1960-04-26-02 |
Previous | 2 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^^^^^ S Ä Ä "
mi
Sivu 2 .Tiistaina, h u h t i k . 26 p. — ^Tiiesday', A p r i l '26,'''"
mi
p
l i
1?^
m
V
I-B.-JO.' rl.*;
i i i i
I
1960
(liBEBTT) Independent iabor
Oiigan .of .Finnish"'Cahadians. Es-
.tablIshedrNov.^6, 1917; Authorized
,a§:'second c l a s s n i a i l Jjy the Post'
• Office'.Depprtment, Ottawa. Pub-lished'^
".thrire ^ weekly: Tuesdays;
Thursdays; andySaturdäysby, Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm' St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office' OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Mjanager
e. Suksi. Editor W. jEklund.'Mailing
address: Box 69;. Sudburyr C^gtplp.
•Advertisingisratesii upon iapplication;;
Translation-free"of charge.,]-' L
Canadassa:
yhdysvalloissa:)
Suomessa;
TILAUSHINNAT:
vk. 8.00 6 kk. 455
3 kk. 2.50
1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
1 vk. 9.50 §,'kk.^ 5.25
la
upÄen suurpaapinap nimia ja su
< Meidän töta 'suurta Cai^adaai^-
Vapipuna 1960
Työväen kansainvälistä solidaarisuuspäivää, toul^q]jC\iup
ensimmäistä, eli, vappua, on vietetty vasta vähän yli 70 xvuot-ta,
mutta SQ on kuitenkin jättänyt jo läh|emättömän ja kunniakkaan
jäljen_kansainvälisen työväenliikkeen-url^a'^'—'
j a samalla voitokkaaseen, historiaan. ; ^^-l]^
- i ^Muistaa nimittäin tulee, että vaikka' vappu syntyi tällä"
• mantereella-käydyn^; t
sen työpäivän ja muiden' lähempien tavoitteiden puolesta,
niin samalla kertaa se 'on liittynyt saumattomasti myös pö^
liittiseen taisteluun kansainvälisen rauhr.n, deniokraattisen
edistyksen ja sosialismin puolesta.
Ja vaikka työläisiä ja muita työtätekeviä piirejä painaa
tänäkin vappuna kapitalistinen työttömyj^s ja epävarmuus
huomisesta, sekä suuri- pelko sodan syttymisen^ mahdollisuudesta,
niin meidän sietää palauttaa kuitenkin mieleemme,
> että noin kolmasosa koko maapallosta ja kolmannes koko
ihmiskunnasta on jo sosialismin olosuhteissa tai varmasti
sosialismiin johtavalla tiellä. Tämä ihimskunnan kolmannes
—' sosialistinen osa tuottaa jo miltei yhtä paljon erinäisiä
tavaroita ja tarvikkeita kuin kapitalis'tinen maaiteMniosa ja
tulee muutaman lähivuoden aikana sivuuttamaan kapitalistisen
maailmanosan tuotannon! E i siis ole mikään ihme vaikka
sosialistisen maailmanosan maissa vietetään vappua nyt
suurina voiton ja edistyksen juhlina, mihin osallistuu asiallisesti
puhuen-koko. k a n s a kaikissa soialistisissa maissa. J a "
mitä voimakkaammaksi tulee sosialismi kapitalismiin ver-
' raten, sitä tehokkaammaksi ja voimakkaammaksi tulee suhteellisesti
myös rauhanpuolustajain liike sodanlietsojiin ver-
- raten. Kumoamaton tosiasia nimittäin on, että sota on kapitalismin
kumppani ja^seuralainen, jotavastoin sosialismi vie-r,
oksuu hyökkäyssotaa kun ruttoa.
Miitta iloinen voiton tunnelma saa n y t jalansijaa myös
kapitalistimaiden työläisten vappumielenosoituksissa ja -juhlissa.
Vaikka kapitalistimaiden työläisten edessä onkin kroo-nillinen
työttömyys, alituisesti kohoavat hinnat ja verot sekä
yhä paheneva huoli huomisesta ja "vanhuudenpäivien" kohtalosta,
,niin paljon on k u i t e n k i n j o voitettu ja saavutettukin.
Muistetaanpa vain se t o s i a s i a , että k i i t o s työväenliikkeen
ponnisteluille, meillä täällä Canadassakin on viimeksikulu-neen
25 vuoden aikana saavutettu huomattavasti paremmat
työolosuhteet, työpäivän lyhentäminen kahdcksantuntT^^ksi'
(eräitä järjestymättömiä työaloja 'lukuunottamatta, missä
vieläkin tehdään pitempiä työpäiviä), vanhuudeneiäkejäki,
lapsilisät, sairasvakuutus ja ennenkaikkea työttömyysvakuutus,
mitä ilman meillä olisi nytkin kymmenkertaisesti pitem;- ,
piä leipäjonoja, mitä tällä k e r t a a on. Muistettakoon, että n i i -
tään näistä etuisuuksista ei meillä ollut 25 vuotta sitteh, ja' •'
että toiminta ja. propagointi esim.' työttömyysvakuutuksen, "
sairasvakuutuksen, vanhuudeneläkken puolesta jne. leimattiin
silloin vaaralliseksi vallankumouksellisuudeksi, peloit-tavaksi
kommunistiseksi kiihoitukseksi, jonka johdosta pan-t
i in työväenjärje'siöjen edustajia vaniloihjn tai karkoitettiin'
kansan villitsijöinä takaisin "sinne mistä olivat tulleetkin"
— 'useimmiten eurooppalaisten fasistimaiden kidutettaviksi.
Tieto siitä mitä on 'taistelun ja toiminnan avulla saavutettu,
sekä vakaumus siitä, että mikään mahti maailmassa
ei voi estää työväenliikkeen voittoja ja saavutuksia vastaisuudessakaan,
antaa todella myönteisen leimansa tämän vuoden
vappujuhlille niin Canadassa kuin kaikkialla muuallakin
maailmassa.
Vapppua' on .alusta pitäen v i e t e t t y työväenliikkeen kansainvälisyyden
hengessä. On järjestetty mielenosoituksia, kokouksia
ja muita tilaisuuksia yhteisten tavoitteiden ja y h teisten
päämäärien ^edistämiseksi samanaikaisesti kaikkialla
maailmassa.
Näin on asia tänäkin vappuna. Mutta kaikkein korkeimman
muodon tämä kansainvälinen solidaarisuus ja yhtenäisyys
saa nyt kansainvälisen rauhan puolustamisessa.
Kaikkialla maailmassa, n i in sosialistisessa kuin kapitalistisessakin
maailmanosassa, kiinnitetään-tänä vappuna katseet^
Pariisissa toukokuun puolivälissä kokoontuvaan huipputason
konferenssiin. Maailman kaikilta kolkilta esitetään tänä vappuna
yhtenäinen vaatimus siitä, että huipputason konferenssissa,
mihin osallistuu Ranskan, Britannian, Neuvostoliiton
ja Yhdysvaltain valtioiden päämiehet, on tehtävä suunnitelmia
ja sopimuksia^,. jotka tähtäävät maailman jännitys-tilanteen
laukaisemiseen ja rauhantilan vakiinnuttamiseen.
Varmuudella voidaan jo sanoa, että vajaan viikon kuluttua
pidettävistä vappujuhlista tullaan lähettämään julkilausumia,
päätöslauselmia ja kirjeitä, mjssä vaaditaan ydinaseiden
kokeiden kieltoa ja ydinaseiden pannaan julistamista, yleistä
ja täydellistä aseistariisumissopimusta sekä Berliinin kysy-'
myksen ratkaisua ja positiivisia toimenpiteitä Saksan ongelman
ratkaisemiseksi. Mal;idollisesti näitä kaikkia tavoitteita
ei vielä saavuteta tässä huipputason konferenssissa, mutta
sitä suurempi syy onkin'kehittää yleisen mielipiteen painos- .
tusta kaikissa maissa. Nykyhetken yksi erikoispiirre onkin
juuri siinä, että ensimmäisen kerran koko ihmiskunnan historiassa
on tullut aika, jolloin sodanlietsojat-voidaan panna
pakkopaitaan ja Jcänsainvälinen rauha säilyttää .kai|ci^ta^so;
täisistä kenraaleista ja poliitikoista välittämättä.
Vappuna kiinnitetään luonnollisesti suurta huomiota
'myös kotoisiin asioihin niin täällä Canadassa kuin muuallakin.
Entistä voimakkaammin tulee tänä' vappuna Canadassa
kuulumaan vaatimus työmahdollisuuksien järjestämisen puolesta
sadoilletuhansille työttömille ja sosiaalisen huollon p a ^^
rantamisen,' demokraattisten oikeuksien turvaamisen sekä
maan'itsenäisyyden takaamisen puolesta.
