Vapaus, September 30, 1965

              Sivu.2 Torstaina, syysk. 30 p.. — Thursday; Sept.-30,'1965
VAPAUS INDEPENDENT LABOR QRGAN :
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstabUshcd Nov. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N D MAt^AGEft: E. SUKSl
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D EDITÖRIÄVIB74.4Ä64 '
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdfcys by V«i»U8
Publishing Co. Linaitedi 100-102 Eltaa St. We5t, Sjjdbury, Ontario, Canada.
Mailing Addres8:'Box 69
Advertislng rat6s Upon a]n>Ucation. tni&siatloii «tfiobaise. ,
Authorized as second ciass^mafl by 41» Post iDf&« Öepar^ätent, O^amra,
and fldr paynient of postage In cash.
. , . n . . . , o M . . CANADIÄK LANGUAGE-PRFSS
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa 1 vk. $10.00, 6 kk. $p.26
3 kk. 2.75 Suonessa: 1 vk. 10J60. 6 kk. 9.75
Ajankohtainen^ tärkeä vetoomus
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Sudburyn kaupungin
pormestari Joe Fabbro lähetti maanantaina Ontarion päämi­nisteri
John Robartsille sähkeen missä suositellaan s6kä nik-keliteollisuuden
työläisten että, sudburylaisten liikemiesten
ja koko tämän kaupungin yhteishyvän nimissä,, jotta maa­kunnan
työsuhdelautakunta tekisi pikaisen päätöksen Ihcon
työläisten edustusäänestys-kysymyksestä.
Kuten tiedetään, Mine Mill unio suoritti parikymmentä
vuotta sitten, silloisissa olosuhteissa miltei mididottomana
pidetyn työn: se järjesti kaikesta vaJstarinnasta huoUmatta
nikkeliteoUisuuden työläiset. Se oli demokratian jsuuri läpir
murto sanan varsinaisessa merkityksessä silloisessa ••yhtiön
kaupungissa". Sitä seuranneet 17 vuotta olivat lisääntyvän
vaurauden ja hyvinvoinnin vuosia Sudburyssa. Työläiset sai­vat
nyt puhua vapaasti ajatustensa mukiaisesti. Heidän tyo-maaturvallisuutensa
parani jatkuvasti. Johtuen nimenomaan
Mine Millin toiminnasta Sudburyn kaupungin kesödnkertai-nen
palkkataso oli kolmisen vuotta sitten kolmannella sijalla
canadalaisten kaupunkien palkkatasoluettelossa.
Tilanne paheni kuitenkin jyrkästi kolmisen vuotta sitten,
jolloin terästyöläisten union johto sai hajoitus- ja valloitus-toimintansa
avulla, missä ei terästyöläisten varoja säästetty,
hyvin kyseenalaisissa olosuhteissa vain 15 äänen enemmistön
perusteella Incon työläisten edustusoikeuden. Siitä alkaen,
oikeammin jo terästyöläisten hajoitusryntäyksen alkamisesta
lähtien on tilanne jatkuvasti huonontunut. Työläisten unio-~
turva on työmaalla jatkuvasti heikentynyt. Kaivostyöläisten
palkat ovat jääneet, kiitos terästyöläisten union hajoitustyöl-le,
niin syvään kuoppaan, että sudburylaisten keskii&ertai-nen
palkkataso on vasta 15. sijalla Canadan kaupunkien
palkkatasoluettelossa! Ja kun kaivosmiesten palkat ovat jää­neet
syvään kuoppaan, se tarkoittaa liiketoiminnan hidastu­mista
eli pienempiä tuloja paikallisille liikemiehille. Kaiken
lisäksi tästä perusteollisuuden työläisten rivien hajoittami­sesta
on koitunut yleinen epävarmuuden ja pelon tunne. Tä­mä
kaikki on jo aiheuttanut niin vakavan tilanteen, että suuri
määrä tottuneita kaivosmiehiä perheineen on lähtenjrt muille
paikkakunnille, missä on tilaisuus saada parempia palkkoja
sekä mahdollisuus vapautua ainaisesta epävarmuuden ja pe­lon
tunteesta.
