Vapaus, November 29, 1972

              KUUBAN VALLANKUMOUS VOITTI MYNCHENISSÄ
Helsinki.— (KU) ~ Teofilo
Stevensonin, 20, tapaa nyt Anto­nio
Gtiiterasin sokeriteihtaalta. Or­lando
Martinez, 28-vuotias mekaa­nikko
täydentää opintojaan Ha-var<
5!assa. Emilio Correa, 19 asteli
maatalouskoulun ensimmäiselle
luokalle. '
(Lasse Viren, 23, pysyy vaihteek­si
Myrskylässä tai siirtyy Liikku­vaan
Poliisiin. Pekka Vasala, 23,
myy pitkästä aikaa merkonomin
ammattitaitoaan Lohjalla tai muut
taa työpaikkaa k^StikyläänsäRiihi^
mäelle.
Sfevenson, Martinez ja Correa
toivat kolme kultamitalia Kuubal-^
le, ensimmäiset 68 vuoteen. Viren
ja Vasala hankkivat saman mää­rän
Suomelle.
Lydiardin oppien ja SUL.-n sti­pendijärjestelmän
voitto, riemuit­sivat
suomalaiset. Mitä sanoivat
kuubalaiset? — Kansan voitto,
vallankumouksen voitto, sosialis­min
voitto!
Alikehittynyt Karibian meren
saari ja kehittynyt Pohjolan teol­lisuusvaltio
jakoivat Munchenin
kisojen mitalitilastossa 14. sijan.
Kisoissa, joissa 11 sosialistista
maata saivat 47,5 prosenttia kai­kista
mitaleista/'ja joissa ensim­mäisten
20 joukossa oli 10 sosia-listi£
ta maata.
Stevenson, Martinez, Correa Ja
kumppanit palasivat mitaleineen
maahan, jossa 14 vuotta sitten oli
liki joka neljäs lukutaidoton, jossa
oli yli 700,000 lasta ilman koulu­ja^
jossa oli yli puoli miljoonaa työ
: töntä. Stevenson, Martinez ja Cor­rea
eivät vilistäneet nappulakisois­sa
silloin kuten virenit ja vasalat.
Ensi' tammikuussa kuubalaiset juh
livat vallankumouksen 14. vuosi­päivää.
"EMME OLE YLPEITÄ"
"Kuuba ei koskaan pöyhkeile
sillä, että se oli kisoissa parempi
kuin yksikään toinen latinalaisen
Amerikan, Aasian tai Afrikan maa
joka elää vielä imperialistien riis­tettävänä",
kirjoitti Kuuban kom­munistisen
puolueen viikkolehti
Granma kisojen jälkeen. "Päin-vastoin,
menestyksemme on. voitto
myösi niille latinalaisen Amerikan
kansoille, joilta imperialistit ja h ai­dan
käskyläishallituksensa ovat
tukahduttaneet kyvyt ja mahdolli­suudet'
tällä ja muilla yhteiskun­nallisen
elämän aloilla.''
Granma jatkoi pääkirjoitukses­saan:
"Mutta haluamme huomaut­taa
kuvaavana yksityiskohtana, et­tä
maamme jätti kauas jälkeensä
monia kehittyneitä kapitalistimai­ta,
joilla on urheiluperinteitä ja
taloudellisia mahdollisuuksia ver­rattomasti
enemmän kuin Kuubal­l
a . " , Kuuban ja muiden sosialisti­maiden
menestyksen takaa on tur­ha
etsiä vastausta "ammattilai­suudesta",
konemaisesti käskyjä
tottelevista urheiluroborteista tai
muusta porvarillisen ideologisen
sodankäynnin tuottamasta tajun­nan
täytteestä:
"Vallankumouksellineh urheilu­käsitys,
liikunta palvelemassa täy­dellisemmän,
terveemmän ja onnel-ii.
semman ihmisen luomista, on,
voittanut. Sosialismi on voittanut.
