Vapaus, July 27, 1965

              Erehtyminen öainhtmlllistä.sano-taan,
mutt^ tähän voi liittyä hyvin­kin
kkksi muuta seikk^^^^
mSttömyys'kysymyksessä olevasta
asiasta eli suora vialehteleminen.
Sattui tässä joku aika sitten käsiini
• aryoyaltainen Suomessa ilmestyvä
pfti^lehti jossa kirjoitettiin laajas­ti
suomen painin entisistä loUtoä-jolka.'
Muun ohella tässä kirjoituk­sessa:
oli Arvo Lindenin (joka myö­hemmin
, käänsi nimensä Lingoksi,
Linko) kuva ja kirjoitus hänestä
"kuinka Arvo voltti Parusin olympia­laisissa
pronssimitalin painissa. Ar-
.vo « I ole koskaan ollut Pariisissa
vaan'Lontoon kisoissa 1908 jossa hSL-nelle
tehtiin vääryyttä jpainissa e i l^
päSss]^ Joppuötteluun kultamitali-mieheakanssa.
.
Arvo Lin^O: tunnetaan kautta pai-nimaailman
juuri keksimästään Lih^
den-heitosta jolla oor' moni poika
ipai^tu .selkäpUUeea mattoon. Muu
jtakin valhetta ön pantu Arvon suur
hun samoista ', Lontoon kisOiSta, nl*
]miUäin että hän sanoi kuu ei voitta-
'mit kultamitalia "että painimesta-ruus
meni mutta ^ suutarin titteli
jäi". ; Arvo ei ole eläissään ollut
päivääkään suutarina mutta lehti­miehet
voivat puhua ei inhimiilises-' Car][ Cameron
tä. erehdyksestä vaan suoraan valefai-l i j j a ijji-jii
della niin.kuin tässäkin asiassa. ' J " * P*"^
päänsä; taaksepäin maahan ja sanoi
että kangistumaan tässä rupeaa,
tfiin nSyUää minS sanoin, painappas
minun pääni taaksepäin lattiaan niin
on selkärankani poikki.
Airvo tunnettiin erinomaisena tek
nlikkamiehenä painissa ja joutui
usein painimaan raskaimpienkin
miesten kanssa. I4ndenheitto pai
niäsa on kuolematon |a mainostaa
Arvon nimeä kautta aikojen. Täältä
sitten Arvo . muutti Port Arthuriin
jossa kuului sikäläiseen V.-- ja u.-
seura hlahjiikseen josta lähetti mi­nulle
kuvankin silloin.
Arva oli eläissään suurten kärsir
mysten lapsi. Port Arthurista hän
muutti takaisin Suomeen ja kuoli
siellä syi^änlialvaukseen kuten ker
rotaän, nukkuessaan: Siinä meni
manan majoille- erinomainen ibml
nen j o i » omisti elämänsä urheilulle
ja oli monipuolinen voimistelija, ui-maiiyppääjä
ja harrasti monta muu­ta
, e^Ustysmielistä kulttuurityötä.
Hänenlaisiaän mieh.ä on harvassa ja
siksipä muistonsa «lää ei ainoastaan
indenheiton maineesta vaan muus
takin. T T - Tekonimus.
^ ensimmäisen kerran
Arvo Linkoon Argolissa C. P. R.
varrella pitkän aikaa sitten Pellisen
metsäkänlpällä jonne Arvo tuli en-shnmäUteen
työhönsä- Canadassa.
Oli jo.myöhä j a melkein maata me-noaika
kun hän astui kämppään. Sii­hen
aikaan kuulusteltiin tulevia on­ko
hän ollut valkoisten vaiko punais­ten
puolella Suomen luokkasodassa.
Arvo löi heti kirjansa pöytään ja sa­noi
"katsokaa pojat mitä olen mie­hiäni".
Selvisihäh se pian ja tie­dettiin
jo etukäteen että mies Oli oi-hit
elämänsä työläisten joukossa-ja
Inukana sen riennoissa. Meistä tur
jikin erinomaiset tuttavat ja yst^r
vät, kun kysyin että oletko tinä se
tinden-beiton keksijä ja kuulu pai­nija?
