Vapaus, March 22, 1962

              Sivu 2 Torstaina, maalisk. 22 p. — Thurs<lay, Mar. 22,1962
V A P A U S
Otgm of. Vfimia}! Cttntijians.^ Jtta*
tebUAM, Kov. 6. 1617. Att)i0(i8«a
rffioe Department, ottava,
tthed thrtee weekly: Tteadayii.
. mundayaand-äaturdaysby, Vapaus,
Ptttdtahing Company Ltd.. at 100-103
I lOm 8t. W.. Sodbury, Ont.. Cinada.
Telepbones; Bu8.;Ofttce 0 8 . 4^«28i:
l ^ t o r l a l Office 08.4^426?. Manager
B. Sutei. Kditor W. BUund. H a i l l ng
«ddress: Box 69. 8udbtvy< Ontario.
^Adv^rjislng- ratea a|)Qn,:appilcBitoiL
aifjinitfation freff of qharte.
TILAUSHINNAT:
CanAdassa: 1 vt. &00 8 kk. 4.35
^ ^ Skk.tSO
Taantumus jyUaä krgentikassa
Argentiinasta tulleet ,uutistiedot osoittavat, että sikäläi­nen
taantumus on alistunut täydellisesti Yhdysv«iltain raha-n^
pihdin rengiksi. . "
Kuten blemnle uutistiedoista saaneet' lukea, Argentiinkn
' presidentti Arturo Fro^dizi on juitaput asevoimiensa päällys­tölle
luvan otta hallitusvalta käsiinsä maan viidessä maakun-nassär
nussä työväfen kannattama ns. peronistien\oppositip
saavutti suuren vaalivoiton lauantaina. Tiistaina näytti ilmei­seltä,
^ että samfuilaisiin toimenpiteisiin vaalitulosten mitätöi­miseksi
ryhdytään muissakin inaakunnissa.
^ Toisäalt^ä vaikuttaai siltä,; että Argentiinassa- on kehitty-
• mässä ensiluokkainen poliittinen kriisi. Samaan aikaan kun
armeijan johto kaappasi (muodollisesti presidentti Frondizin
määräyksestä) vallan käsiinsä niissä maakunnissa, missä op­positio
selviytyi suurena voittajana, erotettiin pääkaupun-gisisa-
(Buenos Aidsissa) Frondizm oma sisäministeri Alfredo
VitöKö toimestaan, ja puolustusministeri Justo Villar sai hal-tuu^
a myös sisäministerin toimen — mikä tarkoittanee val­mistautumista
"kova\i käden" toimenpiteisiin omaa kansaa
vastaani Samalla kertaa tiedoitettiin, että ^kaksi muuta mi­nisteriä
ja eräitä apulaisministerejä on eronnut.
•Maan 62 ammattiyhdistysmiestä, jotka antoivat vaaleis­sa
tukensa peronisteiksi täällä sanotulle oppositiolle, sanoo
, suunnittelevansa päättäviä lakkotaisteluja militaristien val­lankaappausta
vastaan.^
MISTÄ OM KYSYMYS?
Presidentti Frondizi näytti olevan vielä muutamia viik­koja
sitten melko lujissa poliittisissa asemissa. Mistä sitten
johtuu hänen suuri vaalihäviölisä ja tarpeensa turvautua so­tilasjohdon
vailänkääppaukseen v kansanjoukkojen enemmis­töä
vastaan?
"Syitä ei ole vaikea etsiä. Tässä on joitakin niitä:
r Argentiinan talouselämä oii jatkuvasti huonontunut Fron-djzjrt
hallitiisfcaudella; ^littktistann^^ kohonneet, ra-
' hartfarvo alentunut ja hinnat nousseet.
. ; Tässävtilanteessa Yhdysvalloista
$5;bo0,000 lainan ja lupauksen, että lisää dollareita tulee, tie­tysti
'visseillä ehdoilla.
Mutte;suurenmian lainan hinta oli suuri — ohjel­man
muuttaminen Kuuba-ystävyydestä — Kuuba-vastaiseksi
intoiluksi Yhdysvaltain hyö^kkäyspbiitiikan hyväksi.
:. Tässä yhteydessä •muistetaan Amerikan yaltojen Jär­jestön
äskettäinen.: kokoilsv Punta 'Argentiinan,
Brasilian,-, Meksikon; Chilen^ Bojiyian ja Ecuadorin edustajat
Ideljföy^i^JiSieJtä rän
; ja;tJ3inqijm^RlldEU).ma^^^
ingltä/Ji^^Qttiin ^ja,^^
iä Ptant^^ kieltäytyivät äänes­tämästä
' Yhdysvaltain hyökkäävän ulkopolitiikan hyväksi
Kuubaa vastaan." Totta, etteivät ne rohjenneet Yhdysvaltoja
vastaankaan äänestää mutta äänestyksestä pidättyminen
oli Washingtonin mielestä Suurin synti, minkä ne voivat
tehdä Yhdysvaltain inaperialistista hyökkäyspolitiikkaa vas­taan.
