1921-08-04-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ivsHastass, osottavat liberaaliset tA-Ucsfltal - jrnentaenseen edtistDkseenss nähden - H . PUBO, xV. SLUP, |eri iiiaakuntap3r!snjent«iä2a. Näiden VaJtasva toimittaja.' ToinjitBHihteerii tilastojen mukaan eri puolueitten voi ='-=fnja!uht€Pt roaakuntaparlamsnteissa jyM edelleen pitHnsään lujasti kiinni'lant^ palj&etamiseksi easrille kan> eajoukoille ja heiittääkc^en heitä vslknkurooDkielJisen puolueen luo» mht}'öh5n ja todella itsenäiseen politt tkeen toimiutsan. , VAPAUS (Uberty) "The only oygan of Flnhis!» Worl> «y» in Canada. Publisbed in Sud« busy, Önt, every Tuesday, Tbureday mA Saturday. Advertising TBtcs 50c Mr cql. iocb. Minimnin chaise for 6inp:ie Ineertion 7$e. Discount pn etanding Ädvertisement . The Vapaus ia the best advertisng medium among the Unsish People in Canada. Smötuiiihinta SOe palfltatunmalta. — Alin hinta kertaUmotuksesta 75c. «.Knolemanilmotukset $2.00 (muis-tovär^ Fjista 50c kultakin Utiksi). - ^hhoa* ja aviol. ilmot alin hinta S2.00, niroenmuutosUm. (muuten' : kuin avioliittotlmotusten yhteydejsj» $2.00 kerä. — Äviocroilm. ?2.00 kerta (2 kertaa, $3100. Syntymä- Ilm. 12.00 kerta. — Halutaan tieto- ti osoteUBiotnkeet $1.00 kerta <8 ertaa $2.00) Kaikuta ilmotuk-dfita, joista «i >Ie sopimuata. tulef rahan aeorata mukana. ' TiLAUSHlNNAT: • Canadaan ykai vk. $4.00,; puoli vk. $2.26, kolms kL $1.60 ja ykei kk. .75c yhdysvaltoihin ja Snomeen, ykai vh $5.50, puoli vk. $8.00 ja kolm kk. $1.76. ^ Tilauksia, Jolta el seuraa taka, el tulla lähettämfiao, paitd asiamieateo Joilla ön takaukset Vapauden konttori ja toimltu!) on Libero fiäflding, Lome St., Puhe- ^ 1 0 8 $ . „ , . „ ' . Po8tio5ote:,Box,69, Sudbury, Ont. Joa ette: milloin, tahansajBaa vaD* tausta enalmaisce» kirieeaeenne, kir- Jottäkaa «udelleen liikkeenhoitajan persoonallisella nimellis. h ir.^KANNASTO,. lUkkeönhoUaja. Begistered at the Post Office Department » Ottawa, as-eecond class tnatten ' Yapamdessa flisioitta- Lehteen djotut Itmotukeet pitfiH dia konttorlasamme aeuraovasti: Tiistain lehteen viimeistään kello '12, lauantaina. Tontain lehteen viimeistään kello 12 tiistaina. •Lauantain lehteen ,^imelstfi&n^kel-ö' 12 torstaina. Osastojen ja yleensä kaikkien il-mott^ jiemme on .parasta ottaa yllä« levän,huomioonsa. Myfihäset Ilmo-tukset vaikuttavat helposti Ichtemdie myöhästymisen ja siksi niitä «n väl* ettSvS. , s Canadan . poliittisteii ' puolueitten voima* suhteet Painostiaessaan yleisten-vaalien toi meenpanöa;^ johon nykyinen valtat-puolue — konservatiivinen, nniö^stl-puolue — on sangen haluton,pyrkien ovat teuraavat: « © ej © «H ^ »5 t|j t» j; Cl e* ^ •» o t- vt o H , . S, JS 00 ^ » e> t- o la g 2 M f ei ei M ^ ^"f ^ il lo is i-« w la la o e» 2 ei tn 00 o ei eo» ' . S • £ . -.2 • : : & 0 : : l i ? ' ' : e <9 i l | 'Ma e a b o . ^ s s u Kuten edellSolevista tilastoista käy selville, on konservatiiveilla maakun teparlamenteissa edustajia ^ yhteensä ainoastaan 70i kun sitävastoin: muilla puolueilla yhteensä 461, joten nykyi^ nen hallituspuolue on musertavana vähemmistönä --käsittäen ainoaa* taan vähän yli 13 pros. Selityks. siihen" miten konservatiivenia on vielä Dominion parlamentissa; pieni enemmistö, joka kuitenkin ölati vähenee, sikäli kuin täytevaaleja on toimitet-eta- H)aottavat liberaaljset sanomal. ja sottayat libera:ali8et sanomalehdet Ja hyvällä syyllä, sen tosiasian.että vaa Iit toimiUttiin v. 1917 kiihkeimmän sotahuumapksen aikana, je>11oin konservatiivien onnistui <koköomuksen> nimellä hankkia johtopaikka hallituk sem. " " Edelläoleva taulukkokaan ei kuitenkaan ole puolueeton, sillä siinä lue taan «liberaaleihin» esim. kaikki Sa^ katcheWahin farmaiiedustajatkin, jos sa tosin puoluerajat eivät ole niin selvät. Tämä johtuu siitä, että liberaalipuolueenkin hupenevaa voimaa täytyy keinotekoisesti paisuttaa, py-syttääkseen luottoa kansan syvissä i i veissä siihen nähden, ja olettaakseen, että liberaalipuolueella olisi jotain e-roa konservatiiviseen puolueeseen nähden. ^ Olemme jo'monasti lausuneet mie-ipiteemme; ettei työtätekevillä kan-anjoukoilla suinkaan piisi mitään hy. vää toivottavana; tulipa valtaan liberaalipuolue, tai