1957-11-28-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i
»siMtten ist
öMärännyt ne
iinept 65 gä
ät^vaksL
sa!tuotettiin ^
»96,000 arvöis^-j
sa, nuhin'jiuiatj
uoden.
m.
ja Toivo Kujalat!
riesta
aisiinne Ry-B
e on; mau
itsevaa. Nau
!ipää ja säUytti]
'ARAKAUP-JNE
NYTl^:v}\
P^^sinkL — Yrjö i H r i ^
^ nyt käti%inii^ 40
kaatuneiden: toiste^
ehti olla :
idikana n i i i ^ ^
eo tySväeoi saortaisielois^
oli syntynj^^inäi^^
s 1876 PiilddössS papih; perhTO
jonka jäseniä y h d b t i k e s l ^^
' touinioitus ja myotätimt^; kar-j
ianssaihmiaiä kohtaan. "Aika,
fliii vartuin nuor^k^isefe^
aikaa Suomen yhte^^
^^oikaiseniiasaänX
fsnnC öii poKjai^ j o i t i ^
' jiähestyi tyiwäenliikettä.^^I^^
kuin monet toyerinsa^^y^^
["jai^illisesta lyseosta tunnusti-
; jo kouluvuosina^ työväenliik-olkoutuksen,
kävivät tyqvSi^
kokouksissa ja^^osaiUstm^
nosoituksiih, mutta pitivät SO
suurmaiden : köy^äUstön
udea synnyttämänä jokai olisi
nessa vältettävissä, jos sen syyt
etiäisiin: "Kului= vuosia, enne
[an ymmärs: n, että niitä si^^
outkaan poistaa muu Icuih—- so-voitto
työväen luöläkataiis-kautta"
hän totosi ja- päätti
bnia työväen tyyiijcnöättömyyd^^^
fedeti hävittämiseksi. - ";:
[yrjö Sirola liittyi Suomen yair-työväenpuolueeseen
V; 1908.
aloitti siinä toimintansa sano-iletitimiehenä
työväenliifckeemme
ben merkkiherddiön l ^ i ) M
johtamassa )Cansän : Lebf^^
npereella. VUorinia li»|)5 hänes'
I tuli Suomen Spsialldemokraatti-
I puolueen puolu^siht^ierijajpuor;
oimikUnnan monivuotinen'
Hän ryhtyi järjestömaan kiire^^^
työväenliikkeen puhiijille, t ag^
lattoreille. Hän oli edistämässä
isimmäisen torj^parikokoukseii pi-
I y. 1906, kuului sosialistisen nuo
Btoiminnan alkuUnsaattajiin
deia Nuofisolutön -perustajiin,
I oli aloitteentekijänä Suomen Ain:
pttijärjestön : muodostaniis«sfsä-Si^
lEDsimmäisissa eduskjuntay4|lei
iVuonna 1917
eduskunnassa tft^fsi^i^ iJäBBn^^l
sotaa yalinisteleya^
yaristpa^yastaä«i ja;vu<^^
väen vallankumouksen aikana .hänestä
tuli kansanvaltuuskunnan idko
asiain valtuutettu. Vuosien 1905 ja
1917^ näiden kahden vallankumouk-sellisen
nousun välisenä aikana han
oli ehtinyt käydä Amerikassa, osallistuen
sielläkin aktiivisesti työväenliikkeeseen.
Kansalaissodan pSä.-
tyttyä työväen ja torpparien tappioon
Sirola pelastui siirtymällä
Neuvosto Venäjälle, joka antoi hänelle
turvapaikan. • • •
1 Vuoden 1918 syksyllä Yrjö Sirola
oli mukana perustamassa Suomen
Kommunistista Puoluetta , ja sen
jälkeen hän omistikin tohnintatar-monsä
tämän puolu^ien hyväksi pyrr
kien osoittamaan Suomen työväenluokalle
ja pienviljelijäväestölle
tien kapitalistisesta palkkaorjuudes-ta
vapaaseen sosialistiseen yhteis
kuntaan. Katkeran kokemuksen o-pettamana
hän tiesi, että kaikista
maineikkaista teoikaaU huolimatta
vanha sosialidemokraattinen • .työ-väenluke
oli ollut sisäisesti; hajanainen
eikä sen Vuoksi voinut täj^tää
tehtäväänsä työväenluokan 'väpäxis-.
taistelun'johtamisessa. • Yhdessä O.
W. Kuusisen ja muiden vallaiikunio-ukseliisten
sosiatidemokraättieti
kanssa Sirola sitten tekikiii' tappiosta
leniniläiset johtopäätökset ja: ö-misti
elämänsä uuden tyypin puo^
lueeile. 'S '::^:''i-^'r'::i0'^^^
• iPainavimman työnsä Suomen työ-yä?
nliikkeessä Yrjö Sirola suoritti
kuitenkin työväenliikkeen toimilicn<
kilöiden kasvattajana, .nuorikon
opettajana. Marxilaisuuteen^^a inyö-hemmin
Leninin opetuksiin.syyälli-sesti
perehtyneenä, harvinaisen laajan
ybissivistyksen omaavana ja
tietojaan alati kartuttavana ihmisenä
hän oli kuin luotu siihen ^tehia
vään.
