Vapaus, May 11, 1957

              ^vu2 Lauantaina, toukok. 11 p/—Saturday, May 11/1957
VAPAUS (LIBQrtT} iDdepcDdent Xsbor
Qrgaa of Ftanlah Canadian», En-taUlslud
Nor. 6, 1917. AtitbortEed
Bs eeeond dass mafl by the Poat
Office DQ)aitineBt, Ottawa. Pitf>>
lished ttaxice veekly: Tuesdays.
Thorsdays «m Satunlaya Iqr Vapana
Pnbltohfng Company Ltd., at 100-102
Elm 8 t W., Sudbuty.Ont., Canada.
Tetepbonea: Boa. Office OS. *-*2ai;
Editorial OffiM OS. 4>4289. Manager
B. Suksi Edltor W.fachnid. ICaUing AOverttttng ratca npon appUeatfon.
TiranalaBon fiee of cSiaiKe.
TZLAtrSHIimAT:
Canadaasa: 1 vK 7JOO e kk. 8.78
• ^fkk.aitt
Vbdysvanolasa: 1 vk; «JOO 6 kk. 4J0
Suomeasa: 1 vk. «60 e kk. 4.76
... ... 1917 Juhlavuosi — vuosikerta —-1957
* * it
Äitienpäivänä 1957
' Perinteellistä äitienpäivää vietetään toukokuun' toisena
; sunnuntaina tarkoituk^lla oscdttaa äideille iditollisuutta hei»
dän rajattomasta hyvyydestään, huolenpidostaan ja hellyy­destään.
Äitienpäivä, jota ensi sunnuntaina vietämme, on
saanut alkunsa täältä Pohjois-Amerikasta, kuten on saanut
alkunsa juuri vietetty työväen kansainvälinen jiihla- ja mie-
*leiiosoituspäivä, vappukin..
** Suurella ilolla tervehdimme sitä tosiasiaa kun täkäläisten
maanmiestemme keskuudessa - r - erikoisesti CSJ:n osastojen
aloitteesta on järjestetty perhetilaisuuksien lisäksi myös ylei­siä
äitienpäiväjuhlia, missä lapset saavat tilaisuuden esittää
«yfeieisen kiitöllisuudentuntonsa äideille ~ ja missä aikuiset­kin
voivat vaatimattomalla tavallaan ilmaista kunnioituk^
iensä jdko vielä eläville tai jo poistuneille äideilleen. Anta-
.kaamme^^^^^^^t^
C5J:n osastojen ja muiden^ seurojemme järjestämille äitien-päiväjuhlille.
Kunmoittaessamme äitejä, me kunnioitamme elämän an­tajia
ja lasten onnen peräänantamattomia puolustajia. Täten
'klfhtyy Huomiomme pakosta myös elämän ja kuoleman —
>{s^^ Jos kukaan^ niin juuri äiti
:Mrsii siitä kun hänen kasvattamansa nuori mies ^^ri
sotatantereille kärsimään ja
kuolemaan. Suuria virtoja syntyisi niistä kyyneleistä mitä
äidit d\^at nykyisen sukupolvemme aikana^v^ kah-
' d^ pienem-
• mistä^sodista puhumattakaan.
'' Jos siis mielintme äitien mieltä keventää ja heidän suurta
hyvyyttään palkita, meidän yhteinen ja yJcsityinen velvolli­suutemme
on tehdä kaiken voitavamme sen hyväksi^ ettei
äitien tarvitsisi enää milloinkaan itkeä sen takia, että 'heidän
rakkaimpansa jouttivat sodan jalkoihiiL -
Tieteen ja tekmikan valtavan suuren >kehity<ksen ^^osta
tämä on^ .nykyoloissa entistä tärkeämpi seikka, sillä nyt keksi­tyt
ydinaseet^^^^^^u
-polVia;'puhumattakaan siitä jos syttyisi sota-, missä näitä hir­vittäviä,
joukkotuhoaseita käytettäisiin kokonaisten kansa-kantknhäyi^
tämiseltti.' \ , , , ^
Tämän äitienpäivän huolestuttavana seikkana on se tosi-
,asla, että samalla kun valtiomiehet puhuvat rauhänrakkau-destaäri
ja vieläpä ^)E«i!stariisumisestakin — varustelukilpailu
jatkiiu antista Wimäperäisemmin.
