Vapaus, December 5, 1957

              Torstaina, jouluk. 5 p. — Thursday, Dee. 5, 1957
V A P A U S
CUnBTF) >^ Independent Labor
Orgaa of Rnnlsb Canadlans, Es-taUUhed
Vov. e. mi. Authozfzed
M eeeoBd elass mall 1>7 tbe' Post
Office Dq^artment, Ottawa. Pttb-
Uahed - thrlce weeUy: Tttesdays.
TSmnjdajra and Saturdays by Vapaus
PtMUbim Company Ltd., at 100^102
Elm 6t. W.. Sudbmy. Ont, Canada.
Telephonea: Bus. Office 06. 4-4284;
Editoria! Office 06.4-42(e, U^mager
E. SuksL Editor W. EklmuL ISalUng
address: Box 69. Sudbmy. Ontario.
Advertlsing rates iQKm as^Ueatlon.
Trstnalatlon free of cbarKe,
THAUSHINNÄT:
Canadaasa: l vk. 7JOO « kk. 8.75
3 kk. 325
YhdysvallolBsa: 1 vk. 8JOO « Uc 4.80
Suomessa: 1 vk. 8iW 6 kk: 4.75
1917 — Juhlavuosi — 40. vuosikerta —1957
Submen itsenäissryspäivän ime^
. joulukuun kuudentena päivänä, vietetään huomen
valtiollisen itsenäisyyden 4©-vuotispäivää. Ja vaikka vissit edesvas­tuuttomat
piirit ypttävät vieläkin politikoida omaan piissiinsa histo-rialli^
a- tosiasioita väärentäen, niin ilahduttavana seikkana ja edistys­askeleena
voidaan tervehtiä sitä, että Suomen valtiollisen itsenäisyy­den
40-vuotisjuhlia on nyt valmisteltu myönteisessä ja siis t'leensä
Suomen kansaa yhdistävässä hengessä. Melkoisella varmuudella
voidaan näiden ennakkotietojen perusteella sanoa, että Suomen kan­san
laajat kerrokset tulevat juuri tämän vuoksi osallistumaan aktii-viseniiriin
j a suuremmin joukoin kuin koskaan aikaisemmin itsenäi­syyspäivän
juhliin.
1^ itsenäisyyden 40-vuotisjuh-lien
valmistelun yhteydessä kiintyy valtiovallan omaksumaan kan­taan,
että tästä itsenäisyysjuhlasta — ja toivottavasti-sitä seuraar
vistajtsenäisyysjuhlista — pitäisi tulla Suomen kansaa yhdistäyä t i ­laisuus.
' . ' ' " '.
^^^^^^ *^ työväenjärjestöissä merkille se,
että ^Itioneuvoston itsenäisyysjuhlia valmistelemaan asettama toimi­kunta
yksimieliseäti jätti näiden valmistelujen ulkopuolelle sellaiset
erimielisyyttä aiheuttavat tekijät kuin esimerkiksi armeijan 10-vuor
' tisjuhlan valmistelun ja sotamitalien jaon," kirjoitti pari viikkoa sitten
Helsingissä ilmestyvä työväen suurlehti Kansan Uutiset ja jatkoi:
"Näittfon päästy keskittymään nimenomaan itsenäisyytemme suuren'
juhlapäivän valmisteluun j a tasoiteltu, tietä kaikille kansalaispiireille
tulla mukaan täydestä sydämestä. Ja eri puolilta maata onkin saatu
kuull2|7 että esimerkiksi kuntien puitteissa on päästy saumattomassa
yhteistyössä valmistelemaan juhlia, joista olisi poissa kiihkokansalli­nen,
ulkopoliittisesti vahingollinen sapelinkalistelun henki, joka aikai­semmin
on monta kertaa tehnyt nämä tilaisuudet vastenmielisiksi
suurelle osalle tavallista kansaa ja pitänyt sitä etäällä koko juhlas­t
a . . ; "
tämä myönteinen ja lämpimästi tervehdittävä kehityssuunta ei
ole valitettavasti vielä .saanut kaikkien suomalaisten varauksetonta
by väijymistä. Vielä nn Suomessakin— täkäläisten muutamif n. j u -
Gcuripäitten lisäksi ^ sellaisia pimeitä aineksia, joide^j^^däm^nasiäHa
on politikoida itsenäisyysjuhlat mustan taantuimiksen hyväksi.'^4lt|-
Mitä muut sanovat
HYVIN SANOTTU!
Voimme kilpailla sputnikkien
valmistamisessa ja mahdollisesti
luoda suurempia Ja parempia sput­nikkeja,
mutta mitä teemme estääk-semme
sputnikin^ kehittymästä jä
leen yhdeksi asesysteemiksi? Jos
olen joskus masentunut, niin el sik
81, että ongelmamme on niin vai
kea. vaan siksi, että me suhtaudum
me siihen niin valtavan välinpitä­mättömästi.
Olen kykenemätön käsittämään
miksi — jos olemme valmiita luot­tamaan
järjellisyyteen valmiiksi ra
kennetun, valmiiksi ladatun poin
min käytöstä pidättymiseksi em­me
käytä suuremmassa määrässä
tarmokkaammin ja mielikuvituksel
lisemmiii järjellisyyttäja tietoisuut­ta
etsiessämme sopusointua ja sopi­musta,
jolca tekisi ihmiskunnalle
mahdolliseksi kontrolloida atomia
ja hävittää se sota-aseena. — Ken­raali
Omar N. Bradley puhuessaan
Minnesotan yliopistolla.