Kaupallistuneen ja vieraannutta­van
kapitalistisen urheilun tappio
on tosiasia. Kapitalismi on kärsi­nyt
tappion"i tiivisti Granma.
IHMISELÄMÄ ARVOON
•'Yksi ihmiselämä on rikkaampi
kuin maailman varakkaimman mie­hen
kaikki rikkaudet", totesi US
A :n tiedustelupalvelun CIA :n mur
hauttama vallankumousjohtaja
Che Guevara. Urheiluliikkeen ke­hittäminen
kansan voiton jälkeen
vuonna 1959 nähtiin Kuubassa osa
na terveydenhuollon ja sivistysta­son
nostamista.
Kaiken edellytykssnä oli vallan­kumous:
talous- ja yhteiskuntajär­jestelmän
muuttaminen. Ihminen
seuraava kappale:. "Neljässiä • päir
yässä. rakennettiin vapaaehtoisin
yoiniin 408 koulujen palloilukentr
tää eri puolille maata." y
Vapautumisen jälkeisinä vuosi­na
oli huutava pula: materiaalista
ja ihmistyövbimiasta kaikilla aloil­la.
Tänään kuubalaisen liikunnan
selkärankana ovat seuraavat lai­tokset:
Komentaja Mariuiei Fajär-dön
nimeä kantava fyysisen kas­vatuksen
oppilaitos; urheilutarvi-keteollisuus,;
urheilulääketielTeen
laitos, tieto- ja dokumeritointikesT
kua| ja soyelletun matematiikan ja
tilastotieteen keskus. L
Vaikka puutteita pn poistettu ja
asenteita muutettu, ön. Kuubassa
vielä paljon kesken; "Joistakin
maakunnistamme puuttuu , esimer­kiksi
puisia koripallokenttiä, len-topaUbkenttiä,
uima-altaita
Granma huomauttaa ja viittaa
maihirt "missä modernit urheilutie-lat:
seisovat suuren osan ajasta
tyhjillään . . ."
90 mailin päässä . imperialismin
valtakeskulcsesta USA.:sta sijait­seva
ja iseri kauppasaartoa uhmäa-e
va KUubä on saanut paljon mate­riaalista
ja teknistä apua sosialis-
, .. .. tisista maista, urheilussakin. "Ve-nousi
uuteen arvoon, mm myös ...... ^ • , .
naJaisten valmentamat kuubalai­set
. . .", kirjoitti uutistoimisto
uiiheilija. Ennen vallankumousta
• urheilijoita olivat vain riistetyt
ammattilaisnyrkkeilijät ja basebalr
\!in pelaajat. Vallankumouikssn jäl­keen
urheilusta tuJi joukkojen hen­kisen
ja fyysisen kasvatuksen vä­line.
Yhteiskunnalliset edellytykset
miljoonaistsn joukkojen osallistu­miselle
liikuntaan avautuivat.
Lapsikuolleisuus (eräs kansan­terveyden
keskeinen mittari) lati­nalaisen
Amerikan maissa on kes-iimäärin
yli 80 tuhatta elävänä
syntynyttä lasta kohden. Kuubas-
HÄMMÄSTYTTÄVÄ
LAUSUNTO
— Emme halua välttämättä val­ta-
asemaa uiftieilussa, sanoi pää­ministeri
Fidel Castro muutamia
vuosia sitten, Meidän tavoit­teemme
on antaa esimerkki arvok­kaasta
liikuntakäsityksestä; terr
veellisestä urheilusta. Sillä ei ole
väliä vaikka jäisimme mitaleissa
ja pisteissä .viimeisiksi, jos jonain
päivänä meillä olisi ilo nähdä lii­kunta
koulutuksen, kulttuurin ja
ihmisten hyvinvoinnin lisäämisen
välineenä.
