Vapaus, June 2, 1960

              ml
iin
's^* S/>>Sivu,2;,,'\-,vT6Äina, kesäkr;2.p. — Thursday, June 2,-.1960'
V
I
1)1
l i
\j,
] ?
I
1^ •
1^
I K
li» I
Jdi^EETT)^ t—^'Independent Labor
',prgtuil:$pf «'FmnMi^Canadians.'. Es- >
'7tfö>llahedi^v.;' 6,- 'l917.-"Authorizi5d
'83'secondi class~tnail,by the Föst-
.Office.'Department, Ottawa. Pub-llshed'"'
thrice".*rweekly:/ -Tuesdays;'
!^Thursdays;i^SkndfsSatuFday&%Vapaiis;
'^Publishing Qompany Ltd:!, at 100-102'
Elm St. yf.., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus'. Office OS.'4-4264;.'
Editoriaroffice OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editof -SV." Eklund.' Mailing
Jdi ^ E E T T ) ^ ^ddress: Box'69. Sudbury,^'OntarioJ'
Advertising rates upon.appUcation.''
Translation free of charge.'. '4.*.
' ^ 'TILAUSHINNAT: ' "
Cariadassa: ^ ~l,vk. 8.00 6 kk. 4.25
, ' ' • - . i . - 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: / , 1 vk. 9.50A6;;kkii5.25f
' Pääministeri uneksuu päivällä .
"l .Vaikka vanhemmillakin ukoilla on "oikeus" uneksua,
n i in se ei tarkoita sitä, että vastuunalaiset valtiomiehet saa­vat
puhua mitä sattuu mieleen tulemaan silloin kun- on ky­symys
vakavista asioista. - , . ! "
' * Meidän mielessämme on se valitettava tosiasia, että pää­ministeri
Diefenbaker on ^nj|inut yhdysvaltalaisille 'koko­naan
harhauttavia-käsityksiä'siitä, mitä canadalaisten suuri
enemmistö nykyhetken visseistä asioista ajattelee.
' Kuten tiedetään, pääministeri Diefenbaker menee rou­vineen
näinä päivinä presidentti ja mrs. Eisenhowerin'vie­raaksi
Washingtoriiin. Tavoitellen ilmeisesti "good williä"
vierailumatkalleen, pääministeri Diefenbaker julkaisi alku­viikolla
New York Herald Tribune lehdessä artiitkelin, mikä
ei pidä yhtä tunnettujen tosiasiain eikä liioin canadalaisten
toivomusten kanssa. CP:n uutistiedon mukaan pääministeri
Diefenbaker sanoo artikkelissaan uskovansa, että "päämi-
:: nisteri Hrushtshevin^ h
daan korjata vakavammitta vaurioitta" ja että "on rohkai­sevaa
kun mr. Hrushtshovin päätös huipputason konferens­sin
hävittämiseksi . . . on lujittanut länsivaltojen liittoa."
V- Tosiasia luonnollisesti on, ettei mr. Hrushtshov, vaan
Yhdysvaltain hallitus on vastuussa huipputason konferens­sin
epäonnistumisesta. Mr. Hrushtshev ei lähettänyt kan­sainvälisiä
lakeja-Tikkoen s
nin. eikä Chicagon ylle; presidentti Eisenhower lähetti täl­laisen
"lelun" syvälle Neuvostoliiton ilmatilaan — aina Si­periaan
asti. Tosiasia'myös bn, että mr. Hrushtshev olisi ol-lut"
valmiina Pariisissa keskustelujen aloittamiseen, jos Yh­dysvaltain
hallitus olisi lausunut - presidentti Eisenhowerin
suun kautta valittelunsa tästä tapauksesta ja luvannut, ettei
sellaista provokatiota enää järjestetä. Kumpaakaan ei Y h - '
dysvaltain hallitus tehnyt. Päinvastoin, vaikka presidentti
Eisenliower sanoi, että niitä lentoja ei toistaiseksi järjestetä,
liliri^hän yritti kuitenkin "oikeuttaa" tällaiset rajarauhan
ril^Icomiset — siten heittäen lisää tulenarkaa tavaraa roihua­vaan
tuleen. Ja ettei tässä jäisi mitään epäselväksi, meidän
sietää palauttaa mieleen, että valtiosihteeri Herter vahvisti
senaatinvkuuiustelussa pääministeri Hrushtshevinlausunnoni,:
ett^ Washington lupasi keskeyttää nämä lennot vain tam-mikuun^'
alkuun asti, sillä marraskuussa valittava uusi pre- '
sidentti tekee omat päätöksensä asiasta, kuten mr. Hertefin
kerrotaan nyt selittäneen.
. -Kun' asia näin on, niin pääministeri Diefenbaker pilaa
Väi¥i Canadan mainetta kansainvälisellä areenalla.puhumalla
jbnnln joutavia "seurauksista", silloin kun on kysymys "syis­tä"..
Luulisi, hänen saaneen varoituksen siitä 'kurjasta'ase­masta'mihin
Yhdysvaltain hallitus joutui epärehellisten lau-sui^
oj^sa takia U-2 koneen lennoista!
' l *ii^i{Önaiah tuulesta temmattu on myös väitös, että Yh­dysvaltain
suurmunaus tämän provokatiolennon järjestämi­sen
yhteydessä on'muka jotenkin lujittanut länsimaidfen liit­toa?