vaikkapa farmari-työväenpuolueen kokoomua. Nämä >uolucet ovat kyvyttömiä poistamaan sitä kaaosta ja kirousta, sortoa, riistoa ja kurjuutta mikä työtätekeviä aineksia nykyään niin raskaasti painaa, huolimatta siitä, että ne koettavat houkutella koristetuilla reformeil aan: työväenluokkalaisiff ja pienvilje ijoitä auttamaan heitä 'vallansatu-aan. • ' / Siitä huolimatta luokkatietoinen yöväki voi hyvällä syyllä yhtyä vaa timaan yleisten vaalien toimeenpanoa, käyttääkseen sitä yleisenä agitat onitilaisuutene; asiain todellisen ti- RÖMÄHpUSOPPIA ' Kirj. Julius Lengyel . Imperialistinen mailmansota on ai kanut yhteiskunnallisten . vallankumousten aikakauden. Samaa ilmiötä voimme nimittää toisella nimellä «kapitalismin sortumiseksi.» Kapitalismin luhistuminen tapahtuu hitaasti, mutta varmasti. Tätä taloudellista kehitystä vastaa valtiollisella alalla yhteiskunnallisten. vallankumousten ilmeneminen, voimistuminen ja voitto. Tahdomme erikoisesti painostaa eitä tosiasiaa, että taloudellisillat sei-koilla on koko tapahtumasarjassa määräävä ja liikkeellepaneva merkitys. Väitettanee, ettei kapitalismia voida taloudellisista seikoista irrallisena ilmiönä osoittaa turmiolliseksi ja ihmiskunnan kehitystä haittaavaksi ilmiöksi. Meistä taas on pelkkä taloudellisten vaikutusten tutkiminen ja tuomitseminen riittämätön jos mielitään valaista taloudellisen ti- . lanteen luonnetta sellaisenaan, kuin ' se talla hetkellä on. SiU& kapitalismi ei v^in merkitse samannimisen taloudellisen järjestelmän valta-a&aa. Se on yhtä hyvin ollut luokkayhteiskun-itan aikaa, yhteiskunnan, jonka talou .dellinen perustus ja yhteiskunnallinen laitos ovat sangen riippnvai^a toisistaan. TarkiS^taessamme taloudellisia ilmiöitä emme tee nustS niin määrääviä tekijöitä kuin kaavamaisten marxilaisten koulukunta; emme liioittele uiiden merkitystä niin suuresti, koin esimerkiksi engantiatset ammattikuntasosiallstit, sellaiset kuin G. D. H. Cole, joka sanoo: «Nykyistä yhteiskuntaa eivät johda suurmiehet tai suuret kansat, vaan sellaiset alkeelliset tekgät, kuin ravinnon tarve, verenhimo ja maanälkä. Xäihin voi tietenkin sekoittua korkeampia tai matalampia aatteellisia-pyrkirayk siä, mutta periaatteessa .ott'taloudellinen pakko se, josta ka^>\iiip-pau*) Olemme sitä mieltä, ettei to-delliseen' marxilaiseen mailmankäsi-tykseen: tulla yksinom<tan taloudellisista syistä ja ettei erittäinkin juuri työväenluokassa ilmenevä taloudellis tcn seikkojen aiheuttama vastavaikutus (joka ilmenee lakkoina, sabo-taashina ja^työväenpuolueitten val-tiolliaeVia toimintana) ei johdu aivan puhtaasti «aineellisista» vaikuttimista.**) Taloudellisten ilmiöitten luul laan nionastikin merkitsevän «luhistumista » silloin, kuin niitä puhtaasti taloudelliselta kannalta arvosteltaessa täytyy- pitää kapitalismin parantu misoireina. Niinpä kehoittivat'puo-liporvarilliset kansantaloustieteilijät minua viimevuonna olemaan liioittelematta puhuessani kaptalismin sortumisesta. Sillä Saksassa on nykyään huomattavissa taloudellisen elpy misen merkkejä. Tuotanto on melkoisesti lisääntynyt, työhalu parantunut jne. Samalta Huomautettiin minulle, että Amerikan Ja Englannin tuotanto kerrassaan kukoistaa, mikä siihen aikaan tuntuikin kieltämättömältä tosiasialta. Saksaan nähden pidin «parantumista» ohimenevänä ilmiönä, joka oli johtunut alhaisesta Saksan markan kurssista. Saksalai: sia tavaroita Toitiin ulkomaille myydä pilUcahinnoilla (dumping-järjes-telmä): Amerikan ja Englannin tuo-tanhoUiata iiousua taasen pidin puhtaasti taloudellisena .keinotteluna (niiden liikatuotanto tuntui johtuvan eiitäi että Idan ja Keski-Europan markkinat olivat niiltä suljetut). Sen takia tuljn välutellen, tai^stellessani kapitalismin taloudellista «elpymistä », yhä varmemmaksi siitä, että taloudelliset ilmiöt (sellaiset kuin liikatuotanto, Mäntynyt kulutus ja kurssin vaihtelut) olivat kansainvälisen luokkataistelun heijastos ja et- •) The World of Labour, London, 1920. lue menetä vii-memnm New yorkilainen, toverilehti <E-teenpäin » kirjottaa Amerikan sosialis tipuplueen viimeisenkin kannatuksen hupenemisesta työläis- ja kumouksel listea ainesten taholta seuraavaa: Böömiläinen