Useat länsimaiset urheilukomr
mentaattorit hämmästelivät kun
Miinohenin kisojen parhaaksi nyrk­keilijäksi
valittu ja esimerkiksi
englantilaisen World Sportin kiso­jen
toiseksi parhaaksi urheilijaksi
(1. Mark Spitz, 3. Lasse Viren) va
litsema Vallankumouksen puolus­tuskomitean
jäsen Teofilo Steven­son
totesi, ettei hän jätä koskaan
Kuubaa rahalta: — En siirry am­mattilaiseksi.
Olen uskollinen Kuu­ban
vallankumoukselle!
Seppo Laakso.
Kes/kiviikiko, marrask. 29 p. — Wed., Nov. 29, 1972 Sivu 5
Ei ollutkaan
sukeUusvene
Vaa'an kielellä uudessa par­lamentissa
olevalla NDPrn
kansallisella johtajalla, Da­vid
Le\visilla ei ole vain mah­dollisuus,
ja sitä häneltä odo­tetaan,
joko päästää liberaa­lien
vähemmistöhallitus pois
pulasta tai kieltää sen, vaan
myös huolehtia siitä, että vä
hemmistöhallituksen täytyy
ottaa huomioon valitsijain
toivomukset piencläjäin yhä
pahenevien vaikeuksien lie-ventärfiiseksi.
UPI vähätellen Miinchenin kisojen
parhaan nyrkkeilymaan loistavaa
panosta. "Meille apu sosialisista
maista ei ole häpeän aihe, päin­vastoin
tämä seikkahan vain lujit­taa
sosialismin voittoa", vastasi­vat
kuubalaiset.
KAKSI MAAILMAA
: Eroa kuin yöllä ja päivällä. on
sosialistisen Kuuban ja muiden
latinalaisen Amerikan maiden yh­teiskuntajärjestelmillä,
siis myös
sa se: on vain kolmisenkymmentä | urheilun ja urheilijoiden asemalla.
KAUNEIMMAT
SYKSYN RUUSUT
Kaarlo Harjun
HAUDALLE
Sail kutsun poistua luolani
niin yllättäen, joulukuun 5
päivänä, 1970.
TYYNE HARJU
R. R. 2 Wahnapi'tae, Ont.
KAUNIIT KUKKASET
TUTTAVAMME
ISAK WINTERIN
MUISTOLLE
Impi ja Frank Tommila
Maija ja Jack Walli
Kerttu ja Paavo Posso
Jack Saarakkala
Matti Mannila
Hilda Wälimaa
Sudbury Ontario
Impi Poutanen
Tyyne, Walli
Hanna Sivedluiid
Azilda Ontario
USA:n hallitseman Amerikkojen
kehityspankin raportin mukaan.
Kuubalaiset siis ajattelevat, että
jos jokin asia parantaa kansan ter­veydentilaa
kuten liikunta, niin
kansan täytyy saada se — ei vain
ammattilaisjoukkueiden vaan
myös työläisten, maanviljelijäin,
nuorten, vanhojen, miesten ja nais­ten.
Yli neljäsosa (27.3%) koko
'8-miljoonaisesta kansasta osallis­tuu!
säännöllisesti johonkin liikun-
Itatoimintaan vaikka mukaan las­ketaan
vanhimmat vanhukset ja ai;
le kouluikäiset.
Kehitys tällä alalla on ollut yh­tä
räjähdysmäistä vallankumouk­sen
jälkeen kuin muilla^ Lukutai^
dottömuus hävitettiin maasta lä­hes
vuodessa! Koulutuksessa ja
terveydenhoidossa Kuuban saavu­tuksia
voi verrata ainoastaan so­sialistisen
Neuvostoliiton ja Kii­nan
aikoinEin saavuttamiin tulok­siin.
Missään muualla maailmassa
ei ole tehty niin paljon niin lyhy­essä
ajassa.
MITALIT EIVÄT PÄÄASIA
— Ongelmana ei ollut raja-ai­tojen
hävittäminen urheilun har­rastamisesta,
vaan luokkaerojen
hävittäminen, huomautti Kuuban
kansallisen urheilim ja fyysisen
kasvatuksen instituutin johtaja
Jorge Garcia Bango ennen olym-biakisoja
Miinohenissä pidetyssä
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuu­rijärjestön
UNESCO :n liikunta-kongressissa.
