Vapaus, September 18, 1965

              Sivu 2 Lauantaina, syysk. 18 p. — Saturday, Sept. 18,1965
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
( L I B E R T Y ) EstabUshed Növ. 6, 1917 ,
EDITOR: W. EKLUND MANAGER; E; SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND EDJTQPIAL 674.4^64
PubllShed thrlcc weeUy: Tuesdajfl. Thurs^lpya a n * Saturflayij bäF y«wci*
Publishing Co. Limited^ 100-102 Elm St. Wjest,Sudbvi^. Ontario. Ctuiada.
Mailing Address: Box 09,
AdvertislQg ratea upon apiHlcation,. trana)»tioi^ free o t ^ ^ r g a.
Authorized as second class mail by the Post Office Department,
and Hor paymeht of poatage iik;eash. .
C A NÄDIÄNllifN GOÄGElBRESSS;^
maUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:asa 1 vk. 110.00. 6 kk.
3 kk. 2.79 luomessa: 1 vk. 10,50. 6 kk. ^.75
Se Harrimanm puhe
TorontossalBhestyvä Vapaa Sana on ilmeisesti ilostunut ikihy­väksi
siitä puheesta, minkä' presidentti Johnsonin erikoislähettiläs
Averell Harriman piti Amerikan päivillä Turussa oikeuttaakseen Yh-dy.
svaltain likaisen sodan pientä Vietnamin kansaa vastaan.
Esittämättä yhtään ainoata varausta — puhumattakaan nyt vas­talauseen
ilmaisemisesta - - mr. Harrimanin viisasteluista, Vapaa Sana
julkaisi tiistaina toimituspalstallaan lukijainsa jymäyttämistarkoituk-sessa
seuraavanlaista sananselitystä:.
"Yhdysvaltain politiikka Vietnamissa on yksinkertainen j a selvä.
Sillä on kolme tavoitetta."
Lainaten edelleen Harrimanin lorua. Vapaa Sana kirjoitti toimi-tuspalstoillaan
näistä jenkki-imperialistien "tavoitteista" seuraavaa:
"Ensimmäiseksi aiomme seistä EteläVietiiamin kansan kanssa te­kemämme
sitoumuksen takana, sitoumuksen, että se saa itse määrätä
omasta tulevaisuudestaan . . ."
Unhoittuikohan tässä mitään? Unhoittuiko esimerkiksi Yhdysval;
tain hallituksen pyhästi antama lupaus, että se "kunnioittaa" v. 1954
tehtyä Geneven sopimusta Vietnamin asioista? Vapaa Sana tietää,
että Harriman "unhoitti" puhua sekä Geneven sopimuksesta että siitä
tosiasiasta, jotta Vietnamin nukkehallitsijain j a Wasbingtonin välillä .
tehdyt "sopimukset' 'ovat samankaltaisia kuin ovat vatsastajapuhujan
Edgar Bergenin ja hänen puunukkensa Charlie McCartbyn ''palkka­sopimukset".
Mutta lehti vaikenee näistä tosiasioista kuin hauta ja
vätystelee sen sijaan Harrimanin selän taakse piiloutuneena jonnin
joutavia. •• •
"Toiseksi etsimme rauhallista ratkaisua", sanoo Vapaa Sana edel­leen
Harrimanin suulla, ikäänkuin Pohjois-Vietnamin pommitus ja
y l i 100,000 jenkkisotilaan kuljetus Etelä-Vietnamiin edustaisi erikois­ponnistelua
"rauhan hyväksi".
"Kolmanneksi yritämme auttaa parempien elinehtojen luomista
EteläVietnamin kansalle", sanoo Vapaa Sana kakistelematta; Harri­manin
suulla kaiketi todistaakseen lukijoilleen, että Etelä-Vietnamin
kylien ja niiden asukkaiden sekä riisipeltojen polt^minen napalmin
avulla, sekä ilmapommitukset etelävietnamiLaishökkeleitä ja niiden
rutiköyhiä asukkaita vastaan tuottaisivat ajan mittaan taloudellisen
hyvinvoinnin Etelä-Vietnamin väestölle! ,
Luonnollista on, että presidenttiJohnsonin "erikoisedustaja''yrit­tää
kuulijakunnalleen syöttää näinkin paksua pajunköyttä. Mutta,
miksi pitää Torontossa ilmestyvän suomenkielisen lehden varaukset­tomasti
tarjota tällaista hölynpölyä aivan toimituspalstallaan täkäläi­sille
kansalaisillemme, se käy sentään hieman yli ymmärryksen.