Tänä vappuna esitetään l u k e m a t t o m i s s a " vapputilaisuuk-sissa
vaatimuksia, etta Canadan pitaisi vähentää tuntuvasti
varustelumenoja, \ että bomarc-ohjuksia ja jenkkien muita
'ydin^e^ta ei > saa sijoittaa,. Canadan/maan kamaralle, että"
me^haIlitsee:^taIoudelIiselIa^Tnuih|
^ •diii aän > noinl^200 vupporikasta? per||
hettä, j,otka .qiral? pankkien, - teollisuuslaitosten^
kaivosten ja,, muiden
laitosten moninkertaisina
"presidentteinä" j a johtokunna^i
jäseninä. '
Alutta Suomenkin koko' kansan
: talousoppi, käy vuosi vifodelta'yllä,'{
yksinkertaisemmaksi, kuten Hel-ui
singissä'ilmestyvä Kansan Uutl-:
söt^l^hti selitti. Kun tiedät m's-sä
]^ari kolmekymmentä, tunnc-
Ttuiniii'nimeä esiintyy, kuuluu nä-'
köpiiriisi' jö'^oko Supmen^kan-säiitalous./
Kun' kuulee 3imeB
EhrnT'o6th, oi\ parasta kysyä, mitä*'
Kymin-yhtiöUä onasian kanssa^
tekemistä;^ (Ja;:: vastaavanlaisiäi^ni^
miä, joskin viclä^ suuremmassa;
mittakaavassay' löytyy i täältä ..Ca'v
nadasta ) Ongelma onvtictyslisii-:
nä, että noita nimiä, sukuja^ja
niiden; esiintymisiä (Ä-tii^ridätiinv -
netuksi; kansokouluissa,; ei: o p p i -'
eikä korkeakouluissa.
Tämä. ilmiö-ei- suinkaan' ole suomalaiskansallinen.
: Ehrnrooth-vastineen
löydämme Ruotsista Wallenr
bergien suvusta, joka; hallitsee .ent
nenkaikkea yhtä maan neljästä
suurimmasta - pankista,: Stockliolms
Enskida Bankia.-Taikka Ranskasta,
jonka "200 perheen" joukkoon kuu;
luu .-maailmankuulu^ i v R
pankkimiessuku;.Shellin ;öljylaitos-ten
j a Lloydin vakuutusyhtymän o-mistajasukUi
Ja vaikkapa Boussar
cin suvusta,'jonka vaatetusteollisuuden
monopoliin kuuluu mm.
Cliristian Diorin muotiliuone.
Ehrnroothien suvun mahtiasema
ei ole täysipainoinen siksi;-että- Garl
Jclian on jatkuvasti Kymin Oyn
Jiallituksen, lielahtelaisen J . VV
Enqvist b y n johtokunnan j a Lohr
janKalkkitehdas: Oyn johtokunnan
puliecnjohtaja:- Kuvaan kuuluu; että:
hän on samalla Poiijoismaiden
Yhdyspankin (PYP) hallintoneuvoston,
jäsen j a i^tuu puheenjolita-jana
myos:kaiiden: vakuutusrahalai-toksen
johdossa. Ja tietenkin myös
sev etta hänen veljensä Göran ,Ehrn-rootlr,
jonka nimi: esiintyi ipm.vie^
lä vireillä < olevassa Viiala • Oyh ju-;
tussa, on tuon suurimman Ifike-pankkimniCvjohtokunnanpuheen-jolitaja.
J
:: Näyttelevätkö suku^issi;.hteet-^^t^
ten mitään ^Qsaa^-lämpn;ja >^
niniien' kdiidalla.^' N^^^ .tlefysti'
perheasioita/ja voinkin:jättää ne lukijan
f päättelytaidon varaanluettelemalla
vain eräitä'•'^äIciJfe5k^Ts't^^
saatavia tietoja; Carl Johan EliViV-ihnihvion;
Viime 1'aaleissa rkahsane-dustajaksi
;p
Tärpän aitr.taas on Carl- Mannerhel'
min ja AinaiEhrnroothm tytär..Val-kokaartm
päälliköksi; nostettu Mannerheim
lienee S'jrkku etflnämainir
tuIle.Mannerheimille j a on varmast
i : nykyisen, vuorineuvos Jacob von
J u l i n i n isän ; serkku; .Garl. Johan
Ehrnrooth on^^niinikään saanut vaimonsa
tuosta suvu-sta, hän on vuori
neu\os Jacob \on Julihin, Kaukas
Oyii päämiehen;ja niin UcäänPYPri
hallintoneuvoston'jäsenen vävy,_ i
- .von J u l i n i n suvum alkuperäinon
valtakunta on Fiskars'(Billnäs, Ferraria).
Jacob von J u l i n in isä, myös
vuorineuvosvja Jacob, meni kuitenkin
naimisiin;--.metsäteollisuuden
tunnetun nimen Standertskjöl^in
tyttären kanssa- ja jo- vuonna 1912
hänen uransa' Kaukaan tehtaiden
toimitusjohtajana alkoi. Standert-skjöldit
olivat saaneet haltuunsa
Björkenheiminii^ikpinaan; porustdf
mat-Kaukaan tehtaat.
f Rosfeii1ewin_ siivun nimeä ei löydy
liikepanltkierfjohdon listoilta; mujr
ta kyllä Frenckellin suvun nimi
Helsingin OsakepaAkin (HOP) johdosta.
Ilmeisesti tällä nimellä; onkin
iiykyisin' suurempi kantavuus
kyseisessä suvussa, sen jälkeen, kun
Sven-Erik Rosenlewin ;isä vuorineur
vos Erik .Rosenlew sai -vaimolcseen
vuorineuvos Rafael von Frenckellin
j a kaupunginjohtaja Erik von Frenckellin
sisaren. Mainittakoon, että
sisarusten äiti on omaa'sukua. Ehrnrooth.
Edellisen tavoin kietoutuu ernt -
tamattomnsti yhteen :Tampellan o;
mistajasuvussa kaksi nimeä: Donner
ja Wasastjerna. Tampellan . johto-kr-
nnan; puheenjohtaja Jarl i A . A V a -
sastjorna, joka .yhdessä .Tampellan,
toimitusjohtajan; ; Ä k e V Kihlmanin
kanssa istuu PYPrn hallintoneuvos-'
tossa, on äidin puolelta. Donner-su
kua.: Hänen ensimmäinen vaimon,
sa taas on äidin puolelta Sumelius-sukua,
Joka suku Kyro Oyn lisäksi
omistaa huomattavan ;;määränTam-;
p e l l a n osakkeita. Eräs Jääkärinä,
tunnettu V Donner-sovun = vedustaja
puolestaan, on; äidin puolelta .Wa
sastjerna. - Viime vuosisadan ;alus=
s a t u n n e t a a n Donner suvun kantaisäksi
eräs turkulainen meriliikenteen
harjoittaja ja VVasastjerna
taas pohjanmaalaisena, ruukinpat-r
u u n a s u k u n a . : : : Ensi: kerran vsDVUt
liittyvät verisitein toisiinsa, k u n
Gustaf August Wasastjerna vuonna.
1848 meni naimisiin Andreas Doii
n e u n tyttären Ikdvigin kanssa,
kanssa. ' T a m p e l l a n edesmenneen
tomitujsohtajan Arno Solmin toinen
vaimo: oli'äidin puolelta, Don;,
nei-fcukua.
:: Ahlström-^htyjimää edustaa PYPrn:
hallintoneuvostossa sen laki;
;mi<{S;Lars'Hornl)org Vaikka Horn-borg's'uvulla
on< L\seita niine^,kjäil|i;
edustajia, ei "f^ l i i ty läheisesti mihinkään
yhteen suuryhtymäan;; E i
ni/öskään; ' liauppaneuvos^^^j^
''Ah|sti^ömin^ '^suku sukunimcstään
h u o l i m a l l a . " ' V u o r i n e u v o s JJans,
ARlström sensijaan o n ^hi>TAäh
;%_rftyvaiheiSiin:;liittyvän. •Antti-Ahl-'
Strömin ; alenevaa polvea; Samoin
: F f e j v i d Botg, jonka äiti on A n t in
Vtyt^jlir.;Olli-'Attt-Wuorisen;vaimo pn
Ahlström sukua ja samoin ' L a o ;i
Tukiaisen vaimc( Mirjq, jokatitas'ön
J a l m a r i ; Lydcckenin; j a tämän ensimmäisen
vaimon Ingrid .Ahlströmin
tytär. Vuorineuvos Harry
Gullichsenin vaimo on niin ikään
.Ahlströmsukua ja. hän itse erästä
niitä norjalaissukuja; jotka : aikoi-
Viikasiumista lännen taloudessa,
sosialistimaat kehittyivät nopeasti,
Geneve. — Viime vuoden aikana
työllisyys lisääntyi, kauppavaihto
kasvoi;ja. maksutase ;parani Länsh
Euroopan maissa. Useisisa Lansi-
Euroopan maissa havaittiin selviä
merkkejä investointien, kasvamise.s-ta
teollisiin ja kaupallisiin tarkoi
luksiin. Tuotanto kasvoi ,rinnan
kansainvälisen:; kaupan .arvon ja
volyymin kasvun kanssa, sanottiin
Y K : n : taloudellisen ; Euroopan ::komission
vuosikatsauksessa.'
Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan
maiden : teollisuustuotannon : kasvu
y l i t t i jonkin verran eri maiden las
ketun; keskimääräisen pitkäaikaisc))
tuotannon kasvun. Albaniassa tuotanto
oli 20 % ja Neuvostoliitosso,
Itä Saksassa, Unkarissa ja Romaniassa
11—12 % vuoden 1958 tasoa
korkeampi
Katsaukses.sa todotaan, että Län-si-
Euroopanv;kauppavaihdon kasvusr
ta tuli valtaosa kuuden maan, Rftl-gian,-.
Hollannin._'Italijm7^naxgfiibuy
gin, Lärisi-Saksan ja Ranskan osai-leT
^iiden. kauppa muiden'Länsi-'
Euroopan': .rfjaiden kanssa oli / tammikuun
ja syyskuun välisenä aika
rni' 11 v% korkeampi kuin samaan
aikaan v; 1958 ja niidemkeskinäjnen
kauppa 14 % korkeampi.
k u l l a n ja ulkomaanvaluutan l i -
taminen - vaatii käytännöllistä
toimintaa rauhan säilyttämiseksi,
sillä.mitään muuta puo-lustusmahdollisuutta
ei nykyisenä
ydinasekautena ole!
Oman ja lastemme turvalli-suudert,
kansamme ja koko i h miskunnan
turvallisuuden ta;'
kia me vaadimme tänä vappuna,
täydellistä aseistärtisum^is-ta,^
ydinaseiden kieltoa ja muita
käytännöllisiä toimenpiteitä
. ,1 - ' .... - ju .i-uuiau;nuonu;fHT-iö.uuii;-ionniaa?--rr;
kansamyal]senj,;rauhani:'säilyt^ o l i V k a k s i k e r t a a ' , 'stiirfemni^^^kuln'
säys, o l i ; suurin Italiassa ; ja Ranskassa:
Vähiten suotuisasti kehittyi
Englanninv.kulta-.; j a valuuttavaranto
Tämä johtuu osittain lyhytaikaisen
pääoman paosta, jonka sai
aikaan Länsi-Saksa.ssa ja Yhdysvalloissa
ilmenneet erittäin hyvät s i joitusmahdollisuudet.
Katsauksessa todettiin, ettei vu
mei.vuosi tuonut; mitään,helpotusta
Länsi-Euroopanvy ;hiiliteolli.siiudcn'
vaikeaa ;ntilantcesecn:;HiiIen kulu-tus
laski Länsi-Euroopassa viime
vuoden aikana 8 %. Tärkein syy
tähän oli, että hiili on yhä enem
män. alettu korvata öljyllä.
NOPEAA NOUSUA
SOSIALISMIN MAISSA
Työvoiman tuottavuus kasvoi
Neuvostoliitosssa, Puolassa, Romaniassa
ja Tshekkoslovakiassa 7—
9 % ja Itä-Saksassa 10 % .sanottiin
katsauksessa." Useimmissa itä_:ryh-mänrmaissa:
tkbncteoUisuudpn ::tuo-tanto
nousi'15-^19 % ja~fakcnnus
tarvikkeiden ^tuotanto 12—22^ 7o.
' Maataloustuotannon nousu, oli
suurin Romaniassa, Bulgariassa ia
Albaniassa, Icuti taas_jOkcrijuurika')-
tuotanto ^'aleni aPuolassafJkuivuuden
johdosta n. 30 %. Neuvostoliitossa
naan'''iomistivat 'Enso-Gutzeitin.
kenkä'^aItosen ~ { omistajasukua
..edustaa Kansallis-Osake-Pankin bäU
lintoneuvöstossa nykyisin E m i l Aaltosen
vävy,, vuorineuvos Lairo-i K i |
vckäs,*^"alunperin Stenbäckin sukua
TäUä kojitaa^esiintyy;:suurpääoman
k a r a l l a myös nimet Antti j a Saimi
Mustf^ailio, Otto Helminen sekä
Olli Kiyskäs:-Suomen' Kunutehtaan
toimitusjohtaja Ensio; Salmenkallio
on nyttemmin tullut aikaisemman
toimitusjohtajan Torsten Wester-lundin''
tilaile -PYPin hallintoneu-vosn.'"
,
Wa.idenin sukua näyttävät olevan
ikailtki -•; samannimisetsiitä riippu-;
inätta/'kifjoitetaankö nimi kahdella'
ä l r ä ^ v a i , yhdellä.' lisätäänkö e-kir-jaimen
yläpuolelle korkomerkki: vai
ei. Vhtyiieiden Paperitehtaiden o-dustajaksi?
KOPn johtokunnassa voir
daahkhtsoa J . W. Rangell ja itse
;JuusonWaIden;j sen hallintoneuvostossa:
; Huomiota herätti toista
vuottavsitten: käsitellyt lapsenryös-töjutun
^yhteyd :jssä se; että; Jv-usö:j a
EmnianueJ Waldenin itsepiurhan
tehneen: s i s a r e U ' : L i i s a Walden i n • a-,
vioipies öli myös sukunimeltään
;WaJdehi:>-Yhtyneiden: ;Paperitehtai-:
den Johdossa esiintyvän Leo Toikan
vaimo on'omaa sukua Wald-^n. ,
Matti Virkkusen; Kansallisosakepankin
pääjohtajan vaimo o n vuor:
rineuvos Paavo Honkajuuren, Rau
mai:7--Repolan^^: t
toimitusjohtajan :sisar.viHonkajuu^
ren vainio, taas o n Snellman^sukua
äitins^ipuolelta..Mainittakoon, että
Matti:;Vifkkusen isä,, kokoomuspuolueen.;
j i i m i m i e s Paavo Virkkunen
kui^luivniinikään Snellman sukuun,
vaiigkii.öli, kuten useat mcutkin
Snejimanit, suöm-^ntanut nimensä
vounnai;1906.:' Matti Virkkusen^^ä
oli. omaa. sukua Forsman. Vuorineui
vos^Hpnicajuuren isä;;pankinjohtaja
Mauri "Honkajuuri (eli ennen n i *
merimuutosta Tallroth): oli . n i i n ikään.
äitinsä puolelta Forsrnan-su-;
Forsn^än suku, jonka edustajnt
Nyttemmin kulkevat nimellä Koskimies'^
osallistuivat y l i .puoli .vuosi
sataa"sitten erään Porissa m a h t a -
vimmaksi ;tunnetun porvarin. C a d
ÄWrik:Björnberginp:3rinnön-jakoon;
Björnbergin; suvun; "jjaakkäanmi?a -
ton" osav näytteli vielä: äskettäin
l^uoraa^tavaa:osa^ Yhtyneitten Pa •
'pejutehtaitten omistuksessa: ja vielä
nykyisinlcin Myllykosken Paperjteh.
das Oyssä, jonka johdossa se esiintyy
nimillä Bjärneberg, Stigzelius,
^isinger-Jägerskjöld,. Boethius, de
la Chapelle ja-Ericsson.
Alkuperäinen Virkkusen c l i Snellmanin
sukii, johon' myös- kansallinen-
'herättäjäriime' Juhana V i i
helm kuuluu, on alkuperäisen o-maisuiitensa
kasannut Pohjanlah
;den :kaupunkien'(Oiilu) tervaporva-:
reina.'Ruotsinkielisen nimen ovat
säilyttäneet jotkut si:<vun haarat,
•joiden edustajia tapaa sieltä
täältä V'talouselämän ;; solmupaikoilta
(Hans G. Snsllihan).
Kansallispankin johtajien "valtakuntaan"
kuuluvien .teollisuuslaitosten
(Rauma—Repola, Kajaani
Oy; Oulu; Oy,'Pohjolan iVoima Oy)
johtavissa asemissa; esiintyviä nimiä
onTmm. .^vuorineuvos Lauiri ;Heleni-us
vainaja, jonka lanko, f i l . tri Keijo
Alho tuli muutama vuosi sitten
tunnetuksi ;poliittisessa mielenhäiriössä;:
suorittamastaan 'poliisimurr
hasta Helsingissä. Edelleen esiintyy
KOPn: ryhmässä sellaisia; nimiä
kuin Paloheimo ja Kirves (Branden
suku); VvVeckman-suku (muutamat
nimellä .Wartiovaara), Kotilainen,
Angervo, Ollonqvist, Pelkonen ja
Kairamo (joskus kauan ; sitten •-=
Kihlman).
