Vapaus, October 29, 1966

              Lauantai, l o . a ^ . . ^ S a t u ^ y , Oet 2 , . 6 6 '^tjei^mM \iflM
S U D B U R Y J A
f M P Ä R I S T d
»rtJISTILISTA
"Oi^elVsen aviomiehen" harjol*
tulu^i: ovat Finnish-haalilla joka
tiistai ja perjantai, klo 7 illalla.
' Työn Puiston mxdnio sauna on
avoinna keskiviikkoisin, lauantaisin
ja sunnuntaisin kello 1—11 ip.
M^lody • orkesterin harjoitukset
Finnish haalila maanantaisin kello
7.^ iUälla.
S^vdrkubrön bingoilta Finnish-haaiilla
torstaina^ marrask. 3 pnS
klo 7i0.illaUa.
Suomalainen kirjasto avoinna
Finnish-haalilla keskiviikkoisin, klo
7-8 illalla. Vapaasti kirjoja saatava­na
kaikille lukuhaluisille.
. CSJ:nSudburyn osaston ylimää--
fjUnen kokous on Finnish-haalilla
tiistaina, marraskuun 1 pnä, klo 7.30
ip. Esillä Työn Puistoa koskeva
myyntiasia. Kaikki jäsenet kokouk­seen,
please.
PUHKHIIS* ja laminitys-r
KpERTIT
\ 9 §^JY?0LTTIMOITA o
~ Kmtannusarvsot vapaasHI.
^t^pnsm!^ Plumbing &
Poiiilng (Sudbiny) Ltd.'
, ^'rUHEUN 674-«797
BHa 81 &. BBdbny
CSJn SudlnuTn osaston
ylimääräinen Ikolkous
marraskuun 1 pnä
CSJn Sudburyn osaston ylimSfr
rSinen kokous pldetSfin Finnish-haalilla
tiistaina, marraskuun 1
pnä, alkaen klo 7 ^ ilialla.
Kokouksen tärkeänS asiana on
Työn Puiston myyntikysymys, jo­ten
kaikkia osaston jäsenii pyyde­tään
saapumaan kokoukseen kes­kustelemaan
ja piiättämään tästä
asiasta.
Sairashuoltokomltea
kiittää lahjasta
Edla Möttönen Sudburysta; on
lahjoittanut Sudburyn seudun kan­salaistemme
__sairashuoltotyön_ hy­väksi
$2.00. GSJn Sudburyn osastpn
sairashuoltokomitea esittää sulim­mat
kiitoksensa lahjoituksesta.
SaapuJkaa seurapeliin
marraskuun 2 pnä
Beaver Lake. — Kuten tässä leh­dessä
on jo mainittukin, on Jehu
järjestänyt taas hauskan seurapeli-tilaisuuden
Beaver Laken haalille
ensi keskiviikkoiltana marraskuun
2 päivänä alkaen klo 7.30.
Mennäänpä taas joukolla viettä­mään
hauska ja rattoisa ilta.
|ri|IKIllLOCK,R.O.
r: OPTOMETRISTl
krattort 674-4SU
kotUn mS-WOS
STREET EAST
•BUSY. ONT.
VASTAANOTTO ESPANOLAS8A
J E M ^ ^ tont aomuii.
i Y " r '
m CO. LTD.
m Ibeteo St. Pnh. ns-mi
iYAYEN JA F i n U N MATKAN
ftSfltlAJOA . . . TALOUSTAIU
inTA PAKATAAN — MUtJTK-TAAN
— SMLTTETAAN — LÄ­HETETÄÄN
N Y K Y A I K A I N EN
VARASTOHUONE
Varkaat veivät
neljä keijusahaa
.-Varkaat murtautuivat Sudbury
Saw F i l i n g liikkeeseen. 1276 Kings-waylla
j a veivät sieltä neljä ketju-sahaa,
joiden yhteinen arvo on $422.
Varastetuista sahoista on kolme
Pioneer-merkiksiä ja yksi Reming.
ton. Kaksi niistä on käytettyjä, kak­si
uusia. Poliisit tutkivat asiaa.