Tässä yhteydessä on syytä panna' merkille, että Suomen kansan
suuri enemmistö on tuominnut ja tuomitsee edelleen Yhdysvaltain
imperialismin sodan Vietnamin kansaa vastaan. Molemmat työväen­p
u o l u e e t— niin sosialidemokraattinen kuin kommunistinenkin puo­lue
ovat empimättä tuominneet jenkkjen sodan Vietnamin kansaa.
vastaan. Sama pätee työväenliikkeen muihin osiin nähden. -
Ja samaan aikaan, jolloin mr. Harriman puhui rumasta asiasta- .
kaunisteltuja satuja Turussa, antoi Suomen päaministen Johannes
Virolainen Neuvostoliiton hallituksen äänenkannattajalle Izvestijalle
lausunnon, jonka yhteydessä hän sanoi Vietnamin asiasta näin: "Suo­mi
on toistuvasti ilmaissut huolestumisensa Indokiinan sotilaallisen
selkkauksen johdosta, ja olemme todella vakuuttuneita siitä, ettei mi­tään
kansaa voida kukistaa väkivallan avulla."
Suomen lehdistö yleensä — äärioikeistonkin pysytellessä säädylii-syyssyistä
ja kansan yleisen mielipiteen johdosta melko vähässä mö-llnässä
— on tuominnut Yhdysvaltain likaisen sodan Vietnamin kan­saa
vastaan. Kun presidentti Johnsonin "lentävä lähettiläs" — hy­vällä
lapsella on aina monta nimeä -r- puhui Suomen vierailunsa yh­teydessä
kauniita sanoja vapaudesta j a viittasi siinä srhteydessä USAn
politiikkaan Vietnamissa, niin Vasabladet kirjoitti asiasta:
"Meidän korvissamme on karkeinta kyynillisyyttä, veristä pilk­kaa
kaikkea sitä kohtaan, mitä humanismi merkitsee, jos tässä, yh­teydessä
puhutaan taistelusta Vietnamin kansan vapauden puolesta,
kyynillisyyttä, jonka haluaisi uskoa kuuluvan menneisyyteen sivisty-,
neiden kansojen välisessä kanssakäymisessä.
"Minkä arvoista on se vapaus, jota Etelä-Vietnamin kansalle tar­joavat
sen nykyiset vallanpitäjät, kokoelma sortajia ja riistäjiä, jotka
ovat omaksuneet aikaisempien kolonisaattoreiden pahimmat puolet
ja joille kansan vapaus j a hyvinvointi ei merkitse rahtuakaan heidän
omien etuoikeuksiensa rinnalla. _—-——
" E i , tässä yhteydessä el voida puhua vapaudesta ja itsemäärää­misoikeudesta.
Mr. Harriman tietää erittäin hyvin, minkä tuloksen
vapaa kansanäänestys toisi Etelä-Vietnamissa — tässä on samottava
ilman sarvia ja hampaita, että kysymyksessä on suurvaltaintressien
yhteentörmäys, jossa Vietnamin kansa on uhrilampaana. Asia ei tute
lainkaan paremmaksi sillä, että sitä pönkitetään 'punakeltainen vaaraa-tyyppisellä
aatteellismoraalisellaalusrakennelmalla.
"On syvästi traagista, että kansa, joka kuitenkin on tehnyt niin
paljon vapauden j a demokratian puolesta, on tässä liittynyt kaikkiin
muihin kuin demokratian ja vapauden puolustajiin."
Näin Vasabladet. N i i n suhtautuu asiaan Suomen kansan suuri
enemmistö. Samanlainen käsityskanta valtaa jatkuvasti suurenevaa
jalansijaa myös tällä mantereella, niin tavallisen kansan keskuudessa
Yhdysvalloissa kuin täällä Canadassakin.
Kirkas totuus myös on, kuten Vasabladet aivan oikein toteaa,
että Harrimanin — ja hänen varjonsa — puheet Vietnamin kansan
vapauden j a demokratian puolustamisesta ovat "kyynillisyyttä, Jonka
haluaisi uskoa kuuluvan menneisyyteen sivistyneiden kansojen väli­sessä
kanssakäymisessä".
Jokainen taaplaa tietenkin tyylillään, mutta rohkenemme kuiten­k
i n uskoa, että moiset toimituskirjoitukset huonontavat-Vapaa Sanan
mainetta omien lukijainsakin keskuudessa.
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
TPyyriorSUlnian, Port Arthur, täyt­tää
maanantaina, syyskuun 2a päi­vänä
72 vuotta.
Betty Kopsala, Azilda, Ont., täyt­tää,
maanantaina, syyskuun 20 pnä
77 vuotta,
lÄariana Nevala, Niplgon, Ont,
täyttää keskiviikkona, syyskuun 22
pnä 71 vuotta.