. ' Lukemattomat ovat ne kommunistit,
jotka hänen kasvattaminaan
käyvät tänään taistelua, maamme;
työväenluokan;' kaikkien yöifnien
yhdistämiseksi,' työläist-^n ja pienviljelijäin
Jujan taisteluliiton muo-jdostamiseksi
fkäpitalistista taantu-iiousta
vastaan; kansin ;elintason ko
''*-'^ttamiseks|lVkarisa«ivalIarikehittä-
1 tarmokasta taistelua k^sälaiS':
uurnille sadat tuhannet; kun työ.
vaenliikkeestämme on toisen maailmansodan
jälkeen ks^aniit mahtava
vouna, näkyy; tässä kaikessa Yr-jö
SiioIan>iyön jälkiä.; Hän kasvatti
työväen Joukkpjeh; järjes^iä. It
se hän oli loistava eduskuniapiudaujai
ja parlamentaarikko,!Joka ösaisi yhdistää;
parlamenttityöntyöVä^^
keen muihin toimintamuotoihin,
nuorisoliikkeeseen, punakaartin
taisteluun, yleiseen fculttumritoimin-taari
taidetta ja kirjallisuutta msrö
ten. Otemnie » ylpeitä: .siitä, että
maassamme toimii :nyt työväen kulttuurisäätiö
ja> sen >yliäpitamä> kansankorkeakoulu,
jotka kantavat hä-n?
n nimeään.
Yrjö Sirola oli suuri suomalainen,
jonka pyrkimyksenä aina ga kaikkialla
oli JSuönien maan ja kansan
vapauden ja oikeuksien .turvaami
neh. Häh nousi esiin mun^^skaute-na,
jolloin edistysmielinen sivisty-neislö
ryhtyi murtamaan säätyläi-syyden
. kahleita suomarais^ii kulttuurielämän
tieltä. Häh" nousi esiin
kautena, jolloin Suomen* työväenluokkia
köi^^
tekijäksi/ JUuri työväönlubkassa
Yrjö Sirola näki voiman, joka kykenee
ja, tahtoo varjella maamme vapautta,
ja • tettsamm-j^dernbkraa
sia .oikeuksia- joka voi nostaa suomalaisen,
kulttuurin arvoon?a. Hän oli
itsenäisyystafstelija paljon syvällisemmässä
mielessä kuin edistyksellisinkään
poryari on koskaan ollut.
Osa porväristpstä.kajanatti myönty-väisyyspölitiikkaiisa
avulla Suomen'
säilyttämistä suUriruhtihaskuntanä.
Toinen osa porvaristosta etsi tukea
Saksasta, jonka keisari jtahtoi tehdä
Suöniesta alusmaan itselle-^h. Vielä
silloin, kun kerenski kieltäytyi
antamasta Suomelle vapautta ja hajotti
Suomen eduskunnan vuonna
1917, Suomen porvaristo tuki Ke-renskiä
ja Yrjö Sirola leimasi eduskunnan
puhujalavalta nämä Kerens-kin
apulaiset Suoman itsenäisyyden
vaiqUisiksi. ^.Samalla ;hän julisti
työväenliikkeen kannan; määrittely
nä ajatuksen, ettei Suonion itsenäisyyttä
voida saavuttaaJBi^uten kuin
yheistyössä Venäjän ||dbmokratiah^
Venäjän vallankumousliij^een kanssa,
kansanvaltaisella pohjalla. "Tei-määräämispikeus
ön n]^nd|>llihen ai-nsälais-:
liik? yhdistää*iVjeihwi^: jä, «ie.yäali^ noastaän7'kansanvaltaisena
vllbÄr^Bliarbkbtf
hiänmed / V lähti
na Räbatista viraUiseUe -vieraUuUe
Yhdysvaltoihin. Hatica tapahtui prei-sidentti
Elsenlioverin yksityisessS
Colomhine-koneessa: J'?..
; ^KuningiEis^^^^;^
Eisen!^werin ,edustajain M»nssä
Pohjois-Afi^kan yhtenäisyjrdestS,
Algerian kysymyksestä ja MsHrokon
ainerikktd^teri' - tiildlköh^äi päf^:
JCuninkaanH odotetaan ' esittäviin
'siiunni^^
sen ratkaisepDiseksi "rauhanomaisin
: kempi4'V Hän :Ön laatinut sen
neuvoteltuaan; Ttmisian: presidentin
Bourgniban kanssa.-^. • . -
vR^batissaluskqtaan, ettS^^^
Mohammed; on halukas räntamafm
amerikkalaisten pitää neljä tukikohtaansa
Marokon alueella, mutta sa-maUst
hähiVarihasti;pyytää lisäS ta;;
loUdPlIista apua. .
lausui eduskunnassa 26. 11.1917 pitämässään
. puheessa. Ja tälle, ajatukselle;
hän pysyi uskollisena iop^
piiun saakka vastustaen jyrkästi
Supmeh taantumuksen harjoittamaa
poliitikkaa, joka lopulta johti Suomen
ja Neuvostoliiton välisiin sotiin.
