Vapaus, March 20, 1951

              ;SMÄ: i i i i m
Sivu 2' Tustauia, maalisk. 20 p. — Tuesday, March 20
oi! vumUh Canadian»
näent Labox
taUUbedKor.etlL 1917. Authorized
tt teeaaa class mall tbe Post
OCBoa Dcpartmfat, Ottava. > PUb-
HAedtimoe weeki7: T n e s d a y c ,
Ttnmdajnrand BatmdayB J>y VatMins
«liblidilng ComiMQy LUL, at lOO^KB
B l n ^ W, fl^idlnny, Qnt, Canada.
Ttieptumea: M o e a a Offk» 4^20%,
Edltoäal Office 4<4209.' yfimiHprf
a SoksL Editor W. EUund, MaUlDfli
addneas Bo» 69, Badlmty, Ontario.
Adverusinff rates upon applicattoau
IVansIation tree ct charg«.
. mAVSUINliAT:
Canadaasa: l vk. d i » 6 kk. S » ,
3 kk. a^K)
YbdjnnaJlolMa: l vk. 74)0 6 kk. 8JO
Sucmessa: 1 vk. 7 ^ 6 kk. *S5
3 f e
ti i i Vanhusten jubna kohtalo,
SYNTYMÄ­P
Ä I V IÄ
•^1
1
^Vi&on lopulla saatiin Ixindonista^ Ontanosta uusi sydänjuuriä jär-
^j^taräuutislieto siitä turvattomuustilasta missä pvatvarsinlcin sellai* 7
-iet^ivanhuksetj jotka eivät enää kykene• huolehtimaan.itsestään/ja~
^oXRa. ei ole icetään läheisiä omaisia, joiden apuun soivat turvautua.-'
;-rKy$yimy5 on 51 \'uotta avioliitossa olleesta pariskunnasta, jotka
, vanhoina päivinään erotettiin toisistaan .vain sen "rikoksen" vuoksi,
r«tteiyat he voi enää huolehtia itsestään. Mr. Richard 'Knee, ensim-i^^
ipaisensnaailmansodaa veteraani, on nyt Tö^uotias ja hänen vaimonsa
'7S-vuotlas. Uutistiedon jkertoman mukaan-Knee pariskunta ei ole
vlkti^aan;saanut kaupungilta mitään avustusta. He asuivat Londonin
^icaupun^^/ Henry Jcadun 'varrella, kunnes he tulivat siihen asemaan,
j^i^vät vomeet enää huolehtia itsestään.
, ' N j^ on viety mn Knee Westminsterin sairaalaan ja mrs. 'Knee on
^cCörmidc kodissa. Sanomattakin on selvää, että puoli vuosisataa
lyhjdessa eläneet vanhukset ovat 's^
i e n vuoksi Icun heidät erotettiin aikana, jolloin he todella kaipaavat
•tpinen toisensa tukea. <Mutta -McCormicktn vanhainkotiin ei oteta
:]rajtiskuntia hoidettavaksi, j a niinon^t^ erotettu
toistaan.
(,^I^»idoniss3 tämä ^tapaus on herättänyt suurta kuohuntaa ja sitä
•pidetään päivänpolttavana esimerkkinä kunallisen vanhainkodin
ttaipeelltsuudesta. - IBpäilemättä kunnallinen vanhainkoti auttaisikin
tällaisessa tilanteessa.
' Mutta' kaikki orkeamieliset ihmiset ovat sitä mieltä, että vanhain
^bdit yksinään eivät riitä. Tosiasiassa tuntuu siltä, että jotkut
politirkot, jotka käsittaröt ja tuntevat, että kansanjoukkojen keskuu­dessa
vaaditaan päättävästi toimqppiteitä vanhempien kansalaistemme
säädyllisen toimeentulon takaamiseksi, yrittävät tällä "vanhainkoti-
^unnitebnalla" sivuuttaa koko jutun. Se olisi epäilemättä "edullinen"
ratkaisu niille, jotka haluavat haaskata ~ valtion varat mielettömiin
sotaseikkailuihin ja jättää vanhukset osattomiksi kaikista elämän­iloista.
Mutta hekin tekisivät kaiken tämä niin "säädyllisesti", että
hyljätyiksi j a osattomiksi jätetyt vanhukset kärrättäisiin pois suuren
yleisön sihnistä — johonkin hoitolaan.
i/Jos asiaa katsotaan^tältä pohjalta; niin silloin nähdään^ että tärkein
Itysymysonvanhuudeneläkelain parantaminen siten, että kaikki 65
vuotta täyttäneet kansalaiset ja asukkaat saisivat varallisuuteensa
jkatsomatta vähintäin $60 kuukausieläkkeen. Vain tämän parannuk­sen
perusteella voidaah iäkkäimpien L kansalaistemipe e^a^änehtoo,
turvata sellaiseksi, minkä he työllään ja uhrauksillaan ovat ansainneet. 1
Ja vaste sitten kun "on tällainen perusparannus (tehty vanhusten elä- >
" inänÄtpohiturvaamisekslvpidaan ajatella <Jriköisla^^^1^
^ dettttja'vanhainkoteja, jpissa annetaan holtod sellaisilte vaijhuKsilte,,
i o t k i eivät « l e sairaita,, mutta kuitenkin niin,heikkoja,fj^tteiv^t^voii
«nää itsestään liuolehtia.' • ' , / \ ie , i
^HnL Bfarl» Poäkyli, Part Arthu­rista.
Ont^ täjrttää tänön kuun 21
pnä'71 vuotta, . - • •
Mrs; .Sanna Sqväla, Waters Tovm-
^plstä kyttää tämän kuim 21 imä
7S v u o t t a . ' '
Onnlttelunune päivän sankareille!
