Vapaus, September 17, 1957

              i i i ' V A P A U S
I M H E f i ) — tMgpeadeat X^tor
lalditfied Kor. 6. 2917. Aotboztaed
M ceeond daM iniil bjr thie Poet
Office DeiMurtmcot» Ottewa. Pttb-
JMud thxice vedcly: ToeKtayt,
Hmmlay» snd SaturdayMv Vafiaus
AAUsblbg Compiany Lt<L. at iOO«10Z
JBjm 81 W., Sudbury. Gnt, Canada.
•Kkifiioxm: Boa. Offke OB. i>4264:
Editorial Office OS. 4'4285. Manager
EL/SoksL EdltorW.Ekltind. BCailing
addness: Box 69, Sndtnuy. Ontario.
AdverUfing rates 1 9 0 D «pplkatfozL
Translatkm fiee of ctiarfe.
TZLAUSHXNNAT:
Canadana: X vk. 7J00 6 kk. 3.75
9kk.2.35
VhdyaraSoiasa: 1 «k. SJOO 6 430
äuomeaia: 1 vk. &50 6 kk. 4.75
m
Diefenbakejrin häUltu^n uusi kauppaministeri Churc-viikko
sitten maanantainia Winnipegissa torypuö-lyieen^^
i^^ mukaan suuret maaialous-jpiilmäinm^^
tuotantoja rajoittamalla. Häh
e s ^ ^ aiaiyi farmareille monesti ennen tarjo-tun,
ja farmarien yhtä monesti hylkäämän ehdotuksen, että
vfih»iän^>v^^^^ ja että sen sijaan kiinni-tettäiiBiin
JBnemmän huöm^
>rISteh; vchhäait
yähentämäilä saataisiin kuulema 'Vehhäylijäämämme" pie-
^)Bioin farmarien' talousasema ^^^^^
A^jposViA^^ se^ ctiä* iriitä tapahtuisi esimerkiksi suurelle
ypiyiijääm^ jos aavikkonaaakuntien farmarit seurai-siyat
''liyyiä rieuv(ya'' jÄ^^s karjata-iöuäen
kannalle?
*Ä!Puhifessaän kansallisen Dairy Couhcilih kokouksessaj
kauppaministeri Churchill sanoi: "Jos näin menetellään (va-heimetääh
vehnän yiljeiysalaa ja korostetaan enemmän kair-jatÄlöutla);:
ttyehä^
lljc^don liÄS^ iSfeUttäen farmareUle, että
IJMeffjnbakerin halU^ ainoan todellisen ulospääsy­tien,*
inimittäin pyrkimykset vehnän vientikaupan lisäämi­seksi
yaihtö- ja luottokaupan perusteella, käupaministeri
Chtnrchill myönsi, isttei hänen hallituksellaan ole näköpiiris­sä
""vehnäylijääinän'Vkäup
tämän kuukauden tai vuoden aikana".
Kauppaininisteri G niyoiisi Canadan menettä­neeni
vehnän ^^^u
ansiosta, mutta siitä huolimatta hän puhui siitä "mahdolJi-suudesta",
että^ tässä l^su!^
listtseri viidalckoläih '^kuppamäailmassa sä^^^ Yhdysval-loiUä
jonkinlainen lupaus, ettei se enempää kahmisi Ca­nadan
Aranhojakauppamai*ld^
V Kuinjka hä kauppaministerimme ohjelma
oä, sie häkyy ni.ni.^^^^^^h puheensa niistä kohdista, niissä
iiäh sanoo, ;että karjätaloustuotahhon kohottaminen edellyt­tää'
'^meijerituotteiden niyynnin. lisäämistä Englannissa —
Mikä tarkoittaa Austraalian ja Uuden Seelannin varpaille
astumista^ aikana^' jolloin Ottawassa puhutaan Britahniän
maäflijnä^ rrtÄideii välisen kaupamkäynnih läajerita-jifiisäii^^
tästä kaupahkäy
tanjis<e?!ta tulee jtos^— jä sitä karina;tetaa^ lämpimästi, sil­loin
onrli^ksi odotettavissa, että niin Austraalia kuin Uusi
Seeliantildn Mluavat myydä enemmän meijerituotteitaan .
'ilianaäasd^ : • /. • , ; •
I Selyäa"^ öni . ^ t ^ supistamisen avulla
tätjcals^ vaan loppukädellä
h0niietaanv^^^
rinnäät^^
jpiden r|)^y rukoilla muutamaa peräk­käistä
katovuotta, että saataisiin "ylijäämävarastot" myy-
^Öyksi --^,tai syöd3^ksi silloin jos rukouksen voima ei tuokaan
Tleismaailmällista katoa!
Vehnän "ylijäämäyarastoista" puheenollen emme voi ol­la
tekemättä pikakäjrntiä pohjoiseen naapurimaahan Neu­vostoliittoon,
missä bn saatu ennätysmäisiä satoja ja siitä
^iöiimatta pyri^ viljelyk-
Kiäiipirita-älaa ja niiden tuotantoa kutakin hehtaarinalaa
kohti. Ihnieellistä on; tässä se, että siellä ei ole
mitään "ylijäämävarastoja" eikä pelkoakaan maataloustuot­teiden
"ylijäämästä'\|;
V V Lähtien siltä pohjalta, että me cänadalaiset emme pidä
itseänime heuvostoliUtoiaisia huonompina, eikä ole mitään
syytäkään pitää, yak^ käsityksemme on, että nykyisille
fxifbtalöuspulmiUem parempi ratkaisu kuin
kauppaministeri Ghurc esittämä "siitä yli mistä aita
' 'mätäJln'^-,ehcip^
kuter^^tij^^ satoa
j^fqrantaimill^ viljeiyfeiä lajg ja si-yuutiaa
läh aikana maidon, lihan ja voin tuotani-nossa
USAn vastaava tuotanto kutakin asukasta kohti las-
Kuinka suuressa mittakaavassa on Neuvostoliitossa
uutta maata viljelykselle, se näkyy mtn. seu-
Neuvostoliiton koko viljelysala oli v. 1950 146,3 milj.