kielijärjestö, jossa on noin tuhannen jäsentä ja juutalainen kielijärjestö, jossa on jäseniä saman verran tai ehkä enemmänkin, joutuivat Cook kauntin paikallisjärjestön kokouksessa (^ieagossa vähemmisi kun siellä evästettiin edustajia Detroitin konventloniin. Näiden järjea^ töjen edustajat vaativat>tiuk8sti äuo-elollisten suh(teiden rakentamista Kolmannen Intemationalenkanesa ja tuUvät Engdahlin kantaa/ Knn kuitenkin oikeistomasilna -voitti täydelU-aeati ja kun Detroitin könventionin päätökset muutenkin poistavat aosia-listipuolueelta kaiken merkityksen köyhälistön luokkataistelnpuolueena, niin nyt on alkanot kaihen siinä vielä tähän asti roikkuvien terveem-pi'en ainesten eroämirienp^taolueesto. Mainitut kielijärjestöt eroavat molem mat. Niiden edu^jat poistuivat jo Cook kauntin kokouksesta. Juutalaisen järjestön toimeenpanevan komitea ön päättänyt, jo että järjestö eroaa. Se on ryhtynyt toimenpiteisiin järjestääkseen kielijärjestön konvehtionin syyskesä! lä, ja muuten rakentaa' suunnitelmia vastaisen toiminnan uudelleen järjes tämiseksi. Samaan suunt^n toimivat böömiläiset ja eroamisliike on käynnissä muidenkin'Vierasldelisten järjestöjen keskuudessa mitkä vielä ovat'puolueessa roikkuneet., ' Sosialiatipuolueesta eroamista jär-jestävät^ paraikaa kaikkC Ne^Yorkis-sa olevat puolueen n.8. vasemmistolaiset ja se aines, joka on m."'m. cWorkers Council»-julkaiBun takana, Toimintakykyisin ja elävin aines Nevtr Yorldssa jättää siis pian puolueen. Kaikki Cook kauntin järjestössä olevat edistysmielisemmät niinikään valmistelevat eroa. Engdahlin ja hänen seuraajiensa eroaminen on vain päivän kysymys. Californiassa on myöskin ryhmittymä, joka on koet tanut taistella puolueessa tähän 'asti, mutta Detroitin konventionin päätökset ajavat senkin ulos. Puolueeseen ei tule jäämään muuta kuin entinen varJQ, jotaJcomentele-vat mitä vanhdillisimmat. johtajat ja jotka eivät tosiallisesti itsekään luo ta puolueeseensa, inuUa koettavat toi mia sen rippeiden yhdistämiseksi johonkin pikkuporvarilliseen -valtiolliseen liikkeeseen ja sitä tietä he väistyvät todellisen sosialistisen liikkeen tieltä Amerikassa. Mmlmh plirtelti To-lonton S* §• Osaston • • i l • • njionTAKAÄ' VAPAUDESSA! ••) Vert; Rosa Luxemburgin suhtautumista marxilaisuuteen. tä kaikki yritykset ratkaista noita puhtaasti taloudellista tietä» vain l i säisivät vaikeuksia ja yleistä ahdin^- koa. ;yaikka Saksan kapitalisini viime vuonna osoittikin monessa suhteessa elpymisen merkkejä, (tuotannon kohoaminen,'pääoman keskittyminen) ja jatkuvaa taloudellista kehitystä, on toisaalta, — jos ottaa mai nitun kapitalismin kokonaisuudessaan tarkasteltavaksi sen sisäinen luhistuminen myös jatkunut hyvää vauhtia. (Kansan tila on käynyt vie lä kurjemmaksi. Edistys on olis tapahtunut riist€|ttäv. kustannuksella. Seurauksena onkin ollut köyhälistön vallankumouksellisen hengen kas vaminen, mikä ilmenee Saksan yhtyneen työväenpuolueen »perustamisessa, kapitalistisen valtion taloudellisessa ehtymisessä jä yrityksessä perustaa «valtio valtioon» luomalla jah tarikaarteja porvariston suojaksi) Saksan ja Itävallan alueilta voisi muuten luetella jotakin taloudellisen edistystä osoittavia ilmiöitä mainitaksemme vain sikäläisten, työläisten ai haisesta elintasosta johtuvan > kesä-puutarha hlsrrastuksen. Ja sentään ei-kukaan voi väittää, etteikö kapL-tt^ ismin lahoaminen jatkuisi edd-leen, vaikka Hilferding ja hänen hen genheimolaisensa väittivät Saksan ja etenkin Amerikan ja Englannin kapi talismin viime vuonna olleen toipumaan päin. Ajan mielenkiintoisimpia ja kuvaa vimpia ilmiöitä on se,'että kumpikin tietoisesti toisiaan vihaava luokka, proletariaatti * ja suurporvaristo on selvillä nykyisen tilanteen vaatimuksista, kun taas kaikkien pienporva-rillisten ainesten käytös muistuttaa horjuvaisuudellaan heilurin liikettä. «Manchester Guardian» esimerkiksi kirjottua uudenvuoden katsauksessaan seuraavaa: «Harkitkaamme ase maamme kylmäverisesti ja valaiskaamme sitä muutamilla tosiseikoilla.