MINE MILLIN ANOMUS
••- Sudburyssa on kiteytymässä sellainen käsitys, että nyt
vallitsevaa epävarmuuden japelon tunnetta ei saada poiste­tuksi
muuten kuin nikkeliteoUisuuden työläisten rivien eheyt
tämisen avulla. Ja kaikki merkit viittaavat siihen, että se voi
tapahtua vain siten, että suoritetaan Incon työläisten keskuu­dessa
yleisäänestys siitä, minkä union he todella haluavat
edustajakseen..
Tässä mielessä on Mine Millin osasto 598 toimesta esitetty
jo viime toukokuussa Ontarion työsuhdelautakunnalle ano­mus
tällaisen edustusäänestyksen järjestämiseksi Incon työ­läisten
keskuudessa. Lain mukaan tällainen äänestys on jär­jestettävä,
jos ko. työalan työläiset sitä haluavat vähintään
45-prosenttisesti, kirjoittamalla edustusäänestystä vaativan
union jäsenanomuskortin ja maksamalla siitä $1.00 kukin.
Edustusäänestysanomuksensa yhteydessä Mine Mill esitti 7,-
214 jäenanomuskorttia todistukseksi siitä, että 49.5 prosenttia
Incon työläisistä on kirjoittanut Mine Millin jäsenanomuksen
ja haluaa siis tällaista edustusäänestystä.
Asian johdosta on pidetty useita kuulusteluja sellaisista
jäsenanomuksista, jotka terästyöläisten union johdon mielestä
ovat kyseenalaisia. Kaikesta huolimatta kuulustelujen päätyt­tyä
todettiin, että Mine Millillä oli 658 jäsenanomusta enem­män
mitä laki vaatii, tällaisen edustusäänestyksen järjestä­miseksi.
Mutta vaikka nämä kauhistelut päättyivät jo kolmi­sen
viikkoa sitten, eli syyskuun 9 pnä, maakunnan työsuhde-lautakunta
ei ole vieläkään tehnjrt päätöstä tämän edustus­äänestyksen
järjestämiseksi.
PORMESTARIN VETOOMUS
Tämä pitkä äänestyspäätöksen odotus on luonnollisesti
pahentanut edelleenkin muutenkin moraalikannalta huonoa
tilannetta. Nikkelityöläisten lisäksi tämän tilanteen tuntevat
rahakukkarossaan myös paikalliset liikemiehet, urakoitsijat
ja muutj joiden tulot ovat riippuvaisia siitä, kuinka hyvä osto­kyky
nikkeliteoUisuuden työläisillä on, ja kuinka luottamuk­sellisesti
he voivat työolosuhteittensa perusteella suurempia
ostoksia tehdä.
Tämä on se tilanne mikä on aiheuttanut suurta huolestu­neisuutta
kaupungin väestön eikä yksinomaa^ nikkeliteoUi­suuden
työläisten k^kuud^sa. Tämä on epäilemättä perus­syy
siihen, miksi poraiestari Joe Fabbro lähetti työläisten ja
koko kaupungin etujen kannalta lämpimästi tervehdittävän
vetoomuksensa siitä, että työstdidelautakunta tekisi ratkai­sunsa
mahdollisimman pian tästä äänestySanömuksesta.
PerusteUessaan vetoomustaan pormestari Fabbro sanoo
sähkeessään mm. seuraavaa: " . . . Minä haluan tehdä ehdotto­man
selväksi, että tällaisia voimakkaita henkilökohtaisia tun­teita
ei ole ainoastaan nikkeliteoUisuuden työläisiUä. Täysi
kolmannes tämän kunnan työvoimamäärästä on välittömästi
yhteyksissä kaivantotoimintaan. Mikä tahansa näiii suurta
väestöosaa koskeva ongeteia olisi kaikkien huolena, mutta
sen lisäksi se vaikuttaa myös koko yhdyskuntaan. liikemie­het
ja vapaiden arhmättieh harjoittajat, kauppiaat ja urakoit­sijat
tuntevat väiittömästi^k^
yoiniiin. Ne miehet muodostavat meidäh taloutemme ja kim-tanime
selkärangan. Näiden miesteh jä heidän perheittensä
lähtö pois rustaa kaupungilta aiTOkkiytä kansalaisia . . : se
vähieritää varojen sijoittamista asuniboihin ja ntuihin kiintei-mistöihin;
se vähentää palvelujen kysyntää. Lyhyesti sanoen,
sUlä on lamaannuttava vaikutus yhdyskunnaon elämän kaik-
••kiin'osiin. • \'
"Jokainen päivä jatkaa tätä epävarmuuden tunnetta . . .