Asiakas parturille: Eikö teiHä olisi
toista partaveistä?
Parturi: Miksi?
Asiakas: Jotta voisin puolustautua
sillä.
Maaitman kuulu
theljghtrli
ikevyt kulkulnen moottorikelkka,
$695 HtnnOHettu
lihUen
Mestari
alallaan
3 mallia saatavissa
OSTAKAA N Y T HELPOT
VÄHITTÄISMAKSUT
NORTHERN
SNOWMOBILE
LDfTTED
Bombardier Ski-Doo myynti Ja
palvelu
f PUH. 674-3531
282 Lasalle Blvd., Sudbury
+
HAUTAUSTOIMISTO
Nykyaikainen hautaustoimisto^ omis­tautunut
hienotunteiselle palvelulle
kaikkien uskontojen traditsiooneissa.
VAPAATA PARKKEERAUSTILAA
TONTILLAMME
233 Larch St. Sudbury
Torstal-iltana, lokakuun 27 pnä
pidettiin Finnish-haalilla Canadan
Suomalaisten Satavuotisjuhlako»
mitean kokous, johon oli saapunut
edustajia kahdeksastatoista eri
seurasta, seurakunnasta j a yhdis­tyksestä.
Kokouksessa valittiin
tarvittavat toimikunnat j a hyväk­syttiin
tulevan Suomi-viikon juh­la-
ajat j a paikat.
Komitean puheenjohtaja K. R.
K a i t i l a lausui eri seurojen, seura­kuntien
ja yhdistysten edustajat
tervetulleiksi tähän Canadan Suo­malaisten
s a t a vuotisjuhlakomi-teankofananteen
kokoukseen.
Tässä kokouksessa olivat edustet­tuina
seuraavat seurat, seurakunnat
ja yhdistykset:
Sudburyn Pyhän Matteuksen Seura­kunta
-r-^ Aate Ojalammi ja Matti
Mielty
Laurentian yliopiston kirjasto —
Maire Piironen
V.- j a u.-seura Voima — Taisto Eilo-maa,
Katri Westerlund ja Väinö
Ahokangas
Hertta-ässä ampumaseura — Eero
Pessala
CSJ:n Sudburyn osasto — Edwin
Suksi j a Aatu Koivula
V.- j a u.-seura Sampo — Tuula
Paananen
Sudburyn Laulumiehet — Eino Kar­vinen
j a W. Lahti
V.- ja u.-seura Jehu — Walfrid
Rönkä ja Laila Rintamäki
V.- j a u.-senra Alerts — Rita Kassi­nen
ja Karl Palomäki
CSJ:n Beaver Laken osasto — A n ­selm
Kääriäinen ja Maria Johnson
Melody orkesteri — Arvo Vuori ja
Laila Nordman
Sävelkuoro — Aimo Mäki ja Rauha
Mäki
Prom musiikkikoulu — Leo Niemi
Laurentian yliopisto — Professori
O. Saarinen
Suomalainen Historiaseura — Väinö
Kuikka ja F e l i x Konttila
Sudburyn Kansaliisseura — T.
Luukkonen
St. Timothy kirkko. Copper CUff —
J . Rinta
Kalevan Ritarit — K . R Kaitila ja
Olavi Laine
Sen lisäksi oli saapunut Siionin
seurakunan pastorilta PyyTfltöseltä
kirje, jossa hän pahoitteli sitä, kun
loman ja muiden tehtävien takia ei
ole voinut osallistua komitean työ­hön.
Pastori Pyykkösen esittämät
ajatukset huomioitiin kokouksessa.
Tämän kokouksen erikoistehtä­vänä
oli komiteain valitseminen
sekä Suomi-viikon tilaisuuksien
järjestäminen.
Valittiin seuraavat komiteat:
Urheilukomitea, johon valittiin Karl
Palomäki, puheenjohtaja j a apu­laiseksi
Väinö Ahokangas. Jokais­ta
v.- j a u.-seuraa pyydetään va­litsemaan
kaksi edustajaa urheilu­komiteaan.