- Ulkomaisten Vekselien kurssi o-sottaa, että Euroopila on joatamas-matta ojatta allikkoon. '(Is going Nyt kun Canadan S. S. Järjestön suurin ja huomattavin osasto, Toron ton S. S. Osastoon lopultakin myynyt tuon toistakymmentä ruötta myynnlnalaisena olevan talorShjansä, lienee palkallaan luoda pikkainen, yleispiirteinen silmäys tuon osaston kymmen vuotiseen toimintaan. Se seikka, että joko osasto myy talonsa ei itseasiassa, oje sen arvoinen,etta se sietäisi erikoista muistelemista, mutta kysymyksessä oleva osasto on-jon kunverran poikkeusasemassa; Onhan meiDe kaildlle tunnettua, että Canadan Suomalaisen: Sosialistijäijestön toimeenpaneva komitea K»;) valittu Toronton osaston jäsenistä, joista ky vin; moni^iova^t saaneet kuomaitavan osan kasvatuksestaan, eritoten;juuri aosialiftisesta - kasvatuksestaan tuon nyt myjjrdyn talon seinien aisalla. Ulkopuolisille saattaa näyttää aO-tä, että Toroqton suomalaisten ao^ aialiatien keskuudessa olisi aina koh-diatebtQ koko se toiminta o ^ i n osasto on yhtynyt (nimittäin kaavatta-maan jäseniään kapitalistisen'Järjefr' telmän.vihollisiksi).juuri sitä järjea-telmää vastaan, jonka painamana koko mailman köyhälistöluokka on*elä-nyt. Niin ei kuitenkaan ole asianlaita. Äärettömän paljon on osasto saanut toimintaajastaan käyttää sisäisten erimielisyyksien ja riitaisuuk sien selvittelyyn. Jos missään nön juuri Torontossa on ^svatusjyö.kär sinyt suunnattomasti juuri sen t^- den, että sen jäsenistössä on vallinnut mitä suurin tietämättömyydestä johtuva eripuraisuus. Aina on ollut joukossa henkilöitä, joiden tietämättömyyden puutteesta johtuvana tehtävpiä on ollut saada aikaan riitaisuuksia. Jos paikkakunnalle on sattunut pysähtymään jo muualla sosialistisessa toiminnassa kouliintuneita tovereita, ja ne ovat pyrkineet sanomaan sanottavansa o^ saston niin sisäisiin kuin ulkonaisiinkin asioihin, ja varsinkin jos heidän mielipiteensä erinäisissä asioissa o-vat sattuneet olemaan toiset kuin mitä jotkut edellämainitunlaiset riitaisuuksien rakentajat ovat omanneet, on sellaiset voitu tuomita yaikka sosialistisen toiminnan hajottajiksi, ja maalattu rmilä katalimmilla nimityksillä, tarkotuksella saada heidät siten Vetääntymään osaston toiminnasta syrjään. Joissakin suhteissa siinä o-vat onnistuneet«; mutta useimmissa ta pauksissa epäonnistuneet, sillä osastossa on' sentääh vallinnut kansanvalta ja yksilöt eivät ole päääseet^uu restikaan määräämään. ^ Toronton osastossa, kuten luonnol lista on pyritty pitämään järjestön te kerniä päätöksiä pyhinä, mutta se ei ole aina ja kaikkia tyydyttänyt. .On ollut jäseniä^ jotka ovat uhmanneet enemmistöpäätöksiä ja joitakin uhmaajia Oli ollu£ pakko erottaa. On siis käytetty joukkokoria, vaikkakin sellainen on ollut kauhistus niille, jot ka kurinpitosaännöksistä «ivat ole pe rcstaaeet ja joHIe ecnsiäet ovat olleet vaan kuolleita kirjaimta. Osaston kariin tyytymäjtömät o-vat joskus keränneet ryhmän ja ryh tyneet-puuhaamaan Joniniclaista ryhmätoimintaa, jossa ei tarvitdiii olla jonkkokuriin taivatfttuja. Vksr tällainen ryhmä perustettiin I.W.W. nimissä muistaakseni vuonna 1917 lopulla tai 1918 aInsHa. Ryhmää toiminta ei kuitenkaan eaanut riittävää from.bad to worst) vaikka aselevosta on jo kulunut kaksi vuotta. Entä jot taanne kehittyy tamaan anuntaan sen raavienkin kahden vuoden, kuluessa? Kansa' yhtä: vähän kuin Sallitus, ei osoita ymmärtävänsä .tilanteen vakavuutta. Kaikkien sOtaa käyneitten maitten menot ovat suuremmat kuin tulot. Niiden on siis joko pakko tehdä uusia velkoja, tai enentää seteli-teoUisuuttaanj välttääkseen • moista järjettÖmy3rttä tekeb Englannin hallitus epätoivoisia^ yrityksiä rasittaa kansaa ylenmääräisillä veroilla, jotka tekevät lopun kaikesta ulkomaa-kaupasta. Venäjä on jo tehnyt kuperkeikan, sen teollisuus on kadotuksen partaalla. Entä jo».Puola ja t tavalta «euraavnt «en esimerkiäi ja me •orramme niiden mahana. Mikä'^ hiin sitten ^envohil:» Meidän ei ehkä tarvitse erikoisesti huomauttaa, et tä jo tämäkin yksinomaan raha-asioi ta valaiseva lausunto paljastaa tilan^- teen kaikessa toivottomuudessaan. Kuten «pie Neude FreePressenkin» samanaikuinen taloudellinen selonteko (1 päivältä tammikuuta 1921), joka kaikessa lyhykäisyydessään kuu luu!. «Koko maihnalle, mutta erittäinkin meidän kovia kokeneelle i - sänmaallemme, oli vuosi l@20 kavion vQotb. Tksinpä sosialidemokraatitkin