Yrjö Sirplaii tuhkan siirtäminen
vasta nyt, 20 vuoden kuluttua hänen
kuoiemasban, siihen niaabanj jonka
kansalle ja työväenliikkeelle hän d-misti
koko elämänsä, faiuistuttaa
ih'^ille maamme valtibllisen ;taahtu-muksen,
synkistä vuosista. .Mutta
samalla se ilmentää muutosta mikS
Saksan fasismin tultua nujerretuksi
on sotien jälkeen maassamme ta-pähtunutV
työyäeti fiansäriväUaistcn
oikeuksien lisääntymistä, muutosta
Suomen jä Neuvostoliiton' suhteis-sa;;^
yÖyäen^^
han ja,ystävyyden siiuntaai).
Yrjö Sirolan koko' elämäntyö pn
luonut pohjaa tälle muutoksplle.
Harva yksityinen; hähkilöoii tehnyt
enemmän kuin häti sosialistisen
Neuvostpliiton suorittaman uranuur-tajatyöii
saattamiseksi maamme työtätekevien
tietoon, veljellisen yh
teishengeh synnyttämiseksi' kansojemme
kesken. Isänmaanystävänä
ja;internationalistina hän oli.esikuva
maaminjB kaikille kansänkerrok-nuorisolle.
• Lippu,jonka .Yrjö Sirola jätti
meille, on: sekä /Suomen kansallisen
vapaustaistelun. Suomen itsenäisyyden,
että ty|)y|ien kans(iinv^][|sen
lidaarisuuden lippu.
sitä korkealla, jatkakaamme Ihänen
työtään Suomen työtätekpvän kah'-
. ^ ... pmiMn supistaioAM kUhty^
den..vaikutusta ,{a samalla.se yksin-kerialstaa'useita
puhnia, jotka lUtty-v&
t ilmahplt^vun kaminlolhln aulJeU
tiiicn .avaruusmatkaUljplden iiman>
Jräanti^
eii^^Ä
niä&rhi .ollessaan hsi^^ tlipaa;
Sin>tnin huomauttaa lopykstM^^
ieensa'^tse tätä Ulaa eikft se tUlneUe
. VarsQvai ~r Neuvostoliiton tledeaka-timilan
jäsfen, profeäöri JKlir^
Jukovitsh selittää Varsovassa julkais»
tussa haastattelussa. ett|L,Neuvostör
liitto aikoo lähet&a kuuraketin li-U
kuukauden kuluessa. Ihmisia vbita-
'professori S^njiikpvltsh > vahv^U
tiedqn , avaruuskolra Laikan kuole-masla.'
KoiranJrttmelnen, ateria bll
^myrkytetty, Jött^.se vpiUlij^pelastaa
tarpeettomalta kärsbnykseltä., Kun
jimolalalne^^
kuinka kauan Laika on ollut kuoOee-i
na; professori vastasi bämmästynebi
nä: ^-Mutta kai se on selvää? Tietysti
siltä saakka kun Sputnik lakkasi
lähettämästä tietoja koiran fysiologia,
sista toiminnoista".
Eräät uudet sputnikit valmistelevat
matkaa kuuhun. Perlaat^ellisestl he.
eivät suuresti poikkeaa Sputnik n :8ta;
piäihon suhteen. Suuiempl paitnb on
välttämätön vasta Kun ihmisiä \on
mukana.; Professori sitanJukpyitBh
iiskbi, että kuuraketti lähetetään suoraan
'kuuhun.Hän. yitttasi^siihefl;
että kuussa voidaan; saada aikaan voi-makas
vetypömmlräjäytys.-. Jotta ylin
maantieteellinen kerros sulaa Ja tulee
'radioaktiiviseksi;; Radioaktiivisen. 8ä-.s
jteilj^ aviilla voidaan sitten analysoi-jda
kuun pinnan oloja.
Kysymykseen, . voidaanko kuuhun
lähettää Sputnikeja; Joilla bnpälut}-
mahdoUlsuus,StanJukovltsh- vastasi.-
että: tämä käy päinsä, mutta; slUoiri;
tarvitaan: erityinen- :rakettimoottori
hqpeuden • hidastamiseksi ja' tämä' lisää:
painoa, Joka puolestaan mutkis-
.taa: asiaa. Teemme . sen': kuitenkin
vuoden, parlh; kuluttua. Merkitsee
valtavaa edistysaskelta saada alas
Sputnik kalkki kokoamansa tiedot
mukanaan, professori sanoi,
• lEräs / toinen neuvostbpröfesspri ;-;A.
A, - Mlhailöv on APP,:n mukäart keri
tonut allcakäuslchti Sveddalle, että
pian muodostuu, ajankohtaiseksi sput-nikUi
lähettäminen eUlptistä rataa
niin. että se oliessaah .kauintpania
maasta lähestyy kuuta taf Jotakin
planeettaa.;-Tällainen sputriik voisi
hankkia arvokkaita, tietpja. talvaan-kiappaleist^^
Joiden.iaheile se tulee.
