Vapaus, April 21, 1956

              Sfifte Xaoaniaind, hvhiik. 21 p. ^ Saturda^r. Afjril 21.19561
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
.JfDee Pcpaatnxn^ ottama. PitfK
«betf lltrfec «eckSy; Tbetdayiy
tbaattojv »od Sfttordajs tv V«fMH»
TeicuMnMi^ 8 i » OfOer O0 «-«IM;
ISdUoriMi CtOet 06> i M ^ ; tfaJiMcy
«ddra»; Bo» Sitdlnvy, O|>ttrio.
TmaMioo free of dMiixe,'
t f L A U S H J N N A T ;
CaosdMNi; 1 «K. 7 i » « kk. 9 7»
^ fkk, 2 «
yiidjsMlMin; s «k. «00 « kk. 4JO
i^BOI^äMr^^ I ^ kk, 4.15
kortit poydsUIa
'Kuten on sudbuiylaisiisa uuiist^edoiäsamn:^ icerrotiu, yhdyival-
^VSiAsm rahamiesten ombtan»a Jnco, joki tuotti Sudburyn alueen luon-noölresursskn
ja sudburylaistcn työläisten kustjjnnukseDa Wall
, $lr<^ttft ygrreHz olevissa virastoissa istuville o akk3eniwnistajilfe lähes
t^sauläii^ miljoonan dollarin voitot: vJime vuonna, on vedonnut Ontarion ;
^maakunta^Iittiksen alaiseen kunnalHsJautakuntaan siinä mielenä,
''fttajnooiil^uppalat; Copper ClHi ja Frood vapautettaiiiin verotuk-
^^{9,t^as4n alueen vanhainkodin h>väksi.
' Titta, sellaisenaan paljasta^ Incon kortit taydelFsesti. Samalla
rte^taa^x)sioIt'taa miksi sellaisiel sanavalmiit {Kiliitikot l;uten Sudburyn
^if^^uni^v]^^ muut, ovat olleet tämän alueen kun-,
-jtiieo^yhdistämisasiassa hiljaa ku!n hiiret loukossa.
iy-T*'Kysyniys vanhainkodin menojen kor\'aamise£ta on itse asiassa
']p)£kktiseikka, Incolte se, ci merkitse mitään. Mutta samalla kertaa se-
'^p&'en$iltiokkaisea tärkeä kysymys nikkel'alueen kaikille kunnille ja
Tjaiaiselle veronmaksajalle varsinkin silloin^ jos kuntiemme yhdistä-fiUnen
tulee toteutettavaksi, kuten nyt on £uunn'teltu.
''dlta kaivoksa ei voida veroittaa, kuten verotetaan tehtaita, liikelai-
.tUAsia. ja yksityisasuntoja kunnairsmenojen peittämistä varten. Niin ^
'ejKiöifceutettu kuin tämä kaivoslalu onkin^ kaivosyjitiöt pitävät sii|ä
^ juon^oliiseeti äinni ^kynsin ja hampain. Juuri tämän perusteella ov^t
-^[o^^^puofustavat paikalKset jroliitikot selittäneet, ettei Incon omai-
«Uitks^ voida muka veroittaa ilman, ettei maakunnallseen lainlaadin-
^'iaante^ä mujutpksia kaivosomaisuuksicn verotusoikeuteen nähden.
Toisaalta pidetään Canadan laki\'oima'sena niinsanottuja "en-
^^i^kojnätqksiä'' eli ''ennakkoratkaisuja". Tässä stibteessa on itse
Jttj^con, tofmf^ta/fehty -lakivoimalnen "ennakkoratkaisu" sit^n^et^ä
" föc4Vui verottanut Copper Cliffin sulattoa ja rikastamoa tämän oman
kaiij^alansa^ kunnallismenojen x>eittäm:starkoituksessa! Toisin sa>
iK»in;'|n^' on omalla '{Päätöksellään ja ratkaisullaan tehnj^t/^ennakko-i
ratj^isuni^^ stin^ mielesi^ä, että ainakin^ Copper Cli/fin sulattoa ja ri-l
ka^taipoä voidaan verottaa- kunnallistarkoituksia.vartenr
] '^»Täl/^incnöli t:lanhe pari vtiotta sitten jolloin kehittyi kriisi tä-'
s .kalaisen vajiibainko^in finan^siitilantecss^. Silloin tuli tunn^ Ontarion
l n^^kunn^ amma)t:taifoi5et veroarv oitsijat. He totesivat siflöin, että
pl^iper, Clifftn ja> Froodin osuus vanhainkodin menojen maksussa on
- ^van liian piejfii, sillä Incon'omaisuuksien arvo Copper Cllffissä ja
; .Iproqdlissa^dn tasaluvuissa yhtä s^uri kuin on Sudburyn ja >rcKimin
[ 4äiÄ>Ätojen yhilUMlaskeib a^^^ . . '
I ' ' '''Tämän uuden^veroarvion'i)eru$lee<Ia joutuivat Incon kauppalat ~
^j^aksai|ipn''huonf^ti:lvasti ^uurqmman o&an vanhainkodin menoista;
|e tijiif)^qinen-,]a|mV?^^^^ jä McKimin veronmaksajille. !i|,uttj^
'l^^symyksefSä gillo1ttk!il' vain jbltakin- kynimeniatuhausia.dallaceita
maan. ' " " •
asiasta "ja väittää, e^lä' ^'1<unhat' -
kympienistäituhansista
i ,^pl%dta^<IMutta sil^s^että se pelkää keskustelun ja suunnittelun'alai-
I sena olji^aa Jii|dielialueen kuntien yhdistämistä nimenomaan tämän
I "ennalkoratkat^un*! lakiyoimaisuudcn takia. Sen l.tkimiehet katsovat,
) ka|en'oyat'iyuväen eidltiaajät viime vuosien kunnallisvaalitalstelujen
yjhteydessä korostaneetye^
sieft il^rovelvbHlisuudedta on jo ratkai:^lu asia — ja että tämän ennak-l
koratkaisun perusteella niitä voidaan verottaa aivan «amalla tavalla
1 Icuih verotetaan tehtaiden, liikelaitosten ja kotienomistajicn kiintei-
,mi$tÖjä. tämä tarkoittaa nykyisellään ollesa, että Inco joutuisi yhdis-t
t€t5>^ kunnassa maksamaan kunnallisveroa ta.'>aluvuissa 50 miljoonan
^ dollarin omaisuudesta; eli satiiasta kiinteimisiöhuAmasta, minkä jou-
; iVcvsA äudburyi) ja ^IcKimin asukkaat yhteisesti maksamaan. Dolla-
^Mctissa ja senteissä laskien se tarkoittaisi sitä, ittä Inco joutuisi kun-v^
