Vapaus, January 24, 1928

              • ' • •
Keskiyiikkoiia^ j^fnrr^^ '^^ p^nä—Wed. Jan. 25
No, 17 -~ 1928
• '•nm « a y Mia* «f n a a iA Wa(fan ia Coada. PkbluM ia S«db«r> Oat, «Tcty tUmity,
TOACSBCCiAT: ^ _ _
t A t«joo. » kk. «iJa. S kk. «XJM )• 1 Uu «un. ' • '
Olienkaan, ajattdematta,-. xoOJä
•^4€:llytyksaiä liik© voi nämä «dut
AMOTOSaiNHAT YATADDESSA:
l l t i » i i l . m r t . i t t l M karta. |240 kälui k«tt*. - JUtaCIu*.MM«a^£Uu^ SOfa
t l J » fc—^ t l M kakai k«Ua. — KUMQaMskatt flJO koeta. — K»il«iiii«MHr-ilitlaawa.
nhvMBSva
foilU
— Tni»Ii«Oi—if— Ja
atakZtMB. — TUaiUa. jaiM «f. ai tsOa
YiOr^a*» l . i - i r WU 12 Uia*jaH»Htl»
I Uh««y-BlMil«k^ U M 9<*aa(. PakaBa SUW. .
tha.
ne. W «at.
k i r l i i m u i i . ktijawakaa
okMtaia.
NeariigiiHBiilmanrilaiifeesla
lEriäa elixppalaiisiv!^ sAaan Englmiani ^ciaasa, olisi €a-
<den ^^«dastaja oa loHBfttteBtft :tov. aada' edellisen paoldla.. :
'<Reaj^f^ä Mwkanas^ --^ Mitä iimle(te ^lupi^isd^
$aslä timperialisim >|a tnaailman Mtasuunitebm^ta Nett-
'^Iloin käsitykaenia seoraianBlIa ta- vostoliitioa vastaan. N
—Ed idco ^dysvaltain olevsn
ideana maksamassa suurta scftaa
Neuvostoliittoa vastaan. TälUdBen
sota ei nnaim mieTestani>voi'tnlia
halvaksi, se mftksaa luullakseni noin
SO miijaanlia dollaria rahassa. Ifh-dysvalläi
on ^noa maa, joWa voisi
ri^iasteui/sellaisen. Ja juiuri n^^^i
sin tuntiiva^ dollarin miehet usko-v|
m enemmän neuvo^ovaltaa^ Jcuin
valio: • -
^ .MaailmaosodaaBi, «mdi ^INearing,
'«atosi «sa kilpaiievirta iiqperitdisti-
^^^ta aineksista ja ibiätoriallisesti
4atikkdn merkillisisnpana^^'^^
<6lit että Yhdysvallat asettuvat jjoh»
liavalle paibdle IctnHrifln^f mUidlen*
tJkustannulEseliil. Neaxang loahiUsi
/joitakin valaisetui iiänner<ätaV iitio-jfnattavimpain
smavaltain Jcansallis*
•bmaisnus on lodilUjajtt'^ljaardeis^
dollareissa:... . ^ . . ,
IIi870 lffl2 1922
^Englanti ....
. SdiEsa
Ranska
» 38
33
Yhdysvallat 3Ö
75
78
57
186
89
36
68
321
Maailmansota, |at3caal hän, ta)v
josi Amerikalle-' liisäsuuden' varus­taa
Europan Icaikelia. mitä se tar­vitsi
'tuhotakseen Iteensä. On huo­mattava,
etjä Yhdysvaltain valtaisa
rahamäärä edustaa di ainoastaan' ka­pitaalia
sinänsä, vaan uutta kilpailu-'
Icapitaalia.
Jokainen impenmql koettaa.mah-
V dollisimman nopeaan hankkia itsel­leen
raaka-aineahxeita. Yhdysvallat
^,4Dvat täydessä vauh^ssa .nielläkseen
'iiusia alueita:-^Nykyisto im Nicarä»
rgmn vuoro. ''MitanBEoueoon tulee,^
^^iin epäilen, että se ajan oloon voisi
'säilyttää riippumättoimndensä dol-lairi-
imperiälismista. ^ Yhdysvallat
; pyrkii ylipäänqä muuttamaan K^-
nb<»n meren dollarin sisäjarveksi,
kuten aUcoinaan oli Välimeren laita
R^ nähden. Mut-
1^ on ^otettava huomioon, että Arne-
~ kuin E<i-
;panjan ja Englannin aikaisemmin:
^SrosvoisJ vain, ei, ee on ovelampi,
iH! tarjpo lainoja — 6 prosenttia
vitaan.
— Mutta voivatko sitten Etelä-
*•< rikan itsenäiset valtiot vastus;
fiii- <i >llari-imperialismia ja säilyt-
') • Dpumattomuutensa?
! o&kon niin« Voimakkain niis-
'ia/on Argentina. Taloudellisesti ja
poliittisesti. ., Argentina rakentaa
m omaa laivastoa.