, Vaikka ihmiskunnan valtavan suuri enemmistö vaatii
• atomi- ja vetypommin kokeilujen lopettamista sekä näiden
joukkotuhoaseiden pannaan-julistamista ja hävittämistä —'
-ydinaseita valmistetaan kuumeisella kiireellä varastoihin.
-V Ja vaikkatieteen ja tekniikan Icehityiksenjohäo^teihmis^
^kunnan edessä olisi- yleinen varaliisuuden suuri lisääntymi-
. 7 nenj nykyinen varustelukilpailu vie ammottavaan kitaansa
nW varat, joiden avulla voitaisiin ihmiskunnan hyvinvointia;
.tuntuvasti lisätä. '
M tämä: Tekniikan ja tieteen nykyi-
: sessä kehitysvaiheessa' ei ole enää muuta (tehokasta keinoa
elämän Säilyttämiseksi kuin sotien lopettaminen. Ja sodan-
' vaara voidaan torjua vain siten^. että kansakunnat ryhtyvät
tosimielessä kansainvälisten sopimusten perusteella vähentä­mään
aseistusta yleensä ja lopettavat kerta kaikkiaan ydin-
*;8fieiden kokeilut; valmistelut, ja varastot. '
...^^^^^ »^^^ naiset yleensä ja
5 elflköisesti äidit vaatineet, kautta maailman aseistariisum
;^,.jä.ydinaseiden «kieltämistä. Tänä äitienpäivänä ja koko tämän
;^;kuluvan toukokuun siikana tulevat äidit kaikissa maissa ko-
;^Vrottamaan äänensä entistä voimakkaammin sotaa vastaan ja
elämän säilyttämisen puolesta.
Kaikki, jotka haluavat äitinsä muistoa kunnioittaa ja hä-
^nen suurta-huolenpitoaan muistaa, haluavat tänä äitienpäivä-vaatimukseen
näiden ylevien ja läpeensä
' inhimillisten tavotteiden hyväksi.
Ei-haliittua huolenjpitöa
korkeasti oppineilta ihmi­siltä
"neuvoja", "ohjeita" ja "avuntarjouksia", joita ei ole
pyydetty, ja joita ei kerta kaikkiaan haluta.
V S' i V tällainen "avuntarjous" tapahtui Quebecin kau-
^.pungissa^ missä mainitun kaupungin lakimies, lakitieteen pro-i
fe«ori L; J. Pigeon selitti "Industrial Relations" konVentiön-issa,
että mUuh ohelia on lainlaadinnallista tietä pyrittävä sli-
* hen, että voidaan lopettaa hallituksen mielivaltainen sekaan-—
^ tuminen työtaisteluihin. - ^ • . •
' Pinnallisesti katsoen tämä näyttää melko "viattomalta"
ja, jopö toivottavaltakin toimenpiteeltä. Mutta kun seura<r
, taan oppineen professorimme ajatuksenjuokstiavaihänpitem-mälle,
niin silloin nähdään, että hänen tarkoituksenaan on
työväen-liikkeen kahlehtiminen lain-laadinnalla. Häden se­lostuksensa
mukaan bn tämän maan ammattiyhdistysliike tu-elossa
eräänlaiseksi monopoliksi ja siksi on muka ammattiyh­distysliikkeen
valtuuksia rajoitettava, kuten on rajoitettu
pääoman monopolikehitystäkin. Tässä mielessä tarvitaan la-kiaj
selitti oppinut professorimme edelleen, mikä määrää,mil-loin*
voivat uniot lakkoutua ja milloin eivät.
Ja että hänen tarkoituksensa tulisi täysin ynMnärretyksi
V työnahtajapiireissä, professori Pigeon viittasi puheeissaan Yh-tfysivaltain
pahamaine^ lakiin^ joka muun
vTlisäksi säätää selvästi työnantajain edidcsi, että lidEon alkamis-vta
on visseissä tilanteissa lykättävä 90 päivällä.
i ^ ; ; * Professori Pigeonin esitykset eivät ole uutuudella'pilat-
•hija^'sillä työväenliikettä on yritetty pakkopaitaan seh perus-taaoisestä
asti. "Uutta", hänen esityksessään on vain hänen
^^uol^eettomuusasehteensa'' - r - työnantajapiirien hyväksi.