tie» yhdistämisen perusteella niaki>amäan kunnallisveroa kaksi ja
^ puoli «miljoonaa dollaria, eli osapuilleen saman määrän minkä Sudbu*
t ryn 'ja McKimin asukkaat joutuisivat maksamaan. Käytännölliseltä
;^ kähfialta katseen se tarkoittaisi sitä, että kuntiemme palvelusta voi-
^2^isiin parantaa yhdellä neljänneksellä ja silti o!is:^ m
laitaa kptienomistajien ja pikkiiUikemiesien verotaakkaa yhdellä ncljän-
^nekscllä nykyisestä:' Juuri tällaista ratkaisua nikkclialueen asukkaat
haluavat ja vaativat/
t Mutta vaikka 1nco> kahmi osakkeenomistajilleen viime vuonna
t 100'miljoonan dollarin ^itot, niin se ci kuitenkaan halua luovuttaa
^ vaivaista kahta ja puolta miljoonaa dollaria nä;den kuntien hyväksi,
mistä se jättiläismäiset voilto^sirtkonsa kahmii! Juuri tässä mielessä,
välttyäkseen kaikesta edesvastuusta nikkelialueen kuntien menojen
> suhteen, Inco on nyt vedonnut Ontarion kunnallivasiain lautakuntaan
py3mnbUä,ettäkum9ttaisiin sen omiin toimenpiteisiin perustuva Incon
kauppalain verotus vanhainkodin ylläpitämiseksi»-—-koska siten tulisi
kunMituksi: 1^
fncpn laitoksia voidaan verottaa suunnittelun alaisena olevassa' yhtei^
sessä kunnassa.
;.,^Tässä yhteydessä palaa mieleen se ylimielisyys mUIä Inco on suh­tautunut
kuntiemme todella häddna]a's?en asemaan.
2 Kuten tiedetään, Ontarion maakunnan terveyivlninomaiset ovat
I määränneet, että Sudburyn/ McKimin ja
;*jl[y^^, pääoviin toimen'p'teisiin juomavetensä turvaamiseksi.^^^Käy'
£«|f^q(l:5(5tl katsoen tämä tarkoittaa sitä, että on rakenneltava'^uudel
^likävieiyianlaitteet, jotka Kilbornen-yhtiön tekemän arvion mukaan
tu|ev^t;ttu^I^amaan noin ö—8 miljoonaa dollaria. ^ , • •
M^klllepantavaa on. että n.s. Rilbornen raporlis^ ehdotetaan,
'jotta Incon osalle tulisi tästä menoerästä maksettavaksi aiiioabtaan
kaksi prosenttia (2% ) eli kaksi senttiä dollarista. Toisin sanoen, koko
likaviemärllaitoksen- rakentaminen, tai tarkemmin sanoen 98 s^^
dollarista jäisi'kotienomistajien ja liikcmie.^ten maksettavaksi.
^ : Mutta peläten ilmeisesti uuden ennakkoratkaisun syntj-mistä
Inco on tähän; näinkin edulliselle es-tykselle viitannut kintaalla. Kun
esim. Kilbomen raportin tutkimista varten kutsuttiin äskettäin kjin- '
tien yhteinen neuvottelukokous, niin siellä ilmaistiin, että Copper
Q FroodUIe oli myös lähetetty kirjeellinen: kutsu. Sen lisäksi
oli sikäläisten viranomaisten kanssa keskusteltu asiasta puhelimitse,
kuten kaupunginjohtaja Murphy selosti. Mutta Copper Cliffin ja
Froodin edustajat "loistK-at poissaolollaan".
Kuten sanottu. Inco on lyönyt korttinsa pö>-tään sanoen: "ei mi­tään
myönnytyksiä".
l \ T"äinä seUttää myös sen, miksi nyt käydään niin voimaperäistä
jaHcerrassaan periaatteetonta kampanjaa Mine-MiH udiota^ vastaan.
^ka'on ehkä,voimakkaammin kuin mikään muu järjestö vaatinut,
. «ejjtä Indm pitäisi maksaa kunnallisveroa, kuten sitä maksavat botien-t
cmä^atja kaHiki muutkin Idinteimistojeti otnlsiajat.;
SYNTYMÄ- I Ensimmäinen askel aseistariisu-mfseji
flf^äkfl kaikkein larkeiii : Un ayirt, Toroctosta. täytti ke»-
^iivAtlom. huhtriuan'». pnä €0
; vuoti»'
I Alex f^nsönen, Kapu^jca^ingi^
f täyttää /fvnnuntaina, hu|itUcuun 22.
pai Ti tvottz.
BrJtanoJa» Ja 3tom*an esiU^hesEä j
uuden ytaettm «uunnltelinaa MYh' \ iiVPMulaim aJu^Jcsl^^idla^;^^
kumplkio omat ehdptnlr»fn»ä ITK^nj eeseen:ln2uialsi m;(ö$ molemmat osat
. ^ , . . . . ' äsel£t3tfil5U3iinralIotomnan uudelleen' SaJbasta kutii xnyöstla «en naapuri-
* ^ f ? ! ! f ^«ukulaistea Ja tutkivien ^ kotouksen ensJmxn^iset. maat. Kmä ehdotus «aanee ensJä-onnento^
votUÄJm, | kymmenen päivää oivat tapaUluma-1 de*sä Britannian kannatuksen. aUIä
I t i k k a i t a . Maailmanlaajuisesti ollut I ee penistti^^^^^
tUaI$tiu« vcjTäta eri vaIt<^cant5mIeUp^ ngv^s^erittem^^
I teitä jä päättää kuinka pitkälle ice jfeuro^^^ ^dottaa koi
] ovat sopu3!oinnU£sa kansojen'^vaati' | mea^asestariUu^
ffiusten kanssa, Joticakas^atHbalua- j yd.n3£eMen .hetisobtaiien kokealon
vat, että aseistamlskilpaila iöx^tettal- Isjeäa^j^
; oleville;' aseyoimilTe
assMm.} palauttamisesta kolmen: kuu­kauden
kuiiiesza ja iotilacbcdjetcien
vairVjitäntinm 15 prosenttUa v. 1955
tjadjeteista. jotka varat käytettäisiin
rKyenoiT*; Kuinka •kauj£ana''Su(l
rjrn'^' kaupiingista' on'<«lkäläIneii' ien-toa
«!ma Ja minkälaitölla kyjdillä siel­tä^
^jääseeSudbur;^? Täällä tuntau
olevan epäselvyyttä'' matkustusmah-dori^
uUksista; a:imminsin asukas.
