Vapaus, July 27, 1965

              Öivu 2 Tustaina, hemäk.,27 p.'— TueSday, July 27, 1965
VAPAUS INDEPENDENT tiÄBpRORGÄN
• OF* piNHisM; C A N A D I Ä N S ' '.y
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N P MANAOER; E.' S U K ^ I
TetEJ»HOME: O F F I C E AND 5DITÖRfA>- •74,4264
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thur?days and Saturdays by YapaUB
Publishing Co. Limited, 100^102 Ehn St: West; 3udbury, Ontario, Canada.
MaUing Address: BOK(»
. Advertlslng rates upon appUcatlon, translation free of chargo.
Authorlzed as second dass mailbytlieiPost; Office Department» Q(taw||,
- CANADIAN LANGUAGE PRFSS-Canadassa:
1 vK. $8.00, 6 kk. ITSAiesQ, 1 7k. 010.00, 6 kk. »M
3 kk. 9.75 l^uomessf^: 1 vk. 10,50. 6 S.15
Kuten lehtemme uutisosastolta saatiin runsain mitoin, l u -
Icea ja havaita; vähän toista viikkoa sit^ten Torontossa päät­tynyt-
Uuden demokraattisea puolueen (NDP) kolmas vuo­tuinen
edustajakokous omaksui läpeensä edistyksellisen kan­nan
ja laati tulevalle toiminnalleen sellaisen ohjelman, että
puolue tulee varmasti kasvamaan ja menestymään työtäte­kevän
väestön keskuudessa.
, cTcrvehtien lämpitoästi tätä myönteistä kehjtystä. meidän
lehtemme Vapaus liittyy niihiaT: canadalaispiireihin, jotka us­kovat
ja toivovat, että NDPai vastapidetty edustajakokous
auttoi osaltaan Canadan työtätekevien yhtenäisyy<q)yrkimyk-siä
ja yhtemisyysasiaa yleensä. Kuinka tärkeä tämä yhtenäi-syyskysymys
on, se näkyy ehkä parhaiten Sudburyn työtä­tekevien
kokemuksista: Silloin kun ammatillisesti järjestyr.
neiden työläisten keskuudessa vallitsi täällä yhtenäisyys ja
yksiiiuelisyys oh sudburylaisten keskiokertain^ palldcatasQ^
kolmannella sijalla Canadan kaikkien kaupunkien työläisten
palkkoihin verrattuna. Nyt — kiitos edesvastuuttomalle ha­rjoitustyölle
— sudburylaisten keskinkertainen palkka on
vasta 15:sta sijalla Canadan ipuiden kaupunkien palkkata­soihin
verrattuna! Kaikki, esimerkit eivät ole näin kouraan-tuntuvia,
mutta jos niitä tutkitaan tarkemmin, silloin havai­taan,
että työtätekevien riveissä ylläpidfiittävä hajaannus koi­tuu
aina ja ennenkaikkeautyötätekevien omaksi tappioksi,
olkoon sitten kysymys taloudellisista, poliittisista' tai kult­tuurisista
asioista.
: Uuden demokraattisen puolueen kolmas kansallinen
edustajakokous tule edistämään taistelua rauhan, itsenäisyy­den
jataloudellisen edistyksen puolesta, kirjoitti paikan pääl­tä
kokousta seurannut torontolainen Tribune-lehiti viime vii­kolla
esittäen asiasta nun. seuraavaa:
Keskeisin Vietnamin kysymys vaikutti koko edustajako­kouksen
ajan; se näkyi kiumiapuheenjohtajan M.' J; Gold-vvellin
o^jelmapuheesta T. S. 0ottgla5in raportista, 150 edus­tajan
osallistumisesta mieleno$oi'^ukse^ ja edustajain yksi­mielisesti
hyväksymästä päätöslauselmasta . . .
Samoin kuin' Vietnamin ja D<nninikaanisen tasavallan
asioissa, edustajakokous asettui entistä paättävämmin Yhdys­valtain
suurpääoman ja Johnsonin hallituksen painostusta
vastaan. Kokouksessa vallitsi voimakas yhtenäisyyshenki.
Siellä oli edustajakokouksen päätöksiä oikeiätosuunnalta
vastustaviakin. Harry Weisglass esitti punakauhun lietson­taan
perustuvan hyökkäyksen rauhanpuolustajia vastaan ja
loruili Yhdysvaltain tarpeesta "rauhan säilyttämiseksi koni-~
munisti-imperialismia vastaan", niin hänen vetoomuksensa
ei saanut edustajain taholta mitään vastakaikua.
