1957-05-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^vu2 Lauantaina, toukok. 11 p/—Saturday, May 11/1957 VAPAUS (LIBQrtT} iDdepcDdent Xsbor Qrgaa of Ftanlah Canadian», En-taUlslud Nor. 6, 1917. AtitbortEed Bs eeeond dass mafl by the Poat Office DQ)aitineBt, Ottawa. Pitf>> lished ttaxice veekly: Tuesdays. Thorsdays «m Satunlaya Iqr Vapana Pnbltohfng Company Ltd., at 100-102 Elm 8 t W., Sudbuty.Ont., Canada. Tetepbonea: Boa. Office OS. *-*2ai; Editorial OffiM OS. 4>4289. Manager B. Suksi Edltor W.fachnid. ICaUing AOverttttng ratca npon appUeatfon. TiranalaBon fiee of cSiaiKe. TZLAtrSHIimAT: Canadaasa: 1 vK 7JOO e kk. 8.78 • ^fkk.aitt Vbdysvanolasa: 1 vk; «JOO 6 kk. 4J0 Suomeasa: 1 vk. «60 e kk. 4.76 ... ... 1917 Juhlavuosi — vuosikerta —-1957 * * it Äitienpäivänä 1957 ' Perinteellistä äitienpäivää vietetään toukokuun' toisena ; sunnuntaina tarkoituk^lla oscdttaa äideille iditollisuutta hei» dän rajattomasta hyvyydestään, huolenpidostaan ja hellyydestään. Äitienpäivä, jota ensi sunnuntaina vietämme, on saanut alkunsa täältä Pohjois-Amerikasta, kuten on saanut alkunsa juuri vietetty työväen kansainvälinen jiihla- ja mie- *leiiosoituspäivä, vappukin.. ** Suurella ilolla tervehdimme sitä tosiasiaa kun täkäläisten maanmiestemme keskuudessa - r - erikoisesti CSJ:n osastojen aloitteesta on järjestetty perhetilaisuuksien lisäksi myös yleisiä äitienpäiväjuhlia, missä lapset saavat tilaisuuden esittää «yfeieisen kiitöllisuudentuntonsa äideille ~ ja missä aikuisetkin voivat vaatimattomalla tavallaan ilmaista kunnioituk^ iensä jdko vielä eläville tai jo poistuneille äideilleen. Anta- .kaamme^^^^^^^t^ C5J:n osastojen ja muiden^ seurojemme järjestämille äitien-päiväjuhlille. Kunmoittaessamme äitejä, me kunnioitamme elämän antajia ja lasten onnen peräänantamattomia puolustajia. Täten 'klfhtyy Huomiomme pakosta myös elämän ja kuoleman — >{s^^ Jos kukaan^ niin juuri äiti :Mrsii siitä kun hänen kasvattamansa nuori mies ^^ri sotatantereille kärsimään ja kuolemaan. Suuria virtoja syntyisi niistä kyyneleistä mitä äidit d\^at nykyisen sukupolvemme aikana^v^ kah- ' d^ pienem- • mistä^sodista puhumattakaan. '' Jos siis mielintme äitien mieltä keventää ja heidän suurta hyvyyttään palkita, meidän yhteinen ja yJcsityinen velvollisuutemme on tehdä kaiken voitavamme sen hyväksi^ ettei äitien tarvitsisi enää milloinkaan itkeä sen takia, että 'heidän rakkaimpansa jouttivat sodan jalkoihiiL - Tieteen ja tekmikan valtavan suuren >kehity<ksen ^^osta tämä on^ .nykyoloissa entistä tärkeämpi seikka, sillä nyt keksityt ydinaseet^^^^^^u -polVia;'puhumattakaan siitä jos syttyisi sota-, missä näitä hirvittäviä, joukkotuhoaseita käytettäisiin kokonaisten kansa-kantknhäyi^ tämiseltti.' \ , , , ^ Tämän äitienpäivän huolestuttavana seikkana on se tosi- ,asla, että samalla kun valtiomiehet puhuvat rauhänrakkau-destaäri ja vieläpä ^)E«i!stariisumisestakin — varustelukilpailu jatkiiu antista Wimäperäisemmin. , Vaikka ihmiskunnan valtavan suuri enemmistö vaatii • atomi- ja vetypommin kokeilujen lopettamista sekä näiden joukkotuhoaseiden pannaan-julistamista ja hävittämistä —' -ydinaseita valmistetaan kuumeisella kiireellä varastoihin. -V Ja vaikkatieteen ja tekniikan Icehityiksenjohäo^teihmis^ ^kunnan edessä olisi- yleinen varaliisuuden suuri lisääntymi- . 7 nenj nykyinen varustelukilpailu vie ammottavaan kitaansa nW varat, joiden avulla voitaisiin ihmiskunnan hyvinvointia; .tuntuvasti lisätä. ' M tämä: Tekniikan ja tieteen nykyi- : sessä kehitysvaiheessa' ei ole enää muuta (tehokasta keinoa elämän Säilyttämiseksi kuin sotien lopettaminen. Ja sodan- ' vaara voidaan torjua vain siten^. että kansakunnat ryhtyvät tosimielessä kansainvälisten sopimusten perusteella vähentämään aseistusta yleensä ja lopettavat kerta kaikkiaan ydin- *;8fieiden kokeilut; valmistelut, ja varastot. ' ...