;> Serlachius-suvun nimekkäin on
tällä hetkellä- vuorineuvos R. E r ik
Serlachius, joka on varannut itsel
Icen paikan myös Helsingin Osäke-pankin
hallintoneuvostosta;Hänen
isänsä Gösta VSerlachius;, jonka toi--
menpitein- ;suvum - puunjalostuslaitokset
muodostuivat suuryhtiöksi,
oli avioliitossa serkkunsa,- yhtiön
perustajanGi A: Serlachiuksen tyttären
kanssa. Hänentoinen j^aimon*
sa- kuului metsäteollisuuden alkuai
kojen kehityksessä huomattavaa 0-
saa ;: näytcllessään: ;:Björkenheimin
sukuun. Samantapaisia "sammuneita"!
sukuja ovat Idmanin ja
Hammarenin; suvut,' joiden jälkeläinen
.vuorineuvos R; E r i k Serlachiuki
sella on aviopuolisona; Serlachius-sukua
on myös sotapresidenttisRis
to Rytin vaimo.
Hammarenin suku omisti aikoinaan
-yhdessä aikaisemmin mainit
u n Sumeliuksen; suvun kanssa; ky-röskdsken
v a r r e l k ' rak'nnetut' teh-'
taat, mutta nykyisin nimi näkyy
vain ^ärtsilä-yhtyrtiän osakkeeno
mistajien sekä; oraiden pienehköjen
Tanner uudelleen
sos.dem. puolueen
puheenj'ohtajaksi .
' Heisillä. — T r i yäinö Tanner
valittlin|' sunnuntaina)'uudelleen
S u o ni%n\ sosialidemokraattisen
' puoliieeif puheenjohtajaksi.Hän
-sai puoluekokoukselta' 107 ääntä
^ ja toisena ehdokkaana, ollut kansanedustaja
Rafael Paasio^ 48
'^ngtäiiniii lääkärin-kirja
perääntyi;;
L^ootoo. -;;^'Englannin' lääKariseH|g^|
. . . ...» >.i J. f '
aan ta.
T r i ' Tanner tuli valituksi' pu-heenjohtafaksi
menettelytapava-
Uokunnän ehdotuksen mukaisesti.^;
'Puoliiesibteenl^r:; v a l i t t i in yk-'
simielisesti^' uudellieen Kaarlo
pitsinkiV ;
Algerian ,yal]fcuus-kiinta
./Pckingiin . ',...
'< Kairo.>^—' Aligeriah väliaikainen
hallitus lähettää valtuuskunnan ; P e i
kingiih \ • neuvottelemaan Kiinan
kansantasavallan-; johtajien, «kanssai
ilmoitettiin virallisesti tiista'ina.
mk
ran(>uosittain'Julkaisema avioliit- "I
too^aikovi-nlopaskirja 'ilmestyy tä-;' fjl | ||
nä vuonna vähemmän huomlota%bc-^ ' !
rättävähä k i i in viimeksi, yuosi sit-'^ "^^3
ten oli yli,50,000'opaskirjasta-myy-.-.»S^l
tävä makulatuuriksi lulcijakunnan " '
nähkästyksen vuoksi. \ Sanömaleh- .
tien yleisöosastot olivat tulvUlaan ,
vastalauseita.
Eniten arvostelua sai osakseen
kiijoitus; jonka pimQnä oli "Eikö
viattomuus, blekin vajlhänaikaista*':
Tämän <irtlkkelin paikalla on uudes: ,
si paihoksessa kirjoitus, joka neuvoo
nuoria;:5iirtämääi)y,sukupuoIiset;;K
kokemuksensa; siks ,ikunnes ovat
,naimi?issa.j > T r i . Roger Pilkington, ;
joka vrosi ^Uten<oli laatinut kir-! .
jaan, artikkelijj-ilast(i odottavien äi-itien
naimisiinmenosta,- kehottaa nyti»
J i i k i j o i ta hankkimaan perillisiä vas-^
ta ~vaioIi.tossa. '
Ehdottaa Itämeren alueen
ystävyyssopimuksen tel<oa
Jatkiiu,,sivulla 6.
B e r l i i n i . , — Sen johdosta, että
huhtikuun' 9. pnä t u l i kuluneeksi-20
vuotta ..fasistisen Saksan ;:hyökkäy.^:-
srsta Tanskaan jar Norjaan, on Saksan:
Demokraattisen Tasa^vallan hai
litus antähut julkilausumani jossa
uudistetaan ehdotus ystävyys- ja
yhteistyö--tai hyökkäämättömyysso-pimusten
' s o l m i m i s e s t a ; . Itämeren
alueen valtioiden välille vastapainoksi
r Länsi Saksan . m i l i t a r i s t i en
valloitussuunnitelmille. : Myös atomi-
ja^Vakettiaseistuksestai vapaan
vyöhykke-^n''. muodostaminen. Poh-jois-
Eurooppaan loisi suotuisat mahdollisuudet
'vähentää vaaraa; jota
Länsi-S&ksan',militaristien: vallanhalu
;:merkitsee "Skandinavian ; kansoille,
todetaan julkilausumassa
Saksan Demokraattisen Tasav-^l
lan hMlitus vakuuttaa julkiluusu-massa;
ettu -demokraattisen Saksan
halLtus; ja*^koko väestö. :kunnioitta-vat
Tanskan' ja Norjan väestö.v
kanssa yhdessä Saksan fasisteja vastaan;
käydj-ssä taistelussa: kaatunci-d
n muistoa.
Olemassaolonsa ensi hetkestä läii:
"tien Saksan*; Demokraattinen Tas-J-valta
ön V y r ^ i n y t ttäikin.:^^^
kemään mahdottomaksi; saksalais-ten
:imperialistien:;';ja militaristien-kohtalokkaan
politiikan uusiintumir
sen.' Länsi Saksan ^ valtiokoneisto
Seii sijaairi;on\nykS;isin parantumat-^
-tornien^ fasistien',-ja. militaristien
miehittiniaj^ sanotaan;- julkilausur
massa, tjflfellben;
Länsi-Saksan ^ sotavoimien johto
on täysin sellaisten upseerien käsissä,
jotka kenraaleina ja upseereina
valmistelivat: ja ;suiorittivatHit-;
lei in hyökkäyksiä Euroopan kansojen
kimppuun^ Länsi-Saksan sota-;
laivastoon tähän :mennessä ::nimite-tylsiä
12 amiraalista, olivat kaikki
;poikkeuksetta;: palveluksessa j o H i t i ;
Terin aikana ja 7 heistä osallistui
vhlittömastio hyökkäykseen Tanskaa.
ja Norjaa' vastaan.
Adenauerin hallituksen hyökkäyssuunnitelmissa
on Itämrellä; oleellinen
osuus; todetaan, julkilausumas-r:
sa.; Länsi-Saksan sotalaivasto:onot-tahut
tehtäväkseen sotavalmistelujen
johtamis-^n NATOn puitteissa
Itämeren • alueella. ; Länsi-Saksan
sotalaivaston rakenne ja sijoitus
palvelevat kokonaisuudessaan näitä
hyökkäj ssuunnitelmia
Rauhan säilyttäminen Itämeren
alueella ja rauhanomaiselle rinnak-::
kaiselolle perustuvien: hyvin naapur:
iuiussuhtezden': luominen kaikkien
Itämeren alueen valtioiden välille
on asia;i ;joka vastaa niin fasismia,
vaataan ' käydyssä taistelussa kaatUf.;
neiden .vastarihtataistelijoiden tah-;
t o a : kuin'nykyhetken;;tärkeimpiä
vaatimuksiakin jäi o n ' omiaan. estä-:
mään Länsi-Saksassa jälleen valtaa
jiv;päässeiden militaristien uuden;
seikkailun ja turvaamaan kansoillj
rauhallisen: tulevaisuudsn, sanotaan
5• jlrikilausuiiiassa: lopuksi;
1,006 SOKtelVlJELYSOSUUSKUNTAA
KUUBAAN UNITED.FRUITIN MAILLE
Nythän mekin voimme lopettaa pommikokect!
Havana. — Kuuban hallitus on
. tehnyt päätöksen tuhannen maar.
::talousosunskunnan I perustamises- .
ta. Niiden päätehtävänä tulee
olemaan' s.okerinviljely. Näiden
osuuskunitcn 100,000 jäsentä, pääasiassa
;;entislämaataIoustyöläls5ii
jä- pichviljelijöitä, saavat; kansallisen
maatalousreformi-instituutin
(INRAu) välityksellä 80.000 ka-baIcroa,(
.kahalcio — 13,42 hehtaaria)
maata. Ensi .vuonna näiden
talOMk^en osuus nousee ai-
•: nakin, puoleen,. Kuuban: koko: S0-.
keriviljelmistä. INRA on laatinut
suunnitelmanvTOOuudcn kyläiivrar,;;
kentaniiscsta maatal,oustyöläisiä
varten.