IHMINEI? A.VA»V0DESSA
Menetelmä,. Jota ..kutsutaan hypotermiaksi,
siis iha^^ijYjmiU^ %9?R^^*1
lan ;alentamlhen: hi^Mtem^
kiertoa, on eräs nlisa'kelnbi8tä, 'joilla
Ihmisten suorittamat plönöettojen
väUsettmatkgtl tulevat '«lahdoUieeksi.
klrioifitaä ivenälälnen tiölemiea N,i Bii
rpttiia/IJki^lOsJsajä.^PxavdftSBä. ..'•<.<!
tilälsta ' tekstiUikäuppiB&ta>r putti
myydä kaupoissaan' inyOs teetlktä.
tOM sini johdosta 1 ^ „ .
kauppiaat oVai myjräiet k^nliäta. ^ '
T^kstiiiUkäuppiait, Jotkb ' jiu^It
ruökatävjairakaupplaat, snPvati etu
jieV^ulevat; roenettelemll^^
teen kanssa kunnes ruokatavara-
•plÄotJI^ 'i^^^Hl^^^^p^B^^I
ehäimniäisecn, koclpnhättämiaeen
Voidaan oliä valräiita lähivuosina w
kirjoittaa juuri Jlmestyneesslt Zna-
USAn po^^
JP. Ristiii konferenssi ;^5f
tekijänä maailman raUhassa*'. Ja
muutamaa; minuuttia myöhemniin
äänestystuloksen selvittyä kongressi
hajaantui sut^kciaila'tbvaiia. : '
• USÄn ^Hdptiis Voltti Hlinlmäariij
6 2 - ^ . Suomi' sekä muUt Pohjoismaat
äänestivät tätä ehdotusta vasotaan
ja h^ti kun intiah edust^at
olivat poistuneet salista, tekivät näiden
maiden Punaisten Ristien edes-taiat
päätöksph. jonka, mukaan he
eivät tämän jälkeen osallistu enää
mihinkään r äänestyksiin; Tätä/pää-töstä
perusteltiin sillä, että iiälllä
tahoilla ei pidetty asian selvästi pb-liiUisluontoisiksi
menneistä käänteistä
9ikä siltä epäkohteliaisuudesta,
- joka öli ' tullut isäniämaap.
Kiinan: Kans^htasävallian. j ä ; Intian
edustajien poistuttua ehdotti
N liiton ediistaja/ että konjgressia bi
ole näin ollen enää syytä jatkaa.
Tämä ehdPtUs ei saanut tynkUko-koUkselta
kannatusta;
' Kphgressift ioppui^^kuihin kuuluit
vielä, etiä Kiinan Kansantasavallan
edustajien poistuttua marssivat for-mosälalset'
hieidän paikoilleen. Saliin
jääqs^intiähliäutiiki^h^^
tajp .vastusti fp;:mosalai8ten „ist^;
mlsta,, ^n^tta ^äi^ ,ei; .s^ayu>ita^iti>
eqää; Voitti Ipiqiii^^
Punais^ell^ iBl^tJUä,.Rll.köytettävi^
sään yk? iäänl.Ja^ lisäksi,i|nqan.ha\:
^spitBaÖa^
Kyseinen aikpkauslehti julkaisee
Babatinrklrjoltuksen vastaUssarjas-
5a kysymyksiin: >Mij|£8jlU
maan tieteen kulkema tie 40-ytfc^--
kulbttua?" "Millaisia kekstntiijä
d^äh Vubhna;lÖ97. jblloiii t3
yät:vibnävät^MMtttiiri:\
mouksen so-vuotlspöiyää??'
. ^otbnlrakPtln: koelbhnäitämlh^n
V~ huomauttaa proCcösbri Bahat.«^
etio mohdollisuudeh saada niitä tietoja.
Jotka ovat taipeen;kvänttira-ktitin'teknillisien
piirustusten iabtir
miscssa, . - > . /
Spllainen irakettl vdlsi .ohittaa
muutamassa sekuiinläsa Kuun kibr-ibr^
dan.'koska se kylcehisi iiik|(U
inaah maailmanaveruudesEo nbi)8u>
d-lla. joka lähentelee 800,000 kllö-metriä
sekunnissa c l i Valon notieiit-
;^ProfCäsori|iShbt»lä>akb^^^^^
tammc lopulla kehitPtUäti sähkö-pnerglpo
hyväkei käyttämällä usel-den
kilometrien syvyyteen maan
pinnah alle sijoitettuja lalttbita.
J^IIää#ijäi#t|läiaililM
oh tulipoirmelle kaihrsha^^^
mimaallc tehty porof^ifcia,. joitä
myöton jhaän (lumertl^ta tdleo |ull$>
t^ttUa ycsihöyitävturbilniblHlä;: •
liiÄlhöÖri; Zhöitfeiiköiri'kiiylt^ibti
yuosisadan lopulla kä^tbttkäh Ilman
molckyylleh energipa irakettjen
volmanlähtcehä. Jö nyt on Itfydet
m
nehl
1»t»«är'^^
mmi. j>c>;;'j ;;!;;;••.;»;
tf>/.>:S;,g;
I < 1
m
'i-m
mm,
mmm.
m mm
TÄMÄN
t'fl«i
•••rt:- k-k:.