S Y N T Y M Ä -
PÄiVlX
Laina TolÄWWn»^W|tters, Town-shipista;
«ölM. iö^räÄtalna,,
kuuii 27 pnä töy vuolta.
Aimo Mäki. Skead, OnttäyttBi
lauantaina; lokakuun 2 päivänä 50
vuotta.. ' .
,Iv«ti F i h ^ , Mokomon, Out,
täyttää: sunnuntaina, lokakuun 3
ppä 70 vuotta. * •
Leqipi lnäjali^ R:R. 3, Mevir Lis-kfe^
ird; Ohi., täyttää maakiantaina,
lokakuun 4 päivänä 80 vuotta,
.yiidyihhie sukulaisten ja tutta-vaih
onnentolyotuksiiii^
nm
Maaikitan lisnsSta
tANSKALAlSliXJB
LISÄVERO
LU^LIHAVjUUbESTA
Kööpenhamiiia; — Eräs siviili
insinööri tiedoittaa perustaneenpa
Tanskassa uuden, poliittisen puolu
^ n , minkä tavoitteena on lihavii^n
^Kansalaisten verottaminen, ja ehdo­tus,
että kaikilta julkisilta edustus
tehtäviin ehdokkaiksi asettuvilta
henkilöiltä vaaditaan älykkyyskoe. ^
Mainitun liikkeen perustaja, 39-
vuotias Ova Becker on tähän men
nessä puolueen ainoa tunnettu jä-
.sen.
ONKO ASEI8TARII8VNTA
NYKYÄÄN MAHDOLLISTA?
Yleinen aseistariisunta, mistä vai-tiomiehemme
puhuvat, on vain kan­san
pettämistä, sillä niin kauan
kuin tämä kapitalistinen järjestelmä
kansoja balUtsee, mitään yleistä
aseistariisuntaa ei niiden taholta
hyväksytä. Aseitten avulla ovat ka­pitalistit
yksilövallan saavuttaneet
ja sitä yUäpitäneet ja mitään todel­lista
kansanvaltaa ei oie olemassa
niin kauan kuin kansoja hallitaan
murha-aseilla. Sota-aseilla on kan­soja
alistettu ja ryöstetty niin kauan
kuin on historiaa kirjoitettu. Eivät­kä
ne sota-aseet kohdistu yksin­omaan
vieraitten kansojen alistami­seen,
vaan niillä hallitaan myös
omaa kansaa sen luokkavallan yllä­pitämiseksi.
Niin kauan kuin raha
on keinotteluväline. joudutaan sen
omistussuhteita ylläpitämään aseil­la.
Mutta me olemme lähestymässä
sitä ajankolitaa jolloin tuon järjes­telmän
täytyy muuttua tai hävitä
omaan mahdottomuuteensa.
Kapitalistiset maat eivät sovi kes­kenäänkään.
Niiden välillä on jat­kuvasti
ollut ryöstö^ ja valloitusso­tia
ja siinä tarvitaan aseita. Ylei­seen
aseistariisuntaan olisi voitu
helposti päästä ensimmäisen maa­ilmansodan
päätyttyä. Esimerldksi
Neuvosto-Venäjä ehdotti silloiselle
kansainliitolle tällaista aseistarii­suntaa.
Vielä parempia mahdolli­suuksia
siihen olisi ollut heti toi­sen
maailmansodan päätyttyä kun
sodassa hävinneiden täytyi antautua
ehdoitta.
