Vapaus, June 6, 1973

              EEC-sopimus jätettävä
allekirjoittamatta ~ SKDL
Helsinki. — SKDL :n eduskuntaryhmä vetosi viime keskiviikko­na
pääministeri Kalevi Sorsaan^ jotta EEOsopimus jätettäisiin sol­mimatta.
EEC:n ulkopuolelle jäämisestä koituvat haitat ovat huo­mattavasti
vähäisemmät kuin sopimuksen aiheuttamat kielteiset Seu­raukset,
korosti eduskuntaryhmä pääministerille.
Tässä suuressa ratkaisussa on asetettava etusijalle Suomen rau­hanpolitiikan.
Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden ja yhteistoi­minnan,
maamme kansallisen riippumattomuuden ja työväenluokan
etujen turvaaminen, korostivat ryhmän puheenjohtajat Paavo Aitio,
Anna-Liisa Tiekso ja Taisto Sinisalo pääministeri Sorsalle.
SKDL:n eduskuntaryhmä kääntyi pääministerin puoleen vaka­vasti
huolestuneena tuoreista lausunnoista, joista on käynyt ilmi,
että hallitus edelleenkin pyrkii kiireellisesti allekirjoittamaan EEG-soptmuksen.
Ryhmän kirjeessä-esitettiin laa
jasti, syyt, joiden vuoltsi kansan­demokraattinen
liike on koko ajan
rvastustanut EEC-sopimusta.
RISTIRIITA ITLKOPOLIITTI-SEN
LINJAN^ KANSSA
Sopimuksen solmiminen olisi
ensiksikin kohtalokkaalla tavalla
ristiriidassa Suomen ulkopoliittir
sen linjan kanssa, joka perustuu
yya-sopimukseen. E E C on ylikan­sallinen
talousyhteisö, jonka po­liittiset
päämäärät on sidottu
N A T O : n päämääriin. Suomen s i ­toutuminen
E E C : h e n vapaakaup­pasopimuksellakin
lujittaisi NAT-O
.a, kuten E E C : n johto on asian
avoimesti ilmaissut. Se vahvistai­si
Euroopan kahtiajakoa kärjis­tävää
blokkiutumista j a vaikeut-taisi
yleiseurooppalaisen, kaikesta
syrjinnästä vapaan taloudellisen
yhteistyön kehittämistä.
E E C diskriminoi kauppaa so­sialististen
maiden kanssa. Vapaa
kauppasopimus E E C : n kanssa s i ­toisi
Suomen ulkomaankaupan
yhä enemmän jo nyt yksipuoli­seen
ja tuontivoittoiseen länsi-kauppaan.
Se merkitsee kasvavia,
vaikeuksia kotimaiselle tuotanv
noUe j a työllisyydelle sekä vai­keaksi
muodostuneen ulkomaan-kauppatasevajauksen
entistä suu­rempaa
kärjistymistä .Työttö­myys
j a maastamuutto tulisivat
lisääntymään. Neuvostoliiton ja
muiden SEV-maiden kaupan
osuus maamme ulkomaankaupas­ta
edelleen vähenisi j a sen tasa^
painottava vaikutus kauppatasee­seen
supistuisi entisestään.
.Näin EEC-sopimus estäisi tasa­puolisen
kauppapoliittisen kehi­tyksen
sekä itään että länteen:
Lähettäkää
erikoisonnittelunne
GSJ:n j a S G A U L : n
Jtulttuuriväen yhteiselle
SUURJUHLALLE
jota. tänä vuonna vietetään
Sudburyssa j a Wanupissa!
Elokuun 3, 4 j a 5 päivänä vie­tetään
Sudburyssa j a Wanupissa
suomalaisen kultuuriväen vuotui­nen
S U U R J U H L A .
Vapaus ' ilmestyy erikoisena
S U U R J U H L A N U M E R O N A hei­näkuun
18 päivänä.
Valitkaa alla olevista onnitte-lumalleista
joko $3.00 tai $4.50
hintainen. Onnittelunne voitte lä­hettää
maksun kanssa Vapauden
konttoriin tai antaa paikkakun­tanne
asiamiehille.