Kun jphtavan kapitalistimaan hallitus joutuu kiinni pro-vokatiosta,.
yrittää sitten katupoikien lailla selviytyä val-heill^
pälkähästä, ja lopuksi omaksuu julkean — me teemme
mitä tahdomme — asenteen, niin se ei luonnollisestikaan l i -
äää sen paremmin ko. maan arvovaltaa kuin sen johtamia
liittoutumiakaan. . Mikäli tässä todistuksia tarvitaan, niin
meidän sietää palauttaa mieleemme vain se tosiasia, ,että
sellaiset Yhdysvaltain liittolaiset kuin Pakistan, -Norja ja
Janska ovat jo lähettäneet julkisen protestin Washingtoniin
vaatien, että USA ei sa enää tällaisia lentoja ^ varten käyttää
näiden liittolaistensa alueilla olevia sotatukiasemia. Tällai­nen
kehitys — ja se,on ilmeisesti vasta alkua sille, mitä tu­leman^
pitää, on selvästi kaikkea muuta muttei länsiliiton
^lujittumista", ja pääministeri Diefenbaker on täysin tietoi-pen
näistä asioista. - '
m — la^ia
Kysymys: 'Tarvitseeko.' Caäiadan
kansalainen viisumin\ 'matkustaes­saan
Suomeen? - r » . „ ' ^ ^
— Väittelyyn joutunut.
' Vastaus:' Enneij kyllS, mutta "ei
enää.' Canadan kansalaisenviisu­mivapaus,
on Suomessa voimassa ,90
päivää;' sen "jälkeen ori anottava
maassaololupaa «Suomena »^sisäminisv
teriltä. ^ Suomefi} kansalainen tar­vitsee
si\iv viisumin tiin&ssaan-vie­railulle
Canadaan. -
E i c h ^ , ; i i i j i i i .
Juenos Airesissa?
Buenos' Aires. — Adolf Eich-mannin,
joka on nyt pidätettynä
Israelissa odotfaen oikeudenkäyn­nin
alkamista; pidättivät jsraelijai^
set . asiamiehet toukokuun ,11 - pnä
eräässä Buenos Airesin' esikaupun­gissa,
kertoo sanomalehti La Razon.
Lehti : väittää saneensa tietonsa
luotettavalta taholta ja kertoo; että
Eichmannille annettiin unilääkettä
ja että hänet vietiin toukokuun 21
päivänä pois maasta väärän>passin
turvin, jonka mukaan hänen nimen­sä
oli Ricardo Clemens.
Samassa «yhteydessä, jhuomauter
taan, että • kone, jolla Israelin val­tuuskunta
oli saapunut Buenos Ai-
'resiin osallistuakseen. Argentiinan
r i i p pumattomuusjulistuksen 150-
vuotisjuhlallisuuksiin; lähti äkkiä
paluumatkalle toukokuun 21 pnä.
Israelin ..salkuton .minisleri^^. A
Eban, joka. on parhaillaan Buenos
Airesissa : sanoi: lehdistökonferens­sissa,
ettei hän tiedä -miksi kone
4l^asi; yllättäen;? Israeliin;,enempää,
kuin sitäkään;, kuka :•• tai ketkä- olir
vat koneessa.
a l i
peästi kaipaamaani henkistä vir-
_^s^ig^l^p*p^i|»gg!^^
Viime^inaaliskuiissa^vietettiin kansabiviUisen nalsteiUiikkera SO-vuo-' sen vuoksij että sain siellä'niin ki-tisjuhlja^
ympäri maailm
naisten'jiihla"'ja samässa^yhteydessä Cäiudan naisten^kong^^ kan­sallinen
konferenssia Aino Cahti oli siellä 'cSJ:n Sudburyn naistenkier-hon
edustajana ja sieltä palattuaan hän esitti Finnish-haalilla pidetyssä
yleisessä kokouksessa erittäin mielenkiintoisen raportin niistä tilaisuuk­sista.'
Julkaisemme oheellisena Aino Lahden puheen.
Hyvät kerhomme vieraat ja •
kerhokaverit!
Olen iloinen saadessani tuoda
teille henkilökohtaiset terveiset
Kansallisen juhlakomiten järjestä­mästä
'Naista
lastasekäCan.-; Naistenkongr^in
"iinnestä kansallisesta konventsio-nista,
jotka pidettiin Torontossa
jokunen viikko äitten.
Ja lisäksi: C. S. J:n Naistenkes-kuskomitean
— Don-haalille — jär
jestämästä-edustajien:ja: vieraitten
vastaanottotilaisuudesta, joka' oli
vallan-erikoisen:lämminhenkinen ja
toverillinen. - _ '
Kaikki nämä eri tilaisuudet oli-vatminuUe
suurimerkityksellisiä ;ja
mieltälämmittäviä, ei ainoastaan
siksi, että sain osakseni henkilö­kohtaista
huomiota, monien mui
den pitkäaikaisten järjestötyönteki-jäin
joukossa, vaan paremminkin
Skrozeny seuraava
Jerusalem. — Israelin turvalli­suuspoliisir
aikoo nyt- ottaa kiinni
myös Mussolinini vapauttajan; "
pikasvoisen" Otto Skorzenyn.
'Haifan asiakirjakeskuksen johta­ja
Tuvia Friedmann sanoi perjan­taina,
että entinen SS-x)bersturm-bannfuhrer-
Skoräenyoir.-vuonna
1938 sytyttänyt Wienissä viisi synar
gogaa' palamaan.: /'Skrozeny lienee:
nykytiin"lrlannissa, 'ja Irlannin hai
litus: 'on ilmoittanut Friedmannille,
että - setarvitsee;: todistusaineistoa
voidakseen :'karkoittaa; saksalaisen. ;
Friedmann; kokoaa nyt Skorzenyä
koskevaa todistusaineistoa.
