1957-04-02-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
» « i i Tiistaina, huhlik, 2 p. — Tuesday, April 2, 1957, lm mm V^APAUS <Oif«n of Ftoniah <äiii»djain. 1^ lUamud »ov. 6. Atifhorized 'aa-Moooa jiiUm mafl bjr the Post OIB(C«-.Oepa(taie&t. Ottawa. Pub- IMudf^tlttfee. iredcljr:, Tuesdays. 1lutfltfi|».iiiid aalnndasv for Vanaqs PiAIIdiinff ComjMmy Ua.; at 100-102 Xb^ S t W:.; Sudtrafy/Oot^ Canada. Telepbones: Bus. Office OS. 4<4264: Editorial Office 08.4-4295. BXanager E. SuksL Editor W. Eklund. Mailing addrees: Box 09, Sudlmty. Ontario, Advertlsing rates vpoa applieatlon. Translation frec of eharge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vlc 7J00 6 kk, 3,75 ^ 3 kk. 2 ^ ThdysvaOoissa: 1 vk, iJOQ kk, 4J30 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk, 4.75 S V N T Y A A Ä - P Ä I V I Ä Tyimaiila ^lieiiimäii tapiatttrmi? kuin tapahtuu Canailaflmiaiiteilli IQli. jllark F r a i ^ - kuolettavaa työmaatapatunnaaCa-; 'Tyovgenliikkeen jatkuvan taiste- 'Jokainen* tunti 60 canadalaista • nadassa.. Tämän tilaston mukaan lun-ansiosta on: saatu huomattavia 1917—Juhlavuosi — 40. vuosikerta^-r-i957 PblSsiurkinta vie perikatoon Harold W m p h ( C G F V East) teki mielestämme C^adan kans^ hyvän palveluksen 'ki^innif^ " äliÄucroeeff istii Iiiromiota siihen pöIiiUisltioht^^^^^ RCMP.n toimesta ylläpidetään ja il-laajennet^ n, pfpiliiiiir"' ' " • •'""' • ' -1 ' ' On suorastaan hälyyttävää — mutta samalla " ' opettavaa Icuulla/kuten ilmeni valtiovarain käyttöä •tutkivan al^uoneen valiokunnan istunnossa viime tiistaini;vettä valtiollinen poliisi --r^^^i^ :^5anan varsinaisessa merkityksessä uhkaavan nopeasti pitää kortistoa al^uoneen _ Emma, AbvM, Sudbury.' 43ytti! maanantaina, huhtikuun 1 päivänä! . 8 0 vuotta,* I ^aSfS^fa&^h';?^}^!!^?**'^^! loukkaantuu t a i kuolee työ kuolemantapausten inäärä- on n, ' ^ tunhien johdosta j a sen lisäksi l u i 1,400 vuodessa, . ' T»u V U O T * * . (kuisat työläiset menettävät työky- Industrial 'Accident- Prevention * A k u Pilvidr T i l t on township, täyt-iicyjjsg teollisuuden aiheuttamien! Associationin johtaja Ontariossa I tää tänään, huhtikuun 2 pnä 781 tautien johdosta. ^ • s R. G. IX Anderson on arvioinut, että I vuotta. y^^^. Työmaatapaturmien prosentti-''yömaatapaturmien; määrä nousi j Yhdymme sukulaisten ja tutta-i vien onnentoivotuksiin; \ • Mitä muut sanovat 'tuoreessa puussa'*^ iiiih mitä';: r^siti^ii tapahtuukaan kuivissa puissa? Jbs^RG arkistoonsa parlamentin jäsenistä, jotka eir- 'kaikissa kysymyksissä ole aivan samaa mieltä juolueen hallituksen kanssa, niin kitinka pal« TjönKCMPm toimea urkintaa yksityis- .Jcansalaisista, jotka ovat jossakin tilanteessa joutu-f;> n^6t': arvostelemaan hallitusta esimerksksi, siitä; että ^nykyinen vanhtmdeneläke on liian pieni tai että ny-fkyiÄftn isotavarustd 'lifänsainvälisiinsopimiiksiin niin, että valtiovallan -jrarat syötäisiin käyttää hyö^^ tärkoituk- -seen, ^ICtikaöÄ el tiedä vastausta tähän, mutta me saamme olla ; Vakiiuttimeita siitä;^ .poUisitietojay jotka eivät kestä päivänvaloa; m silloin on , legioona tavallisten kadunmiesten syntejä "vääristä ajatuksista'* merkittynä RCJffPrn kortistoon. Jos RCMP "valvoo" uiJskijainsaeHilmlatttajainsa kautta sellaisia henkilöitä kuin alahuoneen jäsenjo^dessä olevia oppositiomiehiä^ , on laiketi, uskottava niihin valituksiin, joita ikuullaan siitä, ,i;§1ff^v ettäiJlCMPm edustajina esiintyvät miehet vierailevat yksi-kuten konsanaan poliisival- • ^ yakiavampi kiin oikeusminijit^ri' Garson ei voinut''yllämainitiissa tilaisuudessa» sanoa iTnr;ii nhAilVJEN PELOSSA WasUDgtoo.- Yhdysvallat on tiedoittanut Britannialle 'fharkitse-vansa aktiivisesti" sitä, että olisiko vapaalle maailmalle hyödyksi tai vahingoksi, jos liittolaiset lisäävät kaupankäyntiä Punaisen «Kiinan kanssa. Vakuutuksen siitä, että Yhdysvallat tutkii uudelleen asiaa, antoi John Foster Dulles . . . Bermudassa. Yhdysvallat ei halua : muuttaa omaa k a t i p p a kieItoH>h jelmaansa kommunistista Kiinaa kohtaan. Kysymys on siitä, j o t ta suostuuko Y h dysvallat siihen, että Britannia, Japani Ja muut llittblaiset lisäävät kaupankäyntiään (Kiinan kanssa) ^ Dulles sanoi» että Yhdysvallat el. halua fyhtyä mUhinlcäan. toi- ^enplteeseen, mitä: Yhdysyaltaln ICaukoldän liittolaiset » Korea, Formosa, Viet Nam Ja muut yoisivat pitää heikkonden merk-kiaä. t;P:n untistieto maallsk. 