JBrasilia ja Chile eivät ole niin voi-ihakkäita,
mutta ne on otettava Ar-
-ligentini^ Brasiliassa
4)n^ paljon rautaa./
^ - i . Entä Canadan suhde Yhd^s-
^Valtain ja Englannin välissä?
j ' — Canada on jo nyt osa Yhdys-
^.vallcasta. Jos Yhdysvallat joutuisi
Mdcsikolaisiata /%yo]S]lRistä Color
radon lakensa L&usiitacm Yledsame-räkalaisen
impetiäSstivastaisen Iii»
ton 'Coloradon fetkkoa koskevassa
IdrjeLthässä sexkaavaa: ^
Coloradon lakkoalueen 14,000
laUcolaisesta muodostavat,meksiko­laiset
47/(dosenttia. -Mdbikolaisdt
työläiset, «uodostavat tosiasiallisesti:
tämän taistelun selkärangan,' lansun
lakko-jirjestäjä. Emhree. ,Han jat:
fcaa:
**£i ole perää siinä jfitässa; ett|[
ödcakolaiaet olisivaV huonoja la)^
kotaistelijoita. He ovat osottaned^
nuöxiiota solidaarisuutta' jä kaikla
silla alueella ojevat mdcsiJkplaisej^
kapitalistinen. Europa. JMdliselle
aingkin l^ainataan mjeluumTnin.^
— tJäotteko, että länituleviusuu
dessa ryhdytään sotaan NeuvOstor
liittoa vastaan?»
—- Paljon mahdollista. Mutta sei
lainen ei ole välttämätöntä sitei^
että Englanti olisi välittömänä osan­ottajana.
Englanti tuleo: työntämään
esiin • Puolan, mahdollisesti^ myös
muut fasdstiset «reunavaltiot. Mit:
kään muut valtiot eivät nykyisin vöi
asettaa * armeijaa. iYei^jää;; vastaan.
Johtavat politikoitsijat tietävät, • et­tei
heidän armeijoihinsa öle luotta
mistä. Ilja Iit' internatiöbalien vä<
Iillä on juuri se ero,. (Atä edellineh
harjottaa kilttiä pasiihstistä politiik­kaa,
kun taas jälkimäinen ]ärj^te|
mälli^Btär^vyaUankumÖiispropagi^da^
armeijoissa. Ke9l(:ustelin äskettä^
eräärf englantilaisen ;laivastoup5ee^
rin' kanssa ja hän v^^uilitti minulle^
että miehistön henkii bn-nykyism
aivan tomen kum aikaisemmin.
— Mutta entä Yhdysvallat ja
Kiina?: Ja mitä ^vtoidaan odottaa
Aasiadsat."'
• —-; S&ävun juuri.-sieltä^ Japanista
Kiinan ja Siperian kaiat^ yhd^^
valloilla ei ole siÄlla^tÄäan syyti
hermostumiseen, raakaan
kaan. Yhdysvajlat. voi. p<|Qttaa. Se
ei sitä paitsi tarvitse Kiinaa. Kii
nan kysymys '•• ei ole hiin tärkeä
amerikalaisille .kuin englantilaisille
ja japanilaisille. Kiinassa edistyy
vapausliike takapotkuista hu;V
ta. Kaiku, kiinalaiset, luk«i
matta imperialistien agentlie
laa, haluavat maataan' vapaaKs.
Pohjoisessa vihataan Japania, ete­lässä
etukädessä Englantia, juuri:
noiden kahden iniperialistivallah
taholta harjotetaan. pääasiallisinta
sortoa. Mutta Kiinasta tulee kui
tenkin lopuksi kansallisesti vapaa.
On vaikeata sanoa, työläis-talonpoi-kais-
vaiko porvarillisen hallinnan
alaisena. Mutta kansallisesti vapaa^
siitä tulee joka tapauksessa, va­kuutti
tov. Nearing.
Kiinan Y^riteot. Icoetetaan vierittää punaisten
; ' niobille
:|^.Sm' jälkeen, kun maailmalle on
Jäässyt tietoja Idinalaisten^.v^
j^ojen ' kauhuhtöista ' K^tonissa,
jiossa työläiset lyhyen ajan olivat
isäntinai mutta impcgrialistien ren­git-
saivat heidän valtansa murre­tuksi
pannen, toimeen sellaisen veri-
Ituytelmän, missä ei> ketään punai
epäiltyä säästetty, vaan kos-tiittiin
työläisille mitä julmimmalla
tavalla- heidän roUcetitensa pyrkiä
määräämään omissa asioissaan, ovat
>^omiensa^' ko^antöistä hätkähtäneet
fiorvarilehdet koettaneet muuttaa
tajpahtumain vaikutuksen imperia
leteille suotuisaksi, ryhtyneet ker­tomaan
kommunistien '^hirmutöis­tä'*
Kvantimgissa, jossa työläiset
olisival muka aivan huvikseen tap­paneet
tuhansia vastustajiaan j£^
kommunbtiset agitaattorit sitten
^ytelleet puhujalavoilta ruumiista
irtisilvottoja uhrien päitä. Näillä
viimeksimainitailla tekaistuilla ju-tuiUa
on tarkoituksena lievittää työ­läismaailman
oikeutettua suuttu­musta
Kantonin työläisteurastusten
johdosta. Aivan samoin Imin v.
1918 Suomen porvaristo koetti
kaikki - ennenkuulumattomat tihtt;
työnsä uskottaa. punikkien toimeen^
panenuksi, nyt kiinalaiset imperia­listien
kätyrit koettavat uskottaa
^aailinalTe' vain konmunistitii Kai
nassa suorittavan 'kauheita ^verite­koja.
Ne ovat pelkurien juttuja.