Vastaus: nicäläinen lentokenttä on
16 mailin päässä Sudburyn koUlIfpuo.
leUar Kuljetus^ kaupungista lentoken-:
tälle {ja sieltä katipiitikiln) suorite­taan
"iimpuslnllla" ja tästä auto­kyydistä
maksava)^matkustajat $1.25.
[Mitä muut ss^ovat
ONKO TSTXVrrS TODELLA
i'HKAKSI YBDYSVAIliOILLE? -
' Ceylonin äänestys on "vuorostaan
vetänyt Cadillac-kabinetin naamat vi­noon.
^ '
' Eikö Cey'on oHutkaan'niitä, jotka
saavat Amerikan apua? ;Elkd Ceylon
luovuta asemia SEATO-valtojen, sel-laäten,
k u n Britannian, käytettä­väksi?
' "
.Eikfi- meidän - sanonmlehdistöi^
nimittänyt: John Kote]awalaai; eroon
joutuvaa cpääinlnlsteriäivi^
parhaimm^ät; kommtmistivastalseksi
talsteUjaksi?
Eikä. 'iokO;' suurpääoman; leiul^
ole hlirraiinut Efotäawalalle sen Joih-dosta
että l ^ n / vastusti; kilnal^
kommimlsteja-^fU}dtfngin; konlerensr:
slssa? , ' ,
Mitä ne kovakarofset, jotka ovat
ohjanneet r £isenhowem uTkopolltiikt'
kaa, eivät ymmärrä, on se. ej^tä juurt
ne ovat syitä miksi Ceylonin kan»i
h^iäsi: vvKotelawalan : ehdokasilstdti|
vaaleissa. - 4 /:^y&mles-Ete^
Terveyden suojelu
Ori kulunuC viisi' vuotta äiitä, ^^m.
Bulgariassa'saatettiin'Voimaan mBlC-suton
lääkintäapu' väestölle. < Tän^l
aluina on rakennettii 44 uutta satr^^^
laa:kaupungeissa ?ji^' 2d0. piirlsalnia aA
maaseudulla. Potilaspaikkojen''Jukii
on lisääntynyt yli 20 prosentilla: On
lisääntynyt myöskin ambulanssien; ja'
hoitoloiden luku. Maaseudulle on
avattu 187 uutta synnytyslaitosta:-.:'
luvun 'isäämis^n kanssa: on koulur
tettu paljon lääkäreitä, välskäreitä
ja^ muutta lääkintähenkilöktintaa.
LääketarveteolUsuus on ^ saavuttanut
tjössään hyviä tuloksia. On raken­nettu
penisilliini tehdas. Joka tyydyt­tää
nyt täydellisesti tasavallan peol-sUliinitanieen.'
L^kUitäverkoston
laajentaminen on sallinut parantaa
pa jon väestön lääkintäpalvelua.
Kalkkiin suuriin teollisuuslaitok­siin
on avattu lääklntäasemla. Teolli­suuslaitosten
lääkintäasemilla on nyt
lääkäreitä monta kertaai enemmän
kuin eimen.
:KaikkKn näiden toimenpiteiden tu­loksena
kuolevaisuus on nyt tasaval­lassa
pienempi vkuin'' £ä;glannissa.
Ranskassa j%123idysvalloissa.Kuo.9r
vaisuus tuberkuloosista on a'entimut
viisikertaisesti. Syntyväisyys onr kor
honnut huomattavasti ja väestön
kasvu on vkäynyt pai jon : nopeam­maksi.
siin Ja tulisi lopjm kymmenen vuotta
kestäneestä pyaähdystilaaia.'*
Huolimatta kaikesta x i i i ( ^ h^
lausua kiittäviätsanoja' undesteiing^
lanti'as-ranskalaisesta suunnitel­masta
länsimaiden^ lehdet ovat-enem­män
tai Vähemman yksimielisiä siitä,
että se metUtsee takä-askeita, ver­rattuna
maaliskuun 29. i>ä^
esitettyihin englantllais-rattskalai-sim
ehdotuksiin. Vaikka tiutta suun-mtehnaaptfletäan
kultaisena kesklUe-nä,
eri ajatusten synteesinä, i^itä
^uttuuiiseita perusteellisia^ ominai-1
osuuksia, jotka muodostivat.aikaisem­pien
ehdotusten p^äasiallisimman hy­veen.
Eshnerkiisi,silnä;ei'telulä min­käänlaista
mainintaa visseistä rajois­ta,
joihin ehdotettuun^ sopimukseen
osallistuneiden tulisi vähentää asce'*
liset V voimansa. Aseistariisumisen eri­näisten
'asteiden'; rajat ovat käy­neet
yhä epä8e'vemmiksi.;Sen:>lisäkr
si, uudessa englantilain-ranskalaises­sa
suunnitelmassa on useita varafik-sia,
Jotka teUsivät mahdolliseksi vaik­ka
ininkä ' ^sopimuksen ~ kasittäiään
kohdan:.-'tai rajoituksen kiertämisen.