Mistä sen tiedät kysyi Arvo.
, Sitten Ai:vo tuli Creigfaton kaivan­toonkin
hetkeksi ja kun lääkäritar-kastuksessa
lääkäri näki . mieh6n.
kutsui hän muitakin katsomaan ko-
^akroppaista miestä; Kun Arvo
vielä lystikseen painoi päänsä taka­perin
lattiaan taakse että lattia ko­lahti
ei lääkärin ihmäellä ollut- rajo­ja.
Arvo painikin Sudburyssa enti-
^Uä Liberty haalilla Sulo Kokon
kanssa auttaakseen häntä kun perhe
öli saapunut Suomesta Kokolle.
i Meillä tä-äUä Beaver LakeUa hän
oli paljon ja paljon oli meillä puhur
mistä urheilusta ja voimistelusta
Heti aamulla kun bän heräsi hän
ryhtyi aamuvoimisteluun ja painoi
Toroiito. —- CBCn TV-verkoston
pitkäaUcainen, keli» 11 Illalla esi­tettävien
uutisten kuuluttaja Earl
Cameron jäänee pois tästä tehtäväs­tä
siksi että hän eshityy. liian pal­jon
eräitten tavarain mainostajana^
Tätä yleisesti pidettyä uutiskuu-luttajaa
on moitittu siitä, että hä­nen
mainostoimintansa l i i t ^ liian
läheisesti uutisten kuuluttamiseen
ja kun hän ei ole jättänyt mainos­tusta
pois, Cameron joutunee nyt
sivuutetuksi vakituisen uuUskuu-luttajan>
toimesta. Hän • jää edelleen
CBCn uutisosaston palvelukseen ja
voi esiintyä uutiskuuluttaJanikin,
mutta ei vakituisesti, määrättyinä
aikoina.
Ajanvietelnkemsta
HALVALLA
Viikonloppu'^
julkaisun
IRTONUMEROITA
Nyf alennetulla
hinnatia
25c l£aiq>ale
Ynnä postikulut: 3 numerosta 7c,
6 numerosta Ile Ja 12 numerosta
16c. Saatavana No. ISstsa No. 45
BStL
Vedet .Canadan
tulevaisuudefle
J (Jatkoa edelliseltä sivulta)
takaisin. .
Kenraali McNaughton kosketteli
puheessaan asian tähänkin puoleen
sanomalla:
"Jos sähkövoimaa on vaikea tuo
da takaisin kotipiaahan, niin vettä ei
voida milloinkaan tuoda takaisin
jos sitä annetaan pois. E i voida a
jatellakaan sitä, että- Yhdysvallat
voisi rakentaa yhdyskuntia ja tetolli-suuskeskuksia
Canadasta tuotavan
kastelumenetelmien varaan. Vii-meksikuluneitten
vuosien kokemus
osoittaa, että Canadan menettää pe-rusresurssinsa
aina silloin kun niitä
hiQvutetaan ulkomaille vietäväksi.'
Onko meillä varaa tehdä sopimuk­sia
veden viemiseksi ulkomaille?
Järkevien, ihmisten vastaus siihen
on, ei. Onko meillä oikeutta alis
taa vesiresurssejamme myytäväksi?
Taaskin on vastaus ei. Tämän maan
luonnonresurssit ja erikoisesti vesi­varastot,
ei ole canadalaisten tämän
ikäluokan omaisuutta. Luonnonre­surssit
kuuluvat myös tulevalle su­kupolvelle
ja sitä seuraaville suku­polville.
Canadan resurssiohjelmaa ei voi­da
laskea 20,000,000 asukkaan mu­kaan,
vaan siinä on huomioitava
200,000.000 ja ehkä sitäkin enem­män,
jolloin Canadassa tarvitaan
kaikki luonnonresurssimme.
Älkäämme odottako sen toteutu­mispäivää.