Mutta ne valtiot, joissa sota-asein
ylläpidetään harvainvaltaa, pelkä­sivät
sitä, että jos aseista luovutaan,
silloin saavat kansat vapauden päät­tää
omista asioistaan. Vaikka kehi­tys
on mennyt liarppa-askelin eteen­päin
niin siitä huolimatta on edel­leen
pieni määrii upporikkaita ja
suuret joukot köyhiä ja köyhää
kansaa on pidettävä kurissa, tar­peen
tullen myös sota-aseiden avul-lai
jos halutaan harvainvalta säi­lyttää.
Tuon harvainvallan alaisuudessa
olemme astuneet atomivoimakau-teen
ja kukaan meistä ei tiedä, mi­hin
tämä aseistan tumiskilpailu
päättyy. Ja jos kansat eivät väsy
noiden sota-aseiden käyttöön, sil­loin
tuhoamme kaiken sen minkä
olemme työliämme luoneet ja myöt
itsemme, koko ihmiskunnan.
— J . S.
' ' m^^^'^^ taiöntre^i&liii^-
ien^ puiMn, . ryöstöstä . syytetty,
tieoir^es lemay, joka: kartuni ä-isiälsesti
vammasta v i i l t o sit-
, ^«n,;^li<;aiiia, kätkeiiyi vtiöae-p
i l j ä ^ Vtit^O^U M^anrä
ioo jalkaa köyttii, käsineet, veit^
ten. Ja rautasahan teriä.
Lemaya syytetään vuonna 1961
tapahiofUBesta -vNova Scotfan van­kin'
montrealttaiten haarakontto­rin
ryöttiSotL Bosvonstyön suorit-tajain
kiiUii j ö u ^ silloin vUmel-simpien
arviointien mokaan
|iSO0,00O^,060,000.
Lemay laskeutui viikko sitten tiis­taina
vankilansa seitsemännen ker­roksen
ikkunasta alas ja pakeni pai­kalle
varatulla autolla.
Pade-alue.on tAeriffi T. A. Bucha-nta
ilmoitti Lemayn yllämainitusta
"karkausvälinevarastosta" samassa
yhteydessä jolloin Umoitettiin. että
erästä van^värtijaa vastaan on
nostettu syyte lahjusten vastaan­otosta
Lemayh paon avustamiseksi
Tämä lautakunta aiheuttaa va­kavaa
vahinkoa Sudburyn ta­loudelle'
muodostamalla epä­varmuuden
tunteen missä asuk
kaat epäröivät finanssisuunni-telmia
ja tulevaisuuden sitou­muksia
tehdessään . . . Tämän
vuoksi minä pyydän rehdisti
teitä auttamaan meitä niin pal­jon
kuin voitte siinä, että lau­takunta
voisi tehdä ratkaisunsa
niin nopeasti kuin mahdollista"
Meistä tuntuu, että asia on
tässä pormestarin lausunnossa
esitetty ajankohtaisesti ja pai­kalleen
osuvasti. "
Pormestarin lausunto on eh­dottomasti
puolueeton kum­paankin
unioon nähden. Mutta
se on avoimesti puolueellinen
nikkelityöläisten sekä yleensä
Öudbuiyn väestön ja kaupun­gin
puolesta. Sellaisenaan se
palvelee oikeuden asiaa.
JCaksi muuta vartijaa on ailcai-senimin
erotettu toimestaan syytet­tynä
siitä, että he eivät ole ihnöit-taneet
viranomaisille samanlaisista
lahjuksista.
-'Häh (Lemay) käytU hyväkseen
kaikkia ° pakomahdollisuuksia — hä­nellä
oli ainakin kaksi vaihtoehtois­ta
suunnitelmaa", selitti sheriffi.
Yhtenä suunnitelmana oli kalte­rien
sahausaikomus, mikä Oli miltei
'^mahdotonv yritys. seUtti sheriffi.
Toisena suunnitelmana oli labjus-dperatio,
mikä lopulta onnistui.