Siksi ei ole olemassa- sen'?enempäa
syytä sanoa sitä : eri kselstazilsu^-
katsantokantojen synteesiksi kuin'^a-noa
puhdasta Vettä viinin ja etikan
synteesiksi!; *
; Usea lehdet ovat jok­seenkin
avomielisiä siinä kuka on vas­tuussa
tästä peräSntjrmisestä. Taval­lisesti
hyWn tietoinen Le ^onderlehti
Sanoo; kainoste'ematta. ettäv Tarilsin'
ja Lontoon .'hallitukset ovat -seuran­neet
Yhdysvaltain esimerickiä ja ovat
perääntsmeet tähän pisteeseen^^iv,^
länsivaltojen — enemmän Yhdys­valtojen
kuin' englantilais-ranskalai-sen
k u u d e n suunnitelman perusvika
on siinä, että^siinä ei varata min-käänteista,'
mahdollisuutta r puheista
tekpll^in'/<ii:rtymi£elle^: ke^^^
käi^nnöliiseentoipiUntaan.: i^irtymi-selle^
Pä^ös^en toteuttaminen'^
siloppiunattomastf; tuomiten' kausat
aseia^amiSki pailun ilmapUriin monix-si
pitkiksi vuosiksi- Voisimme tehcia
näisk M t u i ^ i t e i ^ i a sei^^ 'jphtö^k-'
. töksen.^ että ase^tariisumiuen on Vain
akateeminen kys^ihys eikä 'Sellainen
pqlttäva ja tämän hetken "ongelma
rkum se todellisuudessa on. Yhdysvalr-latv
esimerkiksi ehdottaa; ettk suun-initelmantäytäntöönpaho
pitäisi r a -
ijoittaa vain todistavien kokeilujen
ahielden perustamiseen, Joilla kolceUr
rauhallisiin: tarkoituksiin; V • •
Sellainen,-'lyhyesti s3nottuna,T^
Neuvostoliiton-suunnitelma, se 'avaa
inidet mabifollisuudet^ a ^ ^
ongeln^'tatkaisemiseksl ja sa'111 on­gelmana
osittaisen ratkaisun odotta­matta
ongdman-ratkaisua kokonai­suudessaan.
Länsimaiden: lehdistön ensinmiäiset
: miellpIdeiliAaisut y osoittavat, että
•Neuvostoliiton•ehdotukset ovat.teh-neet^^
uuren vaikutuksen. ;Vaikutus­valtainen
DielVelt (iänsi-Saksa> sa-noo>
että ^ensimmäistä kertaa: on ilr
mestynyt :reallnen- sävy aseistariisu-mläceskusteluissa/'
S^nce Presse i l ­moittaa;'
että '"asiantuntevatpiirit.'
WashIngtonissa-: tiskovat Neuvostoin-.
ton'suunnltelman olevan '.'varman: to­disteeni:
Afoskovan h'alusta^ edistyä:
aseistariisumisen tiellä." ' -
:. Jotkut; sanomalehtipto
pyrkiväti^äi'emäan suunnitelmaa Ja
kehittämään slta' vaikutelniaa, että
Netivostöliitto olisi perääntynyt a i ­kaisemmasta:
asemastaan -ydinaseiden
kiellon suhteen. Lontoon Observer
kuvaa 'Neuvostoliiton esityksiä';'seik­kaperäisinä
ja - todellisuuteen perus­tuvina
mikäli tavalliset aseet ja n i i ­den
kontrolli: on kysjmiyksessä, mut­ta
miltei ylenkatsoen ydlnasefden p9'
gelmsn." Daily Express vielä vdijaa,
että. f Neuvostoliitto vastustaa suun-niiehnia
ydina^istari.£umiseksi täs»
sä vaiheessa."
Että nämä väite jnät ovat ennakko­luuloisia
Ja peimteettonua on selvää­k
i n kaikiUe Jotka ^aiy^ul^yat tittki-maan
NeuvoEtoliiton suunnitelmaa.
Neuvostoliitto toistaa ta.$$äasi3kiriasr
suv että. se kannattaa, kuten aikaissm-ro"
nkin< ydinaseiden kieltoa Ja poista­mista;
; £hdottae!5aan yksinkertai-äloi"-:
ase­voimien
väheniämistä- koskevasta so-;
pimuksesta: Neuvostoliiton tarkoituk­sena
on eteen, rumateiden esteiden
pc^tan^nen' ja; pysähdystilan voitta­minen.
Todellisuudessa; juuri ne hen­kilöt;
jölka ovat ^>ltäneetT^^^
Iännen:.turvan'takaajina; vastustavat
niiden kieltoa;^ i
•0usi Neuvosto'iiton suuxmitelma: on
arvokas - juuri sen takia.' että se on
todellisuuteenBperusturä.:'s^ tekee
maihdplliselcsi a^^Istariii^unlsen ongel­mana^
k|ytännölliseb ratkaisun. Ja
juuri tämä on' tällä hetkellä tärkeintä
sillä osittainenkin sopiminen selven­täisi
ilmapihrlä j a vahvistaliä valtojen
välistä luottamusta; "^yt on tilaisuus'
sanoo: Lontoon 'Daily- Herald, "löytää
sopim'Jsperustav jostain ' "osittaisesta"
aseistariisumissuunnltelinasta.'^ •
-Länsi, vallatf ovat jo-vuosikymmeniä
kasvattaneet sitä uskoa.:.että aseista­riisuminen
ön ratkaisematon-ongelma;
Onvalka karkottaa tämä harhakäsite
j a ryhtyä käytännöllisiin toimenpitei­siin
aseistamiskilrallun lopettamisek­si;
- ; Osittaisenjiin. sopimuksenV arvo
piilee siinä, että s e olisi' ensimmäi­nen
käytännölinen: askel ja: Juuri en­simmäinen
asiel on suurimerkityksel-
Usin. :3lauhaa rakastavat kansat vaa­tivat
ja odottavat, että tämä askel
otetaan: Y K : n aseistariisumiskomis-sion
ali valiokunnassa.-'-^ New Times
NÄKÖRADIO PUOLASSA
pubaltelevai jö
Ceylpnissa
CMnniv. ^ - . « e y l a i t i i r «ndL
Job^ma liaUitBii t&m.:iMfUi'
bDbtik, l i . iw»>riwlUM
BttawC«ylonrw.>ajwTbh^ aate>
uamiieit'ii a»clii|et»~»ngtantnah-ien
annoncso^tiuteD nySnläiniseii
HgqffjMr igtl^ tomnUina, egdm-vaään
istant<ms'«en'*Älkcäi.