YbdynupR sjikulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. ." - -
MIKSr 4 PH ¥UKKO?
: Amerikan gani^mäiiehtimtintenr
Aiuetilcaii IHevs. Öidld ( A M G )
Repbrteir-lehden toimitusldrjot-tukAMta:
"Neljänkymmenen tunnin työvii­kossa
ei ole mitään_pyhää — eikä
35 työtunnissakaan, missä se on
käytännössä — yhtään sen parem­min
kuin isoisän 60 tuntisessakaan
työviikossa ei ollut mitään pyhää.*
Näillä sanoilla ANG:n edustaja­kokous
vetosi 4-päiväisen, 2ff-tunti
sen työviikon puolesla, perustellen
sitä Amerikan työtätekevien lakkaa­mattomalla
taistelulla voidakseen
seurata ajan ja olosuhteiden kehit
tämiä muutoksia. ' ' :
Dmitri Gudkov:
Todellista yhteistyötä
Lännessä hellitään ajatusta, ettei
soisiaiististen maiden kesken voi ta­pahtua
pitkäaikaista lähentymistä,
että hiiden välisille valtiollisille
suhteille ovat ominaisia samat lain­alaisuudet
kuin kapitalistisillekin
maille. , Neuvostoliiton ja Tshekko­slovakian
väliset suhteet aivan yk-sinkertaisestt
kumoavat nämä haa­veet.,,
•;
On täysin luonnollista, että vapai­den
kansojen välisten suhteiden
muotoutuminen ja kehittyminen on
monimutkainen prosessi, josta ei
puutu vaikeuksia. Ovathan kysy­myksessä
aivan uudet, historiassa
aikaisemmin tuntemattomat kanso­j
en lähentymistiet Kompassina
näillä teillä on ilmeisesti vain yksi:
on yhdistettävä oikealla tavalla
huolenpito kunkin kansan hyvin­voinnista
erikseen ja huolenpito ko­ko
sosialistisen leirin mahdin kas­vusta.
Ja keskeisellä sijalla näissä
suhteissa on nähdäkseni taloudelli­nen
yhteistoiminta Neuvostoliiton
j a Tshekkoslovakian välinen talou­dellinen
yhteistyö kehittyy monia
eri kanavia. Tavaranvaihto on kas­vanut
todella merkittävästi. Tällä
NUOBISOKYSYMYKSESTX
Katsellessani tuossa vanhoja sa
nomalehtiä huomioni kiintyi Vapau­den
numeroon 72, missä oli julkais­tu
Känsäkouran pakina, jossa hän
ylistää nykyajan nuorisoa. Olen
suuresti eri mieltä hänen kanssaan.
Todellisuudessa nykysjan nuori­son
pitäisi olla paljon edellä j05
sitä vertaisimme omaan nuoruu
teemme, sillä kehityksessä on J a^
pabtunut meidän, aikanamme suur­ta
edistymistä.
Nyt on lapsilla hyvät koulut Ja
kodit, joita meillä el ollut, mutta
huorlsorikollisuus' on lisääntynyt
niin suuresti, että sanomalehtltie-dotukslssa
kerrotaan joka päivä
varkauksista. pankkiiryöväyksistä
j a jopa murhistakin. Nuoret tuhoa
vat omia koulujaan, yleisiä puistoja,
joita olemme ylläpitäneet suurin
veronmaksuin. Tytötkin joutuvat
suurilukuisesti lopettamaan koulun
käyntinsä siitä syystä, että ovat tu­lossa
äideiksi.
Tosiasia kuitenkin on, että työ
Iäistenkin lapsista on paljon saavut­tanut
huomattavan aseman oppinei­suutensa
ansiosta, mutta jos niin ei
olisi, niin silloin meidän kouluil
lamme el o l i s i mitään arvoa.
Seuratessani noiden englantilais­ten
pitkätukkaisten esityksiä teFe-
Visiossa ajattelin, että se oli tapah­tumassa
hullujen huoneessa. Vai
oliko kysymys siitä, että minä en
ymärrä taidetta?
Olen seurannut myös nykyisen
nuorison kotielämää. Siinä ilmenee
niin paljon, sanoisinko holtittomuut­ta,
että kehua sitä ei voi.
Syy on yhteiskunnan ja jos tilan­ne
sellaisenaan jatkuu, niin siihen­k
in tuo historiallinen tunnuslause,
että menneisyyden tiedämme, mut­ta
tulevaisuus on meille tuntematon
ja että mitä kylvämme, sitä myös
niitämme. Olemme osaltamme itse
syypäitä siihen, että näin tapahtuu.