Hyväksyttyjen ohjelmien viss€fjä kohtia olisi epäilemättä
voitu voimistuttaa, jos vasenunistolaiset, jotka ovat todella
kiintyneitä puolueensa edistykseen, oilisivat saaneet parem­man
vaikutusvallan kokouksessa. Valitettavasti sen roolin vei
heiltä väärinkäyttöönsä äärivasemmistolainen ryhmä, mikä
vieroitti itsensä edustajistosta jatkuvilla menettelytapakinas-telullaan
ja yleensä ei-rakentavaUa katsomukseillaan niin
paljon, että ei saanut kannatusta silloinkaan, kun sillä ryh­mällä
sattui olemaan jotakin hyödyllistä ehdotettavaa.
• ainoa suurempi heikkous ilmeni epä­selvästä
asenteesta ranskalaisen ja englantilaisen Canadan
välisiin suhteisiin. Vaikka on ilmeistä että Uusi demokraat­tinen
puolue pyricii erittäin voimaperäisesti edistymään Que­becissa,
se ei ole vielä omaksunut selvää ja päättävää asen^
netta tunnustaakseen täydellisesti Canadan kahden kansan
maaksi, missä kummallakin kansalla on itsemääräämisoikeus,
inistä johtuu että kahden kansan edustajain tulee neuvotella
uudesta perustuslaista, mikä takaa kuanmallekiin täydellisen
tasa-arvon. -^^
' Mutta jos tämä ongelma saadaan ratkaistuksi jatkuvan
keskustelun ja väittelyn perusteella, j^^ jos tämän edustajar
kpkpuksen hyväksymiä hyviä ohjelmia ryhdytään työväen
ja farmarien liikkeiden toimesta, päättävästi toteuttamaan
käytännössä, silloin ei ole lainkaan epäilyä, että NDP:sta tu­lee
sölvemmin kuin koskaan ennön vastaehto kummallekin
vanhalle puolueelle.
Silti oikea päätös
jQBC-TV-verkoston' yksi parhaiten tuimettu-ia yleisesti
^Esitystapansa vuoksi-pidetty kmfluttajaEarl^.Gamfir^^^
jon pitkän aikaa lukenut kello y^hdeotpista aikaan iltau^^
kulee nyt sivuutetuksi toimöataw»i kuten ori uutistiedoissa
perrottu. -'^ ' (
V Meidän lehtemme Vapaus lukeutuu niihin "^canadalais-piireihin,
jotka olisivat toivoneet, etrtamr. Gameron olisi voi-äiut
jatkaa uutiskuuiutustaan.. Mutta siitä hiii^mattaolem-
'me kuitenkin sitä raieiltä^ että GBGän johto on ehdottomasti
'Oikeassa vapauttaessa» hänet nimenomaan vakituisen uutis-
^toimittajan tehtävästä^: vaikka häh, jääton vielä CBC:n pal­velukseen.
Pinnallisesti katsoen tämä saattaa tuntua ristiriitaiselta
^käsityökannalta: Mutta asiassa on kaksi puolata. Yhtäältä
.Earl.Cameron edustaa uutiskMuluttajana>-^ ja hänellä ei öle
tiettävästi paljon mitään sanottayaa uutistensa kokoamiscin
?ja laatimisen kanssa>^ kansallisen TV-:verkostommepa3?hain-jta
puolta. On vaikea saada toista nim miellyttävää ja samalla
vakuuttavasti esittävää uutiskuuluttajaai kuin on mr. Came-n>
n. Tämän vuoksi hänen eronsa on valitettava.
Mutta CBC:n johto on oikeassa siinä, ^ttä mr. Came-ronin
"sivuhomma", eli "mainostyö" ei lyö yhteen uutiskuu-
'luttajan toimen kanssa. Ja kun mr. Cameron on ilmeisesti
päättänyt jatkaa "kuuvjnlotyötään" hammastahnan, autojen
3£t,^ttfden tavaraia mainostamiseksi TV:ssa, mikä ori epäile-
Kirj. KEN DRUSHHKKAA ' tyi Vi^miliaslu^ii^^^
', Mr Drushkä on^ opiskelijain raii
hantoimintaJSrjestön (Student l i;
nidn oi )?eac0 Action, lyhyesti SUi
PAn) yksi toimitsija., Höii'on niy%
Qlobe and Maille^dpn lomalla i>le'
v,a, HJrjjBenyalhtjaJa. Mr Drijshkan
ttis^ artikkeli^sai ilinalsemqt;^jniei^;
piteet QVQt hfin$n omi9H°i s^UlH
•Toronton, yliopiston: • yajrsltyJeÖ^y
hpinfikuup numerossaan Juikfii^t^f
saan oheisen artjkkeLn; ' >
C8n;»dan lOOrVUQtiskpnMtP^i Uniöii-ti
virallisesti opiskelijain ^raujiah-jSrjestöUe
(5VJ?A;We). ett«, se 4
tule saamaan ayustust^. ; ' ; ^
SUPAn^ virkailijain oli aljcaissini
inin annettu ymmärtää, 'ett% $iOOt
avustusanomus tulee byv^ksytyVi;
SUPA on kansallisesti: tdimiv^
nuorisojärjestö, mikä kehittyi.y4ij^v
aseiden, riisumista vaativasta: ylio
p)sto,opiskelijpini kampanjasta (CU
CND). Viime joulukuussa muutet;
CUCNDjärjestö; laajemmalla poh­jalla
toimivaksi opiskelijain järjes­töksi,
sisältyen' ^en ohjelmaan myös
toiminta köyhyyttä J a diskriminaUoä
vastaan.