^^^^^ »^^^ naiset yleensä ja 5 elflköisesti äidit vaatineet, kautta maailman aseistariisum ;^,.jä.ydinaseiden «kieltämistä. Tänä äitienpäivänä ja koko tämän ;^;kuluvan toukokuun siikana tulevat äidit kaikissa maissa ko- ;^Vrottamaan äänensä entistä voimakkaammin sotaa vastaan ja elämän säilyttämisen puolesta. Kaikki, jotka haluavat äitinsä muistoa kunnioittaa ja hä- ^nen suurta-huolenpitoaan muistaa, haluavat tänä äitienpäivä-vaatimukseen näiden ylevien ja läpeensä ' inhimillisten tavotteiden hyväksi. Ei-haliittua huolenjpitöa korkeasti oppineilta ihmisiltä "neuvoja", "ohjeita" ja "avuntarjouksia", joita ei ole pyydetty, ja joita ei kerta kaikkiaan haluta. V S' i V tällainen "avuntarjous" tapahtui Quebecin kau- ^.pungissa^ missä mainitun kaupungin lakimies, lakitieteen pro-i fe«ori L; J. Pigeon selitti "Industrial Relations" konVentiön-issa, että mUuh ohelia on lainlaadinnallista tietä pyrittävä sli- * hen, että voidaan lopettaa hallituksen mielivaltainen sekaan-— ^ tuminen työtaisteluihin. - ^ • . • ' Pinnallisesti katsoen tämä näyttää melko "viattomalta" ja, jopö toivottavaltakin toimenpiteeltä. Mutta kun seura<r , taan oppineen professorimme ajatuksenjuokstiavaihänpitem-mälle, niin silloin nähdään, että hänen tarkoituksenaan on työväen-liikkeen kahlehtiminen lain-laadinnalla. Häden selostuksensa mukaan bn tämän maan ammattiyhdistysliike tu-elossa eräänlaiseksi monopoliksi ja siksi on muka ammattiyhdistysliikkeen valtuuksia rajoitettava, kuten on rajoitettu pääoman monopolikehitystäkin. Tässä mielessä tarvitaan la-kiaj selitti oppinut professorimme edelleen, mikä määrää,mil-loin* voivat uniot lakkoutua ja milloin eivät. Ja että hänen tarkoituksensa tulisi täysin ynMnärretyksi V työnahtajapiireissä, professori Pigeon viittasi puheeissaan Yh-tfysivaltain pahamaine^ lakiin^ joka muun vTlisäksi säätää selvästi työnantajain edidcsi, että lidEon alkamis-vta on visseissä tilanteissa lykättävä 90 päivällä. i ^ ; ; * Professori Pigeonin esitykset eivät ole uutuudella'pilat- •hija^'sillä työväenliikettä on yritetty pakkopaitaan seh perus-taaoisestä asti. "Uutta", hänen esityksessään on vain hänen ^^uol^eettomuusasehteensa'' - r - työnantajapiirien hyväksi. . Ohäaeksi työväenliike voi jo suojella itsensä tällaisia "ystä- .i^stoimenpiteitäkin" vastaan. muut «anwat|Atomionnettomuus uhl<aa ihmiskuntaa 31ITX TVOlflES LEIVXIXX tEtEE? "^ÄOtitis^ssä puheessa (SAK:n pu-beesjohtaja Antikaisen puheessa) korostettiin erityisesti sitä. että va-kautamisobjelmaUa tullaan rasittamaan kovasti työntekijöitä. Ilmeisesti nii9 tullaan tekemäänkin, ffiu^ ta on tarkoituksena, että samanlaista rasitusta tulee myöskin muille tahoille. Jos vaaditaan,' että elintasoa ei saa alentaa eikä mitään muutoksia siihen tehdä, niin minkäänlaiset muut parannuskeinot eivät voi auttaa. Missä on sanottu, että Jokaiselle ihmiselle yhteiskunnan on vakuutettava-ja turvattava hänen entinen elintasonsa". Taloudelliset kysymykset olivat puhujan mukaan niin "arkoja kysymyksiä, voi sanoa räjähdysarkoia,: että täytyy melkein sukkasillaan liikkua ja varovasti niistä puhua". —• Tuomari VäinöTannerin"yappu-puhe", Tampereella 1957. ^Jos Sitoi M I M I katsella toivon aamim ikokeet loppuni taa, tänia onneton ihnuädmtal' otisua'' — Albert Scbivdtzc^, KÄYTYJÄ TAISTELUJA E r PITÄISI UNHOITTAA Vapaa Sanasta sain lukea uranuurtajille omistettua khrjbitusta Timminsista. Siinä jätettiin kuitenkin huomioonottamatta taloudel-iset järjestö!, joita on täällä ollut monenmoisia ja suomalaisetkin ovat olleet niiden uranuurtajia. (Ehkäpä ^'Sanan" kirjoittaja tarkoittaakin lajoittajain uranuurtajia). Jos o amme huomioon vaikka Hollioger-nkaivaniotapauksea, josta on kulunut jo kohta 40 vuotta, niin sen ia-pauksen tutkihiicosiassa ilmenee myös järjestöjä. O. B. U. oli esim. ottanut lakimTehen, työläisiä edustamaan. Tuo lakimies esitti kuulusteltavaksi miestä.