J u u r i , lapsien ja nuorison elä­mään
meidän tulisi kiinnittaaä suu­rempaa
huomiota, sillä heistä riip­puu
tulevaisuutemme.
__.TIedäh, että se on vaikeata var­sinkin
kaupungeissa, muitta jos huo
miomme syyt, niin voimme korjata
ainakin omalta kohdaltamme.
Nykyaikaisessa liike-elämässä
näyttelee rahan hankkiminen niin
suurta osaa, että se on suurelta
osaltaan syypää tuohon rikolliseen
elämään.
N i in hyvä kulkuneuvo kuin auto
onkin, hiin se on suuri tekijä nuo­rison
keskuudessa tapahtuvaan elä­mään
monella eri tavalla. Ja sen
osuus aina vain lisääntyy. Sen
vuoksi joutuu syytönkin syyllisek­si.
.
Tarkoitukseni ei ole lähteä tuo­mitsemaan
nuorisoa vaan niitä te-kljöitä^
mitkä, johtavat tuohon ri­kollisuuteen.
Asiaan kytkeytyvät
koti, koulu ja yhteiskunnassa tar-peelliinen
huolto,-— l . S.
hetkellä se ylittää sellaisten pitkäl­le
kehittyneiden kapitalististen mai^
den kuin Ranskan ja Englannin vä­lisen
tavaranvaihdon,- Neuvostoliit­to
on ensimmäisellä sijalla Tshek­koslovakian
ulkomaankaupassa. Ja
Tshekkoslovakia puolestaan on toi­sella
sijalla Neuvostoliiton ulko­maisten
kauppakumppaneiden jou­kossa.
Neuvostoliiton ja Tshekkoslo­vakian
kauppavaihto kumoaa keksi­tyn
teorian siitä, että Neuvostoni^
ton ja sosialististen maiden väli­set
taloudelliset suhteet ovat mer­kittäviä
vain sodan jälkeisenä jäl^
leenrakcnnuskautena.
Neuvostoliitto toimittaa Tshekko­slovakiaan,
jossa on verraten vähän'.
hyötykaivannaisia, rautamalmia ja
öljyä, hiillä ja fosforiittljauhoa, sa­moin
lentokoneita, maatalouskonei­ta
ja koneistoja Itä-Sloväkiaan ra-kennettavaian
metallurgiseen teh­taaseen.
Tshekkoslovakia puolas­taan
antaa suurta apua Neuvpstq-liitolle
kemianteollisuuden kehittä­misessä.
Se myy Neuvostoliitolle
koneistot moniin kymmeniin kemi­antehtaisiin.
Tällaisesta yhteistyös­tä
hyötyy kumpikih osapuoli j a ko­ko
sosialistinen yhteisö. Missä sit­ten
ovat ne keskipakoisvoimat, jois­ta
lännen propagandistit puhuvat?
Neuvostoliitossa vierailee par­haillaan
Tshekkoslovakian puolue-ja
haliltusvaltuuskunta. Vierailun
aikana käytävien keskustelujen ai­heet
eivät luonnollisestikaan tule
iajoittumaah taloudellisen,, kulttuu­risen
ja tieteellis-teknisen yhteis­työn
ongelmiin Kremlin neuvotte­luihin
Qsaliistuyah valtuuskunnan
kokoonpano 'Osoittaa, että ulkopor
lilttislakaah kysymyksiä ei syrjäy-;
tetä ei myöskään kansainvälisessä
kommunistisessa liikkeessä vallit­sevaa
tilannetta. Näiden" kysymys­ten
pohtiminen tänään on eritylseri
välttämätöntä, onhan maailmassa
havaittavissa jyrkkää imperialistis­ten
hyökkäysvoimien aktivoitumis­ta.
Neuvostoliiton ja Tshekkoslova­kian
kansat tulevat yhdessä kamp­pailemaan
lujan rauhan ja kansojen
turvallisuuden puolesta.
Neuvostoliitolla bn runsaasti us­kollisia
ja luotettavia ystäviä. Arvo­valtaisen
puolue- j a hallitusvaltuus-kunhan
vierailu on selkeänä esi-merkkkinä
molempien maiden väli­sestä
lujittuvasta ystävyydestä. Sillä
on varteenotettava merkitys nykyi­sessä
kansainvälisessä tilanteessa.
Väitokset ä-tuntista tySpBlvää Vas­taan,
^ Daikä vaatimus kehittyi :75
vuotti sitten, ja sitä ennen 10-tiliii
;tiSta työplliväävastäan* eivät oUdot
'paljoakaan erilaisia siitä, rtillä nyt
perustellaan työviikon lyhehtäml-sen
vastustamista.
