Vapaus, February 1, 1968

              Pohjois-iCorea vihjannut, että edttämäM ähtcidbiipyytmSn
USA saisi Pu<sblon miehet vapaiksi — Etdiä*¥ietnamis8a
sotatila partisaanien jatkaessa operatiojaan ~ ~~
Seoul, Etelä-Korea. — Pohjois-Korean erään johtajan kerrotaan vih­janneen
keskiviikkona, että yhdysvaltalaisen vakoilulaivan Pueblon mie­histö
voidaan vapauttaa, jos Yhdysvallat esittää anteeksipyynnön Pohjois-
Korean aluevesirajojen rikkomisesta. Korean kriisin tuleva kehitys riip­puu
Yhdysvalloista, selitti k.o. johtohenkilö. '
Pyongyangista, Pöhjois-Koreasta
tulleen radiiOtledon mukaan Pohjois»
Korean ItyöläistMi puolueen sihteeri
K im Kwang Hyup viittasi Pueblon
ja sen 83-<henki5en mS^stön pidä-tyJcseen
Romanian kommunistisen
puolueen valtuuskunnan kunniaksi
•järjestetyssä tilaisuudessa pitämän­sä
puheen yhteydessä,
"jSe on väärinlaskentaa jos Yhdys­valtain
imperialismi olettaa voiva»-
sa ratkaista Pueblon aluevesien r a -
jarifckoumuksesita johtuvan selk­kauksen
sotdlaalUsilla uhkauksilla,
hyökkäyssodalla tai Y K n laittomilla
toimenpiteillä.
VOlisi toinen juttu, jos he (yh­dysvaltalaiset)
yrittäisivät ratkais­ta
kysymyksen aikaisempia mene-tehniä
käyttäen. Mutta'h~e^ivät
pääse minnekään, jos jatkavat ny­kyistä
linjaansa."
K i m ' e i sanonut mitä hän tarkoitti
"aikaisemmilla menetelmillä". Mut­ta
saatuaan Yhdysvaltain anteeksi­pyynnön
' Pohjois-Korean alueelle
ajautuneen Yihdysvaltain armeijan
helikopterin johdosta, sen 2-henki-nen
miehistö vapautettiin touko­kuussa
1964. Tämä tapahtui vuoden
kuluttua heidän pidätyksensä Jäl­keen.
Tokiossa erään Pohjods-Korean
suosiollisesti suhtautuvan järjestön
yhden virkailijan kerrotaan sano­neen
uskovansa, että Pueblon mie.'
histö vapautetaan jos Ylidysvallat
tunnustaa löiiTcäraieehsä Pohjois-K<>-
rean aluevesirajoja ja lupaa, ettei
sellainen teko uusiinnu.
na suostuneen siihen, että jos Pueb­lon
miehistö vapautetaan, niin sit-'
ten voidaan kutsua Pohjois-Korean
valtuuskunta Turvallisuusneuvositon
istuntoon esittämään oman mielipi­teensä
Pueblon pidättämisestä ja
sen takaisin luovuttamisehdoista se­kä
Koi*ean tilanteesta yleensä. Enem
mistö Turvallisuusneuvositon jäsenis­tä
haluaa, että Pohjoäs-Korean edus­tajat
kutsutaan Turvallisuusneuvos­ton
isturttoon.
. United Nations. — Turvallisuus­neuvoston
j^nyydessä olevien Af­ro-
Aasian viiden maan edustajat
ovat antaneet ymmärtää;, etjtä he
ovat valmiina, ryhtymään välittäjäk­si
USS Pueblo-tapauksessa Yhdys­valtain
ja Pohjois-Korean välillä.
Tämä ehdotus Oli esitetty yleispiir-teittäin
N L n ja U S A n edustajistoille
Yhdysvaltain sanotaan suhtautuvan
ehdotukseen torjuvasti.
Washingtonin mielestä tähän väli­tysehdotukseen
liittyy liian paljon
edustajia. U S A haluaisi yhden mie­hen
välittäjää ja pitää siihen sopi­vana
Indonesian edustajaa.
Yksityiskeskustelujen perusteella
kerrotaan Yhdysvaltain keskiviikko-
P A R T I S A A M E N SUUR.