Hän totesi myös, ettei urheilun
kehitysastetta voi eikä saa mita­ta
vain kansainvälisten kisojen mi
talimäärällä: — Nämä tulokset
ovat aina seurausilmiöitä. Meille
on pääasia joukkojen osallistumi­nen.
Liikunnan h^rastämjseen on
oltava kaikilla oikeus. Sitä pidäm­me
ideologisena ja sosiologisena
tehtävänä.
Kuinka oli mahdollista luoda lii­kunnasta
joukTtöiiike maassa, jo-
'a imperialistit olivat riistäneet,
jossa kansa oli sairasta ja jossa
3i ollut liikuntatoiminnan vaati­mia
teknisiä edellytyksiä?
Samaa kysyivät kuubalaiset itse
_ ja päätyivät aina samaan vas­taukseen:
joukkojen osallistumi­nen.
— Alikehittyneellä maalla ei
ole millään elämän alalla kehitty­misen
mahdollisuujtsia ennen kuin
kysymys joukkojen osallistumises­ta
on ratkaistu, Bango sanoo.
Imperialistien temmellyskenttä­nä
olevissa maissa on kansasta 35
pros. yhteensä 75 miljoonaa luku­taidottomia.
Kuubassa tämä pi­meys
on poistunut. 43 prosenttia
kaiki-ta; latinalaisen Amerikan
Marcos tietää mitä on tetitävä; Armi-l(
ullalla on hyvä olla Filippiineillä
Herrasväki Armi ja Gil Hilario
vierailevat jälleen kerran Suomes­sa
mainostamassa Tyynen valta­meren
sylissä lepäävää ihastutta­vaa,
lämmintä kotimaataan, Filip­piinien
saariryhmää. Tällä hstkellä
Filippiineillä vallitsee sotatilalaki.
Herrasväki Hilarion mielestä niin
on hyvä. "Radikaalit ja. pommin-teittä
jät ovat poissa kaduilta ja
lapset voivat mennä rauhassa kou­luun",
kuten rakas Armi tyytyväi­senä
totesi.
Filippiinien sotatilalain on julis­tanut
presidentti Ferdinard Mar­cos,
"luja mies, joka tietää mitä
on tehtävä" (Gil Hilarion mielipi­de).
Tämä sotatilalaki merkitsee
asukkaista on lapsia ja 38% heistä sitä ,että oppositiopuolueitten, joh­tajat
on pidätetty; kaikki vähänkin
arvostelua esittäneet sanomalehdet
on Vaiennettu, poliisien ja sotilai­den
valtaa on lisätty. Erilaisissa
vankileireissä on satoja ihmisiä.
IFilippiinit on mitä tyypillisin ke­hitysmaa.
Sen kulttuurin tuhosivat
jo loOO-luvulIa maahan saapuneet
espanjalaiset valloittajat, jötjkä is­kostivat
kansaan katolisen uskon­non
ja uskon väkivallan voimaan.
Vuonna iS98 amerikkalaiset otti­vat
filippiiniläiset su jelukseensa ja
siitä lähtien Filippiinit on ollut:
amerikkalaisten vakain tukikohta
Tyynellämerellä.
YKSI PROSENTTI .,
OMISTAA 75 PROSENTTIA
Amerikkalaisia ei ole kiusannut
se tosiasia, että hieman yli yksi
proclintti kansasta oniistaä noin 75
prosenttia koko kansan omaisuu-ei
näe edes nuoruutta. YK:n tilas­ton
mukaan. Urheilun harrastami­nen
päissä maissa on luonnollises­ti
statussymboli; mahdollisuuksia
siihen, ei ole kuin hallitsevilla luo­killa
ja niiden valikoimilla ammat­tilaisilla,
urheilutyöläisillä.