He pelkäävät työläisten kommunis­tien
jc^doUa vielä nousevan valtaan
ja käsittävät, että silloin ei heille
(valkoisille), kunnian kukko laula.
Tuon pelon kannustamina virittä.--
hrät he laulunsa '^kommunistien toi­meenpanemista
verilöylyistä". Shang-hain
kiinalaisten valkopyövelien
lehti sen ^kaa ja sitten siihen yh­tyy
koko "sivistyneen" maailman
valkoinen lehdistö New Yorkin Uu
tisia myöten. Kaikki ne ovat Kii­nan
työläisten ja talonpoikain vi­hollisia,
kaikki ne haluavat kantaa
kortensa maailman imperialistien
kekoon valhettelemalla kauheita jut­tuja
vapautensa ja oikeutensa puo­lesta
taistelevien kiinalaisten ty6-
läbten ja ,talonpoikain kontolle.
Eteenpäin.
työläiset ovat "asettuneet laldoKm.
'^Nämä meksikolaiset tietävät mii^
kä puolesta he taisleleVai. He tiedi^
vät ja on heillä jotakin kokemusta
John D. Rockefellerin, ja^ Standard
öljy-yhtiön poIitiikastJp( jo. entises­tään,
ennenkun tiuivajt. Yhdyavahoi^
hin. He n^evät nyt, että Meksikoa
taistelu ameiikalaista imperialistia
ta. valtaa vastaan -r^ öljyparooni^
ja rahakoninkaitten yaltaa vasta^
r^j on siunaa taistel&a^ jota työläin-set
Yhdysvalloissa- käyvät
••• ' .i, ..
^On jo aika myös amerikalaistqi
työläisten ^jutatäm^ ^ , ./
Yhdysvaltalaiset pääomanonuista-jat
sijottivat Canadaah viime vuon-ria
vähää vaHIe 300,000,000 doUa^
ria ja englantilaiset sen sijaan vain
10^000,000. Tämä tosiasia, nämä
numerot — huoinauttaa eräs yhdys-valtalainientoverilehti
sangen sat­tuvasti
—- kertoo " oman' tarinansa
näitten imperialistivältain suhteista;
n^den asemat ovat vaihtiimassa.
Leninin kuoleman neljäs vuosi­päivä
osottaa hänen yaikutuksctnsa
ja. johtpma -. jatkuvaa jis^ä^i^ymistä
t y ö v ä e i n i u o l & a n ' l i i k ­keessä^
lausiiu W^
•m
Vasan käiehsa ei tietane CooHdgen,
mitä oilxä kätensä tekee.
Koska Havanan konferenssin
• pihassa, \
^an-Amerikan. loisien kemuissä, ^
valhepyykkiä,yjulkeeia pesee,.
Ja ercMssäYEn^ep.nirt^^ kirkossa,
} kc^is^4^i'•y'>lSta väsättiin,
ifkä p.y ^sii ariahu'- färvittiin,
A v i « "t^ . -
Monet valheiden pajai ori Virossa,
joilla härnätään Neuvostovaltaa:.
Päämestari valkoinen Lukovskin,
sai aikaan jo sellaisen skandaalin,
että emigrantti*-karkoitus alkaa.
Liikkeen harjoittaessa lootpnap-iäseniUeen,
ei jäsen pidä minaan
J ihmeenä, jös hän on ottanut kaksi
Kaivostyöläisten imion rakentaminen välttämä-
' tön ehto länsirannikollakin
Edellisessä kyhäyksessä muuta
maila rivillä käsittelin tilannetta
öBä ymimistöllä. Nyt olisi sitten
l^tsoitava mitä kaivosmiehet voisi­vat
tällä ymp2fistöilä toimia.
^ Kaiiaie • kai on selvänä ief iyay-mys,
«äji: t ä ^ lähiympäristöllä pn
Mnoastaan hiilikaivoksia. Noin kah­deksan
kaivosta, joissa kaikissa yhr
teensä työskentelee pyoreissä lu­vuissa,
sanottj^na 2,500 miestä. Ehka
yli, ehkä alle.
Hyvin IsBjalti tannetaan se tosi­asia,
että täitnän Vancoaver-säareh
fauvostyöläiset ovat sitä joukkoa,
ibtka eivät kuulu mihinkään talou-lifelliseen
järjestoSn. S© on kyllä hä-t>
eä sanoa mutta-^inlras totuudelle
«ekeef.- Sitä "ei-voi polttaa, ei tap­paa.'-
pmöita' sei niin »e tulee esil-
% sen. mahtavampana.
Katsomme taaksepäin aikaan, v.
iSUA, joUoin täällä olivat työläiset
jäxj^tyneitä. Samana vuonna päät­tyi
myös lakkotaistelu, kestettyään
kaisi vuotta, työläisten täydellisel­lä
häviöllä. Sen jälkeen on saaren
Icaivoatyöläiset olleet kukin oman
onnensa J ^ o l ^ o i t a . ,Gli toisin
noeii, «ivat ote'^uluneet mihinkään
t a l o u d e l l ^ ^ yjädestÖon. Yrityksiä
on kyllä tehty' kohne eri kertaa,
koettamalla > saada r järjestämistyö
VA^Sfttmä, tfoVä^^ Mutta
ybtämonta kertaa se on myös epä­onnistunut;
•
T!ypläisiin on kuin isketty, .ejijs-tutctttu,
'sellainen mieliala, että jos
kuuluu unioon, niin. silloin on heti
tuleva lakli<i;l4Sa;.>jnw he pelkäävät,
(«Mutta.sitä.jnyös herrat pelkäävät)
Ja edelleen, että unioon kuulutaan
vain lakon -äikina^- ei se ole miiina
aikoina tarpeellista siihen kuijlumi-nen..
v - J-ft^:".'