P A R H A I N T A ONNEA J A
MENESTYSTÄ
kulttuuriväen vuotuiselle
SUURJUHLALLE!
(Nimi)
(Osoite)
H I N T A $3.00
Parhaimmat
onnittelumme
yhteiselle vuotuiselle
SUURJUHLALLE!
Jlauskaa juhla-aikaa
kaikille!
H I N T A $4.50
Liittykää satojen ja tuhJ^nsien^
, onnitelijäin joukkoon!
Vajiaus Pttbijshtn?
Cqinpany tinified
Box B?;, , Sudbury, OnlMio
Suomen talouselämän yksipuoli­nen
sitominen länteen johon so­pimus
johtaisi, vähentäisi maam­me
kauppapoliittista riippumat­tomuutta
j a toimintavapautta ko­rosti
S K D L : n ryhmä.
SEV-SOPIMUS EI O LE
V A S T A P A I N O EEC:lIe
On viitattu siihen, että puiteso­pimus
S E V :n kanssa olisi jonkin­lainen
vastapaino EEC-sopimuk-selle.
Näinhän asia ei ole. Puite:
sopimus S E V : n kanssa ei koske
lainkaan tullijärjestelyjä. Mutta
vapaakauppasopimus E E C : n kans
sa tulisi vaikeuttamaan SEV:in
puitesopimuksen avaamien talouv
dellisten yhteistoimintamahdolli-suuksien
toteuttamista.
Ns., suojalait - eivät..myöskään,
pystyisi estämään EEC-sopimuk-sen
vahingollisia seurauksia. E-.
EC-sopimuksen sisältö on avoi­messa
ristiiridassa -• suojalakiesi-tysten
sisällön kanssa ja saattaa
voimaan toisenlaisen kansainväli­sen
käytännön mahdollisista suo-jalaeista
riippumatta.
U L K O P U O L E L L E JÄÄMISEN
H A I T A T V O I D A A N K O R V A TA
E E C : n ulkopuolelle jäämisestä
koituvat haitat ovat huomatta­vasti
vähäisemmät kuin sopimuk­sen
aiheuttamat kielteiset seui-raukset.
Tullimuurien tuomat menetyk­set
voidaan korvata lisäämällä
jälkeenjäänyttä kauppaa ja. muu­ta
taloudellista yhteistyötä Neu­vostoliiton
jä muiden SEV-mai­den
kanssa. EEC-sopimuksen a l ­lekirjoittamatta
jättäminen ei
merkitse kaupan ja taloudellisen
yhteistyön loppumista eikä välttä­mättä
edes sen vähenemistä Län-si-
Euroopan maiden kansga.
Ilman sopimustakin Suomen
teollisuuden vahvat alat, erityi­sesti
puunjalostusteollisuusv pys­tyvät
pitämään lännen markkinat
ja laajentamaankin vientiä. Sa­malla
voidaan suojella j a kehittää
työvoimavaltaisia kotimaisia teol­lisuuden
aloja, joille EEC-sopi^
mus koituisi tuhoisaksi.
Entistä enemmän olisi kiinni­tettävä
huomiota niihin mahdolli­suuksiin,
joita kaupan j a talou­dellisen
yhteistyön kehittäminen
avaa vasta riippumattomuutensa
saavuttaneiden maiden kanssa.
Näin voitaisiin turvata Suomen
oma kauppapoliittinen riippumat­tomuus
j a toimintavapaus, moni­puolistaa
kotimaista tuotantoa,
turvata työllisyys j a toimeentulo
maamme työtätekeville omassa
maassamme, niin että suomalais­ten
työläisten ei tarvitse lähteä
siirtotyöläisen epävarmoihin oloi­hin.
k:
m
mmm
Yhdysvaltain . uusi oikeus-minisleri
Elliot Hichardson
sai edeltäjältään "perin­nöksi"
Watergale-skandaa-lin
käsittelyn.
