vfistaava toimittaja. Toimitussihteen
VAPAUS
(Dberty)
The only organ of Finnish Work-era
in Canada. Poblished in Sud-
Innry, Ont, every Tuesday, Thnrsday
ss4 Saturdsy.
iftnv:lÄJsten toverien e«tystä sangsn!joillakin työaloilla otettu iybennetty
miehekkäänä tekona. Se oiottaa, et- jtyöpäivä käytäntöön, että työläiset o-
Advertising rates 60c^ per. col.
inch. Miniroum charge for singie
iBBfirtion 7.5c. Discount on standing
«dvertifiement. The Vapaos is we
best advertising medium among the
Finnish People in Canada.
Dmotnshlnto 50c palstatuumalta.
AJin hinta kertailmotuksesta 75c.
—Kuolemanilmotukaet §2.00 (rauis-tovärsyistä
60c kultakin lisäksi). -
Sihlaus. j a aviot ilmot alin hmta
S2.00, nimcnmuutosilro, (muuten
l u i n avioliittoOmotusten yhteydessä
82.00 kerta. — Avioeroilm. |2.00
kert» (2 kertaa $3.00; .... Syntymä-
Am. $2.00 k e r t a .— Halutaan tieto­ja
osoteilmotukset $1;00 kerta (3
kertaa $2.00) Kaikista ilmotuk-äeta,
joista ei ole sopimusta, tulee
jahan seurata mukana. ____
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli
vk. $2.25, kolme kk. $1.60 Ja yksi
75e. -
Yhdysva^^ ja Suomeen, yksi
vk. $5.60, puoli vk. $3.00 Ja kolme
hL $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
Joilla on takaukset^
• Vapauden konttori ja toimitus on
lih«rty BuUding, Lome S t , Puhe-
Poatiosbte: Box 69; Sudbury, Ont.
Joa ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir«
jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
penoonallisella nimellfi.
3, V . KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Regifltered at the-Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
niatter.
Miejiekkyyttä kohote
tisrnih yläpuolelle
Eutyt IddastrlalSstb ^ h d i B t a m i t e a ta
V ' Työmieheen tehty.
•4
TyÖmies-lehden elok. 14 p. nume-
TOBsa .julkaisee Embarrassin, Minn. ja
ympäristön l i V ^ . ! ! suomalaiset jäse­net
ja delikeitityhteisen kokouksensa
hyväksymän laajahkon alustuksen
«Ihdustrialistin» yhdistämisestä Työ-mies-
lehteen. Tämä esitys on laadit
(u vastaukseksi Irtdustrialistin johto­kunnan
mainitulle IWW :n osastolle
lähettämään ayunpyyntikirjelmä^fi,
, jossa kirjelmässä va
kuinka < ankaraan aineelliseen ahdinko
tilaan Industrialisti on joutunut ja
edelleen viitataan kirjelmässä, että el
lei Industrialistin kannattajat heti lä
i hetä runsaskätisesti apua^ täytyy leh
: t i lakkäutltaa varojen* puutteessa.'
Embarrassin iww Haiset' toverit
viittaay&t ensiksi.alustuksessa niihin
seikkoihin, ihitenkä jouduttiin perus­tamaan
Industrialistin edeltäjä <Sosi'
a]isti»-]ehti. Sen jälkeen jelostetaan
Initenkä mailmansota, ja sitä seuran
neet valtavat ' .vallankumoukselliset
tapahtumat oVat kulettaneet mail-man
työväenluokat yhä lähemmä suu
rempaa yhtenäisyyttä ja vallanku-
: noukselUsentönut ja selventänyt mo
|iien> työväenjärjestöjen taktiikan sel-
\ räksi kumoukselliseksi ohjelmaksi',
pityksessä eäelleen osotetaan miten
kä Tyomieslehti on selvästi Kolman.
nen Intemationalen kannalla ja kan
ftiattaa myöskin voimakkaasti teolli-sttusunionismia,
Industrialistin %anta
eensijafli) todetaan luisuneen varsin
heiluvalle ja" epäselvälle kannalle, jo
pa toisinaan (nimenomaan viitaten
Sangrenin akaanK jolloin hän ' oli
One Big Union Monthlyn toimittaja'
na) suorastaan vastavallankumouk
seliinenkin, lehden toimitus kun oli
ollut kokematon ja luokkatiedoton ei
kä ole kyennyt itse tajuamaan mail
man proletariaatin kansainvälisen
liikkeen uudempaa kehitysvaihetta
niin, on rähminyt kaikenlaisten sati
grenien perässä.
Kirjotuksessa yleensä sangen vala
sevasti ja maltillisesti todetaan, ettei
öle olemassa enään mitään syytä min
Icätähden suomalaisten työläisten
häin ahtaina aikoina olisi )cu8tannet
tava kahta päivälehteä vietekkäm o
levissä kaupungeissa. Esityksessä Ve­dotaan
Amerikan suomalaisiin kuokka
tietoisiin työläisiin, että niidenkin ve
voUisuus on tehdä kaikki >^oitavan8ä
johtaakseen vallankumouksellisia ty
läisjoukkoja lähemmä yksimielisyyt­tä
ja yhteistoimintaa, koska siitä on
sekä suurta aatteellista että myosliin
aineellista etua järjestötyössäkin.