Skorzenyn onnistui yhdessä eräi­den
laskuvarjojääkäreiden kanssa,
syyskuussa 1943^:pelastaa Mussolini
Abruzzeeilla sijaitsevan Gran :Sas;
son vankilasta.
Toimi siinäkin ^^selän takana":
Macmillan ei tiennyt
hälytyksestä Englannissa
Asia on sitäkin vakavampi jos muistetaan, että ihmJs-kunta
on tällä kertaa äärettömän suuressa sodan vaarassa.
Yhdysvaltain korkein poliittinen ja sotilaallinen johto on
]0utunutc4hmiskunnan suuren enemmistön tuomittavaksi
pfoVökätiöistaan. Mutta on olemassa vaara, että tappion kär-sineet„
korskegt kenraalit ja poliitikot turvautuvat epätoivoi­siin
tekdil^in — ja siten menetellen pahentavat edelleen t i ­lannetta.'
Tässä tilassa on Yhdysvaltain kansan ja valtion '
kaikilla todellisilla ystävillä pyhä velvollisuus pitää jalkansa
lujasti maassa', puhuttava asioista totuudenmukaisesti ja vaa­dittava,
että WashingtoViin täytyy kuunnella järjen ääntä ja
luppua mielettömistä seikkailuistan "sodan partaalla". .Ca­nadan
kansallisetujen ja kansainvälisen rauhan, sekä'loppu­jen
lopuksi myös Yhdysvaltain parhaitten etujen kannalta
katsoen pääministeri Diefenbaker teki artikkelillaan karhun­palveluksen.
Toivokaamme ja vaatikaamme, että hän paran­taa
tapansa ja puhuu asioista suoraan ja kaunistelematta ta­vatessaan
presidentti Eisenhowerin huomenna Washingto-jtiissä.
Mahdollisesti pitää'paikkansa, että totuudenpuhuja ei
tässä'tapauksessa kiitosta saisi Washingtonissa — mutta to­tuutta
"ej_?loppujen lopuksi voida painaa maan r a k o h o n . - •
: ^ Työmaaterröri ei saa toistua
' ' Vaikka näitä rivejäjcirjoitettaessa (keskiviikkona) ei ole- ~
kaan käytettävissämme^virallisia tietoja asiasta, niin kaikesta
huolimatta Ifikkuu itsepintaisia huhuja siitä, että Falcon-läridgen
yhtiö on erottanut useita työläisiään opettaakseen
'^uryhtiön "nuhdetta j a j o i r i a " työläisilleen, jotka, luulevat
l^ä canadalaisina he ovat vapaita kansalaisia, joilla on oi­keus
kuufiia ja toimia alansa ammattiyhdistyksessä. \^
, 'Näiden samojen,huhutietojen mukaan on ilmeistä, että—
v„rusrluvattomaani lakkoon osallistumisen kostoksi on erotettu
lÄine-Mill unionaktiivisia jäseniä — jotka "laittoman lakon"
ifilcäha'tekivät'kuulertia kaikkensa kiistan sopimiseksi'hiin,
fettä. lakkolaiset olisi saatu takaisin työhön mahdollisimman
v^Näiden'aktiivisten n^^ toiminta' lakon lopetta-,
rniseksif^eililnäeise^^^ miellyttänyt yhtiötä> 'joka>\kaiketi
h^alUsiiapureineen'icäyttää' tätä, lakkoa hyväkseen'«nimen-vHtio:
yrittääkään nyt työmaaterrorin'palauttamista, se'on
hirveä tuomio ^kaivosmiesten
mainehikkaan uniqnnykyiselr
le paikallisjohdolle',' jonka ai­kana
ei ole kuulema enää juu­ri
työläisten valituksia käsi­telty.
Yhtiö on ilmeisesti saa­nut
tilanteesta sellaisen käsi­tyksen,
että se voi tehdä mitä
tahtoo, pelkäämättä lainkaan
jälkiseurauksia.
Asia on kuitenkin siksi va­kava;
että uskomme; kaikkien
kaivosmiesten käyvän siihen
kiinni molemmin käsin. Tosi­asia
nimittäin on, kuten eräs
Incon työläinen lehtemme
edustajalle eilen korosti, että
jos Falconbridge onnistuu nyt
yrityksessään, niin sen jälkeen
ei ole enää yhdenkään kaivos-ja
sulattotyöläisen elämä tur­vattu;
se johtaa yleiseen työ-maa^
terroriin koko kaivosteol­lisuudessa,
ja sitä tietä lopuk­si
sellaisiin" työmaataistelui-hin,
mitä ei ole tällä alueella
koskaan aikaisemmin nähty."
Tältä pohjalta asiaa katsoen
uskomme kaikkien nikkelin-kaivajain
nousevan " yfitenä
miehenä puolustamaan vFalcon-bridgen'^
niitä työläisiä, joita
nyt sanofän .»uhattavan työstä
erottamiselläj^ain siitä 'Rikok­sesta",
että he;bvat lain takaa­mien
oilKUJ^ien mukaisesti
osallistuiieet' aktiivisesti alan-sa-
Timrriaftfyhdistyksen toimin­taan.
' Nyt" työpaikkansa mene­tyksellä
. uhaUUjen -työläisten
voitto olisi mkkeliteollisuuden
kaikkien työläisten voitto; hei­dän
" häviönsä-;Canadan kaik­kien
työläisten, ja. ennenkaik­kea—
ntkkeliteollisuuden työ­läisten
häviö.