Tämän muutoksen vuoksi SUPA
on tänä vuonna aloittanut tai aut-^
tanut aloitettaval^i; kokonaisen
sarjan- kunnallisia ohjelmia jo.den
tarkoituksena on korjata paikallisia
olosuhteita.
Tänä kesänä osallistuu. SO.opiske-
Iijaa seitsemään kojkpaikaiseen
suunnitelmaan. Jotkut heistä tyÖS:
kentelevät duhoborien seqrai^ Brii
tish Columbiassa, toiset. intiaanien
kanssa $askatcbewanissa, muut
Kingstonin slununialueella jn^.
Satavuotisjuhlaa valmistavalta ko<
missionilta pyydettiin avustusta i$yk
syliä SUPAn JohdoUa järjestettävää
Pall Training Institutea (Syys ppiS'
keiuinsUtutea) varten^ missä }iaik;
kiin näihin suunnitelmiin osallistu­vat
opiskelijat kohtaisivat: toisen
punnitakseen kesätyönsä tuloksia
ja suunnitellakseen muita tehäviä.
Viime marraskuun.l6|[>nä kokoon
tui 47 järjestön, mukaanlukijcn S<J-PAn
edustajat Ottawassa, 100-vuo
llsjuhlakomissionin kutsumina, kes­kustellakseen
siitä, millä perusteel­la
tätä avustusta annetaan. SUPAn
syys-instituutti-suunnitelman otak
suttiin silloin täyttävän avustuksen
saantiehdot
Kansalliseen toimikuntaan kuulu
va Arthur Pape esitti SUPAn avus­tusanomuksen
maaliskuun * 1 pnä:
Mitään virallista vastausta ei ano
mukseen saatu, kymmenet muut a-nomuksensa
esittäneet järjestöt jäi­vät
myös vastauksen saamatta. '
Mutta 38 järjestöä, mukaanlukien
SUPA, sai suusanallisen vastauk
sen lupauksineen, että raha on tu
lossa. : .
Komissionin toimitsijakuntaan
kuuluva henkilö, Valeria Forbes sa­noi,
että SUPA tulee saamaan
0,000. Kuten muutkin Järjestöt
jotlca saivat tällaisen suusanallisen
vastauksen, SUPA ryhtyi suunnitte­lemaan
syys-opetusinstituuttiaan.
Toukokuun 6 pnä mr Pape kir
joitti satavuotiskomisslonin kulttuu
rikomitean päämiehelle, A. J . Cor
mierille, pyytäen virallista vastaus
ta kaikkien ryhmien avustusano
muksista. Tähän, kuten muihinkaan
kirjeisiin, ei saatu vastausta.
Globe and Mail lehden eilisen nu­meron
George Bainin pakinassa vii­tataan
tarkemmin määrittelemättö­mään
alkulähteeseen tiedoituksella
että vaikka SUPAn anomus oli hy­väksytty
komission työportaassa.
niin silloinkin oli joitakin varauk­sia
asiasta korkeammalla portaalla
olevien ihmisten keskuudessa sen
vuoksi, että SUPA on "vähän vaa­leanpunainen"^
SUPAn henkilökunta oli tästä sei-kasta
hyvin tietoinen kesäkuun a-lussa,
Toukokuun 28 pnä SUPA
järjesti äänettömän protestivahdin-nan
Yhdysvaltain Yietnam^politiik-kaa
vastaan. Tämä äänetön yfihr
dinta — vigil — järjestettiin yliopis­ton
kokoussalin ulkopuolelle silloin
kun Yhdysvaltain YK:n lähettiU^
Adlal Stevbnson sai sieltä kunnian-tohtorin
tittelin. Sitä aikaisemmin
SUPA oli esittänyt virallisen pyyn­nön
että yUopisto ei tätä kunniatoh­torin
titteUä antaisi. ' ' \
Tämäa ^nettÖmyysvafadUiinali ai­kana
poliittisen taloustieteen depart-mentin
toimikuntaan kuuluva e r ^
henkilö sanoi minulle, että liittohal­litus
ja erikoisesti ulkoministeriö,
ovat äärettömästi huolissaan tästä
mielenosoituksesta.