hehtaaria jä v. 1956 195 milj. hehtaaria. Kuuden vuoden
aikana on siis raivattu uutta peltoa lähes 50 miljoonaa heh- ,.
taaria — viljapeltojen kasyu noin 24-prosenttinen! Saman­laista
valtavaa kasvua osoittavia tilastoja voitaisiin esittää
mäatalotiden kaikilta osilta, mukaanlukien.karjan lisäänty-inisen.
Niinpä pidetäänkin jo kaikissa piireissä varmana, et­tä
Neuvostoliitto sivuuttaa USAn maidon, tuotannossa ensi
vuonna ja lihan tuotannossa viimeistään y. 1960.
: Kun sitten huomioidaan se ehdoton tosiasia, että miljoo­nat
ja sadatmilJoonat ihmiset n.s. vähemmän kehittyneissä
inaissa ovat vieläkin- sekä leivän että muun ravinnon puut­teessa,
jä se, kuinka suuresti Neuvostoliitto voi parantaa
' elintasoa sekä siitä huolimatta lisätä myyn-tarvitseville
kansoille, niin silloin nähdään,
on tässä maataloustuotannon suuressa
kasvussa vieläkin valtavampi ase kuin sen juuri kokeilema
'ffy^--^ kauko-ohjus, mistä oii hiin suurta kohua pidetty.
'[ 3 : TosJasia onkin tämä: Mistään vehnän ylijäämästä ei ole
^'^i^^^ymys.'^^Viljasta ja muista maataloustuotteista on viieläkin
f , ] Meillä iäällä Canadassa on viljan "ylijäämävarastoja"
\ , Vain omien hallituspiiriemme kykenemättömyyden takia.
l0lm Laine, m i t e f i s h . O n t täytti
1 sunnuntaina, syyskuun 15 päiväni
80 vuotta.
;lÄhtiessäan ^ "herrojen kanssa marjaan", ts. Washingfonin
' ' fUlko- ja kauppapolitiikan kumppaneiksi, hallituspiirimme
1^ evat joutuneet siihen missä nyt ollaan — Canadan maailman-ja
hyvä vehnä makaa miljoonien bushelien hiäärässä
|>; myymättömänä elevaattoreilla ja tilanpuutteen vuoksi far-ÄflilppBh^
p^
, / ' Me uskommö vakaasti, etta jos on hyvää tahtoa ja riit-
' tövästi, rohkeutta läht^ itsenäisen kauppapolitiikan toteutta-inisen.
Jtidle; Capadalla-on mahdollisuus myydä joukkomi-
Elokuun viimeisenä päivänä j u h li
Malaijin Liittovaltio riippuniatto-
Otfo Laahanen, S t Catharines,; muutensa tunnustamista Brittiläi-
Ont, täytti lauantaina, syyskuun 14' sen Kansainyhteisön kymmehente
pnä 70 vuotta.
Jacob Jarvis;
täytti sunnuntaina^ syyskuun 15 päi­vänä
77 vuotta.
Wts. Hanna Heinonen, Sault Ste,
Marie, Ont.,' täyttää torstaina, isyys-kuun
19 pnä 85 vaotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
" K O K E I L U J E N " Y K S I S Y Y -
k o k e i l u (ydinaseilla) on Yhdys­valloille
tärkeämpää k u i n Neuvosto­l
i i t o l l e , selosti virkailija.
" l i m a n näitä kokeita, meidän tie-demieslemme
tahto heikkenisi asei­den
tuotannon suhteen ja kongressi
vähentäisi määrärahoja. Venäjällä
ei ole tällaisia ongelmia ja n i i n he
voisivat jatkaa laboratoriotutkimuk­sia,
missä el kokeita tarvita — Y h ­dysvaltain
eräs hallitusvirkailija, jo­ta
Los Angelesin Timesin kirjeen­vaihtaja
Don Sbannon haastatteli
elokuun 30 pnä 1957.
nä itsenäisenä valtiona. Mutta elo-
Lockerby,. Ont..'; kuun 27. pnä k u l k i austraalialainen
risteilijä Tobhik edestakaisin pit­k
i n Malaijin valtion Johoren maa­kunnan
kaakkoisrannikkoa, jossa
se ampui kuusikymmentä laukaus­ta
kuudessa eri paikassa, joiden
katsotaan "suojelevan kommuniste­j
a " . , Kymmenvuotinen partisaani­sota,,
johon Malakan niemimaan'
väestö on ollut pakoitettu j a jota
Englannin hallitus ei ole kyennyt
saamaan voitokkaaseen päätökseen
huolimatta mitä häijcäilemättömimi-mistä
poikkeusmääräyksistä, jatkU'
vista maajoukkojen sotatoimista,
lentoliyökkäyksista jä keskityslei­reistä,
saa siis jatkua kotimaisen
hallituksen aväUa. Tältä näyttää
tällä hetkellä itusi itsenäisyys.
Kysymys: Haluaisimme tehdä toi­sillemme
testamentin siten, että jos
jompi kumpi meistä kuolee, toinen
perii kaiken jä jos molempien kuol­tua
jää jotakin, sitten määrätyille
sukulaisille jne, (meillä ei ole lap­sia).