Taistelkaamme tästä
päivästä lukien torjuaksemme yh­dysvaltalaisten
. uuden yrityksen Ca­nadan
riistämiseksi.
Voimaa ja ennenkaikkea taitoa vaativa kantaatti; Arinas Maasalon säveltämä "Ihmisen polku'* on:
suurjuhlan musikaalisen ohjelman yksi näkyvin kohokohta, mikä vaatii musikaalisten voimien yh­teisesiintymistä.
Kuva. otettu erään Toronton juhlan yhteisesityksestä. Wamipissa on raikenjiettu uu­si
laululava,millä kuorojen yhteisesitykset suoritetaan. >
Tiistaina* Mri&k. 87, p. . Jiw;.$
VALTIOTILOJEN KEHITYS KIINASSA
NYT SAATAVANA
>• #• »• Jt, A , , f , *;
r •* T- '1' 'M' *% 'VirVWW
Karjalaisen kanteleyhtyeen
Decca DN 3079 — Hinta $4.50
ynn& 3% myyntivero Ontariossa sekä postitUaukslin
lisättäpä 10c postikuluja varten.
M
i I
M
< I
' I
< I
Tämä kanteleyhtyeen Ja laulusoll&tlen kvy
_ sisältää seuraavat laulut: —'
1. KANTELEELLE , . . . . . . . . i . . . . . , . Kanteleyhtye
2. TULE YSTÄVÄNI RANTAHAN . . . . . . . . . . . . . . . Kanteleyhtye Ja
Kansanlaulu laulusolisti Teuvo Kuparinen
3. KULTANI ON KAUKANA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kanteleyhtye Ja
Kansanlaulu laulusolisti Lea Kauppinen
4. MANSIKKA .. . . . . . . . . . ,... Kanteleyhtye Ja
laulusolisti Lea Kat4>pinen
& HEILINI S Y U . . . . . . . . . . . . . . . , . . . . . . . . . . . . . . . Kanteleyhtye
6. LAMMILLA Kanteleyhtye Ja
laulusolisti Teuvo Kuparinen
7. PUNAISELLA PAATILLA . . . . . . . . . . . . . ..... Kanteleyhtye Ja
laulusolisti Teuvo Kuparinen
8. SOI MAAILMA SÄVELEITÄ Kanteleyhtye Ja laulusolistit
. Lea Kauppinen Ja Teuvo Kuparmen
Osa Karjalaisen Kanteleyhtyeen soittajista ovat Juuri parhaillaan
konsertthnatkalla täällä Canadassa 8NL:n tanhu- Ja musiikkiryh­mään
kuuluvana.
Tätä levyä on vain rajoitettu määrä, Jotran kiirehtikää tilaustaime
heti.
Vapaus Publishing Co. Limited
P. o. BOX 69, SUDBURY, ONTARIO
Kiinassa on^ suoritettu tutkimus
viljelylle tai karjanlaitumeksi sovei
tuvan joutomaan määrästä ja todet
tu sen olevan suunnilleen 100 mii-joonaa
hehtaaria. Nämä alueet ovat
jakautuneet enimmäkseen kaukai
sille rajamaille luoteessa, koillisessa
ja lounaassa tai sisämaajärvien ja
vuorten ympärille. Suuret alat täl­laista
maata ovat joko aarniometsää,
jossa kuljeskelee vain villieläimiä,
tai sitten ilman voimaperäistä uudis
raivauskautta .viljelykseenkelpaa
matonta maata. Heti Kiinan kan
santasavallan perustamisen jälkeen
ryhdyttiin kampanjaan joutomaiden
raivaamiseksi viljelylle. Työn tu­loksena
ihmiset perustivat tuhansia
valtiontiloja maan syrjäisimpiin o-siin
Hainanin saaresta etelässä A-mur-
joelie pohjoisessa, Pohain me
reltä idässä Tiensbanin ja Kunlunio,
vuorille lännessä. •
Näiden uudismaiden raivaajien
oli todella kestettävä suuria vaikc:
uksia alkuvaiheessa. Kansantalous
ei tuohon aikaan ollut toipunut so­dan
aiheuttamista vaurioista. Ihmis­ten
oii vallattava luontoa paljain
käsin. Juuri tästä syystä uudisrai­vaus
; oli suurelta osalta sotilaiden
yritys. Niinpä ne, jotka lähetettiin
Sinkiangiin, Suurelle pohjoiselle au­tiolle
Hainanin saarelle, olivat kaik­ki
Kiinan kansan vapautusarmeijan
kotiutettuja veteraaneja. Juuri he
tekivät maatilojen perustyön. Myö­hemmin
vuosi vuoden jälkeen tuli
nuorisoa ja maanviljelijöitä siirtolai­sina.