Kurjär'majat, joissa kuubalaiset
talonpöjirt ovat tähän asti asuneet
revitään ja tilalle rakennetaan tu^
hansia, nykyaikaisia . asuintaloja
Uusien" ösuiistoimintatilojcn pcrus-tamistai-'
varten Kuuban kansallispankki
5n varannut 34 miljoonai
. 1 ^ > '
I pesoa, kertoi televisiossa INRAn
johtaja N. Jiminez. ,Hän kertoi samalla
• niyösKuuban hallituksen monista;
muista toimenpiteistä .maan
talouselämän kohentamiseksi, itsenäisyyden
lujittamiseksi j a väestön?
hyvinvoinnin kohottamiseksi.'; V: Hän
mainitsi mm., että ^iime marraskuussa,
j o l l o i n ; kansallispankin j o h :
jäjaksi tuli Ernesto Guevai-a, valtiolla
oli vain 50 miljoonan peson *
arvosta ulkomaista |j^'aluuttaa, mut-tainykyisin
sitä on; jp 121 miljoonaa.
Jiminez kertoi eilelleen, että on
alkanut Kuubassa United Fruit
• Companyn; maaomaisuuden; taka-.;
varikointi, mikä merkitsee kuoliniskua
USAn monopolien herruudelle
Kuubassa sekä kuubalaisten
talonpoikien riiston lop-'
pua. Hän myös huomautti, että
työttömyys on vähentynyt tasavallassa
jyrkästi. Äskettäin järjesteltiin
työtä jälleen 200,000
henkilön ryhmälle. .
PÄIVÄN PAKINA
rt, Mitä kukko syö, sen kana saa"
Mahdollise.sti tuo otsikkommi
ampuu hieman ohi maalin,, mult-i
kaikesta huolimatta se korostaa ta
vällaan sitä tunnelmaa, jonka saimme
viikoh-; lopulla luettuammeTeräit
•t;ä:uutistiotoja;nykyaikaisesta; noita-'
jahdistavja; siitä; mihin.rprahamaincn
punakauhur^ lietsonta on vienyt esimerkiksi
Canadan terästyöläislen
voimakkaan vammattiyhdistyksenir-;;
KAiTörontolaisen aamulehden;
lihan tuotanto ndiisi 12 %, mutta kaan .tei-ästyöTäisten union p i i r i No.
maidon tuotanto ainoastaan 5 %,
koska kuivuus oli aiheuttanut, pahan
rehupulan.
K a k l l l a Itä-Euroopan mailla on
edelleen ratkaisematta kysymys
tuotannon?:;nopeasta; :Sopeuttamisesv
ta kuluttajien maun ja toivomusten
mukaan.
Itä-Euroojan maissa havaittiin
ensimmäisen kerran voimakas l i säys
puhtaan ylellisyystarvikkeen
— kahvm,— tuonhissa. Ita-Saksan
kahvintuonti nousi 23.000 tonniin
eli'43 % suuremmaksi kuin v,'1958.'
.Unkarin tuonti' — 6.Ö00 tonnia ~
ja Puolan tuonti —• 8.000 tonnia —
kuuden johtaja Larry. Sefton oli tehnyt
tervetulleita paljastuksia siitä,
miten joku elliot-lakelainen kaivosyhtiö
palkkaa urkkijoita, joiden
tehtävänä _on tiedoittaa yhtiölle
kaikki mitä_ sen työläisistä saavat
tietää, ei,vain työmaalla, vaan vielä
vapaa-ajaltakin.
Mainitun lehtikirjoituksen pääkohdissa
sanottiin:
"Nykyinen' urkintatoiminta, hän
(mr. Sefton) sanoi, tuli tiedoksi,
kuri - y l t s i ' urkkija luopui hommasta
ja antoi tiedot asiasta u r i i o l k ^ . ."
(Esitettyään hurskaan ja sinisilmäisen
toivomuksen 'luulosta'', - et-tä5.';>'
htiÖt pysyttclisivät jo erlllääii
vakoilujärjcslöislä, jni-." Sefton sa
noo yhtiön urkkijoilleen Ihhettä-
'mässä eräässä ojijekirjeessä moitittavan
"agenttia No. 805" siitä, ettei
"hän ole" lähettänyt k y l l in täydellisiä
raportteja. Vaikoilukeskus ha-luiaa
enemmän • yksityiskohtaisia
tiötojaicrikoisestiniistä työläisistä;;
jotka käyttävät usein puheenvuoroja-
union ;kökouksissa, jotta saadaan
selville, onko mies vakaumukselli
nen agitaattori . . ." j a tässä "ohjekirjeessä"
jatketaan:
"Teidän ollessanne meidän silmunamme
j a ckorvanamme, tulee; varata
meille se lähtökohta. Pikkuseikat,
mitkä teistä voivat näyttää
merkityksettömiltä, voivat ehkä so
pia meidän suunnitelmaamme . . "
"Mr. Sefton^sanoi tekevän nämä
paljastukset siksi kun on tullut aika
työväenliikkeelle panna kyseenalaiseksi
teollisuusvakoiluun turvautuvien
yhtiöiden eetillisyys (siveellisyys).
Lainlaatijaimme„pitäisi_sel-_
vittää miksi ^ sallijtaan tällaisten va
koiluIaitosten,;toiminta."
Hyvin tehty mr.. Stetton! On
todella jo aika lopfettaa urkinta ja
kaikenlainen noitavain|>nt^öväen- <
' liikkeessä ' miclipitcidoii «ja l y J i -'
väcniilkkcen c i i haarojen, toimintaan.
o.salIislunnscn vuoksi!
Mutta'kaikesta huolimalta näyttää
kuitenkin sillä. että tcrästyo
laisten, union oikeistojohtajat eivät
ole vieläkään vetäneet oikeita
johtopäätöksiä nyt vallitsevasta t l -
lanteest;\. Tosiasia nimittäin on. että
terhi-iyöISJSten unio nyt jöur
tunul omien koirien purtavaksi.
Saksan j a Euroopan eräitten mui
den maidehj ammattibyrokraatit, j.n
työv-äeniiikkecn me\rt oikeistojohtajat
luulivat,'että he;sa;Wat csleettö-riiästi
»toimia' kunhap vain osallistuvat,'
työnantajain''jn heidän halli-
;t^ikäeii^av kanssa iroitavainoon-konv,
munisteja ja muita vasemnnstolai-sij\
Vastaan. •
Multa "^aiitottuaan* suurporyareitft
kommunistieni^a mviidcn vasemmistolaisten'^
nujertamisessa, Euroopan,
työväenliikkeen ' oikeistojohtajat
saivat^ijoikkeuksetta kokea — h e i ia
Tanneria lir-kuunottamutta Suomessa
— että tiukan tullen suurporva-rit~
ovat "onnellisia" vasta sitten
kun oikeistolaisetkin työväenjohta
jat ovat kalterien takana ia kun
koko työväenliike on saatu joko^tuhotuksi
tai. halvatuksi.
___Kalkista, näistä vanhoista opetuksista
huolimatta teVästyöläisten -oikeistojohtajat
"jatkavat kuitenkin
täällä vanhaa perikadon ohjelmaan-
, ;TämU. tuli-, ilmi 'kerrassaan" hät
kliluiyltlivällä' lavalla*.soolifeeii iiii*-
jccnvaihtajamnic viime torstaisesta '
patkkakuntakirjoituksesta, missä
selostetaan, että terästyöläislen u-uLon
canadalainen johto on suostunut
siihen kamalaan yritykseen, että
Yhdysvaltalaista noitajahtilakia.:
— Landrnm Griffin lakia — ruve .
taan soveltamaan myös canadalai-s
i i n terästyöläisiin!
Minkälainen poru mahtaisi nousta
siltä, jos esimerkiksi Suom"Ssa
ruvettaisiin Neuvo$|^oliiton ammat- ^-H
tiyhdistysjohtajain. toimesta toteut-, ^ V,
lamaan sanokaamme metalliteolli- - ,p
suudessa Neuvostoliiton lakeja? ^ "
TVlutta terästyöläisten r n i o r r c a n a - ' , ^
dalaiset johtajat ovat sokeassa-; ' ;^,
."kamuumismin pelossa" monetta-^^T/'
.r\TBt ilmeisesti kaiken harkintako-
IjÄ^nsä j a . alistuvat,avonaisesti Y h dysvaltain
paliamameisen työväen- s
.yj^ptaisenlain karkeistyön tekijöik- H
SI canadalaisten ; terästyöläisten
pään menoksi!