Pitääko testamentin teossa
välttämättömästi käyttää lakimies­tä,
j a pitääkö oila semmoinen hän-tyri
tai peräänkatsoja? — Tiedosta
kiitollinen. \
Vastans: Testamentin voi itsekin
kirjoittaa j a jos siinä on kahden
todistajan nimikirjoitus (todistuk-söha
siitä, että testamentti on tehty
hyvässä järjentilassa), n i i n se käy
täydestä. Mutta parasta kuitenkin
olisi käyttää lakimiehen apua, jos
ei ole tietoa miten testamentti kir­joitetaan.
Testamientin kirjoittajan oikeus
on määrätä, kuka tUlee kuolinpesän
hoitajaksi, ts. valvomaan testamen­t
in täytäntöön panoa. Tavallisesti
öh tapana miehen ja vaimon kesken
(kuten teidän tapauksessanne), että
pesän selvittäjäksi nimitetään eloon
jäävä osapuoli (mies tai.vaimo) jol­le
jäämistö öii testamentin perus­teella
määrätty.' "
—^ Egyptin pääsatama Alexandria
rakennettiin 3332 e.Kr, Aleksanteri
Suuren toimesta.
Viljelysmaiden supistamis­ohjelma
on mielestämme hä­viön
ja jälellejäämisen ohjel­maa,
joka kostaa itsensä ääret­tömän
ankarasti. ,
. Yhtenä esimerkkinä tästä on
k o u l u j ä r jestelmämme. Me
muistamme vielä toista maail­mansotaa
seuranneet ajat jol­loin
visseissä piireissä pauhat­tiin
yliopistojemme "liikakan-soittamista"
vastaan ja sen
"vaaroista". Nyt sensijaan on
saatu tuntea, että Neuvostoliit­to
on-ajanut pahemman kerran
länsivaltojen ohi tiedemiesten,
insinöörien, teknikkojen, lää­kärien
ja muiden oppineiden
kouluttamisessa — mikä on an­tamassa
sille äärettömän suu­ren
etumatkan tällä tärkeällä
alalla.
Jos nyt ruvetaan Yhdysval­toja
matkien supistamaan maa­taloutemme
tuotantoa "ylijää­mävarasto
j emme" vähentämi­sen
toivossa, niin siinä tapauk­sessa
saamme muutaman vuo­den
kuluttua taas havaita teh­neemme
kansakuntana suuren
virheen, •
Eri yhteiskuntajärjestelmien
välinen kilpailu siitä, mikä
niistä voi parhaiten palvella
ihmiskuntaa, on vallitseva to­siasia,
ja vaikka monet meistä
uskovat, että sosialismi tulee
viemään tuotantoa eteenpäin
samalla tavalla kuin kapitalis-mi—
vei feodalismin jälkeen,
niin se ei kuitenkaan tarkoita,
eikä saa tarkoittaa, maan kai­vamista
omieri tuotanto- ja kil­pailumahdollisuuksiemme
alta.
Kansakuntamme> hyvinvointi
ja onni vaatii tuotannon jatku­vaa
kohottamista kautta linjan
•— sekä sellaista uiko- ja kaup­papolitiikkaa
hallituksilta, että
saamme kansaktmtana tava­ramme
myydyksi koti ja ulko­maisilla
markkinoilla. Tästä'09
loppukädessä, kysymys ja sitä
odottavat kaikki ajattelevat
cänadalaiset kauppaministenl-
ENSJt A S K E L PITKXLLÄ t l E L U C
Tästä kaikesta huolimatta viet­tää
Malaijin väestö Merdekan
senäisyyden) päivää tpdeHise
ilolla, sillä se tietää varsin hyvin,
että . tämä on vain ensimmäinen
askel pitkällä tiellä. Kansa tietää,
että sen saavuttama vaikkapa rä-joiteittukin
vapaus on suoranainen
seuraus kjrmmenen vuotta kestä­neestä
kommunistien johdolla käy­dystä
taistelusta. Kommunistit elä­vät
V^iidaklcojen rauhattomina pako­laisina,
mutta poliittisesti kansa
seuraa heidän taisteluaan. Malaiji-laiset
paikaliiselimet vaativat sodan
lopettamista ja täyttä laillista va­pautta
Kommunistiselle puolueelle.
Työväenpuolue, Ra'ayat puolue, so­sialistinen,
nuorisoliitto ja joukko
ammattiliittoja ovat päättäne|t
muodostaa yleismalaijilaisen sosia­listisen
yhtenäisyysrintaman. Yhte'
näisyysrintama ei osallistunut viral­l
i s i in Meräeka-iuhlallisuuksim j o i l ­l
a ovat läsnä Gloucesterin herttua ja
herttuatar Englannin kuningattaren
edustajina, mutta sen sijaan se jäir-jesti
kolmen minuutin hiljaisuu­den
kaikkien niiden kunniaksi, jot­ka
ovat kaatuneet taistelussa maan
itsenäisyyden puolesta.
M A L A I J I N ITSENÄISYYDEN 1
R A J A T ',
Malaijin Liittovaltion täydellistä
itsenäisyyttä rajoittaa ennen,k9ik-,
keakolme ^rkeätä tekijää: :1) Ma-,
l a i j in talous, joka perustuu, kymin'
l a tinan tuotantoon j a jota Englan­nin
hallitus innoittuneesti .kuvaa.