fcmi Batldatsnalke pääsi viraltaan
ä kett3^']^>nte^rfsBs' vaateissa:
Se päätti ni?ös beboUtaa kaikkia
- CeylmiJnnlkomallto olevia vfral-^
Iida edastä:4a UpettäBs^
holipltoisten iaaa^lvn UrjoUaplr. t
sen Tifa^bVIa vtftaj^^pkfdUa^ Edns-tojaliBoneessa,
.senaälfega -j^' par-
; lamoihin: lavintolassavolevatbaa-
SITA
TÄI
EnBjmniätnfn oppl&j'; "Taerv*
rahalla ja'katro*^an mitä teb
änä atana."- j ^
Toinen oppUaa: '9iiin vain, Jo;
:ee klaa .a^^^nliQ haemme tyttöjä
jKbxK jos kniiinib tliio nenenun-i
n ja Jos se Jää j^jälleen niin c
me kPtflna Ja tstkimme läksyjäa:
Teidän mlehexine kärsii Jos<
illisesta työnteosta.'«'tai hiatlii
-juopottelusta; vfEn 'ole varma i
aiasta. «
• —'Kyllä ss^vannaankln on lii
5estä-työnteosta,aillä'hän ei voi i
oä k«»"yft",« edesiteatteriin ellei
ede^-' tuäiisia ikex ai]
pyydä anteekidr ja ,sano menev;
soittäxnaan lliketutti|villeen.:
ROSENBERG TUÖMAREIT
Bosenbergien mnriienäytidmä.
Jota .lehtemneklo • sdostt aikei-naan
v w ^ laajasU— heidät te-loUetUln.'
Mutten innlstettaiieen^
>8älik0teol!s3a' atnaiv^uiaiista
syytettyiin - r 9»» »^nf «"Ken,
ajajikohtMteksi. ;;sil]a ?: tniu^^
eng|anti:äii|äi Npbdrlfllosofi Bert-rand
Bnssel , ?»-,''Mancbjster
Guardianissa" ' Jplkal^nmaas^
avoimessa^lirjeessä' flmoittamtt
otevant^ lottm^äsiaklr^J» tnt^ .
Idtttaap ,^anttointt siität että
tamnfo 'oli jmöteeelUnen' ja
enpafcolfaftehty/ Usäktä qn Yb-
: dysÄII^t^isa '* ;JuIkabta > Jtosenber-,-^
«iäi JnfBitä sei^jUotnainen teos,
jossa sen'iddjä 'j»hA Vexley'
lu»bta.ksbA»i.ta^ oioitta^ettU Hpr
senbergrett' .f knolemantiiomio : oli -
tyypillinen oikeQsmnit|a.
.u:ii;.;r^ ^li­sämaan
aikaan lääkintalaitosten' l täisiin kontrollimenetelmiä; samanai-
Biilgiiria laajentaa
niatkallijain yaihtpa
. Bulgaria Jaafjehtaa tänä; vuonna
paljon matkailijainivaihioa. muiden
maiden kanssa. Bulgarialaisia matkai­lijoita
matkustaa Neuvostoliiton kau-.
pmikeihin: Odessaan.': Sotshiin, suhu-miin
ja Batumlln. Satoja bulgarialai­sia
matkatltjoita käy Kievissä, Mosko­vansa
Ja Leningradissa.
Matkailutoimisto ' "Balcanturisti"
Järjestää matkoja Ja retkiä m>-ös Ro­maniaani'
XJnkariin; -Puolaan. Tshek­koslovakiaan
ja- Saksan demokraatU-seen
tasav-altaan. Pohditaan kysymys­tä
matkailijain lähettämisestä Lon-tcoseen
ja W.eniin. l^ulgariaan mat­kustaa
tänä vuonna tuhansia matkai­lijoita
Neuvostoliitosta, kansandmo-kraattlsista
maista. vBuotsista Itä­vallasta.
Englannista ja Ranskasta.
täifä''
'kaisesti kun kailckialla muualla aseisr
Cämiskilpiailu Jatkuisi samoin kuin
ennenkin'. j\
;;Ihiniset ovat kyllästyneet puhuesr;
saan; "pysahtymistilasta". (He ovat
vahnlit V tehvebtimään kaikkia käy­tännölliseen
sopimukseen johtavia
aloitteita, vaikkapa rajoitettua aseis­tariisuntaa.
\
; Ti^mä selventää miksi on osoitettu
niinsuurta mielenkiintoa Neuvosto­liiton
esityksiin Y K : n aseistarilsu-misvaliokunnalle.
Ne ::edustavat uutta
suhtautumista ongelmaan ja vutoitta-
:vat tietä py&hdystilasta pääsemi­seksi.
Neuvostoliiton hallitus on halukas
avustamaan todellista: edistystä Javehr
dottaa, että ydinaseiden kiellon liel-pottamiseksi
tulisi ensin vähentää ta­vallisia
aseita Ja asevoimia solmimalla
senmukaisen sopimuksen. Neuvostor
liiton ehdotuksissa tehdään kon­kreettiset
esitykset niistä rajoista,
joihin sopimukseen osallistuvien valf
tcjen tulisi vähentää asevolnuaan >ja
jotka rajat ovat samat kuin esitettiin;
maaliskuussa v.* 1 ^ englantilais-ranskalaisessa
suunnitelmassa, nimit­täin
1,000000 — 1,500;000 YhdyÄval-loissa,
Neuvostoliitossa ja Kinan Kan­santasavallassa
ja OaO.OOO Brtainnks-sa
ja Ranskassa.
- Edelleen, Neuvostoliiton ehdotukses­sa
niiääritelläan tarkalleen ajat; jol­loin
vähentäminen tuhsi tapahtua,
nim. VV. 1S«6 — 58.
Neuvostoliiton suunnite'massa 'taa­koin
määntelläan ; • kansainvälisen
kontrollHelimen t^tävät Joka talkal-si,
että sopimukseen osallistuvat val^rr
lat. noudattaisivat sitoumuksiaan. ^
Suunnitelmaan myös / sisältyy jse*
että vississä vaiheessa, jolloin luottar
vaisuus on kylliksi kehittynyt, hai^kit-taisim
ilma tarkastuksen käytäntöön
ottamista eräänä .kontrohkeinona,
kuten, presidentti Eisenbotver ebdo^r
tl Genevessä. S:inä myös ehdotetaan
^ _ j i ^ ;
Varsova. ;i- i : Näköradion: kehitys on
saanut -Puoassa. suuren .laajuuden.