Taidenäyttelyn puheenjohtajaksi va­littiin
Maire Piironen.
Konserttikomiteaan valittiin seu­raavat:
Leo Niemi, puheenjohtaja,
Rauha Mäki, Laila Nordman, Ak­sel
Palgi, Hannu Lambert ja Eino
Karvinen.
Mainoskomileaan: Wm. Eklund
Wilfred Salo, Ate Ojalammi ja
Aatu Koivula.
HYVÄ KIUAS-SAUNA
TYÖN PUISTOSSA
Auki keskiv., lauant. Ja sunnunt.
keOo 1 Ulalla
1742 PABI8 ST. 8UDBURT
LOUGHEED
HAUTAUSTOIMISTO
Hautaukset 100 mailin säteellä
Sudburysta toimitetaan Ilman
lisämalcsua.
A M B U L A N S S I - P A L V E L U ^
24 TUNTIA VUOROBlAUDESaA
P U H E U N 673-9595
8S Eyre St, Spmce kadun kalm.
8 U D B U B T
Näytelmäkomiteaan: Aatu Koivula,
puheenjohtaja, Maria Johnson,
Laila Rintamäki, Rauha Mäki,
Uno Koski, Pentti Talpiainen ja
Edwin Suksi
Juhannuskokko j a -tanssikomiteaan:
Aimo Mäki. puheenjohtaja. Eero
Pessala. Tuula Paananen. Arvo
Vuori, Rita Kassinen ja Taisto
Eilomaa,
Kutsu- j a arvovieraitten vastaanotta­jiksi:
K. R. Kaitila, O. Saarinen
ja Olavi Laine.
Suomi*viikon juhlatilaisuudet
tulevat olemaan'seuraavat:
Juhlajumalanpalvelus sunnuntai­na,
kesäkuun. 18 pnä klo 8-^10 ap.
sekä i l l a l l a 7—10. Suomalaisten seu­rakuntien
pastorit huolehtivat yh­teisesti
niiden järjestämisestä.
Urheilukilpailut Laurentian yli­opiston
kentällä sunnuntaina, kesä­kuun
18 pnä, alkaen puolenpäivän
jälkeen.
Juhlanäytelmä esitetään maanan­taina
kesäkuun 19 pnä. Esityspai­kasta
ei vielä päätetty.
Juhlakonsertti ja taidenäyttely
Laurentian yliopistolla keskiivikko-na,
kesäkuun 21 pnä. ^
Juhannustanssit j a -kokko Suomi-rannalla
perjantaina, kesäk. 23 pnä.
Juhlatanssit lauantaina, kesäkuun
24 pnä, joko Sorrento-hotellissa tai
muussa tilavassa tanssisalissa.
Kokouksessa vallitsi hyvä yhteis­toiminnan
henki;^aamme satavuo­tisjuhlan
merkeissä. Seuraava ko­kous
on Suomirannalla torstaina,
marraskuun 24 pnä.
Finnish-haalin ravintolan puoles­ta
tarjottiin kokouksen osanottajille
kahvit leivosten kera.
Kesl(ustetu Nepah-win-
järven
uimarannasta
Keskiviikkona pidetyssä kon-troUilautakunnan
kokouksessa
ke^ust^tiiik lyhyesti siitä ra-portista,
minkä Sudburyn asema-kaavakomltea^
oU lähettänyt kau­punginhallinnon
kaiUlle jäsenille
Nepahwin (Trout) järven yleises.
tä rantapaikasta. M
Kontrolleri J i m . Cormack sanoi,
että maakuntahallitus suoritti v.
1959 tutkimuksen tästä vesistöstä
Junction Creek Conservation A u -
thorityn. hyväksi ja ehdotti silloin
mainittua hallintoa hankkimaan
yleisen rantapaikan kaikilta Järvil­tä,,
mitkä ovat sen toimialueella.