, Omasta uolestamme toivom-:
me, että .Falconbridge ei kiris­täisi
liiaksi jännettä, sillä kai­kista
-pinnallisista verukkeista?
huolimatta työläiset — eikäi
^moastaanstnikkeliteollisuuden?
työläiset — osaavat kyllä'erot-j
Lontoo. — Vaikka amerikka­laisten
Englantiin sijoittamat so-^
tilaskonect o.salIistuivat siihen
koehälytyksccn,^ joka toimenpan-
:tiin yllättäen, kail{kienamcrikka'r^
laisten asevoimien keskuudessa
juuri: huipputason neuvottelujen
V alkamispäivänä, ci Englannin hal­litus
tiennyt tästä mitään. Tämä
hämmästyttävä seikka käy ilmi
Daily. Expressin diplomaattisen
avustajan Douglas Clarkin kir­joituksesta:
Kirjoittaja toteaa UIT:
koministeriön Ichtiosaston edus-'
tajanJohn/^Russclin: ilmoittaneeni
.ettei :.<; englantilaisia Jnformoitu
tapauksesta etukäteen.
Tiedetään Englantiin sijoitettu­jen
amerikkalaisten, lentokoneiden
aikai.seinm_jnkin;.siioritlaneen salai­sia
hälytyksiä ilman, että ölisl pyy­detty
lupaa siihen Eglanninv viran-omaisilta.'-
Tämäntapaiset tempaukset: hera
tävdt tyytymättömyyttä. Englanriis-
.sa USAn politiikkaa kohtaan. US-Anjj^
puolustifeministeriä Gatesia on
jo useita kertoja arvosteltu siitä
että' häp suoritti hälytyksen juuri
huipputason - neuvottelujen aikaan:
Presidentti Eisenhower riensi hä­nen
avukseen. Puheessaan, joka
välitettiin koko Amerikan kansalle;-
hän; sanoi henkilökohtaisesti:\^os'
tuneen Gatesin aikeeseen suorittaa
iidlytys.
Daily E.xpressin kirjoittaja ihmet­telee,
miksi presidentti, Eisenhower
ei ;etukäteen - maininnut' mitään
Macmillanille koeh ä 1 y tyksestä,
vaikka hänellä olisi siihen ollut
erinomainen tilaisuus Pariisissa:ja
vaikka tämänkertainen hälytys toi­meenpantiin:
poi kk e u k sellisena
ajankohtana.
mm.
KUINKA INNOSTAVA OLI
ALQERMASTONIN MARSSI
":v/:.:V-V'.'-::!'^v:0^^:: ::'":•:;!.•:•-r.:-::'::^^^^ •:.\:!l:^:ti^^r'ry;'J'^r:S'.::v'..;<^^
Canadan Rauhankongressin pu- pääsiäisenä nähty kuinka torvisoit-heenjohtaja
ja Maailman Rauhan-^
neuvoston jäsen, .seka: aktiivinen toi­mitsija
tn James Endicott on nalan-nut
.seitsemän viikkoa kestAv.eelta
matkaltaan Eurooppaan ja "Raö-hankirjeessaan"
han • :.kortoo vaiKiv-telmiaan
en Euroopan mai.sta Kir­joitus
Aldermastonin,-:marssisla-:^c
•:erittäln: kiintoisa :ja.;julkaisemme:;sen
oheisena:
Dusseldorfista: matkustin suoraan
Lontoon' nuonsokonferenssiin ja senr
jälkeen :lutyin-:-Aldermastonm,. m
siln. Marssin noin 8 tuntia suuiim-malta
osalta Sloughista Chisw.c'ti)n
ja viimeisenä paivana Trafal^ar
Squarelle Saavuin sinne sydän on­nellisena
ja jalat lakoilla.
Marssi oli suurin poliittinen mie-
:'enosoitus .sitten chartistien järjestä­män
mielenosoituksen yli 100 vuotta
sitten Pääsiäismaanantaina viisi
mailia :pitka:koloni1a kiemurteli^kuu-si
tuntia lapi Lontoon Mukana oli
suun • kveekarien.vjoukko: uskonnolli-sine
väreineen ja vtunnuslausemeen.:
Heidän jälkeensä mars.sivat brittilai-:
set kommunistit.punaisine tunnuksi­neen.:
sitten : uskovaisia; 'rauhankan-nattajia,
metodisteja, anglikaaneja
ja katolilaisia aseistariisumista kan­nattavia
ryhmiä Daily Majlin kir­jeenvaihtaja
kirjoitti:
"Harvoin, minun mielestäni, on
tokunta soittaa v;'Eieenpain: kristityt
sotilaat": ylläpitääkseen : israelilais­ten,
arabialaisten ja kommunisti-ateistien
innostusta. ^Harvoin paavin
vant, Joita ylläpiti katolisten aseis­tariisumista
kannattava Tyhmä, :Ovat
liehuneet niin iloisesti punaisen lip-pumeren
keskellä."
:.Mielenosoi'tuksen suuruus' ja kan­sainvälisten
.ryhmien: mukanaolo sai
hämmästymään" sivulla . seisovat iJa
heille osoitettiin hyvaksymishuutoja.
Californian yliopiston :oppilaat'Yh­dysvalloista:
kantoivat; suurt^ lippua;
ryhmiä oli Ganadastaj Ghanasta,- Ni-geriastJi,'
Keniasta; lEtela^Afrikasta,
valko- ja mustaihoisia, Japanista,
Ranskasta, Ruotsista ja monista
muista maista.