YLEISÖN
KIRJE
ta melkoisella Varmyudella voidaan sanoa,- i^tfä rmj^ää t a h a ^ j J ^ ^ i -
näisyysjuhlia yritetään, viettää vanhassa "sai>elinkalistelun" tj^^aig^sr
sä> silliä tulee 4äValIinen kansa suhtautdniiian^ikylhnästi ja 4^i[M%
< f i 1 ) t I-) M - « ' 4 I i < I >.) t I I ! 1 > 1 1 / 1 I I < • ) 11 I M I moitt{yastl<koko>'hommaan j ' > • < >
40 v Ä i P . ^ j , „ - . . j , . „ „ . ^ j . . . . „ „ , . „ , _ , ^ . „ „ .™
pient|ion|Kfjat; veivät -Tatkaisevaa^ösaa ihenaisyysUisteliissar^i-^iksifv:
on k^r^^^i^ikkiaan tuomittavaa se jos itsenäisätysjuhlissa yritetään
vatkaiä vanhaa valhetta_ "vapaussodasta" mikä tarkoittaa sitä,
että pgEji^cit ja heidählsuojelu^uhtdn'sa'ni^ka «olijat '1i{s<tiä(syy^taiWi
telijoita". ja työtätekevät ja heidän punakaartinsa muka "isänmaan
pettureita'*. Kiertämätöni. tosiasia nimittäin on;; eltel> Svömessa töle
mitään muuta "vapaussotaa" käyty, kuin se kansalaissota, minkä
porväJostoi aloitti oman Juokka-asemansa säilyttäminen»ja i-yakiin-nutt^
isen hyväksi vasta itsenäistyneessä maassa. Vapaussotahum-puukun
sisältyy myös sen tosiasian kieltäminen, että Venäjän työväen-'
liike suhtautui alusta loppuun asti myönteisesti ja auttavasti Suomen
its^näisyysvaatimukseen, j a että juuri Venäjän nuori työväenvalta
teki sen, -mitä tsaari ja Kerenski eivät olisi ikoskaan tehneet —• tun-nustl^
nsimmäiseksi Suomen itsenäisyyden.
•Onneksi Suomen kansalle j a valtiolle, ne, jotka ovat vapaussota-humpuukin
varjossa kalistelleet itsenäisyysjuhlissa sapelia sekä Suo­men
iyötätekeville, että suurelle sosialistiselle naapurimaalle, ovat
histonallisten tosiasiain vuoksi jääm^sä yhä pienemmäksi vähem-^
mistoksi. Totuus murtautuu vastustamattomasti esiin ja niin on
myös'_Suomen itsenäisyysjuhlista tänä vuonna muodostumassa viral­lisestikin
sellainen tilaisuus, että Suomen syvät kansankerrokset tunr
tevatiie omakseen — todellisiksi itsenaisyystaistelijain työn, uhraus­ten
ja ;Saavutusten ikurinioittamistilaisuuksiksi.
J X L K I M I E T T E I TÄ
.: Vapauden - yksi - kirjeenvaihtaja,
joka kirjoittaa katsomuksia men­neiltä
ajoilta, selitti kerran, että
tätä paikallista työväen osuusleipo-moa
vastaan on tehty sabotaasia.
Sen myönnän ja lisäisin vielä, ettei
se ollut laadultaan vaivan yksilöllis­tä.
Oliko se oikein tai väärin, se
jääköön lukijan päätettäväksi. Mitä
minä haluaisin sanoa^ on se, että
nyt kun tämä leipomo lopetti tuo­tantonsa
ja kun myös toinenkin
paikkakunnan leipomo teki varari
kon, kuullaan vaalitettavan leipomo­tuotteiden
laatua —- ja valittamassa
ovat nekin jotka toivoivat näin käy­vän.
— Mainari.
z. Virkamieshallitus Suomessa
Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, noin kuutisen viik­koa
fcestänyt Suomen halHtuspuhla ratkaistiin siten, että muodostet­tiin
pankinjohtaja Rainer von Fieandtin johdolla virkamieshallitus. taikka virkamieshallitusta sanotaan ''puolueettomaksi" tai puo-lueidea
ulkopuolella olevaksi laitokseksi, niin tosiasia kuitenkin on,
että iJyt muodostetulla Fienandtin hallituksella on melko voimakas
ja selvä oikeistohahmo. Meidän tiedossamme ei ole minkälaisen oh­jelmien':
perusteella tämä virkamieshallitus tulee toimimaan eikä edes^
sitäkä^, tuleeko se mitään ohjelmaa esittämään. Mutta tutustumi­nen
Fieandtin hallituksen jäsenten nimiin antaa melko selvän kuvan
siitä,^että edustettuna on kaikki porvaripuolueet ja myös sosialidemok­raattisen
puolueen oikeistojohto.
Helsingistä tulleissa uutistiedoissa kerrottiin viime viikolla, että
Fieaij^tin virkamieshallitus tulee olemaan kuskin pukilla ensi kesänä
.pldet^viin eduskuntavaaleihin saakka. Tätä ci ole kuitenkaan vielä
kirkoäsa kuulutettu. Jos tarkoitus on jatkaa tähänastista hallitus­ohjelmaa-^
ja kaikki merkit viittaavat siihen -— niin ristiriita halli­tuksen
j a kansan sekä hallituksen ja eduskunnankin välillä tulee kasva-maai^
j,ja se saattaa hyvinkin johtaa virkamiesliallituksen kaatumi-seen<
MYdS OPIKSI
Olen seurannut näytelmien arvos­telua,
meidän seuranaj^tämöUämme
ja voinen If^^ä| että; n;utä; hyptyä^
niistä meille on-kun lähdetään hen-kilölcobtaiseen
irvosteluu^n^ja jokai-
• laii esit^jä,on;"h3^47.r.> ,
* sopisi, qaijbn, parem^ijri' aps',
siin, että henkilöosat esitet-ttim<
'hy^in,! vaii ipitääkö. kehua >kaik-.
kia erikseen. Olen kerta kaikkiaan
'sitiiPiaiH'eii$r)^äll^irel^läWöite-'
lulla pattlmmfe itseSSmmeLVsilläi^hy-/
viii^^haÄ^^^SntäS^-^taÄuu^-^/li?
laista, että kaikki osat esitetään hy-:
vin ja silloin kun lähdetään henki- ^|
1ö|(9fataise]e^ j^ai(YQst^^\l^, pitäisi'
huomioida myös puutteellisuudet,
^ n myöskään uskoi$i, etteivät mei-;
äin ' näyttelijämme' ifaluaisi tietää'
missä kohdassa olisi korjaamisen va-:
raa.' E n ole ;mikä§ii 'erikoinen nero:
näyttelijöiden arvostelussa mutta
joka kerta kun olen seuraamassa
näytelmää, saan huoipata, että toi­set
näyttelijät onnistuvat paremmin
osissaan kuin toiset.