He jatkoivat viljelyä samalla
kun he raivasivat yhä lisää luonnon­varaista
aluetta Alkuvaiheen vuO'
den 1958 suuren ekspansion jälkeen
valtiontiloista on nyt tullut tärkeä
voima Kiinan maataloustuotannossa.
Vuoteen 1957 verrattuna valtiontilo­jen
kokonaismäärä oli v. 1964 kasva­nut
kaksinkertaiseksi, viljelyalue
laajentunut 2,37 kertaa ja koko vil­jatuotanto
yli kolminkertaistunut.
Valtiontilojen tuotanto on kasva­nut
samassa suhteessa. Valtion v.
1963 keräämä kauppavilja ja pavut
osoittivat 88 pcos. lisäystä vuodesta
1962; vuoden 1963 luku taas nousi
21 prosentilla V. 1964. Useimmat
valtiontiloista ovat kehittyneet vil­jan
ja muiden kasvien tuotantotuki-kohdiksi.
Valtiontilojen hoidossa on alusta
lähtien noudatettu monipuolisen ta­louden
kehittämisen periaatetta pai­kallisten
olosuhteitten mukaan. Ra­jaseutujen
uudisviljelyalueilla pe­rustettiin
uusia yhdyskuntia, jotka
yhdistävät teollisuuden, maatalou­den,
kaupan, opetustoimen ja soti­laalliset
asiat.
Vuosi 1964 muodostui menestyk
.^eiliseksi valtiontiloille. Kaikki vai
tion suunnittelemat tuotantokiinti­öt
.vlitettiin. Vuoteen 1963 verrat­tuna
viljan ja soijapapujen koko­naistuotanto
kohosi 14 pros., puuvil­lan
42 pros. ja kumin lähes 40 pros.
Valtiontilojen nettotulo oli v. 1964
kolminkertainen edelliseen vuoteen
verraten.
Kuluneen viidentoista vuoden ai­kana
valtiontilat ovat saavuttaneet
korkean koneellistamisen, sähköis-;
tämisen ja kemiallisten. aineiden
Icäytön asteen sekä rakentaneet ve-densäätelylaitoksia
laajassa mit(i.s-.
sa. Vuoteen 1957 verrattuna val­tiontilat
omistivat v. 1964 traktorei­ta
3.4 kertaa enemmän ja leikkuu-puimareita
3 kertaa enemmän ja
kuivatus- ja kastelulaitteiden hevos-voimamäärä
nousi moninkymmen-!
kertaiseksi. Eräillä sijainniltaan
suotuisilla alueilla on koepisteinä;
yli 400 täysm koncellistcttlia tuotan
toryhmää.
Kiinan valtiontilojen työntekijäin
elintaso ja kulttuurielämä ovat vuo­si
vuodelta par^intuneet. Heidän a-sumuksinaan
ennen olleet vajat on
korvattu uusin taloin: Kauppoja,
kerhotaloja ja sairaaloita on raken­nettu
nopeana sarjana. Valtionti
loilla työskentelevät saavat maksut­toman
lääkärinhoidon kun taas hei­dän
perheensä jäsenet ovat oikeu­tettuja
saamaan sitä puolella hin­nalla.
Lähes kaikilla valtiontiloil­la
on omat leikkikoulut, lastentar­hat,
kansakoulutpa alemmat keski­koulut
sekä iltakoulut. Suurilla
valtiontiloilla on myös ylempiä keS'
kikouluja tai väliasteen ammatti­kouluja.