J o on todella aikoihin eletty!
Kuinkahan monta kolausta-teräs-työläisten
union canadalaiset johta-jat
tarvitsevat ennenkuin he oppi-vät
sen poliittisen läksyn, että kak-, r;;^|
si^ynnä kaksi on'neljä —"'että"ha-"
jotttamalla jäsenensä vUohiin j a - ;
lampaisiin ja auttamalla aktiivisesti yf^*
tai_tQimettomuudella' suurporvarel-'.'\;
ta työläistensä yhden .osan laillis-fy^„
ten ^oikeuksien ' riistämisessä, he
kaivavat asiallisesti hautaa'kaikille"4^1
teiästyöläisille('— ja samalla-myös^ul
i V s o l l o o n , K i l n s i i k o i i r a . ' ' ' ^
'Ml
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 26, 1960 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1960-04-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus600426 |
Description
| Title | 1960-04-26-02 |
| OCR text |
^^^^^ S Ä Ä "
mi
Sivu 2 .Tiistaina, h u h t i k . 26 p. — ^Tiiesday', A p r i l '26,'''"
mi
p
l i
1?^
m
V
I-B.-JO.' rl.*;
i i i i
I
1960
(liBEBTT) Independent iabor
Oiigan .of .Finnish"'Cahadians. Es-
.tablIshedrNov.^6, 1917; Authorized
,a§:'second c l a s s n i a i l Jjy the Post'
• Office'.Depprtment, Ottawa. Pub-lished'^
".thrire ^ weekly: Tuesdays;
Thursdays; andySaturdäysby, Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Elm' St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office' OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Mjanager
e. Suksi. Editor W. jEklund.'Mailing
address: Box 69;. Sudburyr C^gtplp.
•Advertisingisratesii upon iapplication;;
Translation-free"of charge.,]-' L
Canadassa:
yhdysvalloissa:)
Suomessa;
TILAUSHINNAT:
vk. 8.00 6 kk. 455
3 kk. 2.50
1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
1 vk. 9.50 §,'kk.^ 5.25
la
upÄen suurpaapinap nimia ja su
< Meidän töta 'suurta Cai^adaai^-
Vapipuna 1960
Työväen kansainvälistä solidaarisuuspäivää, toul^q]jC\iup
ensimmäistä, eli, vappua, on vietetty vasta vähän yli 70 xvuot-ta,
mutta SQ on kuitenkin jättänyt jo läh|emättömän ja kunniakkaan
jäljen_kansainvälisen työväenliikkeen-url^a'^'—'
j a samalla voitokkaaseen, historiaan. ; ^^-l]^
- i ^Muistaa nimittäin tulee, että vaikka' vappu syntyi tällä"
• mantereella-käydyn^; t
sen työpäivän ja muiden' lähempien tavoitteiden puolesta,
niin samalla kertaa se 'on liittynyt saumattomasti myös pö^
liittiseen taisteluun kansainvälisen rauhr.n, deniokraattisen
edistyksen ja sosialismin puolesta.
Ja vaikka työläisiä ja muita työtätekeviä piirejä painaa
tänäkin vappuna kapitalistinen työttömyj^s ja epävarmuus
huomisesta, sekä suuri- pelko sodan syttymisen^ mahdollisuudesta,
niin meidän sietää palauttaa kuitenkin mieleemme,
> että noin kolmasosa koko maapallosta ja kolmannes koko
ihmiskunnasta on jo sosialismin olosuhteissa tai varmasti
sosialismiin johtavalla tiellä. Tämä ihimskunnan kolmannes
—' sosialistinen osa tuottaa jo miltei yhtä paljon erinäisiä
tavaroita ja tarvikkeita kuin kapitalis'tinen maaiteMniosa ja
tulee muutaman lähivuoden aikana sivuuttamaan kapitalistisen
maailmanosan tuotannon! E i siis ole mikään ihme vaikka
sosialistisen maailmanosan maissa vietetään vappua nyt
suurina voiton ja edistyksen juhlina, mihin osallistuu asiallisesti
puhuen-koko. k a n s a kaikissa soialistisissa maissa. J a "
mitä voimakkaammaksi tulee sosialismi kapitalismiin ver-
' raten, sitä tehokkaammaksi ja voimakkaammaksi tulee suhteellisesti
myös rauhanpuolustajain liike sodanlietsojiin ver-
- raten. Kumoamaton tosiasia nimittäin on, että sota on kapitalismin
kumppani ja^seuralainen, jotavastoin sosialismi vie-r,
oksuu hyökkäyssotaa kun ruttoa.
Miitta iloinen voiton tunnelma saa n y t jalansijaa myös
kapitalistimaiden työläisten vappumielenosoituksissa ja -juhlissa.
Vaikka kapitalistimaiden työläisten edessä onkin kroo-nillinen
työttömyys, alituisesti kohoavat hinnat ja verot sekä
yhä paheneva huoli huomisesta ja "vanhuudenpäivien" kohtalosta,
,niin paljon on k u i t e n k i n j o voitettu ja saavutettukin.
Muistetaanpa vain se t o s i a s i a , että k i i t o s työväenliikkeen
ponnisteluille, meillä täällä Canadassakin on viimeksikulu-neen
25 vuoden aikana saavutettu huomattavasti paremmat
työolosuhteet, työpäivän lyhentäminen kahdcksantuntT^^ksi'
(eräitä järjestymättömiä työaloja 'lukuunottamatta, missä
vieläkin tehdään pitempiä työpäiviä), vanhuudeneiäkejäki,
lapsilisät, sairasvakuutus ja ennenkaikkea työttömyysvakuutus,
mitä ilman meillä olisi nytkin kymmenkertaisesti pitem;- ,
piä leipäjonoja, mitä tällä k e r t a a on. Muistettakoon, että n i i -
tään näistä etuisuuksista ei meillä ollut 25 vuotta sitteh, ja' •'
että toiminta ja. propagointi esim.' työttömyysvakuutuksen, "
sairasvakuutuksen, vanhuudeneläkken puolesta jne. leimattiin
silloin vaaralliseksi vallankumouksellisuudeksi, peloit-tavaksi
kommunistiseksi kiihoitukseksi, jonka johdosta pan-t
i in työväenjärje'siöjen edustajia vaniloihjn tai karkoitettiin'
kansan villitsijöinä takaisin "sinne mistä olivat tulleetkin"
— 'useimmiten eurooppalaisten fasistimaiden kidutettaviksi.
Tieto siitä mitä on 'taistelun ja toiminnan avulla saavutettu,
sekä vakaumus siitä, että mikään mahti maailmassa
ei voi estää työväenliikkeen voittoja ja saavutuksia vastaisuudessakaan,
antaa todella myönteisen leimansa tämän vuoden
vappujuhlille niin Canadassa kuin kaikkialla muuallakin
maailmassa.
Vapppua' on .alusta pitäen v i e t e t t y työväenliikkeen kansainvälisyyden
hengessä. On järjestetty mielenosoituksia, kokouksia
ja muita tilaisuuksia yhteisten tavoitteiden ja y h teisten
päämäärien ^edistämiseksi samanaikaisesti kaikkialla
maailmassa.
Näin on asia tänäkin vappuna. Mutta kaikkein korkeimman
muodon tämä kansainvälinen solidaarisuus ja yhtenäisyys
saa nyt kansainvälisen rauhan puolustamisessa.
Kaikkialla maailmassa, n i in sosialistisessa kuin kapitalistisessakin
maailmanosassa, kiinnitetään-tänä vappuna katseet^
Pariisissa toukokuun puolivälissä kokoontuvaan huipputason
konferenssiin. Maailman kaikilta kolkilta esitetään tänä vappuna
yhtenäinen vaatimus siitä, että huipputason konferenssissa,
mihin osallistuu Ranskan, Britannian, Neuvostoliiton
ja Yhdysvaltain valtioiden päämiehet, on tehtävä suunnitelmia
ja sopimuksia^,. jotka tähtäävät maailman jännitys-tilanteen
laukaisemiseen ja rauhantilan vakiinnuttamiseen.
Varmuudella voidaan jo sanoa, että vajaan viikon kuluttua
pidettävistä vappujuhlista tullaan lähettämään julkilausumia,
päätöslauselmia ja kirjeitä, mjssä vaaditaan ydinaseiden
kokeiden kieltoa ja ydinaseiden pannaan julistamista, yleistä
ja täydellistä aseistariisumissopimusta sekä Berliinin kysy-'
myksen ratkaisua ja positiivisia toimenpiteitä Saksan ongelman
ratkaisemiseksi. Mal;idollisesti näitä kaikkia tavoitteita
ei vielä saavuteta tässä huipputason konferenssissa, mutta
sitä suurempi syy onkin'kehittää yleisen mielipiteen painos- .
tusta kaikissa maissa. Nykyhetken yksi erikoispiirre onkin
juuri siinä, että ensimmäisen kerran koko ihmiskunnan historiassa
on tullut aika, jolloin sodanlietsojat-voidaan panna
pakkopaitaan ja Jcänsainvälinen rauha säilyttää .kai|ci^ta^so;
täisistä kenraaleista ja poliitikoista välittämättä.
