1951-04-03-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, huhtikuun 3 p, — Tuesday, April 3,1951 tteele OJBtiBTr) Independent l A b o r Olgan o f F i n n i s h Canadians. E s - telijifllied 1 ^ 6, 1917. A i i t h o r i z ed as second elass nuM by the Post O f f l c e Department. Ottawa, P u b - Usbed thrice weeUy; TUesdays, I b u n d a y s a n d Saturday» hy V a p a u s. P u b l i s h i n g Company UdL> a t too-102 <r Yhdyavaliöussa: lam St W., Budtrtuy, O n t . , C a n a d a . 16uowi-fisa: Telephone»: Bu«in«»$ Offlce 4-426«. PjiltarlHl Office 4-4265. Manager B . s u k f i l . Bditco' W . E k l u n d . BSaUing addrezs Box C9, Sudbury, Ontario. AdvertljEing: ratesrupon applicatfon. TVaasl&tlon f r e t öf charKe, T I L A U S H I N N A T : Cänada&%j>: 1 vk. 7JOO<SI k i t , 3.75 1 vk. 8 ^ C Jck. 4^30 1 "lIc. B.50 O k k . 4.75 -JS i i t i l i i^fl ', '< Soti^nin^jujen räminästä huolimalta voidaan tämän rauhankokouk- #.f44 •' \'aen aattona todeta, että rauhan säilyttäminen on mahdollista — »» ^Rauhan puolustajain kokous' y^^p'-' ICoska tämä ön Vapauden viimeinen numero, joka varmasti ehtii hi'' V Tonontoon ensi lauantaiksi, jolloin sx-llä tarkr^nmin .sanoen Bathurst ^ - Streetm avarassa ja -komeassa kirko3.fa avataan Canadan rauhafl-puohistajain kolmas kansallinen k^/kou^^ niin lehtemme esittää täten ' / teryehdjitsensä ja onnentoivoiufesensa kaikille rauhanpuolustajille Sf heidän poliittisiin tai uskonnollisiin'mieJipiteisiinsä sekä it>tunsa j a ^ f'¥;^-t ^:assallisuuteensa katsomatta. Erikoisen tulisesti ja .sydämellisesti ; haluamme kuitenSun tervehtiä niitä maanmiehrämme ja -naisiamme, Q _ jotka eri puolilta Canadaa ovat muiden cänadalaisten" rauhanpuolus- ^l^',^ tajain kanssa tähän kokoukseen tulleet. Teidän työnne ja uhrautu-f ^j,^ Vaisuutenne rauhan asian hyväksi on ^unntak:si kaikille täkäläisille ;ji'r*' «naanmlehillanme ja fcelpaa esimerkrkÄi kaikille niille, jotka haluavat. i^/y kanssaihimtstensä ja koko tämän maan parasta onnea. , , Tatäjurjoittaessa puhutaan iiitä, että Toronton räuhankoKoiikseen A odotetaan saapuvan y l i kolmetuhatta edustajaa, että edustajien jou- Br.j^Vv Jwssa on työläisiä, farmareita, lääkäreitä, pappeja, lakimiehiä, ja /'l että^tiiin valtavasti on rauhanliike kasvanut, että tätä kansallista 3; ^ kokousta joudutaan pitämään samanaikaisc^stl kolmessa haalissa. /V( ,.!Mitä.tamä rauhanpuoiustajain rivien valtava kasvu käytännössä ^V^' ,nieflutsee^ 5e voidaan nähdä seuraavasta: Toruntusta ja sen j^mpäristös- 'CX''-iJi odotetaan noin 2,000 edustajaa. Quebecin maakunnasta odote-taanc tulevan lähes 500 edustajaa. YVindsorista ^tulce 100 edustajaa j a Hämihonista 200 edustajaa. ^ -Ttrinen esimerkki ivoidaan ottaa täältä Sudburyslu missä rauhanliike sai järjestöllisen muodon vasta -viMne vuonna ja on «jen vuoksi »Canadan rauhanpuolustajain ensimmäiseen kansalliseen kongressiin osallisiui kolme sudburylaista. Viime vuonna pidettyyn toiseen kan- ^ salliseen kongressiin osallistui seitsemän edustajaa. 'iHnä vuonna 'paikallinen ' rauhanneuvosto tietää jo varmasti, että täältä lähtee Torontossa pidettävään kansalli.$een rauhankokoukseen ainakin 5 autolastia edustajia, kaikkiaan 20 henkiioii, jotka edustavat eri unioita, järjestöjäja yhdistyksiä. mm f että rauhanpuolustajat käyvät voiti(}t.saa taistelua .sodanlietspji taan kautta maailman. ISssä^niielessä Vapaus tervehtii ensi lauantaina alkavaa, Canadan kansallista, rauhankokousta. Meillä ci ole mitään salattavaa sen vsuhteen/vettä Vapaus on tehnyt kaiken voitavansa tämän rauhan- : kokouksen onnistumisen hyväksi. J'äinViLstoin ane pahoittelemme ivsunsitäj että kaikista ponn ;0n liian pieni ja vaatimaton iii.ssii tärkeässä asi:issa. oOo liyvien puheiden katteeksi tekoja iCanadan kuuluisin elossa oleva tuomari, Ylioikeuden tuomari Ivan Randji joka tuli ainionistiscssa lykkeeisä tunnetuksi ja pidetyksi päätöksensä johdosta; joka kansan keskuudessa tunnelxian ''Rad, formu-nimellä, korotti Viime viikolla äänensä kansalaisvapauksien puo- -^•i? '"^AT V jggj^ varoitti canadalaisia ertkoisti,ii sellaise,sta hysteerisestä noita-ijahdista mikä on nyt Yhdyiivalioissa käynnissä, j a mikä nostaa nimaa päätään myös tässä maassa. Puhuessaan Torontossa Amaljiamated Clothing VVorkers of America : johtajan Sidney iiillmanin säätiön järjestämässä tilaisuudessa tuomari Rand korosti, - että lain täytäntöönpanijoihin yritetään vaikuttaa erinäisillä painostusJieinoilla, Ja hän jatkoi: ; ? "Puhtaasti henkilökohtaisen painostt;ksen ulkopuolella on hallittuk- ? sen sekä sosiaalisten ja taloudellisten ryhmien painostus (lainvalvojiin nähden). Ja kaikkein vaikein on ehkä käsiteltäväksi yleisen mielipiteen painostus, kun se toimii pelon, {janakin ja suvaitsemattomuuden ilmapiirissä. <^ ; ^^^^ pelon ylivalta, huolimatta siitil kuinka oikeutettua se on,:on Yhdysvalloissa johtaiuit monta ihmistä luomiottomaan epäi-. *lyy» ja syyttelyyn kanssaihmisiään kohtaan, minkälaisia :isioita ei ole iisein tapahtunut vapaan h:illituksen maisia. =/'Lakiasäätävissä^^1^ on anntttu kiihkeätä laisteluhäasteltai urkkijoin häi)eä]lisyyksille. Ja <e kuvastaa yleistä ivaa ja hysteriaa. - "Todellinen puhevapaus on tullut pilkan esineeksi; ihmisen isösiäa- Jiiien ja taloudellinen elämä void^iau tuhota juomirvkten juoruilla • 1^ - e , **^litä täytyy lakkaanialtat lyssä" ja lakien täytähtöönpanos.sa t>tkeuslaii»kset ova erikoissuojeli- , joita epäpopuläärisille asioille, vähemmistöryhmille, sikä yksilön puolesta joukkoja vastaan, heikon puolesta voimiakkaita vastaan . . . " • : Kaikki yllämainitut seikat,; jos ''jt>ukk()hysteria" käsitetiiän fasistiseksi sakilaisriehunnaksi mihin tuornari Rand epäilemättä viittasi, ovat ajankohtaisia ja lämpimästi tervehdittäviä lausuntoja Canadan ylituomarilta. Totta tietysti on, että vähempiosjii.sien .sortaminen^ epäpopulääristen aiitteiden vainoaminen, heikkojen painostaminen voimakkaiden toimesta Jne, ilmenee tällä kertaa kaikkein räikeimpänä Yhdysvalloissa, missä sotokapitalistit yrittävät i)akkoke!noin ajaa niskottekvat amerikkalaiset sotaohjelman kannattajiksi. ; -Mutta tuomari Rand olisi löytänyt tällaisia suvaiLsemattomuus-nierkkejä uhkaavan paljon rajan tältäkin puokn. Ottakaamme vaikkapa se muulusehdolus,mikä nyt on tehty Canadan kansalabuuslakiin. ^> ei suinkaan "puolusta vähemmistöä enemmistöä" vastaan. Se ei varmaankaan "puolusta epäpopuläärisiä aatteita'' hallituksen vnrallista kantaa vastaan. Päinvastoin on asia! Totta on, että kun tämä muutosehilotus (Bill F6) Canadan kansa- :Iaisuuslakiin tuli helmikuun 13 pnä ensimmäisessä lukemisessa senaatissa käsiteltäräksi, niin tämä muutosehdotus ei ollutkaan vallan Olin paha, miksi sitä ohjelniapuhees.sa annetun lausunnon perusteella . alussa luultiin. 'Mutta tämäkansalaisuuslaki antaa ennestiiänkin hallituksen ministerille diktaattoriset oikeudet "ajaiu.st.Mi kontroolliin" ja täydet valtuudet tämän perusteella kieltää • väänmijattclcvalta*' kansalaisoikeuksien antaminen. Xyt tätä knnsiilaisuuslakia ei ehdoteta parän-loettavaksi, vaan entisestään huononnettavaksi siten, että se tulee i vieläkin epädemokraattisemmaksi. Selviiä on, että tämä rpädenmkraattinen lainsäädlintö, mikä tällä kerralla kohdistuu ensikädessä 'ulkomaalaisia kommunisteja" vas-taan,^ i^ olevien, sekä kaikliien : cänadalaisten perusoikeuksia. iÄi Puheetkin ovat tietysti hyviä ~ mutta näitä puheita "vähemmis-l^ llfi^^^^^ ' 1^^ niitataan Canadassa — ja kaikki-äUä utkbcnoillakin — ennenkaikkea lekojen perusteella. Canadan if4)!!4'dem(>ki^ nimi ja «naine el tule pelastetuksi sillä että ylioikeuden m Ililil 'r0 Amalls KeUy l a k e , ; , täytti h u h t i k t nm 2 pnä 79 vuotta. Tolvo-t a n m i e - o n n e a päJvänsankariUef Mitä muut sanovat V A I N Y K S I pemKEK KrgYMYS^KOKOVKSESSA Ajatus i h m i s t e n tuhoamisesta, asukoot tie W a n .Streetillä,. P u n a i s e l la T o r i l l a , D o v n l n y StreetiUft, t a i v a in pelkällä valtakadullai^ei!:meidän/kä-sittääksemme tule keskusteltavaksi rauliankokoukseiua^ ^ mikä penutuu ajatukselle, että ihnUsst voivat r a t k a i s t a kilstakysymyksensä i l m a n sotaa. Me emme ole puolesta emmekä vast a a n kommunismin, k a p i t a l i s m i n . ; so-^ s i a l i s m m , imperialismin, fasismin' t a i minkään muunkaan " i s m i n " suhteen. Me olemme r a u h a n puolesta. ~ " N o M o r e W a r " , C a n a d a n R a u - iiankongressin l e h t i . ' • • • T U O T T A A V A I N H X P E AX ^ vKokemukseni perusteella Icenraali M a c A r t h u r i n esikuntaupseerina minä v o i n sanoa päättävästi, että se mitä tehdään Koreassa, aiheuttaa' B r i t a n n i a l l e häpeää ja, Icorealaisten paheellista tappamista, — r E v e r s t i l u u t n a n t ti N i c j i o l a s Reid CoUons, B r i t a n n i an kuninkaaUlsesta tykistöstä. • • • K A N N A T E T A A N L A P I M A S T I. M U T T A I T K U E I A U T A . P I T X X BtYÖS T O I M IA . . . Olemme surullisia siitä, että O n t a r i o n pääministeri o n kieltäytynyt antamasta maakuntamme eläkeikäisille a s u k k a i l l e edes väliaikaista eläke-lisäystä . / . O l e m m e s u r u l l i s i a myösk i n sen v u o k s i , että koko,vonhuuden-eläkekysymystä heitetään k u i n p o t k u p a l l o a lilttohallitulcsen J a m a a k u n t a h a l l i t u s t e n väUllä, että se o n k y t k e t ty sellaiseen epäilyttävään ehtoon k u in lUkevalhtoverotusoIkeuden myöntämiseen maakunnille . . . Jos h a l l i t u s miehemme ovat v i i s a i t a , unhoittavat .he siis koko k u r j a n hanklceen j a a n tavat