Ymmärrätte, - että tuo ajatu? ja
mielipide on -«^i^e^llinen alusta lop­puun
saakl«i,'^qs katsotaan asiaa
työläisten ' edÄ* kannalta. Mutta
kun otetaan komppanian edut huo­mioon,
niin-ttfq- työläisissä asuva
mielipide on sata; prosenttia komp­panialle
lorödyifcsi. •
Siksi meidän työläisten tule© al­kaa
muuttemaan. tuota .virheellistä
ajatusta oikealle; uralle. Jokaiselle
meille on s e l v i ä se asia, että mikä
on hyvä komppanialle, on meille
työläisille buonq.. Sillä .molemmille
se ei voi oÖa Kjh^ä, tämän järjestel-mäii
valKtesw.i§i[is-on todel^i^
sai järjestöön: -kuulumiskysyinystä
katsottava - fciÄÄ^iiaaiim^ ' tähtäi­meltä.
(NUn mtejVöimm^ nähdä^^Biel^
lä'^seui^ävaailaisa unioon Icuulumis-vt](
y^Qi||D^ia.^\^i^^ on. elinta-soiluiae^^
k<Äiol|ai|i aikakin
enna?]ph • • ' Toiseksi,
työehtojen, työsuhteiden parantami­nen/
kussakin ^paikassa.. Ainakin
tu<li8{> kyetä p y s ^ t ^ t ä i p ^ n , jatku­va
^ jpätyä' päi#Jtäi"l:^anl£^i»m^
käyvä typsuhieiaen huonontuminen.
Kolmanneksi) x eiy ple .lUani aikaista
kaivosteonfsuudässa' työtuntien ly-
Demokraattinen - "Ameriikka, "-vapact
maa ,
antaa lakot ,^sUtä ".todistuksen.
PyssyhurtUla^ fikkari ~ tdrvataan,
lakkolaisia joukolla murhataan,
saavat lapsetkin karkoittUcsem.
Firu menee jo kirkonmiehiinkin,
teettää pyhillä roistontyötcL:
A, HoteUing^ seurakmman diakoni^
viisivuotisen tyttösen murhasi,
söi dinkaudeksi vankiltbi yota. ,
. •-. ' * •M.s..- . - - - • * ..•.-.--rv , •
**Henki altisna^ aind- papilta on,
mutta "lihansa liian<heikkb"^'w'.-
Koska Pictonin pastori Mellorif
erään tyttösen^ kclnssa pprAosteli, .\
vuoden linnaa sai **musUunekko*
Sitä oppia lapsien nuppeifun,'
Fort Williamin kouluissa piamaan.
Jos päät ei paljastu lipulle, "^y.
niin hihnalla lyödään kädelle,
lipun kunnia arvoon näin saadaaiu
Ovat "kumarrusma^iat** 'nyi
muodisstt, . -^^
taas herrojen kätyreillä.
Näin "työväenaatetta** ajavat,
kun kapitalisteja kumartavat,
virkapaikat vain sydämmella.
fiilöinä me oleaine kelvottomat mi­tään
vaatimtiisia läpi ajamaan. Me
olemme voimattomat edes puolusta-'
maan olevafata olotilaa. Saamme
katsella silmät tapillaan ja suu au­ki
kun kaikki- työmm.e hedelnjät lui­suvat
käftpmme läpi .konnain irakka-roon.
Niin j a näin ollen me välttä-mättöinästi
tarvitsemme union
(eli järjestön) joka yhdistää
meidän tietomme, taitomme, voi­mamme,
siihen määrään, että m© it­sekin
ihmettelemme »en valtavuutta.
Yhteenliittyminen on ainoa tie, ai­noa
tepsivä kehio nylnästä trustiu-tai
kolmekertaa niin suuren velan
kun hän on suorittanut osuusmaksti-ja
ja jos velkakauppa yleistyy, • min
siinä tapauksessa joutuu liikkeen
kirjoissa olemaan noin neljäsosa
tavaravaraötoa, joka on annettu Ja-
Isenille; siis sen verran . suurempi
varasto, kuin s© todellisuudessa on.
S© tekee vuodessa huomattavan
suuren korkomenon. Täten liikkei­den
kilpailukyky heikkenee yksityis­ten
liikkeiden rinnalla; Liike ei voi
tyydyttää jäsentensä ja yleensä ku-luttajain
sill© asettam.ia vaatimuk­sia.
Soimataan tavaran kaUeudesta.
Tilinpäätöksessä odotetaan ylijää­mää;
ellei saada, ollaan, kokonaan
tyytymättömiä "omaan kauppaan?'
ja niin yksityiskauppias on saanut
"kundinsa" takaisin.
Yksityiskauppias antaa luottoa
._-tetuille kundeilleen, mutta se
kyllä voi käydä häikäilemättömästi
uhrinsa kimppuun, ottaakseen a-mansa
takaisin, vieläpä katsoo het­ken,
jolloin on asiakkaansa tukälim-.
massa asemassa. Näin muutama yuo-tunutta
kapitaalin mahtia vastaan;^ x , ^ i „ vi
Ei ole näinä päivinä^^nää kysymy? j^p^tuiUe
mestarista ja sällistä. On, kysymys
koko työväenluokan 'blemassaolostav
Siksi in© tarvitsemme union, .ei lai­naksi.