OPERATIO J A T K UU
Saigon. — Vietkong-partisaanit
jatkavat kolmantena peräkkäisenä
päivänä suuroperatiojaan eri puo­l
i l l a Etelä-Vietnamia, Saigon mu­kaanluettuna.
Kansallisen vapautusrintaman ase­voimat
ajoivat erääätä Saigonin luo­teisosassa,
olevasta ..esikaupungista
juntan poliisit pois.
Uhkarohkeitten ja hämmästyt­tävän
nopeitten operatioittensa
avulla valtasivat partisaanit tors-taijaamuna
osan Huesta, vanhasta
imperiumin pääkaupungista, mikä
on 400 mallin päässä Saigonista
pohjoiseen. Partisaanit kontrolloi­vat
myös toista puolta Kontumis-ta,
-keski-ylätasangolla.
Kaksi rannikkokaupunkia, Nha
Trang ja Qlii Nhon, joutuivat myös
partisaanien hyökkäyksien kohteek­si.
" Saigonin presidentti Nguyeh;
Van Thieu julisti keskiviikkona
kautta Etelä-Vietnamin sotatilan
voimaan kieltäen kaikki yleiset
kokoukset j a mielenosoitukset^ se>
kä määräten baarit, yökerhot j a
muut huvittelupaikat suljettaviksi
Heti puolenyön jälkeen USAn
sotilaspäällystö tiedoitti, että Saigo­nin
"tilanne o n kontrollissa", mutta
pian sen jälkeen partisaanit räjäyt­tivät
kaupungin Cholon osassa voi­malaitoksen,
hyökkäsivät 30 minuu­tin
väliajoin kahta Saigonin juntan
poliisiasemaa vastaan. Viimieksimai-nittuihin
operatioihin osallistui 40-
50 partisaania.
Saigonissa suoritettiin useita
hyökkäyksiä yhdysvaltalaisten lai­toksia,
myös U S A n suurlähetystöä
vastaan. Partisaanit pommittivat
jälleen Saigonin hallituspalatsia,
polttivat juntan radioaseman ja
suorittivat reittauksia Saigonin
poliisiasemilla.
USAn LENTOVOIMILLE
$12.5 N I L J . VAHINGOT
Da Nang. — Varhain keskiiviklco-namuna
suoiitettu partisaanien hyök
käys Yhdysvaltain suturta sotatuki-asemaa
Da Nangia vastaan tuhosi
y l i $12.5 miljoonan arvoslta lentoko-,
neita ja surmasi tuntematoman mää­rän
yhdysvaltalaisia sotdlaita ja
muita.
Da Nangia vastaan kohdistetun 17
minuutia kestäneen hyökkäyksen
avulla tuhottiin merijalkaväen viisi
taiateluhävittäjäkonetta, joiden hin­ta
on y l i $2,500,000 kappale j a vau-r
i o i t i v a t lS muutia lentokonetta.
Sen lisäksi tuhoutui tarvikevaras­toja
j a kolme, moottoriajoneuvoa.
Stx^ov Japanissa
Moskova. — Neuvostoliiton teoreet-tikojen
valtuuskuhta lähti maanantai­na
Mikhail Suslovin johdolla 2-viikkoi-selle
vierailumatkaiie Japaniin, tar-
; skoituksellä päästä läheisempiin suh­teisiin
Japanin kommunistien kanssa.
Japanin kommunistinen puolue on
ollut Pekingin linjalla, mutta viime
aikoina se on esittänyt eriäviä mieli­piteitä
Kiinan kulttuurivallankumo­uksesta.
Qikeisto-ikeslaKste
kokcravmiisihfQito
tekemä Taj
Kööpenhamina. : - - - Tanskan
johtavat porvarUliset puolueet
tiedoittivat keskiviikkona sopi­muksesta,
minkä [pohjalla yrite^
tään muodostaa Oikeisto-keskusta-lainen
hallitusko^oomus. Ilmoi­tuksen
antoi H i
josta tämän
kaan voi t u l la
pääministeri.
