Vapaus, July 13, 1957

              Sivu 2 Lauantaina, heihäk 13 p. — Saturday, July 13,1957
of gfantoh Carajillan». JS»-
tiUiibed Nor. « . I0n. Antborixed
ii/Meond d a « mall bgr ttie Pbct
(MDce OepMtment;, Ottawa. Psb^
lUlud thrlee ' WMkl]r: Itoetjdays.
TbniadayB « sd 9«$unUys vVapstu
Sablbbli» Qoamaojr JUtd. at lOO^lOK
Sbn 8L W« Sttpurjr, Ont, Canada
•Telepbones: Boa. Oflkx OS. 4-4aM;
Editorisi Office 06.4-4265. Manager
E. StdEsL Editor W. Bklond. IfalUng
addre»: Box €9. BaObarT. Ontario-
Adrertlsing ratea npcn sppUestkm.
f^ynalatlon free of ehai^e.
TXLAUBHXNNAT:
1 vk. 7J00 6 Uc S.75
^••ai kfc Z25
Thdysvaltolata: t vk- MO d kk. 4J3Q
Suomessa: 1 vk. 8A> d kk. 4.7S
SYIMTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Fraprit fehti.
sunnuntailla beinikuan/M jiiyini
80 vuotta. Ybdymme sulotilaisten ja
tuttavain onnentoivotuksiin.
uavat a
i 9 i 7rr-Juhlavuosi 40, vuosikerta —r 1 ^7
V i t o kerrotaan, että YKin
aseistariisumiskoinlsslon^^^^^^^ kokotiksessa Lontoossa
|f|i||j^s^ siksi kun näyttM, ettei nyt-l
u ^ paremmin ydinasei-i^
iEUfi^^t^ kuin aseistariisumis^ysymyk-il)
mde^ pngelihien ratkaisemiseksi.
' *Tli(ahne ei ole lupaava. Mutta siitä huoli-lli^
tta oii että läpsi ja itä, Carkemmiri sanoen
If^iiyflato^ Yhdysvallat, ovat nyt lähempänä toisiaan
lisi^ifj^i|si¥^^ ehsimmäisten siskelien ottamises-t^
U^ Jos yleisen mielipiteen painostus
«Äi^kylli^ konferenssi voidaan käsit-t^
it^eiiime vtela^^^^ sillä jos on hyvää tahtoa, niin alus-i
f i ^ n soplmuksä hyväksi voidaan vielä
cm':."'
^^i^ r t i än hetken kiistakysymyksenä on ilmei-
S^stt ydinaseiden kökei^
j a - ^ , 'eit^i liitetäänkä tähän kokeilukieltoon joitakin ehtoja
.^,v^-leilw:^liitetä.: "
If 4 K u ilmaisseet mielipiteenämme,
^inei p l i s t o i ^ mieluimjmin sen, että
yät^^eiäeii kokeilu lopetettaisiin ainiakin kahdeksi tai kol-
• ^ | s i vuodeksi, kuten, on Neuvostoliitto esittänyt, sensijaan
hyväksyttäisiin Yhdysvaltain ehdottama 10 kuukautta
Wt|yä Jitolt^ilukiä myps pn, että jOs tähän kokei-j^
ik^ "ehtoja" muista toimenpiteistä,
nifn 88 voi johtaa siihen, että tehdään "periaatteessa" sopimus
ydinaseiden kiellosta, mutta jos neuvottelut muista sopimuk­seen
Uittyvistä seikoista syystä täi toisesta pitkistyvät, niin
^litoin ei "^pän tätä "periaatteellista" kokeilukieltoakaan
täytÄntijön, '"^••.i:-:. • •
- Asiain nykyisellään olessa meistä tuntuu, että kumman­akin
osapuolen pitäisi tehdä lisämyönnytyksiä yhteisen asian,
trapianäsjan hyviksi. Tavallisena maallikkona meistä tuntuu,
^ttä Neuvostoliitto voisi yhteisen eduri vuoksi perääntyä aika-ya^
Umuks|^saan ja suostua, -jos ei kymmenen kuukauden
kleltpaikaan, niin ehkä puolentoista vuoden tai vuodenkin
kieltoaikaan, jos Yhdysvallat puolestaan perääntyisi sikäli,
että se luopuisi ydinasekiellon suhteen visseistä "ehdoistaan".