Kirjelmä on tavattoman pitkä, jo­ten
sen sisältöä kokonaisuudessa ei
voi tässä selostaa,. mutta toivomme
että,lukijamme tutustuvat siihen etsi
mällä^ sen edellämainitusta Työmie­hen
numerosta, ja nähtävästi se on
lähetetty Industralistiiilcin, julkaisee­kö
Industrialisti sitä, emme tiedä,
mutta toivottavasti näinkin tärkeän
ja näin suurien joukkojen etukysy-tä
on päästy siitä matalamielisyydes
tä, joka suomalaisia työväenliikkees­säkin
paljon vaivaa, että «minä en an
na ensiksi perään», vaikka huomaisi
olevansa väärässäkin. Ei ole ensin­kään
häpeällistä eikä alentavaa toi­mia
suurien työväenjoukkojen lähem
män yhteyden ja kiinteän solidarisuu
den rakentamiseksi, päinvastoin, se
on meidän kaikkien vallankumouk­sellisten
ja luokkatietoisten työväen­liikkeessä
toimivien ainesten velvol­lisuus.
Ja milloin sellaisia esityksiä
tehdään, niitä on tuettava ja pohditta
va, unhottaen vanhat riidat, katkeruu
det ja varottava repimästä vanhoja
haavoja auki. Meidän on avonaisella
ja reheliisellä mielellä lähestyttävä
toinen toisiamme, rakentaessamme
yhtenäisyyttä työväenluokkataiste-lun
tiellä.
Muuten Amerikan saomalaiBe|) työ
väenliikkeen hajaantumiseenkin on
ollut monia päteviä syitä, joten ei^voi
da sanoa että toinen tai toinen puoli
on alusta loppuun saakka aina ollut
oikeassa; molemmin ;puolin on tehty
virheitä. Mutta virheet ja erehdyk*
set on pyrittävä rehellisessä mielessä
tunnustamaan ja korjaamaan, ilmen.
neenko niitä kummalta puolen tahan'
sa.'
Me emme usko, että Embarrassin
tovereitten esitys menisi niin vain
yhtäkkiä lävitse, sillä fanatistinen en
nakkoluuloisuus on päässyt kiteyty­mään
huomattavan syvälle ja niitä
löytyy nähtävästi vielä aineksia, jot
ka' pitävät huolta sen edelleen lietso­misesta-,
Toiseltapuölenj luokkatietoi-set
kommunistispt ainekset eivät voi
tietenkään' rakentaa' minkäänlaista
periaatteellista kompromissia, koska
kommunistinen- peHaatd on sovitta­maton.
Miitta varmastikin Embarras
n esitys tulkitsee sitä mielialaa mi­kä
keskivaltioitten luokkatietoisten
ww:läisten sydämellä on, nimittäin;
suomalaisten vallankumoultsellisten
lyöläisten yhdistämistä Kommunisti­sen
Kansainvälisen viitoittamien pe­riaatteitten
pohjalla. Samalla tavalla
kuin idän vallankumoukselliset
äiset liittyvät ja ryhmittyvät «Eteen­päin
j-Iehden ympärille. Ja tämä yh-
«näisyyahenki voimistuu jatkuvasti,
huolimatta siitä, että sitä^vielä tah-
< ottaisiin häiritäkin, erimielisyyttä ja
Kolinatta kansainvälistä vastaan tais
eleyia flBtteita lietsomalla, sillä jouk
tojen terve vallankumouksen, vais-
0 pyrkii muuttumaan yhä enemmän
selväksi tietoisuudeksi, ja silloin he
kykenevät jo ratkaisemaan asian ja
astumaan julkisesti jarehtelHsesti e-slin,
kuten nyt Embarrassin* toverit
alustuksensa kanssa.
Mitä tulee itse käytännölliseen puo
een, niin on jokaiselle ilman muuta
selvää, että Työmies kykenee yksin
;yydyttämään mainion hyvin keskival
ioitten suomalaisten työläisten lehti-arpeen
laajana päivälehtenä. T a i jos
katsottaisiin välttämättömäksi, voital
siinhan juiastaTyöiniehen yhteydessä
taloudellista vilkkolehteä, kuten tässä
ehdessä esitettin pari kuukautta sit­en
eräässä alakertakirjoituksessa; >Ei
aryitse my&skään ptemmälti selitellä
cuinka paljon eneYkiaa säästettäisiin,
opettamalla Industrialistin julkaise­minen
ja sen sijaan saataisiin koota
voimia yhteen kekoon.
Syvällä ilolla panemme merkille, et
tä yhtenäisyyshenki vallankumouk­sellisiin
aineksiin lukeutuvissa jou'
koissa kasvaa päivä päivältä suurem­maksi
ja suuremmaksi, kuten edellä-olevassa
mainittu esityskin ja monet
muut ilmiöt osottavat. Kehitettäköön
a kasvatettakoon tätä solidarisuudeh
kasvamista yhä voimakkaammaksi jä
ryhdyttäköön siinä suhteessa kaikkiih
mahdollisiin toimenpiteisiin.