ar Baunsgaard
nitelman mu­tkan
seuraava
USAn lo oli
CIAn asif
Pohjoas-Kpreassa
Lontoo. — USS Pueblo osalUstui
kieltämättä «^toisiin CIA: n toimihi
joita voidaan nimittää vihoUislmm-teisiksi
toimiksi FoÄijois-Koreaa vas­taan,
kirjoittaa eoglantUainen Iditi
New Statesman. kommentoidessaan
amerikkalaisen v ^ i l u a l n k s e n pidä-tystii
Korean kansandemokraattisen
tasavallan vesillä '
Labour-puolueet aikakausleh^
Tribune toteaa IHieblon tapauksen
jälleen, muistuttavan siitä, että
ns. kylmä sota v ^ lyhyessä ajassa
muuttua kuumaksi. Onko presidentti
Johnson valmis sovittamaan tämän
sotkun nenvottelQteitse, vai jou­dummeko
me jälleen USA: n raa­kuuden
j a ryöhkeyden todistajiksi,
kysyy lehti eddleen.
USA PUHUU EHTOJENSA
"LIEVENTÄMISESTÄ"
Esittää yhä Pohjois-Vieftnamin pommitiiiksen
lopettamisen ehdoksi antatituiiuäta
Washington. — Yhdysvaltain u l ­koministeriö,
joka on aikaisemmin
väittänyt, ettei Wa9hington esitä
"mitään ehtoja sodan lopettamisek­si
Vietnamissa", antoi maanantaina
ymmärtää, että Yhdysvallat on val^
miina julisitamaan voimaan Pohjois-
Vietnaniin pommitustauon jos Hanoi
lupaa pitää sotilaalliset operatiot
Etelä-Vietnamissa nykyisessä tasos­sa.
Ulkoministeriön, toimesta: selitet­t
i i n , että täMainen menettely olisi
sopusoinnussa presidentti Lyndon
Johnsonin .syyskuun 29 pnä San
Antoniossa esittämän formulan
-kanssa.
Tieto tästä Yihdysvaltain asenteen
lieventämisestä, kuten on selitetty,
nousi siitä kun uudeksi puolustus­ministeriksi
nimitetty Clark Clif-förd
sanoi aikaisemmin, että halli­tus
on valmiina hyväksymään Ha­noin
nykyisen sotilaallisen sekaan­tumisen
tason — mutta ei enem­pää
— vaihtoehtona pommituksen
•lopettamiselle.
"Haukkana" tunnettu mr. Clifford
esitti ehtonsa senaatin ulkoasiain/
valiokunnalle selittäen "otaksuvan-sa",
että "sotilaallinen toiminta
jatkuu Eitelä-Vietnamissa Ikunnes
sovitaan ampumisen ilopebtamises-t
a " . i t e n sanoi oiettavansa myös,
että "Pohjois-Vietnam tulisi kuljct-tamaan
normaalisen määrän tava-n-
oita, ammuksia ja miehiä" ja edel­leen
''minä oletan, että me tulemme
(kenenkään rajoittamatta r— V ) y l ­läpitämään
ija tuikemaan joukko-jaimme
sinä aikana."
Kaiken tämän jälkeen USA:n hai-litu!
ksen eräitten edustajien sano­taan
todenneen, että " C l i f f o r d in
esitykset eiv3t edusta politiilfcan
muutosta, vaan täsmentävät San An­tonion
formulaa.
USA EPÄILEE ITSE|IN
Dipron&iif^^ liy t, Jötfa^ vaHo^^i&iva-tiedot
eivät ehkä olekaan ve<)enpitäviä
United Nations. — YK: n hirvain
lisuusneuvoston jäsenten kerrotaan
selittäneen tiistai-iltana; että Pueb­lo-
kriisin käsittelyssä on tapahtunut
edistystä.
Keskusteluja on käyty lauantais­ta
alkaen yksityisesti, eikä turval­lisuusneuvoston
varsinaista kokous-aikaa
ole vieläkään niääritelty.
Yhtenä kriisin hcfipottumisen aiheut­tajana
mainitaan se kun yhdysvalta­laiset
diplomaatit ovat ruvenneet
myöntämään, että heidän esittämän-.
sä kanta asiasta (että Pueblo ei ol­lut
P-Korean aluevesillä) d loppu­jen
lopuks^aan taida olla aivan
vedenpitävä.