vanhuksillemme kipeästi t a r v i t semansa eläkeparannukset . . . — Siltaniemen S a n t e r i . V a p aa Sana, Toronto. Rauha voidaan säilyttää jQS kansat ottavat raulian asian bmiin L U O T T A I M U S M A A I L M A N B A U - H A T f N E t J V O S T O O N K A S V AA M a a i l m a n Rauhanneuvoston istunto a v a t t i i n Berliinissä k o l m e n k u u kauden k u l u t t u a V a r s o v a n kongressist a , Bfaailman i Itouiianneuvostonl-on ermen muuta käsiteltävä niitä olosuht e i t a , joissa o n toteutettu-Ja toteutet a a n rauhanpuolustajien Toisen M a a ilmankongressin päätöksiä. Nämä päätökset j a mm. "Vetoomus Y K l l e" ovat saaneet suurtar- vastakaikua Osia Pietro Nennin Maailman Rauhanneuvoston ensimmäisessä istunnossa pitämästä puheesta Keskusosuuskunhan vuoden myynnit oli 510,716,584 Superior. W l s . — T ä ä l l ä J u l k a i s t un Keskuso^uuskimnan viime vuoden t i l i - Ja toimintakertomuksen mukaan olivat t ä m ä n osuustakkulUkkeen (Central ; Co-operatlve Wholesale> myynnit v i i m e vuonna yhteensä 10,- 716.534 d o l l a r i a o s o i t U e n siten ,3.25 prosentin lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Koska tukikukauppahln-nat kchoslvat vuoden a i k a n a n o i n 16 prosentilla) osoittaa myyntien määrä todellisuudessa vähentymistä, mikäli myyntien paljous eikä r a h a - a r v o pidetään mielefsä. Vuoden aikana o l i l i i k k e e n p a l k k a l i s t a l l a k a i k k i a a n 220 Oienkilöä, JoiUe m a k s e t t i i n palkikoina 703,221 d o l l a r ia eli keEkimäSrlp 3,198 d o l l a r i a k u t a k i n tjöläistä kcCiden. Edellisenä v u o n na o l i työläisiä 16 enemmän j a k e s k i määräinen p a l k k a 2;99S d o l l a r i a. Liikevaihdosta ' Jäi puhtaaksi v o i toksi 1.87 prosenttia eli 199,912 d o l l a r i a . K u n sitä vähennetään 37,072 d ^ r i n suuruiset valistustyömenot Ja 1,349 dollarin suuruiset neuvontyön tappiot; Jäi liikkeen nettovoitoksi vuoden toiminnasta •161.491 d o l l a r i a. K e ^ u s o s u u s k u n a n täysinmakset-t u i n a Jäseninä ilmoitetaan olleen vuoden lopulla 202 osuusliikettä,; Joiden lisäksi 3n:ityksen etuoikeutettuja osakk e i t a oH myyty 750,000 d o l l a r i n a r vosta 900 henkUölle j a SO.OOO d o l l a r in annosta osuustolmlnnalilsille vakuutusyhtiöille.- L i i k k e e n varat o l i v a t vuoden lopulla 3.807.400 d o l l a r i a . Josta velat vähennettynä Jäi puhtaaksi omaisuudeksi 2,684.434 dollaria, osuuspääoma Ja muut sijoitukset mukaan laskettuina. V i i m s vuoden myynneistä edusti 2.906.401 d o l l a r i a rucktanrikT^telta, 2,- 341,953 dollaria Jauhoja Ja rehuja 1,482,039 d o l l a r i a rautakauppa- yms. tavaroita, 1.715,713 d o l l a r i a öljyä ja hiiltä. Ja loput farmikonelstoa. vaatetusta yra. Amerikkalaisten mies-hukka Koreassa on jo lioin 100,000 Ne» York. — New Y o r k Herald T r i b u n e k i r j o i t t i äskettäUi, että amerikkalaisten menet}'icset Koreassa ovat n om 100,000 miestä. Lehden a n ' i o i d e n mukaan on Koreassa tai osallistuu K o r e a n s o t a t o ^ I I n noin 350.000-400.000 miestä, lukuunotet-tuna armeija, laivasto j a ilmavoi-maaUman yleisen mielipiteen taholta. Neuvostomme sihteeristö lähetti Vetoomuksen Y K l l e " Turvallisuusneuvoston puheenjohtajalle. Uuden K i i ^ n a n edustajalle, Turvalllsttsuneuvos-t o n vakituisille Jäsenille, e r i m a i d e^ v a l t u u s k u n t i e n johtajille, Ja : Y K : n pääslhleerijle. "Vetoomus" lähetettiin myös vajtlolden päämiehille, k a l k i l le ammattlliittojärjestöllle. eri k i r k k o k u n n i l l e jne. Neuvoston kansalliset Jaostot ovat toimeenpanneet kohtalaisen laajalcan-; toisia toimenpiteitä. (Niistä Nennl m a i n i t s i m m . ' (Ranskassa Järjestetyn nimenkeräyskampanjanvastalauseeksj saksalaisten JälleenaseistamLsta vast a a n J a kaupunginjohtaJ ille osoitetun vetoomuksen. Jossa heitä k e h o i t e t t l ln esiintymään Sak.san jäUeenaseista^ mlsta vastaan. Italiassa l a a d i t u t vetoomukset k a l k i l l e k a u p u n g i n j o h t a j i l l e j a kunnanvaltuustoille, k i r j e e t p a peille Ja k i r j e e t U S A : s s a a s u v i l l e ' I t a lialaisille, avoimen kirjeen I t a l i an kansanedustajille, Saksassa Julkaistut kirjaset Ja lentolehtiset, j o t k a tekivät mahdolliseksi Varsovan kokouksen päätöksien l a a j a n tunnetuksitekemi-s e n y m . . ym.