. Ohäaeksi työväenliike voi jo suojella itsensä tällaisia "ystä-
.i^stoimenpiteitäkin" vastaan.
muut «anwat|Atomionnettomuus uhl<aa ihmiskuntaa
31ITX TVOlflES
LEIVXIXX tEtEE?
"^ÄOtitis^ssä puheessa (SAK:n pu-beesjohtaja
Antikaisen puheessa)
korostettiin erityisesti sitä. että va-kautamisobjelmaUa
tullaan rasitta­maan
kovasti työntekijöitä. Ilmei­sesti
nii9 tullaan tekemäänkin, ffiu^
ta on tarkoituksena, että samanlais­ta
rasitusta tulee myöskin muille
tahoille. Jos vaaditaan,' että elin­tasoa
ei saa alentaa eikä mitään
muutoksia siihen tehdä, niin min­käänlaiset
muut parannuskeinot ei­vät
voi auttaa. Missä on sanottu,
että Jokaiselle ihmiselle yhteiskun­nan
on vakuutettava-ja turvattava
hänen entinen elintasonsa".
Taloudelliset kysymykset olivat
puhujan mukaan niin "arkoja ky­symyksiä,
voi sanoa räjähdysarkoia,:
että täytyy melkein sukkasillaan
liikkua ja varovasti niistä puhua".
—• Tuomari VäinöTannerin"yappu-puhe",
Tampereella 1957.
^Jos Sitoi M I M I
katsella toivon aamim
ikokeet loppuni taa, tänia onneton ihnuädmtal'
otisua'' — Albert Scbivdtzc^,
KÄYTYJÄ TAISTELUJA
E r PITÄISI UNHOITTAA
Vapaa Sanasta sain lukea uran­uurtajille
omistettua khrjbitusta
Timminsista. Siinä jätettiin kui­tenkin
huomioonottamatta taloudel-iset
järjestö!, joita on täällä ollut
monenmoisia ja suomalaisetkin ovat
olleet niiden uranuurtajia. (Ehkä­pä
^'Sanan" kirjoittaja tarkoittaakin
lajoittajain uranuurtajia). Jos o
amme huomioon vaikka Hollioger-nkaivaniotapauksea,
josta on kulu­nut
jo kohta 40 vuotta, niin sen ia-pauksen
tutkihiicosiassa ilmenee
myös järjestöjä. O. B. U. oli esim.
ottanut lakimTehen, työläisiä edus­tamaan.
Tuo lakimies esitti kuulus­teltavaksi
miestä.^ Joka ilmaisi, että
hän kuuluu L W. W. Järjestöön ja
että heidän järjestönsä piti kokouk­sen
missä päätettiin, ettei saisi pitää
vaarallisia Jätteitä täytteinä van­hoissa
"stoopelssa". Päätöksestä
vietiin kopio yhtiölle. KuUlusteli-a
tiedusteli pöytäkirjaa, niutta sitä
ei ollut kun I, W; W. oli hajonnut-a
hävinnyt päikkaktmnalta/ Tiion
utkimuksen tuloksena oli, että ru­vettiin
täyttämään paikkakunnan
kaivantojen tyhjiä "stoopeja". Kyt
i me kaivantomiehet tiedämme, et-
^tä siiMria sortumia olisi, varmaan
tullut, tapahtumaan, ellei; olisi ta-toja.
muutettu. Ihmiset ovat herk­eä
unhoittamaan vakavia ja omaa
elämääkin lähellä olevia asioita..
Qiihan täällä ollut esimerkiksi työn
Ja pääoman välisiä kahiinoitakin ]u-seita.
Vappujuhlan pitämistäkin on
tapahtunut. Mutta kun on saatu
lainvoimaisesti korjauksia tilantee
seen, niin taistelut' unhoitetaan. Va­pun
juhlimisesta ilmoitettiin 'täällä
parissakin, paikassa— tosin vasta
seuraavalla viikolla. Maailmuii
muuttumista sekin -r- Mainari.
Maaliskuun 1. päivästä 19M läh^
tien ovat amerikkalaiset BiJIbnlllä
Marshallin saaristossa ja vei^Qäiset
Siperiassa suorittaneet vetypommi-kokeiluja.
