Vapaus, April 27, 1961

              Sivu'2 Torstaina, huhtik. 27 p.—Thursday, April 27, 1961
YAPAUS
(Vti^tl) r^: mdependen» Lat^m
OrgKi of F i m U A CanadUns. Bb-i^
Uidiea Nov. 6, 1917. AuäioDrteed
u ttooiul dass maU by A e Fäst
ÖSOce Department, Ottawa. Pub-liihe4
tbrlce weekly: Tuesdays»
Thnxsdays and Saturdays by Vapaus,
Publishing Company Ltd., at lOO-lOlt
E9m St. W:.: Sudbury, Ont., Canada./
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264:
Editorial Office OS. 4-4266. Manager
E. Suks». Editor W. SUMnd.-M8lll|ig..
address: ]Öox 69. Sudbury, OtntailCF.
A d r e r t i s i i ^ ratis v^k tpQUoi^iatL
IVan^tiefn frtt of duu^e..
- TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4it5
3 kk. 3.50
ThdysvaUolssa: 1 vk. ftOd^ 6 kk. 4.M
Suomessa: . 1 vk. diS» 6 kk. 8
Kenräalijunta. kapinoimassa
Kuten on uutistiedöissa kerrottu, Algerian kaAsaa kurit­tamaan
ja nujertamaan lähetetyt ranskalaiset tajmtumusken-räalit
nousivat lauantaiaamuna kapinaan "emätnaataan"^, siis
pr^idlienlti dj?! Gaullen hallitusta vastaan ja kas^pasivat A l -
geriaHf-ja eräiden muiden kaupunkien hallitusasemat käsiin-
__sä laukaustakaan ampumatta.
•Kenraaliön Maurice Challen, Raoul SalaninV Edmond
Jöuliätii^ih ja Andre Zellerin antamassa julistuksessa sanot^
tiinyettät heidän armeijansa "on ottanut Algerian ja Saharan^
valvontaansa". ^,
Tämä ääritaantumusta'edustavien kenraalien kapina ei
luonööUiseslikäan fullut aivan yllätyksenä. Tosiasia nimit­täin
on; että de Gaulle on kasvattanut kyytä povessaan kär
sittelemällä erittäin hellävaroen Algeriassa riehuvaa ääri-oikeKloa.
Pariisista saamansa ''ymmärryksen" ja pitkälle
ulottuneeni suvaitsevaisuuden perusteella kasvoi äärioikeis-toij
jä se» kenraalien ruokahalu siinä määrin, että he uhkaa­vat
nyt Ksöökaa Espanjan tapausten toistamisella. '
' Tilanne on epäilemättä erittäin vakava. Ranskan asevoi­mien
keiÄ3Ä öft AlgCTiassa. Siellä arvellaan olevan % Rans-kaÄ
asevoimista — kaikki parhaiten aseistetut ja koulutetut
aseivöifflatj arviolta noin 400^—500,000,miestä..Ei siis ole ihme,
väljiä Pariisissa on pelätty Algerian kapinakenraalien toi-
• m^ta järjestettävää laskuvarjosbtilaiden hyökkäystä Parii-sii
» ja koko Ranskan valloittamiseksi.
— Toisaalta näiden kapinakenraalien asema ei ole lähes­kään
niin luja, miltä se sotilaalliselta kannalta katsoen näyt­tää.
Raiiskan *parlamentti on yksimielisesti — oikeistosta
kofnmunistiseen puolueeseen asti — tuominnut Algerian ken­raalien
kapinan. Kansainvälisesti katsoen Algierian kenraalit
eivät voi odottaa edukseen sellaista puolueettomuusilveilyä
minkä avulla kenraali Franco voitti Marokosta käsin aloitta-mflOBsa
sisällissodan Espanjassa. Kapinakenraaleilla ei ole
päQoakaan ystäviä missään ulkomaassa.
f Sen Iisaksi on muistettava, että kapinakenraalit eivät väi­töksistään
huolimatta kontrolloi "koko Algeriaa". Heitä vas­tana
on voimakas ja yhä kasvava Algerian kansan vapaus-liikei;
Ja nienetettyään "emämaasta" saadun rahallisen ja
ase'ellisen avun, kapinakenraalit joutuvat hyvin pian talou­dellisesti,
poliittisesti ja sotilaallisesti kestämättömään ase-.
mi^an' — elleiväi'lie saä tuntuvassa määrässä apua jostakin
mtfusta maasta,v ja' siihen ei tällä kertaa tunnu olevan suuriar
kaan mahdollisuuksia. v
rSeh jälkeen kun ylläoleva oli jo ladottu julkaisuvalmiik-si,
i^uhistui Ranskan kenraalien kapina omaan mahdottomuus
td^nsa. Kapinakenraalit eivät saaneet asiallisesti muuta kuin
köitkeimrnM^iipseeiriston,; kiihkeirnpien kolonialistien ja 'äm-inattisotutieH
kannatukseö. Asevelvollisuuttaan suorittavat
räiiskaiaiset sotilaat kieltäytyivät Algeriassa noudattamasta
kapinakenraalien komennuksia; Ranskan laivasto ja ilma-
VQimat pysyivät uskollisina hallitukselle ja koko Ranskan
käS^a asettui tukemaan laillista hallitusta siinä määrin, että
Raniska^4 oti kenraaleja vastaan^ tunnin kestänyt mielen­osoituslakko,'
mihin osallistui 10,000,000 työläistä. K:apina-.