"Suurbritannian . suurinimäksi dol»,^,
larihankkijaksi*^ jää edelleen brit:
tiläisten teoiliisuusmiesten haltuun;
2) Malaiji, on tehnyt, joskin vasten­mielisesti,
Suurbritannian kanssa
n.s. puolustussopimuksen, jonka
mukaan maahan jää brittiläisiä
joukkoja ja tukikohtia; 3) vakiintu­neen
imperialistisen hajoittaa ja
hallita-metoodin mukaan pn maan
tärkein satama j a kaupunki Singa­pore
erotettu muusta maasta. Sillä
on oma kaupunginhallintonsa, jolle
on luvattu "täydellinen sisäinen it­sehallinto"
joskus ensi vuoden tam­mikuun
1, päivän jälkeen.
t a l s u i ^ i a . mutta brittien on onnis­tunut
lyödä k i i l a a malaijilaisten ja
kiinalaisten väliin antamalla ensin-mainituille
joitakin etuoikeuksia.
(Yleensä nämä .kiinalaiset ovat tul­leet
Malakan niemimaalle vähintäin
2—3 sukupolvea sitten, kysymys ei
ole mistään äskettäin tulleista.)
Toisin kuin Liittovaltio jää Sin­gapore,
huolimatta "sisäisestä" itse-hallinnostaan,
brittiläisen siirtomaa-ministeriön
hallintaan, samaan ai­kaan
kun Englannin hallitus säilyt­tää
määräysvallan sen ulkopolitiik
kaan j a puolustukseen nähden "täy­dellä
oikieudella Singaporen miehi­tykseen,
valvontaan ja sotilastuki­kohtien
j a varuskuntien käyttöön
Singaporen hallinto valvoo kaikkea
muuta, mm. sillä on "kaikkinainen
vastuu sisäisestä turvallisuudesta
ja hävittävien vaikutusten estämi
sestä". Miitta myös tässä kysymyk­sessä
Englannin hallitus turvaa
"oieeliiset etunsa" j a säilyttää täy­det
oikeudet perustuslain kumoa
miseen, milloin siinä. pilkahtaakin
"uhka Yhtyneitten Kuningaskun­tien
kykyä vastaan toteuttaa tehtä­vänsä
ulkomaisiin suhteisiin tai
puolustukseen nähden". Siis tässä­k
in sama resepti kuin toisessa brit­tiläisessä
siirtomaassa maapallon
toisella puolella, nimittäin Brittiläi­sessä
Guyanassa!
H A L L I T U S P U O L U E K I N TYY­TYMÄTÖN
P E R U S T U S L A K I IN
Tätä taustaa vastaan voimme kä­sittää,
että vieläpä se laajempi
(myös ulkopblitlikan j a puolustus­kysymykset
käsittävä) itsehallinto,
jonka yhdeksän sulttaanikuntaa ja
kaksi brittiläistä protektoräattia,
Penangin j a Malacsan käsittävä Liitr.
tovaltio pn saanut, on vielä kauka­na
täydellisestä. Vieläpä hallitseva
tJMNÖ puöluekaap (United Malay
National Organization) ei ole tyyty­väinen
Englannin hallituksen laa­timaan
perustuslakiin j a pääminis­teri
Tengku Äbdul Rahmaii on itse
julistanut puoluekongressissaan, et­tä
" b r i t i t eivät tahdo antaa meille
kaikkea, mitä me haluamme". '
Puolustussopimus Suurbritannian
kanssa on synnyttänyt suurta ma­sennusta
koko n)äassä, myös itse
hallituspuolueen piirissä. Sen vuok­si
kun brittiläinen puolustusminis­teri
D.uncan Sandys diplomaattisesi,
t i , ottaen epätavallisella tahditto­muudella
selitti Austraaliassa, jossa
hän o l i ; tarkastamassa: atomituki-kohtia,
että austraalialaiset ja muut
biittlialset joukot Malaljilla varus­tetaan
atomiaseilla, synnytti se kat­keruuden
aallon koko maassa. Ab-dul
Rahman osoittikin heti piiolus-tussopimuksen
takaavan, ettei ato­miaseita
tuoda maahan. ^
Toinen hälyttävä esimerkki siitä,
miten Englannin hallitus haluaa r a ­joittaa
uuden valtioa toimintava­pautta,
on sen velo maan itseuäis-tymisjuhlan
kutsuihin nähden Kua­l
a Lumpurissa elok. 31 pnä. Liitto­hallitus
^halusi kutsua j u h l i i n Neu­vostoliiton,
Kansan Kiinan j a muut
sosialistiset maat sekä Egyptin ja
Saudi Arabian. < Mutta Tengku Ab-dul
Rahman oli pakoitettu selittär
mään pettyneille maanmiehilleen,
että tämä ei ole mahdollista, koska
"kutsut oh lähetettävä Englannin
hallituksen kautta, joka luonnolli­sesti
ei voi kutsua maita, joiden
kanssa sen diplomaattiset suhteet
ovat p o i k k i " . Tämä oli tiietenkin
varsin kehno anteeksipyyntö eikä
edes koskenut kaikkia edellämainit­tuja
maita. Farssilta tuntuu Tai-w&
nin poissulkeminen juhlilta, näh­tävästi
se o l i k in vain peite sen vuok­s
i , ettei Kansan Kiinaa kutsuttu.
KOMMUNISTIVAINO J A T K UU
Abdul Rahmanin hallitus jatkaa
Englannin hallituksen politiikkaa
myös kommunistien ahdistamisessa..
Vain pari viikkoa sitten määrättiin
uusia suurisuuntaisia toimenpiteitä
tässä asiassa. Niinpä uhataan kym­menen
-vuoden- vankeudella kaikkia,
jotka osoittavat myötätuntoa koin-munisteja
kohtaan vaikkapa vain
jättämällä kertomatta poliisille, jos
epäilevät jonkun olevan kommunis­t
i n !