Niiden johdosta on o-tettava
huomioon, että on aivan eri
asia kokeilla atomiaseilla kuin muil
Ia aseilla. Kun jokin uusi Mnnutyk-ki
on laukaistu koekentällä^ on asia
samalla myös päättynyt. Mutta hiin
ei ole vetypommin räjäytyksessä,
vaan siitä jää jotain jäljeUe; ilmaan
on tullut suunnaton määrä radioak­tiivisten
alkuaineiden hiukkasia,
jotka lähettävät säteilyä. | Sifeh oli
jo Hiroshimaan Ja Nagasakiin pudo­tettujen
uraanipdmmien Ja myö*
hemmin kokeiltujen samanlaisten
pommien laita. Mutta kun niiden
koko ja vaikutus olivat pienemmät,
kuin vetypommien, olivat, myös l i -
säilmiöt vastaavasti pienemmät ei­kä
niihin juuri kiinnitetty huomio^
ta.
Jos radioaktiivista säteilyä esiin­tyy
tietyn vahvuisena Ja määräisenä
se vahingoittaa ihmistä. Niinpä on­kin
virinnyt ^keskustelu siitä, öhko
vetypommiräjäytysten jo Jättämä
säteily vaaraksi ja miten uudet rä­jäytykset
sitä lisäävät.
VAARA LISÄÄNTYY
HUOLESTUTTAVASTI
Vetypommikokeiden aloittamises
ta lähtien ovat fysiikan ja lääketie
teen tutkijat pohtineet tuota prob­leemaa;
On tehty havaintoja sätei­lyn
olemassaolosta, alkuperästä ja
luonteesta. On tutkittu tapahtumia
jotka selittävät säteilyn vaikutuksen
ihmiseen. Näin kootun, nyt vielä
epätäydellisen aineiston perusteella
voidaan kuitenkin Jo päätellä, että
tähänastistenkin räjäytysten aiheut­tama
radioaktiivisuus mei;kitsee
vaaraa ihmiskunnalle. Vaara ei-ole
mitätön ja uudet atomipommien rä­jäytykset
lisäävät sitä huolestutta­vasti.
Kaikkien niiden kanssa, jotka pi­tävät
velvollisuutenaan esiintyä. ke-hoittavin
puhein Ja kirjoituksin, ko­rotan
minäkin ääneni. Saavuttamani
ikä Ja edustamani elämän ktinb^oi-tuksen
aatteen tuoma myötätunto
antavat aihetta toivoon, että minun
kehoitukseni voi osaltaan olla autta­massa
oikean käsityksen leviämistä.
MITA ON RADIOAKTIIVISUUS?
Siiriä esiintyy säteitä^ Jötkä eroa­vat
valonsäteistä siten ,että ne ovat
näkymättömiä ja läpäisevät i^tsi
lasia' myös bkiiita "meiallilevj^lFiia
elävien olentojen solukudoksiä. Tä­mänkaltaiset
säteet keksi 1805 sak­salainen
fyysikko Wilhelm Röntgen,
jonka mukaan ne saivat nimensä.
Seuraavana vuonna totesi ransfcalai
nen fyysikko Henri Becquerel, että
samanlaista säteilyä esiintyy luon­nossa.
Sitä lähettää jo aikaisemmin
keksitty alkuaine uraani. Kahta
vuotta myöhemmin, 1898, keksivät
Pierre ja Marie Curie pikivälkkees-
Hmaa, radioaktOvIstctti lilnkfcasten määrän lisääminen ato-
Bilponnieli lijiytiämä^ ihmlskabBalle, sanoi
Nobelin raobanpalkinnon saanut tri Albert Sehwei(zer radio­lähetyksenä,
J^ka Euroopassa radioitiin useiUa k^elUi. Vaikka
radioläbetys onkin herättänyt suurta haomlota Euroopassa, jopa
pärvamefia&sakfiB, niiii tälla manfereeiia valtalehdistön taholta
ei -ole juuri lainkaan lainatta huomiota tälle elintärkeälle ky-
^mykselle.