J
•il-
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 28, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1957-11-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus571128 |
Description
| Title | 1957-11-28-05 |
| OCR text | i »siMtten ist öMärännyt ne iinept 65 gä ät^vaksL sa!tuotettiin ^ »96,000 arvöis^-j sa, nuhin'jiuiatj uoden. m. ja Toivo Kujalat! riesta aisiinne Ry-B e on; mau itsevaa. Nau !ipää ja säUytti] 'ARAKAUP-JNE NYTl^:v}\ P^^sinkL — Yrjö i H r i ^ ^ nyt käti%inii^ 40 kaatuneiden: toiste^ ehti olla : idikana n i i i ^ ^ eo tySväeoi saortaisielois^ oli syntynj^^inäi^^ s 1876 PiilddössS papih; perhTO jonka jäseniä y h d b t i k e s l ^^ ' touinioitus ja myotätimt^; kar-j ianssaihmiaiä kohtaan. "Aika, fliii vartuin nuor^k^isefe^ aikaa Suomen yhte^^ ^^oikaiseniiasaänX fsnnC öii poKjai^ j o i t i ^ ' jiähestyi tyiwäenliikettä.^^I^^ kuin monet toyerinsa^^y^^ ["jai^illisesta lyseosta tunnusti- ; jo kouluvuosina^ työväenliik-olkoutuksen, kävivät tyqvSi^ kokouksissa ja^^osaiUstm^ nosoituksiih, mutta pitivät SO suurmaiden : köy^äUstön udea synnyttämänä jokai olisi nessa vältettävissä, jos sen syyt etiäisiin: "Kului= vuosia, enne [an ymmärs: n, että niitä si^^ outkaan poistaa muu Icuih—- so-voitto työväen luöläkataiis-kautta" hän totosi ja- päätti bnia työväen tyyiijcnöättömyyd^^^ fedeti hävittämiseksi. - ";: [yrjö Sirola liittyi Suomen yair-työväenpuolueeseen V; 1908. aloitti siinä toimintansa sano-iletitimiehenä työväenliifckeemme ben merkkiherddiön l ^ i ) M johtamassa )Cansän : Lebf^^ npereella. VUorinia li»|)5 hänes' I tuli Suomen Spsialldemokraatti- I puolueen puolu^siht^ierijajpuor; oimikUnnan monivuotinen' Hän ryhtyi järjestömaan kiire^^^ työväenliikkeen puhiijille, t ag^ lattoreille. Hän oli edistämässä isimmäisen torj^parikokoukseii pi- I y. 1906, kuului sosialistisen nuo Btoiminnan alkuUnsaattajiin deia Nuofisolutön -perustajiin, I oli aloitteentekijänä Suomen Ain: pttijärjestön : muodostaniis«sfsä-Si^ lEDsimmäisissa eduskjuntay4|lei iVuonna 1917 eduskunnassa tft^fsi^i^ iJäBBn^^l sotaa yalinisteleya^ yaristpa^yastaä«i ja;vu<^^ väen vallankumouksen aikana .hänestä tuli kansanvaltuuskunnan idko asiain valtuutettu. Vuosien 1905 ja 1917^ näiden kahden vallankumouk-sellisen nousun välisenä aikana han oli ehtinyt käydä Amerikassa, osallistuen sielläkin aktiivisesti työväenliikkeeseen. Kansalaissodan pSä.- tyttyä työväen ja torpparien tappioon Sirola pelastui siirtymällä Neuvosto Venäjälle, joka antoi hänelle turvapaikan. • • • 1 Vuoden 1918 syksyllä Yrjö Sirola oli mukana perustamassa Suomen Kommunistista Puoluetta , ja sen jälkeen hän omistikin tohnintatar-monsä tämän puolu^ien hyväksi pyrr kien osoittamaan Suomen työväenluokalle ja pienviljelijäväestölle tien kapitalistisesta palkkaorjuudes-ta vapaaseen sosialistiseen yhteis kuntaan. Katkeran kokemuksen o-pettamana hän tiesi, että kaikista maineikkaista teoikaaU huolimatta vanha sosialidemokraattinen • .työ-väenluke oli ollut sisäisesti; hajanainen eikä sen Vuoksi voinut täj^tää tehtäväänsä työväenluokan 'väpäxis-. taistelun'johtamisessa. • Yhdessä O. W. Kuusisen ja muiden vallaiikunio-ukseliisten sosiatidemokraättieti kanssa Sirola sitten tekikiii' tappiosta leniniläiset johtopäätökset ja: ö-misti elämänsä uuden tyypin puo^ lueeile. 