—.—o
/
Työnantaja kapitalistit
8 tunnin iyöpäivästä
Työväenluokille kaikissa maissa
on ollut huomattavissa se ilmiö, että
jokainen työväestön taholta tehty y-ritys
työpäivän lyhentämiseksi on
työnantaja eli kapitalistiluokassa syn
nyttänyt mitä kiivainta vastusta. K a -
pitalistlluokka ei ole pitänyt kahdek­san
tunnin työpäivän käytäntöön ot­tamista
itselleen vaarallisena yksino­maan
sentähden, että sen tuloksena
olisi hänen liikevoittonsa peneminen,
mutta sentähden, että kahdeksan tnn
nin työpäivässä, eli yleensä lyhyem»
mässä työajassa piilee vaara, jonka
tuloksena koko kapitalistinen järjes­telmä
asetetaan vaaraan. Kapitalisti
luokka on lyhyemm. työpäivässä hiUo
mannut sen ominaisuuden, että työ
väestö Icohottaa sen kustannultsella
tietoisuuttaan. Juuri työväenluokan
tietöiäuuä on Icapitalistisen järjestel
män suurin vaara. Tietamätöln työ^
läihen on kapitalistisesn järjestelmän
uskollisin ja nöyrin kannattaja.
Tietäessään työväenluokan tietoi
suudessa piilevän nykyisen yksityi
seen liikevoittoon perustuvan järjes
telmän ja sen eri laitosten tuntemi­sen,
kuin myöskin sen järjestelmän
hävittämisen vaaran, on kapitalistien
eduille luonollista taistella jokaista y
ritystä vastaan, jolla vaan on tarko-tettu
työpäivän lyhennystä. ' , *
vat voimakkaan järjestyneisyytensä
»ainostuksella voineet kapitalistit eli-jen
pakoittaa. Erinäisissä tilanteis-saon
myöskin voitu saavuttaa 8 tun'
nin työpäivä, ja varsinkin silloin on
mahdollisuuksia sellaiseen kun
teollisuus on ollut loistavassa käyn­nissä.
Sodan ajoilla päästiin siihen
muutamissa tapauksissa, mutta voi­makkaammin
ehkä hiukan jälkeen a-selevon
allekirjoituksen. Työläisten
taloudelliset järjestöt kykenivät juuri
niinä aikoina paremnunfkuin milloin
kaan vatimuksensa läpiajamaan, el­leivät
isänmaallisuuden sokaisemina
— kuten joissakin tapauksissa todetr
tiin — asettuneet toimenpidettä jar­ruttamaan,
sillä verukkella, että ly­hennetty
työpäivä vaikuttaa hatalli-sesti
sotavarustelua.
Mutta myöskin lainlaadinnallista,
parlamenttäarista tietä on voitu saa­vuttaa
8 tunnin työpäivä joissakin
maissa, mutta ei ole ainoatakaan maa
ta, jossa voitaisiin osottaa 8 tunnin
työpäivän koko teollisuudessa olevan
käytännössä. On totta, että teknilli­siä
vaikeuksia on olemassa, joihin­kin
työaloihin nähden, ja 8 tunin työ
päivän; käytäntöön ottaminen kaikes­sa
ei ole menestynyt kuten alunpitäen
toivottiin, Tnutta sellaiset vaikeudet
ovat osottaut olevan poistettavissa,
mutta myöskin on totta, "että sellai­sissa
maissa, joissa 8 tunnin työpäivä-laki
on parlamenttaarista tietä laadit
tu, on lakiin jätetty aukkoja, eli ta­kaportteja,
tarkotuksella siten turva­ta
kapitalisteille lain mahdollisimman
vapaa rikkominen. Onpa useoita' työ
aloja kokonaan syrjäytJetty selittä­mällä,
että siihen nähden ei vpida a-settaa
lakia käytäntöön. Nuo yleses-ti
sanoen, vaikka myönnämmekin työ
päivän 8 tuntiin,' taikka vaan lähelle­kin
sitä saamisen: vaikuttaneen työ^
Iäisten tietoisuustasoon kohottavasti,
ei sillä sittenkään ole saavutettu nii­tä
tuloksia, joita sillä aluhpituea us­kottiin
saatavan.
Jos kapitalisti luokka on ollut pa-koitettu
suostumaan työajaa lyhen­nykseen
on se ensimmäisen sopivan
tilaisuuden sattuessa ollut valmis ot­tamaan
sen takasin. Niin on käynyt
8 tunin työpäivän, joka on saatu ta­loudellisten
taistelujen, lakkojen tu­loksena.
Tämä meille opettaakin juu
rl parhaasta päästä taloudellisten saa
vutusten onttouden. Mutta ei aino­astaan
taloudellisten taistelujen saa
Vutusten tuloksena, mutta myöskin
pariamenttaarisen taistelun tuloksen
na, on työläisten olosuhteiden: kor­jaukset,
siihen luettuna 8 tunnin työ
päiväkin vaan väliaikainen toimenpi
de. Kapitalistiluokka sopivan ajan tul
Ien ottaa senkin takaisin. Lainlaadin-'
nallinen työpäiv. lyhennys ei siis näy
tä takaavan' meille paljoakaan. parem
paa mahdollisuutta luottaa sellaisten
saavutusten pysyväisy^rteen
Suomessa esim'., jossa nyt pitäisi
olla voimassa ainakin osittainen '8
tunnin työpäivälaki, on paraillaan
käymässä liike, jonka tarkoituksena
on kerta kaikkiaan kumota tuo laki.