SUPA sai pian kokea tämän huo­lestuneisuuden
merkityksen. Joita­kin
päiviä myöhemmin Pape kään-tiedustelulla,:
milloin' mainittu avus-tuä'
Aäadetm. " Toimi^|iakuntaaä
kuuluva' henkilöi jonka klmssa bäii
tHstr asiasta keskusteli, oli välttele­vä,'
ihUtte', sanoi kuitenkin, lopulta
jOt^iöJähin tapaan: 'Jos ei olisi
oUut;sitä Stevenson-täpausta, te ettie
olif^ |iy^ sdlaisessä asemassa, missä
njft iolett^/"
huutamia 'päiviä myöhemmin Pa­pe:
mehiv Company Qt Young tana-diadäia
edustavan :Stewart(CioodingS'
in; kanssa, • lOO-vuotiskomissionip a
pulalskomissiQ'neri Geoi^g^Ciaufbie-rin
puheJIe: Gauthier oii välttele­vä./
Kesäkuun 11 pnä Pape puhui puv
helimitse .komissionin^ :suunnittelu
työn joh'taialle,vIb)1>bin8
joka lupasi» että vastaus tulee 3 päi­vän:
kuluessa: Pape J^hti silloin lo­malle-
ja pyysi minua jatkamaan sii
ä, m^hin, asia silloin häneltä jäi^;
Mitään vastausta ei' ssfätu:. luvatun
:£ölm8n päivän kuluessa vaikka.
asiaa tiedusteltiin .useasti puhelimit
se mr"Elliottilta.
A«[an^ tässä vaiheessa >SUPA on
yrittänyt-saada niuis^^j lähteistä
$10,000; mainitun »yys-oppl-instituuv
tin Järjestymiseksi. Ja maikka ko
missioni tiesi,, että '.täi^Bä viivytys
vaik^e^daä ; ' rahankeraystlv nuiislä
lähteistä, vastaust») ei, saa^u ennen'
kuin Vasta, heinäkuun 5 pnä.
PyydettirKän viivytetä anteeksi
mr.Gauthier sanoo: •
"Ifa^klttuaan huolellisesti sitä. mi­hin
tarkoitukseen anomuksenne esi-^
tettiin sekä SUPAn, toipiinnan ar­voa
ja. tavoitteita, komissioni tuli
siihen lopputulokseen, että ne eivät
ole riittävän hyviä perusteita nuor­ten
maticakustannusten avustamisek
s i ."
Myöhemmin yhteydenpito otta^
walaisten toimenhaltijain kanssa
paljasti, ^ t e n epäiltiin, dttä Gaut­hier
oli. epätarkka; ja että päätös,
jonka tekijänä näyttää olevan vai
ttpsititeeri Maurice Lamontagne, oli
poliittinen, päätös,, perustuen se
SUPAn. järjestöolemukseen.
Viimeksjkuluneen kahden päivän
aikana Canadan opiskelijain unioni,
ja Toi;onton yliopiston' opiskelijain
hallintoneuvoston presidentti Mary
Brewin ovat pyytäneet komissionin
muuttamaan tätä päätöstä.
Vakka SUPA on suuresti huolis
saan siitä kun sa ei saanut $4,000
rahallista apua, tätä finanssiasiaa ei
kuitenkaan pidetä pääkysymyksenä
sillä syys-opiskelu-instituutti' Järjes
tetään kaikesta huoLmätla— vaik
ka voikin; käydS niin,- että sen ohjel­maa
oh meikoiäesti supistettava.
Tärkeänä liidetään kuitenkin po
liittista kysyi)iy8tä. Komissionin
päätös paljastaa Ottawan moraali^
käsitteen avainseikan: Hallitus on
valmiina sellaisten elimien kuin 100
vuoti^komissionin välityksellä an
tamaan avustusta ainoastaan sellai
sille JlärjestöiUe, jotka ovat samaa
mieltä sen (hallituksen) kanssa.