> Erittäm t i i r k e i d en t o i menpiteiden Jouko.rsa on'huomioitava ranskalals-belglalalsen talsteluliiton perustaminen Saksan Jälleenaselsta-m l s t a vastaan j a tässä mielessä R a n s k a n Ja S a k s a n a m m a t t i l i i t t o j e n k a n s sa tehdyt sopimukset. S i t e n Varsovan kongressin tuloksen a Ja " V e t o o m u k s e n " pohjallav l U k - keemme on huomattavasti kasvanut kaikissa maailman maissa siitäkin huolimatta, että se jatkuvasti törmää mm. U S A : s s a , Englannissa Ja S k a n d i n a v i a n maissa ymmärryksen puutteeseen yleisön taholta Ja Joutuu,Jopa /Vainonkin kohteeksi, kuten Espanjassa, Jugoslaviassa, ' j a useissa L a t i n a lainen A m e r i k a n maissa. , , Neuvostoliitossa, kansandemokrat i a n maissa Ja K i i n a s s a kansat koko-, naisuudessaan hyväksyivät vetoomukr' sen Y K r l l e . Se o n n i i n sanoaksemme h a l l i t u s t e n p o l i t i i k a n J a s u u r t e n jouk-kojärjestöjen toiminnan perustana. U n k a r i n , Bulgarian, Tshekkoslovak i a n , . R o m a n i a n , Saksan Demokraattisen T a s a v a l l a n . P u o l a n J a A l b a n i an p a r l a m e i i t i t hyväksyivät " V e t o o m u k -, sen" 5. kohdan nojalla lait rauhan puolustamiseksi. Rauhan puolustam i s t a koskevat lakiehdotukset esitetään K u b a n , I t a l i a n J a U r u g u a y n p a r lamenttien vahvistettaviksi. Koko Aasiassa Ja suuressa osassa A f r i k k aa "Vetoomus"' sai slirtomaasorron k u ristamien Ja avoimesti impenalimla vastaan taistelevien kansojen keskuudessa mitä l a a j i n t a k a n n a t u s t a , sillä s i i r t o - Ja puolisiirtomaiden kansat tietävät, että tästä l a h t i e n heidän v a pautuksensa on kiinteästi sidottu t a i s teluun uutta imperialistista sotaa vastaan. M a a i l m a n Rauhanneuvostomme saa i l m o i t u k s i a lukuisista m u i s t a tounen-pitelstä. Jotka todistavat r a u h a n l i l k - feen laajuutta. (Mutta emme s i l t i ole kositaan a j a neet mahdotonta pyrkimystä olla a i n o i t a rauhanpuolustajia, vaikkakin olemme vakuuttuneita siitä, etta m e i dän ratihanlilkkeemme on k a l k k e in yhtenäisin Ja Johdonmukaisin. T c l - mlstpmme otti • tammikuun kokouksensa aikana Genevessä ensimmäistä kertaa yhteyden. " M a a l i m a n h a l l i t u k sen muodostamisen liikkeen" kanssa Ja kuuli selostuksen Englannissa s y n tyneen " R a u h a K i i n a n kanssa " - l i i k keen suuresta merkityksestä. Tämä lUke on yhdistänyt piiriinsä m e r k i t tävän Labour-puolueen Jäsenrj-iimän. Kokous tutustui myös "Rauhallisen t i e n k a n n a t t a j i e n komitean" Jarjestä- ' män l i i k k e e n mahdollisuuksiin, k i r k kojen aloitteisiin, puolueettomuusliik-keen kdhittymiseen Ranskassa, I t a liassa Ja y l e e n s i nUjsä maissa, joiden tehtäväksi sodan sattuessa lankeaa yksinkertaisesti palveleminen englan-t i l a i s - a m e r i k k a l a l s e n Imperialismin strategisena tukikohtana j a suojavar-tlbna. M e i l l e avautuu suuria yhteistömah- . , Kanhanpnolastajain maaHmankoncreasIn : valitsema Maailman: Banhanneavosto piti ensimmäisenfstnntonsa helmikntm 21—26 päi- ^ ' vinä Berliinissä. Istunto :oU taritolios pitää Genevessä, 'Sveitsissä, matta, amerikkalaisten Isäntiensä painostnksestat Sveitsin haHitns ei antanut kokcontunuslupaa,:Istnnncwa oli läsnä' 107 Nenvoston jäsentä Ja 57 Icutsuvierasta. Jotka edustivat halkkfa smalta. Ja icansoja. vlston-nossakäsitdtilnnykistä tilannetta J ^ : toimenpiteitä vnyfcy vaaran torjmnlseksi ja rauhantilan säilyttämiseksi fca^ nta.<na.,Tässä istonnossa piti huomattavan puheen nmt, Italian sosdon.: puoluen marxilainen johtaja Pietro Nenni, jonka Johdolla Italian sos-dem. puclue on Järkkymättä seisonut työkansan yhtenäisyyden j a rauhan pnolustajain riveissä. ^ - k r e e t t l s t e n päätösten Ja konkreettisten toimien tielle, n i i t t e n iBttänflnen kansanjoukkoihin ;—; siinä Neuvostomme perustehtäviä, sillä i l m a n h e l littämätöntä päivästä päivään j a t k u vaa toUnlntaa "Vetoomus Y K : l l e" l a k k a i s i olemasta tehokas r a u h a n pe- .Tiskirja j a herkeämättä uudistuvan, rajattomasti laajenevan tolmmnan lähde. : K o l m e n kuukauden : k u l u t t u a ' ' V e toomuksen •' l a a t i m i s e s t a j a hyväksymisestä se o n täysin säilyttänyt a j a n kohtaisuutensa, — totesi Nenni edelleen. S i t t e n hän s i i r t y i käsittelemään kansainvälistä tilannetta kiteyttäen katsaulcsensa seuraavaan neljään pe-ruskohtaan: 1) Sota Koreassa j a Vietnamissa Jatkuu Y K : n osoittaessa entistä s e l keämmin olevansa kykenemätön täyttämään sitä- s u u r t a tehtävää. Jonka kansat ovat s i l l e u s k o n e e t — t u r v a a maan rauhan Ja t u r v a l l i s u u d e n koko maailmassa. ' ; ' 2. Asevarustelu - j a t k u u r a u h a l l i s en rakennustyön j a kansojen h y v i n v o i n n i n kustannuksella. "Tämä t i e , —, sanoi P i e t r o N e n n i •—Johtaa joko t a loudelliseen romahdukseen - t a i sotaan t a i molempiin yhdessä, t a h i s u u r i m m a n todennäköisyyden mukaan p i t käaikaiseen Itauteen ilman: sotaa ja i l m a n r a u h a a , j o k a Juo e r i k o i s en otollisen 'maaperän k a i k k i a mahdollisia s e i k k a i l u j a varten aina f a s i s t i - ja n a t s i l a i s t y y p p i s i a myöten." 