Ensimmäiselle tilalle asettaisin
näyttelijän tyypin, vapaan esiinty­misen
ja liikunnan, sekä äänen kuu-luvaisuuden
ja roolien muistamisen.
Tiedän hyvin ettei fiaitä kaikkia
saavuteta meidän amatöörinäyttä-möillämme,
mutta kun lähdetään
henkilökohtaiseen arvosteluun, niin
siinä tulisi myös huomioida heik­koudet,
luonnollisesti opettavassa
mielessä. "Oppia koko ihmisen ikä"
niin näyttämöllä kuin muuallakin.
—^I. S. Port Arthur, Ont.
Suomen itsenäisy^clen yhteis^
kunnallisesta taustasta
John Bodkin Adams pois
lääkärin virasta
Lontoo. Tri John Bodkin
Helsinki. — Vahankaan objek-tiivinen
hlstoriantotkimns osoit­taa
40 vaotta sitten saavutetun
valtiollisen itsenäisyytemme Lo­kakuun
suuren sosialistisen val­lankumouksen
suoranaiseksi tu-lokseksL
Tasavaltamme edesmen-.
nyt presidentti , J . K. Paasikivi
muistutti Suomen itsenäisyyden
30-vuotisjuliIien yhteydessä mie­liin,
että. Venäjää vaUankumous.
hallitus "noudattaen kansojen it-;
semääräämisoikeuden periaatetta
tunnusti maamme itsenäisyyden
ja eron Venäjän' valtakunnasta.'?;
Historialliset tosiasiat osoittavat'
myös sen, että Suomessa valtiol*
lisen riippumattomuuden ajatus
nousi työväenluokan eikä porva­riston
keskuudesta ja että -sita~
ajoi maamme Inokkatietoinen työ^
väenliike.
Tästä huolimatta porvarillises­sa
historiankirjoituksessa — ja
mikä vielä pahempi — opelustoi-,
nunnassa sekä päivänpropagan-dassakin
nämä tosiasiat sivuute­taan
tyystin. Historian väärennys
"vapaussodan" myytteineen jat-,
kuu entiseen tapaan, sillä histo­riantutkimus
ja -opetus on yli­opistossamme
kaikkein oikeisto-laisimpiin
lukeutuvien henkilöi*..
den hallussa, niiden tehtävänä,
joilla on vähiten osuutta itsenäi­syytemme
saavuttamiseen ja säi­lyttämiseen.
.
Tämä asiaintila on kansamme
kannalta erittäin vahingollinen.
Kansalliskiihkon ja aiheettoman
epäluulon elättelemlnen sosialis-^
tista naapurimaatamme kohtaan
on esteenä kansamme edistyksel­listen
:kerrosten yhteisymmärryk­selle
maamme riippumattoman ja
rauhanomaisen tulevaisuuden tur­vaamisessa.
Sitä tärkeämpää mei-:
dän on tarkastella ja selvittää
Suomen itsenäisyyden historiaa
sen yhteiskunnallista taustaa vas­ten.
Seuraavassa on tarkoitus esit*
tää vain eräitä näkökohtia ^ t ä
ItiajMa ailieesta eli siitä; että val­tiollinen
it^enäisjyytemme .on^^yn-:
tynyt luokkien valiseitä .tälsteluS-'
ta ja että sen suojeleminen on,
työv^eiiluoksun^Ja m i ^ e n k^nsaii-<
vältiislfeÄ itJiniletitehltä^ä; ^' ' ^ ^ '
K ^ P J T A L I S T I L U O K K A EI
L U O T T A N U T OMIIN i ' >
I^PIMIINSA I
yaltiolliiien: riippumattomuus ei
ol4<koskaam)lIut Suomen valtapor-varistolle
eliittärkeäi''Viime^-vuosi-
KANSANEDUSTAJA
HEETTA KVU£ftNEN
I d a l l a meidänkin maassamme no
peaan kehitysvaiheeseen ehtinyt
kapitalismi alkoi tarvita alueelli­sesti
ja kielellisesU yhtenäisiä s i ­säisiä
markkinijitä^ mutta itsenäi-.
syyttä se e i kaivannut: Tuohon vai­heeseen
liittyvä kielitaistelu koh­distui
ensi sijassa ruotsinkielistä ja
"ruotsinmiellsta'\ toisin ; sanoen
Ruotsin vaikutusvallan' alaista vir­kavaltaa
vastaan.-'Tämi edistykset
|inen pyrkimys sai vastakaikua kan­samme
syvien rivien joukosta. Mut
ta "suomenmielinen" porvaristo ei
suurestikaan luottanut kansatnme
omaan - kykyyn ja voimaan, vaan
pyrki päämääräänsä lähinnä Venä
jän keisarivallan valtionelinten
avulla.
Porvariston keskuudessa oli kyl­läkin
olemassa jakaantumista suh­teessa
tsaarinvaltaan ja tuo jakaan­tuminen
vahvistui siinä vaiheessa,
jolloin Venäjän kapitalismin laajen-tumispyyteet
kuvastuivat yhä sel-vempinä
sorto--ja venäläistämistoi-menpiteinä
kansaamme kohtaan.