tekevät auttamattomassa hajamielisyydessään viittauksia, jotka to> distavat heidän olevan selvillä kapitalistisen valtion nopeasta rappautn-misesta. Mutta olisi kenties liikaa vaatia sosialidemokraatteja^ ryhtymään romahduksen vaatimiin toimen piteisiin. Se menee ;yli heidän voimiensa. Niinpä kirjottaa<Arbeiter Zeitung » viime tammikuussa: «Viimeiset tapahtumat ovat antaneet meille sen opetuksen, että k-apitalistiset keinot eivät kelpaa mihin^än; Vain luova sosialistinen järjestelmä voi johtaa meidät umpUujastä. Tästä onteh^' tävä tarvittavat johtopäätökseb. Kapitalistisen talouden liikevoima^ voitonhimo, kasvoi mailmansoäan aikana huippuunsa. Säilyttääkseen kes kannatusta ja vaikkaldn sen jusenek si haalittiin kaikid, jotka syystä tai toisesta olivat vihamielisiä Toronton S. S. Osaston toiminnalle (Kirkkoja ja Canadan uutisten Urjeenvaihtajia myöten) ei se ottanut elääkseen. Se kuoli, koska sillä ei ollut periaatteel lista pohjaa elääkseen. \ Mutta Osastoa vastaan taistelleet väärinymmärretyt nero^ jos siksi her ta nyt nimitämme eivät tyytyneer tä hän. Jotain pitäisi saada aikaan, joka olisi vastapainona sosialistiselle toiminnalle, jota osasto edusti. Syn tyi O.B.U Canadaan. Ja vaikkakin S. S. Järjestö, ja aen mukana tietysti : Toronton - osastokin ryhtyivät eanadalaisen teollisuusjärjestön «propaganda järjestöksi», B.O. antoivat pu hujassa ja lehtensä jä' vieläpä osasto-toimintansakin osittain teollisuusunio nismin asiaa ajamaan oli Toronton osastossa jotain sellaista, jota ei eripuraisuuksien rakentajat voineet sie tää ja jota vastaan hinnalla millä ta hansa oli taisteltava. Niille rähinöi&ijöille, ei riittänyt se, että olisivat yhtyneet Toronton eng^anninkieliaeen O.BUm osastoon^ vaan oli saatava perustettua suomalaista sosialistiosastoa vastustava suo malainen unitti. Jäsenluku tuohon unitiin kerättiin juuri sellaisista henkilöistä,.jotka pääasiallisimpana tehtävänään aikaisemmin olivat, pitä neet sellaisten Toronton osaston jä< sentenvpersoonallisen nälyimisen, jot ka oliva^ toiminn^llami osottaneet o-levansa suomalaisten työläisten ku. -mouksellisen kasvatustyön mitä vii pittömämpiä' edistäjiä. Nämät uni tin johtajat saivat joitakin rehellisiä työläisiä mukaansa pääasiallisin tehtävä unitissa ke^iittyi^S. S. Järjestön ja Toronton josaston mustaami seen. Toronton' osasto ei kuitenkaan kat sonut asiakseen ryhtyä erikoiseen uni tin vastustamiseen, käsittäen, että se vaan lisäisi erimielisyyttä Toronton suomalaisten keskuudessa, vaan an toipa oman hnoneustonsakin niille, jo ta sitten käytettiin S. S. Järjestön, --- joka on tunnustanut kolmannen In-ternationalen periaatteet — mustaamiseen. , Nämä olivatkin sitten pääasiallisim mat järjestetyt toimenpiteet, jolla Toronton osaston kumouksellista toi mintaa koitettiin hidastuttaa^ joka kuitenkin: osoitti suurimipalta osal-taan' tuloksia tuottamattomalta. Lukemattomia muita pienempiä toimenpiteitä järjestettiin osastoon kuuluvien joittenkin jäsenten toimes ta. Yksi huvittavimmista lienee se että eräälle osaston jäsenelle.värkät tiin paheksumislause siitä, että se o-sastolta lupaa kysymättä teki voitavansa järjestömme lehden Vapauden levittämiseksi. Omituisinta jutussa oli se, etä toimenpide hyvänä hyväksyttiin, mutta kun siihen ei oltu kysytty lupaa annettiin paheksumislau- Doliamta | s ' • • •••^s- I , ULHETYSKULUT OVAT SEUEAAVAI: | s 40c. lähetykdstä aUe §30.00; SOe. läfae^ksistä. S30-Jtin . I S ^lähetyksistä $40.00~?60.00; 75c lähetyksistä Zeo.oSmtn S« « I '1100.00 25c jokaiselta alkavalta sadalta lisää, ^ | VAPAUS f SadbBi5,0iiil Toront^raa ottaa rahalähetyksiä vastaan to«r. A* E ffiii liy» ^ * s' fair Avenue. , " ' " ^ ' ^ ' 7 B ^ ^ |t Hiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiinii»niiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|,,,,„ £iiiiiinHiiiuiiiiHiiiiiiiiiiiautiHiiHiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniinHiiiiiiiiii|,|,^^^^^ kimääräisen voifitonsa keskinäisestä kilpailusta huolimatta katsoi kapita' listien keskusneuvqsto parhaaksi manata esiin mailmansodän. Kapitalistit tekivät tämän hymy huulilla ja varmoina voitostaian. He kuvittelivat senkautta voivansa suurenna