Kapitalistit ovat laskeneet, että lak
heille on mitä vaarallisin, ja että pel-,
lainen: laki; olisi saatava mitättömäk­si,
mitä pikemmin sen parempi.
Suomessa qn nimittäin äskettäin
sosialihallituksen toimesta lähetetty
työnantajille kaavakkeet, joihin * on
pyydetty vastaamaan—^ tarkoitukse
na noilla tiedoilFa ollen saada selville
8 tunnin työpäivälain yhteiskunnalli­set
ja taloudelliset vaikutukset. Ky­selykaavakkeet
olt laadittu täydelli­sesti
samanlaiset kaikille työnantajil­le,
joten vastaukget tulivat olemaan
yhdenmukaisia. On itsestään selvää,
miten työnantajat tuollaisiin kysy­myksiin
vastasivat. He luonnollisesti
selittivät kahdeksan tunnin työpäivä-ain
vaikuttavan niin taloudellisesti
kuin yhteiskunnallisestikin . haitalli­sesti.
Suomen tehtailijain vastaukset
olivat sellaiset, että niihin tutustumi
nen ehkä olisi isuotavaa tämänkin leh
dert lukijoille, mutta kun ne ovat ko­vin
pitkät ja yksitjäJskohtiin menevät
emme katso voivaimme niitä julkaista.
Tyydymme ainoastaan jollakin sanal
la viittaamaan niitten luonteeseen.
Ensiksikin rakennuskupitaristit ve
tosivat siihen, että 8 tonnin työpäivän
käytäntöön ottamfeella fei ole päästy
siihenJotaedellytrttSndl, ettältah-deksan
tunnin työajalla tehdään sa-!
ma työ kun Icirtftttienenkin, -vaan ö?fi
hddän täytyn"Jrt Ifeäta ty&vdimaansa
M)utta samassa kun päästään "vastaa-;
masta kysym^r^en edeOämainittuun
kohtaan, sanotaan vastauksessa edel
leen, että myöskään lyhyemmällä työ!
päivällä ei ole voitu työttömyyttä vä
hentää. Mistähän Suomen rakennus
kapitalistit ovat ottaneet nuo tj-öiäi
sensä, joita he tarvitsivat työvoiman
lisäykseksi ottaessaan käytäntöön
lain määräämän 8 tuntsien työjiräiyän
Eiköhän vaan sittenkin ns ole otettu
työttömistä työläisistä ja_ se osaltaan
on ollut vaikuttamassa sen, ettii työt­tömyys
ei ole voinut kohota suurem
maksi kuin mitä se onölhit. Olisi
pä vaan Suomessa teetetty 12 tunti­sia
työpäiviä kauttaaltaan, olisi täKv-päivänä
teollisuuden varaarmeija huo
mättävän joukon suurenipi\
Se seikka, että Suomen työnanta
saan tuntiin saaminen olisi kokonaan
työttömyyden poistanut, mutta me
väitämme eita, että se on tuntuvasti
työttömyyttä vähentänyt. Kahdeksan
tunnin työpäiväkin on vielä liian pit
M, ja kun sillä ei ole voitu tydttö'
m;ryttä poistaa toteaa se, että olisi
päästävä vielä sitäkin lyhyempään,jos
nimittäin mielitään estää työttömyyt­tä.
• ' •
Samassa työnantajain vastaukses­sa
selostetaan mitenkä työläisten työ
teho kahdeksan tunnin työpäivän käy
täntöön ottamisella on alennettu. Täi
iä tiiltenkin tahdotaan uskottaa, että
nyt työläinen tekee suhteellisesti vär
hemman tvotä tunnissa kun pitem­män
työpäivän vallitessa. Triota väi­tettä
vastaan puhumassa kuitenkin
on lukemattomia eri maiden tilastol­lisia
tietoja. Päinvastoin kaikkialla,
missä työ^lväa on lyhennetty on voi
tu todetdj että tunnissa tehdyn työn
määrä on huomattavasti kohonnut.
Yksi seikka tuossa vastauksessa kui
tenkin on^kaikkein mielenkiintoisin.
On nimittäin annettu ymmärtää, että
yhteiskunnallisessa merkityksessä i ah
deksan tunnin työpäivällä' on suuri
kantavuus. Työväenluokalle on ly.;
hyemmän työajan vallitessa käynyt
mahdolliseksi tietoisuutensa kohotta'
minen. Ei ole ollenkaan epäilemistä,
etteikö työväestön tietoisuus kehittyi­si
näkemään yhteiskunnallisia kysy
myksiä kaikessa aldstomuudessaan.
Qn lähdetty tutkimaan niitäkin yh-^
telkunnallisia syitä. Joiden alaisena
tämän päivän työläinen huokaa toi
sen yhteikuntaluokan, kapitalistiluo-kan
orjuudessa., Kun tietoinen työ­läinen
huomaa olevansa riippuvainen
nykyisessä Järjestelmässä juuri riis­täjä
luokasta, alkaa se myöskin miet­timään
keinoja vapautuakseen tuosta
tilanteesta. Se. on huomannut ne 'kei
not ja alkanut myöskin toimimaan
sen mukaisesti. Tämä pelottaa juuri
kapltalistiluokkaa ja se huomaa an
tanensa lyhyen työpäivän kautta työ­läisille
mahdollisuuden itsensä kehit­tämiselle,
joka sitten on käynyt ka­pitalismille
vaarallseksi.