'S '::^:''i-^'r'::i0'^^^ • iPainavimman työnsä Suomen työ-yä? nliikkeessä Yrjö Sirola suoritti kuitenkin työväenliikkeen toimilicn< kilöiden kasvattajana, .nuorikon opettajana. Marxilaisuuteen^^a inyö-hemmin Leninin opetuksiin.syyälli-sesti perehtyneenä, harvinaisen laajan ybissivistyksen omaavana ja tietojaan alati kartuttavana ihmisenä hän oli kuin luotu siihen ^tehia vään. . ' Lukemattomat ovat ne kommunistit, jotka hänen kasvattaminaan käyvät tänään taistelua, maamme; työväenluokan;' kaikkien yöifnien yhdistämiseksi,' työläist-^n ja pienviljelijäin Jujan taisteluliiton muo-jdostamiseksi fkäpitalistista taantu-iiousta vastaan; kansin ;elintason ko ''*-'^ttamiseks|lVkarisa«ivalIarikehittä- 1 tarmokasta taistelua k^sälaiS': uurnille sadat tuhannet; kun työ. vaenliikkeestämme on toisen maailmansodan jälkeen ks^aniit mahtava vouna, näkyy; tässä kaikessa Yr-jö SiioIan>iyön jälkiä.; Hän kasvatti työväen Joukkpjeh; järjes^iä. It se hän oli loistava eduskuniapiudaujai ja parlamentaarikko,!Joka ösaisi yhdistää; parlamenttityöntyöVä^^ keen muihin toimintamuotoihin, nuorisoliikkeeseen, punakaartin taisteluun, yleiseen fculttumritoimin-taari taidetta ja kirjallisuutta msrö ten. Otemnie » ylpeitä: .siitä, että maassamme toimii :nyt työväen kulttuurisäätiö ja> sen >yliäpitamä> kansankorkeakoulu, jotka kantavat hä-n? n nimeään. Yrjö Sirola oli suuri suomalainen, jonka pyrkimyksenä aina ga kaikkialla oli JSuönien maan ja kansan vapauden ja oikeuksien .turvaami neh. Häh nousi esiin mun^^skaute-na, jolloin edistysmielinen sivisty-neislö ryhtyi murtamaan säätyläi-syyden . kahleita suomarais^ii kulttuurielämän tieltä. Häh" nousi esiin kautena, jolloin Suomen* työväenluokkia köi^^ tekijäksi/ JUuri työväönlubkassa Yrjö Sirola näki voiman, joka kykenee ja, tahtoo varjella maamme vapautta, ja • tettsamm-j^dernbkraa sia .oikeuksia- joka voi nostaa suomalaisen, kulttuurin arvoon?a. Hän oli itsenäisyystafstelija paljon syvällisemmässä mielessä kuin edistyksellisinkään poryari on koskaan ollut. Osa porväristpstä.kajanatti myönty-väisyyspölitiikkaiisa avulla Suomen' säilyttämistä suUriruhtihaskuntanä. Toinen osa porvaristosta etsi tukea Saksasta, jonka keisari jtahtoi tehdä Suöniesta alusmaan itselle-^h. Vielä silloin, kun kerenski kieltäytyi antamasta Suomelle vapautta ja hajotti Suomen eduskunnan vuonna 1917, Suomen porvaristo tuki Ke-renskiä ja Yrjö Sirola leimasi eduskunnan puhujalavalta nämä Kerens-kin apulaiset Suoman itsenäisyyden vaiqUisiksi. ^.Samalla ;hän julisti työväenliikkeen kannan; määrittely nä ajatuksen, ettei Suonion itsenäisyyttä voida saavuttaaJBi^uten kuin yheistyössä Venäjän ||dbmokratiah^ Venäjän vallankumousliij^een kanssa, kansanvaltaisella pohjalla. "Tei-määräämispikeus ön n]^nd|>llihen ai-nsälais-: liik? yhdistää*iVjeihwi^: jä, «ie.yäali^ noastaän7'kansanvaltaisena vllbÄr^Bliarbkbtf hiänmed / V lähti na Räbatista viraUiseUe -vieraUuUe Yhdysvaltoihin. Hatica tapahtui prei-sidentti Elsenlioverin yksityisessS Colomhine-koneessa: J'?.. ; ^KuningiEis^^^^;^ Eisen!^werin ,edustajain M»nssä Pohjois-Afi^kan yhtenäisyjrdestS, Algerian kysymyksestä ja MsHrokon ainerikktd^teri' - tiildlköh^äi päf^: JCuninkaanH odotetaan ' esittäviin 'siiunni^^ sen ratkaisepDiseksi "rauhanomaisin : kempi4'V Hän :Ön laatinut sen neuvoteltuaan; Ttmisian: presidentin Bourgniban kanssa.-^. • . - vR^batissaluskqtaan, ettS^^^ Mohammed; on halukas räntamafm amerikkalaisten pitää neljä tukikohtaansa Marokon alueella, mutta sa-maUst hähiVarihasti;pyytää lisäS ta;; loUdPlIista apua. . lausui eduskunnassa 26. 