voittonsa määrää. Heidän eteensä oli ava utuva metsästyskenttä,jolla' - heidän voitonh. saisi Vapaasti ^ mellastaa. He tahtoivat luoda uuden Eldoradon, missä sammuttaa kullanjanoaan. Mut ta heidän kävikin kuten Rooman rikkaimman miehen, Krassukseur jonka kurkkuunkaadettiin sulatettua kultaa. Alussa näytti tosin kaikki käyvän kuten laskettu oli. Sotaakäyvi-en valtojen lainahalu oli loputon. Se tarjosi kapitalisteille erinomaisia ^ tilaisuuksia sijoittaa rahojaan hyvää korkoa vastaan. Ja kun obligatioo. nit alkoivat käydä epävarmoiksi oli kapitalisteilla jälleen suuri voiton mahdollisuus myydessään ne ajoissa kaksinkertaisella voitolla pikkuporvaristolle. Sodan 'johdosta kärsivän köyhälistön suuri hätä oli vain kapi talisteille erinomaisten riistomahdol-lisuuksien aikaa. Sota-ajan mainiot taloudelliset olot synnyttivät porvaristossa suuren tyytyväisyyden tunteen. Sillä oli täysi syy yUstää tätä mailman parhaimmaksi kaHnsta mahdollisista mailmoista. Sillä kaiken juostessa säännöllistä latuaan käy porvariston hyvin ja mailman joutuessa vähän niinkuin rempalleen, käy porvariston ainakm yhtä kyvin, jol-iM^ eTä paremmin. TällaisMsa perin täydellisessä m&ilmasää on Voitosta tai tappiosta \rain se seuraus, että porvaristoa odottaa joka tapauksessa sodan jälkeiset konjuriktuörit, sodanaikaisen voitto-osinlcojuhlan mainio jatko. Köyhälistö taas saa joka tapauksessa kärsiä hätää. Kapitalismi merkitsee porvaristolle vain voittoa, proletariaatille taas*en vain pelkkää tappiota. Mutta porvarillisen ma ilman «täydellisyyttä» häiritsivät erinäiset seikat, sellaiset kuin äkillisel suriiivaihtelut ja joukkojen osoitta- Olemme jo ennemmin haonnaltaneet Vapandet aa seka^yosUn persoonallisilla kirjeillä, joKaiita jo ^ ka ei ole tehnyt saeritasta tililleen, ilafaan meimei. sa ei haoraantnksesta ole olint mitään äpuB, pSiti. vastoin asianomaiset aivan kuin kiosoa tehden hno. mantnlcsenjälesti eivät ole lahettftDeet rahaa oi. lenkaan. ' Jos eivät asianomaiset t.L 15 p. meonesiS ole suorittaneet tiliinsä onatnoakebo kutsua johto* kunta koolle ja paäljtaä lakata Vapautta julkaite-matta kolme kertaa viikossa. Tima on vimeinen knomaptus' ja lausumamme esitys pannaan käytäni. tSon aivon nopeasti j o s r a h a a ' alä tulemaan. Me' emme ole ruikuttaneet mitään avustusta, emmekä sellaiseen nytkaSn pyri. Me lyhyesti vaadimme suoritutta asianomaisten laskuista,' siinä kaikki. Sen litaksi että lehden on pakko muuttaa kah. desti viikossa ilmestyväksi, olemme pakotetut katkaisemaa^ asiamiesten lähettämät sellaiset lilauk* set, joitta ei ole lähetetty suoritusta. VAPAUDEN KONTTORI. rMiiiimiiiiiiiimiimiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin se, jota sitten suurin osa sen antajista ovat jälestäpäin katuneet ja huo manneet epäjohdonmukaisuudeksi. Sivulliselle nuo erimielisyydet saat tavat näyttää mitään merkityksettömiltä,' mutta Toronton osaston ke^ hitykselle, toimiessaan paikkakunnan suomalaisten valistamiseksi on niistä sentään ollut joltinenkin määrä haittaa. Emme tässä tahdo väittää, että juuri Toronton osasto olisi ainoa, joka sisäisistä riitaisuuksista on kärsi-lyt. Niitä on monia muita osastoja, mutta ei kai muualla ole ainakaan sa masaa määrässä pyritty vaikeuttamaan kapitalistista järjestelmää vastaan tähdättyä toimintaa; Muuten olkoonpa sellaista tapahtunut missä tahansa, on se paheksuttavaa, sUlä työväenluokan rintama ei sellaisessa^ ma «kunnioituksen» puute; Porvaristo on -pitänyt lukemattomia kansainvälisiä ja kansallisia taloudellisia .leuvotteluja. Tämä osoittaa sitä, ettei valtaa pitävä luokka kykene valvomaan koko luokkansa etuja yksi-tyistetujen kustannuksella, mikä ei olekaan ihme, kun ^ ottaa huomioon i ä n itsekkään luokan kuin porvaristo;. Se ei kyennyt järjestämään ^ra-hä- asioitaan tuntuvan itseveroituk-sen. avulla tai perustamalla kaJpsaiii-välisiä luottosuhteita. Siten syntyi sota-ajan jälkeistä kukoistusta seurannut nykyinen mailman taloudellis nen ahdinko, joka_ voitonhimon vuoksi on kehittymässä «kriisikonjuktuu-riksi ». Yleisen ahdingon aikana koettavat kapitalistit pysyttää voitton sa ainakin samalla tasolla kuin sqta-aikana.' Yrittävätpä vielä kohottaa-kin