Tässäpä se pääasiallisin paha vika
onkin, j a sen vuoksi juuri kapitalis-tiluokan
on alettava» selittämään ja
etsimään verukkeita kahdeksan tun­nin
työpäivää vastaan. Muiiten mait
ten kapitalistit ovat ottaneet esimerk
klä niistä maista, joissa kahdeksan
tunnin työpäivä on käytännössä ja he
puhuvat maansa työläisille saatujen
tietojen perusteella.
Washingtonin konferenssin päätök
sistä, joilla suositeltiin 8 tunnin työ­päivän
käytäntöön.ottamista ei enään
piihuth mitään. Tämänpä tähden tu
lee pakostakin siihen lopputulokseen
jota jo .silloin sanoimme, että tuon
konferenssin tarkoituksena pääasia!
lisfesti oli vaan työläisten' silmien hui­kaiseminen.
Oltiin muka kansainvä-lisessä
konferenssissa j a joitakin por
värillisiä työväen edustajia mukaan
otettuina, — joilla itse asiassa ei oi
lut mitään merkitystä "siellä—tehtiin
päätöksiä, joita el koskaan ole aijot^
tukaan käytännössä toteuttaa. Päin-vastoin
osoUautuu kaikkialta saapu­neet
viestit puhuvan sitä, kieltä» jon-^
ka lopputuloksena pn pyrkiminen p i ­tempään
työpäivään.
Tuollaiset reformit, olkootpa ne
saavutetut mitä tietä tahansa, ovat
vaan kuten sanoimme väliaikaisia ja
merkitykseltään vähäisiä, joten on py
rittävä toista tietä saavuttamaan mail
mau työväenluokille mahdollisuudet
elämiseen. Työväenluokan on vai-ankumouksellistuttava
ja toimittava
ei niin paljon reformististen paran-'
n"tisten saavuttamiseen, vaan ikokq
, ärjestelmän kukistamiseen.
. . J.W.S.
DoDaristi
LKHETYSfCULUT OVAT SEURAAVAT:
Yhdysvaltain rahaa ostetaan.
Päivän parhain lurssL
VAPAUS ' '
Sndkry,On
s Torontossa ottaa rahalähetyksiä vastaan tov. A . T. mu i - ^ t » . i
= f air Avenue. -"^iTTBeSii
fiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiii,^^
^iiiiiyiiiiiiHiiiiiuiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiin^^
Meillä on pienempi varasto, myytävänä Wm. Riston kirjoittfln,,.
romaania, Kaivannosta Hautaan. Kirja, joka käsittää läh«s koW
sataa sivua, on muutamissa suhteissa hyvinkin mielenkiintolnM^51
ylensä se on jännittävällä tavalla kirjotettu. Kii-jan hinta läaiJ? 1
koosta huolimatta on ainoastaan $1.00. Tilatkaa; osottella; •
VAPAUS;
Box 69,' , Sudbury,OnL:^
?iiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiuiiiimiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiuiiiiiiiiiin
joka SearchwDodista, Ont., lähettil
meille .$.1.00' pyytäen lähettämljil
lävittäjän sekä jonkun . 200 1
;ekisL hyvin, ilmottamalla meille nij&|
dn nimensä ja lähemmän'os()tteeiisi|
Vapauden konttori!
TenäxälTe palaamisesjai
Yleiseuropalainen po-liittmen
tilanne
Raskaana lepää talouselämän kriisi
koko Europan yllä. Myöskin voittaja­valtioissa
on tilanne vaikea, varastot
ovat tavaraa täynnä, mutta ostoky-kyistä
väkeä ei ole missään, nnenekVi-pula
huonontaa jal"ko8fa8ti ttjotantoa.
Vaikkakiiv voittajamaiden Icapiitalismi
sai väkivaltaranbassaan Icaksitikettai
sen etuisuuden ostaa ^eslci-Huropas-ta
laivalla tavatbita.ja;käyttaa vpis
tettujen maiden tySvoimäa ttiitätto-:
mää 'koi-^aiSteVflistaliri, riiih ei tilan--
ne näissä maissa ole ollenkaan valoi-;
sampi '4\iin voitetuissakaan. Alosin
Sateah ja Itävallan teölliddudeli jou-'
tuttiinen ^ntentefc^tatis^ih vaiku-tiikÄTi
äläiäekaj, 'kohotti Äfe^ voiton
moninkertaiseksi,- mtitfa "samalla se
heikensi sen oniää-jalleenrakentamis-kykyä.