Lähetyksessä, jonka otsikkona oli **Atom'ponunikakeissa
syntyvien ndloaktiiiisten alkuaineiden ihmiskunnpUe merkitse­mä
Taara^v «anottiin siten kuin oheellisessa kirjoituksessa se-lostetMoi
»
JAPANIN HALLITUS
V-KOKEITA VASTAAN
Japanissa, joka julmimmin on ko­kenut
atomisodan Ja ydinasekokei
lujen kauhut, on itse hallitus ja
parlamentti asettunut atomisodan
vastaisen kampanjan johtoon. Halli­tuksen
nootit atomisuurvalloille o-vat
tunnetut. Japani varustaa mie
lenosoituslaivaston, joka Joulusaar­ten
vetykokeilujen ajaksi purjehti
risteilyUe kokeilualueelle kerätäk­seen
aineistoa taisteluaan varten.
Tarkoituksiensa tekemiseksi tUnne-tuksi^
apaniri hallitus on lähettänyt
henkilökohtaisia edustajiaan suur­valtojen
hallitusten puheille. ;Tässä
tehtävässä kävi mm. japanilainen
professori Matsushita Englannin
pääministerin Macmillanin puheil­la.
Pistäytyessään myöhemmin e-räässä
Englannin atomlkoketdenvas-eaisen
neuvoston istunnossa prof.
Matsushita kertoi, että pääminis­teri
Macmillan oU kieltäytynyt lyk­käämästä
tai p^Uttamasta Joulur
saarten kokeita. Prof: Matsushita
kertoi edelleen, että japanilaiset
lääkärit hoitavat yhä tuhansia Hiro­shiman
Ja Nagasakia atomipomihi
uhreja, ja uusia näiden pommituk-sifin-
aiheiUtamia-ta|>auk8ia-41menfie
jatkuvasti joka Vuosi 20:-4o. Tästä
syystä japanilaiset tuntevat erikois^
ti^ kauhua atomisotaa Ja afomikö
keiloja kohtaan. . ]h_
Prof. Matsushita j l l i s i kuin päS^
sikin Englannin pääministerin pu­heille,
mutta toisin kävi nUnikSän
Japanin hallituksen valtauttaman
lähetin,: rouva Suzu Kubojäman,
jonka piti esittää Japanin äitien
atomisotavastainen vetoomus YKIie.
Rouva Kubojama oU sen'japanilai­sen
kalastajan leski. Joka sai sur­mansa
amerikkalaisten atomikokei-den;
seurauksena tVyneliä valtainen
1:ellä V. 1954. Hän työskenteU kuu­luisassa
kalastusaluksessa "Onnelli­nen
lohikäärme", joka Joutui ato-mituhkasateeseen.
Syytä ilmoitta­matta
Yhdysvaltain ulkoministeriö
kielsi rouva Kubojamalta viisumin,
joten hän ei pääsekään New Yor­kiin
Ja Japanin äitien on lueviit-tava
vetoomuksestaan. Kuitenldn
saa Japanin hallituksen Englantiin
lähettämä lähetti, prof. Matsushita
kotimatkallaan tilaisuuden ulkoini-nisteri
DuUesin tapaamiseen; jolle i tavaa.
hän hallituksensa toimeksiannosta
ehdottaa ydinkokeilujen lopetta­mista.'"
•
Niinikään on Japanin pää- ja ul­koministeri
Kishi lähettänyt YKUe
hallituksen virallisen ehdotuksen
atomi- ja vetykokeilujen lopettami­seksi.
Japanin sosialistinen puolue
on lähettänyt pres. Eisenhowei?ille
sekä pääministereille MacmiUanille
ja Bulganinille vastaavan vetoo­muksen.
Lisäksi Japanin hallitus
suunnittelee virallisten valtuuskun­tien
lähettäipistä Yhdysvaltoihin
Neuvostoliittoon j a Englantiin,.ehr
dottaakseen näille valloille sopimuk­sen
solmimista, jolla atomi- ja vety-kokeilut
lopetettaisiin. — IHO.
Suomi isännöi
poJijoismaisissa
nyrldieifyissä
HelsinM. — Suomi menestyi toU-
'kökuliin 3 pnä päättyneissä Pohjojbs-^
maiden nyrkkeilymestaruuskilpai-luissa
toraan ^ ö e a loistatnisti.
Messuhallin kansoittanut y l e i^
joukko, Jostii 2,335 oU lunastaiiut
pääsylipun, näki suomalaisten oyrfc
keilijäin käsivarren kohoaVan jrlös
voiton merkiksi peräti kuusi kertaa.