Vappuna kiinnitetään luonnollisesti suurta huomiota
'myös kotoisiin asioihin niin täällä Canadassa kuin muuallakin.
Entistä voimakkaammin tulee tänä' vappuna Canadassa
kuulumaan vaatimus työmahdollisuuksien järjestämisen puolesta
sadoilletuhansille työttömille ja sosiaalisen huollon p a ^^
rantamisen,' demokraattisten oikeuksien turvaamisen sekä
maan'itsenäisyyden takaamisen puolesta.
Tänä vappuna esitetään l u k e m a t t o m i s s a " vapputilaisuuk-sissa
vaatimuksia, etta Canadan pitaisi vähentää tuntuvasti
varustelumenoja, \ että bomarc-ohjuksia ja jenkkien muita
'ydin^e^ta ei > saa sijoittaa,. Canadan/maan kamaralle, että"
me^haIlitsee:^taIoudelIiselIa^Tnuih|
^ •diii aän > noinl^200 vupporikasta? per||
hettä, j,otka .qiral? pankkien, - teollisuuslaitosten^
kaivosten ja,, muiden
laitosten moninkertaisina
"presidentteinä" j a johtokunna^i
jäseninä. '
Alutta Suomenkin koko' kansan
: talousoppi, käy vuosi vifodelta'yllä,'{
yksinkertaisemmaksi, kuten Hel-ui
singissä'ilmestyvä Kansan Uutl-:
söt^l^hti selitti. Kun tiedät m's-sä
]^ari kolmekymmentä, tunnc-
Ttuiniii'nimeä esiintyy, kuuluu nä-'
köpiiriisi' jö'^oko Supmen^kan-säiitalous./
Kun' kuulee 3imeB
EhrnT'o6th, oi\ parasta kysyä, mitä*'
Kymin-yhtiöUä onasian kanssa^
tekemistä;^ (Ja;:: vastaavanlaisiäi^ni^
miä, joskin viclä^ suuremmassa;
mittakaavassay' löytyy i täältä ..Ca'v
nadasta ) Ongelma onvtictyslisii-:
nä, että noita nimiä, sukuja^ja
niiden; esiintymisiä (Ä-tii^ridätiinv -
netuksi; kansokouluissa,; ei: o p p i -'
eikä korkeakouluissa.
Tämä. ilmiö-ei- suinkaan' ole suomalaiskansallinen.
: Ehrnrooth-vastineen
löydämme Ruotsista Wallenr
bergien suvusta, joka; hallitsee .ent
nenkaikkea yhtä maan neljästä
suurimmasta - pankista,: Stockliolms
Enskida Bankia.-Taikka Ranskasta,
jonka "200 perheen" joukkoon kuu;
luu .-maailmankuulu^ i v R
pankkimiessuku;.Shellin ;öljylaitos-ten
j a Lloydin vakuutusyhtymän o-mistajasukUi
Ja vaikkapa Boussar
cin suvusta,'jonka vaatetusteollisuuden
monopoliin kuuluu mm.
Cliristian Diorin muotiliuone.
Ehrnroothien suvun mahtiasema
ei ole täysipainoinen siksi;-että- Garl
Jclian on jatkuvasti Kymin Oyn
Jiallituksen, lielahtelaisen J . VV
Enqvist b y n johtokunnan j a Lohr
janKalkkitehdas: Oyn johtokunnan
puliecnjohtaja:- Kuvaan kuuluu; että:
hän on samalla Poiijoismaiden
Yhdyspankin (PYP) hallintoneuvoston,
jäsen j a i^tuu puheenjolita-jana
myos:kaiiden: vakuutusrahalai-toksen
johdossa. Ja tietenkin myös
sev etta hänen veljensä Göran ,Ehrn-rootlr,
jonka nimi: esiintyi ipm.vie^
lä vireillä < olevassa Viiala • Oyh ju-;
tussa, on tuon suurimman Ifike-pankkimniCvjohtokunnanpuheen-jolitaja.
J
:: Näyttelevätkö suku^issi;.hteet-^^t^
ten mitään ^Qsaa^-lämpn;ja >^
niniien' kdiidalla.^' N^^^ .tlefysti'
perheasioita/ja voinkin:jättää ne lukijan
f päättelytaidon varaanluettelemalla
vain eräitä'•'^äIciJfe5k^Ts't^^
saatavia tietoja; Carl Johan EliViV-ihnihvion;
Viime 1'aaleissa rkahsane-dustajaksi
;p
Tärpän aitr.taas on Carl- Mannerhel'
min ja AinaiEhrnroothm tytär..Val-kokaartm
päälliköksi; nostettu Mannerheim
lienee S'jrkku etflnämainir
tuIle.Mannerheimille j a on varmast
i : nykyisen, vuorineuvos Jacob von
J u l i n i n isän ; serkku; .Garl. Johan
Ehrnrooth on^^niinikään saanut vaimonsa
tuosta suvu-sta, hän on vuori
neu\os Jacob \on Julihin, Kaukas
Oyii päämiehen;ja niin UcäänPYPri
hallintoneuvoston'jäsenen vävy,_ i
- .von J u l i n i n suvum alkuperäinon
valtakunta on Fiskars'(Billnäs, Ferraria).
Jacob von J u l i n in isä, myös
vuorineuvosvja Jacob, meni kuitenkin
naimisiin;--.metsäteollisuuden
tunnetun nimen Standertskjöl^in
tyttären kanssa- ja jo- vuonna 1912
hänen uransa' Kaukaan tehtaiden
toimitusjohtajana alkoi. Standert-skjöldit
olivat saaneet haltuunsa
Björkenheiminii^ikpinaan; porustdf
mat-Kaukaan tehtaat.
f Rosfeii1ewin_ siivun nimeä ei löydy
liikepanltkierfjohdon listoilta; mujr
ta kyllä Frenckellin suvun nimi
Helsingin OsakepaAkin (HOP) johdosta.
Ilmeisesti tällä nimellä; onkin
iiykyisin' suurempi kantavuus
kyseisessä suvussa, sen jälkeen, kun
Sven-Erik Rosenlewin ;isä vuorineur
vos Erik .Rosenlew sai -vaimolcseen
vuorineuvos Rafael von Frenckellin
j a kaupunginjohtaja Erik von Frenckellin
sisaren. Mainittakoon, että
sisarusten äiti on omaa'sukua. Ehrnrooth.
Edellisen tavoin kietoutuu ernt -
tamattomnsti yhteen :Tampellan o;
mistajasuvussa kaksi nimeä: Donner
ja Wasastjerna. Tampellan . johto-kr-
nnan; puheenjohtaja Jarl i A . A V a -
sastjorna, joka .yhdessä .Tampellan,
toimitusjohtajan; ; Ä k e V Kihlmanin
kanssa istuu PYPrn hallintoneuvos-'
tossa, on äidin puolelta. Donner-su
kua.: Hänen ensimmäinen vaimon,
sa taas on äidin puolelta Sumelius-sukua,
Joka suku Kyro Oyn lisäksi
omistaa huomattavan ;;määränTam-;
p e l l a n osakkeita. Eräs Jääkärinä,
tunnettu V Donner-sovun = vedustaja
puolestaan, on; äidin puolelta .Wa
sastjerna. - Viime vuosisadan ;alus=
s a t u n n e t a a n Donner suvun kantaisäksi
eräs turkulainen meriliikenteen
harjoittaja ja VVasastjerna
taas pohjanmaalaisena, ruukinpat-r
u u n a s u k u n a . : : : Ensi: kerran vsDVUt
liittyvät verisitein toisiinsa, k u n
Gustaf August Wasastjerna vuonna.
1848 meni naimisiin Andreas Doii
n e u n tyttären Ikdvigin kanssa,
kanssa. ' T a m p e l l a n edesmenneen
tomitujsohtajan Arno Solmin toinen
vaimo: oli'äidin puolelta, Don;,
nei-fcukua.