kedjraalit löivät päänsä mäsäksi Ranskan demokraattisen.
kansaji muodostamaa lujaa yhteisrintamamuuria vastaan ja
nim'lähtfsi heidän kapinansa omaan mahdottomuuteensa.
arvovd
entova
alimmiliaan
em
L«at»o. —• Yhdysvaltojen KuiL-bjian
kodistaman intervention epä­onnistumisen'johdosta
on USAn ar­vovallalle
annettu vakava isku. eikä
tätä voida pitää minään 'muuna kuin
räAnen tappioha, arvioi konservatii­vinen
Daily Telegraph -Kuuban-seikkailun
lopputulosta. Tämä; ar­vio
heijastelee samalla koko eng­lantilaisen
lehdistön mielipidettä
viiine päivien tapahtumiin Yhdys-v
a l t a i i P j a Kuuban vaiheilta. " Sel­västi
on nähtävissT^lehtien petty­mys
ja levottomuus, joiden syy on
kahtaalla: toisaalta aiheutti Kuu­baan
suoritetun intervention epäon-nistuiminen
pettymj^ä, toisaalta' on
presidentti Kennedyn lehtimiehille
pitämä puhe herättänyt syvää le­vottomuutta.
— Yhdysvaltain vaikutus ja arvo­valta
ovat alhaisimmalla tasolla U-2
vakoilulentokoneen fiaskoii jälkeen,
kirjoittaa Daily Express korostaen,
että tähän ovat vaikuttaneet kaksi
seikkaa: Juri Gagarintn historialli­nen
avaruuslento ja nyt,. Kuubaan
suoritetun kauan odotetun hyök­käyksen
katastrofaalinen epäonnis-tunAJnen.
Samanaikaisesti eräiden' toisten
lehtien, kvten esim: Daily Mailin,
on pakko tunnustaa, miten suurta
arvovaltaa Kuuban kansan johtaja
Fidel Castro nauttii ja miten tämä
arvovalta on entises^tään voimistu-
^TnnmnnrraTnnnnniTnnnnfg^
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
3
'^^medyn oppi"
. P o l t e t t u a a n poliittiset siipensä pahemman kerran Kuu-bä|
i vastaan järjestetyssä vastavallankumouksellisten inter­ventiossa,
Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy esitti
viikko sitten torstaina melko avoimen uhkauksen, että jos
tämän mantereen muut vallat eivät tanssi Washingtonin tah­din
mukaan, Yhdysvallat pidättää itselleen oikeuden sekaan­tua
takeen tuleen asevoimin minkä tahansa maan sisäisiin
asioihin. Se on "julkea ja vaarallinen" ohjelma, sanoi Saska-tchewanin
pääministeri T. C. Douglas tästä "Kennedyn opis­ta^
ja mr. Douglasia ei voida ainakaan vasemmistolaiseksi
leimata^ sillä hän on perustettavissa olevan uuden puolueen
oikeistosiiven ehdokkaana kansalliseksi johtajaksi.
:.• Kehoittaen canadalaisia tuomitsemaan päättävästi tämän
'^eimedyn opin", professori Kenneth McNaught esitti To­rontossa
maanantaina mielipiteen, että tämä uhkaus ei koh­distu
"vain" Kuubaa, eikä "vain" Latinalaisen Amerikan
maita, v^an myös Canadaa vastaani Jos Canada päättää kan­sallistaa
International Nickel yhtiön tai massa- ja paperiteol­lisuuden,
Yhdysvallat voi sen perusteella järjestää hyök­käyksen
Canadaan, selitti hän. Kuuban tapahtumien anta-mfehNipetusten
perusteella prof. McNaught esitti puolestaan,
että Canadan tulisi erota NATOsta ja NORADistä.
* * *
^ Mitä "Kennedyn oppi" sitten todellisuudessa merkitsee?
Sen sijaan, että olisi tuominnut Kuubaa vastaan tehdyn
epkonnistuneen hyökkäyk§en,_presidentti Kennedy uhkasi
v<$makeinoilla Kuuban lisäksi kaikki* tämän mantereen
mMla,- jotka rohkenevat ottaa sivuaskeleita Washingtonin
sia^elemalta linjalta? Hän julisti: —
••'^ ;"Jos näyttäisi joskus siltä, että Amerikan valtojen sisäi­nen
ohjelma sekaantumattomuudesta toistensa asioihin peit­tää
tai (Mkeuttaa toimettomuuden — jos tämsbi maanosan
valtakunnat jättävät täyttämättä sitöimiuksensa ulkopuolis-ta':
kögimu&istista tunkeutumista vastaan — silloin minä ha­luan
antaa selvästi ymmärtää, että tämä hallitus ei epäröi
perusvelvollisuuksiensa täyttämisessä tä'män macm oman tur­vallisuuden
suhteen."
t Korostaen samassa yhteydessä, että "me emme aio luo­vuttaa
Kuubaa kommunismille" — ikäänkuin Yhdysvaltain
pi^sidentillä olisi kaikki valtuudet päättää siitä, mitä Kuuba
sä& tehdä tai tekemättä jättää — presidentti uhkasi viime
toristftina, että Yhdysvallat lähtee yksipuolisesti sotatoimiin
tälriän mantereen vikuroivia maita, mukaanlukien Canadaa
yJi^taah, "mikäli Yhdysvaltain edut sitä vaativat".