11.1917 pitämässään . puheessa. Ja tälle, ajatukselle; hän pysyi uskollisena iop^ piiun saakka vastustaen jyrkästi Supmeh taantumuksen harjoittamaa poliitikkaa, joka lopulta johti Suomen ja Neuvostoliiton välisiin sotiin. Yrjö Sirplaii tuhkan siirtäminen vasta nyt, 20 vuoden kuluttua hänen kuoiemasban, siihen niaabanj jonka kansalle ja työväenliikkeelle hän d-misti koko elämänsä, faiuistuttaa ih'^ille maamme valtibllisen ;taahtu-muksen, synkistä vuosista. .Mutta samalla se ilmentää muutosta mikS Saksan fasismin tultua nujerretuksi on sotien jälkeen maassamme ta-pähtunutV työyäeti fiansäriväUaistcn oikeuksien lisääntymistä, muutosta Suomen jä Neuvostoliiton' suhteis-sa;;^ yÖyäen^^ han ja,ystävyyden siiuntaai). Yrjö Sirolan koko' elämäntyö pn luonut pohjaa tälle muutoksplle. Harva yksityinen; hähkilöoii tehnyt enemmän kuin häti sosialistisen Neuvostpliiton suorittaman uranuur-tajatyöii saattamiseksi maamme työtätekevien tietoon, veljellisen yh teishengeh synnyttämiseksi' kansojemme kesken. Isänmaanystävänä ja;internationalistina hän oli.esikuva maaminjB kaikille kansänkerrok-nuorisolle. • Lippu,jonka .Yrjö Sirola jätti meille, on: sekä /Suomen kansallisen vapaustaistelun. Suomen itsenäisyyden, että ty|)y|ien kans(iinv^][|sen lidaarisuuden lippu. sitä korkealla, jatkakaamme Ihänen työtään Suomen työtätekpvän kah'- . ^ ... pmiMn supistaioAM kUhty^ den..vaikutusta ,{a samalla.se yksin-kerialstaa'useita puhnia, jotka lUtty-v& t ilmahplt^vun kaminlolhln aulJeU tiiicn .avaruusmatkaUljplden iiman> Jräanti^ eii^^Ä niä&rhi .ollessaan hsi^^ tlipaa; Sin>tnin huomauttaa lopykstM^^ ieensa'^tse tätä Ulaa eikft se tUlneUe . VarsQvai ~r Neuvostoliiton tledeaka-timilan jäsfen, profeäöri JKlir^ Jukovitsh selittää Varsovassa julkais» tussa haastattelussa. ett|L,Neuvostör liitto aikoo lähet&a kuuraketin li-U kuukauden kuluessa. Ihmisia vbita- 'professori S^njiikpvltsh > vahv^U tiedqn , avaruuskolra Laikan kuole-masla.' KoiranJrttmelnen, ateria bll ^myrkytetty, Jött^.se vpiUlij^pelastaa tarpeettomalta kärsbnykseltä., Kun jimolalalne^^ kuinka kauan Laika on ollut kuoOee-i na; professori vastasi bämmästynebi nä: ^-Mutta kai se on selvää? Tietysti siltä saakka kun Sputnik lakkasi lähettämästä tietoja koiran fysiologia, sista toiminnoista". Eräät uudet sputnikit valmistelevat matkaa kuuhun. Perlaat^ellisestl he. eivät suuresti poikkeaa Sputnik n :8ta; piäihon suhteen. Suuiempl paitnb on välttämätön vasta Kun ihmisiä \on mukana.; Professori sitanJukpyitBh iiskbi, että kuuraketti lähetetään suoraan 'kuuhun.Hän. yitttasi^siihefl; että kuussa voidaan; saada aikaan voi-makas vetypömmlräjäytys.-. Jotta ylin maantieteellinen kerros sulaa Ja tulee 'radioaktiiviseksi;; Radioaktiivisen. 8ä-.s jteilj^ aviilla voidaan sitten analysoi-jda kuun pinnan oloja. Kysymykseen, . voidaanko kuuhun lähettää Sputnikeja; Joilla bnpälut}- mahdoUlsuus,StanJukovltsh- vastasi.- että: tämä käy päinsä, mutta; slUoiri; tarvitaan: erityinen- :rakettimoottori hqpeuden • hidastamiseksi ja' tämä' lisää: painoa, Joka puolestaan mutkis- .taa: asiaa. Teemme . sen': kuitenkin vuoden, parlh; kuluttua. Merkitsee valtavaa edistysaskelta saada alas Sputnik kalkki kokoamansa tiedot mukanaan, professori sanoi, • lEräs / toinen neuvostbpröfesspri ;-;A. A, - Mlhailöv on APP,:n mukäart keri tonut allcakäuslchti Sveddalle, että pian muodostuu, ajankohtaiseksi sput-nikUi lähettäminen eUlptistä rataa niin. että se oliessaah .kauintpania maasta lähestyy kuuta taf Jotakin planeettaa.;-Tällainen sputriik voisi hankkia arvokkaita, tietpja. talvaan-kiappaleist^^ Joiden.iaheile se tulee. IHMINEI? A.VA»V0DESSA Menetelmä,. Jota ..kutsutaan hypotermiaksi, siis iha^^ijYjmiU^ %9?R^^*1 lan ;alentamlhen: hi^Mtem^ kiertoa, on eräs nlisa'kelnbi8tä, 'joilla Ihmisten suorittamat plönöettojen väUsettmatkgtl tulevat '«lahdoUieeksi. klrioifitaä ivenälälnen tiölemiea N,i Bii rpttiia/IJki^lOsJsajä.