Ainakin tavallisen kuolevaisen kannalta katsoen tällainen
; pUolin ja toisin tehtävä myönnytys olisi inhimillisesti mah-
;dp^inen toteutettavaksi. -
Jos Yhdysvallat luopuisi siitä, että ettei se enää vaadi
äidottovaksi ydUiaseiden kokeiden kieltoa siihen, j
• ailtai^äti löpe^taaii-^ätomiaseiden valmistamisessa tarvitta­vien
mai^eriaällen tuotanto, kuten mr. Stassen Lontppssa vaa-
. i i , liiin s i i l P in poistettaisiin se Neuvostoliiton ilmeisesti pel­käämä
vaaraa että näistä lisäehdoista ja -sopimuksista voidaan
neuypteUa loputtomasti. Silloin tulisi mahdolliseksi se että
kiunmatkin osapuolet voisivat suostua ydinaseiden kokeiden
^etlkohtäiseen lopettamiseen. Ja jos tämä. piisi saavutetta­v
a a , isillpin ei käsittääksemme ole niinkään tärkeätä se,
pitkäaikainen tämä kokeilujen lopettamissopimus on,
SJiM ihmiskunnan yleisen mielipiteen painostuksesta riippuisi
Idppuäiädessä se mihin seuraaviin toimenpiteisiin ryhdytään
maailqiB.a nyt uhkaavan varustelukilpailun suhteen. Jos
Neuvostoliitto suostuisi sopimukseen pääsyn vuoksi siihen,
jeitä Yhdysvaltain hallitukselta poistettaisiin "pitkäaikaisen
.t^piinuHsen" aiheuttania pelko, niin silloin muodostuisi käs?t-
.täaicsemine edullinen tilanne aseistuksen edelleen vähentä­mistä
varten. Me uskomme myös, että jos kerran päästäisiin
käytännölliseen toimenpiteeseen hetikohtaisesti johtavaan
SPphnukseeh ydinaseiden kokeilujen Ippettamiseksi, niin i h -
TinJbskuhnan ylejnen mielipide tulisi huolehtimaan siitä, että
näiden joukkotuhoaseiden kokeilua ei voitaisi koskaan uudel­leen
aloittaa.
.' '-Me^mme ole poliittisten lehmäkauppojen kannalla, mut­ta
kuten Sfinottu, meidän mielestämme ihmiskunta ön tilan­teessa,
missä molemminpuolisten lisämyönnytysten avulla
voitaisiin nyt pttaa tärkeitä ensiaskeleita aseistariisumisen
hyväksi. Luopukoon Yhdysvallat siitä vaarallisesta ajatuk-että
ydinaseiden kökeilukielto yhdistetään johonkin
muuhiin sopimukseen, josta voidaan joko asiallisesti tai jon-
^ kun tekosyyn vuoksi väitellä loputtomasti sopimukseen pää-fsexnättä.
Toisaalta olisi Neuvostoliiton katsottava asjaa hie-r
tnan lyhemmällä tähtäimellä ja suostuttava kahta vuotta
"'lyhempään ydinaseiden kieltoaikaan — sillä tärkeätä mieles­tämme
ei ole se, kuinka pitkä on tämä väliaikainen kieltoso-
-pimus, vaan se, että ydinaseiden kokeilu kielletään yhteisen
.sopimuksen perusteella nyt heti.
IMe **piihtaat" vetypommit
London Observer lehden kirjeenvaihtaja John Davy kiin­nitti
äskettäisessä Lontoon uutisessaan huomiota siihen seka-
,melskaan ja.ajatusten naiviuteen mikä nyt vallitsee Ytydlys-j
valloissa käynnissä olevassa keskustelussa siitä, että voidaan-i
«) kehittää 'Ipuhdas" vetypommi — ja mitä "siunauksia" siitä
mahdollisesti olisi ihmiskunnalle.
' Maallikkona, joiden tiedot rajoittuvat tässä asiassa sii-
,hen mitä tiedemiehet ovat suvainneet meille selittää, meidän
on tietenkin omaksuttava sellaiset väitökset, jotka mielestäm­me
kuvaavat parhaiten sitä olotilaa, missä nyt olemme.'
Tässä yhteydessä voidaan pitää kiistattomana sitä, että
^vetypommien kokeilu on jo aiheuttanut radioaktiivisuuden
lisääntymistä, ja että mitä enemmän näitä kokeiluja jatke-
I t i ^ tulee tämä vaara — puhumattakaan
-nyt siitä, että näitä joukkotuhoaseita käytettäisiin varsinai-
- sessa sodankäynnissä. Mutta tähän loppuu tiedemiesten yk-i^^
iniielisyys asiassa. Eräs osa — selvä enemmistö — on sitä
. mieltä, että vetypommikokeilut ovat jo saastuttaneet ilmake­hiämme
siinä määrin, että tuhannet nyt elävät iiuniset jou­tuvat
sen johdosta ennenaikaisen kuoleman uhriksi, ja että
pidjon henkisesti tai fyysilli-
Isesti epämuodostuneita lapsia, jotka muuten syntyisivät nor­maalisina
ihmistaimina. Vissien hallitusten palkkalistalla
ofeira tiedemiesten ryhmä kieltää kuitenkin kiven kovaan
j^lämä katsomukset ja väittävät, että mitään "todellista vaaraa
mmit fimqvat
KENRAAU mJmSTBLBE
"Mini autoin Meksikon j a erikoi
sestlkin T^mpico^ yjidysyaltalaisil
le ölJyintresseiUe turvalliseksi te­kemisessä
v. 1914. Mini autoin H a i
tin j a Cuban tekemisessä kunnolli
seksi paikaksi National City pan­k
i l l e jotta se voisi periä siellä tu­l
o j a . . . Minä autoin Nicaraguan
pul)distamisess9 kansainväliselle
Brown Brotbers-pankkiybtymälle
VV. 1909—12. Minä toin valoa Do-minican
tasavaltaan yhdysvaltalais­ten
sokeri-intressien hyödyksi v.