•'f Ettei asiaii suhteen jäisi mi'tään epävarmaksi, presidentti
Kennedy selitti "oppiaan" myös seuraavasti: "Amerikan kan-sav
ei ole hyvillään siitä kun rautaesiripun tankkeja ja
leftti)kpfteita ön vajaan 90 mailin päässä rannoiltamme. Mutta
kiöban kokoinen maa on pienempi vaara meidäh olemässa-olölleiftme
kiiin se oh subversiivisena keskuksena muihin
maihin nähden. Pääkysymys ei ole Jneidän eduistamme tai
3
Oi>0 o o o « 9 0 0 O 0 0 O 0 00 0 0 0 0 0 0 : /
Matilda Revoniemi, Lac du Bon-net,
Man., täyttää lauantaina, huh­tikuun
29 pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoiovtuksiin.
meidän turvallisuudestamme,
vaan (tämän mantereen) mui­den
maiden eduista ja turvalli­suudesta,
jotka ovat nyt suu­ressa
vaarassa. Juuri niiden
vuoksi on meidän osoitettava
omaa tahtoamme."
Tällainen, puhe edustaa to­della
pitkän ja paksun seipään
ulkopolitiikkaa muita mait^
vastaan.
Hirtehishuumorisena seikka­na
voidaan tässä yhteydessä
pitää sitä, että tämän "Kenne­dyn
opin" perustaksi sanottiin
Amerikan valtojen järjestön
(Organization of American
States); sopimusta vuodelta
1948 minkä viidennessä artik­lassa^
nimenomaan kielletään
sekaantumasta toisten maiden
sisäisiin asioihin säätämällä
seuraavaa: "Millään valtakun­nalla
tai valtakuntien ryhmäin»
lä ei ole oikeutta sekaantua
suoraan eikä välillisesti min­kään
syyn perusteella minkään
toisen maan sisäisiin tai ulko­puolisiin
asioihin."
Mainittakoon, että Yhdys­vallat
on mainitun Amerikan
valtojen järjestön yksi jäsen­maa
kahdeksastatoista. Järjes­tämällä
vastavallankumouk­sellisten
hyökkäyksen Kuubaa
vastaan. Yhdysvallat rikkoi
siis näitä itse kirjoittamiaan
sääntöjä tämän mantereen val­tojen
välisistä suhteista! Ja
nyt hän uhkaa Kuubaa uusilla
hyökkäystoimenpiteillä esit­täen
tämän uhkauksensa niin
laajalla perusteella, että jossa­kin
sopivassa tilaisuudessa sitä
voitaisiin käyttää myös Cana­daa
vastaan.
Kaiken tämän jälkeen meis­tä
tuntuu, että oikeassa ovat ne
canadalaiset sanomalehdet ja
julkisuushäenkilöt, jotka ovat
tuominneet tämän vaarallisen
"Kennedyn opin". Meistä tun-tuur
että- Kuubaan 'tehdyn
hyökkäykksen jälkeen ei pitäi­si
enää olla mitään epäilystä
siitä, että Canadan pitäisi
oman turvallisuutensa vuoksi
erota NATOsta ja NORADistä.
Aivan naurettavilta tuntuvat
nyt ne esitykset, joiden mu­kaan
.Canadankin pitäisi mijka,
liittyä'Amerikan valtojen Jär-jbstöön,
jonka säännöillä ei
Kuuban kokemusten perus­teella
ole edes sen paperin ar­voa;
mille ne ön kirjoitettu.
Sanottakoon kansan yhtei­sestä
sopimuksesta, että Cana­da
hylkää ehdottomasti tämän
Kennedyn opin eikä halua olla
kerta kaikkiaan missään teke­misissä"
sen kanssa.
nut koko maailman ja varsinkin
latinalaisen Amerikan kansojen sil­missä.
Kuuba on lännelle uusi
Suezin kanava, päättelee Daily
Mail. . •
Englannin porvarillisten lehtien
apea mieliala muuttuu». avoimeksi
levottomuudeksi niiden kirjoittaes­sa
Kennedyn puheesta. Lehdet pel­käävät,
että USAn haluttomuus ot­taa
oppia Kuubaan kohdistuneen
seikkailun aiheuttamasta tappiosta
ei ole vaarana yksinomaan USAUe,
vaan myös Englannille, joka on
USAn liittolainen NATOn .jäsenval­tiona.
"Tuntuu suorastaan mahdotto­malta
uskoa, että nuori j a tarmokas
valtionpäämies, jota pidettiin erin­omaisena
järjestelijänä, saattoi teh.
dä tuollaisen hölmöyden ja sot­keutua
tuohon likaiseen asiaan."
Vaikutusvaltainen Times varoit­taa
suorasukaisesti USAta avoimes­ta
sotilaallisesta puuttumisesta
Kuuban sisäisiin asioihin sanoen,
että Kuubassa, kuten Laosissakin
voidaan kommunistien itsekkäistä
pyyteistä huolimatta kehittää täy­sin
hyväksyttävä puolueettomuuden
muoto.
Daily Herald osoittaa vakavaa le­vottomuutta
. j a huolestuneisuutta
USAn omaksuman kannan johdosta
kirjoittaessaan toimitusartikkelis-saan,
että presidentti Kennedyn ei­len
antama Kuubaa koskeva lausun,
to aiheuttaa mielipahaa hänen libe­raalisissa
kannattajissaan. On muo­dostunut
sellainen käsitys, että hä­nen
tärkein päämääränsä on saada
t r i Castro kukistetuksi.