Tervehdys Canadan misten toisesta
Mt^ miriut sanovat
j -ii
^Käytännöllisenä toUnenpiteienä tämän asian h ^
' 'etKes»««*«l«t Ontarion ioryhallituksen pitäisi viivyttelemättä ^ l i - -
v 7
4
k
auäcaisestilorotta^ vanhiiudeneläkettänauttivien'kuukausimaksuja; S^'
antaisi ii:^än^eslmerkin muille maakunnille j a mikä tärkeintä,
painostaisi liittohallitustakin tekemään jotakin vänhuudenelät;ekyky-> r
myksenratitaisun hyväksi. vEi riitä kun Ontarion hallitus vaaleihin
valinlstuessaan lupaa "parempaa vanhuudeneläkettä'\ ]o$ liittohalli- r
, itusy^ostuuvlsseihin suunnitelmiin. Toisin päin on Jcysymys;esitet-r
täVärParantakoon Ontarion maakuntahallitus*hetikohtaisestivanhuu-:
d^ieläkettä nauttivien asemaa ja antakoon siten lesimerkin siltä, että
se todella rehellisesti kannattaa vanhuudeneläkelain paTanlamista.
-oOo-
Saksan ongelma
K - " ii
mm:i^iilUptiiexnmb paljon kuulleet puheita siltä miten Länsi-Saksa ori
muovailtu "Itsenäiseksi ja demokraattiseksi alueeksi", mitä koko
Jta-Saksa kadehtii. /' "
s55-^^tta viikon lopulla, taritemmin.s^^ pnä, tuli
v;vJlänsi-Sak5an hallituksen päämajasta Bonnista .A,'P:n uutistieto jonka
t s . , n ^ ^ että Länsi-Saksan täytyy maksaa :ensi
M »vuonna imlehitysjoulckoj^^ Me voimme
PkUvltella sen mitä ajattelevat Länsi-Saksan asukkaat sellaisesta "itse-
;" täytyy maksaa vieraitten imai­se
den miehitysjoukkojen ylläpitämiseksi näin suunnattoman suuria
siirnmia vuodessa. Ja mikäli on kysymys kehityksen suunnasta,
; • «iin imaiden miehitys-p
joukkojen y^^ ensi vuonna noin viidesosa enemmän kuin
tänä vuoima. Toisin sanoen Länsi-Saksan asukkaiden täytyy tyytyä
^^^Ä ^ ja maksaa lisiiäntyvässä määrässä
oolehlttäjllleen!
' Näin ovat Länsi-Saksan ''itsenäisyyskyöymyksen" kohdalta asiat
' kun puhetta punnitaan käytännön vaa'assa.
7; Entä? sitten Länsi-Saksan "demokratia"? Me tiedämme, että
ii^Kruppit ja muut Hitlerin taustamiehet on nostettu takaisin valta-
K a
• V 1 ^ peloittaa ajatus, ettei Saksaa voidakaan rauhanteon
i jälkeen ulkomailta kontrolloida. Mutta minkälaista demokratiaa on
se, mitä ulkomailta kontrolloidaan?
>t Ot.t^caamme esimerkiksi New York Tinvj-iin kirjeenvaihtajan Drew
?lfiädlet^^^ sielunva6<lar
^ tus. Lainaamme häneltä tavallista runsiiammin: - . '
^' > ' " Yhtenäisyyspuolueen (kommunistisen) ääncstysvoi-
',ina j a poUlttin^^ vaikutusvalta on lisääntymässä Itä*Saksassa . . .
fi'Kommunistia^ voiman kasvu Saksan Demokraattisessa Tasavallassa
w<Q^-' kyllin huolestuttava seikka kahteen jaetussa Saksassa. Mutta,
setuten näyttää mahdolliselta, kun länsivallat ja Venäjä tarkistavat
'pian koko Saksan yhdistämlskysymystä, niin tästä tulee erittäin
\J>.hiälyyttävä seikka . . . On vaikea arvioida kolmatta seikkaa, mikä
on vaikuttanut kommunistien voiman kasvuun. Tämä on hidas mutta
jatkuva parannus Itä-Saksan asukkaiden elintasossa . . ^
«-i 'Kaikkien näiden seikkojen johdosta Drew-Middleton on kovin epäi-
''jlevälnen siitä, että sopiiko länsivaltojen suostua Saksan demokraatti-vaakihln.^^^
s kasvu" uhkaa viedä vaalitulokset
..tpi^inmitä Washlngtonissa halutaan.
^ minkälaista demokratiaa se on Sak-^
Sassa; Suomessa tai Italiassa, mitä kontrolloidaan valtameren takaa,
njost^tin suuresta dpllarimäasta? ,
;^;'v ^-Meistä tuntuu kaikessa yksinkertaisuudessamme siltä, että liitto-
. j tausten pitäisi sopia seuraavasta: Saksa ei saa aseistautua uudelleen
y -^eikä^eltää demokraattisia oikeuksia kansalaisiltaan ja heidän jär- <s
^W jtetöilitäan. Tämän rajoituksen' perusteella olisi K A I K K I E N M A I -
1s j>;3P>HPJ i n l A i ^ pois Saksasta — ja annettava saksalais- •
asiat järjestä-
^yrjn^t. ^Maailman jännitystilannetta huojennettaisiin paljon siten, että
SOTAOHIEtMAN-' . .
KANNATTAMIN^ ,
Tiro:7rtru>kdiA!r
Vnited; Auto; Wörker6 ( C K » unlon
Jäänet läSiettävät OUavaan edusta­jiston
protestoidakseen autokauppo­jen
luoton rajoittamista vastaan.. ^
Uutistieto.'
• • •
V K V R O I N T I A
ON SIEIXXKCV
iNärkästynelnä Yhdysvaltain tina-toimenpiteistä
malkkalaiset käänty.
väf Venäjän puoleen Globe and
M a i l in uutisotsikko.