Vanginvartija Harold Alger ja en­tinen
vairamles Earl Mixon erotet­tiin
toimestaan syytettyinä liomayn
paon avustamisesta — heille sano­taan
luvatun lahjuksena $35,000.
Maanantaina nostettiin lahjus­syytös
vankilan viidennen kerrok­sen
vanginvartijaa, 31-vuotiasta Pe­ter
Jaworskia vastaan. Lemayn
vankiselli oli viidennessä kerrokses­sa.
JawOrskia syytetään siitä, että
hän salakuljetti nylon-köyden, rau­tasahan
teriä ja muita pakovälinei-tä
Lema3ile.
Sen lisäksi on erotettu toimes­taan
vanginvartijat Donald McNel-iis
ja John Moore, joita sheriffi
syyttää siitä, että he eivät tiedoit-taneet
korkeimmille virkailijoille
lahjustarjouksista. Harold Algeria
syytetään siitä, että hän muutti Le­mayn
ensimmäisen kerroksen' sel­liin
ja jätti hänet sinne ovea lukit­sematta.
Myöhemmin on tutkimuksissa to­dettu
että Lemay nousi hissillä en­simmäisestä
kerroksesta käyttämät­tömänä
olevaan seitsemänteen ker­rokseen
— odotti siellä kunnes hä­nen
pakoautonsa tuli paikalle pi­meän
tultua ja laskeutui ikkunasta
alas.
Lemayn toisena pakosuunnitelma-
Raiiskafl kommunistit
tukevat Mitterandia
PariisL — Ranskan kommunisti­nen
puolue kannattaa tulevissa pre­sidentinvaaleissa
Francois Mitte-randin
presidenttiehdokkuutta. Tä­tä
koskevan päätöksen teki puolu­een
keskuskomitea käsiteltyään
pääsihteeri Waldesk Rochetin esit­tämän
poliittisen tilannekatsauksen.
Pääsihteeri Rochet tiedotti puo­lueen
keskuskomitean päätöksestä
lehdistötilaisuudessa.
Rochet ilmoitti, että Mitterandin
ehdokkuus luo edellytykset työväen­luokan
ja kaikkien demokraattisten
voimien liiton muodostumiselle de­mokratian
puolustamisessa ja yksi­lövallan
vastaisessa taistelussa.
«a - fiiieriffi Buchananin kerto­man
mukaan se, että hän sahaa sel­iinsä
ikkunaristikot poikki ja las­keutuu
sieltä hankkimansa köyden
avulla ikkunasta ulos.
Sheriffi sanoo, että .paon' avusta-mishommaan
epäillään liittyneen
muitakin. Hän vihjasi myös siihen,
että lisää pidätyksiä on odotetta­vissa.
Pankkirosvouksesta syytetyn 39-
yootiaan Leihayn arvellaan paen­neen
vaimonsa Lisen kanssa. Mi­tään
tietoa ei hänen nykyisestä olin­paikastaan
ole.- mutta poliisiviran­omaiset^
arvelevat hänen- poistu­neen
^Yhdysvalloista.
Lemay vangittiin toukokuussa
Fort Lauderdalessa. Fla: olleesta
huvipurresta RCMP:n levittämän
valokuvan ansiosta.
Lemaya syytetään siitä, että hän
johti rikoslligaa, mikä rosvosi ylem­pänä
mainitun pankin. Varmaa tie­toa
ei ole siitä, kuinka paljon ra­haa
ja arvopapereita joutui rosvo­jen
käsiin yksityisten pankkiloke­roista.
Arviot vaihtelevat, kuten sa­nottu.