Mutta valtiollisen itsenäisyyden
ajatus ei vielä silloinkaan eikä
yleensä koko Venäjän vallan aikana
saanut sijaa varsinaisen porvaris­ton
keskuudessa. Maamme-kapita-listiluokka
ei tuntenut itseään k yU
Iin vahvaksi omin voimin selviyty­mään
työläistensä j a laajan torppa-riväestön
kasvavan tyytymättömyys
den aiheuttamista vaatimuksista.
SUOMEN ITSENÄISYYDEN
PERUSTEKIJÄT
Työväestön aluksi pelkästään ta­loudellisiin
olosuhteisiin kohdistu­va
vastarinta alkoi nopeasti kehit­tyä
luonteeltaan poliittiseksi. Tie­teellisen
s o s i ^ m i n vaikutus, mut­ta
erityisesti Venäjän v. 1905 val­lankumousliike
antoi sille selvän
suunnan. Aänioikeustaisteluun yh­distyi
jo silloin vaatimus «kansalli­sesta
riippumattomuudesta, V mikä
vastasi työväenluokan pyrkimystä
iiä^^t^ välittömästi ratkomaan suh-^
4'eltaän oman maansa kapitalistiluo-k
m kanssa. ^
I 'r 1^^^^ vaUankiimöusliikkeen ja
varsinkin räen< i johtavanr/m^irxilaife^'
leniniläisen puolueen ikanta: S.uo,-
men; kuten piuidenki^ ali^te^u^i^a,
asemassaj^olj^vien kansojen vapaus­liikkeeseen
*'oli elidöltomän! 'inyän-teinen;
Toisaalta Siitim^h luoUcatie-toinen
työväenliike < ilmaisi selyästi?
•• • v:-^
myötätuntonsa Venäjän 'vallanku-mousliikettä
kohtaan. Täten ikäistä
kahdesta voimasta muodostuivatkin
Suomen itsenäisyyden perustekijä:
r— ei pelkkien tunneseikkojen, vaan
niiden luokkaluonteen, niiden yh­teiskunnallisten
pyrkimyksien pe­rusteella.
<. ,
PORVARISTON
'^ITSENAISYYSHANKKEET"
'Luokkataistelun kiristyminen joh­ti
vuoteen 1917 mennessä siihen, et­tä
porvaristo turvautui yhä avoi
memmin tsaarinvaltaan, sitten Ve­näjän
kapitalistien; etuja edusta­vaan
väliaikaiseen hallitukseen. Osa
porvarillisia piirejä havaitsi tämän
selkänojan heikoksi j a ryhtyi etsi­mään
uutta Saksan keisarivallasta.
Tällä toisellakin yrityksellä oli var­sin
vähän yhteistä todellisen kan­sallisen
tiippumattömuustaistelutt
kanssa. Ellei myös Saksan keisari­kunta
olisi hajonnut, Suomi olisi
joutunut tämänkaltaisten "itsenäi-syysmiesten".
toimesta tuon keisari­kunnan
vasalliksi, jopa suorastaan
sen jonkinlaiseksi "ruhtinaskun
naksi".
Näin suoraviivaisia teitä kaikkien
johtavassa asemassakaan olevien
ihmisten ajatuksenjuoksu ei tieten­kään
kulkenut. Tässä onkin yritetty
ainoastaan valaista niitä jrhteiskun-nallisia
syitä, joiden vuoksi meillä
Suomessa porvaristo; ei pystynyt
olemaan maamme itsenäisyyden to­teuttaja,
vaan tulos saavutettiin
työväenluokan taistelun ja sen Ve­näjällä
saavuttaman voiton tuloko
sena.
Mitä Suomen myöhempiin vaihei­siin
tiilee, niin porvarillisen
. Adams, joka viime huhtikuussa ju­listettiin
syyttömäksi erään van­hemman
asiakkaansa'murhaan tar­koituksella
päästä käsiksi tämän
naisen perintöön, joutui pois-pyy­hittäväksi
Britannian lääkärien re­kisteristä:
J A
ti.O i mikä hovimestari"
Lääkärien neuvosto päätti ryhtyä
tähän toimenpiteeseen, jolla este­tään
bädet harjoittamasta lääkärin
ammattia. Syyksi toimenpiteeseen
sanottiin se, -että Adams oli syyl
Ustynyt' 'nimikirjoituksien väären­nyksiä,
varkautta, ruumiinpolttoja
ja vaarallisia lääkkeitä koskevien
lakisäädösten'rikkoumuksiin. ^
; Adamsilla ^on 28 päiyää aikaa v e
dota asiasta Britannian salaneuvos-ton
juriidiselle komitealle.
Englantilainen f lordi o l i ' ottanui
palvelukseensa uuden hovimestarin;
— Haluan itseiiäisen hovimesta-
_ I r i n ; selitti lordl.tulokkaalle. Jos sa-
KonseMivien
lupaukset onttoja
sanövaf liberaalit
Yritti myydä toisille
"teoUisuussalaisuuksia*'
ja joutui vankeuteen
Eschwege, Länsi-Saksa. — Eräs
saksalainen joutui maksamaan sa­kon
ja lisäksi vielä yhdeksäksi kuu­kaudeksi
vankilaan kun häntä syy­tettiin
"teollisuussalaisuuksien" va-rastamisyrityksestä.
'
Oikeudelle kerrottiiUy että38-vuo-tias
Paul Matzek oli yrittänyt ostaa
Massey-Marris-Fergusonin viimeistä
huutoa olevan leikkuupuimurin
mallia ja myydä sitä eräälle nimeä­mättömälle
ranskalaiselle maata­louskoneiden
tuottajalle.