Vähäksi aikaa, (tuo kapitalis-,
tisen järjestelmän hätäkaste lai-naus-
on menöj^^tyolatstenkm ve^ srkymraeii sitten Suomen talonpojat
reen että sitä kysytään jos voisr lai-i S ^ ^ t i v ä t kyläkauppiaiU© ja fiff
nata.tuota.uniota), vaan pysyväisesi _^ VoTitansa
ti olemaan ja elämään. Kuin myösi "»»»"^ kontunsa.
Idn tulemaan meille selviöksi, etta
se on meille yhtä välttämätön, kuin
syöminen nälkäiselle J a nukkuminei
väsjmeefle 'i-äafäjällef-EmmS^öTg^^VlEt
lä/tietoisia voimasta; joka slsä^tj^
yksimieli£(yytftön > ja > kurinalaiseen
järjestyneisyyteeh. -;Tuon yoinian
yksiköt piilevät meissä itses^nrine;
otamme vaan - sisimmässä -^iiljrvää
pikkuporvaria tukasta kiinnt j a --^ei­tämme
ylilaidan. (Pois semmoinen' a-jatus,
että me kuulumme unioon ai­noastaan
lakonaikana, että saamme
hentämi^n! Om korkea aika saada
kuusi X tuntinen «työpäivä. Mutta ei
siinä kyllin. Miei^ä kuten muuallakin
kapitalistisessa ma^mbnassa, ,6n..kah­deksan
tuntinen'' työpäivä uhattu,
sitä tahdötaÄh VHyttää pitemmäksi.
liuetella ^voisi'"^e^ä pitkän listan
kysyniyksiä,| j^tk^ suorasti, ntahi ei>ä-suordstr
icöpk^a^.' iheidän! jokapäi­väistä
••"leipäämme •';^j|a elämäämme.
Sillä ellemme -me ^saa. Tuunmllenime
Irauluvaa.^'osuutta, ravihtöa, lepoa
ja muita elämäni-; välttämättömyyk­siä,
niin on; se samaa kuin olisimme
laittaneet itsemfeaö • "moricettiin"!
Ja määrätyn ajan kuluttua meidät
löydietään "puup^alttod" päällä " hau­taustoimistossa
ja äitä . tietä maan
matojen. ruokana. '''
• Saavuttäalisemme edellämainittuja
tukikohtia, tahi: puolustaa itseämme
ja suorastaan" olemässao^amme, me poissaolevien syy, j"os union. asiat
jo kokemuksesta tiedämme, että yk- menevät huonosti. — S—^.
liniolta 'avnstuSta.. - Sen.; c ajan' vään
kuulumme unioon kun avustusta an­netaan.
Se on. samaa kuin tulessa is­tuminen
toisen henkilön takapuo­lilla.
Samalla 'se myös toteaa, että
tahtoisimme siirtää lua.kkataistelun
kuuluvaksi jollekin toiseUe henkilölle,
toiselle ryhmälle, j.me. (Meidän täy­tyy
tulla tietämään, että s© kuuluu
meille itse v kullekin • yksityisesti ja
yhteisesti. ^ Edelleen, että pidämme
sen myöskin oinana " asiänamm© ja
annamme sill© kuuluvan huomion.
Ei riitä puolustukseksi' se" kauan
venytetty väitös, ;etta, kaivosseji-duilla,
eli pinkeissä jossa on.iinio, ö-lisi
työläisten elintaso laskenut,' uni-ot
vanhoillisia, y.m. ^Palkkataso -u-nion
alueella, verrattuna järjesty­mättömän
alueen piälkkatasoön, ön
eroitUs suunnilleen $2^00. pienempi
järjestjinättöznällä ^udulla, päivää
lÄhti."^'"^"'.;-
. Syy, etta,,jär3'est]^e.glä,,.al^^^^
kin on. jpaikkä^aso, liö^ viimeis­ten
vuosien aikana'/ ensikäide
keaa juuri 'iiieidäri' j'arjesiymattömi-en
alueiden niskoillei -Meitä käyttää
herrat .kapitalistit mittapuuna, <.:että
katsokaa . siellä .maksa ajnoasr
taan niin vähän;, me emme voi kil­pailla
markkinoilla, ''eileiAme alenna
palkkoja;.
Toinen syy! Unioitten vanhoilli­suus
on puolet jneidän..huolimatto­muuttamme,
joka työläisiä seuraa
kuin kulkutauti. Suoraan . sanoen
syy bri'meissä itseMähuhe/'kun em­me
huolehdi'asiöistaihmfe- paremmin.
Luulemme että järjestöön" "kilulumi-seen
riittää .s©^ että lunastamm© uni­on
jäsenkortin ja sitten pysymme
tarkäisti kotona, tahi kaikkialla' muu­alla
mutta ei vaan union kokouksis­sa.