Kansakunnalle vakuutettiin sil-loi'n,.
että, sellaista uudistusta, seu
raisi taloudellinen perikato, että lii­ke-
elämä tyrehtyisi/ja että yleis­maailmallinen
laiskuus saisi siitä
innostusta! Niitä katastrofeja odo
tetaan yhä.
Eiliset liikkeet työpäivä^ lyhentä­miseksi
12:sta : tunnista : ja sitten:
10;stä tunnista, olivat todellakin
erilaatuisia kuin nykyinen kampan­ja
työviikon lyhenfämiijetaii. Silloi­sena
' päätavoittelena, oli]'työläi8en
vapauttaminen päivänm.ttaisesta s i ­donnaisuudesta
työhönsä niin, että
hän saisi vähän aikaa nauttia työn­sä
hedelmistä.
Automatisoinnin kehitys uhkaa
nyt heittää miljoonia työläisiä työt­tömiksi.
E^ktroonisel laitokset syö­vät
vilkottiiin 40,000 työmaata, ku
ten Automation and Employment
säätiön edesmennyt toinen puheen­johtaja
John Snyder sanoi lähes
kaksi vuotta sitten. "
Tämä huomispäivä on jo käsillä
sanomalehtiteollisuuden alalla.
Sanomalehtiyhtiöt vähentävät
suurin leikkauksin työvoimaansa tie
tokoneiden tullessa käytäntöön; siel­läkin
missä tämä työvoiman vähen
nys toteutetaan vähitellen eli nääm
nyttämällä, vähenevät työmahdolli­suudet.
Ainoastaan jakamalla koneiden
jättämiä lUitä ihmisille voidaan
välttää laajakantoinen työttömyys.
Valittavana on 28 tunnin työvlkko
10:lle hengelle tai 40-tunnin työ­viikko
7:lle hengelle, eikä mitään
työtä kolmelle.
Guildin (sanomalehtimiesyhdis­tyksen)
osastot taistelevat enem­mälle
kuin oman alan työläisille
vaatiessaan 28-t. työviikkoa,' He
taistelevat pitääkseen sanomalehti
teollisuuden ovat avoinna tuhansille
nuorille, jotka häluavat>päästä työ­hön
tälle alalle joka vuosi.
Kustantajat tulevat epäilemättä
sanomaan 28-tuntisen työviikon vaa­timusta-
utopiaksi".
Meidän ei tulisi masentui siitä.
Tämänpäiväinen utopia on huomis­päivän
asuinpaikka ja ylihuominen
kurjalistokörtteli.
tANNEN KällSl ^ATO:SSÄ\IA BSe:8$A
''NATO;S?<l>^ J(»)ej|ali|i^i^^ ^Ui^immm » y ^ l o f s a ovat
länsisaksalaiset kenraalit saavuttaneet melkoisen valta;aseman. Ameri­kan
Yhdysvallat on tukenut Bonnin pyrkimyksiä täälläkin samalla tavoin
kuin taloudellisellakin rintamalla. NATOrn moninkeskeisten ydinvoimien
perustamissnunnitehna tähtääkin juuri Bundeswehrin aseistamiseni
ydinasein 'kei^ii^^ortaiden kautta'. Ranska pelkää asemansa vielä heik-keneväii
enemmän, jos Bonnin sotapotentiaali voimakkaasti kasvaa.
Bonnissakin vaaditaan 'NATO:n kehittämistä' j a nämä .vaatimukset
tarkoittavat juuri em. suunnitelmien toteuttamista. Ranskan pyrkimyk­senä
nähtävästi on päästä jakamaan valtaa U S A : n ja Länsi-Saksan kanssa
hIATO:n jphtot>ortaassä.
En^lannia tahollal^an ei ole tervehditty tyydytyksellä Ranskan
pyrkimyksiä, sillä siellä tajutaan, että länsimaiden keskinäiset rislididait
heikentävät hiiden yhteistä voimaa, käytäntö onkin jälleen kerran^ osOi^
tanut, että kapitalistinen maailma jöufaiu tuon tuostakin .aikcarienristi-riitojemjceskelle
taistelussaan vallasta, j a vaikutuspiireistä." ; ;
— Uusi Päivä.
lUBimiuii
MIINAKAIYOJA ON
TiNtY L-SAKSASSA
Bonn. —: "Mllnakalvot^ joitä
on viime aijkoina ^oiatta Länsi-
Saksan j a Saksan demokraattisen ;
tasavallan väliselle rajalle Scbles-wig-
HoI«teInin alueeDe, on tarkoi­tettu
atomimiinpja varten, todet-tiin
Länsi-Saksan, paslfistijärjes-tön
näytteljm avajaisissa.