28 pnä. määrä jatkuvasti nousee, vaikka fiii-' vuonna 1 9 5 6 1 5 prosentilla edelli-tä on vaikea saada tarkempia nu-! seen vuoteen verrattuna. Toisaalta merotietoja. Kolme vuotta sitten! hän on kuitenkin sitä mieltä, että Workmöhs Ck»mpensatio -Board j kuolemantapausten määrä on laskcr y r i t t i saada selville työmaatapatiif-} " u ^ Ontariossa, ; ' ' mien todelUsen määrän,, mu^ta "niot ovat syyttäneet, eUä vilkas työnantajat, päästäkseen ' halvöm-1 teollisuus, työvauhdinjdristäminen millä vakuutusmaksuilla, ovat k a i - i J a suurien, voittojen tavoittelu k in keinoin välttäneet selvien tilas-1 ovat päätekijöinä työmaatapaturmi-tm K U R J A A H U U S H O L L IA Raamattu kieltää sitomasta riihtä puivan härän suuta^ Se tarkoittaa sitä. ettei pidä kieltäytyä antamasta'työmiehelle palkankorotusta, jos elinkusbnnukset nousevat. Mutta meillä kieltäydytään. Se on kurjaa huushollia, se. On järjetöntä soivactelua ja-; nuukailua sellainen, ettei, työmiieh^U^ (isiis iplus pienvilr jelijälle} a>)n?ta hänelle kuulevaa odka .elämässä., .Kyllä; {liit^Jcöyhyys .ja kurjuti^.pian .tulee koko taloon Jussi: Li^äjuuri, Satakunnan m mm mmm nu4hfehä*;RCMPin'kortistossa^ • ,= . , Huonoa^aSiaa: joudutaan'tavalli^^tlpuolust^^ «Oilia aseilla. Niinpä esimerkiksi Walter Tucker .(L." Ros- . thelfn>.>piuoliisteli ^yksityiskansalaistto^ m^llä, että joku alahuoneen jäsen oU toisen maailmanso^ aikana ante(ttit'^t?t<:llei.tietpä- alahuoneenUuljetuni^ujnnon , menosta, "Se oli häpeällinen tilanne kun Stalin tiesi eneni-man Canadan parlamentin suljetusta istunnosta kui^canäda-laiSet tiesivät.. . sanoi imr. Tucker ilmeisesti viitaten Fred Rcfeen tapaukseen. ; Me olemme aikaisemmin sanoneet ja sanomme nytkin, että Vapaus tuomitsee canadalalset puolueyhteyksiin katsomatta jos he' alistuvat minkä tahansa toisen valtion turkkijaksi.-^ Muita mr; Tucker unhoittaa tässä kuitenkin erään hyvin tär- - keän seikan: Canadassa oli epäilemättä Hitlerin Saksaa auttaneita "vuotoja" toiseA maailmansodan aikana. Täällä oli epmlemättä Hitlerin/ Sakfeanvagenttejakin. Mutta RCMPin tbimesta ei; heitä erikoisemmin saatu käpälälautaan. Tämä sftlbhkin; vaikka Hitlerin Saksa oli päävihoUinen! Mikäli mr. T^udker puhuu "häpeällisestä niin meidän tulee m^taa,.että N L oli silloin; meidän maamme liittolaisemme — jote tihrasi iniljoonittain rniehiään oman vapautensa^,mutta samalla myös meidän vapautemme puolesta. I Meidän tarkoituksemme ei ole suinkaan puolustaa vakoilua K L : n sen parenrunin kuin muidenkaan maiden puolesta. Mutta totuuden niniessä on sanottava, että mr. Tuckerin "perusetu" ei oikeuta ,RCMP;n salaisen kortiston ylläpitoa yk-sil$ kansalaisista, vaan paremminkin todistaa, että RCMP ei o l ^ ^puitakaan sen kummempi kuin poliisilaitos. Jospolii-annetaan valtuudet päättää, mitä ihmiset saavat poliitti-^ «feStiajatelia, niin siHoinolla*an pahasti "hak^ teri kbntrolli"-muka vakoilun estämiseksi on jo uloskuhinut fraasi. •^^ Niin oikeassa kuin mr. Winch olikin, hän pilasi mieles-tänune öiiiaa asiaansa-— Canadan kansan ja valtion asiaa m^ötäilemällä icomissioneri Nicholsonin painostuksen johdos-taj^ että-"ajatusten kontrolli" siihen lukeutuvine poliisikorti»- toteen on suvaittava jonkinlaisena "välttämättömänä paha-na|? niin kauan kiun kortistoon hankitaan urkkijatietoja "vain" koj^omunisteista. ja kommunistien kannattajista. I Kun-^omissioneri Nicholson sanoi, että he (RCMP) pitä-vaikortiÄtoa Canadan "konimunisteista", niin mr.Winch jätti vastaamatta tähän perustavaa laatua olevaan argumenttiin ja^ientiii 'korostamaan omaa "kommunistivastaisuuttaan". . • I l ' , ,Loiix ^ Beaob,, iCalU. >r-.. Rayinpnd ^ J .: Sh(?eler,^e'täÄ-nytt«W tuompii ranob' aiijW;yiime^en;, sanan,..kuten" s v a ^ o taitonji,_;; ; . [\ , ; K u n häneltä^.lfysxttiln. maaliskuun 20' pn ptkeu^uulustelussa, ett& miksi hftnoU ajanut^ä'ut(Ä-UiAanlupaklfi'' Jaa, Sheeler.sanoi:/'Miksi en?" SU,- loin löi .tuomari Keimeth Sutherland nuijalla piftrtään Jb j u l i s t i : , "411& sakkoa tai 12.päiväksi vankilaan .