Sanalla sanoen Siiomiy voitti muun
pohjolan 6 - ^ . Neljä vieraisiin men­nyttä
mestaruutta jakaantuivat: ta
san Ruotsin ja Tanskan kesken. >
läuomien värien men^tykseld^ät'
puöltafat olivat Risto Luukkoisen^
Jorma Ummonen. Taisto Tuominen,
Olli Mäki, Mauri Backman ja Harry
Bläkelä: Myös Pentti NiinivuoreUa
olisi ollut selvät mestaruusmahdöl-lisuudet,
mutta onnettomuudeldieen
mies joutui luopumaan leikistä föiil-iskuun
syyllistjmeenä. Tanskalait
ta yltivät pohjolan mestartiufeen
Sahder Bonde ja Benny Nielsen^se-'
kä ruotsalaisia Stig SjöUn ja S5-
ren Danielsen;< Ottelut olivat"? raa­kaan'
sarjan huitomista luknuhottä-matta
varsin korkeatasoista katsei­ta
voimakkaasti radioaktiivisen al­kuaineen
radiumin.
Aluksi oltiin pelkästään iloisia ja
ylpeitä siitä, että ihmisellä eli käy
tetÖVissään sellaisia säteitä. Pian
näet huomattiin.' että ne vaikutti­vat
pahanlaatuisten kasvannaisten,
siis syövän nopeakasvuisiin soluihin.
Ne tuhosivat noita soluja saades­saan
vaikuttaa niihin riittävän usein
ja kauan. Mutta sittemmin jouduK
tim toteamaan, että syöpäsolujen tu-houtuhiinen
ei aina merkinnytkään
syövän l^ranemista. Toisaalta ta­vallisetkin
solut saattoivat .vahin­goittua
pitkäaikaisesta: säteilystä.
Vuosikatisiin ei tunnettu röntgen­säteiden
vaarallisuutta niitä usein
saaville. Siksi ne ovatkin aiheutta­neet
sadoille röntgenlääkäreille ja
-sairaanhoitajille parantumattoman,
hitaasti tuhoavan sairauden. Radio
aktiiviset säteet ' ovat aineellisia.
Radioaktiivinen alkuaine sinkoaa it
sestään pienen pieniä osasia. Sätei­lyyn
sisältyy kolme eri'lajia, joita
kreikkalaisen kirjaimiston ihukaan
kutsutaan alfa-^ beta- ja gammasä-teiksi.
Gamniasäteet ovat kovim­mat
ja voimakkaimmin vaikuttavat.
Alkuaineen radioaktiivinen sätei­ly
johtuu siitä, että aine Jatkuvasti
hajoaa. Paitsi uraania ja radiumia
on muitakin, tosin heikosti radioak-tiivisa
alkuaineita. Niiden aii^eutta-man
ja maalista lähtevän säteilyn l i ­säksi
on vielä avaruudessa esiin-tyvä.
säteily, mikäli se pääsee meille
asti Onnek^ meitä suojaa sen vai­kutuksilta
noin 400 kilometrin vah­vuinen
, maata ympäröivä ilmaker­ros.-
Vain aivan .pieni osa pääsee i l
makerfoksen läpi. Jos se tapaisi
maanpinnan täydellä voimallaan; se
hävittäisi kaiken el^mäii.'
Meihin siis kohdistuu sekä maas
ta että avaruudesta alituisesti radio­aktiivista
säteilyä.! Mutta se on ni^n
heikkoa, ettej se 'ole; Reille vaarak­si.
. Tiedänlme kuitenkin^ röngten-laitteiden
tar radiumin lähettämällä
voimakkaalla .säteilyllä v saaduista
Icokei^ukststä, että sellainen säteily
voi vahingoittaa, jos sen vaikutus
kestää määrätyn ajan.
GEIGERIN PUTKI TOTEAA
SATEET '
Radioaktiiviset Säteet ovat näky­mättömiä.
Miten saamme todetuk­si
niiden .olemassaolon ja- voimak­kuuden?
Seri* tekee mahdolliseksi
saksalaisen fyysikon Hans Geigerin
keksintö^ miehen, joka 1945 kuoli
röntgensäteiden uhrina. Hänen kek­simäänsä
laitetta sanotaan Geiger-putkeksi.