Näissä maissa urheilijat ja val­mentajat
antavat taitonsa ja tie­tonsa
sortoa, kurjuutta ja eriarvoi­suutta
ylläpitävän imperialistissn
järjestelmän ja sitä tukevien hal­litusten
käyttöön.
Brasilialainen riemuitsee voitos­ta
samaan aikaan kun oikeusmi­nisteriö
pystyttää 23 uutta vanki­laa
ja 600 selliä poliittisille van­geille,
kuten hallitus päätti tehdä
viime kesänä .
Kuubalainen riemuitsee urheilu­saavutuksesta
siksi, että sen edel­lytyksena
ovat olleet taloudellisst,
rakenteellis2ti poliittiset ja sosiaa­liset
muutokset.
MARCOSIN SATUMAINEN
PANKITILI
Verisen vaalitaistelun ja Marco­sin
epämääräisen voiton jälkeen
(epäselvyyksiä ääntsnlaskennas
sa) valtion kassa oli lähes tyhjä,
mutta Marcosin omat pankkitilit
ovat huhujen mukaan suuremmat
kuin valtion keskuspankin koko-naiskassa.
Olojen ollessa tällaiset on help­po
ymmärtää, että "radikaalit ja
pomminheittäjät" ilmestyvät ka­duille.
Mutta sivumennen sanoen
rakkaan Armin lasten ei silti oli­si
tai-vinnut pelätä, ei ainakaan
kovin paljoa, sillä hienostokaupun-ginosasta
lapset viedään umpiau­toilla
hienostokouluihin. Nämä lap­set
tuskin koskaan näkevät slum-meja,
mutta keskikaupungin aseis­tetut
poliisit ja'mielenosoittajat he
ehkä vahingossa näkevät. Silti ei |
ole hätää, tähän asti poliisin aseis- i
tus on aina voittanut mielenosoit- j
tajien aseistuksen ja verijäljst
poistetaan pian.kaduilta. !
MARCOS PELKÄÄ I
KANSAA i
. (Marcosin suurin uhka on kuiten- •
kin kansa. Kommunistisen Huk-1
sissiliikkeen pohjalle on kasvanut t
Uusi kansanarmeija-niminen liike j
Tätä kansanarmeijaa pidetään I
ideologialtaan maolaisena ja sillä;
on yhteyksiä Manilassa maan alla'
toimivaan kommunistipuolueeseen. |
Kansanarmeijalla on maaseudul- ]
la suuri kannatus ja syrjäisimmis-:
sä osissa Filippiinejä se pystyy pi- !
Oslo. — Lähes kaksi viikkoa on
Norjassa käyty tuloksettomia voi­maperäisiä
salaperäisen sukellus­veneen
etsintöjä. Tämä sukellus­vene,
kuten porvarillinen lehdistö
väitti, "tunkeutui Norjan alueve­sille'
'Songdalin alueella. Myös
korkeat sotilashenkilöt olivat an­taneet
asiasta lausuntoja, joissa
varoitettiin, _että mikäli sukellus­vene
ei nouse pinnalle, se upote­taan.
Sensaationkipeä läntinen
porvarillinen lehdistö jo vihjaili .5U-keKusveneen
muka kuuluvan
"eräälle suurvallalle".
. Marraskuun 25 pnä kuitenkin
nc/rjalaisten sotilasviranomaisten
oli myönnettävä, että ".salaperäi­nen
vedenalainen kohde", Songe-vuonossa
ei ole "ulkomainen sukel­lusvene".
Norjan. Stortingetin edustaja A.
I Kiellann sanoi tämän johdosta, et­tä
"tämänlaatuisia ulkomaisia 'su­kellusveneitä'
havaitaan tavallises­ti
sillä hetkellä, jolloin on käyn­nissä
tärkeitä kansainvälisiä ta­pahtumia".