-. . seuraava." tä harhaluuloa siitä, että "poliisivalvonta" voidaan rajoittaa ja kohdistaa yksinomaan kommunisteja vastaan, hän syyllistyy samaan "pienemmän pa-harT/ toiveajatteluun mikä johdatti esim. Saksan sosialidemokraatit Hitlerin keskitysleirille. Mikäli xnriWinch - on yielä epätietoinen tästä — ja me uskomme että hänellä ei ole mitään harhakäsitteitä siitä me puolestamme suo s i t telemme hänen tutkittavakseen niitä hyökkäyksiä mitä viimeviikolla tehtiin Ontarion lainlaatijakun-nan ist^mnossa hänen oman puolueensa jäsentä, tri Eugene Forsey'ta vastan. Kuten tiedetään,- - tri • Forsey tunnetaan "kommunismin vastusta-mutta siitä huolimatta leimattiin nyt ainakin "entiseksi konununistiksi". tojen «sittämistä. Ontarion yhdistyneen amiAatti: yhdistysliikkeen toimesta on nyt viimeksi tehty esitys, että työmaa-tapaturmien estämistoiminta olisi-siirrettävä Compensation Boardiii alaiseksi. Työnantajat valvovat sitä tällä kertaa., Hallitusherrat ovat kuitenkin :hir taita kun o l i s i astuttava yhtiöiden varpaille. ' F r o s t i n hallitus epäröi ennenlniin se tekee jotakin, j o k a on esim. General? Motors-ybtiölle vastenmielistä. Ontario Federation oi[ Labour on syyttänyt, että Generai Motors-yhtiö on salanut työmaatapa-turmia > päästäkseen pienemmillä vakuultusmalcsuilla. Tällä kertaa .ei ole vielä tiedpssa lopullisia numerotietoja' työmaata-paturmien määräsiä {Canadassa viir me vuonna, mutta ' loukkaantuneiden j a kuolleiden määrän odotetaan olevan n. 500.000. : O F L : n huoltotyön johtaja Max Dodds sanoi äskettäin: "Pääministeri Frost j ä hänen kaverinsa puhuvat paljon maantiekuolemien ja loukkaantumisten nousevasta määränä, mutta kuolleiden määrä työ-maatapaturmissa on huomattavasti suurempi. Teollisuus on nykypäivän suurin tappaja." ^ Hän osoitti,. että maantieliikenteessä tapahtuu Uv 21 kuolemaa ku^ t^kin 100,000 asukasta kohti, mutta teollisuudessa tapahtuu 29 kuolemaa jokaisia 100,000 teollisuustyö- Iäistä kohti.' ' ' ,' ' " ' Liittovaltion tyÖdepartmentixL t i -, laätojen mukaan vijme vuodan köl- 'niannella; neljäksellä tapahtui ;348' en lisääntymiseen.' .Sellaiset;työnantajain edustajat: k u i n Anderson, vaikka he painavat viilasellä voittoj en tavoittelun, ovat myöntäneet että teollisuuden laajentuminen ja suuremman tuotapnon tavoittelu ovat olleet tekijöinä työmaatapa-turmien lisääntymiseen. : Anderson on itse sanonut: " L a a - parannuksia aikaan. On saatu pa-1 rannjuksia lääkintähuoltoon j a suurempia' huoltomaksuja, Ontariossa esim. kauppa-apulaiset ovat Com-pensation- Iain alaisia j a Maltonin toipilaskeskuksessa on tehty paljon j hyvää työtä loukkaantuneiden parantamiseksi, Quebecissa j a Alber- j tassa oD myös samanlaisia laitoksia, mutta niiden .taso ei ole yhtä korkea kuin Ontariossa.^ ; ^ Newfoundlandissa korotettiin leskien eläke 50 > dollarista 60 dolla-: r i i n j a BC:ssa suunnitellaan laajentaa^ vakuutusturvaa • silicosis- ja muiden irammattitautlen tapauksissa: Mutta näistä j a muista parannuksista^^ huolimatta,, paljon parannuksia olisi vielä tehtävä. Vielä olisi rahallisia avustusta j a lääkintähuoltoa lisättävä j a olisi saatava kaikki työläiset tapaturmavakuutuksen alaisiksi. Sellaisten tautien kuin tuberkelin, radioaktii- Suomesfa kyi^ytääii - ! ^ Suomen Ottawassa oleva- lähetj-scö i haluaisi' saada yhteyden allamainit- Ituihin henkilöihin tai heistä jotakin' I tietoja: -• I Karppinen, Juho Juhanpoika - Mäfcftyn, Else Siviä Niilo Vihtori Fetnla,J Veijo Olavi ' • Bantancn, • H i l k k a Xoviisa BoW> I ^ i i r i Aimas Alarik ittomn, Leila Orvokki T - L Salin,.