USA: n suurlähettiläs Arthur Gold-berg
ilmaisi m^aanantai-iltana yksi­tyishenkilönä
epäilynsä eräälle sano-,
malehtilmiestyhmälle.
Tiistaina saatujen tietojen mukaan
mr.Goldbergilta oli kysytty, että oli­ko
Pueblo loukannut Pohjois-Korean
aluevesirajoja ennen sen pidätystä.
Mr. Goldberg sanoi seisovansa sen ta­kana
mitä hän sanoi turvallisuus­neuvoston
istunnossa perjantaina ja l i ­säsi,
että aluksella oli määräys et­tei
se saa mennä 12 mailin päässä
rannasta olevan aluevesirajan yli, ei­kä
hänellä ole syytä uskoa, että Pu­eblo
"olisi toiminut tottelemattomas-t
i . "
Mutta sitten hän lisäsi:"Minä en
VIIME TIEDOT
Lontoo. — Britannian ityöväenpuolu© päälli keskiviikko­na
äänin 122—66 pidättää 24 parlamentin jäsentä jotka tam­mikuun
18 pidäUyiVät äänestämästä luottamuslausokysymyk-sestä
mikä esitettiin parlamentin ratkaästavaksi pääministeri
Harold Wilseffin niukkuusohjelmasla. Mainitun ohjelman
mukaan hallitus vähentää köyhintäväostöosaa koskevia huol-lomenoja
samalla kun tulee vähennettäväksi my<» merenta­kaiset
varustelumenot. :
Pariisi. -— Ranskan laivasto ilmoitti keskiviikkona, ettei
enää öle mitään toivoa kadoksiin joutuneen sukelliusveneen
Minervan ja sen miehistön pelastamisesta. Mainitun sukel­lusveneen
henkilökuntaan kuului 52 miestä. Sukellusveneen
etsimisiä jatketaan kuitenkin vielä. Välimeren itäosassa
etsitään vielä Minervaa aikaisemmin kadonnutta israelilaista
sukellusvenettä Dakaria.
Washington. — Viime vuonna tapahtunutta Apollo-koe-onnetttomuutta
tutkinut USA:n seiiaatin erUcoiskomitea jul­kaisi
keskiviikkona lausunnon jonka mukaan tapaturma joh­tui
''liikavarmuudesta" ja "omahyväisyydestä". Mainitun ko^
ireen-yhtoydessärkuoli-happiräjähdyksenTVuoksit^-aslro^^
lia. Tiakijakomitea sanoo, että kukaan ei ole henkilökohtai­sesti
onnettomuudesta vastuussa, mutta monet ihmiset te­kivät
sen virheen, että he eivät huomioineet vaaratilannetta.
kerta kaikkiaan tiedä." Pueblo oli
radk)äänettömyydessä., Kun sille an-,
nettiin ensimmäinen korealaisten
pysähtymismääräys se oli Pohjois-
Korean aluevesirajojen ulkopuolella.
Hän jätti täten vaiKutelmaKsi, että
ennen kuin sille annettiin pysähtymis­määräys,
Pueblo oli ehkä Pohjois-Ko-'
rean aluevesillä.
Yhdysvaltain ulkoministeri Dean
Ruskin kerrotaan ilmaisseen saman-tqjaista
epäröintiä kieltäytiymällä
antamasta kategorista eli didotonta
lausuntoa siitä, että Pueblo ei ollut
rikkonut Pohjois-Korean aluevesirajo­ja
ennen kiinni, joutumistaan. Hänelle
esitettiin asiasta kysymys kongressin
erään komitean istunnossa.
Venäläisen diplomaattien väitetään
an>aksunecn kannan, että kiistakysy­mys
voidaan selvittää, jos Yhdysval­lat
tunnustaa syyllisyytensä (aluevesi-arjojen
rikkomiseen). Toisaalta on,
luonnollisesti eroa sillä kun esitetään
asiasta"q>äilyjä", kuten on menetel­lyt
mr. Goldberg, tai tunnustetaan
avoimesti virhe. .
Turvallisuusneuvostossa olevat Af­ro-
Aasian maiden edustajat olivat tiis-tai-
iltana toivorikkaita siitä että krii­si
voidaan ratkaista kutsumalla Poh­jois
Korean edustaja Turvallisuusneu­voston
kokoukseen. Neuvostojen jäse­nyydessä
olevien länsimaiden toimes­ta
suoritettiin sen sijaan ''välittäjäin"
lähettämiset Pohjois-Koreaan.