Hän totesi tässä yh­teydessä,
että tällä hetkellä Hel­singissä
ovat käynnissä monenkes-
.'leiset Euroopan turva- ja yhteis­työkokouksen
valmistelua koske­vat
konsultaatiot.
Suomen presidentti-neuvottelut
käyntiin
Helsinki. — Puolueiden väliset
neuvottelut presidentti Urho Kek­kosen
toimikauden jatkamiseksi ja
presidentin vaalitavan muuttami-eeksi
alkavat tällä viikolla. Sosia­lidemokraattinen
puoluetoimikunta
päätti torstaina aloitteen tekemi­sestä
SDP ;n puolueneuvoston viik­ko
aikaisemmin ilmaiseman kan­nan
mukaisesti.
SDP päätti kutsua koolle "nii-_
den eduskuntapuolueiden ja -ryh­mien
edu3tajat,-^otka eivät ole
asettaneet muuta presidenttiehdo­kasta
kuin presidentti Kekkosen
. . .". siis kaikki eduskuntapuoluei­den
edustajat SMP :tä lukuunotta­matta
.sekä SMP :stä erotetun ns.
"ryhmän 12:n" kansanedustajia.
Maaseudun puolue nimesi viime
kesän puo'uekokouksessaan presi­denttiehdokkaakseen
Veikko Ven­namon.
NL:n turbiineista
$10 milj. säästö
Winnip€g. — Manitoban Hyd-ron
viikon vaihteessa julkaisemat
tilastotiedot osoittavat, että tilaa­malla
Moskovan Energomaohex-portista
Jenpegin voimalaitokselle
valmiiksi paikalleen sijoitettuna-viisi
turbiinia saatiin $10 miljoo­nan
dollarin säästö verrattuna seuu
raavaan hyväksyttävään tarjouk­seen.
Mainittu voimalaitos on Nel­son
joella.
Neuvostoliiton urakkatarjous oli
$15.6 miljoonaa, minkä Manitoban
Hydrq ilmoitti viime maanantaina
hjfväksyneensä. Tärkeimmät hy­väksyttävät
muut tarjoukset olivat
$26.3 ja $31.8 miljoonan välimail­la.
Nämä hyväksymättä jääneet
kalliimmat tarjoukset olivat tulleet
seuraavilla laitoksilta: -Aliis Chal-mers
Corp. of United State, Cege-lee
of Canada Inc; Dominion Engi.
neering Works Ltd. ja A.B. Hohab
Ruotsista.
NL:sta apua
E-Jemenille
Moskova. — Neuvostoliitto ja
Etelä-Jemen allekirjoittivat per­jantaina
sopimuksen taloudellisen
ja teknisen yhteistyön lisäämises­tä,
ilmoitti uutistoimisto Tass.
Sopimus saatiin aikaan Etelä-^
Jemenin presidentin Ali Salem
Robayen johtaman hallitusval-tuuskunnan
vierailun tuloksena.
Neuvostoliitto auttaa Etelä-Jeme-niä
mm. rakentamaan voimalan
ja etsimään malmeja.
Namibia-raportti
esille TN:ssa
New York. — YK:n turvallir
suusneuvosto kokoontui maanan­taina
tutkimaan raporttia Nami­biasta.
Raportin on pääsihteeri
Kurt Waldheimin pyynnöstä laa­tinut
Alfred Escher.
Escher on nimitetty maailman­järjestön
erikoisedusta jaksi Na­mibian
kysymyksissä.
Nyt on saatavana
TASKUKALENTERI
1973
128 Sivua — Hinta $1.00
(Shä'ity-n, vero).
SISÄLTÖLUETTELO:
Kalentcriosa^to. käsittäni nimipäi­vät,
merliltipäivät ja muistiinpano-
, sivut.
Mynclienin olympialaisten kultaa:
ja kunniaa.
"Ilime ennätyksiä"
IVIedicare eli sairashuoltovaknutu&
i\Ietri<:len mittojen vertailua.
Suomen edustus Canadassa.
I^ämpömittarit ja niiden vertailua.