Turskasodassa on
Moskova. — "Pohjois-Euroo-pan
Nato-maiden laajoille kan­salaispiireille
käy yhä" selvem­mäksi,
että pienten maiden Pob-jois-
Atlantin liiton jäsenyys ei
suinkaan lujita niiden turvalli-suutta",
kirjoittaa toukok 30
onä Pravda kommentoidessaan
Islannin ja Iso-Britannian välis­tä
konfliktia, joka on syntynyt
saarivaltakunnan rannoilla har­joitettavan
kalastuksen ympä­rille.
Artikkelin kirjoittaja Juri Kuz­netsov;
tähdentää, että tämä kon­flikti
on viime aikoina saanut po­liittista
väriä. Islanti on ilmoitta­nut
harkitsevansa onko sillä syy­tä
jatkaa Nato-jäsenyyttään. Täs­sä
yhteydessä Naton johtopiirejä
huolestuttaa , ennen kaikkea liiton
asemien selvä huonontuminen stra­tegisesti
niin tärkeällä Pohjois-
Atlantin saarella;. :
Kuitenkin monien Nato-maiden
lehdet yrittävät näinä päivinä kär­jistää
konfliktia. Näiden lehtien
lausuntojen perusteella niitä huo­lestuttaa
etupäässä S9 piirre kon­fliktissa,
että se on osoituksena
Naton sisällä havaittavista tuntu­vista
eroista eräiden Naton johta­vien
valtioiden ja liiton pienten
valtioiden välillä, joiden suhteen
Naton johtopiirit pitävät mahdol­lisena
turvautua, uhkaamiseen ja
kiristämiseen. Tässä yhteydessä
muistuu mieleen myös Naton stra­tegien
lakkaamaton kiristys muita
Pohjolan Nato-maita kohtaan.
Naton sisäiset ristiriidat, jotka
purkautuvat vaarallisina konflik­teina
uhikaavat tämän alueen kan­sojen
etuja.
KOKi tehtävät pitäisi siiH^ Unescdlie;
TUL:n tulevaisuus valoisa - Ele Alenius
Helsinki. — (KU) — SKDL-.npuheenjohtajac kansanedustaja Ele
Alenius arvostelee voimakkain sanoin Kansainvälisen Olympiakomi­tean
epädemokraattisuutta sekä vaatii, että kansainvälisten urheilu-suhteiden
hoito pitäisi ''meidän maassamme antaa demokraattisesti
kontrolloidulle valtiolliselle elimelle.
SVUL:n porvarillinen luonne näkyy hänen mielestään juuri
siinä, ketkä tuota järjestöä ja sen erikoisliittoja johtavat sekä sen
toiminnasta muutenkin. Tällä hetkellä Alenius näkee tärkeimmäksi
tehtäväksi työläisurheilun eheyttiimisen saralla TUL:n' toiminnalli­sen
ja aatteellisen lujittamisen. .
Juuri tällä hetkellä on erityi-^
sen ajankohtainen presidentti
Kekkosen pari vuotta sitten te­kemä
ehdotus olympialaisten
siirtämisestä^Unescolle. Äsket­täin
on myös Rene Maheau,
Unescon pääjohtaja arvostellut
ankarasti kaupallista huippu-urheilua
ja* epädemokraattista
KOKraa. Yhdyttekö tähän ar­vosteluun?
— Urheilun demokratisoiminen
sekä kansallisesti että kansainvä­lisesti
on tärkeä tavoite. Kansain­välinen
olympiakomitea jos mi­kään
on epädemokraattinen, itse
itseään täydentävä elin, jossa
vain osa olympiakisoihin osallis­tuvista
maista on edustettuina.
Olympiakisojen järjestämisen, siir­täminen
UnescoUe.olisi askel kan­sainvälisen
urheilutoiminnan de­mokratisoitumisen
suuntaan. Suo­messa
kansainvälisten urheiUisuh-teiden
hoito tulisi siirtää demo­kraattisesti
kontrolloidulle valti­olliselle
elimelle.