1916, Minä autoin Hondurasin kun­nolliseksi
saattamisessa yhdysval­talaisille
bedelmäyhtiöille v. 1903.
"Minä käytin suurimman' osan
ajastani korkealuokkaisena voima­miehenä
suurpääoman. Wall Stree
t in ja pankkiirien eduksi. Lyhyesti
sanoen, minä o l in kapitalismin puo­lesta
toimiva gangsteri..." (33
vuotta Yhdysvaltain meri jalkaväes­sä
palvelleen kenraali Smedley
Butlerin muistelmilta.)
Canadassa asuvien duhoborien
edustajisto tulee hyvin pian lähte­inään
Neuvostoliittoon neuvottele­maan
60 vuotta sitten tsaarin Venä- \
jäitä uskonnollisista syistä lähtenei-j
den duhoborien palaamisesta takai-.
sin kotimaahansa. Duhobont ovat;
sen vast«iksen. On selvä, että luku­ja
kirjoitustaito ei oliot tekijänä
kun lapsemme riistettiin meiltä.
'Todellinen syy oli pakkotoimen­piteisiin
perustuva yhteensulautu­minen
maan väestSön, Jotta lapsem­me
eivät osaisi puhua venäjää, jota
selostaneet, että he saivat ystäväl-;' heille ei opeteta New Denverin kou-
Autojen vielkalcauippa
kasvaa yhä USAssa
New York. — Yhdysvaltojen kes­kuspankkien
neuvoston viimeisim­män
katsauksen mukaan USArssa
myytiin viime huhtikuussa autoja
luotolla enemmän kulin koskaan ai­kaisemmin
ollen kuukautinen nou­su
158 miljoonaa dollaria. Edelli­nen
kuukausiennätys pn viime vuo­den
toukokuulta. Kuluvan vuoden
huhtikuun tilastot osoittavat, että
autojen osamaksu- e l i velkakaupan
kokonaissumma nousi 14,7 miljar­d
i i n dollariin, mikä on 2,1 miljar­dia
dollaria enemmän kuin viime
vuoden huhtikuussa.
Huolimatta siitä, että autojen
velkakauppa on paisunut yllättävän
suureksi, e i myyhnih volyymi nou­se
sanottayastikaan viime vuotista
suuremmaksi. Tilanteen kehitys
U S A n automarkkinoilla on meirkki
ostokyvyn supistumisesta, mikä on
omiaan herättämään epäluottamus­ta
maantaloudellista aktiviteettia
kohtaan;
iisen j a myötämielisen vastaanoton
kun he kävivät asiasta alustavasti
neuvottelemassa Neuvostoliiton Ot
ILawassa olevassa lähetystössä.
Jos duhoborien edustajat ovat
tyytyväisiä Moskovansa pidettäviin
neuvotteluihin, niin. tuhansia Bri­tish
Columbiassa asuvista duhobo-reista
lähtee takaisin entiseen koti-
:naahansa.
Aloitteen tekijänä on ollut duho­borien
: vapauden poikain ryhmä,
mutta he ovat saaneet yhä laaje- • siihen aikaan (puoli vuosisataa s it
' lussa."
Vetoomuksessa muistuteta»i, et­tä
duhoborit lähtivät-pakoon tsaa­rin
Venäjältä, koska heiltä kiellet­tiin
uskon vapaus. Canada lupasi
heUle sen vapauden, mutta lupaus­ta
on r i k o t t u kerta toisensa jäl­keen.
,'.
" S u u r i n uhrauksin raivasimme
viljelyskuntooh ennen koskernaton-ta
aavikkoa Saskatchewanissa, jota
nevaa kannatusta kaikkien duhobo­rien
keskuudessa. Komitean, jäsenet
ovat arvioineet, että mahdollisesti
n i i n k in monta kuin 10,0()0 voi läh­teä
takaisin Neuvostoliittoon.
Duhoboreja arvellaan olevan
Kootenayn alueella British Colum­biassa
n: 12,000. Suurin osa heistä
on. viettänyt hiljaista elämää pää­asiassa
maataloustöiden V parissa,
vaikka toisinaan on syytetty että
kiihkoisimmat,' n.k. vapauden pojat
ovat räjäyttäneet rautateitä y.m.s.
Vetoomuksessa, joka julkaistiin
kuluvan kuukauden aikana, luetel­laan
ne valitukset, joita Canadan
duhoborit ovat esittäneet hallitus­ta
ja virkakuntaa vastaan.; Siihen
sisältyy duhoborien lasten ryöstä­minen
ja pakoittaminen New Den­veriin
hallituksen kouluuii sillä pe­rusteella,
että vanhemmat ovat es­täneet
lasten kouluun menemisen.
Meitä on syytetty koulujen ja
luku- j a kirjoitustaidon hylkäämi­sestä",
sanotaan komitean vetoo­muksessa.
"Mutta tosiasia on. että
opetuskysymys ei ollut tekijänä las­temme
riistämisessä. Kaikki tietä­vät
sen, että ehdotimme meille
myönnettäväksi oikeuden opettaa
lapsemme venäjän- j a ranskankie­lillä,
mutta siinäkin saimme kieltei-ten)
kukaan ei halunnut.