£ino Olavi Salin,. Aster Marianne Hendrickson, William S. <kuoU 1956) Jentaessaan kiireellisesti tuolaiitoa yjgyy^g^ vaikutukset ja silicosis monet yhtiöt eivät ole voineet täyttää turvallisuusvaatimuksia. Tehtaissa on ahtaat tilat j a se muodostaa vaaran." " " O n t a r i on>ytyömäatapaturmien olisi saatava täydellisesti vakuutuksen alaisiksi. - E r i maakuntien ta- PGturmavakuutuslautakuntien tulisi olla läheis^mniässä yhteistoiminnassa. Ja tun^allisuustoiimintaa. o l i s i määrän aryellaan.plevan n. 237.000 j^„Q^3tt3ya^^^ parannettava. vume vuoden ajalta. /Tama on la-1 „ .. .. j-i^.-.- ^..ä hes puolet kaikista työmaatapatur-mista :Canadassa.' Vuonna 1955 Ontariosisa maksettiin 34 miljoonaa^dolläjria työmaa-tapaturmien johdosta*^ j a ' yiinie vuonna .maksettiin y l i 39" miljoonaa: Compensation Boardin puheenjohtaja E. E : Sparrow on ennustanut, että - se tulee nousemaan 50 miljoonaan dollariin kuluvan vuoden aikana. Työväen taholta on vaadittu työv maa tapaturmakorvaviismaksujen^i kohottamista täyteen palkkaan. Nykyisin maksetaan enintään 7 5 pros. $4,000 vuosiansion Jiohdalta. Uniot pitävät kaikkeih pahimpa^ na kun Accident Prevention Associationille annetaan yli miljoona dollaria \ruodessa, mutta sen johtoportaissa ei öle ainoatakaan työväen miestä. kantokoski. Matti (kuoli 1956) Kekäiäinen, Einar (kuoli 1936) - Kuuselji, Anni (kuoli 1956) : Lehto, .iJalmar.-^kuOll 1956) Peländä-vfKarl Gnstav. (kuoli 1956) Pehkonen, jötiannes (kuoli 1956> Rantanen, Jofaän Kustaa (IcuoU 1953) TiÄot tahdottaiieeii lähettää osoitteella: , ... L £ G . 4 L T I O N O F F I N L A N D 140 I V c I U n ^ n Street 'Otta^ra. Ontario SiTÄIIHIilllllLiliillll J A lllliillillM Joka Icexrän ktfn pappi aaaratäs. saan mainitsi 1[>iräa nimeltä, fauonii^ s i hän, että muuan} vanha mununb, k i r k o n penkissä aina jiy^yttinö;..^ j ^ s t i päätään:,^ ' Siaaman jälkeeo • pappi tiedustelijaaa-" — Voi, vofe^saaoi mummo, nöy-. ryyshSa maksaa n i i n vähän, eikä-hän sitä koskaan .tiedä,minne säät taa joutua . . '. •4 H U L t U J A A K K O O L I K I N . 3 L Y K X S Eräs mylläriThalusi vähän leikkiä "j H u l l u Jaakon kustannuksella ja i niinpä hän Ikysyi. Jaakolta: . T^;" — Mitäs Jaakko nyt tietää? , — Toisia minä tiedän, toisia miiiä ~ll en tiedä. — No, mitä, sinä tiedät? — Tiedän, että ms;lläriUä on Ifc havia sikoja.' ' ' . ~ Mitä sinä sitten et tiedä?' — En tiedä kenen r u k i i l l a ne oii lihotettu. - 6UL0ANIN ARVOSTELI IMRE NAGYA EDESOHAMISISTAAN UNKARISSA 25 VUOTTA LÄPUALAISKAPINASTA myös jana", hänet S iKoko poliittisesti valveutunut Canada tietää sa-irrkj; uomattakin, että rnr. Winch on poliittisesti kömmtir^ nistivastainen politiikko. { ; ,,' . Sen tietää myös RCMP. Mutta siitä huolirtiätta ' * RCiMPm toimesta on kerätty hänestä "salaisia" hen^ f T ^kilotietoja kortistoon! sanoen, kaikesta "kommunistivastaisuudestaan' WA"i'«i.!;'i.v:>i;^^-T^-...'..'ir "O:^.'''/;'''^^^^ -,. . . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . , . i. ^ hUjpliniätta mr. Winch on RCMP:n kirjoissa sellainen työväen- :miif|eessi;vYeettttää ;h^äänneenn poliittista toimintaansa on valvottava "kai - m-ken varalta"! ^ * Tä^ia sellaisenaan korostaa uudelleen sitä tosiasiaa, että jds^yteil ilunisryhmfä, joku .järjestö, puolue tai ryhmä tehdään *4^^^Pjatt0n%aksi";^ i^kaSdäen asukkaiden kansalaisvapaudet. Mr. Winch on luon-aö^ feesti^tifetoinen tästä. Mutta pitäen ilmeisesti sinisilmäis- Eikä tässä kaikki. Lain-laalijakunnan jäsen Robert :• }^ Mac^ulay (PC. Riverdale)^ leimasi ilman muuta koko CCF:n "KommunistipuoliiT een oikeistosiiveksi" (Star- . in uutistieto maaliskuun 26 pnä). ^yötäillessään ^ nyt'kömrhu-nismivastaisen hysterian lietso- S A N A V A P A U D E N , ' i K I R J O I T T A J I S T A : • •, Suomalainen kirjailija Johannes »Eihnankoski (Vihtori Peltonen ); kirjoitti kerran, että kauneudesta ei voi kinastella eikä makiiasioistä väitellä. Sith'^f6i^'sovelluttaa möt; neulaiseen asiaan —- se oh makuasia. Vapauden toimitus on kirjoittanut, että lukijain pitäisi arvostella;; tai ilmaista ajatuksensa haluamis^; taan