Tässä tilanteessa tuli Argentiinan taantumus, erikoisesti
Argentiinan asevdimien päällystö Yhdysvaltain tueksi. Sanan
varsinaisessa mielessä Frondizin hallituksen ohimolle pan­tiin
armeijan päällystön pyssyt ja niin se joutui rikkomaan
diplomaattiset suhteensa Kuuban kanssa. Näin sai Yhdys­vallat
"tarpeellisen enemmistön" puolelleen maailman sillä
kolkalla — ja Argentiinan hallitus sai Yhdysvalloilta " A l -
liance for Progress-suunnitelmaYi varaaman $150,000,000 lai-nah!
Meille sanottanee, että tokka Yhdysvallat sentään näin
julkeasti käyttää taloudellista avustustoimintaansa omien
poliittisten tavoitteidensa läpiajamiseen muissa maissa. Näi­den
"epäilijäin" on kuitenkin syytä muistaa, että itse Yhdys­valtain
valtiosihteeri (ulkonunisteri) Dean Rusk varoitti tai
uhkasi avoimesti Punta del Esten kokouksessa, että myöntei­nen
asenne Kuubaan nähden voi vaikuttaa kielteisesti Yhdys­valtain
kongressiin silloin kun on puhe Alliance for Progress-avus):
uksen jakamisestsl.-
• • • • ' ( _ » . • • • .•
KUUBASTA OMAA KAISAA VASTAAN
Kaikki merkit siis osoittavat, fettä Argentiinan hallitus
sai Alliance for Progress Smmnitölman mukaan Yhdysval­loilta
$150,000,000 aviistuksem ikäänkuin palkkioksi siitä kun
se'katkaisi diplomaattiset suhteensa Kuubaan.
rMutta liiijoittuessaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta
pikkumaata (Kuubaa) vastaän-ja Yhdysvaltain hyökkäävän
imperialismin puolelle^ Argentiinan hallitus saattoi oman
maansa miltei täydellisesti Yhdysvalloista riippuvaksi. Osoit­tautui,
että ken antaa paholaiselle pikkusormensa, hän me­nettää
koko kätensä. ' _
* Buenos Airesista viime tiistaina saapuneessa APn uutis-tifedpssa
nimittäin sanotaan näin: - - "
- ^"^Tämänpäiväiset tapahtumat (armeijan johdon suoritta­ma
vallankaappaus, josta yleinpänä-on puhe - - V) äihfeutti
heti^astalauseiden myrskyn ifperonilaistefn keskuudessa mr.
FronHizia, sekä Yhdysvaltain ttikemaa 20 miljardin dollarin
Alliance for Progress suunnitelmaa vastaan, jonka tarkoituk­sena,
oh vastustaa kommunismia Latinalaisen Amerikan
nte^itepa . . . "
> Tässä sitä nyt sitteil oUaan/ Argentiin sai ensiksi A l ­liance
for Progress "ayusÄsta" sen jälkeen kun sen hallitus
oli katkaissut sotilaspäällystön vaatirrtuksesta' diplomaattiset
silhteensa "kommunistiset^ kuuböii kanssa**.
J Mutta kun Argentiinan kansat ei hyväksynyt sitä, että
s ^ hallitus suorittaa jatkuvasti poliittista "taksvärkkärin"
työtä Washingtonin hyväksi, ja aiitoi sen vliokSi vaaliuur-ncrlhr
Frondiisih haUitiiks6n| mufstutu^en kudlevaisuudesta
- * siiloin leimattiin Argetitimbi koko kaiisan eneinmistö se^
laisiksi ''kommunisteiksi^', iö^ta vaataan AJiiänce for Progress
aihisiusta käytetääh —_ ja niin s^vat Argentiinan sotilasjoh-
; t^at tehtäväkseen äuörittaa nämä .vallankaappaukset eri
mgaäkUnnissa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
V Armas, Laine, McKerrow, Ont.,
täyttää perjantaina.! maaliskuun 23
päivänä 55 vuotta'.
Otto Hänninen, Rocky Mountain
Houde, Alta., täyttää lauantaina,
maaliskuun. 24 päivänä 79 vuotta.
Mrs. Maria Happonen.: Port Arr
thui;,. Ont:, täyttää' Sunnuntaina,
maaliskuun 25 päivänä 85 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
YLEISÖN
KIRJE
•III i|y ••••illiiiiiiyi^ marnm^ mmammmmmm
MIKSI SIVUUTTAVAT
TYÖLÄISTEN H A A L IT
Vapautta lukiessani pisti eräänä
päivänä silmääni pieni, maksettu i l ­moitus
jossa esitettiin että suoma­laisia
ilonpltäjiä on saapunut Suo
mesta tänne Canadaan j a he anta­vat
viihdetilaisuuksia erinäisillä
paikkakunnilla joissa suurempi
määrä suomalaisia asuu.