3. U S A aseistaa J a p a n i a Ja Saksaa kansojen vastustuksesta huolimatta, r 4. V o i m a a n n o j a u t u v a U S A : n t i l a n ne- Ja r a t k a i s u p o l i t i i k k a o n syypää Kauko-Idässä Ja Keski-Eul-oopassa muodostuneeseen tilanteeseen, U S A :n Ja A t l a n t i n . l i i t o n hallitukset. Jotka eivät ole hyväksyneet rauhanpuolust a j i e n maailmankongresshi, ehdotuks i a . : kärjistävät t i l a n n e t t a maailman nykyisessä neljässä Jännitysplsteessä (Jugoslavia, / Välimeren itäinen osa, K e s k i - J a Lähi-Itä). K u i t e n k i n M a a i l m a n Ra!uhanneu-vosto' toistaa päättäväisesti, r—, sanoi N e n n i edelleen — S t a l i n i n v o i m a k k a i n a k a j a h t a n e i t a sanoja lainatez;, että sota ei ole väistämätön'.' Tätä hän perusteli m m . A t l a n t i n l i i t o n sisäisten r i s t i r i i t o j e n voimistumisella. - T r u m a - n i l l a . Hooverilla, T a f t i l l a . A t t l e e l l a; Plevenillä, A d e n a u e r i l l a ym. o n y h teistä ainoastaan viha r a u h a n leiriä kohtaan, m u t t a he eivät otmlstu edes saamaan rehellisesti näkökohtiaan s o pusointuun. Heidän vainotoimenpi-teensä todistavat A t l a n t i n p o l i t i i k an heikkoutta. Kenraali Eisenhower k i e r s i Euroopan poliisiketjujen suoj a s s a ; Ranska r y h t y i kieltämään a l u eellaan kolmen demokraattisen m a a i l m a n järjestön toimintaa; -Italian-h a l l i t u s oli k e r r a n ' a i k e i s s a nostaa syytteen Italian Rauhanneuvostoa vastaan, kolme rauhanpuolustajaa m u r h a t t i i n Roomassa vastalausemle-lenosoituksissa amerilckalalsen kenr a a l i n matkan Johdosta. New Y o r kissa on luetteloitu Rauhanpuolustaj a i n Tiedoituskeskus Ja sen jäsenet aiotaan >tuomita rikollisina. U S A :n rautatieläisten l a k k o . E n g l a n n i n s a t a matyöläisten lakko saivat i m p e r i a l i s tit raivoamaan j a Johdattivat erikoistoimenpiteisiin. Pyritään pystyttämään eräänlaista rautaesh-ippua jo-c STTX- —TÄTJi, II.KRJtMIFI.ISYyTTA — O l e n päättänyt kutsua m i e h e n i yhteiseen kokoukseeo. : — O l e t k o -hakenut luvan tokselta? ' — Mitä h i t t o a polllsUaitokseUa, a s i a n kanssa tekemistä? — Etkö tiedä, että k a i k k ia j i a Joukkotilaisuuksia varten on] t a v a p o l i i s i l t a l u p a . V - SpiTTIKO VAI^EIKO; " E l s a k o siellä p i a n o a rimputt3a}>] " N i i n . " " K a t s o h a n mitaibä» siellä J o s hän p y y h k i i tomua anna-pyyhkiä, m u l t a jos ihan soittaa käske lopettamaan h e t i ." o n ! teos EUtC tuoi BO IE MetsätySläisten union neuvottelukoinitean lausiinto korotuksesta T o r o n t o . — - O n t a r i o n metsätyöläls-ten urUon ( L S M W U ) neuvötteluTiomi-tea ( C h a s . M c C I u r e , Peter G o d i n , Ja Henry Meyer osastosta 2537; D an Maolsaac. August B a r t e l , Joe S a r g a u - tis. J i m B r i t t , Robert Levasseur Ja Bruce Magnuson osastosta 2786, seka Peter Mongeon, Oscar «Nordrud, B e r l i n LeGuerrier, l i a u r e n ' . D u b o l s Ja^Toe Timony osastosta 2995),; on hyväksi'nyt yksimielisesti lausunnon; missä arvos-; teilaan ankarasti u n i o n kansainvälisen johtokunnan Jäsentä. A ; Cooper i a s i l t a tavasta'•mlllä'hän Torontossa nyt pidettyä neuvotteluja käsitteli Ja sitä sopimusta, minkä hän tyonanta^ J a l n kanssa teki. - S a m a l l a tässä l a u sunnossa icorostetaan erikoisesti sitä, että u n i o n tulee vahvistaairivejään J a valmistua päättävästi ensi iheinäkuus-s a a l k a v i i n uusiin n e u v o t t e l u i h i a - n u - desta työehtosopimuksesta. Metsätyö- Iäisten union neuvottelukomitean maalisk. 28 pnä Juikaiseman lausunn o n t e k s t i on seuraava: v U n i o n Jäsenten palkankorotusvaatimusta iUisittelevä konferenssi kokoont u i Tcrontossa t i i s t a i n a , maaliskuun 27 pnä 1951. Konferenssissa oli 35 henkilöä edustaen kuuttatoista paps-ripuuyhtiötä. Unio edusti 14 edustaj a a o3asto'i£ta 2736. 2995 J a 2537, sekä kansainvälisen Johtokunnan jäsen A . Cooper. K o m i t e a esitti jäsenistön h a l u a m a n 25 prosentin palkankorotusvaatimuksen uraikatyössä Ja $2 k o - rotusvaatlmuksen päivässä päivätyö- Iäisille. Neuvottelujen alussa teidän neuvot- • telukomiteanne kokoontui yhdessä Carp^nters and J o i n e r s i n a m e r i k k a l a i s en Johtokunnan; Jäsenen A . Coop e r i n kanssa, joka lausui, että hän suorittaa-neuvottelirt. ja että nykyisen sopimuksen a r t i k l a t 5.05 J a 5'.06, kosk i e n paikallisosastojen autonomiaa, eivät saa t u l l a keskustelun a l a i s i k s i. V e U Cooper teki täysin selväksi, että j03 tämä kyiymys herätetään, n i in mitään konferenssia ei .pidetä. K o s k a teidän komiteanne mielessä olivat p a l k k a - a s