Ja kuitenkin kaikista näistä var­jopuolista
huolimatta on kehitys
Malakan-, niemimaalla astunut aske­leen
eteenpäin j a näin tämän arvi­oivat
myös itse kansa ja kommunis­tit.
Kansa on joka tapauksessa
voittanut mahdollisuuden valita
maan sisäiset elimet j a vasemmisto-voimat
ovat voimakkaasti etene­mässä.
Kasvavaa aasialaisten kan­sallistuntoa
ja edistyspyrkimyksiä
ei voida pysäyttää. Malaijin rajojen
ulkopuolelle. Kaikesta huolimatta
tulee Merdekan päivästä jälleen
uusi naula brittiläisen' imperialis­min
ruumisarkkuun.
SäästetMn Myyat
nykyään kaupaksi
Nortb Bay, Ont. — Eräs north^
carolinalainen rohdosfirma on kir­joittanut
palkalliselle kaappakama-r
i l l e pyytäen sääskien pyydystämi­seen
kiinnostuneiden beiikiloiden
osoitteita. Arvatenkin mainitussa
Yhdysvaltain valtiossa o l l a a i sitä
mieltä, että Pohjois Ontariossa on
näitä ihmisten kiusaajia siinä mää­rin,
että niitä voitaisiin lähettää u l ­komaillekin.
Firman taholta Ilmoitetaan, että
se on valmis maksamaan kenelle
tahansa j o k a kerää niitä eläväiiä 5
10 unssiin, $15 unssista.
Roshdosfirma Ilmoittaa, että sen
aikomuksena on valmistaa näistä
sääskistä ylilierkkyysvastaista lää­kettä.
maamme
ja
Ra'hat savuna ilmaan '
Helsinki. — Savukkeiden hinnat
kohoavat syyskuun 15 päivänä (siis
sunnuntaista lukien — V.) keski-:
määrin 20%. ' : •
S t John's. — Newfoundland liit-tputui
Canadaan yli kahdeksan
vuotta sitten, mutta siitä huolimat
ta sen kahsan puutteet eivät ole mis­sään
inääi-in helpottuneet. Vieläpä
vanhemmissakin Atlantin rannikon
maakunnissa, jotka ovat taloudelli­sesti
kaikkein sorretuimmassa ase­massa',
ihmiset nauttivat paljon kor­keammasta'
elintasosta.
Pöyristyttävä tilanneselostus on
annettu Newfoundlandin liittoutu­misen
jälkeistä taloudellisia kehi­tystä
tutkivalle kuninkaalliselle ko-missioUer'
••
Jokaisesta NewfoundIandista elä­vänä
syntyneestä l,00Ö:sta lapsesta
42 kuolee; pian syntymisensä Jäl­keen.
Koko Canadan keskinkertai­nen
lapsikublevaisuus on 31. Kes
kinkertaineh canadalaineh perhe
kykeni jotenkin järjestämään $52
terveyäön: turvaamiseksi vuoden
1952 kuluessa. NewfoundIandilaiset
sitä vastoin kykenivät järjestämään
tähän tarkoitukseen vain $28. .
Sadat* lapset ovat vakavasti huo
nommassä asemassa siksi että he
eivät osaa lukea j a kirjoittaa kun­nollisesti.
Yksitoista prosenttia
Newfoundlandin perheiden isistä on
v a i l l a • alkeellisintakin kqulutusta.
Yksi jokaisesta neljästä on saanut
vain yhdestä neljään vuoteen kou­lutusta,
k o u l u t ' öVät tupaten täynnä ja
opettajina toimii; useissakin tapauk­sissa
' vaSn II lihokaa .koulutuksen
sa8(ne'eV'Bj^ettaj at. 'Tosiasiass^^^
vuoritia tOlHd opettajina 458 henki­löä,
jotka efvät olleet saaneet yh-
YLEISÖN
KIRJE
VEBTAiL VHDYSVAL^
E U I H X X NL:N OLOIHIN
A r v , Herra Vapauden toimittaja:
L u i n Vapaudesta 7 phä syyskuu-t
a 1957 Päivän pakinan "Vapaiden
ihmisten maassa'? j a pyydän ysti
vällisesti pakinoitsijaa seuraavassa
pakinassaan selostamaan totuuden,
miten paljo vapaampia ovat Veni
jällä viisumin saannit ulkomaalai-s
i l l e.
Sekä toiseksi vastaamaan kysy.
mykseen: Mikä maa sotakorvaus:
vaatimuksUlaan aiheutti Suomoi
valtion rahapulan?
Jos teillä vähänkään on vielä rak­kautta
omaa hfeimoanne, suömalat*
sia köbtaätt, n i i i i te hyvästi voitte
minun kanssani pidättäytyä ihai­lusta
venäläisiin siksi kunnes ve.
riäläiset maksavat työstä makset-tavan
alimman palkan parenunin
k u i n Yhdysvalloissa, missä on laii.
l a turvattu $1 tuntipalkka, siis vi­r
a l l i s en kurssin mukaan 4 ruplaa
tunnissa. ' • ' ^ •
Jos Venäjällä koittaa aika, että
siellä maksetaan vähänkin yli 4
ruplasta alimman työstä maksetta­van
tuntipalkan, n i in minäkin alan
tunnustamaan, että totta, siellä al­kaa
olla vähän paremmat palkat
k u i n Yhdysvalloissa. Vaan /niin
kauan k u i n se on alle 4 ruplaa tun- •
t i , j a että 4 ruplalla saa tarvikkei-ta
vähemmäp kuin Yhdysvalloissa
1 d o l l a r i l l a , ön ihailu ennenaikais­ta.