* • •
L I S X S Y Y MIKSI
VAPAUTTA
T U L E E LEVITTÄÄ
Victoria. - - T u o m i t e n päivälehtien
eotapropagandan täydelliseksi vasta:-
k o h d a k s i i ^ K r n vakuutukselle, "että
kaikki mahdollinen tehdään j a u h an
tuottamisejksi maaili;aaan'' ccfrläinen
lajnteatljakunnan Jäsen Leo Nimslck
Branbrookista arvosteli sitä kun le!h-distäfisä
viitattiin canadalaisten Poti­laiden
opcratloihin Koreassa sanoen
sitä "operation tappaJaksF'. -
Nimslck pahoitteli sitä kun päivä-lehdet
korostavat sotamenojen : m^-
kitystä Ja lausui: "Minä olen sitä
mieltä, että meidän ponnistelumme
maailmanrauhan hyväksi tulisi /pal­jon
tehokkaammaksi kun kansakun­nan
vaikutusvalta lyhdyttälslin mit­taamaan
sillä penisteella ikuinka suuri
määrä sen budjetista käytetään väe.i-'
tön hyvinvoinnin edistämiseksi, eikä
aseistautumista varten." — Uutistie­to.
. T A l T E L U A N h . .
ELÄMÄNKATSOMUS ,
, .llakkaat i> (ystävät: Minä iclen
muusikko, sellaisen^ taiteen :edustaja
jota i ymmäxtäväti kaikkien /maiden
kax»at. t Minä toivoisin t a i t e i l i : teke­vän
teidän elämänne r ihelpommaksli
^ttä se auttaisi teitä tekemään työ­tänne
llotsemmallar mielellä Ja, että se
auttaisi teitä rakastamaan syväUl-semndn."',
JJtfaallmankuulu säveltä-
Jä''6hostakovitch, jenka "Metsäii lau­l
u " sävellys esitetään huhtikuun 7
pnä Massey haalin suuressa konsertis­sa
Taroht035a.
«Kuinkapiftn vuosi kuluukaan. O l in
vuosi sitten .edustajana Gitstotialll-sessa
Canadan naisten ensimmäisessä
liittokokouksessa. Silloin oli tämä
Scirkko aivan täpösen täynnä intoa Ja
toimintaa^ uhkuvia' edustajia. Silloin
luotiin-pohja naisten yhtenäiselle toi­minnalle,
-.^illoin edustajat lähtivät
kotipaikoilleen luodakseen innostus­ta
oman paildkakuntansa naisten yh-:
teen liittämiseksi. <Nyt he olivat Jäl­leen
yhdessä tuodak<;een: kokoukselle
raportit töittensä tuloksista Ja usko­kaa
minua, vuosi e l o l e mennyt hiuk­kaan.
Vaikka edustajain lukumäMrä oli­k
i n paljon pienempi tänä , vuonna
kuin viime vuonna, n i in se ei merkit­se
sitä että olisimme hefeentyneet.
]?äinvastoin c n tapahtunut. Pääjär-
Jestöömme; on liittynyt paljon uusia
alajärjestöjä Ja Jäsenmäärä cn huo­mattavasti
noussut. Nämä 129 edus­tajaa
toivat ilme^ ettei ainakaan hei­dän
paikkakunnillaan ole toiminta
heikentynyt., päinvastoin on tapahtu­nut.
Mutta niinkuin Dorlse NieUen
sanoi: ','Saatte olla varmat että o-lemme
astuneet rajaviivan yli, joka
merkitsee .voiton puolelta." Hän se
losti, että raihapula on ollut monen e-dustajan
poisjäämisen syjmä Ja että
myöskin se, kun Canadan Rauihan-kongressin
kokous on ensi' kuun, alus-sa>
on tehnyt haittaa tälle kokouksel-
ICi koska se on tilaisuus Josta ei: var­maankaan
kukaan halua olla;pois.
Kuten monen edustajan raporteista
tuli Ilmi^ saattoi yksi edustaja edasr
taa tiseamitaa alajärjestöä, vieläpä u -
seampaa paikkakuntaakin, kuten kuu­lui
esim. Montrealissa tapahtimeen.
S J : n Montrealin osaston naisten.ker­ho
oli vahi rahallisesti avustanut C a ­nadan
Naistenlilton Montrealin osa>-
ton. edustajan ^ lähcttämLstä, vaikka
heilläikin viime vuonna oli oma.edus­taja.
'Montreal ei ollut ainoa, Re­ginan
edustaja edusti 3 t a i 4 eri palk-kakimtaa
ja samoin Albcrtan/edus­taja,
Täatä huomaatte, että raha on
Kirj. Mary Tohmo
ollut kiusana; E r i ' kansamsuukslen
edustajain pulma riippuu usein myös­k
i n kielivaikeuksissa, mutta tämän
tähden haluaisin vastaisuuden varalle
antaa rohkaisua. £1 siellä ole pakko
ptihua eikä pUheita pitää. Ja asioiden
käsittelyä pystyy- seuraamaan; tov^ei-den
avustuksella. , Toiseksi se 'kieli
on n i in helppotajuista ymmärtää, kosi;
ka sen käyttö Oiikkuu meille aivan Jo^
kapäiväisten/asioiden:. puittelEsa.'' Itse
puolestani kehoitanikalkkia suomalai­sia
Järjestöjä järjestämään kahviaisia
tmi', kekkereitä llöikeemmevrahoitla-miseksi.
Pankissa eivät tahat ketään
hyödytä, mutta tässä naisten toimin­nassa
j a rauhanliikkeessä onnyt. taot­tava
kun rauta on kuuma. 6 I M n i i n -
hätf sitä sanotaan. siinä .laulussakin
kaamme ne niinkuin tnnnasaauseek-semme.
Joka kannustaisi meltäfxai-.
vaarnaan esteet siltäkin puoIelta.vv'
; Eräs Montrealin: ediistajajsaiiioi^läli-
'teneensä matkaUe,; vaikka ' l r a l u > : i^
perhe oli sitä vastaan.: i !'Jos, mies' sa­noo,
että sinä et saa mennSj^Uin p i -
tää&a nalsen^Jäädä; Istumaan Ja odot­tamaanodottamaan.,
mitä? £iiby-v|
it ÄMstoverlt^kEl »ykyalkana enää
Meidän naisten;onvkefhityttäyärenem-n^
ltsenäisiksL -Me olemme e l ä n^
jonka nykyään kiiuleek3lksaalla;;ctr
ta "Enjoy you.self lt's lateir than you
think".