Meille täytyy -vielä jnuistuttaa-kin,
että olisi taas kuukausimaksut
suoritettava j.n.e.- Useasti; sattuu,
että union kokouksessa vanhoillises­t
i ajattelevat 'työläiset jä' komppa­nian
kätyrit, saavat suunnitel­mansa
lävitse.,, ajetuksi, joka
on työläisille epäedullinen. Niin sit­ten
hurkantakaha salaa : .puimme
nyrkkiä ja kiroilemme uriiota,etta
sillä ei ole mitään virkaa. Kysykaa-pä
silloin itseltänne: olinkos niinä
Union kokouksessa? Eiköhän - ole
- Osuustoiminta
V«lkä&vx]pata>^ ''tdiWk>lB>avdesU, -vaMiylijäaxnaii käytöstä . j.n.e.
Osuusliikkeet parhaillaan pitävät^
tai valmistelevat ^.vuosikokonksiansa,
siksi tahtoisiii kiinnittää osuusliik­keiden
jäsenten ja • hallinto-elinten
mieliä «cääseen' .l^r^rmykseen,^ joka
on mielestäni tärkeimpiä kysymyk­siä
osuusliikkeiden taloudelliselle ke­hitykselle.
S© kysymys on. velka-kauppa-
eli tuotanto osuuskunnan.
jäsenille.
' f Iiuin äskettäin' "Vapaudesta erään
paikKak&nnan ' kirjeen' jossa' "kuvaa­vasti
v^kerrottiiuj mihin velkakauppa
saattaa johtaa. Kysymyksessa ole­valla--:
'pa^dcakunn^a-'oli se johta­nut
.ostajien karkoittamiseen j a kau­pan
ahtaaseen taI6udeUise'en ase-maazt.;^:..
Osuusliikkeiden jäsenistö usein a-jattelee,
että täytyyhän saada' luot­toa
; omasta kaupastaan, kun ker­ran
yksityiset kaupatkin sitä myön­tävät.
Näin on tämä **IuonnoIlinen
vaatimns*^ säilynyt ' vuosikymmeniä
ja täsiä - ovat liiäceiden hallinto- ja
johtoelimet saaneet ylikuormitettua
päänvaivaa, kuinka saada liikkeen
MAGNUS RAEUS.
raha-aäat järjestettyä.
Osuusliikkeet joutuvat melkein
jokatapauksessa aloittamaan toimin­tansa
pieoiillä pääomilla. Osuusmak­sut,
jotka ovat 6 tai 10 dollaria
(joskus~ saattaa
tuskin: riittävät \perustusknstannuk-siin,
se on, kaluston jiakiinteimis-tön
haaiklÄniseen. Millä hankitaan
sitten , tavMravarästiÄ? Jokainen
liikkeien ^jäsen toivoo, etfö liikkeel­lään
olisi hyvä jal monipnölihen '"tä-varavarafeto.
iraiUiM varaston
hafikKininen edellsrttää keskimäkrin
Itymmenenkertaä niin .suuren pääo4-
man jokaista jäsentä kohden, kuin
jäsen on uhrannut jäsenmaksuihin,
•Eräissä tapauksissa tulee varaston
olla kaksikymmentä kefrtaa ja vielä
enemmänkin suurempi kuin osuuis-^
maksut. Tietysti -varasto täytyy
hankkia velkiEurahoilla. Täten liikkeet
alunperin joutuvat suorittamaan
Velkataakan korkoja, joka bn u-seinldn
tav^lista korkokantaa kor-keam^
pi, ellei ole saatu riittävästi
"toverilainoja", jota tapaa etu­päässä
biisi käytettävä. Useammassa
tapauksessa ei saada riittävästi ra­halainoja
ja silloin bn turvaudutta­va
tukkuliikkeiden ja tehtailijoiden
luottoon, jotka'^mkeen huonoa ta­loudellista
asemaa hyväkseen käyt­täen
ottavat tuotteistaan korkeam­man
hiniian kuin käteisostajalta.
Jokainen liikkeeit jäsen tbiVo^
saavansa omasta liikkeestään yhtä
6 tai 10 dollaria hhaaljrvaallllaa - J>- ~v ie*läp^~^ halvemmallakin
korkeampikin) i y w ä . tavaraa, .kuai.;^y^^
Osuusliikkeillä ei vöi .eila mitään
Itiotettuja kundeja. Kaikki jäsenet
ovat isamanarvoisia. Osuusliikkeiden
tarkoituksena ei ole jäsentensä ki­ristäminen
ja niin ollen - ön liikkeen
vaikea lähettää ryöstövoutia velalli­sien
kotiin myömään siellä mahdolli­sesti
olevaa omaisuutta.
.JKapitalisiinen järjestelmä tuo kur­juutta
kaikkialle työläiskoteihin. U -
sein joutuvat työväenluokan jäse­net
aivan . huutavaankin - hätään.
Mutta tässäkään tapauksessa ei ole
osuuskauppa se laitos, joka jäseni­ään
tästä pelastaa antamalla tava­raa
velaksi. Työväenjärjestöjen ja
tovereiden apu on lähin ja he sen
tekevät jos on toveriluottoa.
Osuustoiminta .on= j a sen tuleekin
olla eroittamatqn osa työväenliik­keestä.
Mutta" fefe "bn sainälla liike-e­lämän
lakien alainen.
i. Osuuskauppojen jäsenillä ' on oi-kfeus
vaatia, että liike^ palvelee hei­dän
etujaan taloudellisesti;' hankki­malla
hjrvää tavaraa kohtuhintaan,
tekemällä valistustyötä; työväen kes­kuudessa
ja johtemalla. 'käsikädessä
poliittisten puolueiden kans^ työ­väen
.yallankumoukseUista taistelua
kapitalismin .kukistamiseksi. Mutta
jäsenillä : • ei ole ' oikeutta- vaiatia
liikkeitä yksityisetujai- sillä siitä
on ynteisedull© vahinkoa.