Varsovan näkdradiokeskuS on: tolmi-^'
nut' säännöllisesti- jo monta vuotta;
YhteitE^mmärrys kasvaa
NL.-n-R^nskan. välillä '
Moskova.' —' Neavostoltlton
> koihmonisttpaolueett v eitsimmälr
nen sihteeri, Nttitä KlimshcheV -
«atiol-tistafauC ettähän^yväbss^)'
^ - inäkohdat .Ranskan ^ päätninlsteri-S
•••^r Guy MoUetin lansnnnosta aseista-^';
tiisnmlsenvjac Saksan iyhdistämirV'
sen suhteen. '
. l^minfateri- -M^ lausunto
Julkaistun yhdysvaltalaisessa
"VJS. News and Vorld Beport"
jolKalsussa.' Täs» 'laosnnnossaan.
Molletf^ arvostelee ^Yhdysvaltain.':^
-nlkopolitiikfcaa yleensi ja Yhdys-
.valtain: suhdetta: Saksaan erikoi-.
sesU.'
*^nä en hjrväkay täydelliseiti
; kaikkea mitä Mollet:sanoo% lan-soi
Khmshchev sanomalehtimie-iiille,'"
mutta-minä' hyväksyn soii--
:' rimmäii oSan sfltä.- Se ontrauhaa
ja .yliieisynunärrystä edistävä län-sonto.^
"Minua kiinnosti erikoisesti se
: Iran Mollet. panee; aseistariisumi­sen
etntilallelcansainvällsistä on-
: gelmistar puhuttaessa, sillä Gene­ven
?%orkeimnian portaan^ nen-
;TotteIussa se oli kolmannella tilai­l
l a ; . : : . OU hyvin mielenkiintois­ta
nähdä miten MoDet esItU Sak­san
kysymyksen.**
Parhaillaan rakennetaan useita,uu­sia
näköradiokeskuksia.
. Varsovan • kulttuuri- Ja tiedepalat-sm
naköradiokeskus alkaa^ toimlncan-sa.
aivan lähiaikoina;vSinne asenne?
taan Neuvostoliitosta saatuja voimakr:.
i2;ta näköradiokoneita.. NormaaUtoif:
aiintansa kulttuunpalajisin uusi. na­köradiokeskus
avoittaa: -toukokuua •''I.
päivänä ja silta'Itthtien se. tulee tvii-j
mimaan saäi?nöll|sesti.'^ • \ ^ ^
:;-;Sämaa]v aikaan rakennetaan; näkö-radiokeskusta:
Lodziin;^;joka- myöskin
varustetaan - uusimmilla;'näköraäior
laitteilla. Lodzhvnäkörädiokeskus-alo-taanr
saada - käyttövalmiiksi.. Pullan
kansalllsjuhlaan kesäkuun 22.
palvaan mennessä.
Parhaillaan;,'laaditaan"^Stallnog.*u-din
näköradiokeskuksen'! teknilTlstä
suunitelmaav Sle^ian uusi näköradio-keskus
alkaa myös tobnintansa lohi;
aikoina.
' Maassa on alkanut valmistautumi-,
nen, näköradiolaitteiden: tuotäntooo.
Varsovaan rakennetaan tehdasta, jo­ka
tulee valmistamaan uusia&aisim-pia
, näköradiolta. Enaimmätoen erä
niitä valmistetaan jo tänä -vuonna. :
, — L a Pazi joka sijaitsee Boliviassa,
on llkSOO Jalkaa korkean vuoren ihui-:
pulla ja se on maailman korkein
kauppala.
— Platina, jota käytetään nita
teollisuudessa kuin Jalokivituotannos-sakin,
on paljon kovempaa kuin hopea
tai kulta.
Teoksessaan; jonka: nimenä on,"JUr
Uus Ja Ethel Rdseni)ergin ;tuomia'r, t^.,
kijä kasaa asiakirjan asiakirjan Jätp
siasiantosiasianlt^lie kunnes hän^^
saapunut; ^murskaavaan varmuuteen,
että kaksi ihmistä/kahden alaikäisen
lap-en vanhemmat: teloitettiIn:^väärän
tuomipa r^jerusteella; • syyttöicqrydesr
taan "huo"fniatta'.
^suurin <Mä::'^
: on vaiemijut^ poikkeukr
sia' lukuunottäma Joihin fcuuliiu
;0un.v-pie^Uconnrö^icutllatoen.-vlehtt
*'Pairfield'rCountry Pair'', jonka'toi-mittajaj
Bretj^-^IJallidTay,; teoksen^^^^^^
tuaän: jet '•voinut; pllaYseoStamatt^ - s i ^
lehtensä, lukljome. On tyypillistä -feiier
rikkalalsTle olosuhteiUe, että hän\se-
' lostuksensa. alUEsavvarsin^ätmttlsesti^^
ilmoitti^\ettef'hä|» kiiuiu. ''uu<lis^i&f
sWnl;^sentWien^eaUU4;Ä:^»matt^^^^
Juutalaisiin eikä ^. togmmun^telMn
Hän Jatkoi: '/ f / \ ^ / .j
:- -'Uoilm:Wexleyn = teoksen lukeminen
o l i : minulle vavahduttava: elämys... Se
on valtava te<»s.E.pcIoittäva 3a sietä­mätön.)
Luin:: sen f viimeiseen i sivuun
tunti sitten ja siitä lähtien olen kä­vellyt
liuoneessani edestakaisin ai^
van suunniltani."
Ha'lidayn.selostuksesta ilmenee; et­tä
T7AS:n ,räl:n päällikkö Edgar
Hoover; tuomari Irving -Kaufman - ja
virallinensyyttäjälrvingsajnpol, Jot­ka-
hoitelivat Rosenberg-juttua, olisi
asetetta'va Jsysrtteeseen murhasta.' Jos
lie taas volisivatsyi^tömiä, olisi hei-
"dän >:nostettava teoksen : tekijää jä
kustantajaa vastaan- syyte kunnian-,
loukkauksesta.-T%tä ei-kuitenkaan, ole
tapahtunut, sillä he eivät voi'seUttää
'olemattcmiiksi' vWexleyn'^.. julkaisemia
asiaklf joja. ^ ' ' . '
' Ne kestämättömät perusteet, joilla
Roscnberglt- .v.ta^ ilmenevät
min. siitä, että eräs syyttäjän pääto^
distajista—'Harry-Go^d — —oli
tologhieh valehtelija, jonka oli n
doton pysyä" 'tptuudessai-Asian vs
semiseksi' WexiIeyselostaa^^^ erästä
kälsero];Kaa-'oQceusJuttiuw: jossa (
vtavattihiverelräeltään törkeästä
heesta'esUntye^äänrtodistajana e
tä -työnantajaansa vastaan.