Presidentti pitää ilmeisesti vält­tämättömänä
taistelun jatkamista
Kuuban saarella. Hän ei tunnusta
puheessaan, että he olivat laskeneet
väärin. Lehti jatkaa, että se, mitä
Kennedy sanoi eilen, on herättänyt
epämiellyttäviä muistoja herra
D u l l i i n päivistä*. Toiveita, että
hän kehittelisi liberaalisempaa ja
viisaampaa ulkopolitiikkaa, on hor­jutettu.
USAn hallitus oli ilmeisesti las­kelmoinut,
että Castron kukistami­seen
ei tarvittaisi muuta kuin kapi­nalipun
kohottaminen . Kuubassa,
jatkaa Daily Herald. Näin ei kui­tenkaan
tapahtunut. Esitettäköön
Castroa vastaan millaisia syytöksiä
hyvänsä, hän on sittenkin Kuuban
kansan enemmistölle paremman elä­män
j a itsenäisyyden symboli.
Nykytapahtumien valossa on sel­vää,
että Kennedy on tehnyt Cas­trosta
vain entistä suuremman kan­sallissankarin:
Luonnehtiessaan USAn hallituk­sen
Kuuban-politiikkaa epäviisaaksi
Daily Herald esittää vaatimuksen,
että USAn hallitus pyrkisi j o l l a k in
tavoin ottamaan huomioon kuuba­laisten
toiyieet ja tavoitteet, sillä
Kennedyn pulmana on edelleenkin
se, että hän itse asiassa sitoutui
kukistamaan Castron, joten Castron
suorittama m a a h a n tunkeutujien
murskaaminen on Kennedyn tap^
pio ja hänen olisi nyt koetettava
saada rev^nshi j a ryhdyttävä uusiin
toimenpiteisiin Kuubaa vastaan,
mutta se olisi.suuri virhe, joka syn­nyttäisi
todellisen suursodan vaa­ran.-
PARIISISTA SAMA ÄÄNI
Ranskan liikemiespiirien äänen­kannattaja
Echp.' kirjoittaa, että
Kuubaan tehty aseellinen interven­tio
antoi murskaavan iskun USAn
arvovallalle.
Vaikka U S A y r i t t i kaikin keinoin
kieltää osuutensa interventioon, se
qn kuitenkin jäänyt maailman ylei­sen,
mielipiteen silmissä tämän
hyökkäyksen järjestäjäksi, j a tästä
johtuen sen asema on nyt hyvin
epämukava. \
USA ei saanutkaan toivomaansa
voittoa, vaan USAta pidetään ylei.
sesti hyökkääjänä; Kestää kauan
ennenkuin puolueettomat maat voi­vat
jälleen uskoa U S A n olevan ko­lonialismia
vastustava valtio^
Viikkolehti France Observateur
puolestaan kirjoittaa, ettei ole mi­tään
syytä epäillä USAn osallistu­neen
hyökkäykseen Kuu<baa vas­taan.
Tätä todistavat selvästi US­An
alueella olevat lukuisat koulu­tuskeskukset
j a se aseellinen apu,
iota USAn keskustiedustelupalvelu
^ntoi vastavallankumouksellisille.
SUURIA SAAVUTUKSIA
JA SUURIA ONGELMIA
K I R J . BERT WHYTE
Peking. — kiinan 650,000,000
asukasta taisteli monia luonnonon­nettomuuksia
vastaan viime vuoden
aikana. Se o l i suurien voittojen ja
vastustuksien vuosi. Teräs-, rauta*
'ja kivihiilentuotanto edistyi suurin
askelin; maatalous laski 1957 tasol­le;
kevytteoUisuus, joka 'riippui
suuressa määrässä maataloudesta,
fti päässyt suunniteltuun tasoon.
Tiukka ruokatavarain säännöste­ly
(samoin kuin monien muidenkin
tavarain säännöstely) saatettiin voi<
maan vuoden •. loppukuukausina.
Näitä jouduttiin kiristämään kui­vuuden
j a tulvien takia. Suora nä
länhätä vältettiin, vaikka monissa
piireissä .ruokatavarasta oli puutet
ta. Koko maahan nähden sovellu­tettiin
periaatetta, että kannetaan
puute yHteisestL;
Elokuussa, jolloin odotettiin ruo:
katavarain puutteen tulevan pahim.
maksi, kaupunkien asukkaat maini­osti
vastasivat kylvämällä kaalia,
porkkanoita, sipulia j a muita juuri­kasveja
käyttämättömille alueille.
Puistoista tuli vihannestarhoja: vie­läpä
katujen kulmauksiin kylvet
Uin. Tuloksena oli, että kaupunki­laiset
. kasvattivat tuhansia tonneja
ruokatavaroita.
Tehdastyöläiset .lisäsivät maata
louskoneiden tuotantoa j a auttoivat
talonpoikien taistelua luontoa vas­taan.
Jättiläismäinen työvoiman siirto
tapahtui — noin 20,000,000 kaupun­gin
työläistä siirtyi maaseuduille
Näiden mukaga siirtyi 100,000 joh
tavaa työläistä ja näin lisättiin
maaseudun johtajavoimaa. Heidän
tehtävänsä- 1961 on: voimistuttaa
maatalouden taloudellista peinistaa,
kohottaa teknillistä, tasoa j a auttaa
"oittamaan luonnonvoimien aiheut­tamaa
vahinkoa.