^ Joka ilmaisi, että hän kuuluu L W. W. Järjestöön ja että heidän järjestönsä piti kokouksen missä päätettiin, ettei saisi pitää vaarallisia Jätteitä täytteinä vanhoissa "stoopelssa". Päätöksestä vietiin kopio yhtiölle. KuUlusteli-a tiedusteli pöytäkirjaa, niutta sitä ei ollut kun I, W; W. oli hajonnut-a hävinnyt päikkaktmnalta/ Tiion utkimuksen tuloksena oli, että ruvettiin täyttämään paikkakunnan kaivantojen tyhjiä "stoopeja". Kyt i me kaivantomiehet tiedämme, et- ^tä siiMria sortumia olisi, varmaan tullut, tapahtumaan, ellei; olisi ta-toja. muutettu. Ihmiset ovat herkeä unhoittamaan vakavia ja omaa elämääkin lähellä olevia asioita.. Qiihan täällä ollut esimerkiksi työn Ja pääoman välisiä kahiinoitakin ]u-seita. Vappujuhlan pitämistäkin on tapahtunut. Mutta kun on saatu lainvoimaisesti korjauksia tilantee seen, niin taistelut' unhoitetaan. Vapun juhlimisesta ilmoitettiin 'täällä parissakin, paikassa— tosin vasta seuraavalla viikolla. Maailmuii muuttumista sekin -r- Mainari. Maaliskuun 1. päivästä 19M läh^ tien ovat amerikkalaiset BiJIbnlllä Marshallin saaristossa ja vei^Qäiset Siperiassa suorittaneet vetypommi-kokeiluja. Niiden johdosta on o-tettava huomioon, että on aivan eri asia kokeilla atomiaseilla kuin muil Ia aseilla. Kun jokin uusi Mnnutyk-ki on laukaistu koekentällä^ on asia samalla myös päättynyt. Mutta hiin ei ole vetypommin räjäytyksessä, vaan siitä jää jotain jäljeUe; ilmaan on tullut suunnaton määrä radioaktiivisten alkuaineiden hiukkasia, jotka lähettävät säteilyä. | Sifeh oli jo Hiroshimaan Ja Nagasakiin pudotettujen uraanipdmmien Ja myö* hemmin kokeiltujen samanlaisten pommien laita. Mutta kun niiden koko ja vaikutus olivat pienemmät, kuin vetypommien, olivat, myös l i - säilmiöt vastaavasti pienemmät eikä niihin juuri kiinnitetty huomio^ ta. Jos radioaktiivista säteilyä esiintyy tietyn vahvuisena Ja määräisenä se vahingoittaa ihmistä. Niinpä onkin virinnyt ^keskustelu siitä, öhko vetypommiräjäytysten jo Jättämä säteily vaaraksi ja miten uudet räjäytykset sitä lisäävät. VAARA LISÄÄNTYY HUOLESTUTTAVASTI Vetypommikokeiden aloittamises ta lähtien ovat fysiikan ja lääketie teen tutkijat pohtineet tuota probleemaa; On tehty havaintoja säteilyn olemassaolosta, alkuperästä ja luonteesta. On tutkittu tapahtumia jotka selittävät säteilyn vaikutuksen ihmiseen. Näin kootun, nyt vielä epätäydellisen aineiston perusteella voidaan kuitenkin Jo päätellä, että tähänastistenkin räjäytysten aiheuttama radioaktiivisuus mei;kitsee vaaraa ihmiskunnalle. Vaara ei-ole mitätön ja uudet atomipommien räjäytykset lisäävät sitä huolestuttavasti. Kaikkien niiden kanssa, jotka pitävät velvollisuutenaan esiintyä. ke-hoittavin puhein Ja kirjoituksin, korotan minäkin ääneni. Saavuttamani ikä Ja edustamani elämän ktinb^oi-tuksen aatteen tuoma myötätunto antavat aihetta toivoon, että minun kehoitukseni voi osaltaan olla auttamassa oikean käsityksen leviämistä. MITA ON RADIOAKTIIVISUUS? Siiriä esiintyy säteitä^ Jötkä eroavat valonsäteistä siten ,että ne ovat näkymättömiä ja läpäisevät i^tsi lasia' myös bkiiita "meiallilevj^lFiia elävien olentojen solukudoksiä. Tämänkaltaiset säteet keksi 1805 saksalainen fyysikko Wilhelm Röntgen, jonka mukaan ne saivat nimensä. Seuraavana vuonna totesi ransfcalai nen fyysikko Henri Becquerel, että samanlaista säteilyä esiintyy luonnossa. Sitä lähettää jo aikaisemmin keksitty alkuaine uraani. Kahta vuotta myöhemmin, 1898, keksivät Pierre ja Marie Curie pikivälkkees- Hmaa, radioaktOvIstctti lilnkfcasten määrän lisääminen ato- Bilponnieli lijiytiämä^ ihmlskabBalle, sanoi Nobelin raobanpalkinnon saanut tri Albert Sehwei(zer radiolähetyksenä, J^ka Euroopassa radioitiin useiUa k^elUi. Vaikka radioläbetys onkin herättänyt suurta haomlota Euroopassa, jopa pärvamefia&sakfiB, niiii tälla manfereeiia valtalehdistön taholta ei -ole juuri lainkaan lainatta huomiota tälle elintärkeälle ky- ^mykselle. Lähetyksessä, jonka otsikkona oli **Atom'ponunikakeissa syntyvien ndloaktiiiisten alkuaineiden ihmiskunnpUe merkitsemä Taara^v «anottiin siten kuin oheellisessa kirjoituksessa se-lostetMoi » JAPANIN HALLITUS V-KOKEITA VASTAAN Japanissa, joka julmimmin on kokenut atomisodan Ja ydinasekokei lujen kauhut, on itse hallitus ja parlamentti asettunut atomisodan vastaisen kampanjan johtoon. Hallituksen nootit atomisuurvalloille o-vat tunnetut. Japani varustaa mie lenosoituslaivaston, joka Joulusaarten vetykokeilujen ajaksi purjehti risteilyUe kokeilualueelle kerätäkseen aineistoa taisteluaan varten. Tarkoituksiensa tekemiseksi tUnne-tuksi^ apaniri hallitus on lähettänyt henkilökohtaisia edustajiaan suurvaltojen hallitusten puheille. ;Tässä tehtävässä kävi mm. japanilainen professori Matsushita Englannin pääministerin Macmillanin