SUPA, vaikka se on ei-puolueelli-nen,
omaksuu useissa^ poliittisissa
toisenlaisen) I kannan kulo
Pearsonin halliius. SUPA ei esl-nierkiksi'
hyväksy, että C a n a M^
pitäisi olla ydinaseita, .että; köyhyys
voidaan poistaa avustuksia lisäämäl­lä,
tai että Canadan intiaaneja oUs.
kohdeltava kuin edesvastuuttomia
lapsia.
SUPA ei liioin pidä s(itä, että op­position
arvosteluun vastataan asi­allisten
avustusmäärärahojen kiel­lolla,
Jos Gapadtoti .hallitus: oli n^|n:
huolissaan Stevensonia vastaan Jär
iestetystä äänettömästä vahclinnasta
se piisi voinut vastata SUPAn ar­vosteluun
avoimesti ja rehellisesti
Sen sijaan se (hallitus) käytti pakd>
tusmenetelmiä yhden komissioninsa
väUtyksellä.
Jos SUPAn suunnitelma olisi ol­lut
sellainen, ettei ?e olisi saanut,
kqm^sionm hyiraksymistä, sillom ei
olisi mitään valittamisen aihetta
.Mutta tctukokuun 28. päivään saakka
oli täys.n ilmeistä että komissionin
työportaalla pidettiin SUPAn suun
nitelmaa avustuksen arvoisena}^
Stevenson-äänettömyysvahdinnan
jälkeen, mikä Jostakin syystä ai
heUtti hallitukselle Jiuolestuheisuut-ta.
tuli esille-uusi kelpoisuusvaati
mus — poliittinen alistuvaisuus.
«ipiiffipitymy^^ iiiiii'" '
Tom lm,\1IIUiAiviet0Mm^^^
sen aseyoimat järjestivät eilen, suuren hyökkäyksen kostaakseen Viei-kongin
äsket^äism hyökkäyksen .merijalkaväen, tukiasemaa
M i hiaUiinnoulsupatkän luona. Mutta Vietkongin miehet katosivat.
' j •
Merijalkaväen tappama ainoa henkilö oli eräs vanha mies: jo^a oli
Juossut m^jaikaväen miesten 'tultua paikalle.
i MferijaliiäVäen ;1 liätaljoonan voimia-vietiin helikoptereilla eräälle
pitkälle ^:;lit!IiUmäalle 40; mailia: kaakkoon Danangista. . MerijalkaväeA
päällysti toivoi saavuttavansa Vietkong-ttataljoonan mikä tuhosi' Imun
äl^pMöiellk£telä'Viä^ipin Päämajan: JpukkoK>sastonChii^^^^^^
tusalueeila.','. . • "
• •/Vähää fennen Sanottua ampumistapausta, kersantti John Si Fitts, San.^
Die^ostaj C9l)f;;:huOniasi- kaksi naamioitua juoksuhautakuoppaa jakeksi
V10tkongin, miestä oiettiin vangiksi, yhdellä heistä^ Oli kivääri.
Merijalkaväen mukana olleet'.(vietnamilaiset) miliisipoliisilottiyat
haltutinsä i^ngit j ^ ryhtyivät potkimaan ja hakkaamaan.- heitä vaatien
tietää, missä toiset sissit ovat ja mihne on aseet kätketty. -
. Usean pieksäjäisen jälkeen toinen Vietkongi;!.miehistä murtui ' ja
näytU: sotilaille minne oli kätketty 4 yhdysvaltalaistekoista 12-kaliberi'n
haulikkoa.'JOtiiätnferiJalkaväen miehistä näyttivät pitäneen pahana tätä
raakämaisuutta.
. • -Merijalkaväeil miehet pidättivät myös 13 Vietkongin toiminnasta;
epäiltyä, sitoen neljä heistä yhteen< köyd?llä.
'Eräs pieni lapsi; ilmeisesti yhden epäillyn poika, seurasi merijalka­väen
miehiä' useita maileja laskupaikallei mistä helikopterit tulivat ha^
kemaan merijalkaväen sotilaat vankeinäen.
' A|»:n uutistieto, heinäk, 26 pnä 1985.'
VEDET CAKÄDAN TULEVAISUUDEUE
Kirj. George Harris
Londonissa, Ontariossa kesäkuun
12—13 pnä 1965 pidelty UEn (säh
kötyölätsten union) kansallinen ko
kous hyväksyi julkilausuman, missä
kehoitetaan kiinnittämään lisäänty
vässä »Jäärässä huomiota Canadan
vesiresursseihin nyt ja tulevaisuu­dessa.