On tietenkin hauskaa saada suo-ntalaisia
ilonpitäjiä keskuuteemme,
mutta kun lähemmin tarkastelee i l ­moitusta
niin tulee kysyneeksi ^ttä
mikä näitä ilonpitäjiä vaivaa kun
he ovat tilaisuuksistaan sivuutta­neet
suomalaisten työläisten raken
tamat ja ylläpitämät haalit ja rien­täneet
iloaan pitämään ^sellaisille
naaleille joissa suomalaisia ei ta­vallisesti
käy? Ei kai niitä haaleja
ole kieltäydytty heille vuokraamas­ta?
Onhan useimmilla niistä paikka­kunnista
joista ilmoituksessa mai­nitaan,
hyviä ja käytännöllisiä suo­malaisia
haaleja. Toisilla paikka­kunnilla
jopa kaksikin työläisten
rakentamaa ja omistamaa haalia.
Kyllä niissä olisi voinut tanssia ja
laulaa aivan mielinmäärin.
Pitkässä, kuvilla varustetussa uu-tispuffissa
kyllä kehoitettiin lehden
lukijoitakin mainostamaan heidän
tilaisuuksiaan. Olisikohan niin, että
matkan järjestäjillä on poliittista
peliä takanaan? Suomalaisten työ­läisten
ja farmarien dollarit kyllä
kelpaisivat sisäänpääsymaksuna
mutta jos niistä dollareista olisi pi­tänyt
muutamia luovuttaa haalien
vuokraan niin silloin on parempi
antaa ne porvarien omistamiin haa-leihin.
En halqa varsinaisia ' ilonpitäjiä
syyttää tästä tahdittomuudesta mut­ia
kiertueen järjestäjä on tällä teol-iaan
halunnut antaa suomalaisten
työläisten tietää että heidän rahan­sa
kyllä kelpaavat mutta heidän
haalinsa ovat kelpaamattomia. Nam {
ainakin ajattelee — Vapaiden lu
kija, AVhitefish. Ont.
R A U H A N J A H Y V I N V O I N N IN
PUOLESTA
Minä'kin, joka en ole ennen leh­t
i i n kirjcittanut, haluaisin esittää
uiielipiteeni rauhan asiasta ja siita,
mitä se meille tavallisille ihmisille
merkitsee toimeentulon kannalta
katsoen. Kaikki me haluamme kan­sainvälisen
rauhan säilymistä.
Minä. kuten muutkin lehtemme
lukijat .tykkään -asua Ganadassa ja
elää täällä siksi kun Canadan asuk­kailla
voisi jo *nyt olla kaikkea yl-läkyllin
jos käytäisiin kauppaa
kaikkien maiden kanssa ja lopetet­taisiin
haaskaava sotavarustelu.
Ajatelkaapa vain kuinka paljon au­tettaisiin
yhteistä asiaa sillä, jos
aseet voitaisiin heittää romuka-
.saan? Se olisi myös suun ilosano­ma
nuorille pojillemme ja tytöil­lemme;
jotka haluavat elää ihmis­ten
lailla. ^
Tähän perustuu toivomukseni
lauhan puolesta. Uskon myös, että
se auttaisi meitä kaikkia saamaan
töitä ja säädyllisen toimeentulon
työstämme. Sanon vieläkin, että tä­mä
Canadamme on hyvä maaV kun­han
vain saisimme rauhassa elää
j a ahertaa.
Ja työ on sittenkin ihmisen ilo
ja myös terveyden antaja. — Maria
R„ Kakabeka Falls, Ont.
—-Vaikkapa nykyineh energian­tarve
kohoaisi 30 kertaiseksi, olisi
se silloinkin vielä'vähemmän kuin
tuhannesosa siitä_energiamäärästä
minkä Aurinko säteilee Maanpin­nalle.
Toisaalta, jos Frondizi olisi
maan ja kansan etujen mukai­sesti
kieltäytynyt tekemästä l i ­kaista
karkeistyötä Yhdysval­tain
imperialismin puolesta, se
olisi saanut siitä luonnollisesti
vihaista murinaa Washingto-nista
— mutta lämpimän kan­natuksen
ja tuen Argentiinan
kansanjoukoilta.
Kaikesta huolimatta on muis­tettava,
että mitä tahansa vai­keuksia
Argentiinan kansan
edessä nyt onkaan, vallan­kaappausten
suorittamiset ei­vät
ele taantumuksen voiman,
vaan epätoivon ja heikkouden
merkkejä. •-
Moskova. NeuvosioUitoUa
on '^pallokarttaohjus^'. Joka on
ohjusten torjunta-aseiden taVoit-
- tamattomissa ja voi lentää mihin
maapallon kohtaan*^ tahansa reit­tejä,
joille ei voida asettaa. min­käänlaisia
hälytysverkostoja, i l ­moitti
pääministeri Hrutsheshv
perjantaisessr vaalipuheessaaii.