Tiafalgar Squarella puhuivat ka-nooni:;:
Gollins, /Skotlannin ^ kirkon
Southwarkin hiippakunnan piispa
Rev.: George MacLeod,- huomattavat
juniojohtajat ja parlamentin 'jäsenet.
Kuinka erilaista se oli kun vertaa
sitaCanadan uskonnollisten ja uniori
iilstisen liikkeen Johtajain arkaan ja
moraalista johtoa vailla olevaan
asenteeseen! -
kistystä.,
Lauantaiaamuna Huhtik. 9 p. ai
koi konferenssi "Union" aseman
huoneustossa olevassa Oak-salissa/:
Edustajia oli saapunut eri puolilta
maata aina Nanäimosta' B. C. asti,
Winnipegista, Port Arthurista;
Windsorista, - Londonista,^ Ont.j
Montrealista, Haniiitonista' jä To­rontosta
sekä eri kansallisuusryh-mienfedustajia
kuten: suomalaisten,:
ukrainalaisten, unkarilaisten,, juiu-
-taläisten y.m.' Naist«ii-yhmien edus-i
tajia- ^ ' IJS:
—Lisäksi oli joukko yksityisiä-asi­aan'
innostuneita seuraajia. Muka­na
— joitakin miestovereitakin.
Oli mielestäni suuri vahinko, et­tä:
Sudburyn. piiristä ;ei: ollut ketään
muuta;:edustajaa.kuiniminä,ja täy­dyn
avoimesti tunnustaa, että edus
tus oli; kokolailla iheikoilla:hartioil^
la, kun otetaan lukuun kaikki ne
suuret asiat' mitä nikkelialueellam-me
on parin viime vuoden aikana
tapahtunut ja joissa naiset ovat ol­leet-
huomattavina tekijöinä, kuten
Incon: työläisten lakkotaistelun ai­kana
jolloin paikalliset valistuneet-naiset
.urhoollisesti taistelivat mies-'
tensä muikana Incon renkejä ja
taantumusvoimia vastaan' saattaen
lopulta: uniensa oikeutetut vaati­mukset
työläisten voittoon.
. Puhumattakaan--siitä, juuri par­haillaan-
käynnissä i olevasta itaistOr
lusta mitä: urheat: naiset Elliot La»
keila;: pitävät yllä : olemassaolonsa;
lastensa,; perheittensä: jaQkotiensa
puolesta, yrittäen joukkona saada
lähetytsöjensä ja protestiensa avulr
la hallitukset tekemään; jotain: El-liot:
tiaken työläisten elämisen .tur­vaamiseksi.
Kun konferenssi oli saatu järjest.
kokouksen puheenjohtaja luki ter-vehdyssähkeet,
joita oli saapunut
m.m. Neuvostoliitosta lääketieteen
toht. Olga Makeyevarta ja profes­sori
E, Kormienko'lta. Juuri: nämäf
kaksi neuvostoliittolaista- oppinutta,
naista oli Can. Naisten Congressi
pyytänyt vieraakseen Naistenpäi­vän
50:menvuotisjuhlan merkeissä;
vaan Canadan hallitus katsoi tar­peelliseksi
kieltää heiltä maahan-pääsyoikeud''
n. Sähkeessään^ he
juuri pahoittelivat sitä, seikkaa ja
toivoivat^parhainta menestystä Ca;
nadan Naisten "kultajuJilille" ja
konferenssille ja myöS: kaikille sen
yrityksille työssään, kansojen, aseis­tariisumisen
ja maailmanrauhan
^saavuttamisen puolesta; :Tervehdyk-siä;
niinikään- oli - saapunut Kiinan
Kansantasavallan Naisilta "sekä
myös Albanian Naistenjärjestöltä.:v
Näihin tervehdyksiin lähetettiin
vastaukset ja lisäksi: koska tämä
päivä, huhtik 9:säs, oli maailman
kuuluisan taiteilijan, laulajan ja
näyttelijän, Paul ;Robesonin: synty­mäpäivä;
lähetti: Naisten konferens­si
hänelle :onnittelusähkeen;:. siten
osoittaen tällOi sorretun rotunsa: oi-r.
keoksien; puolesta, taistelevalle kun­non
miehelle myötätuntonsa.
Entiselle, monivuotiselle Naisten
Congressin ^kansalliselle sihteerille;
Mrs. Ray Luckockille, jota on koh­dannut
pitkäaikainen ja vakava sai­raus;
niinikään, lähetettiin osanotto-sähke
ja kukkia.
Kokoukselle esitti windsorilainen
mrs. Nora Rodd, laajan ja mielen­kiintoisen
selostuksen Canadan pio-neerinaisten:
pyrkimyksistä: ja, tais-
(Jatkuu 4:llä sivulla)
o
o '
o '
'tmmmmm
TOIMITTANUT EEVA
Kantojen poista
6
III
imi
Kun omakotitalo tai huvila ra- tuli > pääse leviämään, ja onkin pa-"|'3J
kennetaan, jäävät hyvin useissa ta- rasta poistaa kantojen ympäriltä,^'^^V
kaikki palava aines", risut,'samma-T'-^l
:let;:.|ieuig||0a|i!^
Lisäksi on varattava sammutusvet-' ''^t,
:.täi^ppmbi^i|alie|3c^^
TOistp^lttamiE^O^
:ritet|ava|^y^älä||
::lojen|syt1^nWsy^
Kolmas kantojeripoistotapa. on'
kaikkein nopein ja vaikka ei siinä
;olekaan tulenv^aräa, .riiinf^^^ ^_,. .
erittäin suurta huolellisuutta ja vä- - ^ i
rovaisuutta, sillä siinä käytettävät '
aineet ovat vaaraUsiia, varsinkin
lasten ja tietämättömien käsiin jou­duttuaan.