. Tödisfajalausuntonsa Gold oli ä
ta loppuun keksnyt omasta pääst
Ja :han..:tunnustikin: olosuhteiden
kosta niin tehneensä.: Omituisena)
tumana inainittaköön.'- että tässä
keusjutussa 'olivat tuomarina ja sj
täjänäaamat miehet kuin KosenI
glnkin jutussa,, so. Kaufman ja f
pöl.' Jotka siis tunsvat todistaja
J^ - htaen: - sajiaaloisen : valehte"ija
purnuksensa hyyhi!
Asla" oö sitäkin "arveluttavampi, 1
Qoldin. todista jalausuuto . Rosenbi
jutussa'Oli'.rattolsevk.—-
näet korosti kHjpulausunnossaan, i
;Goldlii todistajalausunto oli juur
"puuttuva^ r^as"-', todistusketju
JOiKa Ung^i^Bosenbergit.
AsfatojatcdistuksUlaan; TVes
osoittaa muidenkin todistajien lausi
noissa samoja tiskottävilud^^
ta Icuin'' OoldlQkln ^Jausunna
Uselminattielsta-tq^tlvatFBI-.al
vomalla tavällaV; koska • he / erilais
lainrikkouksiensa 'Johdosta oli
suuressa määrin" riippuvaisia poliii
ta siinä tapauk^essäl^tteivät -he m
dattaneetsen-vllttauksia;'Eräs hei
— Elitcher,-:^.. senttikin .julkisesti,;
tä hä^ tUi||sif''kWemaii'8Uhua''^j
,losä'''foö1tii4 Vangituksi väärästä i
' "Jfenchester Guärdiänilie" lähett
niäsiisään kirjeessä Bertrand Hus:
ltekl""myös kiivaan ^hyokkäj^n FB]
• terrorimenete^miäl vastaan ;Iä'tuona
sl ^ M s t r P B I m kyynillisen lause
Aon;'jonka^xi^utoan kkiklfl kemot 01
luvallisia^ "vapa?n maailman pupii
tamiseksl".- ' . -
"liän vaJiU pems^ellista tiit
fcimnstai FBX.;n;' toiminnasta: ja
korosti, että. se on ^loitettavi
; 'Slorfon SobeHin; vapauttamisel­la
tai ainakin hänen oikeusjnt-
- ttmsa iiäsittelemlsellä: -nadeUeep"
Kuten 'ehkä' maistetaan, taomitr
tUn nuori ^edemieä Morton So-bell
>-Bosenberg-jatassa; syyttö­mästi
30 vuodeksi vankeuteen, Jbr
ta hän yhä viettää San Francls-
• con;r nlkopnolella; äjaitsevan AI-catrazziit
kalliosaaren vankilaii
>ksittftiS8dlis^ Aslafcirja-ainds-to;'
jonka IVesOey Julkaisee ioA-sessaänSobeilltt
tibnoUta, antaa
toivdiä, että hänenkin kokeman­sa
v&iyys vielä voidaan byvilttää
— Vapaa Saha, He'sinkl
Prinssin heila ja 'Monte Carlon budjetti'
; Suuren Rahan isot'Ja pienet lehdet, sanookin,- että '?aattojuh''aa' suurem-
Tainä Incon kielteinen kanta selittää myös sen. miksi kunnallis-^
hallinnoissamme olevat "Incon miehet" ovat hiljaa kuin hiiret täsSa
yhdistämisasiassa — he eivät halua tehdä mitään sellaista mikä suii-^i
tuttaisi heidän isä-jumala-Incoansa. huolimatta siitä kuinka kipeäki :
kuntien ja veronmaksajien edut vaatisivat päättäviä toimenpitdtäi--^^'^^
M e uskc«nme kuitenkin, että yhdistämällä -voimansa ja puolusta­malla
päättävästi oikeuksiaan nikkelialueen kuntien yhdistäminen;
\-oidaan toteuttaa siten, etta Intokin joutuu maksamaan kunnallis-^
veroa oikeudenmukaisen osansa — samoin kuin ^caikki muutkin
ronmaksajat tekevät.
Tässä mielessä on ehdottomasti jä tiukasti vaaditta%-a, että löom '
tulee n^ksaa sille oikeutetusti määrätyn osuuden vanhainkodin
Iioittamisi^i. . . , ^ ^ _ | _ .gra vaikka suonmlainen sananlasku
ovat saaneet viunepäivtoä, iloita ja
riemuita sen johdosta kun ^ Hollywoo-din
herttainen fIhnitähtj Grace Kelly
rakastui silmittömästi 'Monacon
prinssi Rainieriin.
J Se ei ole mikään filmikohtaus; vaan
elävä Ja todellinen rakkaustapaus.
mikä Johdatti 26-^ vuotlaanGraceKel-lyn
ja 32-vuotiaan prinssi Rainierin
kaksinkertaiseen: avioliittoseremp-niaan.
-Ensin siviiliaviohittoon, ja
seuraavana «päivtoä (torstaina) krlsr
tiiliseen avioliittoon RoomalaiskatoU-sen
kirkon seremoniain mukaisesti.:
Se on siis kahdenkertainen aviolii­ton
solmu, ; Jonkav-jälkeen nuorikot
elävät elämänsä loppuun asti onnel­lisina,
kuten satukirjoissakin: kerro­taan.
Vaikkei tässä .ollutkaan : kysymys
mistään r elokuvakohtauksesta, niin
Grace Ke'lyn -ja- prinssi Rainierin
Vihkiäistilaisuuteen oli kokoontunut,
kuten : Suuren Rahan, lehdet, iloiten
kertolvati - yhteiskunnan :::kermaa . —
oikäta salonkileijonia ja heidän
eneznmän tai vähemmän ihastuttavia
daamejaan. - ~ ^
V' .TiUoksetoiUvat niyös sen mukaisia:
Jo häiden edeUi^nä päivinä varas­teta-
erään ^moräusneldon: Jalokivet
ja eräältä toiselta kutsnvioaalta mui­ta
arvoeändtä, yhteensä noin $65j000
arvosta.
pi". n i i n tätä ei ilmeisestikään' tun­neta
. Monacossa, sillä torstaiaamuna
kerrottiin, että hääpäivänä <keski-vUkkona)
varastettiin siellä asuskele­valta
eräältä amerikkalaiselta miljo­nääriltä
S arvokasta maalausta, joi­den
yhteenlaskettu arvoon kuulemma
kokonaista ; $93 OOOt Kuka vielä: sa­noo
ettei "yksUöyritteluUsyys" kan­nata?