Hän paljasti myös Neuvostoliiton
suorittaneen maanalaisen ydinrä-jäytyks^
n osoittaakseen vääräksi
USAn väitteen/ ettei nUtä Vofda
muka tarkkailla, e Mainitessaan
N L n ulkonunisteri Gromykon ja
USAn Mojovan suurlähettiläs
Thompsonin Saksaa koskevista.
n~euvotteluista Moskovassa hän
antoi ymmärtää, että Neuvostolii­ton
i a Yhdysvaltain näköliannat
ovat vielä varsin kaukana toisis­taan.
.,:
V E R T A I L U USA:HAN
Puheensa alussa Hrushtshov to­tesi,
että ihmiskunta on vuosisatoja
Haaveillut hyvinvoinnin ja oikeu­denmukaisuuden
yhteiskunnasta.
Komniunismi, jota neuvostokansa
lakentaa, on tämän haaveen toteu-liimista.
"Kommunistinen aave",
jonka Marx ja Engels kirjoittivat
kummittelevan Euroopassa, on Neu­vostoliitossa
ja muissa sosialismin
maissa muuttunut mahtavaksi voi­maksi,
jonka myös sen viholliset
tunnustavat.
Pääministeri suoritti puheensa
iilussa Neuvostoliiton ja U S A n vaa­lijärjestelmien
vertailua ja sanoi
ettei amerikkalaisilla ole syytä yl­peillä
vaalidemokratiallaan silloin,
Kun valitsijoille a.setetaan vaihto­ehdoiksi
vain joko idemokraattinen
aasi ja republikaaninen norsu. Neu;
vostoliiton ehdokkaista ci kukaan
lupaa valitsijoille maitojokia eikä
kiisselirantoja, Hrushtshov sanoi
halutessaan tällä korostaa sitä, että
Neuvostoliiton kehitys tapahtuu
kan.san edustajain laatimien suun­nitelmien
mukaan; Vertailu i Neu­vostoliiton
ja U S A n kehitysvauhdis­ta
muodosti huomattavan osan hä­nen
puheestaan.
Kommunismin voitossa kapita­lismista
on kysymys vain ajasta.
Se aika tiilee, tulee ehdottomasti,
pääministeri sanoi ja'kääntäen
huomionsa ulläoiaisten lehtimies- '
ten aitioon, hän huomautti, että '
älköön kukaan tämän johdosta'
kuitenkaan kirjoittako,' että Hm-
.shtshev vaatii maailmanvallanku­mousta
j a hylkää rauhanomaisen
rinnakkaiselon. Miksi minulla ei
saisi olla oikeutta tehdä propa­gandaa
kommunismin puolesta
siHain, kun jotkut teistä kirjoit­tavat
maailman kapitalismin puo­lesta,
hän kysyi salissa olevien
nauraessa.
Puhuja tarkasteli sitten Neuvos
loliiton kehitystä en aloilla edelli-
-Mstä vaaleista, kuluneen 4 vuoden
aikana, joista hän toista viikkoa
sitten esitti yksityiskohtaisen erit­telyn
KANSAINVÄLINEN T I L A N NE
Kansainvälinen tilanne on edel­leenkin
kireä, mutta aika, Jolloin '
imperialistit saattoivat toimia
mielensä mukaan, on Jäänyt
taakse, Hrushtshov satifoi. Impe­rialistien
on nyt seikkailunhalus-säänkin
otettava huomioon Neu-'°
vostoliiton kaikkituhoavat ohjuk-
• set. . •
Aseistariisunta ja Saksan rauhan­sopimus
sekä sen pohjalta tapahtu­va
Länsi-Berliinin aseman määrit­tely
ovat edelleenkin kansainväli-
.sen politiikan ydinkysymykset Hru-shtshev
sanoi keskittyen puhumaan
erikoisesti Saksan kysymyksestä.
Kajat, jotka Saksan demokraatti­nen
tasavalta lujitti viime elokuus­sa^
ovat alue, jonka itäpuolelle Län­si-
Saksan revanshisteilla ei koskaan
ole asiaa. Ne, jotka kuvittelevat, et-
Id Saksan rauhankysymyksen rat­kaisua
voidaan siirtää loputtomiin,
erehtyvät pahan kerran.
Viitaten Neuvostoliiton ja
USAn Moskovassa käymän neu­votteluihin
Saksan kysymyksestä
Ilrushtshev sanoi, että lännen on
ilmeisesti syötävä vielä paljon
suolaa ja leipää, ennen kuin se
löytää Neuvostoliiton kanssa yh­teinen
kielen. Neuvostoliiton vas­tapuoli
näkee koko Saksan kysy­myksessä
vain kysymyksen Länsi-
Berliinistä. Häri: ei halunnut kui-'
tenkaan Idhemhiin selostaa käy.
tyä kosketuksen pitoa Ja sen ai­kana
ilmenneitä käsityksiä, sillä
neuvottelut ovat vielä kesken, Jo­ten
niistä ei ole korrektia puhua,
Hrushtshev huomautti. Näkemyk­set
eroavat suuresti toisistaan,
sen käsityksen hän kuitenkin an­toi..