— Huippu-urheilusta on kehit­tynyt.
eräänlaista liiketoimintaa j a
siinä on kielteisiä piirteitä, joiden
poistamiseen on pyrittävä. Yhteis
kunnan tulee urheilua tukevissa
toimenpiteissään panna pääpaino
liikuntamahdollisuuksien luomi­seen
mahdollisimman, suurille jou
koille. . . •
Onko S K D L :n eduskuntaryhmä
valmis tukemaan ponnisteluja,
joiden mukaan pyrittäisiin jaka­maan
urheilumäärärahat yhteis-i
kunnan todellisten voimasuhtei­den
mukaisesti?
— Urheilumäärärahojen jaka­minen,
järjestöille yhteiskunnan-todellisten
voimasuhteiden mu­kaan
olisi oikeudenmukainen läh­tökohta.
urheilun aatteellisen j a kulttuu­risen
aspektin?
— Työväen urheiluliike on laa­ja
yhteiskunnallinen liike, yksi
työväenliikkeen osa, j o n k a tehtä­vänä
on kasvattaa luokkatietoisia
henkisesti vireitä j a fyysisesti hy­väkuntoisia
ihmisiä. Tämän teh­tävänsä
se voi toteuttaa vain yh­distämällä
liikunnan aatteelliseen
työhön j a laaja-alaiseen kulttuuri­toimintaan.
Oletko tulevaisuuden suhteen
optimisti vai pessimisti?
. — Työläisurheilulla on tulevai­suus
edessään, sillä uuden sosia­listisen
yhteiskunnan liikuntakult
tuuri rakentuu juuri niille arvoil­le,
joita työväen urheiluliike por­varillisessa
yhteiskunnassa edus­taa..
• • •
Kei'kd-viito, kesäk. 6 p, — Wed.; June- 6,1973
iiiiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiHiiiiiiiiiniiiiiiiiiiitiiiliuiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
SUOMEN UUTISIA
Helsinki. _ (Suöjni-SeuTa) —
;#3Mf§|feM
katosr,: toTikokuun;^26v päiyäJa';?;?^^
Norjan työväen­puolueen
kokous
Oslo. — Täällä on päättynyt
Norjan suurimman puolueen^ op­positiossa
olevan työväenpuolueen
edustajakokous. Sen ulkopolittisia
kysymyksiä käsittelevässä päätös­lauselmassa
ilmaistaan tyytyväi­syys
Euroopassa tapahtuvan jänr
nityksen lievenemisen ja . yleiseu­rooppalaisen
turva- ja yhteistyö­kokouksen
valmistelujen johdosta.
Puolueen, puheenjohtajaksi valit­tiin
edelleen Trygve Bratteli.
SKDL-ryh
Helsinki: — (KU)— S.
eduskuntaryhmä kaatoi -.määrä-vähemmistöllään
. keskiviikkona
. ...»
eduskunnassa markkinahäiriö-lain,
joka liittyy EEC-kynnys-taeiksi
mainittuun nippuun. Sa­malla
SKDLn edustajat ilmoit­tivat,
että ryhmä suhtautuu
kielteisesti kaikkiin muihinkin
kynnyslakeihin, jotka tulevat
eduskunnassa ratkausuun syksyl­lä.
• Markkinahäiriölain kumoutumi­nen
ei vaikuta suomalaiseen työ­hön
ulkomaisen kilpailun kourisr
sa sillä voimasäa oleva laki polku­myynnin
estämisestä antaa viran­omaisille
mahdollisuuden rajoittaa
halpaa tuontia samoin kuin mark-klnahäiriölaki
olisi tehnyt siinä
muodossa, miikä; oli-jo eduskunnas­sa
vahvistettu, totesi Osmo Kock
(kd). .
Kansandemokraatit olivat lain
toisessa käsitt^IysaH.esittäneet sen
laajentamista todelilselcsl ulko­maankauppaa
sääteleviksi laiksi,
jTfiutta enemmistö oli torjunut muu­tokset.
Lain jäädessä nyt lepää­mään
y l i vaalien saa hallitus tilai­suuden
antaa eduskunnalle parem­man
esityksen, totesi Kock keskus­telussa
ennen ratkaisevaa äänes­tystä.