Samaan aikaan raskaan teollisuu­den
alalla tapahtui edistymistä.
Huolimatta siltä, että tulvat ja
myrskyt katkaisivat rautateitä ja
hidastuttivat tuotantoa joissakin
kaivoksissa ja terästehtaissa, niin
työläiset' eivät' koskaan antaneet
perään saavuttaakseen korkeammat
tuotantotulokset kuin mitä oli ase
tettu tavoitteeksi vuoden aikana
kivihiilen, teräksen jääraudan tuo
tannossa. -
Tavoitteiden täyttämistä tulee pi­tää
suurena sosialismin voittona.
Seuraavassa on tulokset: terästuo­tanto
. 18;4' m i l j . tonnia; tavoite y l i '
tettiin 50,000 tonnilla. Tämä mer­kitsee
5 miIjo(;)naa tonnia enemmän
kuin viime vuonna.
. Harkkoraudan tuotanto: tavoite
27.5 milj; tonnia ^täytettiin j a tuo
tanto kohosi 34 prosenttia 1959 ver­rattuna.
-
K i v i h i i l en tuotanto: 425 miljoo
.naa tonnia täytettiin ja lisääntyi 22
prosentilla 1959 verrattuna. '.
Näin menestyttiin huoHiAatta
«nurista vastuksista. Tulvien takia
teräksen, raudan ja kivihiilen tuo
tanto keskeytyi Liaoningin, Shan-tungin
j a Hopein maakunnissa.
Kamppailu teknillisten keksintä*
ien, mekanisen vallankumotilcsen
sekä automatisoinnin alalla jatkui
vaikeuksista huolimatta.
Joulukuun alkupuolella Teng-huan
kaivoshallinnon johtajat K i -
'inissä jättivät konttoripöytänsä j a
menivät kaivoksiin työskentele^
«nään työläistensä rinnalla j a rat­kaisemaan
teknillisiä ongelmia. Vii­dentoista
päivän aikana tuotanto
'nousi..
.5; Shantungissa olevan Hunshanin
kaivoksen kivihiilituotanto nousi
1960 12 prosentilla^ uuden louhinta­menetelmän
johdosta.
. Kahtena perättäisenä vuotena on
maataloudessa kärsitty menetystä.
V. 1960 luonnonvoimat aiheuttivat
menet}iEsiä 80 miljoonalla eekkerin
olalla. V. 1960 120'miljoonalla eek­kerin
alalla — yl£jj[)uolella viljelys­alasta
^ maanviljelys kärsi luon­non
oikuista. ' "
"Sellaisia luonnon aiheuttamia
vahinkoja ei tunneta viime vuosi-
.sadalla", kirjoitettiin Renmin Ri-baon
toimituskirjoituksessa. Kui­vuus
oli päävihollinen. Se ei kos­kenut
Tibetia ja Sinkiang ei myös­kään
kärsinyt tästä. Kaikki muut
alueet kärsivät pahasti.
Suuren kuivuuden aikana viime
keväänä ja kesänä kahdeksassa
joessa kahdessatoista ei virrannut
vettä. Vieläpä Keltaisen joen ala­juoksuilla
ei ollut paljon vettä ja
monissa kohdin voi kahlata y l i j o e n.
Menneisyydessä sellaiset onnetto­muudet
merkitsivät nälkää j a kuo­lemaa
miljoonille. Nyt kansa, kom­munistipuolueen
johdolla, taisteli
vaikeuksia vastaan. Vaikeuksista
huolimatta lisättiin talvikylvöjä ja
sato uskotaan tulevan olemaan pa­rempi
1961.
NEW YORK POST KEHOITTAA
V A R O V A I S U U T E EN
Valtaosa Yhdysvaltain sanoma­lehdistöä
kehoittaa maataan voi
mistamaan hyökkäystä Kuuibaa vas­taan
j a ryhtymään avoimeen inter
ventioon. New York Post neuvoo
kuitenkin Washingtonia varovaisuu.
teen. Valittaessaan Kuubassa kär­sittyä
tappiota lehti samalla varoit­taa:
' U S A n laajempi toiminta mer-kitssi
katastrofia: Mikään ohimene­vä
tyydytys, jonka siitä saisimme,
ci voisi korvata sitä poliittista tap­piota,
jonka kärsisimme koko maa­ilman
silmien edessä, jos maamme
sotkeutuisi Kuuban asioihin.
Mikään suoranainen kansallisen
arvovallan menetys ei olisi yhtä
kohtalokasta kuin se hinta, jonka
joudumme maksamaan kaikkien nii­den
periaatteiden rikkomisesta, joi­den
puolesta me kamppailemme
kansainvälisissä asioissa. Laajassa
poliittisessa taistelussa sotilaalliset
voitot saattavat merkitä tappiota
huomattavasti- tärkeämmissä sodis­sa."
USA L A S K I VÄÄRIN, ^
SANOTAAN JAPANISSA
Japanin lehdistö pitää vastaval­lankumouksellisten
tappiota Kuu­bassa
U S A n suurena laskuvirheenä.