Hankkikaa itsellenne "Tasku-kalenteri
1973", siinä on paljon
käytännöilisiä ja hyödyllisiä tie­toja
jokaiselle.
TasV^kalenter^.^ tilauksista. Jotka
käsittävät 5 kpl. tai enemmän
Diyönnetään 15 p<-os. palkkio. Kir-ta<<
aunoilIe ja jälleenmyyjille eri-
Uoiralennus.
TASKLKALENTEai 1973 on saa­tavana
paikkakuntanne a.s<amie-heitä
tai tilaamalla osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
P, o. BOX 69, SUDBURY, ONT.
Canadan kalastajat
valvomaan itseään
. Halifax. — Liittohallitus har­kitsee
esitystä, että valittujen
canadalaisten kalastuslaivojen
miehistöt tulisivat vastuunalai­siksi
kalastus säädösten^noudat-tamisesta
toisten canadalaisten
kalastuslaivojen miehistöjen koh
dalta.
Ympäristö-suojeluasiain ministe-ri
Jack Davis sanoi keskiviikkoil­tana,
että hän on hyvin "kiinty­nyt"
Norjan menetelmään, minkä
mukaan nimetään vuoron perään
vissi määrä kalastusaluksia valvo­maan,
että kaikki kalastajat nou­dattavat
voimassaolevia säädöksiä.
Hän selitti, että Norjan laivoille
tämään yllä omaa hallituskoneisto-desta,
työttömyys on huippu:uke- Kaupungeissa tilanne on yhä
missa. Manilan väkiluku on hie- sekava, monet pienet vallanku-man
yli puolitoistamiljoonaa. työt- ^^^^j^jkkeet toimivat erikseen jo-tömiä
Manilassa on yli 400,000 ih­mistä:
Vain Manilan keskusta on
nioderni länsimaistjryppinen kau­punki,
laidat ovat hökkelikyliä, lu­kuun
ottamatta rikkaiden hienoa
kaupunginosaav. jota vartioivat yk-
Bityisst poliisit ja jonne pääsy on
vaikeampaa kuin .suljettuun lon­toolaiseen
klubiin. Tässä kaupun­ginosassa
asuu myös rakas Armi
miehineen ja lapsineen.
GANGSTERIT
POLIITIKKONA?
Presidentti Marcos lupasi vuon­na
1965, jolloin hänet valittiin en­pä
toisiaan vastaan. Voimien yh­distäminen
olisi todella vaaraksi
Marcosille ja Filippiinien viidelle (
suurkapitalistiperheelle.
Kansaa peläten Marcos julisti
sotatilalain, mikä merkitsee, että;
hänellä on diktaattorin valtuudet;
ja että uusia presidentinvaaleja;
mitä todennäköisimmin ei pidetä, i
Armi-kullalla ja hänen Gilillääni
menee hyvin. Radikaalit ovat pois-,
.sa kaduilta ja harvainvallalle ja:
omistusoikeudelle on taattu elä­mä
edelleenkin. Armi voi edustaa
maataan ja rakennella hotelleja
simmäiseh .kerran presidentiksi, Eurooppaan "kunto yhtä satumai-poistaa
lalhjonnan (jota ilman on
mahdoton saada pienintäkään asi­aa
hoidetuksi), kehittää maaseu­tua
ja poistaa työttömyyden. Lu­pauksia
ei täytetty. Tyytymatlö-myys
kasvoi, erilaiset sissiliikkeet
voimistuivat ja kaupunkien gangs-
NELJÄSSÄ PÄIVÄSSÄ
400 KENTTÄÄ
Samoin kuiri Kuuba poisti luku­taidottomuuden
menetelmällä "kan
sa opettaa kansaa" samoin se al­koi
poistaa esimerkiksi liikujita
palkkojen puutetta. Vallankumouk
sen historiaan kirjoitettiin 1963
tulee aina vuosien kuluttua vuoro terismi. lisääntyi jos malhdoUista
olla kalastu»3alueittensa vahtikoiri­na
ja huolehtia siitä että heidän
kumppaninsa noudattavat sääntö­jä.