.•^^^••V
Suomalaisuuden nimissä veljelU.
sesti piirsi, nimimerkki "A. H." —
Montreal, Que.
tään opettaja-alan koulutusta.
Elinkustannukset Newfoundlan-din
saarella ovat 12 pros. korkeam­mat
kuin muissa Atlantin rannikon
maakunnissa, mutta alkeellistenkin
palvelusten saamiseksi asukkaiden
on maksettava 25 pros. enemmin
veroä^., ; > j ,
Koko maakunnassa on vain 100
mailia < kestopääUystettyä tietä, jota
voidaan verrata vain ontariolalseen
maaseutiitiehen ; j a 2,680 mailia
muita "teitä", joita muissa maaKun-,
nissa ei luokiteltaisi teiksi ollen­k
a a n . - ' >/-''^ .-.^V.'-'
k a i k k i nämä äeikat ön julkituotu
maakuntahallituksen esityksessä ku­ninkaalliselle
komissiolle vahvistuk­sena
sille vaatimukselle, että liitto­hallituksen
t u l i s i antaa maakuimat'
le $17 miljoonaa vuosittain apiirsh
hoina. Mainittu summa on ehdoton,
minimi, j o l l a ypttaisiin varata edes
nykyinen alhaistaspitten palvelu. '
SINGAPOREN "ITSEHALLINTO"
Onkin ehkä mielenkiintoista tar­kastella
iensin Singaporea, jonka
toistamiljoonainen väestö on enem­mistöltään
kiinalaisia. Kuten ta­vallista
^käyttää Englannin hallitus
juuri väestön monikansallisuutta
hajoitustarkoituksiihsa. Liittoval­tiossa
on malaijilainen väestö enem­mistönä
ja sen lisäksi on pieniä;
ryhmiä' intialaisia ja euraasialaisia
kansanheimoja. Itse kansan kes­kuudessa
eri rotujen kesken ilme­nee
tuskin minkäänlaisia vastakoh-
Wicksin iakkoiaiset
valmistautuvat
talveii varatta
Timmins. — Wicksin sahan lak­kolaiset
ovat pystyttäneet teltan
päämajakseen sahalle johtavan tien
varrelle. Lakkolaiset ovat selosta­neet,
että he tarvitsevat korkeimpia
palkkoja j a se on ainoa syy miks:
lakkoon on ryhdytty. Samalla he
huomauttavat vieraille, että he ovat
laittaneet puulattian j a seinät telt­taan,
jotta he voivat koko talven,
jatkaa lakkoaan tarpeen vaatiessa.
Lakkolaiset ovat selostaneet että
peruspalkka on $1.08 tunnilta mutta
jotkut työläisistä saavat n i i n k in vä-i
hän k u i n 82 senttiä tunnilta.
Kesäkuun 11 pnä seitsemän kuu-«
kautta kestäneiden neuvottelujen
jälkeen unio hylkäsi yhtiön tar­jouksen
j a työläiset ryhtyivät lak-:
koon. Työläisten edustaja Lumbet
and Savrmill Workers Union osasto
2995 on vaatinut peruspalkkojen ko­rottamista
$1.39:iin tunnilta j a sa­hurien
palkat korotettavaksi $2i7
tunnilta, mikä on sahurien palkka
alueen muilla sahoilla.
Vaikka lakko on piehellä sahalla ja
unio on pieni; lakkolaiset ovat toi­vorikkaita.
Vuosia sitten yhtiöt rik­koivat
lakkoja kauppakamarin ja
maakuntapolilsin avuUa. Mutta nyt
uniot ovat voimakkaampia j a ty&(
Iäiset ovat yksimielisiä siitS, ettS,
sellaisia toimenpiteita e i e i ^ sallia
"Yleisön kirjeiden" osastossa jul­kaisemme
tänään nimimerkki "Ä.
H : n " kirjeen, missä esitetään arvos­televassa
mielessä eräitä kysymyk­siä
vastattavaksi. Kiitos lähettäjälle.
f Vapauden tapana ei ole tavalli­sesti
sekaantua "Yleisön kirjeitten
osastolla" julkaistuihin' asioihin.
Lukijat — ja täkäläiset maahmie
hemme yleensä saavat siinä osas­tossa
esittää vapaasti mielipiteensä
j a myös arvostella lehtemme ohjel­maa.
Mutta k u n nimimerkki " A . H , "
nimenoinaan pyytää vastausta ky
symyksiinsä, niin meidän velvolli­suutemme
on vastata. Tämä sitä­k
i n suuremmalla syyllä kun olemme
sitä mieltä; että "puhumalla asiat
selviävät"
Jos nimimerkki " A , H . " o l i s i Va­pauden
tilaaja j a vakituinen luki­j
a (oletamme, ettei hän ole), hän
tietäisi, että meidän lehtemme on
hänen kanssaaii samaa mieltä siitä,
jotta yleispiirtein katsoen Yhdys­valloissa
on vielä korkeampi elin­taso
k u i n Neuvostoliitossa. Me suo­sittelemme
nimimerkki " A . H:lle",
,että hän t i l a i s i Vapauden "uskomat­t
a " mitään sokeasti, mutta vertailisi
j o n k i n aikaa lehteämme k i l p a i l i j o i ­hinsa.