kirjoituksista. Se on vaikea tehtävä, koska siitä voi j o ku närkästyä. Esim. J im Testerin kirjoitukset ovat hyvin mielenkiintoisia. Mutta tykkäävätkö niistä ne, joita' kirjoitukset lähentelee — paljastaen heidän menneisyyttään? Hänen kirjoitustapansa eroaa suomalaisesta työläistavasta, koska hän on "vanhanmaan englantilaista" kirjoitustapaa^'käyttävä. Ehkä suomenkielelle kääntäjä on niitä muokannut suomalaiseen asuun? Mistä hän kirjoittaa työläisille, se on kaikki elävää totuutta.. Toinen samanlainen Vapauden kirjeenvaihtaja oli "Kauhavan poika". Mutta hänen. kirjoituksensa ovat hai-ventuneet, ehkä loppuneet.: Minulta on kysynyt joku hiljan Suomesta tullut poika silloin tällöin: "Onko Vapaudessa ollut 'Kauhavan pojan' kirjoituksia?" KeiTan tein puolestani "kysymyksen" esittäjälle kysymyksen ja sain tietää, että hän kirjoittaa elämän opetusten mukaan. Hän on nähnyt ihmisiä j a elämää. Täällä Canadassa ollessaan hän oli ensin Torontossa. Nyt hän on ehkä "häipynyt" jonnek in länteen, koska ei ole enää kirjoituksia näkynyt, selitti "kysyjä" minulle.- Onko syy sairaudessa^ vai jossakin muussa? ' — - H o l l o l a n poika. Maaliskuun. alkupuolella tuli - ku luneeksi 2 5 vuotta Suomen eräästä mm'heellisesta ajankohd03ta, ns. Mäntsälän kapinasta. *• Mäntsälän kapina oli "Lapuan miesten^' häikäilööiätön vaJlankaap-pausyr. tysi Se toli tulos valtiovallan 'Suopeasta;suhtautumisesta äärimmäiseen oikeistoliikkeeseen. Jolla oli täysin fasistikumouksel|l,nen iluonne. Jo fiit ff^v ai^ai£f^i|AR4na< vuonna. o l i kännyt ?täyjfin ikVäsi:!' esiin, että eräitä Hulkpm?i.sia;linjoja^ •noudattaen fasistiset'ai^^eki^t inWy-läkin pyi'kivät konämurifsmin I vasr tustamisen ryarjolla kaappaamaan, fkäsiin£ä;valtiQlIisen vallan j ^ ,tyhoa-( maan ;sen muodollinenkin ;'kansap vallan.,, j p k a oli 'olemassa. • Pyrkimyksissä ,ei i ollut onnistutte, mutta niitä jatkettiin.':. Mäntsälän-Ohkolassa maaliskuun alkupäivinä pant i in yritys käyntiin;; .Aseistetut? suojeluskuntalaiset j a / muut' fasistit ryhtyivät omavaltaisesti "sanoista tekoihin". Enslmmäindn hyökkäys teht i n ' Ohkolan, vtyöväehtalossa p i dättävää puhetilaisuutta vastaaJi;. Puhujana siellä esiintyi tohtcJri Mikko Erich, j o t a ainakaan - k om munistiksi ei koskaan voitu syyttää, mutta mtäpä kommunismia faslst t tai-vitsivät jOmaan päämääräänsä pyrkiessään! " - • Kansa ei ollut l i i k k e e n takana: Siitä tietoisina fasisteja suosivat piir i t valtakunnari johtopaikoilla hie-t i eli y l i "kuumiraman" hetkensii, se alkoi lahota. - Väestö kaikkialla mnassa osoitti s.tä kohtaan inhonsa: j a h a l l i t u k s e n k in o l i vähitellen pak- .kp>ottaa siihen jonkihlairitnvastU^;^ ta,va asenne. 'Miitta'kapinakehraä; le.lle jä a?köuhpahijoille e i ahrietti' heiile-kuuluvia o keudellisia tuomioita jä' niistäkin 'melko: vähäisistl' rapsuista, j o i t a ' h e saivat',' heiäat' eh ji^tppitliaa vapautettiin.; ] " f * Työväenliike bli:höin'a'^'ubsi halvautettu,' se oli voäalcsi • tuliottu; : b s ^ k s i ' painettu "maan O a l l e , m u t t a kuiteiilcih'' työväestö mOniii:' ett;'td-. v o in ilmaisi mielipiteensä^ lapUalai-suutta'jä heidän kapinoiritläan'vastaan.' Jfajcua kenraali Wallehiuk^^^ j a • muut'pääkapinoitsijat -armähdet tiin,- e i sitä känsän keskuudessa hy väksylty. • ' " ' .j^ Lapuaniiike ja yleensä' fasismi Suomessa ^löysi ''kohtalonsa"' itse valmistelemissaan sodissa. Tietysti tänä päivänäkin. Suomessa on fasis-teja^ v mutta järjestettynä . liikkeenä ei fasismia ole. MikäU sita "maah; a l l a " on, on se vain jonkinlaista kerhoilua. Tosin kyllä kokoomuspuolue tekee kaikkensa kommunismin vastustamisen nimellä kansanvallan tuhoamiseksi, j a sitä kannat tavat siinä''määrätyt muut piirit.' Mutta fasismista ei sentään lähimainkaan samassa mielessä' voida man arkailivat, j a kun l i i k e nopeas- puhua kuin voitiin 25 vuotta sitten. Moskova. — K U - L K ) — Kremlin <'suuressa palatsissa • järjestettiin maaliskuun 2 7 pnä kaiisalaiskoköuis Neuvostoliiton J a Unkarin Kansan, tasavallan'.;' kansojen : 'ystävyyden merke:ssä.,|Corkeimman\ Neuvoston istuntosaliin-Voli kojcoontunut Mos/ kovan tuotantolaitosten jä virastojen typntekijöitä, työmiehiä j a ; taite l i j o ta selcä eri kansalaisjärjestöj e n edustajia. : Tilaisuudessa esitt.