Kaikissa alueellisissa uu-disviljelykeskuksLSsa
on yliopistoja
tai korkeakouluja tai tieteellisiä tut­kimuslaitoksia,
jotka kuluneen va­ahtoista
vuoden , a i i ^ a ovat. kou
Inttäneet yli 60,000 teknistä henki­löä
maa- ja karjatalouden palvehik
•seen.,-- . • ^ • • ••
Valtiontilat sijaitsevat Kiinas5.i
enimmäkseen edellytyksiltään huo
nommilla alueilla. Alkaalisen maa
perän, punaisen savimaan, autio­maan
sekä alavan, vetisen maan
muuttaminen korkeasatoisiksi maa
tiloiksi on ollut erityjsen vaivallois­ta
ja kovaa kamppailua. Kuluneen
viidentoista vuoden aikan^ kaikki
valtiontilat ovat ryhtyneet^ toteutta
maan laajaa perusrakennustyökoh
teitten ohjelmaa, joka käsittää mm.
kaanavien rakentamista, maan ta­soittamista,
pengerrystä ja suoja-metsävyöhykkeiden
istuttamista.
Nykyisin on kastelua tarvitsevasta
uudismaasta jo 45 pros. saatettu
kastelulaitosten piiriin. Maatalous
tuotteiden jalostus sekä koneiden
korjaus suoritetaan enimmäkseen
sähkökäyttöisten välineiden avulla.
Suuri joukko valtiontiloja harjoittaa
tieteellistä tutkimusta tai koetoi­mintaa.
" •
Kiinan teollisuus voi nykyisin aul'
taa maataloutta enemmän kuin kos­kaan
ennen. Pyrkiessään raivaa­maan
syrjäisiä erämaita viljelyyn ja
muuttamaan - luontoa - koneistetun
viljelyn ja hoidon avulla kiinalaiset
ovat saaneet'entistä runsaammin ko-kemul<
sia viime vuosina. Tästä joh­tuen
valtiontilojen toimihenkilöt
luottavat täysin siihen, että jo lähei
sessä tulevaisuudessa he pystyvät
muuttamaan uudismaat kokonaisuu
dessaan sellaiseksi viljelysmaaksi,
joka antaa vakaita ja korkeita sato­ja
pitkäaikaisesta kuivuudesta tai
liiallisesta sateesta huolimatta.
TSHEKIT MURTAVAT
KAUPAN KAHLEITA
Tshekkoslovakian talouelämässä
on tapahtumassa huomattavia ja
kauaskantoisia uudistuksia uude.i
talouden johto järjestelmän puittcis
sa. Maan ulkomaankauppa ei ole
suinkaan jäänyt tästä kehityksestä
syrjään. Aikaisemmin ulkonaiset
olosuhteet, mm. lännen d.skrimina
loriset toimenpiteet, vaikuttivat tie
tyssä määrin ulkomaankauppaan
"sisään lämpiävästi". Mutta nyt o
vat ajat muuttuneet kautta linjan
Kauppa sosialististen maiden kanssa
on laajentunut sitä mukaa kuin nii
den talous on voimistunut. Kymme
nen vuoden aikana ja nimenomaan
viime vuosien aikana Tshekkoslova
kian ulkomaankaupan kuvaan ovat
astuneet merkittävälle sijalle kehi
tysmaiden markkinat. Neuvostoin
ton jälkeen Tshekkoslovakia on so
sialistisista maista aivan eturivissä
kehitysmaiden kanssa käytävässä
kaupassa. Ja? p^rin viime vuoden
aikana kaupan esteet ovat ruvenneet
murtumaan myös Tshekkoslovakian
ja lännen teollisuusmaiden välillä.
, • Prahasta on lyhyessä ajassa Jcc
hittynyt ei ainoastaan ulkomaalais­ten
liike ja teoUisuusmiesten lento­koneiden
välilaskupaikka,~vaan:tär
keä neuvottelukeskus. Tshekkoslo­vakia
kuuluu maailman teollisuus­maiden
eturiviin (länsimaisten tilas­tojen
mukaan se on 12. tilalla). Maa
on sekä myynti- ja ostokykyinen.