Bundeswehrin johdon suunnitel­mat
atomimiinavyöhykkeen muodos!
tamisesta Länsi-Saksan ja DDR:n
väliselle rajalle tulivat tunnetuiksi
viime vuoden joulukuussa. Laajan
Länsi-Saksassa j a ulkomailla synty­neen
vastalauseaallon vuoksi viran
omaiset kiiruhtivat silloin " k u m oa
maan" Frankfurter Algemeine-leh-den
julkaiseman tiedon. '
Kuitenkin jokin aika sitten vai
kutusvaltainen länsisaksalainen ai
kakauslehti Der Spiegel s^kä muut
läm^isaksalaiset lehdet julkaisivat
jälleen uutisia siitä, että Schleswig-
Holsteinin alueella Läueburgin
ympäristössä jatketaan "miinakal-vojen"
rakratamista. Lauenburgin
pormestari Frank on kertonut, että
"miinakalvoja" oli rakennettu jo
Elben yli johtaville silloille. Sitä
paitsi samanlaisten kaivojen raken
nustöltä on suoritettu myös. Lauen­burgin
alueen teillä^ hän sanoi.
Jietysti Länsl-Sfaksan puolustus-
I; I •
ministeriön tilauksesta suoritettavia
*'milnakaivojen" rakennustöitä teh­dään
.syvässä salaisuudessa. Schles-wig-
Holsteinin pääministerin Lem-ken
ilmoituksen mukaan hän ei ole
viime, aikoihin asti tiennyt lain­kaan,
sellaisten "kalvojen" raken­tamisesta.
Bonnin lehdistö on kertonut liitto-päiväedustajan
Baaden sanoneen
KieUssJi, että "puolustusministeri
von Hasselin vakuuttelut siitä,, että
kaivot tarpeen vaatiessa täytetään
l a v a l l i s i l la - rä^iähidysalnellla, eivät
vastaa todellisuutta". Baade tähden­si,
että Schle&ivig Holsteinin väestö
elää nykyään "NA'rO:n strategian
muodostamalla kuolemahvyöhyk-keellä".
Panssarivaunuja
Länsi-Saksasta
Mynchen. — Ensimmäinen saksa­laisten
toisen maailmansodan jälkeen
omatoimisesti valmistama panssari­vaunu
Leopardi oli viime viikolla val­mis
lähtemään eräältä Mynchenissä
olevalta tehtaalta.
Bonnin puolustusministeriön edustai-ja
kertoi, että 1,500 Leopardi-tyyppistä
panssarivaunua rakennetaan 50 kappa­leen
kuukausivauhdilla.
•: Moskova;,—- Neuvostoliiton hal­litus
kääntyi uudelleen erittäin
vakavasti Intian, ja Pakistanin hal­litusten
puoleen kehoittaen niitä
tulen lopettamiseen ja rauhanneu­votteluihin.
Uiidessa kannanotos­sa
piirretään erittäin vakava kuva
tilanteesta, johon konfliktin laa­jentuminen
voi johtaa, ja syyte­tään
kolmansia voimia, jotka yl­lytyksellään
johtavat sen laajen­tumiseen.
Uuden kannanoton pääpaino on
kolmansien valtioiden toiminnan
arvostelussa. — On olemassa myös
sellaisia voimia, jotka yiittävät hyö­tyä
intialais pakistanilaisten suhtei­den
kärjistymisestä ja yllyttävillä
lausunnoillaan pyrkivät sotilaaUi-seh
konfliktin laajentamiseen. Täl­lainen
tapahtumien kehitys voi vain
huonontaa tilannetta ja johtaa ny­kyisten
tapahtumien laajentumisen
vielä suuremmaksi paloksi. Jos nain
käy, niin konfliktiin voi joutua mu­kaan
valtio toisensa jälkeen. Tämä
on vaarallinen näköala ja sillä voi
olla äärimmäisen vaikeita seurauk­sia
ei ainoastaan konfliktin alueella
asuville kansoille vaan monille muil­lekin,
sanotaan neuvostohallituksen
lausunnossa.
Koko maailman j a kaikkien val­tioiden
on varoitettava niitä val­tioita,
jotka yllyttävillä lausunnoil­laan
ja politiikallaan laajentavat
konfliktia/^^He ottavat samalla ras­kaan
vastuun politiikastaan. Yhdel­läkään
valtiolla ei ole oikeutta heit
tää öljyä tuleen. Täytyy pysähdyt­tää
tapahtumien; vaarallinen kehi­tys
ja palauttaa rauha Intian j a Pa-kistanin
rajoille, sanotaan uudessa
neuvostoliittolaisessa kannanotos
Eis8i^<nvelr julkaisee
miustebnatev^ksensai
New York. — Yhdysvaltain enti­nen
presidentti Dwight D. Eisen­hower
paljasti maanantaina härkin
neensa eroa jo vuonna 1957 saatu­aan
halyauskohtauksen.