$500,000 ja $4.000.000 välillä.
i i i i :
tm m
SOTAISTA VOineiOrrELUA 'fSSS INttAA JTAA" ' , '
". . . Mutta Helsingissä i l m ^ ^ S Suomcikmaa-niip^i^ii ]äSti ,Centi-hen
Maakansa) näyttää kuitenkin uii)iÖittaneen kaikki maailman öpahtiu-det
ja väärinteot nähtävästi Suomen kärsimiä öyöten,, sillä: lehtivoaJlt«^
jonnut äskettäin Länsi^aksassa pidettyihin parlamenttivaaleihin tavalla,
mikä on lievemmin sanoen X)mituista . . . Suomenmaa nimittäin -kirjoita
taa yllämainitiiista Vaaleista .,. . näin:
" 'Erbard (Länsi-saksan liittokansleri) on no\idattanut amerikkalais-ystävällistä
politiikkaa Adenauerin ranskalaisystävällisen suuntauksen
sijasta . . . Mr. Erhardin halUtuksen vaalien alla.toistama vaatimusi>c^
hallitus pitää kunni vuoden 1937 rajoista (ikäänkuin natsit eivät-öli^;
sotaansa hävinneetkään v-^ V;) oli idänsuhteiden hoidon kannalta ktdk-kea
muuta kuin viisas'." ]' '
"Siinä oli lohkaisua kerraksi suomalaiselta lehdeltä . : . NämSvtosi-asiat
suomalaisessa lehdessä unohdettiin,; kun syytettiin;^^!^
Utusta siitä, ettei se 'tunnusta muuta kuin vuoden 1937 rajat ; , :
"Sillä eihän suomalainenkaan sydäipessään tunnusta muuta -kuin
vuoden 1939 rajat." --- Kiviperän Pekka, Vapaa Sana, Toronto, syysk. 28
li. 1965. - — •
Dii
PANAMAN KANAVA-SOPIMUS
UUSITAAN
Washington. ^Yhdysvallat ja
Panama ovat päättäneet irtisanoa
vuonna 1998 solmitun Panaäidii
kanavaa koskevan sopimuksen jä
aloittaa neuvottelut uudesta sopi­muksesta,
Jossa huomioitaisiin
Panaman suvereenlsnns^iiylcyisel-lä
kanavavyöitjlckeellä, ilmoitd
presidentti Johnson viime per]im^
jantaina.
Presidentti sanoi televisiopuhees­saan,
että uusi sopimus voisi olla
voimassa joko ennalta määrätyn
ajan tai siiihen saakka kunnes uusi
kanava voidaan avata liikenteelle. ^
Presiden .ti sanoi, että Yhdysval­lat
aloittaa piakkoin tekniset tutki­mukset
uuden kanavan rakentami­seksi
Panaman poikki.
Presidentti sanoi, että puolitoista
vuotta kestäneissä neuvof.eluissa
"järkevän ja oikean ratkaisun'*' löy­tämiseksi
on päästy yksimielisyy­teen
seuraavissa kysymyksissä:
— Vuoden 1903 sopimus pure­taan.
— Uudessa sopimuksessa tunnus­tetaan
selvästi Panaman itsemäärää­misoikeus
nykyisellä kanava-alueel­la-
— Uusi sopimus solmitaan joko
määrävuosiksi tai siihen saakka kun­nes
uusi kanava avataan;
— Uuden sopimuksen tärkeänä
päämääränä on taata kunnollinen
poliittinen, taloudellinen ja sosiaa­linen
yhteistyö kanava-alueen ja Pa^
n.iman muiden osien viillä.
Presidentti tähdensi kuitenkin,
että amerikkalaiset joukot ja viran­omaiset
jäävät kanavasektorille uu­denkin
sopimuksen nojalla.
Dade-piirivankilan seitsemännen kerroksen vankisellin
ikkuna, mistä montrealilaisesta pankkiryöväyksestä
epäilty CJeorges Lemay pakeni puhdistustarkoituksessa
käytettävän vesiletkun avulla. Lemayn saaliiksi arvel­laan
Montrealissa joutuneen $500,000—$4 milj.
Neuvostojohtajat
vieraiksi Bumman
Moskova. — Neuvostoliiton kom-inunistipuolueen
ensimmäiinen sih­teeri
Leonid Brezhnev, pääministe­ri
Aleksei Kosygin ja presidentti
Anastas Mikojan ovat hyväksyneet
kutsun vierailla Burmassa. .