Jos tämän raportin perusteella
ryhdytään mihinkään toimenpitei­siin,
se on tehtävä tämän hallin­non
(Junction Creek Conservation
Authorityn) kautta'-', sanoi kontrol­leri
Cormack. "Maakunta on jo suo­sitellut
sellaista toimenpidettä j a se
tulee lahjoittamaan 50 prosenttia
sellaisen alueen hankintakustan­nuksista."
Kontrolleri Andy Roy sanoi otak-suvansa
että juuri tämä oli puis­to-
ja ajanvietekomitean mielessä
kun se ehdotti että ostettaisiin Pa-ris-
kadun varrella oleva Työn Puis­to.
Kaupungin menot
Kaupungin rahastonhoitaja Cole.
mana Young tiedoitti kontroUilau-takunnalle
viime keskiviikkona, että
Sudburyn menot talousarvioon ver­raten
ovat tähän mennessä $35,150
'paremmalla puolella", ts. menot
ovat sen verran arvioituja menoja
pienemmät.
Yksityiskohtaisemmin asiasta
keskusteltaessa todettiin, että tulot
ovat: $27,100 arvioituja tuloja suu­remmat
ja menot $16,500 arvioituja
menoja pienemmät. Toisaalla on an­nettu
valtuudet $8,450 käyttöön
kahta sellaista tarkoitusta varten,
joita ei talousarviossa ole otettu
huomioon. Kaupungin yhteenlaske-tut
menot ovat tänä vuonna $15,210.-
424. —
Skandinaviaan välilaskutta Montrealista
Ainoastaan SASIIIa.
Ainoastaan SAS vie teidät välilaskutta Skandinaviaan. Me lennämme 5 kertaa viikossa Montrealista.
Sen lisäksi, että täten pääsee mukavimmin Suomeen tai minne tahansa Skandinaviassa, SAS palve­lee
useampia kaupunkeja Skandinaviassa ja muualla Euroopassa kuin yksikään toinen Atlantin ylt
•. tai napareittiä liikennöivä lentoyhtiö.
Riippumatta siitä oletteko itse suunnittelemassa matkaa Suomeen tai aikeissa lennättää vierailija
tänne luoksenne, ottakaa yhteys matkailuasiamieheenne tai paikalliseen SAS'in toimistoon.
Doii mlfnnilooin Square Bldff., 1010 Si. Catharine St. Wn Montreal, Qurt. » P u h . 861-8311
109 Bay Street, TMonlo. Ont • Pub. 362-4221
211 Portage Avenue, Wlnnlper. Sian. e Puh. Puh. 943-0G73
Otto Paasilan
muistolle
Beaver Lake. — Jälleen on pois­tunut
joukostamme ystävä j a toveri,
kun paikkakunnallamme 8 vuotta
asunut Otto Aleksander Paasilä kuo­l
i äkkiä sydänhalvaukseen kotonaan
kuluvan kuun 19 päivän iltana.
Tiesimme kyllä, että Ott^o on va­kavasti
sairas;-ollut jatkuvasti lää­kärinhoidossa
ja sairaalassakin,
vaan emme aavistaneet että hänen
elämänlankansa katkeaminen on
niin lähellä, sillä olihan hän kolme
päivää aikaisemin iloisena kuten
aina haalilla yhteisessä. tilaisuudes­samme;
N i i n vähän Jhminen tietää.
"Suomalaisen siirtolaisen elämän-ie
on ollut raskas j a vaivaloinen",
niin sanoi muistopuheessaan pastori
Pentti Murto, joka suoritti kirkol­liset
hautausmenot. Niin on ollut
meille-ja niin oli vainajallekin.
K u n hän 1928 saapui Suomesta
tähän maahan oli maailmaa järkyt­tävä
ja tärisyttävä talouspula juuri
kynnyksellä. Muistamme nämä 30-
luvun nälkä-Bennetin karmean syn­kät
ajat, jolloin ihmiset siirtyivät
paiks^sta toiseen saamatta työtä.
Muistamme kun teimme rikkaassa
Canadassa työtä $1.20 päiväpalkalla.
Hän oli näihin aikoihin su^ren
perheensä kanssa farmillaan Hearst-issa.