Niinkuin jo sanein,: edustajia oli
129. Joista 2 aina Vancouverista asti.
Suomalaisia edustajia oli mrs. iLaakso
mrs. A. H i n t ^ Toronton naisten ker­hosta,.
nrrB, I/. Jokinen,' Ja mrs,: 1.
Mattila naisten keskuskomiteasta, se­kä
mrs, E.'Kajander Yrityksestä Ja
allekirjoittanut 6 J : n osastosta. Lah­joituksina
me ^suomalaiset annoimme
Xaikklaan 55 dollaria. S J . os, $10, Y r i ­tys
$5, ke.skuskomltea $15 J a naisten
•kertio $25.
Mrs. Lucock kiitti erikoisesti suo­malaisia
tovereita Inpl Tulosta Ja A n i
Hintsaa avusta keittiössä j a kirJalli-»^
suuden: myynnissä tässä konferenssis­sa;
Olisi oUut^toivottavaa, että pai­kalliset
naiset olisivat osalllstimeet
runsaammin tämän konferenssm ' a -
vustamiseen, mutta na omat touhut
tietysti ensin. iMutta tuntusi: kuiten­kin:
olevan paikallaan kerrata tässä
synnyttäjiä J a meille, kuuluu myöskin
tämän elämän vaaliminen." T^mä äi­t
i voitti puheellaan meidän kaikkien
suosionosoitukset.
Montrealin ^utalalsten Järjestön e-diistaja
kertoiikuraavastl, k u i i i k a hän
oUluuUut 7 vuoden ikäisen poikansa
olevan aivan ^lUan nuoren käsittä^
znään äitinsä työsikentelyä TaUhanliik-keessä:
Mutta ihan erehtyi. Lapsilla
onoma havaintokykynsä J a Inottavai-suutensa
vanhempiinsa, sitä kuvaa tär
mänäidin kotomus; Eräs pikkupoi-_
Port Arthurista, mrs, I . Tulonen .Ja^ j^ca'kysyi hänen pojaltaan Davidilta:
Canadan tshekkoslovakialaisen edus­tajan
laiasunto: ."Eimeh ufiraan päi­vän
parin palkan, kuin poikani elä-inän
sotahulluJenifJttarDl6^'5, Muista­kaamme'
tämän, ^äidin sanat jp otta-
?';Qletko6lnä:tIetoinen,;että tänne t u ­lee
sota?" David vastasi: " E i tule."
'.TKlstä sinä n i i n päättelet? nteU toi­nen.
"Minä,ttedän sen aivan var­masti,
koska minun äitini taistelee
sotaa vaataan Ja sinä et tunne minun
äitiäni", vastasi David,
Huomaatteko; että meidän lapsem­me
.luottavat meihin näin täydelli­sesti:
Älkäämme antako heidän pet­tyä
luottamuksessaan. Sama toverini
miyöi<kin esitti järjestönsä ikannan ' E i -
senhowerIn .^nmohtaa pois" politiik­kaa
vastaan, "Kuinka voisivat Juu­talaiset
unohtaa, että Saksan natsis­mi
oli syynä miljoonien juutalaisten
murhaan?'' - -
. Toronton nuorisoliittolainen puhui
voimakkaasti nuorison vastarinnasta
pakollista kutsuntaa vastaan. Hän s a ­noi
etteivät meidän poikamme halua
t u l la kutsutuiksi rikollisiksi sen syyn
perusteella, että . kieltäytjrvät otta­masta
mui<ha-asetta käteensä, Näin
on msnet pojat teihneet Yhdysval­loissa,
Heti ikun ikutsuntakirjevon saa­punut^;
oVat pojat Jättitaee^paikka-kiuman
'-Ja hävinneet takaoven kaut-taJ
Näin:Jtodonnfeina iheiMt^^ t^^
taan rikollisiksi Jaimenettämään kan-salaisoikeutehia,
Mie emme; halua
näin tapahtuvan meidän :'poJilIemme,
Pakollista asevelvollisuuspykälää el
saa hyväksyä . .
:\T^
painotuksessa : : ^ i n a i s ^
gandanjummudaessa korvanjuuressa.
^'Kirjoittaudu armeijaan, siellä saat
varmasti kylliksi ihnaista kaljaa". cU
erg^kmtyöttömyystoimiston virkailija
neuvonut: VI s vuotiasta nuorukaista.
Joka oli 2 viikon ajan Joka päivä käy­nyt
toimistossa "käyttämässä" Jos Jo­k
i n paikka olisi ihnestynyt. Eikö tä-mävjDie
V Jo huii^TUttnsa {kehittynyttä
rumien neijvojenj^taxnista? Tällai­s
i a neuvoja voidaan antaa sinun . Ja
minunkin pojalleni Juuri »niiden t a ­holta.
- joille palkka juoksee: meidän
kukkarostamme.
r-SITA
TÄTAJ
KUUBOUDESISAKIN BTOT?i'
— K u n minä kuulin rouva
laulavan, onnittelin heti hänen
peansa. ,
^ Miksi Juuri appea?
— Hän o n Imuro.
::';yi;''^^'':';^';;:^:Sc
."TERVEHTXMISTÄ''
— Potilas nkyttää tänään oleranj
parempi. ^ herra tpht(M.;Bän
Jo agmiiUa- ru^w"Taan •'' «
— Mitä hän sanoi?
- — Hän sanoi, että hän timsi i t
huonommaksL
PUREVASTI VASTATTU
' Ihastunut nuorukainen: u-Enkg'
nähnyt teitä ennen Jossakin. neitiV:
Neito <vmeästi): — Paljon
dollista, saiä olin^^ ennen hoitaja
rena pHrimIplteatra^]ncc•
AVIO-ONNEA
: r ^ Minun miefaeiii kuorsaa.
— Minun e i ' uskalla; ^
«'Vastalauseiden sotapropagandaa
vastaan täytyy tulla voimakkaimmik­si.