, Tämä on liittohallituksen osittai­nen
vastaus syytöksiin, että itä^
rannikon patrulli ja tarkkailu on
0"ut tehotonta mikäli on kysymys
Canadan kalastajien etujen valvo­misesta.
Rannikkoalueen kalasta­jat
ovat valittaheeti että niin koti­kuin
ulkomaalaisetkin syvän veden
kalastajat ovat tunkeutuneet ran­nikkovesille.
Toiset väittävät, että
verkkojen silmäkokoa koskevia
säädöksiä ei noudateta jne.
entisestään. Ulkomaisessa lehdis­tössä
on yleensä ollut se käsitys,
että politiikka on enemmän tai
vähemmän gangsterismiaf Filippii­neillä.
Marcosin viimeinen presidentin­vaalitaistelu
1969 oli jokseenkin
verinen, mur-hia ja pahoinpitelyitä LUOTTAMUKSENSA MENTTANYT
sena kuin hänen tuhoamaton kau-!
neutensa. kasvot yhtä sileinä kuin
20 vuottiTsitten" f lainaus Suomen
Sosialidemokraatin etusivun jutus­ta).
Muttaon nähty ja nähdään yhä,
että diktaattorit eivät ole ikuisia
ja sortovalta murskautuu ajan mit­taan.
Ja hiljalleen 'Hilariotkin et­sivät
rauihailista .suurlähettilään,
paikkaa tai hotellinomistajan on-j
nea Espanjan aurinkorannoilta. !
Arja-Anneli Tuominen, KU.
ONNEA JA MENESTYSTÄ
UUDELLA PAIKKAKUNNALLA
SIIRI JA ARVO VUORELLE
TOIVOTTAVAT ALLAMAINITUT
SUKULAISET JA YSTÄVÄT:
MilUe ja Taisto
Eino Basto
Aili ja Arvo Basto
Mr. ja mrs. Eero Basto
Emil Basto
Eila ja Niilo Basto
Helga^Wilf ja tytöt
Esther ja Toby Hakala
Taimi ja Bill Kähkönen
Karin ja Aimo Mäkelä
Elvi ja Art Duncan
Aune ja Carl Saarela
Irja ja Aatu Koivula
Laila ja Leo Nordman
Hilda ja August
Terttu ja Martin Waine
Irma ja Garry
Toini ja Benny
Judy ja Donny Parker
Maria ja Rob Kirkwood
Voitto Lehti
Toini ja Paul Hill
Toivo Mäkinen
U. Korpi
Kerttu ja Toivo Torvi
WANUP ONTARIO
K I I T O S
tapahtui päivittäin ja Marcosin
vastaehdokais senaattori Sergio Os-mena
lupasi vastata pyssyllä pys­syyn
ja huligaanilla huligaaniin.
'(Presidentti Marcos on itse muu­ten
ollut nuoruud.essaa:n oikeudes­sa
vastaamassa murhasta. Hänet
vapautettiin.)
Savolainen rakennusmiehen vaimo j
moitti toisille akoille miestään:
-r- Se cn tuo meijän Jaakko me­nettänyt
ihan kokonaan luottonsa,
minä en usko häntä enää missään.;
En ole varma siitäkään, onko se!
edes mci jän
kään? .
viimeisen' lapsen isä-
Lausumme sydämelliset kiitokset siitä iloisesta illasta
jonka te sukulaiset, naapurit ja ystävät meille järjestitte, paik.
kakunnalta pois-muuttomme johdosta. Kiitos Lailalle ja Leal­le
ayaiasta kodista jossa ilta vietettiin. KJitos lahjoista /a.
kaunaista ja runsaasta kahvitarjoilusta.
Kaikkia kiitollisuudella rnuistaen,
SIIRI JA ARVO
Huntsville. Ontario