^
Tässä tapauksessa reiät porataan
samalla tavalla kuin ensimmäises­sä
poistotavassa, siis maanpinnan
alapuolelle. Nyt reiät täytetään,
vahvan rikkihapon ja typpihapon!
sekoituksella, - jossa kumpaakin '
happoa on yhtä paljon. Sekoitta-,
misessa on noudatetava mitä suu-^
rinta varovaisuutta ja RIKKIHAP­POA
ON LISÄTTÄVÄ TYPPI­HAPPOON
EIKÄ PÄINVASTOIN.
Tällöinkin on pidettävä silmäHä, -
ettei lasinen sekoitusastia mahdol­lisesti
kuumene liikaa. Sekoittami­nen
on suoritettava ulkosalla ja va­rottava
ettei liuosta räisky iholle
eikä vaatteille, sillä se aiheuttaa
pahoja syöpymähaavoja ja pilaa
vaatteet heti. Myös happojen kuf '
jettamisessa on oltava varovaisia .
ja kuljetusastioiksi sopivat parhai­ten
vahvat kumi tai lasitulpalla
varustetut pullot. Hapot on parasta
käyttää heti loppuun ja pestä pul­lot
välittömästi sen jälkeen >perus­teellisesti,
silloin ei pääse min­käänlaista
vahinkoa tapahtumaan
jälkeenpäinkään.
Kun happoseos on kaadettu rei­kiin,
peitetään ne jälleen tulpilla >
ja sitten parhaimmassa tapauksessa,
kuukauden, puolentoista kuluttua
suurinkin kanto on niin syöpynyt,
että se suorastaan hajoaa käsiin.
Tämä tapa on ais nopein, mutta
sirä on myös omat vaaransa. Sen
lisäksi aivan kannon ympärillä ol:
pauksissa pihamaan kannot nostar!
matta raivausvaiheen aikana. Ta­vallisesti
tämä; huomataan rvasta sit­ten,
kun rakenrius on valmis ja pi­hamaan
sekä puutarhan-kunnosta­minen
aloitetaan. Silloin on liian
myöhäistä' ryhtyä enäärkäyttämään
voimakeinoja' kantojen nostami­seen.
Räjähdysaineita ei voida
käyttää rakennuksen./läheisyyden
takia, ja teknillisten :'nostolaitteiden
hankkiminen tai lainaaminenkin
tulee-muutamaa :kantoa:;vartenvsuh-teetoman
kalliiksi. Ainoana oikea­na,
menettelytapana, onkin tällaisis­sa
tapauksissa: pidetty:juurien /kat­komista
ja kantojen kaivamista
maasta kuokan, lapion ; ja : kankien
avulla. Ja. vaikkapa .kirvestäkin
käyttäisi; /ahkerasti, niin ankaran
työn takanakannon nostaminen on.
Yleisenä periaatteena :täytyykin
pitää, että vain sellaisia kantoja
kannattaa lähteä- kaivamalla pois­tamaan;
jotka lähtevät muutamalla
kuokan iskulla.: Suurempien koh­dalla
- on parasta turvautua kemian
keinoihin.
Kemiallisen kannonpoiston väli­neet
ovat • mahdollisimman yksin­kertaiset.
Tarvitaan .vain puupora:
Paras on rakennusmiehen kaira,'
lonka poraama reikä on noin tuu­man
verrani läpimitaltaan; Pienem­mälläkin
tullaan toimeen, mutta
silloin on - reikiä :tietenkin;tehtävä
Ubeampia. Hätätilassa riitää min­kälainen
pora tahansa, kunhan sil-
Jä saadaan; vähintään pikkusormen
mentavia~6^8 tuuman syvyisiä rei-;
kia.
: Tällaisella ;poralla: varustettuina
voimme ryhtyä kannon poistotyö-hön
kesällä tai talvella, pääasia:.on,
etta kannon löytää lumen alta ja
että siihen saa rfeikiä syntymään.
Seuraavassa on kolme eri tapaa
jdista kukin voi valita;mieleisensä.
Monin paikoin käytetty tapa on
porata kannon päähän reikiä 4
tuumn päähän toisistaan: Reiät ulo­tetaan
maanpinnan alapuolelle.
Kun reikä on: valmis,. se puhdiste­taan:
Listuista, täytetään tavallisel­la
väkilannotesalpietariMajä peite­tään
tulpalla. Kaikki reiät käsitel­lään
samalla tavalla. Tämän jäl­keen
aika saa tehdä tehtävänsä.
Puun lahoaminen tapahtuu. nyt
paljon nopeammin kuin muuten.
Parhaassa tapauksessa kanto on
nostettavissa vaivattomasti muuta­massa
kuukaudessa.
Toinen paljon nopeampi tapa ei
poikkea edellisestä paljonkaan.
Tassa tapauksessa reiät tehdään
samoille etäisyyksille ja noin &?-8
tuuman syvyisiksi. vReiät: täytetään
salpietaiilla ja ennen tulppien
asettamista ::• kaadetaan „^
päälle vettä. Nämä toimenpiteet
olisi ;:edullisinta suorittaa syksyllä;
Kohta kevätkesällä, kun ilmat ovat
lämmenneet ja maa kuivunut, sa­moin
myös kantojen pinnat, tul­pat
poistetaan ja reiät täytetään
petroolilla, joka sytytetään pala­maan.