Lääkäreiden määräyksiä uhmaten
hän päätti kuitenkin osallistua Pa­riisissa
pidettyyn NATOn kokouk­seen
osoittaakseen, että hän pystyy
jatkamaan tehtäviään.
. Entinen presidentti kuvailee
kamppäiiuaah terveydestä muistel
mateeksensa "Waging Peace, 1956
—196Ö" toisessa osassa, joka jul­kaistaan
tämän vuoden lopulla.
New York Times, julkaisi otteita
uudesta teoksesta maanantain nu­merossaan.
VON HASE O I K E U T E EN
K U N N I A N L O U K K A U K S E S TA
Bonn. — Bonnissa on sattunut
ennenkuulumaton tapaus liittopäi­vien
sosialidemokraattisen edusta­jan
Fritz Baaden haastettua halli­tuksen
virallisen edustajan valtio­sihteeri
K a r l Giinther Hasen oikeu­teen.
Joitakin päiviä sitten Baade
väitti, että kaivannot, jolta tehdään
Schleswig Holsteinissa valtateiden
läheisyyteen, varustietään mimoätuk-seila.
Eräässä lehdistötilaisuudessa
Hase "kumosi" Ba3cl'^° < ^usuhhon
sanoen, että se on "terveen järjen
vastainen'. Baade, jota näinollen
syytettiin;. valehtelijaksi nosti kun-nianloukkausjutun.
Baaden odottamaton aktiivisuus
huolestuttaa virallista. Bonnia. Oi­keudenkäynti
saattaa aiheuttaa epä­miellyttäviä
seuraamuksia yallanpi-täjille.:
Miinakaivantojen riakenta-minen
kuuluu osana miinakentän
rakentamista, koskeviin suunnitel­miin.
Ne puolestaan liittyvät Bun-deswehrin
ydinaselstautumissuunni-leimaan.
NsMÄirikbksia
tutkii^
Moskova. — Neuvostoliiton ulko­ministeriö
on lähettänyt Saksan
liittotasavallan suurlähetystölle noo­tin,
jossa vaaditaan asettamaan Län­si
Saksassa asuva Erwin Ernst
: Schiile vastuuseen sotarikoksista-
Tällä hetkellä Ludwigsburgin
natsirikoksia tutkivan keskusviras­ton
johtajana toimiva entinen Sak­san
armeijan sotilas SchUle on osal­listunut
neuvostoliittolaisen siviili­väestön
murhiin ja muihin rikoksiin
vuosina 1941—42 Novgorodin alu­eella
sijaitsevassa Tshudovon kau­pungissa.
Neuvostoliitto on; toimittanut to­distajain
kuulustelupöytäkirjojen
jäljennökset ja murhien tapahtuma­paikoilla
suoritettujen tarkastusten
pöytäkirjajäljennökset sekä näit­ten
paikkojen jkartat ja
valokuvat Saksan liittotasavallan v i ­ranomaisille.
PÄIVÄN PAKINA
"Rikollisuus on kuin paise Ameri­kan
kansoilla", lausui presidentti
Lyndon B. Johnson yiimeTviiköijar
puhuessaan rikollisuutta vastaan
taistelevan yleiskansallisen "komis­sion
jäsenille. "Se on uhkana ka-
"•"duillamme. Se heikentää kaupunke­jamme.
Se turmelee nuorisoamme
.. . ; Haluan tietää, miksi järjestel­mällinen
rikollisuus jatkuvasti kas­vaa
kalkista ponnisteluistamme huo­limatta."-:',:;.'
Tämä uutistieto tuli mieleen maa­nantaina
lukiessamme APn New Or­leansin
uutlstletoa, minkä torontojai-nen
aamulehti oli otsikoinut näin:
"Votttoilijat ja rosvot hirmu-pyörremyrskyn
kannoilla."
Todellakin, kaikki säädylliset ih­miset
"haluavat tietää", presidentti
Johnsonin lausuntaa lainataksemme,
mistää johtuu rikollisuus, mikä ei
sääli ihmisiä suurimman onnetto-muutensakaan
hetkellä, mieluimmin
käyttää sitäkin hyväkseen.