Kaikeksi onneksi Grace-neidiUe,. an­teeksi
.prinsessalle. Jolla on nyt kaik­kiaan
138:azvoUtteliä;/kukaan'Ci va­rastanut
vihkisormussta.Tämä sellai­senaan
osoittaai että herrasväfkaiden-^
Mn keskuudessa on sentään niin pal-^
jon * säädylli^ryttä; etteivät - vieneet
prinssin ja prinsessan onnen: Ja >h-teenkuult^
isuudeh: kultaista i: ren­gasta!
>Jaa, etj^ mistä on: tällainen prinssi
Ralnier kotoisin ja milä hän on mie-
'hiään?
Tämä: kysymys on paikallaan, sillä
suoraan- sanoen alldkirjoittanutlcaan
ei olisi sitä kaskaan tietänyt, eUd: oli­si
tuUut tätä "vuoden suurinta" nai-majuttua.
<
,.Monaco'on itsenäinen ruhtinaskun­ta
Välimeren T<^nT»*H? Tli73a»Ti. J^t y;ff^»
tönin välissä, lähellä. Italian rajaa.
Täs^ 375 edckerinalan.. laajuisessa
ruhtinaskunnassa on kaikkiaan: Imlme
kaupunkiknntaa>2Ili X A Conäamine'ja
Mbnte cätf lo,; vain: 32JIQO :«sukas-ta,
tal ovatko he porätt^idsunaldar. -
VIhnekshnäinlttif paikka ei kaiketi
se'Itystä kaipaa, sillä kaikkihan me
olemme -vihreässä: vnuoruudessamme
lukeneet 'Mdnte Carlon -- peiipaiikista;
minne, kuninkaat,.ruhtinaat,'-miljo-^
näärit jä' muut tyhjäntoimittajat te^^
kevät. - pyhiinvaelluksia nhkapelipöy-:
tien ääreen.'' . ?
: Sanomattakin on-^yää,:että/M
nacon 'hihtbiaskunta:
semmat tulonsa' juuri Vonte Carlos­ta
— ja kun^prinssi Rainieron sukun­sa
perqsteeUatMonacon-nyk^
tuleva ;«niraus,'niin sUtävs^
hän sa^riBhans^ pauloiksi ei lä^
vi haukkua) suiirimmalta''osalte Mbn-;
te Carlosta. ~
: Mutta""raha, ei haise'7. tayataan sa­noa,
ja.niin on nytkin-saattt lukea
mailimäärältä sanom^ehtien eriääin
intilmisiä juttuja f tämän satumaJsoi
prinssin liäiutusmatkcrista sekä^poins-sm
ja;Cyi^ce-n^tpseti
Ja ikuisesti kestävästä rakkäudestaL
Toivokaamme niin olevan. . " -
Mutta;: i^alkka:' :emme olekaan; näh^
neet yhdenJtään ^pappismdehen i pro-testia^:
jUUcisea sanau^: palstoina siitän
että miljoonien nuorte^^ miesten, ja
naisten: jumaloimä^filznltähti menee
avioliittoonv^miehen . Icanssa, v j o i ^
pääf*yiftn^?'>" - t'iWähd<* '^CTi- Monte
Carlon : : p d i h e h r e t t i , : i^
eivät ;h(mgen' miehet :^oJe';i^ikapeliäDi
tuomitamIste;:sentään^
Lontoosta. :£ng^anEJsta, Jc^IdvUkko-xia
tulleissa'uutis^ :, ^ S Q ^ p^
. « - - - _ iiaitt koko lukijakunnan puolet
rnigilr^', pietään Jä^itekirjbittaiJ*
.~'_"t/>tyi>ttg|mä^in ;ya<^y<fiityaie-
SSOJC ja prinses^lle jumalan siunsis
ta ja soojeiusta sliiä W . t a v ^ ^ *
mlotrjoiti^iä b^^
kntsnttokaah ecKuufc. siihett oyi
erään kirkknkimnanvjötto
nald Sc^er,' mfetodteUMrkosta> tuo­minneen:.:
Britcmi)lan;:toryhal^
juuii julkaiseman b n d j ^ . minkä II-beiaallnen
KSev^ CTiTopläe-ldbti.öi4 jö
idLmanqu^ pahartuUneiadcsj' "Monte
Carlon^^^bn^tildi* -
Parry sanoi, että se (Öritannian ut
budjetti) "tulee pakosta kehittämä:
yleisön keskuudessa ' uhkapelihaltj
-mikä on jo nyt.hyvin- voimakas".
Ja miksi? Siksi klm Britannian hs
lltus aikoo ruveta s myymä&i punni
($220)' hhitalsia valtion obligatioil
jodisi el makseta mitään korkoa
vaan:. korkorahoista - muodostetas
"voittorahasto" siten, että bond
omlstaja/:voi' saada; arvan pemsted
$2i00 voiton. ~ ^
. FiUes^öOin^^ Geon
Ingle, Joka on myös-Englannln kirb
iditepdlkonutean puheenjohtaja, s
noo';: lausunnossaan; -että -
esitys "on uhlcaavan lähellä u i *
pella- jaettä hänen klrkkokomiteai
sa^tulee esittämään ^halUtuksene T
raiUsen' prcrtestin ^asiasta.'
_ Nato Itanlpuhtaltaovat kirkonmi)
het' uhkapeliasltesa-yleensä. '
Mutta arinaa olla kun todeDisc
»fonte Carlon, tui oikeammhi Moiu
c o n ihinssi ja eräs fii'mitähti rakasti
vat silmittahästi, silloto * el pökri
m»ann^-<en par»'"'?"*» "Monte Caiiff
ta kiitovmuistakaaa «gmne^
itSetoomalälskatoliserr klikon, MM^
con. piispa; Msgr GPIes Barthe SBC
ritti labikaan kaidstdematta heids
Meidän maallikkojen on toisinas
yaiteAiiiprifftffsfä :seunita j-n^^n. ristiii'
taiäa^edesot^am^Vnmt^^^ '
meffle kuulukaan^ :i^^^^
da. Kflnsjikoura.