VuositilinpäätökS;issä ii usein' täy-,
tyy^ viedä ^ huomattava ^. summa epä-
'vsmojin: sa^tavierr^^^ föi .^kpkb-naan
'pöistäia tileistä "niissä kaupois­sa,
, ^'oisisa :> 'harjoit^an.• velkakaup-paa^
Nämä -varat voitaisiin täydel­lä;
Syyllä, käyttää,;, joko. jjäsentenva-listustärkoituksiln
tai liikkeen laa­jentamiseen
uusille aluejUe.. Sam9in
}tavaravaraston •, arvon' pienennystä
voitaisiinkäyttää liikkeen, se on
kulutta jäin /eduksi. Jäsenet eivät
myös vpelkäisii mennä kauppaan, että
siellä karhutaan, siten ne säilyisivät
osuuskaupan kannattajina, eikä ku­ten
edellä' mainittu uutinen kertoo,
että.T.välalliset: kiertävät kauppaa
,kuin-rpiru. kirkkoa.
Tulkoon .nyt pidettävissä osuus­liikkeiden
vuosikokouksissa tunnus­lauseeksi:
pois velkakauppa,
Toinen ;tärkeä kysymys.-mikä •vuo­sikokouksissa
tulee esille on ylijää­män
kä3rtto. Aikaisemmin f tästä ky-sjnnyksestä
oli Vapaudessa toimi­tuksen
kirjoitus, jossa, tuotiin esil­le
erään osuuskaupan kokouksen
päätöksiä tästä asiasta. Kopka asia
aina • uusaintuu vuosikokouksissa,
niin lienee muutama, sana paikal­leen
lausua vieläkin^
Osuusliikkeet, jotka ovat toimi­neet
suotuisissa olosuhteissa pääo­man
saantiin nähden ja joilla on ol­lut
jäsentensä yhteihea kannatus,
sekä. jotka ovat välttänieet hintojen
romahdukset, voivat ' tilinpäätöksis­sään
esittää ylijäämän jonka käyttö
Aää osuuskunnan kokousten huolek­si.
Tässä useinkin pyrkii yleinen
mielipide olemaan että suurin osa
ylijäämästä: jaettaisiin ; jäse-niUe
ostovqittoina. Ylijäämän sum­ma,
ostosten' perusteiella laskettuna
jäsentä kohden ei;-ole ^ kovin suuri,
eikä s© ollenkaan .paranna sen saa­jan
taloudellista asemaa, mutta jä­tettynä
liikköen rahastoihin vuosit­tain,
voi se tuottaa jäsenilleen mo-
Tunkertaisen • hyödyn. Edelläkerrpin,
kuinka ' suurten velkataakkain alla
osuusliikkeet joutuvat toimimaan ja
ä i t ä on vahinkoa liikkeen kilpailu­kyvylle
yksilyisliikkeidenv kanssa ja
vaiklmpa ei kflpaUua olisikaan, niin
kuluttajille s© «n vahingoksi, ja
tehtailijpille j a tukkuUikkeill© hyö­dyksi.
Mielestäni- oHsi ylijäämän
jakoa vältettävä sinne asti kunnes
lukkeen rahastot vastaisivat kiinteis­töjen
ja varastojen arvoa. .
Väitetään että ostovoiton jako
kiihoittaa jäseneksi liittymään ja
ostamaan omasta liikkeestään ja
liene© tämä totta sellaisilla paikka­kunnilla,
jossa ei-ole tehty osuus-toiminnalista
valistustyötä. Tietoiset
jäsenet-kyliä tietävät saavansa kor­vauksen
liikkeen .-voimistumisen ja
edistymisen kautta. Ylijäämästä o-lisi
kyUä varattava riittävä summa
valistustyön tekemiseen. Se kan­taa
aikanansa hedelmän.
Osuustoiminnan olisi valattava
aina uusia ja uusia alueita. Sen toi-mintaan
olisi vedettä^^ luokkamme
k a i ^ kerrokset farmareista tehdas-teroitetuksi
tieto sutä, ^ t t ä osuus-tonmnta
kapitalismin siääDä raken-
Eenoganiih kirje
Nyt alkaa olla Jo tammikuu kulu.
nut-^eikä vieläkään.saa mitään töi­tä
täällä Kenogamissa." Kävin Syte-karan
(?) työmaalla 15 pnä tk. ja
ihmeekseni näin siellä j o suuren työ.
läisjöukon töihin pääsyä odottamaa^
sa.-Työhön pääsi vain 4—5 miestä,
jotka olivat tulleet paikalle jo k i ^
lo kahdentoista aikaan yöllä. Mini
nienin sinne k^ello,neljän aikaan aa­mulla
j ä sfllbiii ,oli pf fiisi niin täyn­nä,
ettbi sinne' init^nkääri enempää
mahtuhut Kuni katsoin ."niitä kurjia
työläisiä, joita siellä ,oM,. niin itseni­kin
- tuli aivan ..paha. ollakseni, kun
huomasin > itseni'.samanlaiseksi heU'
dän kanssaan. Sanoipa eräs mies mi-nuUe,
k u n ' k y ^ n hänelti^ että olet
teko' "työssä/ - ihme^issäänv ättä: "Mi­näkö-
töissä? -Oläii käynyt kuukaul
deh 'ajän=loka' ikineii yö. kysymässä
^ * ^ ; - r ^ l < ? ? « ^ --^Kpnttöri oU
nuntaynna miehiä, etta- ne miehet,
jotka saivaii. g6 • sentin .työjapin, ei-vät
päässeet ...sieltä r m^ kuiri
miesjoukon pSitten- ylitse mahallaan
ryömien r sekä niin 'naäötyneinä;
ettei tahtonut ; ^ e l i - suussa kääntyä-
Eitä se öle ihmakäärn,, sillä "miesjouk^
kp' painaa - ainia!' • 'etumaisten päälle
kuin villipedot. saaliinsa kimppuun.