Kuten tiedetään, New Orleansin
seutu joutui Betsy-nirnellä tunnetta­van
hirmupyörremyrskyn eli hurri-canen
runneltavaksi. Vielä epätark­kojen
tietojen mukaan tämä Betsy
jätti New Orleansissa jälkeensä vä­hintään
50 kuollutta, ajnakin 25,000
-kodeistaan evakuoitua pakolaista ja
miljardiin dollariin nousevat omai­suusvahingot.
• '.
Mutta mainitussa APn uutistiedos-sa
kerrotaan kuitenkin maanantahia
pääasiassa niistä toimiienpiteistä, joi­den
avulla viranomaiset yrittävät es­tää
ihmiskärsimysten hinnalla suo­ritettavaa
voittoilua ja muuta ros-vousta.
Meille kerrotaan, että Betsyn tu­hojen
jälkeen vaadittiin siellä $1.00
gasoliini-gallonasta ja jäästä — kau­pungin
sähkölaitteet kun turmeltui­vat
— $5.00 sadalta paunalta. Tästä
huolimatta kaupungin pormestari
Schiro valitti, että jäitä kuljettavat
kuorina-autot tuntuvat mehevän ih­misasuntojen
ohi baareihin, mistä
saavat ilmeisesti vieläkin paremman
hinnan.
Yhtä säälimättömiä kuin nämä
volttoilijatkin, ovat avointa rosvaus-tä
tehneet piirit, joiden kontrollissa
pitämiseksi onnettomuusalueelle lä­hetettiin
viikon vaihteessa kansallis­kaartin
750 miestä. Näiden kansal-liskaartilaisten
tehtävänä on estää
hyljätyksi jääneiden kauppojen ros-vous.
Sunnuntaina oli kuulema van­gittu
10 rosvoa.
"Hahuitsin tkm", sanoi presi­dentti
Johnson, "miksi rikollisuus
jatkuvasti kasvaa . .
Me emme. suitdcaan voi siihen vas­tausta
antaa.
Mutta jonlainlaisen käsityksen
saamme j c o i t ^ a tästä ongel^iasta
jos vertaamme JSetsyn kannoOla voit
toilua ja munta rosvousta harjoitta­vien,
edesotlamisia., s4nok^mmie; nii.
hin. jotka volttoilevat esim. sotien
kustannuksella. "
Torontolainen. aamulehti, minkä
etusivulla kerrottiin suurin otsikoin
Betsyn karinoUla harjoitettavasta
voittoilusta ja rosyouksesta, oli fi-nanssiosastolla.
39: Uä sivulla, neljän
palstan otsikko, missä sanottim:
"Viikko metallialalla — Vietnam
jfi Kasbmii; hhmankorotusten ta-
. kana."
Yleisesti myönnetään, että sota on
suurin onnettomuus, mikä voi mitä
kansaa kohdata. .
Toisaalta tiodetaen, ottä hinnanko­rotukset
ovat hunajaa ja mannaa
liikemiespiireille.
Mutta Suuren Rahan lehtien toi­mittajille
ei ttile mieleenkään sellai­nen
kerettiläinen ajatus, että metal­lin
hinnan kohoaminn Vietnamin ja
Kashmirin sodan jdidosta olisi mi­tenkään
tuomittavaa. Päinvastoin,
siitä kerrotaan meille hyvänä ja ter­vehdittävänä
talousuutisena. Eikä ai­nakaan
Yhdysvaltain hallituksen toi­mesta
edes silmäkarvoja kohoteta
kun A P kertoo New Yorkin uutises­saan
(syysk. 13 p.) mm. seuraavaa:
"Kupari ja messinkiputkien, sekä
putkitustöissä. ilmastointi ja jäädy-tjrsalalla
tarvittavien tuotteiden hin­nat
nousivat lähes ^prosenttisesti
Yhdysvaltain miltei kaikissa suuren).
ntissa liikkeissä . . .
"Ne nostivat myös viemäri-, jäte-ja
ilmapakoputkieh hintoja 7%-pro-senttisesti
. T . Vietnamin tilanne se­kä
Intian ja Pakistanm kriisi ovat
kasvavana tekijänä maailman tiu­koilla
kuparimarkkinoilla . . .'•
: l^mä on. pankaamme uudelleen
mieleemme, "normaalista liiketm-mintaa",
vaikka kysymys onkin VMt-toilusta
ihmiskunnan suurimman on­nettomuuden,
sodan kustannuksella.
No, ihmekös se sitten on, että
voittoilijat jä muut rosvokoplat ahke­roivat
nopeasti rikastuakseen hirmu-pyörremyrsky
Betsyn kannoilla New
Orleansissa?
Mitä suuret edellä, sitä pienet par-kuen
perässä, kuten suomalainen sa­nanparsi
meille opettaa.
— Känsäkoura.