Japanilainen Jomiuri huomauttaa
artikkelissaan, ^että intervention
epäonnistuminen oli vakava isku
USAn hallitukselle. Palkkasoturei­den
johtajat olettivat, että Kuuban
kansa kääntää selkänsä Castron hai
Utukselle ja liittyy heihin,, mutta
heidän toiveensa eivät täyttyneet:
Asahin ja Mainitin kirjeenvaihta­jat
tunnustavat avoimesti uutisis­saan
Washingtonista, että USAn ja
näiden palkkasotureiden luottamus
sisäiseen vastavallankumoukseen ro­mahti
täydellisesti. Mainitin kir­jeenvaihtaja
kertoo U S A n hallitUK-sen
arvioineen Kuuban operaation
kestävän noin : viikon, minkä jäl­keen
ryhdyttäisiin joihinkin toi^
naenpiteisiin, mutta kapinallisten
tuho tuli odotettua aikaisemmin^
Mainitin kirjeenvaihtajan mieles­sä
USA e i todennäköisesti lopeta
hyökkäystään Kuubaa vastaan tä-hän.-'
International-osuusliikkeen
kokous onnistui mainiosti
A.
Port Arthur. — Huhtikuun 16
pnä pidettiin International Coope-rative
Storesin osakkeenomistajaiQ
kokous .täällä. Tilaisuuteen oli saa-punut
paljon osanottajia. .
Kokouksessa toimi puheenjohta­jana
E. Nordström.! Kokouksessa
käsiteltiin puolen vuoden toimin­taa
päättyen joulukuun 31 pnä
1961. Samalla suunniteltiin tule­maa
toimntaa.
' Pääliikkeenlioitaja Fred Parnega
esitti raportin, joka osoitti myynnin
kysymyksenä olevana^aikana lisään^
tyneen $75^956rja että liiketoimftita
-v. 1960 o l i hyvä. ' . ,
E. Nordströih esitti johtokunnan
raportiA ja korosti iiaikallisten
osuusliikkeiden suhteiden lujittu­mista
j a sitä apua, jota Federated
Co-operative on antanut paikalli­sille
osuustoimintajärjestöille.
Hän kiitti niitä jäseniä, jotka
ovat järjestäneet useita leipoma-kursseja
ja järjestäneet tilaisuuk
«sia, joissa on vaihdettu mielipitei-
•ä, hyvänä osoituksena miten tehdä
tunnetuksi osuustoimintaliike:
Raportissa valitettiin sitä kun yli
719,000 canadalaista on työttömänä
ja mitä kärsimyksiä se aiheuttaa
tuhansille canadalaisille ja kehol-tettiin
hallitusta 'vähentämään tav
peettomia aseistusmenoja, jotka
saattavat maan vararikkoon ja
käyttää sensijaan varoja -^kansarn-me
hyödyttäviin tarkoituksiin'.
Hän tuomitsi sen kun Ontarior»
hallitus saattaa Voimaan 3 prosen­tin
myyntiveron ja sanoi, että joh­tokunta
tämän^ vuoksi lähetti pro­testin
heti kun saatiin tietoon halli
tuksen suunnitelma. ,
"Osuustoimintaliike", sanoi hän,
'tervehtii voimistuvaa rauhanlii­kettä
j a aseistarlisumistaistelua" ja
keholtti antamaan auttavan kätensä
näiden hyväksi. Samoin hän kl^*'
holtti auttamaan maatamme talous­vaikeuksissa
sekä säästämään it>
semme vetypommispdaA kärsimyk­siltä.
. - ^ ' • . •
Jäsenet tekivät päätöksen vuotui-sesta
piknekin pidosta, johon lian-'
kitaan ulkopuolisia taiteilijoita^
esiintymään. Neljä päätöslausei-'
maa hyväksyttiit. -Ensiksi ;i>äatQt-,
t.iin kannattaa työttömien Ottawan
marssia j a seh tukemiseksi lahjoi:,,
tettiin $24.00. Toiseksi protestoitiin
3 prosentin myyntiveroa vastaan.
Kolmanneksi pSSlettiin antaa kaik-ki
tuki maanlaajuiselle aseistarii*
suntakampanjalle. Neljänneksi lä­hetettiin
protesti sen johdosta kun
amerikkalainen tunnettu kansan­laulaja
Pete Seeger tuomittiin van­keuteen,
koska hän ei antanut luet­teloa
niistä järjestöistä, joiden ti­laisuuksissa
hän on esittänyt oh--
jelmaa.
Päätettiin antaa 1 prosentin osto-palautusta
ja varata 1 prosentti ta­loista
valistus, j a mainostyölle.
Johtokuntaan' valittiin uudelleen
E. Pudas, E. Nordström ja mrs. H l
Anderson sekä mrs. T: Sillman ol­tuaan
pois johtokunnasta vuoden
•ajan.'
H. Raketti valittiin sihteeriksi,
E; Pudas puheenvuorojen merkitsi­jäksi,
A . Widgren kielenkääntäjäksi
sekä mrs. M. Murray ja A T . H i il
lehtiraporttereiksi.
Jälkimuistoja Port Ärfhurin sarjajuhlista
Empress of Canada
neitsytmatkaUaan
LiverpooL ^ Linjalaiva Empress
of Canada lähti täältä enitsymatkal^
leen Canadaan maanantaina. Sen
mukana matkusti 1,000 siirtolaista
ja lastisuoja oli täynnä uusia au­toja.
V
Ensimmäinen Empress of Cana­da
paloi täällä satamassa seitse­män
vuotta sitten.
Port Arthur. — Me sarjajuhlien
toiminnan henkilöt täällä Port
Arthurissa ja lähiympäristössä kä­vimme
yhteistoimintaan. Jaoimme
Qrvan kautta toimihenkilöt kahteen
ryhmään j a valitsimme ryhmien ni­miksi
-^Kyntäjät" j a "Kylväjät".