puheilla. Pistäytyessään myöhemmin e-räässä Englannin atomlkoketdenvas-eaisen neuvoston istunnossa prof. Matsushita kertoi, että pääministeri Macmillan oU kieltäytynyt lykkäämästä tai p^Uttamasta Joulur saarten kokeita. Prof: Matsushita kertoi edelleen, että japanilaiset lääkärit hoitavat yhä tuhansia Hiroshiman Ja Nagasakia atomipomihi uhreja, ja uusia näiden pommituk-sifin- aiheiUtamia-ta|>auk8ia-41menfie jatkuvasti joka Vuosi 20:-4o. Tästä syystä japanilaiset tuntevat erikois^ ti^ kauhua atomisotaa Ja afomikö keiloja kohtaan. . ]h_ Prof. Matsushita j l l i s i kuin päS^ sikin Englannin pääministerin puheille, mutta toisin kävi nUnikSän Japanin hallituksen valtauttaman lähetin,: rouva Suzu Kubojäman, jonka piti esittää Japanin äitien atomisotavastainen vetoomus YKIie. Rouva Kubojama oU sen'japanilaisen kalastajan leski. Joka sai surmansa amerikkalaisten atomikokei-den; seurauksena tVyneliä valtainen 1:ellä V. 1954. Hän työskenteU kuuluisassa kalastusaluksessa "Onnellinen lohikäärme", joka Joutui ato-mituhkasateeseen. Syytä ilmoittamatta Yhdysvaltain ulkoministeriö kielsi rouva Kubojamalta viisumin, joten hän ei pääsekään New Yorkiin Ja Japanin äitien on lueviit-tava vetoomuksestaan. Kuitenldn saa Japanin hallituksen Englantiin lähettämä lähetti, prof. Matsushita kotimatkallaan tilaisuuden ulkoini-nisteri DuUesin tapaamiseen; jolle i tavaa. hän hallituksensa toimeksiannosta ehdottaa ydinkokeilujen lopettamista.'" • Niinikään on Japanin pää- ja ulkoministeri Kishi lähettänyt YKUe hallituksen virallisen ehdotuksen atomi- ja vetykokeilujen lopettamiseksi. Japanin sosialistinen puolue on lähettänyt pres. Eisenhowei?ille sekä pääministereille MacmiUanille ja Bulganinille vastaavan vetoomuksen. Lisäksi Japanin hallitus suunnittelee virallisten valtuuskuntien lähettäipistä Yhdysvaltoihin Neuvostoliittoon j a Englantiin,.ehr dottaakseen näille valloille sopimuksen solmimista, jolla atomi- ja vety-kokeilut lopetettaisiin. — IHO. Suomi isännöi poJijoismaisissa nyrldieifyissä HelsinM. — Suomi menestyi toU- 'kökuliin 3 pnä päättyneissä Pohjojbs-^ maiden nyrkkeilymestaruuskilpai-luissa toraan ^ ö e a loistatnisti. Messuhallin kansoittanut y l e i^ joukko, Jostii 2,335 oU lunastaiiut pääsylipun, näki suomalaisten oyrfc keilijäin käsivarren kohoaVan jrlös voiton merkiksi peräti kuusi kertaa. Sanalla sanoen Siiomiy voitti muun pohjolan 6 - ^ . Neljä vieraisiin mennyttä mestaruutta jakaantuivat: ta san Ruotsin ja Tanskan kesken. > läuomien värien men^tykseld^ät' puöltafat olivat Risto Luukkoisen^ Jorma Ummonen. Taisto Tuominen, Olli Mäki, Mauri Backman ja Harry Bläkelä: Myös Pentti NiinivuoreUa olisi ollut selvät mestaruusmahdöl-lisuudet, mutta onnettomuudeldieen mies joutui luopumaan leikistä föiil-iskuun syyllistjmeenä. Tanskalait ta yltivät pohjolan mestartiufeen Sahder Bonde ja Benny Nielsen^se-' kä ruotsalaisia Stig SjöUn ja S5- ren Danielsen;< Ottelut olivat"? raakaan' sarjan huitomista luknuhottä-matta varsin korkeatasoista katseita voimakkaasti radioaktiivisen alkuaineen radiumin. Aluksi oltiin pelkästään iloisia ja ylpeitä siitä, että ihmisellä eli käy tetÖVissään sellaisia säteitä. Pian näet huomattiin.' että ne vaikuttivat pahanlaatuisten kasvannaisten, siis syövän nopeakasvuisiin soluihin. Ne tuhosivat noita soluja saadessaan vaikuttaa niihin riittävän usein ja kauan. Mutta sittemmin jouduK tim toteamaan, että syöpäsolujen tu-houtuhiinen ei aina merkinnytkään syövän l^ranemista. Toisaalta tavallisetkin solut saattoivat .vahingoittua pitkäaikaisesta: säteilystä. Vuosikatisiin ei tunnettu röntgensäteiden vaarallisuutta niitä usein saaville. Siksi ne ovatkin aiheuttaneet sadoille röntgenlääkäreille ja -sairaanhoitajille parantumattoman, hitaasti tuhoavan sairauden. Radio aktiiviset säteet ' ovat aineellisia. Radioaktiivinen alkuaine sinkoaa it sestään pienen pieniä osasia. Säteilyyn sisältyy kolme eri'lajia, joita kreikkalaisen kirjaimiston ihukaan kutsutaan alfa-^ beta- ja gammasä-teiksi. Gamniasäteet ovat kovimmat ja voimakkaimmin vaikuttavat. Alkuaineen radioaktiivinen säteily johtuu siitä, että aine Jatkuvasti hajoaa. Paitsi uraania ja radiumia on muitakin, tosin heikosti radioak-tiivisa alkuaineita. Niiden aii^eutta-man ja maalista lähtevän säteilyn l i säksi on vielä avaruudessa esiin-tyvä. säteily, mikäli se pääsee meille asti Onnek^ meitä suojaa sen vaikutuksilta noin 400 kilometrin vahvuinen , maata ympäröivä ilmakerros.