Jotkut työläiset puhuivat. keskenääri
että herrojen ön paha olla kun heil­lä
ei oi© antaa työtä fcaikille nälkäi­sille,
mutta minä ajattelin asiaa
kuitenkin toisella lailla: että silloin
herroilla.on hyvä olla kun meitä ori
aina suuret joukot. valmiina pai­namaan
töitä mitä kurjimmilla nai-koilla.
• ^
Tällä tavalla täällä hykyism on
asiat, joten työläisten: sopii muilta
paikkakunnilta varoa tänne kurjuu-teen.
tulemasta. —r Työnhakija.
SUOMEN LUOKKASODAN MUIS­TOJUHLA-i
Suomen luokkasodan 10-muisto-juhlaa
vietetään Döri-haalilla sun­nuntaina-,
tammik. 29 p; klo 8 illallJB
seuraayaila ohjelmalla: Alkusoitto
orkesteri. Tervehdyssanat K. Salmi­nen.
Runo Kaarina-Valoranta. Juh-lapuhe
A. Vaara. Soittoa orkesteri:
Puhe E . Salin; liaiiluä laa Santanen
Savolaista sanarieskaa E. Tarvainen,
(Näytöskappale • /•Veljeshäudalla"
l:ssä^näyt., yhteislaulua.
,";:Tpr6ntbft ,^ ffubmala^^J^työläistove-rit;^
sääpUTsaä 'j^^ouköliär^ W
vokkaaseen tiläisuuteen>. mihin kai­killa
on vapaa sisäänpääsy. Täyttä­käämme
haali ääriäänl-myöten sun­nuntaina
29 päivän iUäää."
SliJQMEN . METALlilSUlMuLAIS-TEN
AVUSTUS
;, Suomfen^ metallisuikulaisten , hy­väksi
toimeenpantu toinen keräys
tuotti $85.15, mikä summa asiano­maisille
lähettämistä varten on tili­tetty
A. T. Hiimie. Nyt kun ky-ses-
sä oleva, sulku on loppunut, on
alvustuskomitea päättätijrt lopettaa
toimintansa j ä esittää'tiliraportin
<C. S. J . osasto no 1 ensiksi pidefc-tävälle
kokoukselle. — L . N .
Webster's Corners, B.C.
- . , 7— ,• V :::
Paikkakuntamme Suomalaisen
J^arjestön osaston ^vuosikokous pi­dettiin
tammikuu 8 päivän iltana.
1928. .
Uusina jäseninä yhtyi ; osastoon
Mrs. Taimi ja Arvi -Isackson, M,
Tapaninen, E. Eskola, (L. Salmi ja
M. Eskola.
Siis tervetuloa joukkoon! Jos täl­laista
jatkuisi, niin-hetkisen kulut­tua
olisi paikkakuntamme suomalai­nen
aines järjestyneitten rivien si­sällä,
joten toimintavoimamme yh­teisen
aatteemme eduksi-varttuisi­vat.
' .
. ^Vapaus-lehteinme on ,ollut vaki­tuista
kirjeenvaihtajaa vailla siitä
asti kuin Misis H. Bella dli pakoi-tettu
liiallisen työn ja vaikean sai­rauskohtauksen
' takia sen jättämään.
Vaan iloksemme hänldn bn siksi
toipunut, että on päässyt' sairashuo­neelta
kotia' ja toivomm©\ hänen
toipuvan jäUeen terveeköi ja toi­mintakuntoiseksi
jonkkoömme; JUut-tä
nyt kuitenkin, Icun tuo kynä meil­le
kanaränsäreille bn niitt pelätty ja
vastenmielinen työkapine, niin koko­us
velvoitti - vuorpUaan • aakkösjär-jestelmän
perusteella sen-meidän
jpkaisen käteen kuin nimen alkukir­jain
määrää. Jpten «i ole muuta
neuvoa kuin taivu kauniisti tehtä­vään.
Kokpus velvpitti myös kaikkia o-sastomme
toimivia ryhmiä antamaan
selostus toiminnoistaan kirjeenvaih-^
ettei tarvitse kuten kapita-jistUehtien
kirjeenvaihtajien, nuus-taa
nälkäisen koiran tavalla joka
nurkka.
Pyhäkoulun onpf^g^-nt flniöittivat
Venäjän esimerkld on selvänä
todisteena kuinka osuustouninta
voi olla suurena tekijänä- kommunis­tisessa
rakennustyössä.
Kapitalismin vallitessa se ei voi
nnn pitkaU© kehittyä vaan se kyl-
T^<^ ^Z?^ nfaodostna vankak-
SI Kulmakr^eksi., A. H , *