" J a kun paljon oli saavutettu —
kyliä rakennettu ja maita raivattu
— sitten hallituksen ohjeiden mu-
J^isesti virkavalta ehdotti, että mei­dän
tulee hyväksyä heidän lakinsa
ja vieläpä sellaisetkin, joita olim­me
uskomme j a Kristuksen opetuk­sien
perustella vastustaneet Venä­jällä.
"Me kieltäydyimme tekemästä si­tä
j a meiltä riistettiin kaikki työm­me
hedelmät j a meille jäi vain pal­jaat
kätemme. ; ,
"Säil3rttääksemme ainoan aar-teemme
— uskomme jonka joh­dosta
olimme' kärsineet satoja vuo­sia,,
olimme pakoitetut hylkäämään
Saskatchewanin j a lähtemään vael­tamaan
y l i .laajan Canadan alueen
ja erämaiden etsien kuin muura­haiset
paikkaa, missä meitä ei häi­rittäisi
ja meitä ei pakotettaisi
maan yksityisomistukseen pienvilje­lijäksi/
•
"Sellaisen paikan löysimme Bri­tish
(Kolumbiasta korkeiden jyrkän­teiden
j a suurien puiden j a muun
kasvullisuuden peittämien vuorien
keskuudesta. Ostimme maan luotto­kauppaan
turvautuen ja sitten
aloimme sanoiii kuvaamattoman
työn maan raivaamiseksi j a vilje-lyskuatoon
saattamiseksi.
" J a sitten k u n maat o l i saatu he­delmälliseksi,
siistiä kyliä rakenne­tuksi,
hedelmäpuutarhoja istutetuk­s
i , kasvismaita muokatuksi j a teh­taita
rakennetuksi ^ hallitus jäl­leen
alkoi ahdistaa meitä, tällä ker­taa
valtion kouluillaan saadakseen
meidät sulautumaan maan väes­töön."
Vetoomuksessa selostetaan edel­l
e en kuinka maat takavarikoitiin;
vapauden poikain lahkon perusta­mista;
heidän lapsiensa riistämistä
j a niiden sulkemista N^w Denyer
r i i r i ; j a nykyisiä valmisteluja läh­teä
Canadasta Neuvostoliittoon.
" M e i l l e tullaan sanomaan, että
mihin haluamme mennä elämä on
vaikea*', vetoomuksessa jatketaan.
"Sanokoot sen n i i l l e , joille elämä
on helppoa Canadassa.
"Meitä tullaan myös peloitta
maan varoituksella: 'Teidät lähete
tään Siperiaan raivaamaan koske­mattomia
alueita!' Vastauksemme
tulee plemaan, että Siperia on myös
Venäjän aluetta j a ehkä sen raivaa­mattomat
alueet ovat ystävällisera
piä meille kuin painostus BC:ssa..
" M e i l l e tullaan sanomaan, että
Venäjällä emme saa uskon vapaut­ta.
Mutta tosiasia on, että meillä ei
ole sitä Canadassa...
" M e i l l e vakuutetaan, että Venä­jällä
asuvat ihmiset elävät kärsi­myksissä.
J a fos niin on asia, mei­dän
f>n vuorostaan oletettava, että
he taistelevat paremman puolesta.
Meidän on myös osallistuttava sii­lien
ja annettava sille duhoborien
osuuden, s
"Ystävät, me emme tarvitse k i i l ­täviä
autoja, sähköjääkaappeja ja
nylon vaatteita. Me edelleen ha­luamme
j a ietsimme uskohvapautta
j a inhimillistä oikeutta. Me haluam­me,
että lapsemme saavat olla mu­kanamme
j a saavat meidän järjes-tämämme
opetusta sekä että heistä
ei t u l i s i kapitalistisen valtion ömai-suuttay^..
;
Oi äidinmaamme. ota meidät
vastaan!"
ei vielä ole". Kolmas ryhmä
tiedemiehistä — ja siitä pn täs­sä
yhteydessä pääasiassa kysy­mys
— myöntää vetypommiko-keiluista
aiheutuvat vaarat,
mutta "oikeuttavat" ne kuiten­kin
sillä, että tarkoitus on ke­hittää
"puhdas*' vetypommi,
joka ei enää saastuttaisi lain­kaan
ilmaa --- ja jota siis voi­taisiin
"turvallisesti käyttää so­dassakin".
Kuinka mieletön tämä ajatus
on se näkyy seuraavasta ajatus­kokeesta:
Olettaen, että tällai­nen
"puhdas"/ vetypommi voi­taisiin
kehittää, mitä tapahtuis:
sitten. Hiroshimaan ja Naga­sakiin
pudotetut atomipommit
tappoivat kymmeniätuhansia
ihmisiä; Vetyppmmit ovat kym­meniä
kertoja häitä atomipom­meja
voimakkaampia ja vaik­ka
ne olisivat kuinka "puhtai­ta",
ne tappaisivat miljoona­kaupunkien
: puolustuskyvyttö­miä
ihmisiä kuin kärpäsiä! E i
ole ihmisellä suurtakaan lohdu­tusta
tietää, että hän tulee ta­petuksi
"puhtaallai!.»» vetypom­milla!