- Vain aivan .pieni osa pääsee i l makerfoksen läpi. Jos se tapaisi maanpinnan täydellä voimallaan; se hävittäisi kaiken el^mäii.' Meihin siis kohdistuu sekä maas ta että avaruudesta alituisesti radioaktiivista säteilyä.! Mutta se on ni^n heikkoa, ettej se 'ole; Reille vaaraksi. . Tiedänlme kuitenkin^ röngten-laitteiden tar radiumin lähettämällä voimakkaalla .säteilyllä v saaduista Icokei^ukststä, että sellainen säteily voi vahingoittaa, jos sen vaikutus kestää määrätyn ajan. GEIGERIN PUTKI TOTEAA SATEET ' Radioaktiiviset Säteet ovat näkymättömiä. Miten saamme todetuksi niiden .olemassaolon ja- voimakkuuden? Seri* tekee mahdolliseksi saksalaisen fyysikon Hans Geigerin keksintö^ miehen, joka 1945 kuoli röntgensäteiden uhrina. Hänen keksimäänsä laitetta sanotaan Geiger-putkeksi. 'Kun radioaktiivista säteilyä osuu' Geiger-putkeen, tapahtuu siinä sähköpurkauksia ja sitä tiheämmässä; tahdissa^ >mitä voima^ kaampaa säteily on. Purkaukset voidaan tehdä ^kuuluviksi, ja voima kas säteily aiheuttaa suoranaisen rummutuksen. ' Ydinaseita on kahta lajia, uraani-pommeja ja vetypommeja; Uraani-pommin- vaikutus; perustuu uraan$n halkeamisessa vapautuvaan energiaan, vetypommin vaikutus taas siihen energiaan, joka vapautuu vedyn muuttuessa, hel.umiksii Vety muuttuu . heliumiksi myös: auringossa ja antaa sille energian, jota se säteilee lämpönä ja valona. ^ Molempien pommien vaikutukset ovat laadultaan samanlaiset. Mutta arvion mukärä on - uusimpien vetypommien 'Vaikutus 200-kertainen Algeriassa. verrattuna Hiroshimaan pudotetun pommin vaikutukseen. Näiden molempien atomipommien lisäksi on äskettä.n tullut kobolttipommi. Se on vetypommi, jota ympäröi kobolt-tikuori. Sen vaikutus on vielä moninkertainen suurimpiinkin vety-pommeilun verrattuna. Atomipommin räjähtäessä syntyy suunnattoman paljon radioaktiivisten', alkuai neiden pienempiä hiukkasia. Nämä aineet hajoavat jatkuvasti. Voimak kaimmat hajoavat hyvin nopeasti, toiset hitaammin, toiset erittäin hitaasti. Kaikkein voimakkain -näistä on kokonaan hajonnut 10 sekunnin kuluttua atomipommin räjähdyksestä. Mutta tänä lyhyenä aikana se on jo tappanut joukoittain ihmisiä usean kilometrin laajuisessa ympäristössä. JäljeUe jäävät vain heikoimmin vaikuttavat alkuaineet. Niiden kanssa me nyt joudumme tekemisiin. Juuri niided lähettämän heikon radioaktiivisen säteilyn vaara meidän on opittava käsittämään- Näistä säteilevistä alkuaineista on toisia jäljellä vielä muutamien tuntien, toisia muutamien päivien, toisia viikkojen, kuukausien, vuosien, toisia vieläpä miljoonienkin vuosien kuluttua. Ne kohoavat räjähdyspiivessa korkeuk-si n. Raskaat hiukkaset putoavat sieltä verraten nopeasti. Kevyet pysyvät ilmassa kauemmin. ja tulevat alas sateen tai lumen mukana. On vaikeata arvioida, kuink^ kauan kestää, ei^nenkuin.ilma on/ kokonaan puhdistunut sinne tähänast:sissa a-toraipommien räjähdyksissä sinkoutuneesta - aineesta] • >Monien- ^ arvioiden mukaan siihen kuluu ainakin kolme täi nejjä vuosikymmentä. Rad oaktiiviset pölyä sisältävät pilvet kulkeutuvat tuulien mukana ympäri maapalloa. Niistä laskeutuu vähitellen pieniä pölymääriä sa t^en j a lumen mukiäna tai'muuten^ kin kaikkialle maan pinnalle, virr töihin ja meriin. : - ' ihomnje läpi. Mutta toisin on jo sellaisia'ilmaa hengitettäessä. Pahin' vaara Jflieutuu kuitenkin sutä. että 'me jöil^^umme juomaan' radioaktii-pahWnei9^ n räja^ysten johdosta sataa Japanissa toisinaan niin radioaktiivista- vettä,' ettei, jsiitä ole juotavaksi!' Mutta ei vain siellä vaan kai^:all|4!