E i puuttunut elämän vaivoja
ja raskauksia. Sieltähän muutti töi­hin
Elliot Lakelle sen "buumiaika-na"
ja sieltä tänne Beaver Lakel­le.
Kuluvan kuun 22 päivänä o l i Bea.
ver Laken haalille saapunut suuri
ystävien joukko sanomaan viimeisiä
jäähyväisiä paljon pidetylle tove­rille.
Sieltä saatettiin vainaja vii­meiseen
lepoonsa paikkakuntamme
hautausmaahan jonka jälkeen siir­ryttiin
haalille joukolla vainajan
muistolle järjestettyyn perinteelli­seen
kahvipöytään antimineen.
Paasila o l i syntynyt 1904 Suomes­sa
Kaustisissa.
Lähinnä suremaan jäi vaimonsa
Senja, kaksi poikaa j a 4 tytärtä ja
yksi sisko Jenny Kuokkanen Ree-sor,
Ont. ja muut sukulaiset ja tut­tavat
Suomessa ja tässä maassa.
Paasila oli innokas kirjallisuuden
viljelijä j a lehtiemme vakituinen
tilaaja.
Kantajina toimivat: Roch Lehoux,
Pauli Paasila, Toivo Salo, Pentti
Paasila, John Smith ja Frank Mä­kinen.
Keveät mullat haudallesi. Kauan
muistamme hyvää naapuria ja ilois­ta
luonnettasi.— M.
Toronton lehdet
hylkäsivät uuden
sovintoehdotuksen
Toronto. — Ontarion maakunta­hallituksen
työministeriön ehdotuk­sen
kirjaltajain lakon lopettamisek­si
on Toronton kolme suurinta päi-välehteä,
nim. Toronto Star, Globe
and Mail j a Telegram hyljänneet. .
Ehdotus lakon lopettamiseksi i l ­man
työehtosopimusta ei selosta yk­sityiskohtaisemmin
esitystä eläke-ehdoista,
tai kuinka monta lakossa
ollutta työläistä pitäisi ottaa takai­sin
työhön eikä työstä eroamiskor-vauskysymystä.
Kaksi unioa julisti lakon heinä­kuun
9 pnä 1964 ja silloin käveli
ulos työstä ja 700 kirjaltajaa ja 200
postittajaa yllämainituista Toronton
päivälehtien työpaikoilta. Suunnil­leen
100 miestä sanotaan palanneen
takaisin työhön ja arviolta 350 on
löytänyt työn muualta.
Union jäsenet, jotka ovat vielä
KOmH PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
Syldaami ei pädä liian
lämpimästä eikä kuivasta
Syklaami on yksi niistä harvoista
kasveista, jotka puhkeavat kukki­maan
pimeimmän syksyn aikana.
Sen punaiset tai valkoiset kukat an­tavat
väriä viherkasvien ryhmään
ja kauniiseen ruukkuun upotettuna
sen voi hyvin sijoittaa vaikka kah­vipöydän
somisteeksi. Sillähän on
kaunis, tummanvihreä j a tuuhea l eh
distö, joka jo sinänsä on hyvin ko­risteellinen.
Kukat nousevat pitkissä
vanoissa lehdistön yläpuolelle hyvin
näkyviin.
Syklaami on kotoisin Alpeilta ja
Välimerenmaiden vuoristoista. Se
kuuluu esikkojen (Primulaceac) hei
moo. ' V i l j e l l y t syklaamimuodot pol­veutuvat
persialaisesta syklaamista,
jota kasvaa mm. Kreikassa jaKyp-roksella.
Vuorilla on viileätä, sen
vuoksi myös "jalostetut" syklaamit
pitävät viileästä. Kauppapuutarhu­rit
kasvattavatkin niitä hyvin vähäi­sessä
lämmössä. Vain kukkivina ne
sietävät tavallisen asuinhuoneen
lämpötilaa. Usein kuitenkin siirtymä
vaihe kasvihuoneen tai kukkakau­pan
viileydestä tavalliseen kotilöm-pöön
osoittautuu kohtalokkaaksi.