Ennen kuin Pohjois-Korean edus­tajat
voivat tulla turvallisuusneu^
voston kokoukseen (sillä ei ole mitään
edustajaa YK:ssa, Etelä-Korealla on
siellä tarkkailijansa), jäsenmaiden tu­lee
saada Yhdysvallat luopumaan kiel­teisestä
asenteestaan. Yhdysvaltain
sanotaan ilmaisseen ajatuksen, että
se suostuu pidättymään Pohjois-Ko­rean
edustajain kutsun vastustamises­ta
vain sillä ehdolla, että Pueblo va­pautetaan
miehistöineen.
Afro-Aasian maiden edustajat usko­vat
kuitenkin, että USA tulee suostu­maan
vähempään. . .
Aih^itfttivat yhdysvaltalaisille suuria ömaisuusmenetyksiä
Dä M i i g i ^ ja tunkeutuivat Saigonissa USAn lähetystöön
Saigon. ---Vietkohg-jpartisaanU:
—. oikeammin
kansallisen vapautusirintaim^^
voimat tunkeutuivat maanäiataina.,
hyvin järjestetyn yhteistoiminta-suunnitelman
perusieella saman-4
aikaisesti Etelä-Vietnamin kahdek
saan kaupunkiin, mukaanlukien
Saigoniin ja Yhdysvaltain suu­reen
sotatukikeskukseen Da Nan-giin.
Paiitisaanit hyökkäsivät kaupunr
keihin ja yhdj^valtolaisten, BOta-tukiasemapaikkoihia
Yhdysvaltalais-pLirien
väitösten perusteella t&nän
operation takana olir Pohjois-Viet-namin
puolustusmdnisteri Vo Ngu-yen
Giap, joka v. 1953 aiheutti
Dien BienPhussa suurtappion rans-^
kalaisille. Tätä väitöstä e i ole k u i ­tenkaan
mistään vietnamilaispiireis-:
tä vahvisitettu.
Yhdysvaltalaispiirien tiedonanto­jen
mukaan' partisaanien suurtiyök-käyksen
kohteeksi joutuivat seuraa­vat
paikkakunnat: Da Nangj Nha
Trang, Qui Nhon j a Hoi A n ran­nikkoalueella;
Pleiku, Kontum, Ban
Me Thuot sekä Yhdysvaltain ja sai-gonilaisten
asevoimien muut tuki-asemakaupungit
j a kauppalat keski-ylätasangolla.
•
Etelä-Vietnamissa olevien Yhdys­valtain
asevoimien komentaja Wil­l
i am AVestmoreland ilmoitti keski­viikkona;
että Saigondssa oleva US­A
n uusi suurlähetystö, minne aikai­sempien
tiedonantojen mukaan " e i
vihollinen voi mitenkään tunkeutua"
on saatu vallatuksi takaisin. Suurlä­hetystön
erään- osan vallanneiden
partisaanien sanotaan kaatuneen
viimeiseen mieheen—r j a ruumiita
oli Saigonin tiedonannon mukaan
löydetty 19.
Vietnamilaisten onnistui pitää
osia USAn suurlähetystöstä hallus­saan
6 tumia. Partisaanit jatkoivat
tiistaina toisena peräkkäisenä päi­vänä
hyökkäyksiään Yhdysvaltain
sekä Saigonin juntan virkapaikkara-kennuksia^
sotilasrakennuksla j a so-tatukiasemia;
vastaan.
Partisaanien kerrotaan räjäyttä­neen
kello 3 aamulla USAn suur­lähetystön
seinään aukon, mistä he
tunkeutuivat rakennukseen. Yhdys­valtain
sotilaspoliisien antamien tie­tojen
mukaan rakennukseen tunkeu­tui
noin 20 vietnamilaista.
Kaksi komppaniaa USAn sotilas­poliiseja
yritti päiväsaikana päästä
suurlähetystötaloon, mutta heidät
heitettiin sieltä takaisin. Heidän
avukseen tuotiin USAn lentoteitse
kuljetettavan 101. divisionan yksi
komppania.