• •
UUSIA OHJUKSIA
Puhuessaan aseistariisunnasta
Hrushtshev paljasti, että Neuvos-,
tolilton tiedemiehet ovat luoneet
uuden mannertenvällsen ohjuksen,
Jota el voida tuhota ohjustentoi'.
Juntakeinoln. USAn valtavin uh­rauksin
luoma tutka- ym; verkos­to,
Joka on tehty sitä silmälläpi­täen,
että Neuvostoliiton ohjukset
mahdollisessa sodassa tulevat
'.pohjoisnavan kautta, koska se ön
lyhin* tie, on tämän Neuvostolii-~
ton "itallokarttaohjuksen" kautta
tuUut turhiksi sijoituksiksi. Oh­jus
voi tulla toiselta sUunbalta,
jopa aivan päinvastaiseltakin
kuin mitä USAn tutkaverkosto
edellyttää. .
Hrushtshev huomautti tässä yh­teydessä,
että amerikkalaiset lähet­tivät
U-2 vakoilija :Powersinkin len­tämään
nimenomaan Pakistanista
Sverdlcvskin suuntaan, koska olet­tivat
Neuvostoliiton ohjuskenttion
olevan tällä pohjoisalueella. ''Pallo-karttaohjus''
voidaan ampua seu­duilta,
j o i l l e ei voida 'asettaa min-iiäänlaisa
havaintovälineitä Hrush­tshov
korosti. Tämän esimerkin
hän esitti painostaakseen, miten
tarpeellista on hyväksyä aseistarii-äuntaohjelma
mitä pikemmin. : '
K I L P A V A R U S T E L U N V A A R AA
EI VIELÄ YMMÄRRETÄ
Kohdistaessaan sanansa USAn
poliitikoille ilrushtshev sanoi va­kavasti,
ettei tulevassa sodassa
ole mitään merkitystä sillä, onko
jokin alue kaukana tai lähellä.
Lännen poliitikot ja kansat yleen­sä
eivät ilmeisestikään. vielä tä­nään
täysin ymmärrä vaaraa, jour
ka kilpavarustelu aiheuttaa.
Puhuessaan Genevessä koolla ole­vasta
18 t a i paremmin sanoen 17
m a ^ komitean työstä Hrushtshov
sanoi Nouvostoliiton lähteneen sii­hen
mukaan vilpittömin tulostavoit-teih.
Jos U S A suorittaa uusia ydinko­keita^,
on Neuvostoliitto pakotettu
ntyös uusien > ydinaseidensa kokei­luun.
Hrushtshev huonoauiti. Mitä
tulee ydinkokeiden 'mahdollisen
kiellon valvontaan, niin siihen riit­tävät
kunkin maan kansalliset vä­lineet,
Hrushtshev huomautti. Sen
todistaa se^ että Neuvostollitoa.suo-rittamat
ydinkokeet on: havaittu
USAssa j a USAn suorittamat ko-
Koet Neuvostoliitossa.
Hrushtshev paljasti tällöin, et­tä
Neuvostbliitto suoritti äsket-täin
maanalaisen ydinräjäytyksen
— ensimmäisen laatuaan Neavosf
tollitossa — vain paljaätaakseen
vääräksi USAn väitteen siltä, et­t
e i maanalaisia kokeita voida val­voa.
Kohta Neuvostoliiton suorit­taman
räjäytyksen jälkeen USAn
atomlvolmakomlssion edustaja i l ­moitti
Neuvostoliiton maanalai­sesta
räjäytyksestä. Näin hän pal­jasti,
että maanalaisen räjäytyk­sen
valvontaan riittävät kansalli­set
tarkkailuasemat, seikan^ jon­ka
amerikl^alaiset ovat tähän asti
kieltänef^t.
Life" Italiassa
(Värikäs maaibna 3, Italia, WSOY)
Helsinki. — Myös suomenkielelle
saatettava amerikkalaisen mammut-tilehdeh
"Lifen" teossarja "Värikäs
maailma" näyttää muodostuvan ta­soltaan
melko kirjavaksi. Nyt Ilmes­tynyt
tuorein, Italiaa esittelevä teos
on nähdäkseni tähän astisista ehdot­tomasti
paras, sillä sen kirjoittaja
Herbert Kubly selvittelee.- nimen­omaan
Italian yhteiskunnallisia olo­ja
erittäin viileästi ja asiallisesti.
Kubly tähdentää voimakkaasti sitä
roikomaista eroa, joka esintyy Etela-ja
Pohjols-Italian välillä, hän tuo
myöc> esiin katolisen kirkon Jarrutta­van
taantumuksen ja suppean raha-miespllrin
laskelmoivan ahneuden.
Varsinkin juuri nyt Italiassa tapah­tuvan
.kehityksen Kubly pohjustaa
amer|kkaiaisek£i mabiiolla tavalla,
eilcfi hän kielteisyydestään huolimat­ta
sulitaudu maan kommunisteihin
aivan silla umplsokealla vihalla, jol­la
amerikkalaisia niin usein Johde­taan
harhaan.