Syklaamin lehdet alkavat kellastua,
eivätkä, nuput avaudu, ne vain näyt­tävät
kuivuvan paikalleen.
Paitsi liiallista lämpöä, on mui­takin
syitä, eräs tärkeimmistä on
liian kuiva ilma liian vähäinen va
lo. Nykyaikaisissa kodeissa on useim
miten keskuslämmitys, joka kuivat­taa
ilman liiaksi jopa ihmisille, saa­ti
sitten kosteudesta pitäville kuk­kasille.
Sitä voidaan jonkin verran
vähentää asettamalla lämpöpatterin
läheisyyteen vesiastioita. Syklaamin
olotilaa saadaan parannetuksi myös
siten, että asetetaan ruukku tavallisr
ta suuremmalle alusvadille, johon
—•—
on pantu hiekkaa, kivimurskaa
yms., joka jatkuvasti pidetään kos-.
teana. Täyteaineesta haihtuu jatku­vasti
kosteutta syklaamin lehdistöl­le
j a se auttaa myös multaa pysy­mään
tasaiseif kosteana.
" J o t t a valoa olisi riittävästi; pi­tää
syklaami sijoittaa lähelle ikkur :
naa — kuitenkaan ei aivan kuumai\
lämpöpatterin viereen. Kastelu on
tarkkaa työtä, kuten yleensä huonet
kasveilla. Multa pitäisi saada pysy­mään
kosteana, mutta ei likoraär-känä.
Hyvä tapa on antaa pintamul-lan
kuivahtaa ensin, ja sitten antaa
vettä lisää. Jotta kaikki nuputkin
avautuisivat, on syytä antaa lisära;
vinteita, jotain huonekasvilannoi-tetta
mietona liuoksena n. kerran
viikossa (tai käyttöohjeen mukaan)^
SYKLAAMIN JATKOKASVATUS
Tavallisesti kukkineet syklaamit
heitetään pois. Mutta jos harrastus­ta
ja kokeiluhalua riittää, voi mai­niosti
yrittää sen jatkokasvatusta­kin.
K u n kukinta on lakannut, vä­hennetään
kastelua j a lopetetaan se
vähitellen kokonaan. Näin saadaan
syklaami pakotettua lepotilaani!
Kuihtuneet lehdet j a kukat nykäis-,
tään i r t i mukulasta (ei leikata) ja
lopuksi jäljelle jää vain mukula.
Maalis-huhtikuussa se istutetaan uu­teen
hyvään multaan ja tuodaan
valoisaan paikkaa sekä aloitetaan
kastelu varovasti. Kesäksi ruukku
viedään ulos suojaisaan, puolivarjoir
saan paikkaa, sitä suihkutetaan ah­kerasti
ja lannoitetaan kuten mui­takin
huonekasveja. Useita vuosia
vanhoista suurista mukuloista voi­daan
saada kasvamaan kerrassaai^
upeita yksilöitä, joilla on erittäin
runsas kukinta.
—•—
Vakosametti - muotikangas
Vakosametti on tänä syksynä eri­tyisesti
nuorten suosima muotikan­gas.
Sitä on saatavissa useita e r i
laatuja, on ohutta j a tukevaa, yksi­väristä
ja kuviolliseksi painettua.
Vakosametti on kaunis, kestävä kan­gas,
mutta maalama niksi on hy­vä
muistaa sitä käytettäessä. .
Kun leikataan vaatekappaletta
Drapeau uudelleen
pormestariksi
Montreal. — Jean Drapeau on
valittu uudelleen Montrealin por­mestariksi.
Hänelle annettiin lähes 95 pro­senttia
kaikista äänistä, joskin osan­otto
oli heikonlaista, ainoastaan 32
prosenttia äänioikeutetuista kävi
vaaliuurnalla.
Hänen Civic Partynsä sai 45 paik­kaa
kaupunginvaltuustoon, loput
kolme paikkaa meni itsenäisille eh^
dokkaille, työläisten kaupungin osal
la St.Ann'sissä, jossa on irlantilai­nen
väestö enemmistönä.
lakossa saavat kansainvälisen union
kassasta 90 dollaria viikko lakko-avustusta.
vakosametista, on huolehdittava sii­tä,
että nukka tulee kulkemaan val­miissa
pukimessa alhaalta ylöspäin.