^Saigonin tilanne oH taistelujen
aikap^. sekava. I^yökkäyiksän koh-
;teek^l;;jo(utud -myös Saigonin halli-
^^jitlulen; lisenäisyyspalatsi. Saigoniin
j tiistaina hyökänneen noin 50 parti-
.saanön kerrotaan'käyttänieen! yhdys­valtalaisilta
kaappaamiaan jeep^u-toja.
Merijalkaväen suuri helikopjteri
joutui kranaattien ja rakettien Iiyök
käyksen kohteeksi Da Nangissa.
Kaikkein kovimpia iskuja kerrotaan
saaneen Kontum, mikä on yhdysval-talaisjoukkojen
yiksi tukiasiema kes­ki-
ylätasangolla.
Toisin kuin maanantaislten taiste^
lujen yhteydessä, yhdysvaLbalaisten
kontrollissa olevat kaupungit ja
sotatukiasemat olivat tiistaina v a r u i l
lana partisaanien torjumiseksi.
Virammaiiset airdevat Aiteisais^ vainkilielveitafilsä
tapetun ja haudatun ehlcä 200 vanikia
Cummins Prison Farm, Ark." —
Osavaltion poliisit ovat täältä löy­täneet
hirvittävän vankien hautaus­paikan,
missä saattaa olla haudattu­na
Arkansin vankilassa murhatun
ehkä 200 vangin ruumiit.
iVankii 59-vuotias Reuben Johnson
joka johti viranomaiset vankialu-eella
olevalle hautausspaikalle^ sanoi
hertkilökobtaisesti auttaneensa "pis­toolilla
tai hauliikolla ammutun tai
kuoliaaksi ipiestyn 10 tai 12 vangin
ruumiin hautaamista".
Palikalta löydettiin hetimiten kol­men
miehen luurangot. Yksi niistä
oli päätön ja toisen luurangon pää­kallo
oli murskattu.
Vangit, jolika tästä hautausipaLkas.
ta ilmoittivat Ankansin vankilan
uudelle johtajalle, ITiomas O. Mur-tonille,
kei*toivat samalla, että van­keja
on usein piesty 'pellolla, jos
he eivät poimineet riittävästi puur
villaa.
Kauhistuneena vankilan tilantees
ta Murton sanoo aikovansa 'erota
johtajan toimesta järikensä säilyttä­miseksi.
Hän siinoo "eroav£Uisa n i in
pian kuin löydetään joiku toinen,
joka on k y l l in hullu tämän hirvittä­vän
homman vastaanottamiseksi."
, Kuvernööri WinthTX)p Rockefeller
nimitti Murtonin tähän toimeen vii­me,
vuonna saatuaan poliiseilta tie­toja
väitetystä raakuudesta^ sähkö­laitteilla
rääkkäämisestä ja suuri­mittaisesta
koruptiosta vankilassa.
Arkansin vankilan lääkäri, t r i .
Edwin Barron Jr. sanoi että van­kilasta
on vuosisadan vaihtumisen
jälkeen yksinkertaisesti vain hävin­nyt
213 vankia, j a että vankilan hau­tauspaikalta
voidaan löytää 100—
200 ihmisen jäännökset.
taan virallisesti"van(kikarkureiksi",
mutta vankilan ulkopuolelta ei ole
heistä löytynyt merkkiäkään.
Mr. Murton sanoo tätä vanikilaa
"Keski-aiJkaiseksi'' laitokseksi. " M e i l
;lä on noin 200-250 vanki-vanginvar-trjaa
eikä yhtään siviiliä", sanoi
Murton,
Vankien hoitajat antavat näille
vanki-vartijoille pyssiyt ja työvuoron
päätyttyä aseet palautetaan. " J os
aseita tulee annettu määrä takaisin,
s i l l o in voidaan olla onnellisia ta­pahtumasta",
selitti hän.
Kun osavaltion poliisit suoritti­vat
V. 1966 tutkimuksen tässä van­kilassa,
he tiedoittivat, että var­tijat
ja aseistetut luotetut vangit
(trustees) pahoinpitelevät j a rääk­käävät
vankeja kumiletkuilla ket­j
u i l l a , lapiolla, baseball-mailalla,
kuokan varsilla, neuloilla ja pihdeil­lä.