Asiasta ilmoitettiin julkilausu­massa,
joka julkaistiin lauantai-iltia-na
Burman vallankumousneuvoston
puheenjohtajan kenraali Ne Winin
kymmenen päivää kestäneen Neu­vostoliiton-
vierailun päätteeksi.
Julkilausumassa Neuvostoliiton ja
Burman johtajat ilmaisevat tyyty­väisyytensä
Intian ja Pakistanin
solmiman aselevon johdosta ja toi^
vovat tämän johtavan maitten kos­kisten
ongelmien rauhanomaiseen
ratkaisuun.
PÄIVÄN PAKINA
HAKEE, HAKEE, MUTTEI 50/5/.
Pienenä pojan nalliaisena jou­tui
allekirjoittanut, kuten ehkä
moni muukin suomalainen ihmis­taimi,
miettimään ja ihmettele­mään,
että mitä kummia tarkoite­taan
sanonnalla: "Hakee, hakee,
muttei soisi löytävänsä."
Selvisihän se lopulta, ja yksin­kertainen
vastaus siihen löytyikin,
kuten kaikin tiedämme.
Yksi tällainen "verkonpaikkaa­ja",
joka "hakee, hakee, muttei
soisi löytävänsä", on ilmeisesti
meidän jällituksemme. jota myös
hallitukseksi kutsutaan.
Kuten muistetaan, liittohallituk­sen
toimesta tiedoitettiin tässä joi­takin
viikkoja^itten oikein pasuu-nain
soiton säestyksellä, että nyt
lähtee köyhyys kiljuen koko Ca-nadasta.
Silloin aloitettiin "sota köyhyyt­tä
vastaan' ja tämän sodan lähim­pänä
tavoitteena on kurjien asun­to-
olojen korjaaminen.
- Monet meistä rauhaa puolusta­vista
ja sotaa vihaavista kansalai­sista
sanoivat, että liyvä on. Sota
köyhyyden poistamiseksi on sel­laista
sotaa, että sitä kannatetaan,
tuetaan ja autetaan; niin puolelta
kuin toiseltakin.
Mutta näyttää siltä, että tässä:
kään tapauksessa "ei väkisin met­sään
viety koira oravaa hauku".
Puhukaamme nyt suulla suu­remmalla,
ettei meitä voitaisi syyt
tää puolueellisuudesta tai jostakin
vieläkin pahenmiiasta. Lainataan
siis Ruth Worthin, Whitehorsesta,
torontolaiselle aamulehdelle syys­kuun
20 päivänä lähettämästä uu­tiskirjeestä,
missä meille kuva­taan
sikäläistä asuntopulaa näin:
"Samalla kun intiaanit asuvat
kurjissa hökkeleissä kolmen mai­lin
päässä Whitehorsesta, liittohal­lituksen
omistamat 134 asuntoyk­sikköä
ovat olleet asumattomina
viimeksikuluneet 15 kuukautta.
"Yleisten töiden ministeriön
edustaja James FuUerton sanoi,
että ' nämä asunnot annettiin
Crown Assets Surplus Disposal
'Corporationille (valtion ylijäämä­tavaroita
käsittelevälle yhtiölle)
14 kuukautta sitten . . . "Niissä ei
pitäisi todella kenenkään asua",
hän sanoi ; . "Mutta niissä on
kuitenkin sähkövirta, putkituslait-teet,
viemäripalvelut, öljylämmi-tyslaitteet.
kohtuulliset lattiat,
kcittiökaapit ja pyykinpesual-taat
. . .
"Intiaanikylässä, missä asuu
noin 40 perhettä, ei ole juoksevaa
vettä, ei putkitusläitteita," eikä
lämmitysvälincitä pqitsi puuheV
lat Useimmista kodeista puuttuu
sähkövalo, eikä sinne ole järjes­tetty
bussiliikennettä.;
"Intiaanien, joilla ei ole autoa,
täytyy kuljettaa ruokatavaransa
vuokra autolla. Useat naiset Ja äir
dit sanoivat, että he eivät halua
siellä asua, mutta se,on heille ai­noa
suojapaikka . . .