i a t pääkysymyksenä, niin sovittUn, että kysymys paikallisessa autonomiasta Jätetään tuonnemmaks i , ' o d o t t a m a a n ' u u s i a työehtosopimus neuvotteluja. • Kohdattaessa j-ihtlölden edustajat v e l i A . Cooper s u o r i t t i neuvottelun u - n i o n nimissä. iNlhi «veli Cooper kuin yhtiöidenkhi edustajat korostivat heti alussa, ettei tämä ole t a v a l l i n e n n e u vottelutilaisuus, vaan että yhtiöitä pyydetään hartcitsemaan "vapaaeht o i s t a " korjausta palkkataksoihln h u o m i o o n o t t a e n n i l a n t e e n muuttuminen sopimuksen a l l e k i r j o i t t a m i s e n j ä l keen. K i m v e l i Cooper korckti " v a paaehtoista" korjausta n i i n se v a i k u t t i siten, että yhtiöt voivat tehdä ehdotuksen minkä ne k a t s o i v a t , r i i t täväksi korotukseksi. Veli M a c l s a a c, j o k a toimi i m i o n neuvottelukomitean puhemiehenä, e s i t t i Jäsenistön v a a t i mukset, mitkä työnantajat h e t i (hylkäsivät. •Union edustajat esittivät voimakk a i t a perusteluja palkkojen korottamisen puolesta, ottaen huomioon työläisten huonot ansiot, vaateta v a r a in h i n t o j e n epänormaalisen nousun ja öhtiöiden maksuk3rvyt. •Neuvoteltuaan keskenään työnanta- J a l n edustajat ehdottivat yleistä 7 pro3. korotusta — Jossa ei ollut m i tään tinkimisen, v a r a a . K o s k a meidän sopimuksessamme ei ole kohtaa, ett e i , ehdotiösista voida tlnkiä^eikä a - l l s t a a niitä sovittelulautakunnan h a r k i t t a v a k s i . Tästä h u o l i m a t t a teidän komiteanne on sitä mieltä,, että s u u rempi korotus olisi saatu, ellei kysymystä olisi esitetty siten k u i n se t e h t i i n . rreidän komiteaiine korostaa pettymystään Ja tyytymättömyyttään t a r - J(^tun korotuksen s U h t e e n ^ i k a n a j o l - l o m . o l i s i v o i t u saada enemmän. Tämän vuoksi me e m m e allekh-Jolttaneet sopimusta Ja p a h c i t t l l e m m e sitä, e t t ^ veli Cooper katsonut sopivaksi liittyä neuvottelUkomiteaan; tämän ehdotuksen riittämättömänä hylkäämisessä. Tämä yhtiöiden n i i n s a n o t t u " v a - paaehtoinen tarjous" tuli- unioiden paikallisosastojen -kolme kuukautta kestäneen p o n n i s t e l u n ansiosta, mikä päättyi Torontossa pidettyyn konfer e n s s i i n . Se o n "vapaaehtoinen" s i i nä mielessä, että n y k y i n e n työehtosopimus on voimassa elokmm 31 päivään a s t i j a ainoa pakoitus, miksi yhtiöt korotuksen antoivat, oli työläisten tyytymättömyys, minkä he lausuivat Julki uniensa kautta. Tämä ikorostaa vain sitä, että v o i makas unlo kämpillä on n y t tärkeämpi k u i n m i l l o i n k a a n ennen. Valmistautuminen vuosittaista p a l k k a neuvottelua v a r t e n tulee a l o i t t a a h e t i. Hemäkuussa meillä on tilaisuus keskustella koko sopimuksen p a r a n t a m i sesta, sisältyen tähän palkkakysymys. Yhtiöiden ehdottama 7 pros. p a l kankorotus astuu voimaan h u h t i k u un 1 pnä j a pysyy voimassa nykyisen sopimuksen ajan mikä päättyy tämän vuoden elokuun 31 pnä. OLI VAROVAINEN R t r m a r l : "Mitä (helkkaria, l y h d y n mukaasi k u n lähdet. ty katselehiaan. K u n minä kuljin;]] a s i o i l l a e n m i l l o i n k a a n tarvinnut! tyä." Päivämies: " V a i n i i n . . . oletko huomannut minkälaisen s a i t ." • • m KYI4.A, MUTTA... , Vaimo: "Kyllä sinun on paa:l m u u t t a a ' n u k k u m a a n toiseen huoiue. seen, sillä häiritset minua; etten a n u k k u a ollenkaan. : . M i e s : " K i U n k a n i i n , minähän nj. k u n k u h i t u k k i ." V a i m o : " (Niinpä kyllä, mutta nijj k u i n s e l l a i n e n t u k i i i j o k a parhailhc k a t k a i s t a a n s a h a l l a ." mm katseen maahan meidän, ja. sen ka^ f^e sanosan välille, Joka o n kaikkien Itiu t i i m p a a v i r a l l i s e n propagandan ^ kutukselle. M u t t a . siitäkin huolinutt a olemme päässeet yhteyteen kaiUii m i e l i p i d e s u u n t i a edustavien rehellls. t e n ihmisten kanssa,; j o t k a sanuaHSeoi k u i n m e k i n vastustavat sotaa. Sodanlietsojat ovat tukalassa a» nu ma.ssa voittamattomien ristirlitojafpini] tähden, koska he eivät voi aseistaut u a J a v a l m i s t e l l a s o t a a synnyttämätu yleisen m i e l i p i t e e n levottomuutta ]j n o s t a t t a m a t t a kansanliikettä puolia- Kii LVI •Ja din tamaan vapautta, työtä Ja leipäpalu saa; Tällaiset levottomuudet Ja liliked pakottavat heidät menettämään täältä sen. mitä ovat toivoneet voitta- erfc vansa toisaalta. Olemme viime a a * n a nähneet A t l a n t i n politiikkojen i - hestyheen Francoa Ja S a k s a n hitleu; Iäisiä^ o t t a n e e n suojelukseensa-Tltv S i t e n Ke ovat paljastaneet itsensä ^ den r e h e l l i s t en ilmaisten silmissä, J(äj ^ vielä hämätään! j u h l a p u h e i l l a yapaih den, riippumattomuuden j a länsinai-seh sivistyksen