. .•
Äärioifeeistol osoitti suurta ärty-mystä-
heti kun L a u r i Kantola Os­mo
Kockin kannattamana oli teh­nyt
esityksen, ettei -markkinahäi-riölakia
julisteta kiireelliseksi. Y l ­lättävänä
piti myös ministeri Esko
Niskanen sitä, että markkinahäi-riölaki
kaadettiin .vaikika jo aiem­min
oli ollut selvillä, että S K D L : n
ryhmä ei hyväksy kynnyslakinip-
Dua.
Israel ja Syyria
vaihtoivat vankeja
Tel Aviv- Syyria vapautti
maanantaina 3 israelilaista lentä-.
jää, jotka ammuttiin alas Syyrias­sa
viimeksikäydyn sodan aikana.
Samalla Israel: luovutti 6 syyria­laista
upseeria ja 41 sotilasta.
SVULrko TYÖLÄISTEN
URHEILUJÄRJESTÖ?
SVUL väittää,: että juuri sen.
jäsenistöön kuuluu suurin osa
Suomen työläisurheilijoiata. Onko
S V U L siis työläisten urheilujär­jestö?.
— Kyllä S V U L erikoisliittoineen'
edustaa porvarillisuutta tässä yh­teiskunnassa,
olkoonkin että por­varillisten
seurojen jäseninä on
myös työläisiä. S V U L : n porvaril­linen
luonne näkyy sen toimin-,
nassa ja kannanotoissa sekä sinä
ketkä S V U L : o a j a sen. erikoisliit­toja
johtavat;
: — Pidän itsenäistä työväen
. urheiluliikettä aivan välttämät­tömänä
j a perusteluina v i i t t a an
S K D L : n liittohallituksen äskei­seen
kannanottoon, jossa sano­taan:
"Työväenluokka ja muut
työtätekevät väestöryhmät tar^
vitsevat myös liikuntakulttuu­rin
alalla oman järjestön, joka
taistelee työtätekevien oikeuk­sista,
kasvattaa nuorisoa työ-viienluokan
maailmankatsomuk
sen hengessä j a tarjoaa työtä­tekeville
mahdollisuuden moni­puoliseen
kulttuuri- j a liikunta­toimintaan
sekä edistiiä työ­väenliikkeen
tavoitteiden mu­kaisen
liikuntapolitiikan toteut­tamista
yhteiskunnassa."
Entä millä tavoin työläisurhei-lua
voitaisiin nopeimmin eheyt­tää?
— Työväen urheiluliikkeen
eheyttäminen on vaikea tehtä­vä,
sillä sosialidemokraattien
keskuudessa on havaittavissa
selvästi kahdenlaisia mielipitei­tä
työväen urheiluliikkeen itse­näisyyden
suhteen. Kansande­mokraatit
eivät voi missään ta­pauksessa
suostua sellaiseen
työväen urheiluliikkeen - yhdis­tämiseen
mikä samalla vaikka­pa
vain osittain merkitsisi su­lautumista
porvarillisiin Uittoi­hin.
Tällä hetkellä näen' tär­keimmäksi
tehtäväksi T U Lm
toiminnallisen j a aatteellisen l u ­jittamisen.
, ,
TYöLÄISURHEILUN A A TE
J A T U L E V A I S U US
Miten tärkeänä koette työläiö;
Virhearviointi
vei talvisotaan
H e l s i n k i — Ennen talviso^
taa Neuvostoliiton kanssa käymis­sään
neuvotteluissa Suomi halusi
pelata vain upporikasta tai ruti^
köyhää. Tähän asennoitumiseen
vaikutti eettisten näkökohtien ohel­la
tilanteen kohtalokas väärinarvi-ointi.
Vielä maaliskuun alussa 1939
olisi voitu saada' Neuvostoliitolta
vaslamyönnytyksia j a Suomi olisi
voinut tehdä turvallisuuspoliittisten
tavoitteiden kompromissiin tähtää­viä
aloitteita, totesi valtiotieteen
tohtori Juhani Suomi Tampereen
Paasikivi-seurassa pitämässään e-sitelmässä
talvisodan taustasta.