Luonnollisesti ulkomaankaupassa
painopiste on tavaranvaihdossa. Ai­van
viime vuosina Tshekkoslovakian
ulkomaankaupassa on kehittynyt ai­van
uusi sektori, teollisuuden lisens­siä
eli valmistusluvat. Tshekkoslo­vakia
on itse ostanut lisenssejä län­simaista,
varsinkin kemian Teolll
suuden alalla. Mutta se on esiinty­nyt
myös huomattavana, lisenssien
myyjänä. Niinpä Japanin teollisuus
on ostanut ;'1suihkukutomakone"-li-senssin.
Itävalta on ostanut hitsaus­koneiden
valmistusmenetelmän,
Meksikoon on myyty aniliiniijvär-jäystä
koske,va,llsenssi.
. Vanliat tottumukset olivat aikai­semmin
tämän lisenssikaupan tiellä.
Useat tshekkoslovakialaiset yrityk
set ja ulkomaankauppaelimet kat­soivat,
että keksinnöstä, vaikka sillä
kcksimishctkellä ei ollut kannatta­vaa
käyttöarvoa, piti pitää kiinni ja
tallettaa se mahdollisia myöhempiä
tarpeita varten. Toisaalta pelättiin
että ulkomaisten lisenssien osto te
kisi maan riippuvaiseksi. Nykyise­nä
valtavana keksintöjen aikana tä­mä
kuuluu kuitenkin jo menneisyy­teen.
Länsimaiden suhtautuminen sosi­alististen
maiden kanssa käytävään
kauppaan on ollut kahdenlainen. U-SA
ja Länsi-Saksa ovat asettaneet
kaupalleen poliittisia ehtoja, ^otka
ovat'täli^änneet n\m. Saksan demok
raa^tisen. tasavallan saartamiseen.
Länsi-Berliinin tunnustamiseen Län­si-
Saksa^, kuuluvaksi sekä kansan­demokraattisten
maiden irrottanii-seen
muka I>|leuvostoliiton "holhouk-se^
t«!V , ^ J a ' ' toJveajattelijat ovat
menneet; niinkin pitkälle, että sosia
listiset-maat muuttuisivat kaupan a-vialla
jopa kapitalistisiksi. Tällais
teh pyrkimysten ja toiveiden varaan
rakennetut sillat ovat kuitenkin n
lunperin mätiä, kuten eräs Itä-Eu-roopan
tarkkailija on todennut. Ei­vät
sosialistisetkaan'maat kuvittele,
ettäi niiden länsimaiden kanssa käy-mf
Kauppa muuttaisi^ kapitalistiset
maat sosialistisiksi^ Muut länsimaat
ovat ottaneet idän^kaupassaan täysin
realistisen asenteen, ts. kaupan, on
perustuttava ' tasa-;ai'voisuut^en ja
moloniminpuoliscen etuun. Tshek
ko^loviakia muodostaa, idän ja läh
SAIVAT MAISTAA
"OIKEATA 0LU1JA''
Bien Hoa. —\Uudesta Seelannis­ta
tuotettiin viime viikolla lento­teitse
4 koria olutta i Bien floaan/nlr
menomaan siinä mielensä» ettSsieQI
olevat yhdysvaltalaissbtilaat "saavat
maistaa oikeata olutta". Siitä al­kaen
kun Uuden Seelannin joukkoja
alkoi saapua Bien Hoaan, niiden
upseerit ovat juoneet jenkkiupsee-rien
kanssa amerikkalaista, olutta:.