Suomen^ uudelle hallitiikselle
myös edeltäjänsä keiitalo t
; lautta huolimatta siitä, miten kauan nyt perustettu virkamics-hallittus
tulee kestämään, sen muodostaminen on kuitenkin erään-lainen^
köyhyydentooistus Suomen oikeistopuolueiden kohdalta. Vir­kamieshallituksen
muodostamisen "perusteluksi" on esl^tty selitiys,
että '£un ''kaikki muut" mahdollisuudet; johtivat epäonnistumiseen^
niin muuta keinoa ei ollut.
: ^ ^ tietenkin on. että hallituskriisiä yritettiin ratkaista '•kai­killa
^muilla keinoilla"^ muttei parlamenttaarisella'perustalla, nimen-
?i;yOmaan; eduskunnah päätöksen viitoittamalla - tavalla. Antaessaan
:edelUseIte. h a l l i t u t ansaitun epäluottamuslausunnon Suo>
^ V m hyväksyi päätöslauselmany jonka perusteella olisi p i -
r;taiiytr uuteen halhtukseen vetää entistä voimakkaampi työväen edus-kitas:
J|pamaIIa huolehtia siitä; ettei oikeiston miehiä päästetä hallituk-
- 1 ta^si^ua^ missä olisi käytetty myös S K O L : n apua, ei Suomessayritet-
.^.'^t^cääl^^jvabäyassa mielessä. Ja klm .hallituksen tekijät viittasivat km-;
^^t^Jb^^trauskuimh^ päätökseen^ niin tulokseksi ei voitu saadk muuta'
k^ua^^k^byjrdentodistu^ —- virkamieshallituksen muodostaminen. vaikeuksista oli kysym^.*
Kokeilu jälleen
epäonnistui USAssa
Cape Canaveral. P i a . — Yhdysval­tain
armeijan f toimesta ammuttiin
täällä ilmaan suuri Jupiter-kauko-ohjus
tiistaina; mutta kokeilu jäl­leen
epäonnistui. Tällaisen kaukot
ohjuksen kantomatkaksi on suunni­teltu
1,500 mailia.
Pian senjälkeen kun tämä 70 jal­kaa
pitkä kaukoH>hjus ammuttiin i l ­maan
kello 9.10 illalla, armeijan ta­holta
- tiedoitettiin, että se epäon­nistui
joittenkin teknillisten vai­keuksien
takia. Kuusi kongressin
jäsentä seurasi kokeiluja. ^
KaukoK>hjus, nousi ilmaan jalos­saan
keltainen l i l k k i . Sitten kun se
nousi korkeammalle > niin liekki
muuttui kirkkaan purppuran väri­seksi.
Se o l i noin neljän^ minuutin
ajan näkyvissä ja näytti kirkkaam­malta
kuin mikään tähti. . . . ..
Puolustusminisitärin .^jälkeenpäin
antamassa' lav^unnossa ,ei^ tarkämT
min selostettu mistä' teknillisistä'
- - H e l s i n k i .— Jos uusi hallitus yritr
tää- kulkea samoja latuja kuin edel­linen
ja käy käsiksi lasten leipään
ja kiristää vähävaraisten elinetuja,
tekevät kansandemokraatit kaikken­sa,
jotta se saa edeltäjänsä kohta-:
lon, lausui kansanedustaja Hertta
Kuusinen eilen Espoon Matinkylän
Pirtin avajaisjuhlassa. Kansande-:
mokraatit eivät ole vähäinen tekijä
eduskunnassa ja eduskunnan ulko­puolella:
on paljon muitakin kuin
kansaodemokraatteja, jotka halua­vat
muutosta hallituspolitiikkaan:
Ja muutos on tuleva.
Uusi hallitus, jolla meitä nyt vih­doin
on siunattu muistuttaa lähinnä
jotakin valtion komiteaa/lausui pu­huja.
Näiden'komiteain peruspiirre
on se, että niissä on kaikenkarvai­sia
"asiantuntijoita'\ mutta 'ei mis­sään
tapauksessa yhtään kansan­demokraattia.
Kansandemokraattien
asiantuntemus kansan oloista ja
eduista saattaisi pahasti häiritä vir-^
kamieskaapuun pukeutuneiden po­liitikkojen
yhteisymmärrystä siinä,
mitä he pitävät tärkeimpänä, n i ­mittäin
suurkapitalistien puolen pi­tämistä
kansaa vastaan. Jotta ei
tässä tarkoituksessa olisi epäilystä,
isännäksi on nyt ryhtynyt mies,
jonka nimissä ovat eräät maamme
puunjalostusfirmojen omistajille
viime aikoina suoritetut suuret: pai
yelukset —< devalvaatio ja ns. ki­reän
rahan politiikka.
Taantumus e i päässyt suoraa tietä
.päämääräänsä, mutta Uusi' Suomi
ja.- sen takana olevat' kapitalistipii-rit^
tuntuvatvatsin tyytyväisiltä saa­vuttamaansa^
kompromissiin. Porva­rillisten
virkamiesten ominaisuuk­siin
kuuluu» .etteivät heavoimesti
tunnusta väriä ]:Mutta kokoomus­laiset
eduskunnan käytävillä myön­tävät
ainakin kolme ministeriä
omiksi miehikseen.:-Neljä ilmoittaa
olevansa maaiaisliitlolaisia j a neljä
sosialidemokraatteja..
Mitä tältä häUitukselta voidaan
odottaa? Pääomapiirit odottavat l u ­j
i a otteita jääkansalle tulppaa suu­hun.
Mutta älkööt olko liian varmo­ja
onnistumisestaan. Kansalasilla
on vielä sanansa sanottavana. Työ­väen
yhtenäisyyden edellytykset
kasvavat päivä päivältä siitä hajoii-^
tuksesta huolimatta^ jota sos.dem.
puoluefen johto harjoittaa ja jolla
se uhkaa myös ammattiyhdistyslii­kettä.
Maaseudun ja - kaupunkien
työtätekevät oppivat karvaista koker
mu^si^taan pitämään;yhtä.,.Vaalit
ovat edessä veikä;Iaikaan; voi ennus­taa,
miten' pitkä nykyisen hallituk­sen
elinikä on oleva.