Meidän kiintymyksemme tähän a
slaan ei ole uusi. Me olemme joh­donmukaisesti
kiinnittäneet huomio
ta siihen edustajakokouksien hyväk
symissä päätöslauselmissa ja olem­me
ilmaisseet miehpiteemme asias­ta
eri ballitusportaille, ehdoUaen
näiden suuriarvoisten resurssien
turvaamista Canadan tulevaisuuden
käyttöä varten.
Tämä huolenpito vesiresursseis­tamme
pitäisi tulla canadalaisten yh­teiseksi
asiaksi. On paljon esimerk
kejä siitä että toinen maa. Yhdys­vallat
haluaa pakkoluovuttaa mei­dän
vesivarastomme omaan käyt
töönsä. Haaskattuaan, väärin käsi­teltyään
ja saastutettuaan_suuren o-san
omista vesivarastoistaan. Yh­dysvallat
on luonut ahnaat silmänsä
meidän maamme suuriin Jokiin —
ja muihin vesistöihin sen sijaan,
että ryhtyisi paljon kalliimpaan
suunnitelmaan omien vesivarasto-jensa
nuorentamiseksi. Arvoval­tainen
canadalainen insinööri, ken­raali
A. G. L. McNaughton antoi va­kavan
varoituksen Yhdysvaltain ai­keista.
Puhuessaan Canadan insi-nööri-
instituten kokouksessa touko.
26 pnä 1965 kenraali McNaughton
sanoi:
>1N mmsraAMA pmauAMMNoiiiAi
mättä hänelle taloudellisesti
edullista työtä, niin se eivoitor
dellakaan aiheuttaa muuta kuin
sen, että kuulijat rinnastavat
hänen uutistietonsa mainostyd-hön
— ja mainonnalla yleensä
001 huono maine, kansanjoukko*
jen keskuudessa, koska se on
miltei aina yliampuvaa, puhu­mattakaan
nyt vääristelevästä
ja valheellisesta mainonnasta.
Uutisten kuuluttajalle ei mie^
iestämme sellainen sivu- ja
"kuuvalotyö" sovi.
"Täten ei ole ihmeteltiivää: vaik­ka
amerikkalaiset ovat verranneet
oman tilanteensa vajcavuutta Canar
dassa vallitsevaan onnelliseen ase­maan,
missä ei ole yleistä vesipulaa
vielä kehittynyt- Vilmeksikuluneit-ten
vuosien aikana he ovat luoneet
himoitsevia katseitaan Caoadaan
lähdemaana, minkä- avulla voisivat
korjata, omien veslstöjensä haasS^T
misen Ja saastuttamisen aibäutta
man tilanteen. He haluaisivat heit­tää
meille taakait — ja se on hyvin
raskas taakka r-^- suurten varavesis-töjen
luomiseksi, jotta saataisiin
taatuksi- Yhdysvaltain teollisuuden,
iajanviete-elämänv Ja maatalouden
vesitarpeet siinäkin tapauksessa
vaikka se aihoMttaisi niissä yhteyk­sissä
Canadalle epäetuisuutta."
Muistettanee, että kenraali Mc­Naughton
oli eturintamataistelussa
Columbia-joen,: vesivarastojen luo­vuttamista
vastaan.
Toisen varoituksen Yhdysvalloista
antoi resurssiministeriön neuvoston
eräs virkailija, -joka Itesäkuun 17
pnä 1969 sanoi, MontreaUssa, etUi
"Yhdysvaltain painostus, tulee, to
dennäköisesti lisääntymään. Cana­dan
eteläisen naapurin: yrittäessä
päästä käsiksi tämän maan vesire­sursseihin
oman vesipulansa ratkai­semiseksi."
.
Kirjoittaen Canadan-Yhdysvaltain
suhteista» eräs; päivälahti sanoi hei­näkuun
1 pnä: '^Meillä on jo kan
sainvälinen öljyohjelmä, kansainvä
linen auto-«bjelnaa, paloja kansain­välisestä
aSbkÖvoimaobjelmasta;
LiehitteleväsU ja meidän kanssam­me
asiasta neuvottelematta, USA
puhuu nyt kansainvälisestä vesioh
jelmasta. j a on tulossa niin janoi­seksi,
että se voi. minä päivänä ta
hansa kurkoittaa rajan yli vesiba
naamme";
Yhdysvaltain hallituksen Ja suur­pääoman
siunauksella toimivat a
raerikkalaiset insinöörit ovat laati
neet piirustuspöydilleen jättiläisko
koi-sia suunnitelmia Canadan suu­rien
vesimäärien kääntämiseksi Yh
dysvaltain käyttöön. Walter Ste
wart, kirjoittaessaan asiasta Cana­dian
^eeklyua; ahtaa joitakin yksi­tyistietoja
asiasta:
"NAWAPA (The North America
Water and Power Alliance) omaa
30-vuotisen, $100 miljardin suonni-jtelman
siitä, että Pohjois-Amerikän
ivesistöt järjestettäisiin uudelleen
iparemmin yhdysvaltalaisten halun
.mukaisella tavalla . . . Se alentaisi
isamalla myös Canadan suuria Ja
Ikallisarvoisia vesivarastoja manner­maiseen
käyttöön, mistä Ganadälla
olisi perin vähän sananvaltaa myö­hemmin
. . . Canada varaisi suuv
rimman määrän sen suunnitelman
vesimääristä; Yhdysvallat Varaisi
siinä tarvittavat pääomat ja saisi
suurimman osan hyödystä." '
; Mainitussa artikkelissa esitetään
yksityiskohtia. NAWAPAn suunni­telmasta.