Sutfrin osa itävaltalaisista pan
keistä, joutui el^glantiläisten ja rans­kalaisten
kontrollin alaiseksi; Saksa-laisessa
laivanvanistuksessa valloitti
ulkomaalainen (amerikkalainen) pää
oma aseman toisensa perästä. Huokea
keski-europalainen työvoima salli hy
vin pitää alhaalla tavarain hintoja ja
sitten kohottaa kilpailukykyä, mutta
toiselta puolen kasvoi työttömien ja
sijoittamattoman pääoman luku omas
sa voittajamaassa. Saksalainen ja itä­valtalainen
korkealle kehittynyt työ­kyky
laski mailmanmarkkinoiden hin
toja, lisäsi ylituotantoa ja kärjisti pu-tomu
mimu^ ^^^^^^mmmmnmmmmmmmmmimii^S^^}^
laivanvarustajat antoivat panoa köy-!s *" <^^*
tensä Itävallassa, ja heidän omat lan- ^
casterilaiset köydenpunojanss jäivät
yöttä. Puolivalmiit tuotteet lähetet­tiin
lopullisesti valmistettavaksi Keski
Europaan, joten ententen teollisuus
tuli vähin erin työttömäksi. Samaan
aikaan yllytti keski-europalainen por
Varisto, Jolta nyt oli tosiajisssa ryös­tetty
kaikki itsenäisyys, vieraan val­lan
kapitalismin pomoksi vannoutu­neena
oman maansa työläisiä yhä suu
rempaan työkykyisyyteen. Tuottakaa,
tuottakaa se on Mooses ja profeetta
— niin huusivat ententen imperialisf
mia palvelevat saksalaiset ja itävalta
aiset kapitalistit työläisille. Tuottaa
kapitalismin jälleenrakentamiseksi
la vahvistamiseksi, se oli viisauden
luippu. Sen oli keksinyt 2 ja puoli
ntemationalen henkinen isä •• Otto
Bauen Sosialismin nimessä piti työ-äisten
pyrkiä yhä suurempaan tuotte
iaisuuteen, jotta kapitalismi Jälleen
saataisiin jaloilleen.
Mutta mallmanmarkkinat olbivat
täytyneet liiaksi; Hinnat laskisivat y-hä,
ja sillä aikaa kun pitkin linjaa
työskenneltiin liian pitkiä päiviä, a-eni
tuotteiden kysyntä yhä. Kuumei
sesti kohotetulla proletariaatin työky­vyllä
olikin vain provoseerattu pular-kauden
kärjistymistä. Englannissa
ryhtyi vuorikapitaali hyökkäykseen.
Tahdottiin alentaa palkat samassa
mitassa kuin hiilen hinnat alenivat.
Mutta elinkustannusten kohotessa ei­vät
vuorityöläiset voineet mitenkään
suostua palkkojen alentamiseen ja
niin puhkesikin Englannin ^ivoslak-ko.
Ja huolimatta kaikiäta ammatti
liikkeen johtajain ja muiden kapitalls
min palkkaorjien provoseerausyrityk-sistä,
pysyivät vuorityöläiset kiinteäs
ti vaatimuksissaan, kunnes heidän mi
nimivaatimuksensa tulivat hyväksy­tyiksi.
Tämä nyt päättynyt Enlannin
vuorityöläisten lakko oli ensimäinen
taistelu kerran alkavassa Englannin
kansalaissodassa. Sattuu voittoja ja
tappioita. Vaikkakaan lakko ei päät-t^
myt työläisten täyteen . voittoon,
niin on sillä se suuri historiallinen
merkitys, että monien vuosien peräs­tä,
ehkäpä ensi kerran Englannin
työväenliikkeen historiassa, työläis­joukot
ovat menetelleet omin päinsä,
sivuuttaen petolliset johtajat. Ja mi-k|
tärkeintä, häipyi tämän lakon ai
kana Englannin työläisten päistä tuo
utopistinen ajatus, että muka demok­raattisin
keinoin ja molemmin puoli­silla
sovitteluilla luokkien välinen ris­tiriita
voitaisiin poistaa.
Ranskassa tunkeutuu taloudellinen
pula yhä voimakkaampana esiin. Hal­litus
on koettanut päästä työttömyy­destä
— mobilisoimisella. Kapitalis­tinen
isänmaa kutsuu työläisiänsä a-seisiin.
Mutta mobilisoimisilla ja so
tamarsseilla ei päästä pitkälle. Ellei
työläisillä ole työtä ja leipää, niin o-vat
porvarienkin päivät pian. luetut.
Ja Ranskan työväestö onkin pian ym­märtävä
oman 'arvonsa, tietävä, että
vain heidän hiellänsä j a työllänsä ar
meijat mobilisoidaan ja heidän voi­maansa
luottaen huutavat kansallis­kiihkoiset
sotaherrat yhäkin: cMlekka
tupesta ja yli Rheinin». Mutta.«Inter
nationalen» peljättävät sanat kaiku­vat
näitä militaristien huutoja vas:*
taan ja Ranskan kapitalistit ja impe­rialistit
ovat toivottomia keskellä uh
kaavaa taloudellista romahdusta ja
yhä voimakkaimmiksi käyvää työläis
joukkojen vallankumouksellista toi­mintaa.