Selvää siis on, että mi­kään
uusi keksintö ei saa näis­tä
joukkotuhoaseista "inhiniil-lisiä"
aseita, joita muka voitai­siin
"käyttää turvallisesti".
Ja loppujen lopuksi, kuten
yllämainittu sanomalehtikir-jeenvaihtaja
toteaa: Jos on tot­ta,
että vetypommien kokeilu­jen
avulla voidaan edistää tä­män
tuhoavan voiman vaij as-tamista
siviilikäyttöä varten,
kuten On Washingtonissa väi­tetty,
hiin yhtä totta on sekin,
että "näitä rauhanomaisia käyt-tömenetelmiä
voidaan kehittää
ilman vetypommikokeiluja-kin".
Tämä sittenkin vaikka
kokeilujen lopettaminen - v i i ­västyttäisi
tätä kehitystä vuo­della
tai kahdella.
Kirjeenvaihtaja John Davy
sanoo lopuksi, että .Washingto-nissa
nyt käytävä keskustelu
vetypommien "puhtaudesta"
ei tee muuta kuin hämää ja
sekaa käsitteitä. Meidän mie­lestämme
täinä on ehdottomas­ti
paikkansa pitävää ja tämän
"ajatusten sekaamisen" tarkoi­tuksena
on viivästyttää ja jar­ruttaa
kansainvälistä sopimus­ta
ydinaseiden kokeilujen lo­pettamisen
suhteen.
Paljon ja monenlaisia "selityk­siä"
on viimeaikoina ollut Suuren
rahan lehdissä Molotovin, Kagan
novitshin ja Malenkovin ryhmän
erottamisesta Neuvostoliiton kom­munistisen
puolueen johdosta,
mutta vain harvoja kunnioitetta­v
i a poikkeuksia lukuunottamatta
nämä sanomalehdet ovat antaneet
palstatilaa tiedonannolle, missä:-.
ko. puolue-clin tiedoittaa niistä
syistä, minkä vuoksi erottaminen'
tapahtui j a myös siitä, miten erot­tamispäätös
tehtiin. Uskomme tä­käläisten
maanmiestemme halua­van
saada tietää myös asiain tä?i.
ten "unhoitetun" j a loppukädes­sä
oleellisen puolen j a siksi jul­kaisemme
oheisen Moskovassa
julkaistun tiedonannon.
Tiedonanto N K P n keskuskomi­tean
täysistunnosta, joka käsitte­l
i kysymyksen Malenkovin, Kaga-novitshin
ja Molotovin puolueen­vastaisen
ryhmän toiminnasta, on
merkitykseltään niin suuri, että
se tulee herättämään suunnaton-"
ta huomiota kaikkialla maailmas­sa.
Siihen sisältyy perusteellinen
erittely tämäia ryhmän toimin­nasta
j a se antaa myös käsityk­sen
Neuvostoliiton johdon tule-
' v a s t a sisä- ja ulkopolitiikasta.
Malenkov, Kaganovitsh, Molotov
j a heihin myöhemmin liittynyt She-pilov
.vastustivat puolueen linjaa
sisä- ja ulkopolitiikan tärkeimmissä,
periaatteellisissa kysymyksissä ei­vätkä
suinkaan vain jossakin e r i l l i ­sessä
j a toisarvoisessa kysymyksesi
sä. He esiintyivät niitä päätöksiä
vastaan, joitä N K P n historiallinen
20. edustajakokous oli tehnyt.
Komunistisen puolueen j a maan
elämästä irtautuneina nämä miehet
eisiintyivät vanhentuneiden käsitys­ten
edustajina, eivät ymmärtäneet^
uutta tilannetta ja hylkäsivät sen,
mitä neuvostoelämä on synnyttänyt
ja mikä koituu sosialistisen yhteis­kunnan
kehityksen hyväksi. He ha­lusivat
palauttaa Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen noudatta­maan
niitä vääriä johtomenetelmiä,
jotka N K P n 2Q. edustajakokous oli
tuominnut. Tässä tarkoituksessa he
suunnittelivat puolueen johtavien
elinten kokoonpanon muuttamista.
Täydellisemmän selvyyden anta­miseksi
tämän ryhmän asenteesta
on korostettava, että puolueenvas­tainen'ryhmä
lähti salaiseen sopi­mukseen
perustuvan ryhmätaiste-
I im tielle. TäAiä seikka todistaa, et­tei
se asettanut toiveitaan enemmän
tai vähemmän huomattavan kannat­tajajoukon
valloittamiseen puo­lueessa.
Ryhmän irtautuminen kansasta
ja . puolueesta ilmeni kuitenkin,
täydellisesti vasta keskuskomi­tean
täysistunnossa, missä ei oUat
ainoatakaan henkilöä, joka olisi
kannattanuT puolueenvastaisen
ryhmän näkökantoja. Asla päättyi
siilien, ^ttä keskuskomitean p ä ».
tös, jossa ryhmän katsomukset ja
; toiminta inomitaan. hyyäksyttiin
'yksimielisesti vainjMolbtoyin^pir^'
dättäytyessä äänestyksestä.