Tuli ilmi. että monet Järjestöt m.
m. Londonissa ovat panneet vastalau­seensa
sotalDmlen esittämistä vasr
taan. esim, sellaisia filmejä vastaan
kuin ovat "Steel Helmet" ja "White
Korea". Meidän naisten i sietäisi l i i t -
t3rä k o t i - j a koulukomiteoihin (Home
and Sdhool) J a niissä esittää vastalau­seemme
sitä sotapropagandaa vas­taan
mitä tehdään kouluissa; Joka
päivä. Juuri tällainen joka päivä
toistuva propaganda tekee lapsille
vaikealKl pysyä oikealla tiellä, vaikka
YL El Sd N
KIRJEITÄ
T l u i oMitotM i a l h r n u a y U M a fcli^tltl ]•
•Iit edaiUMt kirJoilMjata mlillpiullä. Kirjeet
pilaili »Joltue, Joe mibdolUita, 200 uaaaa. T U I D
»•••luoa ISbatetlTjI kirjetU •! pd«BteU.
PAKETTILÄHETTÄJIEMME v
HUOMIOON
Maallskuim:19 p:stä läihtien olem­me
pa>*xoitetut lopettamaan kahvin lä­hetyksen
peltitölkeissä. Tölkkeihin
käytettävä pelti Umoltetaan tarvitta­van
tärkeimpiin tarkoItuT^lIn. k u ­ten
esim. pilaantuvien ruokien pak-kaiiksecn.
:iNäin ollen emme voi tämän päivän
jälkeen ottaa vastaan tilauksia p a ­keteille
joissa kahvi ennen oli p e l t l -
tör-keissä. Senvuoksl Maxwell pake­tin
pakkaus on lopetettu kokonaan
ja paahdettu Ccahvi Fennia paketeis­sa
cn nyt papuina paperipusseissa.
Hinnoissa on myöskin tapahtunut
pieniä muutoksia. Niistä Hhemmln
ijknoltufcsessamme tässä numeronsa.
'.Kahvitilanne Suomessa on edel­leenkin
kireä. Siellä tosin helmi­kuun
-lopulla Jaettiin 230 gramman
ylimääräinen kahviannos. Mutta
pltkällekös se riittää-, vähän parempi
kuin puoli paunaa. Kahvi on siis e-dellcenkln
mitä tervetullelnta, Ja mie­lellään
siellä otetaan vastaan riisit,
rusinat.Ja luumutkin, jos niitä pake­tissa
on. — Nordman Rcg'd.
.1-
Tunnettu espanjalainen
fasistikenraali kuollut
Sevilla, Espanja. — I^aaikuuksistaan
tunnettu espanjalainen f asistikenraali
Quclppo de Llano kuoli täällä lähellä
olevassa kodissaan perjantaina 76 v.
ikäisenä. Hän toimi Espanjan kansal-lissodan
alkaim Cordovon rintaman-osalla
ja o l i yleensä vihattu espanja­laisten
keskuudessa. . •
Alberta ja rotat
Edmonton, Alta.—Maakunnan l a i n -
laatljakunta on ryhtynyt käsittele­mään
ensimmäistä lakiehdotusta.
Jonka tarkoituksena on puolustaa
maakunnan kunniaa ainoana rotista
vapaana alueena Pohjois-Amerikan
mantereella. Kysymyksessä on tais­telu
rottia vastaan. Joiden ilmoitetaan
olevan Albertan Ja Saskatehewanln
rajalla tai ainakin sen läheisyydessä
Ja tunkeutuvan Albertaa kohden.
New Yortt. — Minä kirjoitan teille
siksi Inm on tärkeätä, tiedoittaa maa-.
Ilman kansoflle ne olosuhteet täällä
Yhdysvalloissa, missä"lalllisssti"
murhattiin iMartlnsvillen, Virgianltfn,
seit^em^n- neekeriä. Tätä kirjoittaesv
sani on vieläkin kauhun vaippa y l ­lämme,
' 'Minä haluan kertoa teille seitsemäs­tä
hyvästä miehestä, työläisestä, jot­ka
olivat parhaassa miehuuslässään,
seitsemästä: omanarvon tuntevasta,
rohikeasta j a lujaluontoisesta miehes­tä
Jotka otettUn henkiltä siksi, että
iheldän kai^jpalainsa unionistinen l i i ­ke
voitaisiin murskata, että Amerikan
neekereille j a -valkoihoisille prcgres-siiveille
annettaisiin terävä opetus
siitä. Jotta sodanvalmistelljain tyran-nludcn
vastustamisesta voidaan antaa
kuolemantuomio..
E i ole väähääkään epäilyä näiden
miesten viattomuudesta. Virginian
«kuvernööri tiesi, että he olivat syyt­tömiä
— ja se tieto oli myös liitto­hallituksemme
saatavissa. Heitä syy­tettiin
ralskausrikoksesta, siitä iki­vanhasta
jutusta. Jonka avuUa on
otettu lukematon määrä neekereitä
hengiltä etelässä. Virginian valtiossa
ei ole koskaan teloitettu valkoihoista
raiskauksesta: mutta viitisenkymmen­tä
neekeriä on teloitettu tästä -väite­tystä"
rikoksesta. iil4|t!|HUi
Vähän enemmän itse näistä mleihfe''
tä. Minä timnen niistä yhden mie­hen
vaimon, viiden lapsen äidin. Hä­nen
mi«diensä, Francis D. Grayson,
otettiin hengiltä telotuksen toisessa
vaiheessa. Kaksi nuorukaista, kaksi­kymmentäyksi-
Ja kaiksikymmentä-ka'ksl-
vuotiaat. kuolivat yhdessä hä­nen
kanssaan — arvokaasti ja täysin
tietoisina syyttömyydestään. Ne n e l ­jä.
» Jotka oli teloitettu aikaisemmin,
kohtasivat kuolemansa samalla t a -
vall.1 — hiljafsella syytt^myyslausun-nolla.