Kublyn piirtämä kuva voidaan hel­posti
tiivistää muutamaan sitaattiin:
Toisen maailmansodan- päättyes-oli
Yhdysvaltain halUtos anta­nut
>-mniärtää, että se on valmis
auttamaan Italian JäUq^prakenta.
mhta, mikäli Italia saisi sellaisen
hallituksen Ja talousohjelman. Jon­ka
Yhdysvallat voisi hyväksyä." —
"MutU tämä apu ei sittenkäfta
muuttanut lUIian talousdämää
dleeUiBilta osutaan eikii se myös­kään
tuonut ratkabua maan his­toria
liidin oncelmlin," —• vMutU
kriotUlisdemokraaUt eivät ole teh­neet
Juuri mitään muttttaakieen
Italian - talouselämän rakennetta.
vaikka tämä rakenne on blstorlal-ltQ6Q.,
M»&iuiSs. Joka a » teHHtfHfttljti
pid«tty pystynä nUn^lUiftti iijMo-riaHlda
«Uimok^v ' '
; e t o ^ t n olkenkBiei|i^^
BfA»n rikkaudet
tebiibbii^lia&ki. töy
jat sekä JoutU^^ Ja yhä mahtavat
ari^tokftH^tlt. Joista sm»t keMioMe-levat
varansa ulkomaille sljoltetta­viksi."
— "MuBsoUnla tukeneet sa-nomalehttpohatat
Iconkolloivat yiiä
-vaikutnsvBltaida iefa(tlä, Ja eräät
aikaisemmin . fasisteina tunnetut
professorit ovat eddleen fci^rfceisBa
yliopistoviroissa. Vaildta uusi p«Ms-
,tn8lakl onidn Ub^ntalitten, hallit^
vat vaiUota roomsalaiikstoUg^
jotka eivät kunnioita jMlllttlsta l i ­beralismia.
Kirkko tukee deäso^
kraattisla pyrkimyksiä vahi jdj^U
kun se hyötyy sUtä^"
Täliän samaan, 'sarjaan iV^tuuluu
myös Kublyn maininta,' että mnu
Fiatin autotehtailla maksetaan lak­koihin
osallistumattomille työläiiine
ns. "yhtel8työpalkklota'r vnota; 20,000
Smk vuodessa.
"Lifen" sarjassa omaksutun tavan
mukaan käydään : myös Itäliä-teOk-sessa
lävitse maan kaikki puolet, po­litiikasta
kulttuuriin. Italian tavatto­man
rikkaan historian ja kulttuuri­perinteen.
vuoksi esitys muodoetuu
tältä osalta kuitenkin kovin phmalli-seksi
kujanjuoksuksi. Se on vahi lä­hinnä
Jonkinlaista koulutietojen pi-kakertausta.
Mutta vaikka Italla-teoksblla on
odottamattomat ansionsa, n i in siihen
sisältyy myös- joukko/ korkeita asia­virheitä:
NUnpä väitetään, että Ita-
Man teollisuustuotanto on kohnan-nella
sijalla Euroopassa^ mikä ei a l ­kuunkaan
pidä palkkaansa (Italian
edellä ovat ainakin NL, Länsi- Ja
Itä-Saksa, Englanti j a Ranska). Sa-^
ma^n kerrotaan, että elokuvien tuot­tajana
Italia olisi USAn jälkeen toi­sena
koko maailmassa (väliinmah-tuvat
ainakin vielä Intia Ja Japani).
Asiantuntemattomuutta osoittaa mr.
Kublyn vilpitön hämmästely, sen joh­dosta,
etta kommunistien kannatuk­sen
painopiste on vauraamassa poh-
Joise.«sa eikä rutiköyhässä etelässä.
Tartkinen lUniö on kuitenkin tyypil­linen
kautta maailman.
Kirjan suomentaja Mikko K i l p i on
jättänyt siistiin työhönsä Ilkeän kau-neuspllkun
käyttäessään Torinosta
itsepäisesti anglosaksista muotoa
Turin. Asian oli toki pitänyt selvitä
jo kirjaan liitettyjä karttoja sUmäile-mallä.
Italia-teoksen kuvasato edustaa —
vakiintumassa olevan tavan mukaan?
- r - kiitettävän korkeata tasoa.
— om Laine. K. tJ.
vuotta riiutatieH
'HK « u
' m i s l n k l / — ' ^ a t a vuotta sitten
a l k ^ jSäännöUinen liiketine Helsi^-
g i i i ' ]ä Hämeealiqnan rataosalla.