Näin kankaan kaunis väri tulee pa­remmin
esille, eikä istumisen jäl-kikään
häiritse hameessa tai hou­suntakamuksessa
yhtä pahasti kuin
nukan ollessa alaspäin. :.
Vakosametti voidaan pestä kemi­allisesti,
mutta kestää se myös ta­vallisen
vesipesun haaleassa vedes­sä.
Vaatetta puristellaan kevyesti
pesuliuoksessa, johon sopii mikä t a ;
hansa hyvä pesuaine. Vääntämistä
ja liikaa venyttämistä on varotta^
va. Pestään ja huuhdellaan nope?
asti, liika vesi puristellaan varo":
vasti pois. Vaatekappale asetetaan
tasaiselle alustalle ja sitä harjataan
kankaan nukan suuntaan. Ripuste­taan
kuivamaan mahdollisimman hy
vin oijottuna. Harjaus toistetaarf
kankaan kuivuttua. >
Sametti silitetään pehmeällä alus^
talla nurjalta puolelta. Silitys ta­pahtuu
kostean vaatteen läpi* kun­nes
kangas on kuiva, senjälkeen
vielä kerran nukan suuntaan. Silite­tään
kevyesti, höyry oikaisee kan­kaan
ilman kovaa painamista. .
H a l l o w G e n ei o le menettänyt mitään m a a g i l l i s u u d e s t a an
a i n a k a a n c a n a d a l a i s t e n lasten näkökannalta katsoen k un
he taas lokäk. 31 päivän i l t a n a t u n t e m a t t o m a k s i pukeu­t
u n e i n a j a n a a m i o i t u i n a tekevät kepposiaan. Jos tällainen
•kuvassa oleva p a r i saapuu ovellenne, n i i n älkää siitä säi
kähtäkö.
Leivän tuoreuttaminen
Vaikka leipää säilytetään hyvin,
jää sitä silti joskus kuivumaan ja
vanhenemaan. Tummat leipälaadut
säilyvät hyvin, mutta vaaleammat
leipälaadut kuivuvat nopeammin.
Leivät voidaan tuoreuttaa lämmittä­mällä
ne uudelleen, jolloin ne jäl­leen
muuttuvat pehmeiksi ja mauk­kaiksi.
Leivän tuoreuttaminen voidaan
suorittaa eri tavoin:
Tuoreuttaminen uunissa
Leipä/pitko tai pullat laitetaan
uunipellille. Ranskanleipä ja veh-näpullat
tuoreutetaan n. neljännes­tunnin
ajan.: Tuoreutettava leipä
ei saa paistua. Se on syötävä mah­dollisimman
pian, sillä se kovettuu
rayös nopeasti.
Lämmittäminen kattilassa.
Leipä laitetaan pienehköinä pa­loina
paksupohjaiseen kattilaan, jo­hon
pirskotellaan hiukan vettä. L e i ­pä
saa tuoreutua kannen alla muu­taman
minuutin miedossa lämmössä.
Tuoreuttaminen alumiinipape-
'.• / r i s sa
Ruusupullatr sämpylät tai leipävii­paleet
kääritään ennen uuniin panoa
alumiinipaperiin, jolloin leivän s i ­susta
tuoreutuu lämpimäksi kuoren
palamatta. Tuoreuttaminen voidaai),
suorittaa miedossa uuninlämmössä-j
a avotulella tai sähkölevyllä.
Paahdettua leipää (toast) voi
myöskin laittaa silittämälläi Leipä-^
viipale silitetään kuumalla silitys­raudalla
kahden alumiinipaplerin vä;,
Iissä mahdollisimman ohueksi. Se
on hyvänmakuista kuumana voilla
siveltynä ja jäähdyttyyn ,gn kuin
näkkileipää. Sietääpä kokeilia. .