Kylväjät osuutenaan maan auraar
minen j a yhteisesti Kyntäjieh kans­sa
maata muokaten. sekä yhteisesti
kylvimme siemenen toivossa,, että
oe itää, versoaa ja sarastaa sekä
perästä tuo yhteistyömme tulokse-
.na mahdollisimman runsaan sadon.
Päämäärämme Oli seuraava. Me
-'iityimme yhteen ja -ryhdyimme
toimeen joukkoina. Käsikädessä yh­teistoiminnassa
ja reippain innoin
?ekä mieUn,- n i in nuoret: kuin vaii--
hatkin, rupesimme^ valmistamaan
ohjelmaa.V Perästä saadaan nähdä
ja kuulla korkeatasoista ohjelmaa
niin Kylväjiltä kuin Kyntäjiltäkin. -
Me kylmän ja karun f pohjolan
henkilöinä yhteisriennoin ' ja -toi­min
otimme "osaa kansalaisten edis­tysmielisiin
rientoihin ja pyrkimyk­siin,
jotka. ovat kehittäviä ja kas­vattavia.
Se onkin arvokasta kan­salaistemme
välisessä yhteistoimin­nassa
•
Täällä "Pohjantähden alla" uu­dessa
kotimaassa Canadassa jat­kamme
niitä perinteitä, jotka sjm-nyinmaastamme
olemme tuoneet ja
jotka olemme perintönä jättäneet
nuoremmalle polvelle, joka sitä
edelleenkin jatkaa.
On kiinnostavaa ja ilahduttavaa
nähdä edistysmielisten kansalais^
temme toimintaa j a rientoa kaikki­alla
yli laajan Canadan. Esimer­kiksi
näytelmien,: laulun^ soiton ja
monipuolisen urheilun alalla viem­me
eteenpäin näitä, perinteitä niitä
jatkuvasti vaalien ja edelleen ke­hittäen.
Meidän lehtemme Vapaus
•ja Liekki ovat määrätietoisesti,
säännöllisesti j a jatkuvasti tehneet
valistustyötä kansalaistemme kes­kuudessa.
Myös uutislehtcnä olem­me
olleet tilaisuudessa seuraamaan
Suomen sekä kansainväliset kysy­mykset
sekä tapahtumat luotetta­vasti
ja rehellisesti julkaistuna.
Jolle mainittuja lehtiä ei tule ke-hoitan
niitä tilaamaan j a lukemaan.
Perästä tulette huomaamaan ! itse
sekä ystävänne,, että olette aikansa
tasolla olevia henkilöitä.!' r
Kehoitan liittymään feanadan
Suomalaisen Järjestön osastoihin.
Nyt kun nämä juhlahumut ön s i ­vuutettu
palaaaune jälkeen arkiseen'
loimintaan, riiutta'ei'iaakerteille le­päämään.
Nyt alamme uuden o h - '
jelman valmistamiseen tulevan ke-'
sän Sudbuiryssa pidettävaik suur-juhlaohjelman
valmistamiseen. Ke­holtamme
Port Arthurin ja toisten
lähiympäristöjen Paastojen jäseniä
osallistumaan suurjuhliin. Juhlat
tulevat olemaan yarmaan|cin J o ka
suhteessa edeltäjiensä 'Valtavani-
Biat niin ohjelman kuin, yleisökan-natuksenkin
puolesta. Tosin se vaa­tii
suurta uhrautuvaisuutta j a toi­mintatarmoa
monipuolisen ohjel­miston
valmistamisessa. Myös etäis-^
ten paikkakuntien asukasten kor­keiden
matkakulut vaativat paljon
varoji, joka on hankittava haalitoi-minnalla.
P i i r t e l i eräs kylväjistä L. H. P:ä
SITÄ
JA
Ulliini
S E L I T YS
William .saapui kotiin molemmat
silmät, mustana;
"Jälleen tappelit", sanoi äiti. " E n ­kö
sanonut, että laske sataan sil­loin
kun menetät mielenmalttisi?"
"Tiedän sen", vastasi William,
"muta toiselle pojalle äitinsä sanoi,
että kun menetät malttisi, n i in las­ke
viiteenkymmeneen."
PÄIVÄN PAKINA
Tasan eivät {(äy onnen lalijat
Suurenmoisesti onnistuneen ava-l Ien Dullesin kannettavaksi, vaikka
ruuslennon jälkeen sai Neuvosto­liitto
nauiltia ihailun, "good:_willin"
ia onniltelujen ihanassa auringon-paislcessa
koko: viikon.
Mutta toisin käyi heti seuraavalla
•iikoUa Yhdysvalloille, joka-i'Gua-
-temälah" jälkien tarpoen yritti k u ­kistaa
V a s t ä vallankumouksellisia
hyysäten j a auttaen Kuuban l a i l l i -
iien hallituksen.
Kuten tiedetägin, tarkoitus oli
lyödä Kuubaa ällikällä, panna toi­meksi
sellainen asevoimien j a pro­pagandistien
rytäkkä, että Kuuban
kansa olisi sortnnut paikalla.
Mutta väärin laskemisesta on kat­kerat
jälkilaskut: K u n Kuuban kan­sa
e i noussutkaan vällankumousbal-litustaan
vastaan, kuten oli lasketta
ia toivottu vaan ryhtyi puolusta­maan
sitä 'päättävästi, hiin vastaval-
(ankifmousyritys päättyi veriseen
fiaskoon.