sitä; Tämä tapahtuu tietenkin sortamalla taloudellisesti, heikompia luokkaveljiä ja ensi sijassa köyhälistöä. «Kaikki voiton hyväksi». M. Mailmansota vaati hyödyttömien tavarain tuottamista entistä suurenh m a ^ määrässä. SeH Botaakäyvien että puolueettomien maitten tuotantovoimia ponnistetun Säiimmi^iseen asti. Mailmansodän nopeasti jauhava » mylly tarvitsi lakkaamatta iitaka-ainetta ja se oli pidettävä käynnissä mihin-luntaan: tahansa. Tuotannon tilanteessa ole se, miksi se on tarkoi- ; tettu. ^ Nyt.kun Toronton osasto rakentai: uuden ajanmukaisemman talon, olisi toivottavaa, - että paikkakunnan sa»- malaiset työläiset kaikki saataiaia ' puhaltamaan yhteen hiileen. On py-, rittävä ennenkaikkea käsittämään, tärkeä.ja työväenluokan vallankn-. moukselliselle luonteelle välttämätöii • tosiasia, että on olemassa kaksi luokkaa, kapitalistiluokka ja köyhälistö-luokka, joiden edut ovat yhteenBOTit-tamattomasti vastakkaiset ja että tj>> väenluokan yhtenäinen rintama, kaikista persoonallisista pikkupyyteistl Vapaana asetetaan palvelemaan xm sitä asiaa, joka ennemmin eli myöhemmin koituu kapitalistisen jäije.»- telmän auttamattomaksi häviöksi. nousu tarjosi tavaroitten luojille, markkinoitten vailtiaille ^ i siis kapi talistalle hyvän tikisouden tyydyii-tää. voitonhimoaan. ^ Saarronalaisis-sa keski-Europan ipaissa vaadittiin tuottajoUta äärimmäisiä ponnistuksia. Maan tuotantokykyä koetettiin kohottaa mitä laajaperäisemmällä vii jelyksellä. - ^Teollisuuden alalla taas käytettiin raaka-aineita, keinotekoisia raaka-aineita, tuotanto- ja työvoi ma säästelemättä- ^ Sodan jälkeisenä aikana, tapahtui näissä maissa laajaperäisiä omaisuuden ja-^tuotantoväh*- neitten siirtoja, tapahtui mitä hurjimpia' porssikeinotteluja, samalla; kun tavaroitten hinnat kohosivat hm-maavan ' korkeiksi niiden knlkicsst. monien välikäsien kautta. Seolibni; jausten aikaa. Tällaisen uusiaiisi-. sen riistokapitalismin viettäessä oigi oitaan alkoi tuotanto ehtyä peloittt vassa määrässä. (Tehtaita suljetaaa, työhalu kätoo). Kulutuksen alaB».; näyttäytyy pian haitallisia seurani-v sia sellaisia, kuin kansan elintasoa; tuntuva ja nopea aleneminen. Ker ki-Europan väestössä ilmenevä wr- ; jrius jatkuu «ota-ajan jälkeentii Heltymättä. Tämä ei selviä havaia-; nollisesti, jos tarkastamme viime 'ns-sien taloudellista taantumusta. JM-: pidämme kulutusta ennen vuota- 1914 kulutuksen mittana, selviää ^ raavasta, miten pitk-in askelin S^-: san työmies on lähestynyt knrytm'» j Kncsinskyh tekemän laotettavaa^s-" laston mukaan oli Saksan työlaista ; keskimääräinen viikkoansio rm^' kuussa vuonna 1920 240 narkk»; alkeellisempain elinvaatimnsten W' dyttäminen vaati samaan aikaaj 3^ markkaa. Työläisten ansio oli s» vain'3/4 osa elinkustennuksisö «- taavasta summasta. Ynmemf^ . simi ennen sotaa oli viikkoaiiao Kmäärin 35 markkaa ja elink^^ nakset vaativat tuskin 29 marK^ : Ennen sotaa ansaitsi siis Saksan^^ mira 21 pros: enemmän "fflJ^. välttämättömästi oU kyaän on hähen ansionsa y » " ^ 46 p«w. pienempi. taa. Mikä lnku-.parhaiten k o^ nälfiäparannuksen tilaa ]a nii« täymyksiä, joiden alaisena ^ työväestö-tälla hetkellä on. ^ tut numerot koskevat vakma^ kan nauttijoita, vielä hnonog^ tietenkiix lukuisten tilapa^Jf"^ asema. Puhumattakaan su-»^^^ tyottomien-ja lakontehneitf ^ ten on oltava miltei mahdollisunksia vaula. ••["^^^j ka nälkä-jäytää-SafeankoP^,. elinvoimia, osoittaa parfia"^ tuatijpitten.seIlaLcts3 ^^^^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 4, 1921 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1921-08-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus210804 |
Description
Title | 1921-08-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ivsHastass, osottavat liberaaliset tA-Ucsfltal
- jrnentaenseen edtistDkseenss nähden
- H . PUBO, xV. SLUP, |eri iiiaakuntap3r!snjent«iä2a. Näiden
VaJtasva toimittaja.' ToinjitBHihteerii tilastojen mukaan eri puolueitten voi
='-=fnja!uht€Pt roaakuntaparlamsnteissa
jyM edelleen pitHnsään lujasti kiinni'lant^ palj&etamiseksi easrille kan>
eajoukoille ja heiittääkc^en heitä
vslknkurooDkielJisen puolueen luo»
mht}'öh5n ja todella itsenäiseen politt
tkeen toimiutsan.