Äskeiset hallituksen muodostajat
kiersivät eduskunnan päätöstä kuin
kissa kuumaa puuroa. Jotkut väit­tivät,
että kansandemokraattien
esittämä 'epäluottamuslause tuli hy­väksytyksi
— erehdyksessä. Jos
tämä hallitus yrittää kulkea samo­ja
latuja käyden käsiksi lasten lei­pään
ja kiristäen vähävaraisten
elinetuja me kansandemokraatit
teemme ^ kaikkemme, jotta se saa
edeltäjänsä kohtalon.: Kansalaiset
voivat itse vaikuttaa siihen, että
eduskunnan enemmistö tietoisesti
uudistaa-hallituspolitiikkaa koske­van
päätöksen. Me kansandemo­kraatit
pidämme siitä kiinni. Emme
ole vähäinen tekijä eduskunnassa.
Eduskunnan ulkopuolella on paijon
muitakin kuin kansandemokraatte­ja,
jotka haluavat muutosta halli­tuspolitiikkaan
ja muutos on tuleva,
kansamme etujen mukainen muutos
kansanvaltaiseen suuntaan.'
sallisuusaatteenv muuttuminen kan
sallisuuskiihkoksi johtui ratkaise­valta
osaltaan pelosta, että oman
maamme työväenluokka osakseen
saamansa luokkakoston katkeroitta-mana
ja naapurimaan työtätekevien
vapautumisen innoittamana saattai­si
koota voimansa uuteen j a voir
tokkaaseen kamppailuun. Toisaalta
se ilmentää > kapitalismille ominais:
ta laajentumis-ja yalloituspyrkim^s-tä.
Siitä ovat todistuksena niinsano-tut
heimosodat, Neuvostoliitolle vi-härhielinten
varustelupolitiifcka < jä
yi^itirs siirtää sodan avulla raja ellei ^
aina Uralille niin ainakin Syvärille,,
.Tällöinkin - kelpasi l^umppaniksi
militaristinen, suorastaan fasistinen
Saksa, jonka valloituspyyt^et tähtär
sivät ' koko^ maailman herruuteen.
^Toisten kansojen riippumattomuus
J a itsenäisyys, olivat sellaiselle -val­tiolle
"tarpeettomia käsitteitä, c ,
PERUSTEKIJÄT VAIKUTTAVAT
EDELLEENKIN ' >
Suomen itsenäisyys> on siten toi-s
sen, kerran tullut tunnustetuksi ja
turvatuksi sen kautta, että sosialis­tinen
naapurimaamme on osoittau­tunut
hyökkäyshaluisls vihollisiaan
vahvemmaksi.
Tänä päivänä hyvät suhteet Neu •
vostoliiton kanssa sekä niiden sine­tiksi
solmittu ystävyyden, yhteis­työn
ja kesldnäisen avunannon so­pimus
on eräänä vahvimmista itse­näisyytemme
takeista. Mutta vähin­tään
yhtä suuri merkitys on sillä,
että kansamme itse tajuaa tämän
tosiasian merkityksen. Kokemus on
osoittanut,' ettei Neuvostoliitto ha­lua
valloittaa maatamme. Sosialismi
voi jopa tukeakin sellaisia maita,
joilla on toisenlainen yhteiskuimal-linen
järjestelmä, jos ne vain ha­luavat
rauhan säilymisen ja mui''
denkin yhteisten etujen vuoksi elää
sovinnossa ' sen i kansaa. Suomen
edistylcsellisillä voimilla on tämän
vuoksi mahdollisuus tämän tosiasian
nojassa varmistaa maamme riippu­mattomuutta-
ja: itsenäisyyttä^ Mitä
Toronto. — Viikon alussa sanoi
liberaalien .johtaja Farquhar Oliver
täällä, että viime viikkoinen liitto­ja
maakuntahallituksien välisen
konferenssin eräskin tulos osoitti,
jotta konservatiivien lupaukset oli­vat
vailla olemusta mikäli Ontario
on. kysymyksessä;
"Läheisempi tutkiminen", sanoi
mr. Oliver radiolaajalluksessa,
"osoittaa, että Diefenbakerin joulu­pukilla
ei tule olemaan minkään-aisia
lahjoja maakimnille tänä jou­luna.
Ne tulevat saamaan kirkkaas­ti
koristettuja paketteja värikkäi-nekääreineen,,
mutta niiden sisällä
ei mitään." '
Yksi kummallisimmista konfe-fc?
»»-j renssin tuloksista, jatkoi Oliver on
non *takki' tuotte välittömästi mi­nulle
myös hatun,; käsineet ja ke­pin
—^ tai, sateensuojan jps sataa.
Jos sanon 'kylpy' ette vain" täytä
ammetta lämpimällä'vedellä, vaan
asetatte paikoilleen myös saippuan,
kylpylakanan, maton ja tohvelit.
Ymmärrättekö?
— Kyllä sir, sanoi hovimestari.
Muutaman päivän kuluttua tuli
lordi sairaaksi ja k ^ o i t t i ' hovimes-tarm
tilaamaan paikalle lääkärin.
Jonkin ajan kuluttua tiili hovimes­tari
ilmoittam^ian lääkärin saapumi­sesta
j a lisäsi:,
— Toiset odottavat kirjastossa.
— T o i s e t k e t k ä toiset?
— Pappi ja hautausurakoitsija.
ollut pääministeri Frostin vaikene­minen.
*
"Vupsi sitten, jolloin liberaalinen
hallitus teki miiutoksja vero-osinkoi­hin
nähden. -. mr. Forst tuomitsi
suunnitelman ja poliittiset vastusta­jansa
saiturimaisina, epäoikeuden­mukaisina
ja täydellisesti epäreaä-lisina."