Moskovju^ "Lähitulevaisuudessa
/aiiÄuduiijtiiie; Isoiionaaiä"' jHttlläisnläi-
Jl^tä.'metailurgisiötä aggregaateista
ja^^.voimme; täysin autömi^tisdlda sq-
Iat«sjjnö8essl»?,';sijl8l avuksemme lu, '
Ifefe pl^9ro8[',.lÄUSui/neuvostoliittplait
rten tlj^demips Ivan I^ula^in kaps^ini
iräUseäsS» iiiqtal^lämpolilaistla;! pla^.
tnaiZ käsittelev^äf symjRPsiumisjsa»
joka työskentelee orgaanisen ja so­velletun
kemian kansainvälisen, lii­ton
20. kongressin yl^teydessä, Kosr
plasmalla on. erityisiä ja mptälf
lurgian kannalta kaUissrvöisia tmu:
naisuuksla; siiben kiinnitetäm sini-
;-la toiveita, selitti Kulagib. Erittäfrf-iciti'
voidaan helposti säädellä pläfsr
mäsUihkiin lämpötilaa, nopeutta^ t c ^
hoa ja painetta: i^äitä omiiiaisijiik'
.^ia^n ole y;hdelläkääh nykyäSÄinc;» •
tallurgiassa sovellettavista V lampi)'
lähteislä.
Neuvostoliittolainen lutkijp. tote­si,
myös; fettä.metallurginen vpr^snilir
aggregaatti ei vaadi vuoraukseeTyp
tulenkestäviä aineita ja sulätuspro-sessi
voidaan suorittaa lebtiib^telti-seinälstösä
kammiossa. . 1 '
Kulagin ilmoitti, että Neul^stolii'
tossa on suoritettu kokeita hajotfäi­mällä
plasman avulla poIymetalOsia
dialmeja, joista on sitten saätn/jau- .
heitä -^erillisiä oksidiaineksjairOn
osoitettu, että plasmasuihkUä; vol-daan
käyttää myiis metallioksidlen
pelkistykseen, toisin sanoen:3S^1-
lien' kehittänUsäen «ksidijaälr^ta.
--Tämä on aivan uusi ilmiö:meialr
liteoUisuudessa, laUsui' KuIagijU
Kulagin kertoi., että NeUvOstiolii-totn
teollisuudessa plasmasttilikua
käytetään j6 laajalti leikkaamisien,
ihitsaukseeii,,salätfAmiseen.: ja -/me­tallien
ISmpökäsittelyxn. Sen avul­la
saadaan' aikaan supjakerros sekä
vaikeasti sulavista metaUeista että
niiden;i>ksideista jg muista yhtymis­tä.
SISSIIN MENESTYS
KASVAA YlEtNÄMISSA
Moskova. — ^'Barb«ariri8t|(
pommituksista ja Yhdysvaltain
joukkojen määrän ^^llBfiimisesta
huolimatta <^at Btd|irVietaa)mtii
partisaanit viime aikoltu-Hulvati»'
taneet suuria sotilaallisia, voitto-ja,
kaikkein tärkelmpili so(atp|.
mien aloittamisen jSlkeen"; llnioft
ti Etelä-Vietnamin; kansalUseii;
vapautusrintaman Moskovassa Ote
va pysyvä edustaja Dang Kdang
Minb Novoje Vremja-lebden Urr
jeenvaihtajalle antamassaan baas
tattelussa.
Vihollisjoukkojen: suriä tappioita
korostaessaan Dang Kuang Minh/il-moitti,
että esim. toukokuussa pait
nootit tuhosivat 14 vihollisen pa­taljoonaa
ja 55 komppaniaa. LSbes
20,000 vihollissotilasta ja -upseeria
surmattiin tai haavoitettiin. Monia
"strategisia kyliä", joihin maahan­tunkeutujat
vielä vähän aikaa sit'
ten panivat suuren toivon, on eli­minoitu.
Niiden väestö on siirtynyt
patrioottien puolelle ja linnoitukset
on tuhottu.
8,000 strategisesta kylästä on enää
jäljellä vajaa tuhat. Kaupungit,
myös Saigon, joka on ollut eräs
amerikkalaisten maahantunkeutu­jien
ja heidän marionettiensa lin­nakkeista,
ovat lakanneet olemasta
vaaratonta selustaa. Monet kaupun­git
on täydellisesti eristetty hankin­takeskuksista.