Keskuskomitean täysistunto bsoit-ti
Neuvostoliiton kommunistisen
puolueen johdon täydellisen yksi­mielisyyden
j a kansanvastäisen tais­telun
tielle lähteneen ryhmän irtau­tumisen
kanisasta. Neuvostoliiton v i ­hollisten
j a kansainvälisen jänni­tyksen
lieventämistä vastustavien
toiveet siitä, että Neuvostoliitossa
tapahtuisi joitakin sensaatiomaisia
muutoksia, ovat hajonneet kuin
saippuakupla.
Keskuskomitean täysistunnon
päätösten käsittely, joka on j o ' a l ­kanut
puoluejärjestöjen kokouksis­sa
kaikkialla Neuvostoliitpssa, osoit­taa
koko puolueen antavan yksi­mielisesti
kannatuksensa täysistun­non
päätöksellie j a tuomitsevan Ma­lenkovin,
• Kaganovitshih, Molotovin
j a Shepildvin toiminnan. MoskoVän
kaupungin puoluejärjestö vakuut­taa
päätöslauselmassaan N K P n kes­kuskomitealle,
että tämä järjestö
" on aina ollut, on j a tulee olemaan
keskuskomitean luotettava tuki, että
se tulee kokoamaan rivinsä entistä
tiiviimmin yhteen j a saavuttamaan
marxismin leninismin voittamatto­man
lipun alla uutta menestystä
kommunismin, rakentamisen tehtä­vien
täyttämisessä".
Tietoja samantapaisista puolue-järjestöjen
j a niiden aktiivijäsenten
kokousten päätöksistä saapuu jo
Neuvostoliiton kaikista kaupungeis­t
a . ^NKP^pÖUtiik^ päälinja,, joka
määriteltiin puolueen 20. edustajan­kokouksessa,
on saavuttanut jälleen
voiton j a sitä tullaan toteuttamaan
vielä suuremmalla menestyksellä
kuin tähän mennessä.
Ryhmään kuuluneiden taistelu
puolueen linjaa vastaan tuo selväs­t
i näkyviin heidän ohjelmansa suun­tautumisen
kansaa vastaan. He vas­tustivat
taistelua . virkavaltaisuutta
vastaan, teollisuuden johdon uudis­tamista,
uudismaiden raivaamista,
aikaisemmin tapahtuneiden lailli­suuden
rikkomusten oikaisua ja
useita muita toimenpiteitä, ^jotka
ovat saaneet neuvostoihmisten yksi­mielisen
kannatuksen.
On aivan aiheellista korostaa, et­tä
muutoksia Neuvostoliiton johta­vien
elinten kokoonpanoon ovat toi­voneet
nimenomaan Neuvostoliiton
viholliset uikomailla, ne, jotka vas­tustavat
kansamvälisen jännityksen
lieventämistäi Ja Malenkov, Kaga­novitsh,
Molotov j a Shepilov ovat
yrittäneet horjuttaa leniniläistä
suuntausta yhteiskuntajärjestelmäl-tääh
ijerilaisteh valtioiden rauhan­omaiseen
rinnakkaiseloon j a toimia
kansainvälisen jännityksen heikeh-tämistä
sekä ystävyyssuhteiden ai­kaansaamista
vastaan Neuvostolii­ton
j a maailman kaikkien kanso­j
en välillä.
Mitä sitten ovat olleet ne neu-
• •> Jatkuu 4. sivulla
S y l v a t r o n - n i m i s e h keksinnön a v u l l a o n t e h t y mah­d
o l l i s e k s i r a d i o a a l t o j e n a v u l l a lähetettyjen kuvien
v a s t a a n o t t a m i n e n s u o r a t a u l u l l e . Sillä a r v e l l a a n ole­v
a n tärkeä m e r k i t y s t u t k a - j a m u i d e n "elektronisten
l a i t t e i d e n a l a l l a . Keksintö v o i myös merkitä, että
näköradioissa o t e t a a n käytäntöön suorätaulu n y k y i ­s
e n k u p e r a t a u l u n asemesta. , •
du Pontin kaappaustaistelu
General Motorsista raukeaa
New York, heinäkuussa.. ( K U ) —
US A :n suurimman kemiallisen yh­tymän
E . I. du Pont de Nemours*in
yritys, kaapata Yhdysvaltain suu-rinunati
'^Utoyhtymän General Mo-t
o r s i n ' osake-enemmistö haltuunsa
on herättänyt laajaa huomiota kaut­ta
maailman. Prosessi on o l l u t kä­siteltävänä'
U S A : n korkeimmassa
oikeudessa j a tällöin on jouduttu
kaivamaan . esille jo- toista sataa
vuotta vanhat Shermanin j a Clay-tonih.
ahtitrustilait sekä näiden jäl­keen
säädetyt täydennyslait.
du Pont-yhtymä, joka tuottaa mm.