, > ' ' t
OLI PETTYNYT
Juuri ensimmäistä päiväänsä kou
iussa olleelta Jussilta kysyttiin, että
mitä hän ajattelee opettajastaan ja
koulunkäynnistä. '
— Koulunkäynti on kyllä hais­kaa,
mutta opettajan suhteen olen.
vähän pettynyt.
— Miten niin?,
— Kun opettaja joutui - kysymään
minulta, että mitä tekee yksi ja yksi.
yhteen Ia£k^ttuna! v -
Länsimaalaiset fyysikot
tutustuivat Neuvostoliiton
atomitutkimuiksiin
Lontoo.—YH 30 fyysikkoa Cana-dasta,
Yhdysvalloista, Britanniasta
ja toisista, länsimaista vieraili vii­me
perjantaina ^ Neuvostoliiton suu­rimmassa
atomitutkimuslaitoksessa
Dubnassa, joka on Moskovan lä­hellä.
Tassin tiedonannon mukaan ulko­laiset
fyysikot tutustuivat* laitoksen
laboratorioihin, ottivat valokuvia ja
saivat vastaukset Uiedusteluihinsa
laitoksen johtavilta asiantimtijoilta.
NL:N ARMEIJAN1 , UUSI
<l' Tf
• 1 ' 'V- >f , 1 - ) .»t
'' -^Moskova. -r- Neuvostoliiton puO-lustnsministerii
Malinovski; sanoi
viime perjantaina,:\että Neavosior x
liiton ja Itä-Saksan jouldtojettr: en­tinen
,,j\ipäS^l^^f^mBn^^a
'.G*.r_e_^t-smh.ik.o- on nit itetty Neuvosto-i^-
fOiiton! armeijan komenti^aksi;» Ma- ->':<'
linovski oUJtsetällä^paikalla, en">^
nen kuin^hätt/jtoli: jntar^ ;,-11
kovin n-iMl^lle ipnolqstusministe-riksi.
, ^ - r
Malinovski, j o k a oh lasna jTu-työväehluokkaan
tulee, sen etuj^^ni
mukai^a on edelleenkin pyrkiä sii­hen,
että sisäiset luokkataistelun
kysymykset ja koko yhteiskunnalli­nen
kehitys tapahtuu kansallisten
ristiriitojen ja kansallisen sortopoli­tiikan
niitä hämäämättä. Jo yksis­tään
tämän vuoksi Inokkatietoinen
työväenliike on kansamme itsenäi­syyden
turvaamisen kannalla. Kan­samme
riippumattomuutta uhkaavat
yksinomaan ne imperialistiset piirit,
jotka haluaisivat jälleen alistaa
maamme sosialismin maailmaa vas­taan
tähdättyjen sotaisten tarkoi-tustensa
välikappaleeksi. Mutta sel­laisen
tilanteen uudistuminen mer­kitsisi
raskainta iskua juini työ^
väenluokkaa ja työväenliikettä sekä
kaikkea kansanvaltaista toimintaa
kohtaan samalla kuin se olisi mitä
suurin onnettomuus koko kansal­lemme.
Työväenluokan tehtävä on
niinollen edelleen toimia kaikkien
kansanvaltaisten kerrosten kärki­joukkona
myös kansamme rauhan
j a riippumattomuuden puolustuk­sessa.
. goslavian supriähetystössä maan
IbänsalMspauräh'j^b^ järjeste-
'^Hävi^^utotolla, sanoi Zhuko-vin
^'ollessa puheena, että tämä oli
saanut kolmen kuukauden;Ionien.
"Mitä liän /sen';jälkeeiii' teke^, on
' asia, josta päättää hallitus enkä
minä". " -
Lehtimiehet kysyivät puolustus­ministeriltä
vielä, joko Neuvosto­liitto
on varustanut osastojaan kau- ,.•
ko-ohjuksin. Tähän Malinovski kui­tenkin
vastasi välttelevästi sanoen
"totuuden kiertävän Sputnikien
mukana".
Malinovski jatkoi pitävänsä vaa­rallisena
sitä, että'-amerikkalaiset ^
rakentavat länsimaihin.^ tukikohtia, ^
jotka varustetaan pitkien{matkojen '
ammuksin. Han jhuomaiifU'vvaaran' i[
uhkaavan juuri niitä 'nfaitaj joitten
alueille täUaisia tukikohtia .tulee.
—• Meillä on käytettävissämme
kaikki tarvittavat keinot j a välineet
näitten tukikohtien tuhoamiseksi,
mutta toimenpiteisiin ryhtyminen
voisi tietää myös^ väestön keskuu­dessa
tapahtuvaa hävitystä.; 7r
PÄIVÄN PAKINA
Kerenski ja M ö i
Kerenski se leipoi
suuren ^JMn^n.
Suolakihan alkoL
' pienen Suomenmaan.'
Ai ai ai ai Kerenski»
. Tortia on sun toivosi
' —'l^nömi on jo vapaani
xyssan vallasta!
Näinlaulettiin isiemme tuhatj§F|
Vien maassa 40 vuotta sitten Venl^
Jän vallankumouksea ^ innostamana^
Ja se Kerenskin taikina olitodöUa
.suinl. Siihen, olisi vannasti>;npo.n
noet Suomen itsenaisyystoiveet ~
elleivät venäläiset työläiset'ja ta­lonpojat
olisi tehneet loppua " K e -
renskista j a hänen hallituskomen-;
nostaan.