^mäailmassa, missä sadevettä oQ^lutkittu, todetaan siinä a-joittäi^ Va|lipaktiivisuutta', jopa nun^ kin voimkkä'sta,\etiä vesi ei kelpaa juotairaläi:' Kaivovesi tulee vasta pitkää W i ^ s ä a n radioaktiivisen sa-teen:^ 2o£Msta huomattavassa määrässä rääl^ktiiviseksi. Siellä missä esuntyy''i'äd:oaktiivista sadetta, tu lee myös maaperä radioaktiiviseksi, vieläpä odotettua suuremmassa määrissä. . Siihen näet tulee paitsi vettyi ilmasta hiljalleen putoavaa radioaktiivista pölyä. Ja maas-1 ^jl-plfjatkoa 4. sivulta) SITÄIIIiiiliiii lllliUUilliiiOIB JAUISTAAN TUNNETA^ Eipä sUti. kylli vappukUlku sattuu yhtä ja toista ja leikkaa neliäkin, mutta .tämä tapaus näin: Vaikka Helsingin kadut oliva eri rapaiset, huomasi eräs m porukka, että ajotiellä kiilteli i selvä markka. Ja vähän mai päässä kiilteli viinapullon kork) Eikös vaan muuan kunnon to lausahtanut: — Taitavatkin olla tässä sam marssirivistössä Kokkonen ja i kerholmi — kun on meinaan ii jääneet YKSINKERTAISTA — Mitä sinä tekisitkään JM sinulla olisi vaimoa, joka paik ja - parsii vaatteitasi? ' -r;,Ensiksikin, silloin minunji nattaisi ostaa uusia vaatteita. "Minä haluan vain hyvin yb kertaiset vilikiäiset", sanoi väl {elähtänyt ikäneito, 'fvain mini ' sulhanen." 75ipryli1iötä ja 200 miestä Itijnni Canadan taloudessa rautaisin kourin RAVINTOMME SAASTUU RADIOAKTIIVISEKSI Näiden alkuaineiden lisäämä i l man rad oaktiivisuus ei voi vahinko ttaa meitä ulkoapäin. Se ei ole kylKn voimakasta tunkeutuakseen Algeria syyttää , Ransliaa jouklco-murliista Tunis. — Algerian kansallinen vapautusrintama on lähettänyt Skandinavian maiden pääministereille kirjeen, jossa Ranskaa syytetään joukkomurhista Algeriassa. Kirje, jonka on allekirjoittanut vapautusrintaman ulkomaisten suhteiden, hoitaja, tri Lamine, julkaistiin sunnuntaina. Sama kirje on lähetetty YK:n pää^ sihteerille Hammarskjöldllle, presidentti Eisenhowerille, presidentti Titolle, pääministeri Nehrulle ja Tunisian ja Marokon pääministereille sekä muille maailman johtaville poliitikoille. Kirjeen saajia kehoitetaan yhteisesti - tuomitsemaan ne rikokset ihmiskuntaa vastaan, jotka on: tehty Olettekip sitä mieltä, että oh liioittelua' puhua suurrahamiesten kuristusotteesta Canadan talouteen? Seuraavassa muutamia esimerkkejä viimeaikaisista havainnoista. * « * Mönetai^ Times lehden mukaan yli $100'iniljoonan' varoja omistavien "cänadalaisten yhtiöiden luku-mä^ ä lisääntyi vain kuuden vuoden kuluessa 19:sta y. 1949 aina 30:een V. 1955. ' . Canädässa on 75 yli $100 miljoonan varoja omistavaa yhtiötä» lukeu-tueir niihih pankkeja, trust-, laina-, vakuutus- ja muita samanlaisia yhtiöitä. ••' Ottakaa vastakohdaksi seuraava:-: ./fKuluttaJaln velat lisääntyivät'w $287 miljoonalla.^' Vtfoden 195&^Jopulla Bank of Canada i l moitti >i pöjnistyttävästä kulutta-jäin velkojen ennätysmäisestä $2, , 469 :mUJoonan suuniisesta kokonaismäärästä. Olemme : selvästikin suuryhtiöiden pienen Joukon armoilla.. Tämän 75 suuryhtiötä käsittävän ryhmän ei tarvitsisi mUUIaKuln vielä vähän kiristää, niin tuhannet canadalaiset perheet olisivat tuhota, omia. ' Cana|lian Journal of Economics-julkais^ ssaT- äskettäin julkaistussa kirjoituksessa Toronton yliopiston professori C. A. Ashley-paljasti, että vähemmän kuin 200 miestä, joista useinunajt^; pankinjohtajia yli i $100 miljoonan varoja omistavissa laltok^ sissa, hallitsee "suunnatonta taloudellista valtaa" ja muodostaa Cana-daa hallitsevan yläluokan "valiojou kon». NälUä miehillä bn läheiset yhteydet hallitusmlnistereihin kaikissa maakunnissa ja liittohallituksessa. Heidän politiikkansa on eroittama ton itsensä hallituksen seuraamasta politiikasta. Itse pääministeri Stii Laurent, joka aikaisemmin oli johtoasemissa u-seimmlsäa' suuremmissa yhtipissä, on kääntänyt kuuron korvansa lukuisille valituksille läheisistä yh teyksistä' hallitusministerien ja suurpääoman välillä, kuten tapahtui p. D.2Howen tapauksessa Trans Ca-nad^ lnputkilinja skandaalin ja Al-goma Steel-yhtiön jutun yhteydessä. \ l \ Suuntautuminen voittojen keskittymiseen yhä harvempiin käsiin on jatkunut edelleen v. 1956 ja 57. liittovaltion tilastotoimisto ilmoittaa: Voitot veropoistojen jälkeen nousivat - ^.^1^56 täydeii 15.5% eli $247 miljoonalla V. 1955 $1,596 kokonaismäärästä. Ja V. 1957 ensimmäisen- neljän kuukauden aikana kuponkien leikkaajat ovat keränneet $254.6 milji naa voitto-osinkoina, eli 19% ehe män kuin vastaavana aikana edel senä vuonna.' Esitämme seuraavassa huomatl vimpien teollisuuslaitosten, pan kien, vakuutusyhtiöiden yms.