puolustamisesta. : M a a i l m a n Rauhanneuvoston ensimmäinen istunto käsittää tilanteen ast e i t t a i s en huononemisen Ja sen toä; asian; että r a u h a on hiuskarvan.Karassa. Jonka r i k o l l i s e t : kädet voislfli l e i k a t a p o i k k i millä hetkellä tahäna M u t t a s i l t i ei tule a l i a r v i o i d a nlitl m a h d o l l i s u u k s i a , jotka on olemaa v i l l i n menon lopettamiseksi kohtr»- t a a Ja p o h j a t o n t a kuilua — ja a mahdollisuudet ovat suuret. E l tnk möskään a l i a r v i o i d a m a a i l m a n kan- M sojen r a u h a n l i i k k e e n kasvavaa vof-maa. Jonka ilmauksetm on meidiii Neuvostomme. • L o p u k s i Pietro Nenni määrlttd M a a i l m a n Rauhaimeuvoston tehtidl n y k y t i l a n t e e n valossa lyhyesti seuraa-v a s t l : : •• • ; .; •', 1) P a l j a s t e t t a v a m a a i l m a n yleisett m i e l i p i t e e l l e ; Y K : n rappeutuminen kykenemättömyys. Y K : n , Joka tästi lähtien o n a i n o a s t a a n U S A : n volm»- p o l i t i i k a n , provokaatioiden Ja aggns-; s i o n välikappale j a Joka o n palautd^ t a v a sen alkuperäisiin tehtäviin. • r J a t k u u 5. sivuina) PAKINA Meidän jokapäiväinen leipämme dollisuuksia k a l k k i e n m a i n i t t u j e n l i i k keiden kanssa' sikäli, k u m ne eivät ole (kuten esim. eräät puolueettomuus-liikkeet) eriiänlaisena keinona välttää r a u h a n puolustamisen konkreettisten probleemien ratkaisua Ja velvollisuutt a käydä taistelua sodanlietsojia vastaan, käytännöllisten rauhanomaisten ratkaisujen puolesta. , Näiden erilaisten liikkeiden yhdis-, tämlnen. niiden ohjaaminen kon-tuomari pitää kauniin ja ajankohtaisen puheen demokraattiiten oikeuksien puolesta, jos samanaikaisesti näitä demokraattisia oikeuksia supistetaan ja riistetään pois taantumuksellisen lainlaadinnan a\-ulla. Canada on tässä asiassa maailman kansojen ramppivalossa, j:i sen hjrvää demokraattista mainetta ei pelasta mikään muu kuin se. että, kansalaisuuslain huonontamisen asemesta sitä parannetaan siten', etta siitä tulee entistä demokraattisempi nin^enomaan siinä mielessä, että se suojelee heikompia" ja turvaa "vähemmistön enemmistön" mielivallalta. Kysymykseen: Mitä o n jokapäiväinen leipä? vastataan suuressa k i r jassa : " K a i k k i mitä r u u m i i n a r a v i n toon j a t a r p e i s i in kuuluu, k u t e n r u o - i i a . juoma . . ." Tuo vastaus tuntuu meistä aivan oikealta J a sellaiselta Jonka voi täys i n hyväksja Jokainen Järkevä ja Itsestään pitävä UmUnen. sillä se merkitsee sitä. että tulisi käyttää i a i k k i a niitä r u o k a - a i n e i t a Ja - t a r p e i t a mitä ruumis hyvässä. kunnossa pysyäkseen tarvitsee. \ K o k o n a a n toinen asla t i e t e n k i n on se. etta ylettäääö nykj-päivinä monenkaan, v a r s i n k i n l a p s i r i k k a a n perheen, varat tarpeellisten j a r a v i t s e vien ruokien hankkimiseen. S i l l o in k u n varat eivät a i m a periksi, s i l l o in on pakko tiTtyä täyttämään vatsa enemmän tai vähemmän a l a - a r v o i - siXla sapuskoilla, n i i n s a n o t u i l l a v a t - santilkkeillä. / Sotakiiholtustii Ja-hysteriaa hj-väk-seen käyttäen ovat suuryhtymät k o rottaneet e , ^ . voin. maidon' Ja l i han h i i m a t pilviä h i p o v i i n korkeuk-sim. J a k a i k k i nuo ovat j u u r i niitä Jokapiiväiseen leipään k u u l u v i a t a r peita. Jotka tiedämme — tiede on simä samaa mieltä — k a l k k e i n tär-keinomiksi ruumiimme .kunnossa p i - . tämiseksi. K u t e n ' tiedetään Ja lehdessämme-i'£ in o n kerrottu, hyppäsi esinu voin h U i t a pari v i i k k o a s i t t en 15—-20 senttiä paunaa kohti yläilmoihin päin. k u n sitä ennen. 13 m i l j o o n a a paunaa v o i t a oli salaperäisesti hävinnyt m a r k k i n o i l t a — tietenkin s u u r l i i k keiden ^^varastoihin, annettavaksi m a r k k i n o i l l e vasta huomattavasti nousseilla h i n n o i l l a .' M u t t a ihmiset eivät k a i k k i ole k u i tenkaan yhtä mieltä tässäkään asiassa. Löytyy sellaisiakin-vlsapäitä. Jotk a k a i k i s t a luonnon näyttämistä t o siasioista Ja tieteen vakuutteluista h u o l i m a t t a rääkkäävät ruumistaan j a myös henkistä olemustaan — v a i k k a s i l t e n e i o l i s i p a k k o — kieltäytymällä syömästä sellaisia m a i n i o i ta r u o k i a k u i n voi. m a l t o j a l i h a . sekä yleensä >kalkkia eläinkimnasta saat a v i a ruokatarpeita, f K u n tiedämme K a a p r o Jääskeläi- .sen (A. B . Mäkelä) olleen y h d e n k a l k k e i n ; Järkevämpiä ^ suomalaisia k a n - sanmiehiä a i k o m a a n j a sellaisen. Joka myöädn osasi sanoa asiat jetsulleen v a r s i n kansanomaisella tavalla, ; l a i naamme seuraavassa mitä hän asiast a , sanoo " U o l s l a , J u t t u j a " - k l r j a n s i v u l l a 107: "Sellaiset mielettömät