- vät,pääministeri Janos Kadar ja N i - ;ka!ai. Bulganin laajat: Ipuheet, E n simmäisenä puhui -frääministeri Kadar käsitellen puheessaan Unkarin viime sj^syn tapahtumien syitä. : Pääministeri Bulganin totesi puheensa aluksi, että Unkar.n sosär listisentyöv-äenpuolueen johtamina : J n k a r i n työtätekevät Neuvostoliiton a'/ulla löivät kansainvälisen ja öisäisen taantumuksen voimat, suojasivat kansandemokraattisen jär jestelmän saavutukset ja jalkavat nyt kulkuaan sosi.alistista tietä. K u vaillessaan seikkaperäisesti Unkarin kansan.. vhme. vuosikymmenen taistelua; Biilganfn lausui, että Uri :Aärln elämän:: uudistaminen tapaii-: tui sodan-' aiheuttamien i^askaideh 'ieurausteifiolosuhteissä.: Siitä joh> tuen syntyi monia vaikeuksia, joi|ta ' pahensivat 'maan? entisepi johdon te- 'k^mät;suuretivirheet. i " ' , ) ' Bulganhi.-ikfoskettelt erikoisesti si tä'^osutitta;-'jota'Imre Nagyn j a L os "zoncytt.'ryhmä gsitti U n k a r i n ;yasta- V a 1 1 a n-kumouksen sytyttämisessä^' Bulganin; sanoi,''että t verhoutuneena, tkoinmunistiksi Imre Nagy.- palveli Uttkarin kan.san. v i h o l l i s ia jo; kauan enhen lokakuun tapahtumia. Pääsr tyään'.valtaan Jmre* Nagyn ryhmä antoi- hörthylaisiile ja .muille sentapaisille aineksille: täydellisen toi--, raintavapauden ja nämä aloittiväf verisen terrorin Unkarin työväenluokkaa; ^ vallankumouksellisia voi mia vastaan.; Vuoden 1919- vastavallankumouksen päämiesten ta-; paan • Nagy j a Loszoncy vetosivat imperialisteihiji kehoittaen näitä pääilekarkaukseen. E i ole sattuma, että imperialistit . - nimittivät -tuota vastavallankumouk- . i sellistä kapinaa "vallankumoukseks i " sanoi Bulganin. Mutta mitä pitäisi sanoa niistä kommunisteista, jotka eivät Unkar i n tapahtumien arvioinnissa- eroa j u u r i : lainkaan imperialisteista. On-^ '^^ Han 1 tosiasia, että jugoslavialaiset johtomiehet pitivät mahdollisena olla väl ttämättä fasistisen terrori^ riehunnasta Unkarissa j a tuk^a Na- 'gya. Bulganin totesi, että Imre; Nagy ja hänen ryhmänsä saivat ju-: goslavialaisilta johtomiehiltä myös käytännöllistä tukea.. ,. '.; Nämä^ tosiasiat eivät voi o l la joli-; tamatta niiden aatteellisten erimie^ lisyyksien kärjistymiseen, joita on .ollut Jugoslavian j a muiden sosia>i| listiseen: l e i r i i n kuuluvien maiden?; välillä. Bulganin toi J u l k i ralitte-lunsa tämän johdosta j a lausui, eltäl|, Neuvostoliitto tulee tekemään kaik-^ kensa näiden erimielisyyksien hälventämiseksi.. Hän sanoi toivovan- ^ sa, että jugoslavialaiselta taholta il-^ maistaisiin samanlaista halua.;' Edelleen Bulganin: korosti, että: lokakuun • tapahtumien aikana Un-; karin työkansan valta ja sen sosialistiset saavutukset olivat kuolemanvaarassa. Samalla - muodostui vakava 'vaara Euroopan rauhaa j a .: turvall.suutta/vastaan. Näissä vai-^: keissa oloissa -Unkarin työväenluo-.,'- kan puolue kokosi ympählleea; maan terveet vo'mat.: Bulganin totesi, että', imperialistien toiveet rau- )y han ja' sosiälis.tisten vöiiriien: ha^ '-'r Jaannukseztal'-'ajautuivat :karille;^ Hän^kbrosti erikoisesti,"että' sotei^- '' listseen; l e i r i i n kuuluvien naiden väliset' suhteet»' jotka "perustuvat' veljelliseen ystäyvyteen,- kiinteään! ' ' yhteistyöhön j a keskinäiseen avunantoon, lujittuvat herkeämättä. ; , . Lopuksi pääminlstieri' Bulganip ' ,' totesi, eitä kansan tukeman Uhka-'^-f r in sosialistisen ? työväenpuolueen-^ .'j toiminnan ,ansiosta Unkari? on JO' ' voittanut kriisfnsä, mikä parhaiten todistaa,' että Kadarin hallitus ja vain-se ilmentää Unkarin kansan tahtoa. YhteismaTlddhat alleldrjoitettu , Rooma. ^- Yhteismarkkinoita ja atomiyhteisöä Euratomia koskevat sopimukset a l l e k i r j o i t e t t i in maalisk. 