^var ja voitot vuodelle 1955. TEOLLISUUS^ JA YLEIS-PALVELUYHTIttlTA 1; II 31. 41 2H-Yhtjöt . >§ CPR -.$2,134.4 Bell Telephone _ 1 , 0 3 0 .2 Aluminum Co. 711.4 Imperial Oil 701.2 62: International Nickel _ 519.6 91J Dist.-Seagrams i — „ 478.2 3IJ B. C. Power 357.9 ÖJ SbawiniganW&P-— 348.1 93 B. A. Oil 263.2 20J Inter Pipeline 229.9 J] M-H Ferguson _„___ 225.7 7i Hiram %alker 211.5 19| Steel Co', of Can. 207.4 2\i I Cons. Smelters 200.8 33,1 Ford __Jul^- 184.7 20.1 Imperial Tobacco ____ 176.1 8.1 Abitibi 163.3 13^ .6atineau'Power 154.0 MacMillan & Bloedel 143.4 1 Canadian Brewery-._ 142.2 IM Cdn Chem. & <?ell. . 141.8 '1^ Cdn. Petrofina 140.8 IJ Dbm. Steel & Coal . . . 131.7: 21 CIL -118.2 H Cdn. Gen. Electric — 114.3 3. C. Telephone 106.9 31 Cons. Paper 105.9 13,1 Price Bros. 103.9 91 Simpsons Ltd.—_—- 101.1 Zi McColl'Frontenac—- 100.3 101 * tappio PANKIT, FINANSSI- JA VAKUUTUSYTIÖT Varat ($nuli.) Royal Bank —.$3,28U Bank of Montreal-——— 2,79ft) C. Bank of Comm. — 2,35ai Toronto-Dominion ——- — 1.27ai B. of Nova Scotia ———- 1,192J Imperial Bank i . : - -J— 795.1 Banque Can. Nat 6441 National Trust 5*® Toronto Gen. Trust.-—^— 44U Canada trust 24ai Sun Life - ifi^ Royal Trust —- iM^^ Montreal Trust 1.1711 Manufäcturers' Life ®Zf London Life Gr. West Life Canada Life __—^-——— 51 Mutual of Canada,——.!. Confederation Life — — 341 Crown Life , 21 North Am. L i f e ' — - PÄIVÄN PAKINA Sauri ki^liiurilte^kastetu - "potaäa" Kiliä uskomattomalta Ja baibaarl-seltartcdny. 6e3untt|n«^dn. '^öjuna^ lääääL tavallinen "potta" sopU kuhi' plelcsn. mutaan smoin^ kun. puhutaan vissien ."valioidönme". kulttuuriharrastuksista. IHeklän mielesäUniiie on alahuoneen Istunnossa viime : heliinS^uun alussa taj>alitunut' suuri "kultturikes-kustelu", mikä sietää pitää mielessä kimneltaessa lUttovaalien ctidotelm!- dui tent&vi&pUbeita. suuria lupauksia Ja ylitsevuotavaa hyvyyttä. T3imän "suuren kultftuur&eskuste-lun" ybteyifesäi molttTE. O. Hassell (soe. cred^ Madeod) alahuoneen Is-tmmtesa XH^Oftrassa- UNfiSCOa '%iom-lmIIltsml: lvlvä2Iteisutate5ta'^ XSanän t^BQ^ joiiilasta vgym taas eräs OCP:n' jsse»! mr.v HnnseJlla samassa Istmuossa '^tajahtaajaksi' Tftmft oniiaagtBna::sifle:^df4Min1- keskusteiuU^. ailk& tapahtui alabtio-ned'" Isiunnnssa-hekulkutm ensim-n^ dia vUkbUs. Toronto Dafly Star- In fcertoinan.:«nUkaan Oiehnttc.: a asiasta käytiin, fienraavaidalnen: vuorokeskustelu: »to. Hansen: "Nbltajahtla&o? Näyttää sUtä, ettei ole mitään vikaa Sängyn ^alustan tarkastamisessa , dllom jos sieltä löytyy kapitalistL" Hon. Lester Pearson: "He .(l^pita-listit) omistaisivat sängyn. He eivät olisi sängyn-alla." : Mr. Hai^ll: " . . . Mutta se on noi-tatjahtia, jos katsotte sängyn: alle ja löydätte sieltä kommunistin. Minuun ei vaikuta sellaiset huomauti&set. Minuun ei vaikuta vähääkään sellaiset (CCF:n> huomauti&set. i > "Tosiasiassa minä latson mieluhn-min r sängyn alle tode'ti*s«ii, .ettei siellä ole kommunistia imin' kieltäydyn katsomasta .sängyn alle -Ja suljen silmäni sOIe mitä siellä saattaa olla. Ja »sitten saan kuitenkin tietää, että ^ellä on kommunistL'* ^iJB>^i>.j;iiitoii-4PjC^Kainldops): ,"Mi-täkunnioitettaiva herra (mr. Hansäl) teUsf Jos hän löytäisi sen. mMcä tavallisesti on säiigyn alla?"' ' BSr. HanttD: "Minä sanon kunnioU mitä näinä tekisin; jos:löytäisin sängyn alt» sen, mikä siellä tavallisesti on. Minä yfesinkertaisesti kaataisin sen h&akn pääMten." Mr. Polton: "Se ei poSkSceaisi paljoakaan siltä tavanmukaisesta - linjasta mitä te esitätte." Eräs alaltnoneett ^setf: ^'Häpeät" (ParlamenttaaiiseniEeatoistelun taso on, kuten huomataan. Jossakin määrin laskenut X>emosäienesin Ja Ciceron päiviltä — Maifc Harrisonin, Toronto Daily Starin kiijeennraihta- Jan välihuconautus.) George William MdLtoä on alahuoneen Jäsen; Joka myöntää ettei ole tietdingn kulituilrista. eikä hän liloin perusta ikUka sen saa tietää. Tosiasiassa tämä Okanägan-Revelstokea edustava Social Credltin Jisen sano} alahuoneen istunnossa helmikuun S pS^nä kulttuurin "olevan jyhden niistä.'i.^vekottimista (tidngs) Joille henkilS' antaa sen pienemmän arvon mitä .'enemmän hän sUtä ajattelee." Ka.