Rajan eteläpuolelta nyt tulleissa ^
uutistiedöissa myönnetään;,avoimes-ti,
että vaikka presidentti Kennedy
ioutuikin tämän kufjan hyökkäyk­sen
johdosta erittäin vaikeaan asfr^
maan, n i in hän ei kuitenkaan halua
tSIJrttää syytä vakoilujohtajansa AI-
<iänen sanotaan antaneen '.tieto­jensa"
perusteella ne"neuvot" joi­den
perusteella nuoren presidentti
Kennedyn hallitus nyt '^poltti s i i
pensä".
Yleinen käsitys on J i u i t e n k i n se,
etlä Yhdysvaltain vakoiluhallinto
'Central Intelligence Agency) ja
sen johtaja, mr. Dullesv joka käyt­tää
vuosittain $7,000,000,000 suu­ruisen
salaisen fahaston päivänva­loa
kaihtavaan toimintaansa, oli tä­män
suurmunauksen todellinen isä.
Dullesin sanotaan neujjironeen pre­sidentti
Kennedyä, että nyt on toi­minnan
hetki. Mr. Dulles antoi nä­mä
fneuvonsa" niiden' vakoilhtieto-
]en peruisteella, mitä hän o l i Kau­hasta
saanut ja kuten urkkijat aina,
ne olivat varanneet mr. DuUesille
juuri sellaisia "tietoja" mitä hänen
korkeutensa halusi.
Vaikka Yhdysvaltain hallitus yrit­ti
epätoivon vimmalla, peseytyä
maailman yleisen mielipiteen sil­mien
edessä tästä likatahrasta, niin
Kuubaa vastaan tehdyt hyökkäys-valmistelut
olivat kuitenkin siksi
laajakantoisia, ettei niitä voitu
«nää pitää salassa. Monet amerik-kalaislehdetkin
3julkaisivat etukä­teen
raportteja siitä, miten Castron
hallitus aiotaan Kuubassa kukistaa.
Vastavallankumousyrityksen epä­onnistuttua
saatiin päivälehdistä
lukea tietoja, joiden mukaan mr.
Dulles oli jo vuonna 1959 saanut
National Security Councililta va^
paat toimintaoikeudet Kuubaa vas­taan.
Mr. Dulles valtuutettiin'
käyttämään Kuubaa vastaan, näin
kerrotaan, "Guatemalan formulaa"
ja kuten muistetaan, Dullesin va-koilularjestön
avulla kukistettiin v.
1953 ^Guatemalan hallitus, joka ei
ollut mieliksi Washingtonille.
J o viime vuoden kevätpuolella
«anotaan aloitetun kuubavastaisten
»astavallanknmoukselKsten sotilas-h
arjoitukset Guatemalan kolmessa
maakunnassa. ' ;•
Mr. Dullesin johtama USAn va­koiluhallinto
nimitti kuubalaisen
kapteenipakolaisen, Manuel Arti-men,
sotilasoperatiojen johtajaksi.
Hänen "armeijaansa" värvättiin
vapaaehtoisia Los Angelesista, New
Yorkista jne.
Times lehden kertoman mukaan
CIA — USAn vakoiluhallinto —
maksoi $135,000—$500,000 kuukau­dessa
Kuuban vastavallankumouk­sellisten
toiminnan rahoittamiseksä.
Puolitoista' vuotta kestäneen kiih­keän
valmistelun jälkeen ruvettiin
sitten v a s t a vallankumouksellisen
"vientitavaran" tuella ja avulla
Kuuban hallitusta kukistamaan.!
Selvää, on, että vastavallanku­moukselliset
taustamiehineen. odot­tivat,
jotta tilaisuuden saatuaan
kuubalaiset nousevat joukkomitassa
omaa hallitustaan vastaan — yhdys,
valtalaisten suurkapitalistien riisto-oikeuksien
palauttamiset hyväksi.
Mfutta vaarinpa laskivat.
Tuloksena nähdään nyt sitten
Yhdysvaltain hallituksen arvovallan
romahdusmainen lasku. Ja sen s i - '
jaan, että olisi kukistettu-Kuuban
hallitus, se on nyt lentistä lujem­missa
asemissa. Ja koko maailma
kysyy, että miten voidaan Yhdys­valtain
ylimainostettuun ''vapaus
denrakkauteen" enää tämän jälkeen
luottaa, ellei Washingtonin vapaus-;
periaatteisiin kuulu ensimmäiseksi
j a ! viimeksi yhdysvaltalaisten mil-loneerien
'vapaus ja oikeus" riis­tää
mielin määrin muitakin kanso­ja?
Sanotaan, että ihmiset oppivat
usein vasta katkerien pettymysten
perusteella. Toivotaan nyt sekS
Yhdysvaltain kansan ja valtion että
koko ihmiskunnan etujen vuoksi et- -'
tä "nuoruudestaan" mainostettu
presidentti Kennedy ja hänen halli­tuksensa
olisi oppinut suhtautu- .
maan varovaisesti vakoilupäällik-könsä
" t i e t o i h i n " ja kaikenlaisiin
Sotaisiin seikkailuyiin 'yleensä.' >^ '
S i l l o in olisi toivoa siitä, että täl­laista
fiaskoa tai sitäkin pahempaa..
ei provosoida Washingtonin
mesta. — Känsäkoura.
toi-