:: Ahlström-^htyjimää edustaa PYPrn:
hallintoneuvostossa sen laki;
;mi<{S;Lars'Hornl)org Vaikka Horn-borg's'uvulla
on< L\seita niine^,kjäil|i;
edustajia, ei "f^ l i i ty läheisesti mihinkään
yhteen suuryhtymäan;; E i
ni/öskään; ' liauppaneuvos^^^j^
''Ah|sti^ömin^ '^suku sukunimcstään
h u o l i m a l l a . " ' V u o r i n e u v o s JJans,
ARlström sensijaan o n ^hi>TAäh
;%_rftyvaiheiSiin:;liittyvän. •Antti-Ahl-'
Strömin ; alenevaa polvea; Samoin
: F f e j v i d Botg, jonka äiti on A n t in
Vtyt^jlir.;Olli-'Attt-Wuorisen;vaimo pn
Ahlström sukua ja samoin ' L a o ;i
Tukiaisen vaimc( Mirjq, jokatitas'ön
J a l m a r i ; Lydcckenin; j a tämän ensimmäisen
vaimon Ingrid .Ahlströmin
tytär. Vuorineuvos Harry
Gullichsenin vaimo on niin ikään
.Ahlströmsukua ja. hän itse erästä
niitä norjalaissukuja; jotka : aikoi-
Viikasiumista lännen taloudessa,
sosialistimaat kehittyivät nopeasti,
Geneve. — Viime vuoden aikana
työllisyys lisääntyi, kauppavaihto
kasvoi;ja. maksutase ;parani Länsh
Euroopan maissa. Useisisa Lansi-
Euroopan maissa havaittiin selviä
merkkejä investointien, kasvamise.s-ta
teollisiin ja kaupallisiin tarkoi
luksiin. Tuotanto kasvoi ,rinnan
kansainvälisen:; kaupan .arvon ja
volyymin kasvun kanssa, sanottiin
Y K : n : taloudellisen ; Euroopan ::komission
vuosikatsauksessa.'
Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan
maiden : teollisuustuotannon : kasvu
y l i t t i jonkin verran eri maiden las
ketun; keskimääräisen pitkäaikaisc))
tuotannon kasvun. Albaniassa tuotanto
oli 20 % ja Neuvostoliitosso,
Itä Saksassa, Unkarissa ja Romaniassa
11—12 % vuoden 1958 tasoa
korkeampi
Katsaukses.sa todotaan, että Län-si-
Euroopanv;kauppavaihdon kasvusr
ta tuli valtaosa kuuden maan, Rftl-gian,-.
Hollannin._'Italijm7^naxgfiibuy
gin, Lärisi-Saksan ja Ranskan osai-leT
^iiden. kauppa muiden'Länsi-'
Euroopan': .rfjaiden kanssa oli / tammikuun
ja syyskuun välisenä aika
rni' 11 v% korkeampi kuin samaan
aikaan v; 1958 ja niidemkeskinäjnen
kauppa 14 % korkeampi.
k u l l a n ja ulkomaanvaluutan l i -
taminen - vaatii käytännöllistä
toimintaa rauhan säilyttämiseksi,
sillä.mitään muuta puo-lustusmahdollisuutta
ei nykyisenä
ydinasekautena ole!
Oman ja lastemme turvalli-suudert,
kansamme ja koko i h miskunnan
turvallisuuden ta;'
kia me vaadimme tänä vappuna,
täydellistä aseistärtisum^is-ta,^
ydinaseiden kieltoa ja muita
käytännöllisiä toimenpiteitä
. ,1 - ' .... - ju .i-uuiau;nuonu;fHT-iö.uuii;-ionniaa?--rr;
kansamyal]senj,;rauhani:'säilyt^ o l i V k a k s i k e r t a a ' , 'stiirfemni^^^kuln'
säys, o l i ; suurin Italiassa ; ja Ranskassa:
Vähiten suotuisasti kehittyi
Englanninv.kulta-.; j a valuuttavaranto
Tämä johtuu osittain lyhytaikaisen
pääoman paosta, jonka sai
aikaan Länsi-Saksa.ssa ja Yhdysvalloissa
ilmenneet erittäin hyvät s i joitusmahdollisuudet.
Katsauksessa todettiin, ettei vu
mei.vuosi tuonut; mitään,helpotusta
Länsi-Euroopanvy ;hiiliteolli.siiudcn'
vaikeaa ;ntilantcesecn:;HiiIen kulu-tus
laski Länsi-Euroopassa viime
vuoden aikana 8 %. Tärkein syy
tähän oli, että hiili on yhä enem
män. alettu korvata öljyllä.
NOPEAA NOUSUA
SOSIALISMIN MAISSA
Työvoiman tuottavuus kasvoi
Neuvostoliitosssa, Puolassa, Romaniassa
ja Tshekkoslovakiassa 7—
9 % ja Itä-Saksassa 10 % .sanottiin
katsauksessa." Useimmissa itä_:ryh-mänrmaissa:
tkbncteoUisuudpn ::tuo-tanto
nousi'15-^19 % ja~fakcnnus
tarvikkeiden ^tuotanto 12—22^ 7o.
' Maataloustuotannon nousu, oli
suurin Romaniassa, Bulgariassa ia
Albaniassa, Icuti taas_jOkcrijuurika')-
tuotanto ^'aleni aPuolassafJkuivuuden
johdosta n. 30 %. Neuvostoliitossa
naan'''iomistivat 'Enso-Gutzeitin.
kenkä'^aItosen ~ { omistajasukua
..edustaa Kansallis-Osake-Pankin bäU
lintoneuvöstossa nykyisin E m i l Aaltosen
vävy,, vuorineuvos Lairo-i K i |
vckäs,*^"alunperin Stenbäckin sukua
TäUä kojitaa^esiintyy;:suurpääoman
k a r a l l a myös nimet Antti j a Saimi
Mustf^ailio, Otto Helminen sekä
Olli Kiyskäs:-Suomen' Kunutehtaan
toimitusjohtaja Ensio; Salmenkallio
on nyttemmin tullut aikaisemman
toimitusjohtajan Torsten Wester-lundin''
tilaile -PYPin hallintoneu-vosn.'"
,
Wa.idenin sukua näyttävät olevan
ikailtki -•; samannimisetsiitä riippu-;
inätta/'kifjoitetaankö nimi kahdella'
ä l r ä ^ v a i , yhdellä.' lisätäänkö e-kir-jaimen
yläpuolelle korkomerkki: vai
ei. Vhtyiieiden Paperitehtaiden o-dustajaksi?
KOPn johtokunnassa voir
daahkhtsoa J . W. Rangell ja itse
;JuusonWaIden;j sen hallintoneuvostossa:
; Huomiota herätti toista
vuottavsitten: käsitellyt lapsenryös-töjutun
^yhteyd :jssä se; että; Jv-usö:j a
EmnianueJ Waldenin itsepiurhan
tehneen: s i s a r e U ' : L i i s a Walden i n • a-,
vioipies öli myös sukunimeltään
;WaJdehi:>-Yhtyneiden: ;Paperitehtai-:
den Johdossa esiintyvän Leo Toikan
vaimo on'omaa sukua Wald-^n. ,
Matti Virkkusen; Kansallisosakepankin
pääjohtajan vaimo o n vuor:
rineuvos Paavo Honkajuuren, Rau
mai:7--Repolan^^: t
toimitusjohtajan :sisar.viHonkajuu^
ren vainio, taas o n Snellman^sukua
äitins^ipuolelta..Mainittakoon, että
Matti:;Vifkkusen isä,, kokoomuspuolueen.;
j i i m i m i e s Paavo Virkkunen
kui^luivniinikään Snellman sukuun,
vaiigkii.öli, kuten useat mcutkin
Snejimanit, suöm-^ntanut nimensä
vounnai;1906.:' Matti Virkkusen^^ä
oli. omaa. sukua Forsman. Vuorineui
vos^Hpnicajuuren isä;;pankinjohtaja
Mauri "Honkajuuri (eli ennen n i *
merimuutosta Tallroth): oli . n i i n ikään.
äitinsä puolelta Forsrnan-su-;
Forsn^än suku, jonka edustajnt
Nyttemmin kulkevat nimellä Koskimies'^
osallistuivat y l i .puoli .vuosi
sataa"sitten erään Porissa m a h t a -
vimmaksi ;tunnetun porvarin. C a d
ÄWrik:Björnberginp:3rinnön-jakoon;
Björnbergin; suvun; "jjaakkäanmi?a -
ton" osav näytteli vielä: äskettäin
l^uoraa^tavaa:osa^ Yhtyneitten Pa •
'pejutehtaitten omistuksessa: ja vielä
nykyisinlcin Myllykosken Paperjteh.
das Oyssä, jonka johdossa se esiintyy
nimillä Bjärneberg, Stigzelius,
^isinger-Jägerskjöld,. Boethius, de
la Chapelle ja-Ericsson.
Alkuperäinen Virkkusen c l i Snellmanin
sukii, johon' myös- kansallinen-
'herättäjäriime' Juhana V i i
helm kuuluu, on alkuperäisen o-maisuiitensa
kasannut Pohjanlah
;den :kaupunkien'(Oiilu) tervaporva-:
reina.'Ruotsinkielisen nimen ovat
säilyttäneet jotkut si: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-04-26-02