, VAPAUS
(Uberty)
"The only oygan of Flnhis!» Worl>
«y» in Canada. Publisbed in Sud«
busy, Önt, every Tuesday, Tbureday
mA Saturday.
Advertising TBtcs 50c Mr cql.
iocb. Minimnin chaise for 6inp:ie
Ineertion 7$e. Discount pn etanding
Ädvertisement . The Vapaus ia the
best advertisng medium among the
Unsish People in Canada.
Smötuiiihinta SOe palfltatunmalta.
— Alin hinta kertaUmotuksesta 75c.
«.Knolemanilmotukset $2.00 (muis-tovär^
Fjista 50c kultakin Utiksi). -
^hhoa* ja aviol. ilmot alin hinta
S2.00, niroenmuutosUm. (muuten'
: kuin avioliittotlmotusten yhteydejsj»
$2.00 kerä. — Äviocroilm. ?2.00
kerta (2 kertaa, $3100. Syntymä-
Ilm. 12.00 kerta. — Halutaan tieto- ti osoteUBiotnkeet $1.00 kerta <8
ertaa $2.00) Kaikuta ilmotuk-dfita,
joista «i >Ie sopimuata. tulef
rahan aeorata mukana. '
TiLAUSHlNNAT:
• Canadaan ykai vk. $4.00,; puoli
vk. $2.26, kolms kL $1.60 ja ykei
kk. .75c
yhdysvaltoihin ja Snomeen, ykai
vh $5.50, puoli vk. $8.00 ja kolm
kk. $1.76. ^
Tilauksia, Jolta el seuraa taka, el
tulla lähettämfiao, paitd asiamieateo
Joilla ön takaukset
Vapauden konttori ja toimltu!) on
Libero fiäflding, Lome St., Puhe-
^ 1 0 8 $ . „ , . „ ' .
Po8tio5ote:,Box,69, Sudbury, Ont.
Joa ette: milloin, tahansajBaa vaD*
tausta enalmaisce» kirieeaeenne, kir-
Jottäkaa «udelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellis.
h ir.^KANNASTO,. lUkkeönhoUaja.
Begistered at the Post Office Department
» Ottawa, as-eecond class
tnatten
' Yapamdessa flisioitta-
Lehteen djotut Itmotukeet pitfiH
dia konttorlasamme aeuraovasti:
Tiistain lehteen viimeistään kello
'12, lauantaina.
Tontain lehteen viimeistään kello
12 tiistaina.
•Lauantain lehteen ,^imelstfi&n^kel-ö'
12 torstaina.
Osastojen ja yleensä kaikkien il-mott^
jiemme on .parasta ottaa yllä«
levän,huomioonsa. Myfihäset Ilmo-tukset
vaikuttavat helposti Ichtemdie
myöhästymisen ja siksi niitä «n väl*
ettSvS. , s
Canadan . poliittisteii
' puolueitten voima*
suhteet
Painostiaessaan yleisten-vaalien toi
meenpanöa;^ johon nykyinen valtat-puolue
— konservatiivinen, nniö^stl-puolue
— on sangen haluton,pyrkien
ovat teuraavat:
« © ej © «H ^ »5 t|j t»
j; Cl e* ^ •» o t- vt o
H , .
S,
JS 00 ^ » e> t- o la g 2 M f ei ei M ^ ^"f ^
il
lo is i-« w la la o e» 2
ei
tn
00
o
ei
eo»
' . S • £ .
-.2 • :
: & 0 : :
l i ? ' '
: e <9
i l |
'Ma
e a b o . ^ s s u
Kuten edellSolevista tilastoista käy
selville, on konservatiiveilla maakun
teparlamenteissa edustajia ^ yhteensä
ainoastaan 70i kun sitävastoin: muilla
puolueilla yhteensä 461, joten nykyi^
nen hallituspuolue on musertavana
vähemmistönä --käsittäen ainoaa*
taan vähän yli 13 pros. Selityks. siihen"
miten konservatiivenia on vielä
Dominion parlamentissa; pieni enemmistö,
joka kuitenkin ölati vähenee,
sikäli kuin täytevaaleja on toimitet-eta-
H)aottavat liberaaljset sanomal. ja
sottayat libera:ali8et sanomalehdet Ja
hyvällä syyllä, sen tosiasian.että vaa
Iit toimiUttiin v. 1917 kiihkeimmän
sotahuumapksen aikana, je>11oin konservatiivien
onnistui |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-08-04-02