Se ei ole suunnitelma Ca­nadan
hyväksi. Se on suunnitelma,
minkä avulla Yhdysvallat haluaa
halvalla hinnalla ratkaista vesipul­mansa.
EI SAATAISI KOSKAAN
TAKAISIN
Stewartin artikkelissa osoitetaan,
että, Yhdysvaltain suunnitelma ei
jättäisi Canadalle tulevaisuudessa
jliuri mitään sananvaltaa näistä ve<
sirdsursseista. Me uskomme, ettS
niin pian kuin me käännämme vesi­resurssejamme
Ylidysvaltain • käyt­töön,
me menetämme niiden kont­rollin
ikuisiksi ajoiksi. Niistä vesi­resursseista
tulisi Yhdysvaltain o-maisuutta,
mitä emme saisi koskaan
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs Anni Nummi, Lethbridge,
Alberta, täyttää tänään, heinäkuun
27 pnä 70 vuotta.
Elly Rajala, Port ArUiur, Ont.,
täyttää sunnuntaina, elokuun 1 pnä
pnä 75 vuotta.
Emil Wilen, Vancouver, B. C^
täyttää maanantaina, elokuun 2'pnä
79 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
PÄIVÄN PAKINA
OMAHYVÄISYYS El SIINÄ AUTA
massa korissa olevaa muuten ter­vettä
omenaa. .
Mainitun uutistiedon mukaan oli
Perthissa pidetty koulun veronmak­sajain
kokous, missä rotusyrjinta-
Seuratessamme sanomal^distä,
radiosta tai näköradion-ruudulta si­tä,
ioften yhdysvaltalaiset "lain ja oi.
keuden palyenjat" faaJdtaavat, potki­vat
ja tyrkkivät kansalaisvapauksia
itselleen vaativia neekereitä ja mi- syntiin langenneilla rienaajilla d i oi-teri
: aivan normaaleilta ihmisiltä lut oikein heinänteon päivät sikäli,
pintapuolisesti näyttävät etelävaltioi- että kokous päätti sulkea., kmilun
den. valkoihoiset miehet ja naisetkin ovet noin 60:ltä inUaaniiapselta. :
hurraavat ja riemuitsevat sitä Käytännön kannalta katsoen tämä
Jarkoittaa sitä, että Perthin koulussa
olleiden intiaanilapsien täytyy palata
takaisin keskitysleirialueensa, an­teeksi
— reservialuecnsa, alkedli-seen''
ja puutteelliseen kouluun, niis­tä
he olivat ottaneet ensimmäisiä
hapuilevia askeleita kohti "valkoi­sen
miehen slvistysmaallmaa^'.
Perussyy tämän hirVeän päätök­sen
tekoon löytyy ^äilemättä rotu­ennakkoluuloista,
rotusyrjlnnästä ja
ennenkaikki^ rotukiihkollusta.
Merkillepantavaa on, että intiaani-lasten
koulusta häätämistä vaadit­tiin
mainitussa veronmaksajain ko-icouksessa
aivan samalla perusteella;
kuin Yhdysvaltain etelävaltioissakin
yaadltaan koululapsien toisistaan
eristämistä heidän ihonsa, värin pe­rusteella.
Nämä rotusyrjinnän sdcai-seihat
lasten vanhemmat vaativat
intiaanllasten häätöä Perthin koulus­ta
sillä perusteella, että he eivät hy­väksy
missään tapauksessa sitä,
tä heidän lapsensa seurustelevat io-enemmän
,mltä-raaemmln poliisit ja
muut hurtat neekereitä kohtelevat,
meiltii canadalalsiHa tahtoo väen vä­kisin
päästä ilmoille vanha farisea-lalnen
kiitosrukous jumalalle siitä,
kun "emme ole yhtä paiioja" rotu­syrjinnän
harjoittajia kuin ovat
yhdysvaltalaiset.