autoteollisuuden tarvitsemia teks­tiilejä,
' sellofaania, värejä, ynnä
eräitä kemikalioita, tunkeutui- jo
vuosina' 1917—1918 General Motors-m
osakkeenomistajien joukkoon 25
miljoonalla-dollarilla. Noihin aikoi-l
i n dli Pont yhtymän johtajana o li
Jurai)t,n^'"niminen miljonääri, joka
realisoi omaisuuttaan 35 niiljoohan
dollarin arvosta aikoen sijoittaa ne
General Motorsiin. Tällä toimenpi­teellä
ei ollut sinänsä aihetta vedo­ta
ahti-trustilakeihin, • mutta ' k u n
autoteollisuus oli n i in ratkaisevasti
du Pont-yiitymän tuotteista riippu­vainen,
katsottiin yhtymän toimin­nan
olevan selvästi ristiriidassa mai­nittujen
lakien kanssa, du Pont e i
kuitenka,an hellittänyt, sillä vuon­na
1947 ; yhtymällä o l i hallussaan
General Motorsin osakkeita 67 mil­joona
kappaletta, joiden nykyarvo
on noin 2.6. miljardia dollaria, du
Pontin osuus o l i tällöin, yhtiön koko
osakekannasta 23 prosenttia. K u n
du Pont myi vuonna 1947 koko teks-tiilitubtaniJostaan
38.5 pros. ja
värituotannqstaan 47 prosenttia
General •'Motorsille. niin vastaavat
myyntiluvut olivat viime vuonna .50.
ja 67 prosenttia.
G E N E R A L MOTORSIN
M E R K I T Y S
USA:n autoteollisuudessa oli vuon­na
1947 vähäisempi kuin nyt, joU
l o in - sen osuus koko USÄin au­totuotannosta
on' noin 47 prosent­tia
(nla.inittakoon, että Foi'din osuus
USA:n.":autoteollisuude.sta on noin
36—37 prosenttia.) Tämän lisäksi
on mainittava, että General Mo-torsillä
on suuri osuus Englannin,
Ranskan, Italian j a Länsi-Sj
autoteollisuuteen- Jos General
torsin-osakekanta joutuisi du ]
yhtymän määräysvaltaan, niin
kaisi se myös koko Länsi Euro
autoteollisuutta. .
Useat amerikkalaiset' monc
Iit ovat ryhtyneet voiraakkaa
vastahyökkäykseen du Pönt-j
män anastamisaikeita vastaan,
kenaain heillä ovat länsi-euroo
laiset autoyhtiöt.
O I K E U D E N PÄÄTÖS
. A s i a oli j o k in aika sitten US
Icorkeimman oikeuden käsitell
nä. Oikeus katsoi päätöksessää
äänellä 2 vastiaan du Pont-yhty
rikkoneen Shermanin ja Claytt
antitrustilakeja vastaan. Erikc
huomiota herätti oikeudessa k
tävanä olleen USArn nykyisen i
lustusministeri Wilsonin. lausu
jonka miikaan du Pont-yhtymä ;
t i jo hätien ollessaan General
torsin johtajana vaikeuttaa viin
simainitun toimintaa saadaks
yhtiön osakekannan; enemmii
haltuunsa.'Toinen mielenkiintoi
seikka oli se, että kokoiiaisti
USArn korkeimman" oikeuden
jäsenestä pidättyi äähestyks(
"teknillisistä syistä" asiassa du F
—General Motors, toisin san
korkeimman oikieuden jäsenistä
osaa oli sotkeutunut suorana!»
mainittujen jättiläis-yhtymien lii
toimiin. Asia saa luonnollisen :
kaisunsa USArn kongressissa, j '
aikanaan;ori säätänyt anti-trustil
SITÄ!
J A
NAISEIV»; K A V A L U U S / •
Mies tuli kotiinsa j a hänen r
vansa otti hänet vastaan ha
päässä sanoen r
— Mitäs pidät uusimmasta l
tustani? ,
— Se on kamala, lähetä takaii
heti paikalla.
— E n voi, sillä olen käyttänyt
tä kolme vuotta, kuului vasta
Mutta koska et hyväksy sitä, n
nenkin heti huomisaamuna os
maan itselleni uuden!
! . Täsmälleen kolmen viikon kulut­tua
tästä lauantaipäivästä alkaen pn
täällä Sudburyn perukalla —- poh­j
o l an komeassa klvipuutarhassa —
miltei yhtä suuri kansanpaljous
k u i n on tällä v i i k o l l a ollut Calga-r
y n " s t a m p e d e " näytöksessä.
J a vaikka meillä ei olekaan tar­jottavana
sellaisia " v i l lm lännen"
vetäviä ohjelmanumeroita kuin he­vosvaljakkojen
vankkurikilpa-a joja,
mullikkain suopungeilla kiinniotta­misia
j a ratsastusnäytöksiä - ^ m i l ­lä
kaikella ^on tietysti suuri mer­kitys
kuten on Calgaryn "stampe-de"-
näyttelyssä taas todettu — n i in
paljon on nähtävää j a Iniultavaa
täälläkin.
Meidän tarkoituksemme ei ole
kuitenkaan "mainostaa" näitä suur­juhlia,
sillä hyvä mainostaa itse it­seään!