'Kun radioaktiivista sä­teilyä
osuu' Geiger-putkeen, tapah­tuu
siinä sähköpurkauksia ja sitä ti­heämmässä;
tahdissa^ >mitä voima^
kaampaa säteily on. Purkaukset
voidaan tehdä ^kuuluviksi, ja voima
kas säteily aiheuttaa suoranaisen
rummutuksen.
' Ydinaseita on kahta lajia, uraani-pommeja
ja vetypommeja; Uraani-pommin-
vaikutus; perustuu uraan$n
halkeamisessa vapautuvaan ener­giaan,
vetypommin vaikutus taas sii­hen
energiaan, joka vapautuu vedyn
muuttuessa, hel.umiksii Vety muut­tuu
. heliumiksi myös: auringossa ja
antaa sille energian, jota se säteilee
lämpönä ja valona. ^
Molempien pommien vaikutukset
ovat laadultaan samanlaiset. Mutta
arvion mukärä on - uusimpien vety­pommien
'Vaikutus 200-kertainen Algeriassa.
verrattuna Hiroshimaan pudotetun
pommin vaikutukseen. Näiden mo­lempien
atomipommien lisäksi on
äskettä.n tullut kobolttipommi. Se
on vetypommi, jota ympäröi kobolt-tikuori.
Sen vaikutus on vielä mo­ninkertainen
suurimpiinkin vety-pommeilun
verrattuna. Atomipom­min
räjähtäessä syntyy suunnatto­man
paljon radioaktiivisten', alkuai
neiden pienempiä hiukkasia. Nämä
aineet hajoavat jatkuvasti. Voimak
kaimmat hajoavat hyvin nopeasti,
toiset hitaammin, toiset erittäin hi­taasti.
Kaikkein voimakkain -näistä on
kokonaan hajonnut 10 sekunnin ku­luttua
atomipommin räjähdyksestä.
Mutta tänä lyhyenä aikana se on jo
tappanut joukoittain ihmisiä usean
kilometrin laajuisessa ympäristössä.
JäljeUe jäävät vain heikoimmin vai­kuttavat
alkuaineet. Niiden kans­sa
me nyt joudumme tekemisiin.
Juuri niided lähettämän heikon ra­dioaktiivisen
säteilyn vaara meidän
on opittava käsittämään- Näistä sä­teilevistä
alkuaineista on toisia jäl­jellä
vielä muutamien tuntien, toisia
muutamien päivien, toisia viikkojen,
kuukausien, vuosien, toisia vieläpä
miljoonienkin vuosien kuluttua. Ne
kohoavat räjähdyspiivessa korkeuk-si
n. Raskaat hiukkaset putoavat
sieltä verraten nopeasti. Kevyet py­syvät
ilmassa kauemmin. ja tulevat
alas sateen tai lumen mukana. On
vaikeata arvioida, kuink^ kauan
kestää, ei^nenkuin.ilma on/ kokonaan
puhdistunut sinne tähänast:sissa a-toraipommien
räjähdyksissä sinkou­tuneesta
- aineesta] • >Monien- ^ arvioi­den
mukaan siihen kuluu ainakin
kolme täi nejjä vuosikymmentä.
Rad oaktiiviset pölyä sisältävät
pilvet kulkeutuvat tuulien mukana
ympäri maapalloa. Niistä laskeu­tuu
vähitellen pieniä pölymääriä sa
t^en j a lumen mukiäna tai'muuten^
kin kaikkialle maan pinnalle, virr
töihin ja meriin. : - '
ihomnje läpi. Mutta toisin on jo
sellaisia'ilmaa hengitettäessä. Pahin'
vaara Jflieutuu kuitenkin sutä. että
'me jöil^^umme juomaan' radioaktii-pahWnei9^
n räja^ysten johdosta
sataa Japanissa toisinaan niin radio­aktiivista-
vettä,' ettei, jsiitä ole juo­tavaksi!'