Vankilassa oloaHtanaan he o l i ­vat
opettaneet toinen toisensa kir­joittamaan''
Ja lukemaan.- He kasvoi­vat
ymmärrjiksessä Ja tietoisuudessa
kuten hyvät, yksinkertaiset ihmiset
tekevät. He voittivat Itseään koh­taan
rakkautta Ja kunnicltusta. Ja
kuolemassaan he ijollvat paljon ylem­pänä
kuin ne halveksuttavat pelku­rit,
Jotka tappoivat heidät.
Milloinkaan aikaisemmin Amerikan
hallitus ei ole osoittanut niin tuntee-lionta
vällnpltämättöm}-yttä: kansan
toivomusten suhteen. Teloitusta edel­täneinä
päivinä nousi satojentuhan­sien
protestihuuto. Useissa Jcaupxm-geissa
oli mielenosoituksia ja jouk­kokokouksia.
Richmondlsca j a Wash-hagtonissa
marssi kuolemanvartlo
keskeytymättä kuusi päivää. Presi­dentti
Truman Ja Virginian kuver­nööri
saivat tuhansia, jopa miljoonia
"Käsittävätkö he koskaan että tap-
, Kirj. ^oj^^raj^ast.
paminen ei valmeröaiineität" A-.
> Perjantaina, ensimmäisenä-teloitus-päivänä,
minä etsin i i e / N e V i York
sähkeitä. Muita nämä' eivät 'vaikut­taneet
heihin xeii. enempää'kuin" l i e i -
dän uhriensa* käreimyk^t KOTeassä.
Mxiista, maista .saapuneet'protestit
saavuttivat sellaisen, märän, että mei­dän
lahjusteleva Ja mätä New Yor­kin
lehdistönuneikin joutui''sitö^
hän kuvaamaan, vaikkapa väin l y -
hyeillä irvistelevillä huomautuksilla,
mitkä oli ihaudattu takasivuille. MUt-ta
Valkoinen talo pysyi'jäykkänä . Ja
vieläpä yhdennellätoista hetkelläkin,
jolloin mrs. Grayson lapsineen käveli
itkien kuolonvahdissa Pennsylvanian
Avenuella. Yhdysvaltain presidentti
katsoi tarpeettomaksi seikaantua syjrt-tömien
meisten murhaan, :
N i i n he kuolivat. Minä oletan, et­tä
oli tarpaellistä näille paheeUisllle
miehille, jotka johtavat •'kuoleman­tanssia
Amerikassa, .tehdä, selväksi
meille, ettei heitä pysäytetä heidän
oman kansansa protesteilla.;^ Korean
terrorin Ja murhan vastineeksi pan-tun
terrori Ja murha kotona. Meitä
varoitettiin. Mutta muutama tunti
ennen teloitusta eräs Harlemin nee-kerityöläinen
sanoi minulle:
Timesistä Jotakin lytoyttä lausuntoa
asiasta. Jotaikin sen tosiasian tunnus-;
tamlsta,^että k a i k k i ei ole hyvin maas­sa
missäsyyttömiä ihmisiä otetaan
tällä tavoin hengiltä. Sen sijaan m i ­nä
löysin seuraavaa: -
• ' K o k o tavoitteena l-ssä tapaukses­sa
pitäisi olla ,ei Jonkim yksilön elä­män
miirskäaminen. Vaan lojaalisuu­den
palauttaminen moraalilain saii-teen.
Jos näissä päätöksissä on ollut
erehdyksiä^ ne erehdykset ovat arme­liaisuuden
puolella. K u n moraalilaki'
On rUttävän luja j a feun sitä nouda­tetaan
riittävän laajassa mittaikaa-vassa.
n i i n siinä.ei voi olla armeli­aisuutta.
Onko asia näin nyt? Toi­vokaamme
niin."
: Vilttasivatiko nämä hurskaat sa­nat
M ^ t i n s v i l l e n neekereihin? E i ­vät
viitanneet ^ he olivat kuolleita,
kaiken armeliaisuuden ulkopuolella.
Ylläoleva o l i Timesin anteekslpysrte-l
y siitä, kun natsimurhaajain kuole­mantuomiot,
peruutettiin. Times ei
katsonut tarpeelliseksi pithua mitään
siitä mitä tapahtui Virginiassa, v
'Miettikööt •maailman kansat näitä
seikkoja seuraavalla kerralla, kun he:
kuTmtelevat "Amerikan Ääntä".
vanhemmat yrittäisivätkin parhaansa
selvittää tilannetta oman ' katsanto-kansa
mukaan. Eräskin äiti kertoi
tavanneensa pikkupoikansa tutikimas-sa
ahkerasti sanomalehden uutlsosasr
toa. Hän kysyi, että mitä nyt on t a -
pahtimut, k im poikaa ei ennen kos­kaan
ole kiinnostanut leOiden etusivu.
Poika vastasi, että opettaja on käs­kenyt
heidän seulota tietoja-'Korean,
rintamalta ja sitten selittää hänelle
kaikki havainnot, esim. kuinka (korea­laiset
rääkkäävät Ja ampuvat ame­rikkalaisia,
vastasi poika..-JOkp ppetr.
taja käske teidän etsiä niistä',5ita>:mij'j
tä amerikkalaiset tekevät ^jj^t^^ealai^-
sille? ikiysyi äiti. E i , sitäj^lppbttkjä
(koskaan kysy, oli pojan .va^iK|.i '^'l *''
' K u n : fkatselemms esimf ^knTOlehtia;^
n i in havaitsemme • kuviai.' Joissa neu-vastaim.
.„HevVlettävät";Canadaah 1
lon ::60-vuotisjuhlaav:ensi :ikesänä.
l o in he tulevat paljastamaan
llssankarina muistopatsaan. He;:
sovat tämän patssänmuistuttaT!
heitä sUtä, etteivät tulisi
taistelemaan omaa kulttuuriaan
taan. Jos eivät kansat räkai
maa kansallista kulttuuriaan,
eivät ne myöskään rakasta eivä
kunnioita muita kansallisuuksia
niiden kulttuuria.