Se seikka, että me katsomme Y h ­dysvaltain
olevan taloiistuotahnos-sa
vielä Neuvostoliiton edellä, ei
kuitenkaan tee Vapaudesta "ame-rikkalaismielistä"
lehteä. Sitä eT
kaiketi voida sanoa.
Toisaalta kaikki vastuuntuntoi-simmat
talousaisiaintuntijat ja sa­nomalehdet
myöntävät j o avoimesti,
että - Neuvostoliitto; saavuttaa ääret­tömän
nopeasti Yhdysvaltoja; siellä
saavutetaan j a sivuutetaaii maidon,
v o in j a lihan tuotannossa Yhdys­vallat
aivan lähiaikoina. ~ Meidän
mielestämme, kuten muidenkin
avomielisesti asioihin suhtautuvien
mielestä, tämä Neuvostoliiton tuo­tannon
ennentuntemattoman nopea
hyvälle, mitä ihmiset edustavat
kansallisuudestaan ja rodustaan,
huolimatta, j a tuomittava se, mikä
on huonoa, huolimatta lainkaan
ovatko he esimerkiksi neuvostoliit­tolaisia,
amerikkalaisia — tai suV
malaisiakln.
Canadan suomalaisten .lehtenä
meidän lehtemme on tietenkin
myös "puolueellinen" -— puoluee
linen Canaäan suomalaisten työtä­tekevien
hsrväksi. Me uskomme, ja
tässä voivat rehellisessäkin mieles
sä olla jotkut eri mieltä, että,ai
noastaan työväenliikkeen toimin
taan osallistumisen j a sen tukemi
sen avulla Ironiat lakäiäiset maan­miehemme
taata itselleen parem­man
huomisen, — j a samalla antaa
.parhaan panoksensa uudelle koti­maallemme.
Tämä siitäkin huoli
'matta, vaikka työnantajapiirit ja
heidän politiikkonsa ovat näissä
asioissa eri mieltä.
• * •
Tältä laajalta pohjalta määritte
lee; Vapaus kaikki kannanottonsa
maailman asioissa.
Kun Yhdysvalloissa esim. keksi­tään
Salk-rokote lapsihalvauksen
estämiseksi, niin me tervehdimme
sitä suurenmoisena saavutuksena
Mutta kun Yhdysvaltain valtiosih­teeri
vaatii koko maailman nöyr­tymistä
määräystensä edessä, niin
me pidämme sitä kerrassaan tuo­mittavana
tekona.
Kim- Neuvostoliitto suosittelee i h ­miskuntaa
uhkaavien: ydinaseiden
kasvu p n j o t a k in sellaista, mikä än<
t a aajattelun aihetta.
Mutta tämän tosiasian tunnusta­minen
el tietenkään tee meistä "ve-näläismieUsil"
'yhtään sen parem­m
i n kuin edeUSmainitun tosiasian
tunnustaminen ~ tekee meistä "ame-rikkalaismlelisläkaän".
'
Heidän nolelestamme on kohdel­tava
kaikkia ihmiää. k a i k l d a r o t i i;
j a j a kalkkia kansoja (myös v e i ii
-JäisiS) tasa arvoisina" ihmisinä^ —
hetikohtaista kieltoa ilman mitään
ehtoja, n i i n me pidämme sitä 'erit­täin
lämpimästi tervehdittävänä
seikkana.- K u n : on puhe esim. Sta­l
i n i n elämän loppuvaiheessa siellä
tehdyistä oikeusrikoksista j a muista
mielivaltaisuuksista,. n i i n ' me pi­dämme
niitä ehdottomasti tuomit­tavina.
Kuten nimimerkki " A . H . \ huo­maa.
Vapauden toimituspolitiikkaa
ei voidakaan tulkita n i i n yksipuo
lisesti.- mitä hän lehteämme parem
min tuntemattomana otaksuu.
Maailman asiat eivät ole muuten­kaan
niin* suoraviivaisia, miltä ne
^ . . y i ^ i ^ ^ J ? * ^ tämme. la. - -r- -jaettava tinmustus kaikeUe rin4lalöVDiniai
pinnallisesti näytSvät On-tieten­k
i n hyvä j a tunnustettava seikka;
että' Yhdysvalloissa on lakivoimai-sesti
turvattu vissi a l i n palkkatak-sa,
kuten nlmlqierkki " A . H . " sa­noo.
Mutta valitettavasti siellä ei ole
imaisesti turvatta: työtä kai­k
i l l e jotka ISitä haluavat. Tulevana­k
i n - t a l v d n a ' ( ja nyt jo) on Yhdys­valloissa'tuhansia,
ehkä miljoonia
ihmisiä, j o i l l a ei ole mitään thah-doUisuutta
• päästä työhön. Myös
sellaisia^ jptka eivät - s a a mitään
työttömyysvakuutusta (SPcial Se-curity*
maksua)f
J a alinpalkkataksalaisia huoli­matta
Yhdysvalloissa on tänäkin
päivänä tuhansia j a tuhansia ihmi­siä
töissä paljon huonommalla kuin
-dollarin tuntipalkalla. Tätä hyvää
j a hyödyllistä alinpalkkalakia e i ole
siis vielä' saatu läheskään täydelli­sesti
käyttöön. Yhdysvalloissa pe­rustuslaki,
pitää kaikkia kansalaisia
"samanarvoisina", mutta katsokaa
mitä siitä huolimatta tapahtuu nec-kereille!'
NeuMistbliitossa on mielestämme
menty jo askel pitemmälle. Siellä
ori lakivoimaisesti taattu, että ke
nenkään ei:tarvitse olla työttömä­nä!