Erikoisen pelätty kidutusväline o l i
säbkö-genei-aattori j a ikaksi kui­vaa
paristoa (patteria) mitä vangin­vartijat
käyttivät kidutusvälineenä
siten, että yksi johtolanka sidottiin
vangin varpaaseen j a toinen hänen
kiveiksiinsä.
Tutkijapoliisien raportin mukaan
vankilassa oli laajakantoista ikorup-tiota.
Vangit maksoivat satoja dol­lareita
mielyttävistä työpaikoista ja
muista etuisuuiksista.
Väkijuomia j a huumausaineita on
ollut helposti saatavana. Homosek-sualismi
rehoitti — sitä sanotaan
vaaditun varlrjain toimesta.
James Burton erosi osavaltion toi­sen
vankilan, Tuckerin [johtajan
toimesta 1966 e l i s i l l o in k u n poliisit
julkaisivat tutkimuksensa tulokset
(myös Tuokerista). Generaatt<M-i-kidutusväline
löydettiin n^yöhem-
Monta" kadonnutta vankia sano-' min hänen kotoaan.
PRES. JOHNSON ESITTI SUUREN
SOTALASKUN USAn KANSALLE
Ei puhuttu enää ''Jcyvy^ätaiäteUä (kahdella rintamalla", vaan ']wr<^si«lttiln 'Valn^
mn vaikeutta" ja sanotttiinvettä Vietnamin ^od^
Washington. — Vaatien ^'uh­rauksia
ja vaikean valinnan te­koa"
Yhdysvaltain presidentti
Lyndon Johnson esitti.maanantai­na
tulevalle talousvuodelle kon­gressin
hyväksyttäväksi maansa
historian suurimman budjetin—-
kaikkiaan $186 miljardia. Samalla
hän ticdoitt.i verokorotuksesta,
jonka perusteella yhdysvaltalaisil­ta
peritään tulevan talousvuoden
aikana $10.2 miljardia enemmän
kuin tänä vuonna.
"Verojen kohoaminen — el joh­du
tavallisten menojen, vaan Vietv
namin sotamenojen lisääntymises-tä^
V sanoi presidentti Johnson.
Hän kehotti Yhdysvaltoja teke­mään
kipua aiheuttavan j a vaikean
valinnan ulkomailla kommunismia
vastaan käytävän sodan sekä koti­rintamalla
köyhyyttä, tauteja, rikok­sia
ja kaupunkien rappeutumista
vastaan käytävän taistelun välillä.
Unhoittaen kaikessa hiljaisuudes­sa
aikaisemmin esätämänsä väitök­set,
ctlä-YhdysvallafVoi tuottaa se­kä
voita että tykkejä, presidentti
Johnson sanoi nyt, että kalliin so­dan
ja kotirintaman kiireellisten
tehtävien kohdalta on hyväksyttävä
prioriteetteja eH määritelmiä siitä,
mikä on tällä hetkellä tärkeintä j a
kiireellisintä. "Me emme voi tehdä
kaikkea miltä haluaisimme tehdä.
Siksi meidän . on huolella valittava
monen kilpailevan vaatimuksen vä­liltä
resursseihimme nähden", sa­noi
presidentti Johnson.
Presidenitti sanoi, että lähes toi­nen
puoli o l i 76 miljardia tulevan
vuoden ennätyssuurista . menoista
(186 miljardia) menee sotatarkoi­tuksiin
j a näistä vamstelumenoista
yksi kolmannes eli $26 miljardia
Vietnamin sotaan, ollen se $1.3 m i l ­jardia
suui-empi k u i n se summa, m i ­kä
kuluvan tilivuoden aikana sysät­tiin
Vietnamiin.
Presidenitti Johnson vai-oitti, että
jos kongressi-ei hyväksy verojen
korottamista, silloin tulevan tilivuo­den
"tappio on toisena peräkkäisenä
vuonna lähes $20 miljardia"; Vei-o-jen
korottamisen jälkeen . tulevan
vuoden tilitappio on vielä $8 m i l -
jai'dia.