"Yukonissa toimiva Intiaaniasi-ain
osaston edustaja A. E. Fry
sanoi, että liittohallituksen tyhji­nä
olevia asuntoja voitaisiin käyt­tää
intiaanien asuntoina, mutta
hän sanoi sen johtavan (rotu)-
eristyfcsen vakiintumiseen, ellei
niihin rakennuksiin muuta myös
valkoihoisia . . ."
Mr. Fry oli myöntänyt pttei hän
ollut esittänyt liittohallitukselle
mitään ehdotuksia tai pyyntöjä
intiaanien kurjien asunto-olojen
korjaamiseksi ja Ruth Worth jat-
'kaa:
"Mutta-mr. Fry huomioi, että
jotkut intiaanit eivät ole valmiit
kantamaan ^Jällaisten laitosten
(asuntojen) asettamia vastuuvel-voUisuuuksia.
He voivat mennä
päiväkausiksi metsään ja niin jää­tyisivät
vesiputket . . .
"Vaikka hän ei vastusta sitä, et­tä
intiaaneille varataan normaali­set
kunnallispalvelut, mr. Fry sa­noi,
ne olisi varattava intiaaniper-heiden
yksilöllisen valinnan. pe­rusteella.
Hän aprikoi, että ovat­ko
jotkut heistä (ntiaaneista — K)
valmiit maksamaan kuukausimak-:
sut saamistaan palveluksista . . .
Hän myös sanoi, että intiaaneilla
tulisi olla oikeus pitää takapihan­sa
likaisina jos niin haluavat,
mutta tämä tekee vaikeaksi sijoit­taa
heitä alueelle, missä liittohal­lituksen
tyhjänä olevat talot
:ovat ." •,:\•^•:J•^.
Niin ori siis tämä juttu kiperä
ja kapera kuin pukin sai-yl
Liittohallituksen intiaaniasiain
viraston edustaja antaa ^ ^ i l l i s en
esimerkin siitä tekopyh^desti,
minkä perusteella tunnustetaan»
että jotakin olisi tehtävä intiaa­nien
aseman parantamiseksi, mut­ta
heti samassa hengenvedossa
esitetään se iänikuinen "mutta'*,
"mutta" mitään ei voida kuiten­kaan
tehdä joko sen, tuon tai tä­män
tekosyyn perusteella.
Ottakaamme nyt esimerkiksi. se
mahdollisuus, että intiaaniperhe
lähtee useita päiviä kestävälle
metsästysmatkalle. Mahdollisesti
niin voi käydä, mutta ^ t ä mah­dollista
on, että jotkut muut, jos
ei kukaan muu niin mr. Fry, kat­sovat
heidän asuntojensa perään
tämän muutaman päivän ajan.
Sama pitää ipaikkansa kautta
linjan.
Mutta yksi syy on silloin yhtä
hyvä kuin toinenkin, jos ei kerta
kaikkiaan haluta mitään tehdä in­tiaanien
avustamiseksi. Seurauk­sena
on, että intiaanit joutuvat
asumaan kurjissa hökkeleissä,
joissa ei ole sähkövaloa, ei juok­sevaa
vettä, eikä luonnollisesti
mitään muitakaan nykyajan muka­vuuksia.
Ja kaiken tämän rinnalla
on kivenheiton matkan päässä
liittohallituksen omistamia asun­toja
— peräti kaksi asuntoa jokai­selle
intiaaniperheelie, joista ön
kysymys — mutta ne pidetään kyl­millä
ilmeisesti mr. Fryn omakstt«
man käsityskannan mukaan, että
voivatko intiaanit makisaa säännöl­liset
kuukausimaksunsa?
- |[ienoa sotaa köyhyyttä vastaan
ja erikoisesti kurjien asunto-olo­jen
poistamiseksi! y
— Känsäkoura.
li'. m
•e
xi
•TT.
•J
•jr
MpM •HB Hi Hi mmm • H ••1 • i m • IB