äEen täonän Jä&een <ei suiidcaan tullut «Eentildcään yllätyksenä helmikuun'? ttaS Julkaistu GP:nuutistieto. missä kerrottiin^ että Social Credit puolueen viisi Jäsentä oli alahuoneessa uihooUisesU äänestänyt itad^^ muita puolueita lAmaten lakl^ido-tustg. vastaan; -Joidca taxfcöitnksena on perustaa' Canadan Nenvosto kansallisen fcii Ittanrin edtstämtsefcsL Sänssm alta "punaisia" etsivän, kenlaista noitajahtia harrastavsD, < InipsTäisen Helppo-Helklki-r joituslupai^teensa unhoittaneen, talaisvastaista kiijallisuutta vän Social ' Creditin Johtaja Low Julisti ^kylmästi, että hänen 1 lueensa vastustaa mitä: päättä? min^ ^icannutetun kulttuurin" ty t&mistä canadaläisUlel Mr. Low antoi yatmärtää, että: nen puolueensa tekee tulevissa vaaleissa^kulttuurlsta vaaUtaistcUAfJ symyftsen.: Me voimmddn siis njrt varustanfj siihen; että tähä ke^nä pidettäyisil liittovaaleissa nähdään kulttunriöe-l tämättömyydellään ylpeHevä. 0^1 William Mita:Ä>d «rantamassa Soejl Greditln vaalilippua, missä on g l kallon kuva -Ja sääriluut ristissä, ii»>l veripunalsilla Jdi'Jaimilla''tuhritto »'f na "Kulttuuri". Hänen rinnallaan iallustelöi tysti E. Ä. Öänsen Jtantaen sitä. 'V^l tä tavallisesU-sängyn alla P*^*^! Ja yrittäen heittää sen sisällSn kleh nDdeii eaiäolalaisten sQDIirl Jotka kleltäiy^t etsimistä "^^l sla sängyn atta" ja tunnnstain«*| että p^ftallo Ja säärBuUBppoJ^JI taa sifä mitä canadassa taxvS*"! kansallisen fctHttunrin asemesta. mi i i i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 11, 1957 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1957-05-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus570511 |
Description
Title | 1957-05-11-02 |
OCR text |
^vu2 Lauantaina, toukok. 11 p/—Saturday, May 11/1957
VAPAUS (LIBQrtT} iDdepcDdent Xsbor
Qrgaa of Ftanlah Canadian», En-taUlslud
Nor. 6, 1917. AtitbortEed
Bs eeeond dass mafl by the Poat
Office DQ)aitineBt, Ottawa. Pitf>>
lished ttaxice veekly: Tuesdays.
Thorsdays «m Satunlaya Iqr Vapana
Pnbltohfng Company Ltd., at 100-102
Elm 8 t W., Sudbuty.Ont., Canada.
Tetepbonea: Boa. Office OS. *-*2ai;
Editorial OffiM OS. 4>4289. Manager
B. Suksi Edltor W.fachnid. ICaUing AOverttttng ratca npon appUeatfon.
TiranalaBon fiee of cSiaiKe.
TZLAtrSHIimAT:
Canadaasa: 1 vK 7JOO e kk. 8.78
• ^fkk.aitt
Vbdysvanolasa: 1 vk; «JOO 6 kk. 4J0
Suomeasa: 1 vk. «60 e kk. 4.76
... ... 1917 Juhlavuosi — vuosikerta —-1957
* * it
Äitienpäivänä 1957
' Perinteellistä äitienpäivää vietetään toukokuun' toisena
; sunnuntaina tarkoituk^lla oscdttaa äideille iditollisuutta hei»
dän rajattomasta hyvyydestään, huolenpidostaan ja hellyydestään.
Äitienpäivä, jota ensi sunnuntaina vietämme, on
saanut alkunsa täältä Pohjois-Amerikasta, kuten on saanut
alkunsa juuri vietetty työväen kansainvälinen jiihla- ja mie-
*leiiosoituspäivä, vappukin..
** Suurella ilolla tervehdimme sitä tosiasiaa kun täkäläisten
maanmiestemme keskuudessa - r - erikoisesti CSJ:n osastojen
aloitteesta on järjestetty perhetilaisuuksien lisäksi myös yleisiä
äitienpäiväjuhlia, missä lapset saavat tilaisuuden esittää
«yfeieisen kiitöllisuudentuntonsa äideille ~ ja missä aikuisetkin
voivat vaatimattomalla tavallaan ilmaista kunnioituk^
iensä jdko vielä eläville tai jo poistuneille äideilleen. Anta-
.kaamme^^^^^^^t^
C5J:n osastojen ja muiden^ seurojemme järjestämille äitien-päiväjuhlille.
Kunmoittaessamme äitejä, me kunnioitamme elämän antajia
ja lasten onnen peräänantamattomia puolustajia. Täten
'klfhtyy Huomiomme pakosta myös elämän ja kuoleman —
>{s^^ Jos kukaan^ niin juuri äiti
:Mrsii siitä kun hänen kasvattamansa nuori mies ^^ri
sotatantereille kärsimään ja
kuolemaan. Suuria virtoja syntyisi niistä kyyneleistä mitä
äidit d\^at nykyisen sukupolvemme aikana^v^ kah-
' d^ pienem-
• mistä^sodista puhumattakaan.
'' Jos siis mielintme äitien mieltä keventää ja heidän suurta
hyvyyttään palkita, meidän yhteinen ja yJcsityinen velvollisuutemme
on tehdä kaiken voitavamme sen hyväksi^ ettei
äitien tarvitsisi enää milloinkaan itkeä sen takia, että 'heidän
rakkaimpansa jouttivat sodan jalkoihiiL -
Tieteen ja tekmikan valtavan suuren >kehity |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-05-11-02