Ja^ km "ympäri käydään, niin
yhteenotollaan" tavataan sanoa,
Me nhnittäin huomasimme,; että
Toronton Vapaa Sana önVk^kista
aikateenunista väitöksistään ja seli
ts^k^jst^änC. huolimatta tullutvlöpnl-ta
samaan tulokseen kuin Vapaus­kin
—.ettSse pdjön yl&tetty^Ke-renskir
AjDlikin Suomen itsräaisyy-;
den,^ya^tasta]a ja.-^yenSläisj^ her-rainvallm-
nöyrä pjdyel]ja;;,ja. eÖH
Oskai:!^ Tokoi oli tiukan tallen .työ­väenliikkeen
"yIilolkkari7i jokaVoB
valnii5'^riklmmaati''
keen, jotta voisi olla: sulassa sovus­sa
ja rakkaudessa niiden porvarien
kanssa; jotka ravasivat Helsingin ja
Pietarin: väliä 'Kerenskin apua pyy-itämässä
"Suomen kansaa :•. vastaan. .
:' Vaukka»?uomaIäiset eivät yleensä
palvele-kuvia, Idin Toronton Vapaa
Sanalla täytyy kuitenkin olla aina
joku "Marski" tahl^^Oskari", joUe
yritetään tsnrkytiaä-se ^kunnia, mi­kä
todollisundt^: kutdutf^^uomen
kansalle,'^työläijälle, talonpojille ja
Icesknuokan parhaimmistolle^MSuoT
men itsenäisyyden^^aavuttamlsesta.
Tässä .kuvien' pfävelumielessä
mainittu lehti julkaisi-viime lauaur
taina oikein toimltuskirjoituksen
otsiköUa "Oskari Tokoi^ja itsenäi­syys".
Siinä yritetään tehdä Oska­rista
se; suursankari, jota el "mars­kista"
ole.saatu^eikä voidakaan saa­da.
Mutta kun Oskarikin on jotakin
miiula; ,imtä hSne : sanotaan ole-viuuniin
itsest^'^seu]:aa, että M -
nen yli^stysvirrestäan tullee^ pannu­kakku,
"Suuresta työväenmiehestä"
tvdee Oskarin kohdalta yliloikkaii,
kuten v,suurestal>;'^^^
vaUaäoimonsnuiehestä"'.: Kerenskis-fS,
ttdee Suomen' kansan jäisen vai;
Ciölliseh itsenäisyyden vihollinen!, -
: Lyöden itseään molemmat kon
joitti lauantaina: :
"...lienee paikallaan palauttaa
mieleen eräs varsin huomattavalla
tavalla •Suomen itsenäistymiseen
vaikuttanut Jhenkilö — Oskari To­k
o i . . .
' "Tokeita sanotaan Suomen ensim-;
maiseksi pääministeriksi... Hän
nautti luottamusta y l i puoluerajo­jen.
. . Mutta Tokoin asema ei suin­kaan
ollut, helppo senaatin puheen­johtajana
. ollessa, sillä sosialide­mokraattisen
puolueen vasemmisto-siipi
asettui häntä ja hänen senaat-tiaan
vastaan oppositioon."
Tokoi nautti siis "luottamusta y l i
puoluerajojen" muttei ^omassa puo-luee^
an eli Suomen vanhassa ja
kunniakkaassa sosialidemokraatti­sessa
puolueessa! Tämä on kaikki
totta.
" . . . Vuoden 1917 keväällä ja ke­sällä,
jolloin elettiin Suomen itser
näisyyden aattopäivää, tilanne s i ­säisesti
maassa oli äärimmäisen se­kava
. . . Venäjän hallitus (Kerens­kin
hallitus, olkaa hyvä ^ K . ) Sruuf-tui
tästä rohkeasta Suomen edus­kunnan
itsenäisyj^pyrkimyksestä
(valtalaista —K.) niin; että se julis­ti
eduskunnan hajoitetuksi.. ;"
Totta on, että Kerenskm hallitus
suuttui" j a hajoitti; siUom korkean
omavaltaiseni Suomen eduskunnan
Totta myös-:'on, että "valtalaki"
pelästyttL silloin Suomen porvarit
siinä määrini että ne juoksivat suin
pämj^]Metari]n J a pyysivät Kerens-kia
-hajoittamaan eduskunnan!
.Ja V a ^ Ig^a tote^^nU^ ^(ik
teet" porvareihin — muttei naut­tinut
Suomen itsenäisyystaistelun
selkärangan, työväenliikkeen luotta­musta!
' , l ^ "
Kelpaa tällainen "Oskari" epäju­malan
kuvalcsi! -
Lopuksi; Vapaa Sana myöntää,
että Tokoi, olisi uusien vaalien jäl­keen
ryhtynyt Alkion ja Svinhufvu­din
kanssa,yhdeksi porvarienem-mistöisen..
eduskunnan keulakuvak-
-su.yaltibnhoitajakunnan jäseneksi,
mutta Suomen mainehikas sosiali­demokraattinen
puolue ei hyväksy­nyt
sitäkään vouhottelua. Vapaa
Sa.na timtuuns^ pitävän pahana
sitäi^^ettei SuomenSosiälidemokraat-tineh
puolue' mustannut silloin ni­meään
j a lähtenyt^ Tokoin^ linjalle.
Mutta näin tehdessään, mainittu
lehti joutuu vastoin tsSitpaan tnnv_
nustamaa^ minkälainen 'hoipertelija
ja porvarien kanssa veljeilijä Tokoi
oli silloin,; ja on ollut siitä lähtien.
Kaikep tämän jälkeen täytyy kui­tenkin
ihmetellä, miten herran ni­messä
on selitettävissä se itku, va­litus
j a . hammasten kiristys, mitä
Vapaa Sana harjoittaa Venäjän työ­väenluokan
suorittamaa sosialistista
vallankumousta kohtaani jos kerran
Kerenskin /fsOsiaalivall^ikumouk-seUinen"
hallituskomenfo, ei ollut
vähääkään tsaari'en hhrmnvaltaa pä- -
rempi; mikäli on,puhe Suomen itse-näl^
destä.r:-; kuten .Vapaa Sana
nyt myöntää historiallisten tosi­asiain
mukaisesti?
>Jle^;vainJta)Svnune?.dt