Suomi edelleen valmis
vastaamaan turvakokouksen
isännyydestä
Suomen maihdoUisuudet saada
toimia Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyökokouksen (Etyk) kaik­kien
kolmeni vaiheen..isäntämaana
näyttävät vahvistuneen Espoon Di­polissa,
missä kokouksen monen­keskisiä
valmisteluja. jatketaan
vielä muutaman viikon ajan.
Turvakokouksen ensimmäinen
valhe — 32 Euroopan maan sekä
Yhdysvaltain ja Canadan ulkomi­nisteriöiden
kokous — aloitetaan
joka tapauksessa Helsingissä' joko
kesäkuun lopussa tai heinäikuun
ensimmäise'.{äi .viikolla. Ensi syk­syksi
kaavaillun toisen vaiheen
isäntäehdokkaana on Helsingin l i -
säk-si myös Geneve, joskin: Helsin­gin
mahdollisuudet tuntuvat hie­man
paremmilta.
: Turvakokouksen kolmanneksi
vaiheeksi on suunniteltu osalli.stu-jamaideni
, huippuikokousta joka
.-saattaa toteutua ensi vuoden ke­väällä..
K i l p a i l i j aa ei huippukokouk
sen osalta Helsingillä ainakaan
vielä ole, joskin isännyys ratkais­taan
vasta turvakokouksen pääs­tyä
käyntiin.
Suomen Etyk-valtuuskuntaa
johtava osastopäällikkö Matti Tuo­vinen
toisti Dipolin täysistunnossa
25. toukokuuta Suomen aikaisem­min
esittämän tarjouksen, sanoen
täisenä yönä Naantalin satamaifc-/"t)\^^j)
Kaaosmainen tilanne alkoi hicr
man ennen puoltayötä -siiibä' kiui". '^-'V*', '
kolmeen matkustajalaivaan o l i pyiV/ -
kiitiässä; hoin matkiKrtaga^li
eneriimän kuin :tilat sälliyäti^??!(^iti)ii!
sin ärviört mukaan p pähim-^;
millään 2,000 ihmisen voima vaö-'
ten laivan laäkusiltaa. Sekasortoi-i .:
.nen tilanne kesti noin 2,5 tuntia.',
200—300 matkustajaa jäi iVi(it|:i|i
tämään: yötä Naantalin satama-'.
paviljonkiin. Peräti yksitoista .Iin- •
ja-autollistä .'pettyneitä m i •
jia kuljetettiin Tiirkuuh: Lukema­ton
määrä väköä lähti satamasta.'
takseilla ja, yksityisautoilla; Kökö.
kaaos, aiheutui siitä, että• vapiaÄ-;H
lippuja lienee liikkeellä varsin; l)al'-p
jon sekä .siitä, että nlonet muut-:; •
k i n olivat suunnitelleet laivaihät-kaa
juuri kaihden. kauhiih piyhän'
seutuun.
Suomalaisrakentajat '/'V'-":'i
jakoivat Kostamuksen työt.
:Neuvo3toaiiton puolella ofevahTi'.
Kostamuksen - ~ räutatecllisiuuskes-,p •
kuksen suomalaisista rakentajista
on: päästy ylöimielisyyteeri. Töi-;
den äikur on {eriää kiinni .Suomen-::;
jä Neuyostoliitori hallitusten'väli-v^
sestä puitesopimuksesta. Sekin U3-.
kotaan saatavan tänä kesänä.:,;;;
Tusinan verran suomalaisia r a - ^
kennusyrityksiä on jakanut Kosr^
maamme olevan valmis toimimaan I itamuksen rakennustyöt omassa
Keväällä lj930 suurlähettiläs Boris
Steinin kanssa käydyissä neuvotte­luissa
suomalaiset kieltäytyivät to­dellisista:
ja jotakui • merkitsevistä
myönnytyksistä yhta-- johdonmukai­sesti
kuin edellisenä vuonna Järi­sevin
kanssa keskusteltaessa. Helsin­gissä
uhkottiin että kysymyksessä
oli Neuvostoliiton maksimiohjelma,
kun taas Neuvostohallitus katsoi esit­tävänsä
minimivaatimuksiaan.