Lakivoimaisesti on myös taat­tu,
että lapset saavat vapaan kou­luopetuksen,
että lääkärin- j a sai­raalahoito
on k a i k i l l e kokonaan va­paa
— j a fettä odottavat äidit saa­vat
3 kuukautta palkallista synny­tyslomaa'jne.
Totta onnetta Neuvostoliitossa on
eräät tavaralajit kalliimpia kuin
täällä- Viikkopalkalla ei siellä saa
da ylitän suurta määrää jalkineita
j a va&tteita kuin Yhdysvalloissa.
Mutta tämä on vain asian toinen
puoli;-SieUä on myös paljon hal­vempaa.
<tatVaraa. Esimerkiksi vuokr
run meneeVYhdysvalloissa osapuil­leen
neljäsosa työläisen kuukausi­tuloista,
Neuvostoliitossa vain pis­kuinen
murto osa, korkeintaan 4
prosenttia kuukausituloista. Vuok­rien;
(maksussa, omakotien ylläpi
dossa, verojen maksussa, lääkärin­hoidossa;
f sairaalahoidossa, teatte-reissa;:
käynnissä j a monessa muus­sa,
suhteessa-:on ruplan ostovoima
jo paljon suurempi kuin.yhdysval­talaisen
idoUarin ostovoima.
Tämä ei tietenkään muuta toi­seksi
sitä: tosiasiaa^ että Neuvosto­l
i i t on työläisten j a farmarien elin­taso
on-iVielä toistaiseksi alhaisekn-
Pi kuin Yhdysvaltain työssä-k
ä y p i i e i i työläisten j a varakkaim­pien
farmarien elintaso. Mutta Neu­vostoliitto
•. .t saavuttaa Amerikkaa
nopeasti j a k u n huomioidaan mistä
takapajuisuudesta j a xaoniokasati-anteesta
nuori Neuvostoliitto lähti
40 V. sitten, s i l l o in tämä nopea kas­v
u saa lisämerkitystä. Heidän järjes­telmässään
on jotakin elinvoimais­ta!
ole vilmevuoisinä kielletty ulko­maanpassia.
keneltäkään sitä ano­neilta.
Jos Neuvostoliiton tiedemies
hiä, taiteilijoita tai muita kansa­laisia
ori kutsuttu ulkoniaille - vie-'
raileriiaan, he ovat saaneet passin
heti. /-'"^yt
Mutta Yhdysvalloissa on kiellet­ty
tuhansilta amerikkailaisilta (mu­kaanlukien
maailmankuulut taitei­l
i j a t ja tiedemiehet) ulkomaanpas­sit
— vieläpä sillbmkin, kun heitä
on pyydetty vierailemaan muihin
maihin. ';•
Neuvostoliitto ei ole viimevuosi­na
tietääksemme evännyt viisumia
keneltäkään, joka on tullut turis­tina
sinne. Mutta Yhdysvallat kleU
si maihinhousuluyan jopa eestiläi­siltä
papeilta. Se on kieltänyt "mai-hinriousuluvan
timnetuilta tiede-:
miehiltä, täiteUijoilta ja urheili-'
j d i l t a k i n i Jä kaiken lisäksi Yhdy*
vallat vaatii, että turistienkin pitää
alistua rikollisten l a i l l a sormenjäl-kikuvien
ottoon, jos mielivät tulla
Yhdysvaltoihin. Neuvostoliitossa el
tietääksemme mitään tällaista hä­väistystä
esitetä vierailijoille.
Ja lopuksi Suomen sotakorvauk*
sista.
Meidän lehtemme^hoittfelee Jfr.
tä suurestivTfiiTri' nimimerkki "A.
H : k i n " sitä, että Suomi joutui sota­korvauksia
maksamaan. Siksi Va­paus
lukeutui alusta pitäen niihin
suomenkielisiin lehtiin; jotka plisJ-vat
halunneet että Suomi olisi ol­lut
sodan ulkopuolella. Me kaikö
olemme jo siitä yksimielisiä, ettd
sotaa olisi pitänyt tuUa. Erimieli­syyttä
on kaiketi vielä siinä, mi­ten
Suomi olisi voinut pysyä rau­han
olosuhteissa, mutta historia to
lee senkin asian: ratkaisemaan meil­le.
' Mutta mekin voimme kysyä: Mis­tä
johtuu,, että niiden "suurten so­takorvausten"
maksun aikana Suo­men
kansa j a valtio osoitti kettaJ-'
saan ihailtavaa kykyä selviytyä sa­ristakin
valkeuksista? Sotakorvauk­set
maksettiin, sodan jäljet korjat­t
i i n j a vä&ton elintaso kohosi ihat-
Palstatllasloppuu. Siksf o n jälel-ejään^
siln;kysymyksiln vastattava
ihahdolUsteiman lyhyesti: Heidän
tietääksemme Neuvostoliitossa ei
tavan nopeasti: Mutta toisin k ^
l u u l t i i n , sötiakorvausten maksun-J»"
keen rupeSi kasvu tapabtunjaö
alaspälh. kmmes tällä kertaa paBSt
taan haUItoksen suuresta " i ö ^
kriisistä" j a kerrassaan ubkaartS»
työttömyydestä?
Olisikohan sittenkin niin. laS»
meidänkin lehtemme Vapaus on »•
l i t t i n y t elta kysymys on l o P ^
dessä siila. ndnkälainen h a l B^
Suomessa on; j a minkä r y h i ^
etaj3 isiemme maan e r i halUtais^
ovat kuUoInkIn aijaneet? O n t o^
mlraerkki " A . H . " koskaan tnu»,
ajafeU^eksi asian täti puolla?
fflnslkoiiia.. ~