^PxavdftSBä. ..'•<.r putti myydä kaupoissaan' inyOs teetlktä. tOM sini johdosta 1 ^ „ . kauppiaat oVai myjräiet k^nliäta. ^ ' T^kstiiiUkäuppiait, Jotkb ' jiu^It ruökatävjairakaupplaat, snPvati etu jieV^ulevat; roenettelemll^^ teen kanssa kunnes ruokatavara- •plÄotJI^ 'i^^^Hl^^^^p^B^^I ehäimniäisecn, koclpnhättämiaeen Voidaan oliä valräiita lähivuosina w kirjoittaa juuri Jlmestyneesslt Zna- USAn po^^ JP. Ristiii konferenssi ;^5f tekijänä maailman raUhassa*'. Ja muutamaa; minuuttia myöhemniin äänestystuloksen selvittyä kongressi hajaantui sut^kciaila'tbvaiia. : ' • USÄn ^Hdptiis Voltti Hlinlmäariij 6 2 - ^ . Suomi' sekä muUt Pohjoismaat äänestivät tätä ehdotusta vasotaan ja h^ti kun intiah edust^at olivat poistuneet salista, tekivät näiden maiden Punaisten Ristien edes-taiat päätöksph. jonka, mukaan he eivät tämän jälkeen osallistu enää mihinkään r äänestyksiin; Tätä/pää-töstä perusteltiin sillä, että iiälllä tahoilla ei pidetty asian selvästi pb-liiUisluontoisiksi menneistä käänteistä 9ikä siltä epäkohteliaisuudesta, - joka öli ' tullut isäniämaap. Kiinan: Kans^htasävallian. j ä ; Intian edustajien poistuttua ehdotti N liiton ediistaja/ että konjgressia bi ole näin ollen enää syytä jatkaa. Tämä ehdPtUs ei saanut tynkUko-koUkselta kannatusta; ' Kphgressift ioppui^^kuihin kuuluit vielä, etiä Kiinan Kansantasavallan edustajien poistuttua marssivat for-mosälalset' hieidän paikoilleen. Saliin jääqs^intiähliäutiiki^h^^ tajp .vastusti fp;:mosalai8ten „ist^; mlsta,, ^n^tta ^äi^ ,ei; .s^ayu>ita^iti> eqää; Voitti Ipiqiii^^ Punais^ell^ iBl^tJUä,.Rll.köytettävi^ sään yk? iäänl.Ja^ lisäksi,i|nqan.ha\: ^spitBaÖa^ Kyseinen aikpkauslehti julkaisee Babatinrklrjoltuksen vastaUssarjas- 5a kysymyksiin: >Mij|£8jlU maan tieteen kulkema tie 40-ytfc^-- kulbttua?" "Millaisia kekstntiijä d^äh Vubhna;lÖ97. jblloiii t3 yät:vibnävät^MMtttiiri:\ mouksen so-vuotlspöiyää??' . ^otbnlrakPtln: koelbhnäitämlh^n V~ huomauttaa proCcösbri Bahat.«^ etio mohdollisuudeh saada niitä tietoja. Jotka ovat taipeen;kvänttira-ktitin'teknillisien piirustusten iabtir miscssa, . - > . / Spllainen irakettl vdlsi .ohittaa muutamassa sekuiinläsa Kuun kibr-ibr^ dan.'koska se kylcehisi iiik|(U inaah maailmanaveruudesEo nbi)8u> d-lla. joka lähentelee 800,000 kllö-metriä sekunnissa c l i Valon notieiit- ;^ProfCäsori|iShbt»lä>akb^^^^^ tammc lopulla kehitPtUäti sähkö-pnerglpo hyväkei käyttämällä usel-den kilometrien syvyyteen maan pinnah alle sijoitettuja lalttbita. J^IIää#ijäi#t|läiaililM oh tulipoirmelle kaihrsha^^^ mimaallc tehty porof^ifcia,. joitä myöton jhaän (lumertl^ta tdleo |ull$> t^ttUa ycsihöyitävturbilniblHlä;: • liiÄlhöÖri; Zhöitfeiiköiri'kiiylt^ibti yuosisadan lopulla kä^tbttkäh Ilman molckyylleh energipa irakettjen volmanlähtcehä. Jö nyt on Itfydet m nehl 1»t»«är'^^ mmi. j>c>;;'j ;;!;;;••.;»; tf>/.>:S;,g; I < 1 m 'i-m mm, mmm. m mm TÄMÄN t'fl«i •••rt:- k-k:. J •il- |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-11-28-05