2 5 pnä Roomassa^. Allekirjoittamisen suorittivat kuusi h i i l i - j a teräSr unionin maata Ranska, Länsi-Saksa,. Italia j a Benelux-yaltiot. ,. PÄIVÄN RÄKINÄ "KannaNaako" asua omassa kodissa? Vaimon voi ottaa ottotyttäreksi Frankfort, Kentucky. — Kentuc-mistä mr. Winch kaivoi asialli- , ^ ' ' S t / S ä r ^ L n \°'?r .. • . , , . . . . I tain, etta miehellä on lailhnen oi-sesti maata p o i s kansalaisoike-1 keus adoptoida oma vaimonsa ja än-uksien alta. * i taa tämän periä lapsen ominaisuu- 'Tuomitessaan poliisikortiston j pitämisen h a l l i t u k s e n p o l i i t t i - , - ^ ^ ^ ^ f «Jjnkohtaisek- . . . .. ^ , SI Robert Gaybillin tapauksessa, sista v a s t u s t a j i s t a mr. Wmch,Tämä oli elihaikanaan perinyt teki p a l v e l u n Canadan k a n s a l l e j 64,000 dollaria äidiltään, mutta tä^ ja v a l t i o l l e . Mutta hänen pai-) mä tapahtui sillä ehdolla, eUei häh v e l u n s a o l i s i o l l u t p a l j o n tehok- ' antaisi rahoja muille kuin omille, kaampi, jos hän o l i s i s a m a l l a i periHisiUeen" ' , . • • ,v . ,1 Gr&ybiUdlaerollut lapsia ja sen kertaa s e i s o n u t h o r j u m a t t o m a l - , vuoksi hän Qtti vaimonsa ottolap-l a mmaaaappeerräällllää nniiiinn., ee tt tteeii hhäänneenn !! «sPekk^sPePenn . Hänen 'kuoltuaan serkut omaa puoluettaan voitaisi mus- i esittivät vaatimuksiaan jäämistööni enää nykyoloissa omakodin' rakenta-tamaalata ja painostaa seilaisi!- i "ähden, mutta tuomioistuin katsoi 'maan. (Me einme: tietysti puhu la. väitöksiUä, että C C F on lop- j Graybillin toimineen oikein ja rou- ^ , ^ . 1 - 1 t * • .u - ^va GraybiUiä voidaan tämän vuokSi pujen lopuksi.vam "kommums-) pjtää „,iehensä "laillisena perillisfe* tipuolueen oikeistosiipi". | nä". Kokeita j a yhä kohoavia vuokria kiroavat ihmiset; jä ,samalla myös oman kotinsa omistajat sanovat var-maah, että otsikossa on asetettu kysymys päälaelleen — tai että allekirjoittanut on menettänyt lopunkin järkipahastaan. - Tosiasiassa - tämän kysymyksen käsittely tuntuu allekirjoittaneestak i n eräänlaiselta' "synniltä", siDä olemmehan me tässä maassa oppineet ylpeilemään siitä, että Canada on ;kotien j a autojen maa, mitä i l man ei voida tulla toimeen, eikä l i i o in voida puhua '-'meidän elämän-., tavastamme". " Mutta tosiasiat ovat äärettömän itsepintaisia ja tosiasia • on, että; omakotien ylläpito on tulossa no?r peassa ;tempossa s e l l a i s e k s i " y l e l l i -: syydeks.'^y t t t e i siihen kohta työtätekevien varat riitä. Todistuksiako? .. Katsokaa ympäristössänne . n i i - : tä kymmeniä j a satoja naapureita, j o i l l a ef ole omaa kotia. E i - , vät he ole pimuksissaan asuntoa ostamatta. Ja vaikka asuntojen ' puute on kaikkein pahin : vähävaraisen väestöä keskuudessa;:niin tilastotiedot viittaavat siihen,, että ainoastaan paremmin palkatut ammattityöläi-set ja keskiluokkalaiset pystyvät mitään upporikkaista;) ' ' : Sanotaan, s^ttäkyUähän ^velkarah o i l l a voidaan-<rakentaa,'joka vaan "uskaltaa velkaa tehdä". Se on toV t a vissiin rajaan asti. . , Mutta Canadassa on yleisenä käsityksen^ — ku'joittamattomana lakina, jos sallitaan sanoa — Vttä asuntomenoihin ei voida käyttää neljännestä enempää tuloista. Muun ohella tämä tarkoittaa,: että henki-, lö, jolla! on sanokaamme $200 kuukausitulot, ei saa mistään sellaista kiinnityslainaa, mistä koituu $80rr- S 9 0 kuukausiraenot. Hän voisi saada sellaisen Idinnityksen, minkä kuukausimenot nousevat noin: Viiteenkymmeneen dollariin mutta sillä: ei nykyaikana mitään omakotia rakenneta. / Vaikka tilastot eivät, annakaan mitään ^ ajan vieteluetta vaa, n i i n - me suomehnamme kuitenkm. erään lu-, k i j a n hy\'äntahtoisesti antaman C P : n uutisen,; missä selostettiin et^ tä . "keskinkertainen canadalainen; omakodin omistaja": on. 34-vuotias; hän ansaitsee $5,312 vuodessa ja maksaa asunnostaan. $ 1 4 4 6 5 (ynnä kiinnityslainan - koron: mikä;: on 2 5 vuoden ajalta vähintäin $7.500 ja nostaa asunnon "keskinkertaiseksi" hinnaksi 2 1 , 6 0 0 ) .' V i r a l l i s i i n tilastotietoihin perustuvassa C P : n uutistiedossa kuvatt i i n edelleen tätä "keskinkertaista" asunnon: onustajaa -seuraavasti: . . Hänen tulonsa ovat $ 5 . 