Kauniina kevätpäivänä, 17.318«^;i-höyrysi
aikansa ihme, höyryveturi'' >'
Iltiiarlnen, mahtavana ja . peloitta^-^>-
Vaha tiäSkaiipungin aS^maitö. Mät-'
kaatajat olivat juhlamielellä Ja»
öd^^vai ri^utahepM nykäisyä. '6e - '
tap^hiui. Radan Varrelle k(Adotitu-is'' '
neet • katselivat hämmästyksissään.- '.^
"hevosen - mefioa räti^aista•:tifetä^^' ='
p i t k i n / ' ' • i " ' " '.:">
'"Erääiiviiämäl8isemmä£ - kerrotaan ' ' '
lokai&e^n, kun juna o l i pötfaalta- ''-^^
niittänen ohitseen: "Vaunut ori '
l i y t ntoty. mutta missä ne hevoset' ' '
vllpyväl?' ' • -\
'lOÖ' vuotta on nyt kulunut j a
"aikamme ihme" on muuttunut J o ^ "
kapäiyäiseksi ; kulkuvpheeksi. '
^anköjidan juhlistamiseksi kautta -
niaan kaikilla asemilla nuosivat 11;' '
put !^ salkoibip lauantaiaamuna.
Merkkipäivää kunnioitettiin monbl- "'
la tavalla, mm.< 100-vuotisjuhlalla '
kansallisteatterisi^a. .' '
Isorokko laattaa
mjlioin tahaisa
puhjeta luomessa
HebinkL — Isorokko voi pidvjeta
Suomessa missä Ja milloin tahansa,
koska kansainvälinen liikenne on v i i - .
kasta; lausui Helsbgin kaupungUilää-käri,
prof. Taxmo Wartiovaara vUm^ '
keskirUkkona. Terveydenhoitolauta- ;
kunta'teki samana päivänä i ^ t i % . "
sen yleisen vapaaehtoisen isorokko-rokotuksen
Järjestämisestä helshiki-mtiiiUe^
heti sihi^ tapauksessa; ettSL-,
iartuiipan vaaran voiöaan katsoa ns?-** ''-Z
kyisesttlän lisääntyvän. Tällafaien "^
Joukkorc^otus tulee kysymykseen >^
}]am.,älnä tapauksessa, että joku xänt
jälaisen rahtilaiva "Pemgulfin" heh- '
kUökimnasta sahrastuu* rokkoon. Rok­ko
sa'attaa, kuten sanottu, puhjeta
ttlottamatta muijallakin samaan ta­paan
kuin Englannissa Ja Länsi-^..
Saksassa. . . .
SITÄ
JA
TÄTÄ
sarjafilmi "Canada sodassa" esitetään CBC:nTV:s»ä Joka tllstai-Utana 13 viikon ajan. Täasä
puolentunnin filmissä nähdäiui kuvia sekä kotirintaman toiminnasta että canadalaisista rinta­malla.
F i l m i on ajalta 1936~1S46.
YHDESSÄKIN LIIKAA
"Äiti" sanoi pikku Toivo, 'opetta-jaja
kysyi tänään, että onko minulla
sisaria ja veljiä. Minä sanoin ole­vani
ainoa lapsi."
" J a mitä sanoi sitten opettaja?'^
kysyi äiti;
Hän sanoi vain "Jumalalle k i i -
. t>r< /
SUURI RUOKAVALIO
'Uusi täyshoitolainen sanoi pöytä;;^
tbveliilleen - ensimmäisellä aterialla v
ollcsMan: '-Sanokaa, , m i t e n täällär *
pöyUi katetaan. ; Onko siinä paljon
valinnan varaa?" ;
'Kyllä on", vastasi puhuteltu.
' Täällä on sopallakin kuusi eri niv
meä;"
YS-TÄVÄTTÄ^
-Filmitähdet Barbara Stanwyclti.
j a Ginger Rogers ovat kertoman
mukaan Tiyviä yistävifi He olivat
eräänä päivänä kävelyllä Gingerln
puutarhassa, joUpin emäntä huo­mautti:
- — - A i n i i n , minun pitäisi muistaa
hankkia linnunpelätin.
'—. Mutta miksi rakas ystävä, sa­noi.
Barbara^ pistäydythän itse n i in
usein pciutarhassasi.
, KUINKAHAN'KÄVI?
— ^ O l i n p a minä hölmö, kun tila­sin
räätäliltä housut enkä huoman­nut
pyytää häntä ottamaan mittaa
molemmista jaloista.
PÄIVÄN PAKINA
Politiikan teko on tyyristä hommaa
Jokin aika sitten kerrottiin erääs­sä
torontOlaisuutisessa Ontarion
inaakuiman libeiaalipuolueen joh­tajan
esittäneen dramaattisen vali­tuksen
siitä, että oppositiopuolueen
johtajana hän on joutunut maksa­maan
$100,000 puolueensa menoja
siksi kun torypuolue ei myönnä
riittävän suuria rahartiääriä oppo­sitiopuolueen
käytettäväksi.^
Mr. John Wintermeyer, liberaa­lien
maakuntajohtaja, sanoi olevan­sa
siinä onnellisOssa asemassa, että
hän ^01 maksaa puoluejohtajan toi­mesta
koituvat tappiot, vaikka ne
nousevatkin kolmen vuoden aikana
sataantuhanteen dollariin. Mutta
liän epäili,' että onko aina saatavis­sa
sellaisia puoluejohtajia, joilla
i.attuu> olemaan tällaista pientä
vaihtokassaa käytettävissään ' t a p ­pioiden
maksamiseksi.