Edmontonin edustaja kertoi,ettäö
Jyä tulee kovasti maan alta, mutta (
tä yhtä kovasti ^sitä'l£uljetetaan ;
•Hän sanoi, että 'he siellä* tuntevat;
dan- vaaran todellisemmin kuin
muut. - Siitä on heillä aina
miilstutuksena päivät pitkät kuulit
alinomainen Iraitokoneiden
Pommittajat tulevat J a menevät,
tämittaiset ilmaharjoitukset ja sen g
hella muu sqtaprt^ganda on on
^tekemään ihmisen sairaaloisen
nittyneeksi. Hän sanoi, että
tassa on koteja Joissa; ei öle
puhumattakaan katujen meri!
loista, i. Tämän hän sanoi vertau
siihen,?'iun Montrealin? edustaja
toi heidän vaatineen merkkivaloja i
rääseen kulmaukseen,missä kou
set ylittävät kadun joka päivä;
t a ^tuloksia :ei ole näkynyt.- Alt
liajsej;-pvat'turhaan vaattaeet "
c»ies<^tlit!y!3rautoJa varten. Hän i
baji, te^k5h!&i, ettäi nämä taistelut (
p i ^ J ? 4 # J H i i l s t e l u n rinnalla n
meälä.'on edessämme Säliyttr"'"^
me raiihan;; Jos - emme°>Voi •
kuvia Joissa lapset jovat arähmysillääh
pulpettien välissä', kädrt; -päaii ispoja-';
na. Lapsien ralelestä|täniäf, harjoitus
cn yksi Ihupa^immista hetkistä, .kun
saa olla ero:sa ikävistä oppiameista.
Mutta samalla heidän päähänsä pän­tätään,
että S2;^apähtuu' venläistä a-^
tcmipommia vastaan. Lapset saavat
siten päähänsä, että sota tulee Venä­jän
taholta j a (heitä vastaan on pakko
ruveta valmistautuihaan. • MMlksl- el
fiouluissa opeteta havainnoimaan so­dan
tuomia kailhuja todellisessa kaa­meudessaan,
eikä vain kuinka pul­pettien
alla ryömimällä vältetään a -
tomipcmmit.. Miten voimme turval­lisella
mielellä jättää lastemme kas­vatustyön
tällaisten haltuun? Toi­nen
mikä olisi lopetettava, on sotilas-koulim
pitäminen oppikoulun yhtey-de^
ä. Joillakin paikkakunnilla on
jo noustv^ sitä vastustamaan.
Ukrahjalaisten edustaja kertoi hei­dän
, Järjestönsä lähettäneen protes­t
in Kurt Meyer in j a muiden sotari­kollisten
vapauttamista vastaan Ja s a ­moin
Saksan, uudelleen aseistamista
•muun puo
.flSeuraavaa «äänestystä silmällä
täen-mulsta&aslmme Canadan
nisteri Öt, Laturenitin Globe and
lehdessä Julkaistua lausuntoa»
annamme liintojenjnousta". My
saman: lehden kanta lapsiavust
nähden, että sen lopettaminen
hinkoita ketään. Siis; lapsiavustuk^
sen. Joka meidän * katsantokar
me miikaan on hyvin tärkeä ja
ka korottamista me vaadimme
pros., lopettaminen eLGIoben mukas
tulisi Canadan 1352,000 lapsiavusb
t a nauttivassa . perheessä he
mään mitään (huomiota, mutta
olle se tuottaisi huomattavan
tön vuodessa Ja se voitaisiin käy
sotateollisuuteen; Niinhän se oli:
lerinkin tunnus, että "pyssyjä
asemesta". Kuiterikin voin
sitten vuoden '1948—1949 on vähe
nyt 19,250.000 paunalla J a yhä
nee. koska voin hinta on noussut «>l
nakin' täällä Torontossa 82 senttfii
paima Ja yhä nousee.
(Jatkuu)
PÄIVÄN RÄKINÄ
"He hiihtivät kuin alcat. tr
tehtäisiin rauhansopimus Saksan kanssa tänä vuonna. Kun Saksasta
vedettäisiin pois kaikki ulkomaalaiset sotajoukot, niin siten tulisi
sotaprovokation vaarakin pienemmäksi ja samalla saksalaiset voisivat
, aloittaa kansallisen elämänsä uudelleen.
Anteeksi, arvoisa naisväki! Otsikko
ei ole allekirjoittaneen keksintö, eikä
meillä ainakaan tällä kerralla ole m i ­tään
^ muutakaan hampaankolossa
naisväkeä vastaan.
Lainasimme tuon otsikon Suomen
Vapaa Sanasta,: joka taas puolestaan
oli lainannut sen Ruotsin Svenska
Dagbladetin palstoilta Ja on se siis
viimeksi mainitun lehden kirjeenvaih­tajan
tai urheilutoimittajan neron
tuotetta.
Kuten valistunut lukijakunta Ja e r l -
koisestikin päivän tapahtumien tasol­la
oleva urheiluväki hyvin tietää, on
urheilu kapitalistisessa maailmassa
asetettu palvelemaan ruumiin kult"^
tuurin perustarkoituksille • vieraita
pyrkimyksiä.
. Kaikkihan me olemme yksimielisiä
siitä, että ruumiin kulttuurin — voi­mistelun
Jar u r h e i l u n— peruspyrki­myksenä
tulisi olla ihmisten, koko
kansan, ruumiillisen kuntoisuuden ko­hottaminen
j a kehittäminen.
N i i n el kuitenkaan käytännössä ole.