Balkanin maissa, tapahtui syvälle
ulottuvia muutoksia.' Vapauduttuaan
feodalien kahleista, alkoi talouskapi
talismi kasvaa voimakkaasti. Mutta
nykyisin huokaavat niin «demokraat­tinen
» Bulgaria kuin monarkistinen
Kreikkakin vieraiden ryöstäjien ikei
den alla. Ranskalainen kapitalism:
käyttää nyt kilnnityslalnoineen hyväk
seen Makedonian valtioiden ja yh­teiskuntain
rikkauksia. Kreikassa oli
joukko puoliproletaarisia pikkuvilje-lijöltä
ja käsityöläisiä eronnut kunin­kaasta
ja ruvennut vaatima'an Yauhaa
ja vapautta. Ranskan maan jälleenra­kentamista
varten ja vapautta vierai
den kisknrien kahleista, joiden agent
tina ja nerokkaana diktaattorina en-tentemieTinen
Veniaolas maata orjtiut
ti.'Utitta voitokkaat kuninkaallismieli
set pettivät kansansa toivomukset. Ja
jatkoivat venizolalalsten politiikkaa
edelleenkin. Tosin syrjäyttäen "Venize;
lokien, tullakseeli siten äUositiiksi'en­tenten
sllniis^ ja «Vdiäalä^en jäadk
ha'iiituteÄn. suurenevan vieraan
ka^itälisniin painostuksen alaiseksi;
jäutiii 'Kreikka taistelussaan "Kemal;
Paschan kanssa. Kreikan isänmaällis-sofa
oh Iisa ^Kapitalismin pyhästä so'
dastä> NÄuvosto^Venäjää vaataan, se
on näyte tekopyhästä ilveilystä xa^
pauttaa Inuka Idän kansat. Haikaile-'
Mttöälääti ktakstettU raUfiitieläisten
lakko Suur-Kreikassa tehtiin tyhjäk­si
kansainvälisen kapitalismin töimes
tä ja sen intressiä silmälläpitäen.
. Jos Ranskan työväenluokka seisoo
ensimäisten' ratkaisevien taistelujen e
dessä, niin on Saksan työväellä jo'ta­kanaan
lukuisa joukko etukahakoita,
joista monet tosin on hävitty. ^
Ja nykyisin on Saksan työväestön
suuri osa vanhoillisten oikeisto johta­jain
vihan ja epävirallisen menette­lyn
takia lamaannuksissa. Levitetty
usko, että vallankumous tulee itses­tänsä,
kunhan sitä vain tyynesti ka-nyt
osittain voimattomaksi niin mah­tavan
teollisuustyöväestöh järjestön.
Ja näiden seikkain lamauttamana o-vat
nuo etuVartlotappiot • kärsityt.
Mutta se proletaarijoukko, joka tais-
;elun päätyttyäkin seisoo- yhä Tiskolli-sena
Kolmannen 'Intemationalen l i ­pun
ympärillä ja ollenkaan perään­tymättä,
pysyy taistelupaikallansa, se
joukko ön paljon varmempana lopul­lisen
voiton takeena, kuin mitä olisi
pelkissä numeroissa tapahtuva järjes
töjen ja jäsenten kasvu. Vain vedes­sä
opitaan' uimaan, vain taistelussa
valmistaudutaan ratkaiseviin taiste­luihin.
Vaikkakin sotilaallinen ylival­ta
Saksan työväestön ensimäiset va-pautumisyritykset
on- kukistanut, niin
on Saksan työväestön parhain aines
perääntymättä jatkava alkamaansa
vapautustaistelun tietä. Vasta hävi­öiden
kautta päästään usein ratkaise
vaan rynnistykseen, vasta häviön kär­sineenä
ymmärtää työväkikin 'käyttää
uuden taistelun tullen kaikki voiman
sa voittaakseen.
Mailmanpla ei ole pysähtynyt vain
Keski-Europan porteille,-jopa itse v i ­heliäinen
työväenluokan olemassaolo
on käynyt entistään epävarmemmak­si.
Viimeinenkin kapitalistisen järjes­telmän
suoma elämanlahja, mahdolli
suus olla europalaisten työmarkkinoi
den kintain laskijana ja ylelsmäilmal
Ilsen kapitalismn orjana, sekin riiste­tään
työväestöltä. Teollisuusala toi
sensa' jälkeen seisahtuu, työttömyys
kasvaa peloittavasti, vallanpitäjät sei
sovat neuvottomina perikatoa uhkaa­van
tulevaisuuden edessä. «Kunin­kaan
viimeinen järki» on tullut porva
riston viimeiseksi pelastukseksi. Väki­valloin
koettaa valtaa käsissään pitä­vä
luokka tukahuttaa proletariaatin
elämän. Virallinen valtiokoneisto ei
tyydy enää kapitalistiseen itsepuolus
tukseen. Valtiojoukkojen puolella o
vat erityiset, ludkkakaartit, kunin­kaallisen
Italian armeijan rinnalla
ahdistelevat työläisiä fascistit, itäval­talaisten
valtio- ja 'poliisijoukkojen
tueks^ tulevat suurtilallisten palkkaa
mat piiskuri joukot. Porvaristo el käy
enää taisteluaan yksinomaan palkka-renkiensä
avulla, vaan se itse kiiruh-taa
paikalle ^miekka kädessä luokka­etujansa
puolustamaan. Vastakohdat
kasvavat joka päivä. Kapitalistit luot­tavat
oikeistososialisteihin j a keskus
talaisiin tyoläsiin ja jäävät Icylmästi
entisillensä ja ajavat entistä riisto­politiikkaansa
ollenkaan välittämättä
«koetelfröjen» työväenjohtajain anb-mxiksista
ja Hevennysyrityksistä. Ju
kisesti ^ettuvat he vastustamaan
työläisten vaatimuksia j a heidän elä
män tarpeita. Uutta vastak:ohdat
kärjistyvät Vain. Työttömiksi tulleet
nälkäiset joulcot syöWyvät pian kapi­talismin
linnaklceenmuureja vasaan;
Monta hyökkäystä on j o tehty, monta
niistä on lyöty takaisin, monet par-halmpamme
ovat uupuneet ;tästelus
sa.'Mutta talouäellinen hätä ajaa uu­sia
"Voimia taisteluun; nostattaa uu
den liatälJoonan sortuneen' tilalle^
«KehityWkulkee Itsestänsä, sitä ei voi
da jouduttaa, eikä hidastuttaa». Nä­mä
oppi-isämme Karl Marxin sana
viitoittavat meille /tietä taistelussam­me.