aatteet k u i n kasvissfyöjien' o p p i . ne minä t a h t o i s i n peukalon kynnellä tapp a a vielä saivarina oDessa, etteiv ä t kasvaisi isonuniksi. Meidän heikko Järkemme o n n i i n monessa vaarassa muutenkin." J a Jääskeläinen v a k u u t t a a t u l l e e n s a tähän tuloikseen k o k e i l t u a a n m i tä tulcdcsla o l i s i j o s l a k k a i s i eySmSstä A eläinkuiman tuotteita. ^ - M i t e n hän t u l i tällaiseen vääjäämättömään lopputulokseen sen saatte selville ostaÄialla Vapa^us K u s t a n n u s l i i k k e e n kustantaman i k i r j a n " I l o i s i a J u t t u j a " Ja l u k e m a l l a j u t u n "Mitä saa syödä". ^ K u n F s a H u t t u n e n hänet sitten pelasti kuolemasta kantaen hänelle " v i i s i l i t r a a puljonkia Ja kahdeksan i pihviä" Ja selosti ruokaiysymy.stä perusteellisesti, kasvoi hänen ruokahalunsa n i i n . että hän' varoittaen sanoi Esalle kuten Feliks Paava-ime: "Mene täl^i h a a v a l l a matkaas, E s a . muuten saat m i n u t ihmissyöjäksi."'' K u n K a a p r o näikäkuurlnsa a i k a na — kasvien sj-^öntiaikana —• o l i varonut kajoamasta myäskin vuoteell a a n s i i n n e i s i i n syöpäläisiin, kävi -iiän n y t n l i h h i k i n käsiksi k a k s i n k e r t a i s e l la r a i v o l l a J a ' v i h a l l a . Joka käy selville seuraavasta -hänen itsensä k i r j o i t tamasta selostuksesta: • / , ., • • ... " S i t t e n ryhdyin puhdistamaan •vuodettanL T o t t a puhuen, on k i r - - puntappo minulle a i n a ollut s a n gen m i e l u i s t a h u v i a . M h i u l l a ei ole aseita eikä t i l a i s u u t t a muuhun metsästjTiseen. J a k i r p p u j a vast a a n m i n u l l a o n persoonallista •vih a a ^ N e ovat seUaish». s a l a p u r l j o l - t a . Niiltä p u u t t u u miehuutta ast u a rehelliseen, t a U t e l u im Ja v a s - •'• tata tekojensa seurauksista, {hire-v a t ja Uvlstävat pakoon, tehden ilmeistä p i l k k a a m i n u s t a . S e n tähd e n minä a i n a t u i m e n petomaista nautmtoa. o i k e i n r i e m u a , k u n saan niistä j o n k u n k i l n n L PaUian sitä peukalon kynnellä, p a i n a n kuimes pamahtaa, p a i n a n v a i k k a se m a k s a i s i sieluni autuiiden.7 K u t e n näette, e l ikirja 'jlloi<ia J u t t u j a " sisällä ainoastaan iloa mulU myöskto -järkeä Ja sellaista järkei Josta t a v a l l i s i l l e kansanihmisille on hyötyä. M u t t a samalla, k u n tässä mainit ossa k i r j a s s a i l o i s t en j u t t u j e n avull» annetaan oikeita Ja järkeviä elän4< sen ohjeita.: a n t a a se hyvän viittta» myöskhi siihen, että meidän fif: i h m i s t e n tulee' v a l v o a . etujamme j<, oEteukslamme niin. että meillä * mahdollisuus hankkia Itsellemotj k u n n o l l i n e n ravhito j a kaikki mS, mikä jo r a a m a t u n mukaankin kna-l u u Jokapäiväiseen leipään. Nykyään HäMnme, että Jo kuuineJ; n e n sotaan varustautuminenkin, po^ h u m a t t a k a a n s i t t e n itse sodasU. riiS' tää työkansalta mahdollisuuden kunnolliseen r u u m i i n ravintoon. Sodtf a i k a n a — jos seUainen pääsee «J^: tymään — tulennme a i n a enenuB^,] Ja enemmän h a l l i t s e v a n luokan JWf. Iivanasta r i i p p U v a i s l k sL S i l l o i n ei pä-saa enää se, että meidät pakoitctatf kiristämään nälkävyötämme, m^*» nuorisomme ajetaan talstelukentHk t y k k i e n ruoaksi — tappamaan Ja tsl* Iäkseen itse tapetuiksi. K a i k e n tämän m u i s t a en tulee »«J-dän k a l k k i e n yhdessä toimia raaSu* rintaman lujittamisdcsL Tulee t«ttS mitä vielä voidaan. muutaman päivän k o l u t t u a Torontossa pidettäii», r a u h a n fcakouks«n onnistumisdfd' Se kokous saattaa muodostua ybddrf r a t k a i s e v i m m l s t a teikijölstä y h d y s i* t a l a l s t e n fanperlallstlcn JotodoHa » « - sotun sotahysterian -vaikutuksen >»* jentumtsen estämtses-sä j a uaiiff^:, sessa.;;;';':^'-' { ''y^^''--''f:/ ^'l''---' / ^' J a samalla, pitääksemme itsÖBf^ i l o i s e l l a j a iimostuneella m i d ^^ k a n n a t t a a meklän o s t a a , v a l a doB»; r l n maksava " U n i s i a J u t t u j a " . Kulkffli .te( eldl itia igU un lUo iva ivl ipa •sn rar ais
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 3, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-04-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510403 |
Description
Title | 1951-04-03-02 |
OCR text |
Tiistaina, huhtikuun 3 p, — Tuesday, April 3,1951
tteele
OJBtiBTr) Independent l A b o r
Olgan o f F i n n i s h Canadians. E s -
telijifllied 1 ^ 6, 1917. A i i t h o r i z ed
as second elass nuM by the Post
O f f l c e Department. Ottawa, P u b -
Usbed thrice weeUy; TUesdays,
I b u n d a y s a n d Saturday» hy V a p a u s.
P u b l i s h i n g Company UdL> a t too-102 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-04-03-02