: Tri Suomen mukaan maan ulkopor
liittinen johto teki kohtalokkaan vir­hearvioinnin,
kun se ei huomannut
Neuvcsloliiton aseman vahvistumista.
Tshekkoslovakian miehityksen jäl­keen
Englannin j a Ranskan Puolalle,
Romanialle j a Kreikalle antamat
turvallisuustakeet estivät Saksaa jat­kamasta
laajensmistaan ja toisaalta
länsivaltoja pysäyttämästä tätä laa­jenemista
ilman Neuvostoliiton kans­sa
tehtävää sopimusta.
Neuvostoliiton keväällä j a kesällä
länsivaltojen j a Saksan kanssa käy-miin
neuvotteluihin ajoi jokaista t ri
Suomen miedestä sotilaalliset ja
puolustukselliset intressit. Mitä n i ­menomaan
Neuvostoliittoon tulee,
sen päämäärä oli alusta alkaen sa­m
a — Saksan j a Neuvostoliiton väli­set
vyöhykkeen varmistaminen Tässä
Neuvostoliitto pääsi helpommin y h ­teisymmärrykseen
Saksan kanssa.
.Tämä sopimus antoi myöhemmin
länsivalloille mahdollisuuden hurs­kaiden
fariseusten l a i l l a lyödä rin­toihinsa
ja julistaa korkealla äänellä,
etteivät ne o l i s i olleet vabniita jät-lämään
Suomea ja Baltian maita
Neuvostoliiton etupiiriui. Luonnolli
sesti jätettiin mainitsematta, että
siihen oltiin periaatteessa valmiita,
totesi tri Suomi.- . .
— Suomen idänsuhteille tapahtu­nut
merkitsi erään vaiheen päätty­mistä.
Jo huhtikuussa 1939CSteinln
niatkustaessa Helsingistä Suomi oU
nienettänyt puhevaltansa. Ribben-trop-
sopimus merkitsi nyt tämän to^
siasian lopullista sinetöimistä. Syksyn
Moskovan-neuvotteluiäsa Suomella oli
kin sitten jäljellä' enää tinkimisen;
myöntymisen ja vaatimusten: torju­misen
vaihtoehdot; Tinkiminen ei
onnistunut myönnytysten tielle ei u s ­kallettu
lähteä. Kolmitnnen vaihto­ehdon
valitseminen o h i t t i kiistämät-'
tä rohkeutta, mutta tuskin ulkop*-'
llittista taitavuutta.
myös varsinaisen turvallisuusko­kouksen
(kaikkien kolmen vai­heen)
isäntämaana jos asianomai­set
hallitukset sen hyväksyvät.
Suurlauttoja
Ranskasta Suomeen
: Itämeren tähän mennessä suu-keskuudessaan
siltä varalta, että
puitesopimus tulee pian. Kostamus-hanke
on jo puolisen vuotta myö-;
hässä aikataulustaan. Kiperimmäk
si kysymykseksi on viime vaihees­sa
noussut hankkeen rahoitus, jon­ka
arvioitiin jo joiku vuosi sitten
nousevan kolmeen miljardiin mark-rimmat
autolautat on tarkoitus j kaan. Kostamus-hanke työllistää
nämä päiv;nä tilata Ranskasta, | alustavien arvioiden mukaan 2,
Nantesin telakalta. Silja Lmenkol-l 000—3,000 . suomalaista kymme-
TELA1KAA
VAPAUS
im
me osakasta. Suomen .Höyrylaiva
Oy, Bore ja Svea tilaavat kukm
yhden suurlautan tältä telakalta,
joka jokin aika sitten rakensi Sil­jalle
Aallottaren sekä Svea Regi­nan.
Tilauksen antamista ranskalai­selle
telakalle kotimaisten sijasta
on perusteltu, kiireellä saada aluk­set
valmiiksi! mahdollisimman no­peasti.