"Presidentti Johnsoiiin heinäkuun
8 pnä antamaa käskyä^ joka edellyt­tää
amerikkalaisten.joukkojen väli­töntä
osallistumista sotatoimiin
kansaamme vastaan, me pidämme
todteteena. ybcb:waltain Etelä-V
namin politiikan'Vararikosta. Saraalf
la käsky,korostaa täplän politiikam
-aggrfei^vj^ta. luonnetta." ' ;
HUomautettuaan, eftä amerikkar
laisen EtelS-Vietnamissa .olevan sor
tilasretkikdnnan.iqpr^ nousee tällät
hetkellä y l i 60,000:n ja että amerik-k^
lilisten lebtien ilmoituksen mu­kaan
on Yhdysvaltojen aikomukse^
na nostaa joukkojensa määrä 250i->r
000 sotilaaseen, Dang Kuang Slinlä
sanoi: "Tässä yhteydessä ;haluaisim
huomauttaa, että ranskalaiset,siirto-t
maalsännät heittivät meitä vastaam
400,000 miestä käsittävän 'armeijari;
Kaikki kuitenkin tietävät.kuinkas
tämä sota päättyi".
'^Hyökkääjät voivat, riiin. kuin'He»,
ovat jp useita kertoja tehneetkih,,
lähettää vapautetuille alueille: de­santteja
ja rankaisuretkikuntia,',
mutta he eivät voi miehittääraluetr
tamme", jatkoi Dang Kuang Minh.,
"Vapautettujen alueiden vyöhyke?
laajenee päivä päivältä. Tämän vuo­den
alussa se käsitti kolme neljäsr
osaa Etelä-Vietnamin pinta-alastä»,
mutta tällä hetkellä se On jo 4/5v
10 miljoonaa henkeä Etelä-Vietna­min
14 miljoonaisesta väestöstlb
asuti tällä hetkellä vapautetulla^
maaperSUä."
"Kansamme on lujasti päättänyti
puolustaa oikeata asiaansa. Enune
ole yksin tassa taistelussamme.
Tunnemme -jatkuvasti Neuvostolii­ton
ja muiden sosialististen maiden»
meille antaman t&keän tuen?', sat
n0i Pang Kuang Minb.
nen. välisen kaujian,
mielenkiintoisen . ja
näyttämön. — Kras.
kehityksessä
merkittävän
-|-,Tunniq ahkerointi saa enem-mäjn
Iloa aikaan kuin kuukauden
.valitteleminen. ' Se pyyhkii pois
huonon tuulen ja selvittää sekavat
a s i a t , - B e n j a m i n Franklin.
Frank G. Satightcinn ;
JANNITTXyX, ROMANTTINEN, AJATUSrironnEN
JVIE PALVElinMEME E I J WA
343 SIVUA - HINTA SID. $2.75
Nuori lääkäri Spencer Brade Joutuu sattumalta silminnfikijftksl.
kun seurapiirikaunotar Carol Orahame yrittää, tehdä Itsemurhan.
Brade pelastaa naisen Ja vie hänet kotimsa toipumaan. Carol Gra-hame
paljastaa odottavansa lasta Ja ehdottaa Bradelle avioliittoa
luvaten ostaa tuottavan praktiikan. Jos nuori lääkäri menee naimi­siin
hänen kanssaan Ja antaa nbnensä synlTvaile lapselle.
HELLÄT KÄDET
318 SIVUA HINTA SID. $&25
Nuori lääkäri Julian Chishobn. on palannut Amerikan sisJUUsso-dasta
vafkeastt haavoittuneena. Tuhotulla kotiplantaasilla> häntää
hoitaa hänen kaunis Ja arvoituksellinen, vaimonsa. Jane. BteUt ont
voitettu, sen ylpeys murskattu. Hävinneen armeijan rippeet kulkoo-vat
ryöstellen ympäri maata Ja salaperäinen Ku Klux Klan-J&r-
Jestö pitää seutua kauhun vallassa.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
P. o. BOiC 69 SUDatlRY. ONT.