Kuluvan tilivuoden tappio, mikä
on arviolta $19.8 miljardia on Y h ­dysvaltain
historian suurin tappio
rauhan olosuhteissa. Tätä edellinen
tappioennätys rauhan oloissa tuli
presidentti Eisenhowerin aikana
1959, jolloin se o l i $12.4 miljardia.
Vietnamin sotaa varten on arvioi­tu
tarvittavaksi tulevan tilivuoden
aikana $25.8 miljai-dia. Vuodesta
vuoteen 1966—69 Yhdysvalloilta
menee Vietnamin sotaan kaikkiaan
$75 miljardia.
Rakennusteollisuus tulee Yhdys­valloissa
kärsimään varojen puutet­ta
(tulevan tilivuoden, aikana. Tule­van
vuoden rakennussuunnitelmiin
myönnetään $1.6 miljardia vähem­män
kuin myönnettiin kuluvana
vuonna.
Yhdysvaltain valtiovelka tulee ole
maan heinäkuun 30 pnä 1969 ns.
"yhdistetyn budjetin" .perusteella
$387.2 miljardia.
ALAHUONE: TAPAUS PUEBLO El SIDO CANADAA
Ottawa.—-llallituis sai maanan­taina
alahuoneen yleisen hyväk­symisen
ohjelmalle, mikä asial­lisesti,
puhuen määrittelee, että
CanadaMa. ei- ole mitään sitou-
-mulksia tjipaus Pueblosta johtuvas­ta
nykyisestä Korean kiistasta,
imutta Canadalla on kuitenkin
velvollisuuis etsiä pulman ratkai­sua
Y K : n kautta.
Alahuoneen istunnon alussa
lesitlämänsä lausunnon yhtcydes-isä
iiJlkoministeri Pauli Maikin sa­noi,
että johtuen siitä ikunvakoi-lulaiva
Pueblo oli Ylidysvaltain,
eiikä Y K : n komennuksessa, Cann-da
el ole mitenkään sltxKilunut
asiaan.
Mutta, hän lisäsi, vakoilulaivan
ja isen 83Hhenikisen miehistön pi­dätys
Pohjois-Koircan toime-sta ai­heuttaa
mahdollisen vaaran kan-sainväliselile
rauhalle, ja"'meillä
on erikoiiveilvollisuus Y K : n Tur-vallisuus-
neuvaston jäsenenä tehdä
Ikaitekemmo rauihaiHisen raUkaisun
löytfimiselksi."
/Mr. Martin antoi ymimäitää, että'
[jos tilanne paihence, hiin. !hiiluaa
että Y K IkäyUiiä paikottcita ennen
ikuin se i-y(htyy sotilaallisiin toi­menpiteisiin
vuonna 1953 allokir-goitetun
välirauihasopimuksen suo-jaam
isoksi.
Neljän oppositiopuolueen puhe-miohet
antoivjut yleispiiiteiscn tu­kensa
uillkoministeri Martinin esit­tämälle
kannalle tästä asiasta.
Mr. Martin sanoi hyväksyvän-sä
Yhdysvaltain väitöksen, että
vakoilulaiva Pueblo pidätettiin
kansainvälisiltä vesiltä, mutta
hän sanoi: "Ktf. laiva o l i ^ h d y s -
valtain eikä Yhdistyneen Kansa­kunnat
järjestön komennukses­sa.
Kiista on sen vuoksi perus-olemukseltaan
Yhdysvaltain Ja
Pohjois-Korean välillä. Mc
m m c pidä sitä 1953 tehdyn
Korean välirauhasopimuksen
rikkomuksena. Tämän vuoksi
Ctnada ci ole siihen asiaan se­kaantunut.
NDP:n johtaja T . C . Douglaa
ikorosli puolestaan, ettei valkoilu-iliiivan
pidätys edusUi v. 1953 teh­dyn
sopimulksen loulkkaamista.
"Minun mielestäni meidän tulee
nähdä tämä-j^lkkaus yhtyneenä
Ikylmään isia|§||ir j a laivojen ja
ientokoneidei^alröilutoimenpitei-den
aiheuitamuan pitkään, selk-
Ikaussaii-jaan."
Mr. Douglas ilmaisi huoles-tuncisuutensa
siitä kun eräät
yhdysvaltalaiset kongressin
johtomiehet . ovat vaatineet
ydinaseiden käyttöä Koreassa,