Näyttää muuten siltä, että Onta­rion
maakunnan toryhallitus on pi­tänyt
oppositiopuoluetta ja sen joh­tajaa
lapsipuolen asemassa.
Mr. Wintermeyer saa oppositio­johtajan
ominaisuudessa palkak­seen
vain $21.000 vuodessa.. Nyt
hän sanoo, että tämä vuosipalkka
on mennyt kail^ki j a lisäksi $100,-
OOO^vuodesta 1958 lukien tappioiden
peittämisOksiw
Tavallisep^ palkan lisäksi opposir
tiojohtaja saa tosin vielä $18,000
vuodessa Queens Parkissa olevan
toimistonsa kulujen rtiaksuksi. TSs-ta
summasta menee kuitenkin toi­nen
puoli mr. Wintermeyerln aput
laisen, t r i B o y d l l p p f e r in palkkaan
j a loppu, $2,500 lukuunottamatta
sihteeriapuialsten palkkoihin.
Jälollejäävä $2,-500 summa ei kuu­lema
piisäd alkuunkaan postin, pu­helimen
ja mijidert sellaisten me­nojen
maksamiseen.'
Meidän' myötäturitomme on luon-nolliseäti
mr.. Wintermeyerin puo­lella,
kutOn kaikkien . muidenkin
i-iistettyjen j a ryöstettyjen puolella,
joiden tulot eivät tnhdo mitenkään
riittää tililpäivästä toiseen.
Olemmepa valmiina hyväksymään
crölin toisen liberaalin huomautuk-sen,
että haiUtuksen pitäisi kulut­taa
vähemmän limosiinien ostami­seen
pienemmille kihoilleen ja
maksaa kunnollinen palkka j a palk­kio
viralliselle opposition Johtajal­le.
. ^ '
Mutta meitä ihmetyttää hieman,
miten tällaisessa tilant^e?^ Voi­daan
olla sulkematta silmiämme
sille tosiasialle, että jos -puolUeiyö
tulee näin kalliiksi — milen her­ran
nimissä öri mitään - mahdolli­suuksia
sellaisilla tavallisen kan­aan
puolueilla, joiden Johtajilla Hi
ole isiltä perittyä miljoonaomai-suutta?
Kukaan ei Muonnoilisestikaan
kiellä sitä tosiasiaa, että nykyisten
olosuhteiden .puitteissa tulfee puo-luetyökin
k a l l i i k s i . Mutta se ei tule
sitä vain viralliselle oppO«tiopuo-lueelle,
vaan myös niille -työväen­puolueille,
jotka yrittäväf^Jcäylän-nössä
toteuttaa, demoltraättisia oi­keuksiaan
j a saada: siten niyös ta­vallisten
kansalaisten tahdon ja
pyrkimykset huomioidulcäf..
Tosiasia tietenkin onkin) että mei­dän
kaksipuoluejärjestelmänune
jättää' äärettömän paljon' toivomi­sen
'varaa, niikäli on piiHe demo­kraattisten
oikeuksien .käytännölli­sestä
hyväksikäytöltä.' Kuri ^fehok•
kaan puoluetoiminnan ehtona on
pulleat rahakirstut, n i i n silloin on
jcah^la ratkaiseva sananvalta vaa­leissa.
'Teoreettiset oikeudet j a käy-lännölliset
mahdollisuudet ovat sii­nä
kovassa ristiaallokossa.
Tämä liberaalipuolueen "valitus"
0Aa%^ sellaisenaan hieman käsitys-la
s i i t t i kuinka; vaikealta on kaksi-
^tioltKeJärjestelmän oiosuliteissa —
missä''Suurpääoma rahoittaa kum-l&
aifa. hallituspuoluetta j a käyttää
i|ii|t8.^vuorotellen kyniöjuhtinaap ~
onjyöväestöllä nousta vaaleissa pin­nalle.
V M i i t l a historiah kulku on. kuiten­kin
sellaista, etterjhikään, el ede^
ralian mahti j a siihen mukautett^-
-:'(^i^kraattinen eiämSdJupksuni-me*^'
voi loppukädessä työväenluo^
nousua j a lopullista voittoa­kaan
estää.
^Thlstaiseksi on täällä Ganadassa
kuitenkin melottava poliittisessa
J b ^ s ^ kovassa vastavirrassa. On
puutteellisten: välineiden avulla
välitettävä: työväenehdokkalden
{'ijairsanonia — ja maksettava plk-kusuihniista
kerätyistä varoista suu­ret
vaalimenot.
',Täsatreivät siis ole tässä jakaan­tuneet'
mahdollisuudet, sen näkee
Jlijlliteen, , mutta kaiklcl muuttuu;
Efskfo'äeni. ei tosin itsestään, vaan
Mihs'£ajQukkdjen vaatimusten jlk'
painostuksen ansiosta.
- KänsäkouH»;';^