: Ensimmäinen kolmesta
.alulksesta on tarkoitus saada, lii­kenteeseen
vuoden 1975 aikana.
Suomen Pankki on myöntänyt va-iuuttaluvan
alusten ostamiseen.
Yhden aluksen hinta kohonnee lä­helle
100 miljoonaa markkaa.
"Kotimaisilla telakoilla on t i ­lauksia
niin paljon, ettei laivoja
olisi saatu tarpeeksi: nopeasti. Suo­men
Pankin mielestä Itämeren l i i ­kenne
on pyrittävä pitämään suo­malaisten
käsissä j a siksi laivojen
ostamista Ranskasta voidaan pe­rustella",
sanoi tri Jaakko Lassila
Suomen Pankista.
1,500 ylimääräistä
yritti kolmeen laivaan
Naantalin satamassa
• • Rauta-aidat kaatuivat, kylkilui­ta
murtui, perheenjäsenet joutui­vat
erilleen, seurueet hajosivat,
vaatteita repeytyi j a omaisuutta
neksi vuodeksi. . ; '
Valkolakkeja yli 22,000
Valkolakin saa tänä keväänä y l i
22,000 uutta ylioppilasta. Kevään
ylioppilaiskirjoitulksissa oli. yrittä-.
j:ä 28,000, joten no^n 4,000 rejputti.-
Reputtaneiden määrä on iähes
puolet pienempi, kuin viime vuon-:
na:- • •
Korkeakoulupaikan saa noin, jo­ka
toinen. Muitakin jatkomahdol­lisuuksia
. on, mutta opiskelupaik­koja
ei silti ole läheskään riittä­västi
verrattuna ylioppilaiden mää­rään.
Ylioppilastutkinnon lopetta­minen
ei ole nälköpiirissä aina­kaan
muutamaan vuoteen. Parast­aikaa
istuu tutkintojen suunnitte­lutoimikunta,
joka pohtii ylioppi­lastutkintoon
ja korkeakoulujen op
pilasvalintaan liittyviä kysymyk­siä.
Toimikunta jättää; mietintönsä
ensi vuoden maaliskuussa. .
Psalmit nykysuomeksi :
Uusii Psalmien kirjan suomennos
on ilmestynyt Nykysuomennoksen
tarkoitus on välittää psalmien m-'.
notelcstin sanoma ennen muuta
nuorille lukijoille. Käännösty&rÖTr
Vanhan testamentin heprealaises­ta
alkutekstistä laatinut Helsin­gin
yliopiston itämaisen kirjairsuu-»
den professori Jussi A r o . -
FINNAIRIIN
KEVÄT- JA KESÄHIKNAT
S U O M E E N
15 April—31 May I 01 June^
01 Sept.—31 Oct. I 31 Aagr.
$358
$33!)
?36C
S339
$370
$312
$312
437
418
439
416
455.
391
391
3 i : Match.
3S6 ,
•••4^'Vr,).i- -•••1-.'..: \,, \-
,, , . ,, „ ;?J,Si:%Vv-"'-':-^
Yllämainitut hinnat oikeuttavat 22—45 päiviin ole^(eI«lim;J3l«i^i^^
' Nuorisohinnat Torontosta HelslnMin $279:^-^''«''
•:i:^-'::-:V:^-;'yi ::^--r -v'>'^'J.---äjj^^
,':,•:':•;•• •, -vy. VI]M*j[(ÖMAISTH^
^ Kä.HtäUää hyviksi^ "Lentäldiii nyt — majKsdca* ^^0^-^ -
snunnitelmaamitie 10% kätem Ja loput so{pImtalcM!a; ^
•:--;-:::iKääntykää
NORTH BAY
SAULT STE MARIE
SUDBURY
THUNDER BAY
TIMMirfS
TORONTO
MONTREAL
Via NYC
--•''§^l^t.
8 King^i
Toron^
Piih: : < i i ti
< 1 » '"^ A'\iM
'p,:r
1 <j]'
mm
il' nt