Talven aikana on salpietari
imeytynyt kantoon ja nyt tällä ta­valla
kyllästetty puu palaa sammu­matta
hiljaisella liekillä loppuun
saakka. Tätä tapaa käytäen on tie­tenkin
oltava: hyvin varovaisia, .ettei
- fl
i i
lut maa tulee joksikin aikaa vilje­lykseen
kelpaamattomaksi. Siitä
syystä on aivan kannon alla 'ja sen
vieressä ollu maa poistettava —
jos on nimittäin aikomus istuttaa
heti samalle paikalle — sekä käy­tettävä,
runsaasti; kalkkia ympäris­tössä.
Mutta jos on tarkoitus istut­taa
vasta" seuraavalla vuonna, riit-'
tää perusteellinen; kalkitseminen ja
muokkaus. ^
• • •
Tilastoa TVstä
Pepperdine collegessa Los Angele­sissa
olivat sen opiskeliat järjestä­neet
helmik. 21—27 päivien välisen
ajan kello 7 aamulla—1 aamulla,
siis 19 tuntia päivittäin, seitsemän
eri TV^ aseman ohjelmien tarkkai­lua
ja Seuraavassa-näemme tulokset:
mitä he näkivät tänä aikana. ^
3,696 näytöstä ankaruudesta,
7,887 myyntiä, 784 alkoholin juon­tia,
258 omaisuuden tuhoa sekä
1,087 tapausta, joissa näyttelijät saa­vat
väkivaltaisen kuoleman.
Tähän ohjelmien' seuraamiseen
ottivat:opiskelijat. osaa 90 prosentti­sesti
loput 10 prosenttia nukkuivat.
ij I
•-tl]
' v i i
-jr it
Panakaartilaisten
patsashanke esille
Helsinki. — Tällä hetkellä, jol­loin
maamme äärioikeisto pysty tr
tää ratsastajapatsaan valkokaarti­laisten
ylipäällikölle, marsalkka
, M|innerhcimillc, on työläisten
keskuudessa vaatimus punakaar­tilaisten
patsaan pystyttämisestä
Helsinkiin voimistunut. ' > —
Asiasta_;On järjestyneen työväes
tön keskuudessa useasti aikaisem--|-pastori vakuutti DAI^-järjestön^jä
'on todella kysymys.
minkin jo keskusteltu ja tultu sii­hen
tulokseen, että olisi perustet-:
tava riittävän arvovaltainen elin
hankkeen toteuttamiseksi. Eilen
kävi punakaartilaisten lähetystö,
johon kuuluvat Hilma ^ Lintunen,
Einari Peuranen, ja Jaakko Virta­nen
jätämässä eduskuntaryhmille^
kirjelmän^ jossa esitetään, että työ­väen
äänillä eduskuntaan valitut
edustajat ja eduskuntaryhmät muo­dostaisivat
yhteisesti neuvoteltuaan
patsastoimikunnan ,
Kansandemokraattinen eduskun­taryhmä
antoi myönteisen vastauk­sensa
lähetystölle heti ja lupasi
omalta osaltaan myötävaikuttaa sii­hen,
että punakaartilaisten patsas­hanke
saataisiin toteutetuksi, ' Sa-<
maila ryhmä esitti toivomuksen;;
että "myös] imuut' työväen äänillä;
valitut eduskuntaryhmät ja edusta:;
jat suhtautui.sivat ' hankkeoseorij
myöläniielisesti, — D L P . " <
PÄIVÄN PAKINA
DAR-hurmuri ja "muuan herrasmies"
' 'DAR on lyhennys "vallankumouk- jatketaan juttua lainaamaila tällä
sen :tyttärien''; nimisestä: yhdysval­talaisesta
sussujärjestöstä, jonka
jäseniä ei ole pilattu millään radi­kaalisuuden
aatteilla.
Ja ' sikäläinen veljesleKtcmme
Työmies-Eteenpäin kertoi päivänä
muutamana näistä taantumuksen
moisiamistalmm. seuraavaa:
"New York Timesin palstoilla ko­meili
hiljakkoin otsikko: 'Senaatin
senille, että Rhee_.on vapauden ra­kastaja.'
. .Senaatin pappi tiesi,
minkälainen saarna oli siinä seu­rassa
pidettävä, sillä Korean Rhee
samoin kuin Espanjan-Franco, ovat
niitä harvoja, jotka näille tyttärille
kelpaavat varauksetta.
"N. Y. Timesin uutisen mukaan
senaatin virallinen pappi, joka pi­tää
rukoukset ja antaa herran siu­nauksen
:senaattoreille;i; ennen ikuin
he lähtevät iskemään niitä työtä­tekeviä
ja ' rasitettuja, sanoi, että
Etclä-Koreän presidentti Syngman
Rliee "on suuri demokraatti — tip­paakaan
"diktaattorin verta ei ole
hänen suonissaan'. . ."
No, nyt ovat "tyttäret" saaneet
Syngman Rheen aivan ikiomakseen
ja senaatin papilla on tilaisuus ylis­tää
sankanaan oikein nokasta nok­kaan.'
' , ' . ~' \ ^ "l- r '
Multa ",kun • on ketaran ruvettu
kyntän^fiän toisen vasikalla, niin
kertaa Suomen suurimmasta työ-väenlehdestä,
Helsingissä ilmesty­västä
Kansan Uutisista nimimerkki
"Tutkan" arvoituksellinen pakina,
missä esitellään "muuan herras­mies"
noin nimeensä: *
' Lehtimoguli Eljas Erkon monilu­kuisista
julkaisuista on "Valitut
Palat" • eräs mielenkiintoisimpia.