Mutta Pertii-nimlseltä paikkakun­nalta
New Brunsvvickista tuli toista
viikkoa sitten sellainen uutistieto, et­tä
se otti "luulot pois" kalkilta niil­tä
canadalaisiita joilla on taipumus­ta
omahyväisyyteen tässä asiassa.
Ja Ihmetellä pitää, ettfi sellaisen
uutisen pitikin tulla "peruna- ja ka-lastusvaltakunnasta",
jonka asukkai­ta
ainakin allekirjoittanut oppi so­dan
aikana Canadan asevoimissa ol­lessaan
kunnioittamaan säädyllisinä
ja oikeudentuntoisina ihmisinä!
Miitta tässäkin pätee varmasti se,
että yksi tai kaksi pahentunutta
omenaa pilaa uskomattoman lyhyes­sä
ajassa monen monta muuta sa-
IntiaanipäällikkÖi TreniUay <di
epäilemättä oikeassa sanoessaan, et­tä
ko. 450 henk^ käyttävä intiaani-ryhm^-
Vastustaa lasten lähettSmistS
takaisin Perthin kouluun soittaen,
että "he eivät halua lähettää l i ^
slaan palkkaan, liiinoe. heitä.ei-ha-i
u t a l ? , ''^^.^^yj^-y/y^^^^ .
tämä kaikki sai alkunsa, sanoi ih-tiaanyiäällikkö
TremUay, siii^; jkmi
vaHcoihöisia tyttöjä hipesi käymp^
poijkautttayieni» luona resirvialu- •
eelia. • V'
"Mitä meidän pitäisi tdidä? Ajaa-heni.
nien^evulos IntiaaiiipOi^n käns- ko heidät (tytöt) pois? Onko tämfi
sa, enkä ainakajin. sitä, että'Ijänme^ v^aa maa?"
tjaanilasten kanssa, että, he vastus­tavat
eri rpntyihln'kuuluvien keskei­siä
.avioliitto|a§a-että re hiahiaVat
. kerta'k^^aanpitiiä rotunsa, puh­taana
ja sillä isii^T \ , '
Mrs.vjMaida. K^ukurskin kerrotaan
saooneen:
"Minä-en halua.nähdä että tyttfi-nisi'
nafanisiin intiaanin kanssi^.,..
Ja sitten: "Jos he (Uisivat puhdas^
verisiä intiaaneja, min& en perus­taisi
niinitään paljoa, mutta näillä
intiaaneilla on sekoitettuna kiinalais­ten,
ranskalaisten ja taivas tietää
kenen verta."
Selvää on että tällaisen rotukiih-koilun
ilmapiirissä tehty hitiaanivas-täinen
päätös loukkasi suuresti in­tiaanien
omanarvon tunnetta. Intiaa^
neilla d ole yleisesti puhuen ollut
mitään kiirettä lastensa lähettämi­seksi
valkoisten kouluihin siltä yk­sinkertaisesta
syystä, että intiaanit
eivät luota valkoihoisten lupauksiin
ja puheisiin.
Melko varmaa myös on, että k.o.
intiaaneja saadaan nyt suostutella ja
"valistaa" pitkän allcaa, vaikka
Perthin veronmaksajat muuttalsivat-kin
päätöksensä, kuten on toivotta­vaa,
ennen< kuin he haluavat uudel­leen
lähettää läpensä moiseen "kou­luun".
Allekirjoittanut on mielihyvällä to^
dennut. että liittovaltion intiaanien
asioita hoitavat viranomaiset ovat
ilmaisseet huolestuneisuutensa tästä
tapauksesta. Meistä tuntuu kuiten­kin,
että valtiovallan toimesta olisi
järjestettävä pikamarssissa Perthin
koulun veronmaksajain uusi kokous,
mihin vedetään suhteellisen pienen
rotukiihkollijaiiyhmän asemesta
kalkki veronmaksajat niin, että
heille voidaan selittää, mistä on ky*.
symys ja että he voivat itse muut­taa
tämän hirvittävän päätöksen.
Jos Pertin koulun veronmaksajat
kieltäytyvät kuitenkin maineensa
puhdistamisesta, silloin on valtioval­lan
velvollisuus käyttää kaikkia
mahdollisia painostuskeinoja niin, et­tä
nämä ihmiset tulevat näkemään,
jotta rotusyrjintä ja -kiihkoilu ei
kannata-sen paremmin taloudellises­ti
kuin moraalisestikaan.
— Känsäkoura.