Sitäpaitsi kun e r i p u o l i l la
laajaa maatamme tehdään valmis­teluja
näihin j u h l i i n osallisttunisen
iiyväksi. n i i n tieto siitä kiitää suu-^
sanallisestikin mökistä mökkiin ja
kylästä kylään.
Meidän tarkoituksemme e i . ole
kuitenkana sanoa, etteikö sanoma-lehtimainostuksella
ole muka mi­tään
osaa eikä airpaa tässä asiassa.
Päinvastoin" on asia. Nyt pidettävät
Liitto-, laulu- j a soittojuhlat .ovat
sitä suuruusluokkaa, että niitä so­p
i i kyllä mainostaa. sanomalehden­k
i n palstoilla, sillä näissä kemuis-sa
nähdään se, m i h i n Canadan suo-ni^
alset pystyvät oma-aloitteisesti
s i l l o in kun oikein kovalle pannaa.
Mutta allekirjoittanutta ei ole
kuitenkaan pyydetty näitä suurjuh­l
i a mainostamaan — siitä huolehti­vat
asianomaiset elimet . j a niiden
-toimitsijat,:: sekä urheilijat, laula­ja,
j a ; juhlavieraatkin.
Allekirjoittaneen mielessä on
kuitenkin eräs . h y v i n tärkeä seik­ka.
Kahden viikon kaiuttaa ilmes­tyvään
Liitto-, laala^ ja soittojahr
lannmeroomme ei ole vielä tä­hän
mennessä saaponnt yhtään
ainoata Utjoitasta.
Käsitämme luonnollisesti, että
kymmenien maiden kiireitten Ices-kellä,
ohjelmistoa 1 valmistettaessa.
matkavapoja kerättäessä, lomia jär­jestettäessä
j a muita matkavalmis­teluja
tehtäessä, e i enää ehditä.-iiuo-lehtiniaan
Vapauden juhlanumeros­ta.
; ••• \
Mutta k u n . on ilmeistä, ettei juh­lanumero
vastaa lähestulkoonkaan
tarkoitiistaan, ellei siihen saada
l i i t t o - ' jä laulujuhlaa koskevaa ai-nehistoa?
kirjeenvaihtajilta j a muilta
Yapäudeti; lukijoilta, n i i n s i i l o in e i
ole meillä' muuta mahdollisuutta
kuin esittää uusi pyyntö: Lähettä­kää
rdickaat naapurit j a kanssaih-miseff^
e^^rjoituksenne, joita olet­te
aiicodeel lähettää, n i i n pian k u in
mahdollista.
Mei}!evon kerrottu konttoriväen
toimekK että tähän juhlanumeroon
on j o ' t u l l u t tavallista runsaammin
liikemiesten onnitteluilmoituksia
sekä yksityisten tervehdyksiä, jois­sa
k a i k i s ^ ^ toivotaan hyvää onnea
ja menestj^stä tälle suurjuhlallem­me.
Tämäf- sellaisenaan on hyvä.
Mutta onnitteluilmoitukset j a -ter-
.vehdykset ovat kuin "muna ilman
suolaa" ellei niiden rinnalle saada
myös ^ i a a koskevia kirjoituksia,
kuvauksia ' j a muistehnia näiden
juhlien merkityksestä j a tarkoituk­sesta.
,
Sitäpaitsi tässä tulffte esiin se
juhlien mainospuolilun. Samalla
kert<tfipwalmistajnnime viikkoa en-n
e n . ^ a ^ ^ j ^ juhlaa ilmestyvän
Vapauden juhlanumeron, anna
me täkäläisten maanmiestemme t
tää, että nyt ne suurjuhlat sitt
alkavat. Täten huomaavat käant
kelkkansa Sudburya kohti neki
jotka eivät ole muitten kiireitte
sä vuoksi vielä sitä ennen kiinn
täneet huomiota näihm suurjuhlii
j o i h in tulee parasta, mitä Clanädi
suomalaiset voivat kulttuuritoimi
nan alalla tarjota..
J a siunatuksi lopuicsi; TällaisU
suurjuhlien aikana on tavallis«
kaikenlaista kiirettä -ja halin»
mutta aUekirjöittanut toivoo kn
tenkin, eftä juhlien aikana tul*
mahdollisuus vaihtaa muutama s
na mahdollisimman monen Ichtai
me lukijan kanssa. Kenellä taha
sa on j o t a k in pienempiä tai suuröi
pia asioita sydämellä lehtemffl
suhteen, hänellä on näiden juh|ie
aikana j a yhteydessä taaisuus alo^
taa keskustelu Vapauden henkih
kunnan — joko jUlekirjoittanea
tai muiden toimitta jäin t a i liikketf
hoitajan j a johtokunnan jäsentä
kanssa.
Jäämme siis odottamaan vieraifl
läheltä j a kaukaa, mutta sitä t»
nen haluamme j o kiittää etukätMi
kaikkia niitä, jotka artikkeleaW|
j a muilla kirjoituksillaan avusta^
parin . v i i k on päästä ilmestyvää^
paude^. 'juhlanomeroa. — KÖ»
koura. " - * - ^