Aitoamerikkalaisuudessaan, kom--|-ka "Valittujen Palojen" mukaan
munisminvastaisuudessaan, kristilli­sessä
,:hurskaudessaan'se:on. parasta
suomenkielellä painelua luettavaa
mitä-saa.
_ "Valitut I^alat" vetoaa"^ usein luki­joihinsa
pyytäen näitä kertomaan^
mikä lehden artikkeleista, on heitä
eniten miellyttänyt. Olemme päät­tänyt
mekin osallistua tähän kilpai­luun
epävirallisesti. Meitä on miel­lyttänyt
eniten eräs ' "Valittujen
Palojen" henkilökuvaus, jonka on
laatinut William C. Bullitt, Yhdys­valtain
entinen Moäkovan-lähet^i-läs.
Kuvaus esittelee erästä "tun­nettua
miestä, joka aivan viime ai­koina
ön ollut koko: maailman mie­lenkiinnon
kohteena. Mutta arvuu-tammepa
arv. Lukijaa, kenestä on
kysymys' lainaamalla valittuja, pa­loja,
tuosta "Valittujen Palojen'3
artikkelista:'; ' '\ '
."(Hän)_ I.'. ön .'slianut, osakseen,
katisansa kiintymyksen J a kunnioin
tukscn. Missä taliansa hän liikkuu-kin,
miehet ja naiset kum^'tavat
hänelle .'hartaan kunnioittavasti:: ja
tytöt hymyilevät ihastuneina, kuin
hän olisi 60 vuotta nuorempi. Hä­nen,
askeleensa: on joustava ja ihon­väri
heleä. Hänen tarmonsa on
ilmiömäinen . . . Hän on tunneih­minen,
mutta hänen tunteensa-poh­jautuvat
sen sielullisen rauhan kal-lioperustaan,
^onka kaikki Juma­laan
luottavat ja häntä palvelevat
ihmiset saavuttavat."
Tästä voimme siis jo päätellä, et­tä
hän on joku kristitty kansanjoh­taja,
vieläpä erittäin pidetty sellai­nen.
Mutta hän ei ole pidetty ai­noastaan
oman kansansa keskuu­dessa.
Sitä osoittaa lausunto, jon-
"loistava_sotilas kenraali James A.'
Van Fleet" on hänestä antanut
Washingtonissar ' ;
-"(Hän)" on viisas vanhus. Hän
-on pyhittänyt koko elämänsä maan­sa
^^apaudelle. Hänen vanha pään­sä
sisältää niin paljon viisautta, et­tä
me hänen läheisyydessään tun­simme
itsemme pikkupojiksi. Hän
on painonsa "arvoinen timanteilla
punnittuna,"-
Well, maailmassa ei liene montaai
miestä,' jotka loistavan amerikka­laisen'
kenraalin mielestä ovat pai­nonsa
arvoisia tiniahteillä punnit­tuna.
Mutta palatkaamme USA:n
ent. Moskovan-lähettilään' William
0. Bullittin hienkilökohtaisiin ar­viointeihin'
tästä hänen hyviii'tun­temastaan
suurmiehestä: . '\
"Tapasin .hänet' leikkimässä pie­nen
spanielinsa kanssa 'puutarhas-saah\—.>
ja hiin oli aivan-entisensä
kaltainen^rauhallinen, > nokkelas.>
naineii,''viisas jä päätäväihcn, ku-ten
ainakin mies, jonka omatunto
IDH täysin puhdas. Päivä- ja yökau­sia
rukoiltuaan hän oli tehnyt pää­töksensä
. . . hän on nuhteeton ja
peloton herrasmies ja suuri uskon­nollinen
johtaja."
Jopa jerkonlehdissäkään tapaa
harvoin häin poikkeuksellisen ylis­tävää
kuvausta, vaikkakin kysymyk­sessä
on poikkeuksellisen ansioi­tunut
kommunismin vastustaja.
Kerratkaamme vielä: Suuri kansan­johtaja,.
jollekansa kumartaa-ja__
tytöt hymyilevät: nauttii kansanslt ,
kunnioitusta ja kiintymystä;' askel
joustava, ihonväri heleä; Jumalaan
luottava ja Häntä palveleväTJitnne-ihminen;-
ilmiömäisen .'tarmokas; •
pyhittänyt eläiijänsä taistelulle va­pauden
puolesta; viisas; painonsa —;
arvoinen timantteja; rauhallinen i
ja nokkelasanainen; mies, jonka
omatunto on puhdas; j-ukoilee päi­vä-
ja yökausia; nuhteeton ja pelo­ton
herraämies; suuri uskonnollinen , >
johtaja.'
Joko arvasit, arv. Lukija, ketä,
nykyajan suurmiestä "Valitut Pa­lat"
on Sinulle esitellyt?, -Etkö?'
Ehkäpä arvelet, ettei tuollaista
miestä nykymaailmassa olekaan?^'
I No, niin, paljastakaamme salai- ^
suus: "Valitut Palat*, on kuvaillut .
eräässä' aikaisemmassa numeros-',
saan edellälainatuin mainesanoin
Etelä-Korean äskettäin sattuneesta * -
syystä'eronnutta presidenti Syng- T
man* Rheetä. ' ^ ' ' >, , ? ' - f
Johtopäätökset?,' • , \ " ^ J\ .
Hiiteen, johtopäätökset, silläjär­ki
vangiksi, ottakaa, sanoo 'nyt var- ^v'/,
maan aluksi mainittu ,USÄ:n Venaa
t in'pastori -^'Känsäkoura.' .- ' '^'£^4
4- .'•Vt h
-M
I