Mutta me emme saa jäädä taika-uskoisesti
kehityksen kulkua odotta­maan,
meidän on tapausten kehittyes
sä kuljettava tapausten mukana ja sii
nä mielessä tulee meidän kehitystä
Kirj. L , M a r t e n s.
Jokainen käsittää Venäjällä, etti
venäläisten työläisten palaaminen A;
merikasta 'On ä ä r e t t ö m ä n suurimeib'
tyksellinen tekijä meidän teollBas-aitostemme
ylös rakentamis jrityl-sessämme.
Erinäiset Soyiettilaitoli
set, Joille tämän kysymyksen kasitie
y kuuluu, ovat r y h t y n e e t sitä vaka­vasti
harkitsemaan ja tulevat ne teb
mään ^kaikkensa löytääkseen tyydylti
vän ratkaisun tälle pulmalle. Puolus­tus
ja työneuvosto oli ensimmäiscji
käsittelemään sitä. . Päätettiin ettj:
Yhdysvalloista palaaville työläisijl-m
i l l e tullaan luovuttamaan kokonai­sia
•• myllyjä ja tehtaita sopimnjteii
kautta, edellyttäen, että he näyttäy­tyvät
kykeneviksi johtamaaa teolli­suuttansa.
Myöskin päätettiin avjs-^
taa k a i k i l l a mahdollisilla > .keinoffj
Amerikassa olevia työläisiä maodor
t a m a a n kaikenkaltaisia osuustoimintt
järjestöjä myös maanviljelyksel-lisläi'joille
hallitus aikoo luovuttai;
määrätyksi ajoiksi ^a". ehdoilla erinäj-;
siä työmaita ja tehtaita, taikka joati-lasta
maata, y.m.' Kaikki nämäHK
kat samoin kuin siirtolaisuudenkin jär
jestäminen on jätetty kansan työlo:
missariaatin erikoiskomitean haltnia
Tämä komitea on kokoonpantu ylio-;
m ä n kansantalous neuvoston ja aa-mattiunioitten
edustajista. Minäolea;
myöskin väliaikaisesti siinä komitea.-
sa.. Koska oli m a h d o t o n t a i J ä s »,
t ä l l ä kertaa mitään laajempaa siiit»^:
laisuutta, täytyi komitean ensityÖ-seen
k o k o n a a n lakkauttaa siirtola^
suus -Yhdysvalloista. N i i n pian to;
siirtolaisten vastaanotolle tarpeel*
set seikat bn saatu järjestetyksi, h^.
t e n riittävästi" asuneita, sekä konei-to
joka huolehtii siirtolaisten m
tukaesta eripaikkakunille, sanio3/
kuin tyOTsaannista; y.ra.ja niin p j :
kuin o l l a a n tilais. järjestämään siii»;
laisuutta s e n lähtökohdastaan, nit,
yhdysvairoista käsin, tullaan betii^,
jat a v a a m a a n siirtolaisuuden vas««.
ottamiselle. Ensimmäisiä valttaM
tSmyyksiäja-faraillaan onjarjeste^,
Moskovassa, Fietarissa ja moissa _
kuksTssa on jo otettu askeleita 2^
ja asunnnon hankkimiseksi s u ^
s i l l e . Kysymyksen loppuo^J^JJ
V B s t a sitten Järäestääjcunhan f t i .
ti h a l l i t O B on saanut lähetystönsä F»
rastetuksi Yhdysvaltoihin.
A»criK«.ta^««P"««t t y 5 l iW
na mieiessa luiee meiaan senitysia •tyoiaisrynuj""^' - \v'l2iifP^
jouduttaa. Mitä nopeimmin ja voima- yhdysvalloista palannut W ^ '^^^^
peräisemmiri me täytämme velvolli- sai'haltuunsa hyvin "^^"^ ^ -jore-tehtaan
«Amon> i l " ^ " ^ "
pitalismia palvellen odottaa, on teh-y'
suutemme, sitä voimakkaammin -ja
varmemmin syntyy meille taistelun
voittama järjestö, ja sitä nopeammin
saamme me riemuita — kapitalistisen
[•yöstölinnan raunioilla.
•Komitea on jo alot^anu^^o-^
t e l y n ^ ö - ja-puolustu
suunnitelmien mnkaise.a, m
kysymyksessä kokonaisten te
luovuttaminen Amerikasta
työläisryhmille. . Niinpa ^^^^^
rimme Arthur Adams, e n . r ^ .^
Yorkin teknillL=ena^^u.-yM;^^^^
johtaja on tullut v a h t u f e ^ j j j i ,
män. tehtaan.taloudenhDi^^'-"'