3 12 vuodessa'. . ;. Hänen kotinsa kokonaishinta on' $14;'163. lukeutuen siihen $11.667 rakendusmenoja, $ 2 ; 6 4 1 tontista j a $ 4 5 5 muita' meno-. j a . f ;< Hän antaa ^: "käteismaksuk-si $ 3 . 8 1 1 ' e l l e i hän saa hankituksi josr taldn toista Idlnnityslainaa^^-H kannettavanaan oh $ 1 0 , 3 5 2 N H A :h alainen kiinnityslaina, josta hän maksaa joka kuukausi SSl pääoman kuolettamiseksi, korkoja ja veroja 2 5 vuoden ajan." Sen pituinen se. Tavalliselle kansan kielelle käännettynä luo uutispätkä tarkoittaa, että nykyisten hintojen vallitessa täytyy oman-kodin 'dstaj alfa-olla käteismaksuksi noin $ 4 , 0 0 0 j a s i l l i jää kiinnitysvel-ka, mistä on menoja. $ 8 1 kuukaudessa! • Oman kodin kynnyksen y l i ei siis astuta lUappipelissä. Siitä johtuu^; ättä vähävaraiset ihmiset, joiden hyväksi on: alunperin , N H Am kiinnityslainoja annettu, ovat saaneet jäädä oksalle istumaan j a katselemaan,^ . m i t en vähän paremmassa asemassa olevat ihmiset f taistelevat kiinnityslainojensa . kanssa. t * Mutta tehkäämme vähän laskelmia, j a jos ette "usko silmiänne", n i i n ottakaa . kynä käteenne ja" : tehkää. otna laskelmanne. Jos lienkilö ' maksaa kiinnityslainaifr.' taan $81 kuukaudessa, n i i n siitä koituti: veroineen $972 menot vuodessa, j a k u n kiinnityslaina mak-' setaan'25 vuoden aikana, i ^ n siitä kertyy: menoja kalkUaan $24,-^ 3 0 0 . .tähän kun lisätään.alkupe-rainen käteismaksu, n i i n omako- - ' d i n - hinnaksi tulee kaiUdaan $28,111 (vero mukaahlnkien) ••—k vaikka sen alkuperäinen hinta on " v a i n " $14^63. Jo ori pojat j a tytöt hintaa omalla kodilla: - J a 25 vuoden kuluttua; j o l l o in se: tulee maksetuksi, tämä omakoti on vanha talorähjä! Mutta mitä maksaa tällaisessa omassa kodissa asuminen? Olettakaamme, että ylläolevassa uutisessaf mainitta ''keskinkertainen" eanadälainen o l i s i s a a n U f h a l - ' l i t u k s e n " kiinnityslainan. Hän maksaa siitä . 6 % koron. .Kohtuuden : mukaan voidaan laskea, että hänen omalle käteismaksulleen lasketaan myös 6 % korko. - Tämän perusteella tällä •'keskinv.^; kertaisena" omakodin . omistajalla on yksinomaan korkomenoja "keskimäärin" $433 vuodessa eli $36 kuukaudessa — ja tätä' kestää 25 vuotta! ' Utftistiedossamme sanotttin,' että "keskinkertainen" omakodin hankkijamme maksaa kiinnitysvelkansa kiinnitystä," korkoa • j a • veroa $81 kuukaudessa. Mutta ; sen lisäksi hän maksaa lämmityksestä ainakin $ 1 2 - kuukaudessa; sähköstä $ 6 kuukaudessa, vakuutuksista $ 3 kuukau-, dessa, korjauksista (maalauksesta jne) ainakin $ 4 kuukaudessa. Täs-r sä e i ole vielä huo;mioitu palovakiiu- ; tuksia ja muita sellaisia menoja, mutta näidenkin menojen perusteella nousee omakodin omistajan / kuukausimenot toiselle sadalle dollarille, eli tarkemmin sanoen $106 kuukaudessa. Totta on, että kun on uskollisesti - maksanut' 2 5 pitkää vuotta toista- " sataa dollaria kuukaudella asunnosta ja lämmöstä, jälelle eU "pub-, taaksi omaisuudeksi" jää 2 5 vuotta vanha talorähjä. Mutta sittenkin, on mielestämme aiheellista kysyä, että ''kannattaako työtätekevän enää asua omassa kodissaan?" Toisinaan tuntuu, että "omakod i n " omistaja on nykyoloissa m i ^ luiimninldn "palkattomastityösken- 1-^^ televä talonmies" . -^ k u i n mikään "omistaja". Selvästikin tässä on kysynJys, jo- • hon pitäisi valtiovallan toimesta tarttua l u j i n ottein,' jos e i mielitä häätää omakotien asöklöita-talois-i taan kuten nyt haädetaänjo farmi- ;j väestöä maaseudulta IcaupunkeihinT - ^ Känsäkomrib:^ t t r; V ti ' s ] T T. mj Dix ryi 195 Sm Asi i tär fen [vei tän
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 2, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-04-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570402 |
Description
Title | 1957-04-02-03 |
OCR text |
» « i i Tiistaina, huhlik, 2 p. — Tuesday, April 2, 1957,
lm
mm V^APAUS
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-04-02-03