Melkeinpä poikkeuksetta kaikissa k a ­pitalistisissa
maissa urhellutoioainta
on saatettu palvelemaan valtiovallan
Ja sen takana olevan voiman tarkoi­tusperiä,
sekä sen lisäksi urheilijoista
on tehty kauppatavaraa, Joita oste­taan
Ja myydään. ^
Lukuunottamatta kapltaUstinmiden
työväen tirheiluJärJestOJä -7- Joissa
niissäkin on Jo paljon mätää varsin-
Neuvostoliiton Ja Kansandemokratia
maiden urtieilutoimintaa. ei urheilusta
kimnon Ja sopusuhtaisuuden kehittä­jänä
voida Juuri puhua. : ,
Tästä siis Johtuukin, että kaiken­lainen
keinottelu., kauppa ja lahjomi­nen
rehoittaa kansainvälisessä Ja
myöskin monien maiden kansallisessa
urheilutoiminnassa. Varstakin "ame­rikkalaiseen
elämäntapaan" kuuluva
"urheUu" on pelkää rahanhankinta-hommaa,
bisnestä Ja kehiottelua, l u ­kuunottamatta
luonnollisestikin Joi­takin
pieniä V kyläseuroja, mi&ä se
saattaa olla viatonta ajanvietehom-maa.
•~ iNäin k im on asiat, silloin myöskin
porvarillista urheilutoimintaa palvele­vien
Julkisuusmiesten urheilukirjol-tukset,
arvostelut ym. ovat saman
linjan mukaisia. Heidän koko-"älynr
sä" Ja taitonsa keskittyy "oman. tava­r
a n " ylistämiseen. Jotta sillä. kauppa-markkinoilla
v:oUsi mahdollisimman
korkea myjmtiarvo.
liUllota vieraat on tunnustettava
.voittajiksi Ja paremmiksi, el sitä*teh­dä
rehdisti Ja tosiurheilljamalsestl.
vaan etsitään kaikenlaisia syitä Ja
muttia. Jotta yleisö sittenkin — sel­vistä
tosiasioista huolimatta — näki­si
omat parhaina. ;
Luonnoilla silloin on. että se mon­ta
kertaa Johtaa hullunkurisiin seli­tyksiin,
kuten nyt' HolmenkoUenin
"hiihtojen Jälkeen Ruotsissa. J o n k a u r -
Ericssonin mukaan, palvelee kapita­listeja.
Suomen loistavan 18 km. hlihto-
> voiton Johdosta kirjoitti Svenska Dag­bladetin
edustaja seuraavat "kauno­puheiset"
ri-vit:
"Suomalaiset voittivat hiihtota-
: pansa. tarmonsa, kevyen ruumlin-rakenteensa
Ja vahvojen käsivar-siensa
ansiosta. Suomalainen h i i h ­täjä
ei yritä esittää kaimista h i i h ­toa,
vaan heittää syrjään kaikki
esteettiset näkökohdat. Hän Juok­see
Ja kipuaa, sylkee Ja raivoaa se­kä.
käyttä3?tyy kuin Joupporatti l a ­dulla,
i MUIoinkaan ennen, en ole
nähnyt niin paljon hnonoja hiihtä­jiä
yksissä kilpailuissa. Ja hno-.
ncmpia kalkista olivat sdoualaf-set.
He hiihtlpäi knin akat täi
aloittelevat tai pilten vaiö.. Mutta
he hiihtivät m"äärätietoisestl Ja
lujaa.: Ja;ennenkaikkea he eivät
onnistimeet .voitelussa paremmto
kuin ruotsalaiset. (Tummennus
aUek.)
Eikö olekin kauniisti Ja mojovasti
sanottu. Suomalaiset siis saivat k i i t ­tää
voitostaan huonouttaan Ja "akka-maisuuttaan".
-
Norjalaiset, Jotka eivät olleet toi­voneetkaan
kunniaa hiihdossa, nos­tivat
lakkiaan suomalaisille Ja saAoi-vat:
"PIkahlUxdon valtius on- siirty­nyt
Suomelle Ruotsilta". Mutta heil­lähän
ei ollutkaan oma lehmä ojassa.
- Paljon pidättyvänomin kirjoittivat
Ruotsin lehdet sUIoin. kun amerikka­laisen
"isäntämaan" Jääkiekkojouk­kue
esitti Ruotsissa ensiluokkaiseesi
malnostetulfe Jotikkueelle häpeällisen
huonoa peliä, vaikka olikin perinyt
Mutta Jotakin kuitenkin täytyi 1
noa yleisön tähden. Niinpä eräs 1
sanoi, että " e n in mitä amerikkalaa
t a jääkiekkoilijoista voi sanoa
että Jofi ovat kilttiä poikia",
oli vähän rohkeampi Ja sanoi:
rlkkalaiset olivat samassa
huonoja Jääkiekkoilijoita kuin
Iäiset oUvat hyviä nyrkkelUjöitä."
Mutta kun tässä t u l i puheeksi
näläiset Ja varsinkta nyrI^illJät.i
ka löivät 14—2 n i i n ruotsalaiset r
suomalaisetkin. -: n i i n palautet
mieliin miten heitä Suomessa;
syystalvlsen %'ierailun aikana
teltlin. ^ ,
Porvarilliset Ja irteläpä
sakkiinkin kuuluvat "nyrb
pertlf ,r-yenyivät vähän;, jok
kuin amerikkalainen punikuini^'.
täessään väheksyä neuvoston
jäin etevämm3^ttä. ^ •
"He käyttivät voimaa
kbvaa* 'Ja' voittivat sen ansiosta, -
. joutivat Suomen lehdet. Niinkoin«
nyrkkeilyn, varsinkin hyvän
lyn. edellytyksiin kuuluisa kovaa
minen, sillä eihän nyrkkeily
toputtelemista olekaan.
Tässä tapauksessa kuului
laisten korvaan paremmalta
taa, että "Neuvostoliiton nyr»
Jotikkue on maailman paras.
sUtä puuttuikin kaksi sarjansa
taria".
''Sellaista se on siellä porvarien'
heilufaommassidcin, rehtiys Ja ^
puuttuu, niinkuin yleensä
muiissakin porvarin touhussa.
työvSenUrhellullike. 'joka
laajojen kansanjoukkojen:
kulttuurin kobottamiseeti.
maalle Ja ^känsälle tiodällsta i
kin korkeimmilla portailla — sekä hetlujojito. , moukarlmestari Bosse vierailunsa maksuksi 54jOOO kruunua:, . ^ ;. r- Ka