Mutta ei vain siellä vaan
kai^:all|4!^mäailmassa, missä sade­vettä
oQ^lutkittu, todetaan siinä a-joittäi^
Va|lipaktiivisuutta', jopa nun^
kin voimkkä'sta,\etiä vesi ei kelpaa
juotairaläi:' Kaivovesi tulee vasta
pitkää W i ^ s ä a n radioaktiivisen sa-teen:^
2o£Msta huomattavassa mää­rässä
rääl^ktiiviseksi. Siellä missä
esuntyy''i'äd:oaktiivista sadetta, tu
lee myös maaperä radioaktiiviseksi,
vieläpä odotettua suuremmassa
määrissä. . Siihen näet tulee paitsi
vettyi ilmasta hiljalleen putoa­vaa
radioaktiivista pölyä. Ja maas-1
^jl-plfjatkoa 4. sivulta)
SITÄIIIiiiliiii
lllliUUilliiiOIB
JAUISTAAN TUNNETA^
Eipä sUti. kylli vappukUlku
sattuu yhtä ja toista ja leikkaa
neliäkin, mutta .tämä tapaus
näin:
Vaikka Helsingin kadut oliva
eri rapaiset, huomasi eräs m
porukka, että ajotiellä kiilteli i
selvä markka. Ja vähän mai
päässä kiilteli viinapullon kork)
Eikös vaan muuan kunnon to
lausahtanut:
— Taitavatkin olla tässä sam
marssirivistössä Kokkonen ja i
kerholmi — kun on meinaan ii
jääneet
YKSINKERTAISTA
— Mitä sinä tekisitkään JM
sinulla olisi vaimoa, joka paik
ja - parsii vaatteitasi? '
-r;,Ensiksikin, silloin minunji
nattaisi ostaa uusia vaatteita.
"Minä haluan vain hyvin yb
kertaiset vilikiäiset", sanoi väl
{elähtänyt ikäneito, 'fvain mini
' sulhanen."
75ipryli1iötä ja 200 miestä Itijnni
Canadan taloudessa rautaisin kourin
RAVINTOMME SAASTUU
RADIOAKTIIVISEKSI
Näiden alkuaineiden lisäämä i l ­man
rad oaktiivisuus ei voi vahin­ko
ttaa meitä ulkoapäin. Se ei ole
kylKn voimakasta tunkeutuakseen
Algeria syyttää ,
Ransliaa jouklco-murliista
Tunis. — Algerian kansallinen va­pautusrintama
on lähettänyt Skan­dinavian
maiden pääministereille
kirjeen, jossa Ranskaa syytetään
joukkomurhista Algeriassa.
Kirje, jonka on allekirjoittanut
vapautusrintaman ulkomaisten suh­teiden,
hoitaja, tri Lamine, julkais­tiin
sunnuntaina.
Sama kirje on lähetetty YK:n pää^
sihteerille Hammarskjöldllle, presi­dentti
Eisenhowerille, presidentti
Titolle, pääministeri Nehrulle ja
Tunisian ja Marokon pääministe­reille
sekä muille maailman johta­ville
poliitikoille.
Kirjeen saajia kehoitetaan yhtei­sesti
- tuomitsemaan ne rikokset ih­miskuntaa
vastaan, jotka on: tehty
Olettekip sitä mieltä, että oh lii­oittelua'
puhua suurrahamiesten ku­ristusotteesta
Canadan talouteen?
Seuraavassa muutamia esimerkkejä
viimeaikaisista havainnoista.
* « *
Mönetai^ Times lehden mukaan
yli $100'iniljoonan' varoja omista­vien
"cänadalaisten yhtiöiden luku-mä^
ä lisääntyi vain kuuden vuoden
kuluessa 19:sta y. 1949 aina 30:een
V. 1955. '
. Canädässa on 75 yli $100 miljoo­nan
varoja omistavaa yhtiötä» lukeu-tueir
niihih pankkeja, trust-, laina-,
vakuutus- ja muita samanlaisia yh­tiöitä.
••'
Ottakaa vastakohdaksi seuraa­va:-:
./fKuluttaJaln velat lisääntyi­vät'w
$287 miljoonalla.^' Vtfoden
195&^Jopulla Bank of Canada i l ­moitti
>i pöjnistyttävästä kulutta-jäin
velkojen ennätysmäisestä $2, ,
469 :mUJoonan suuniisesta koko­naismäärästä.
Olemme : selvästi­kin
suuryhtiöiden pienen Joukon
armoilla.. Tämän 75 suuryhtiötä
käsittävän ryhmän ei tarvitsisi
mUUIaKuln vielä vähän kiristää,
niin tuhannet canadalaiset per­heet
olisivat tuhota, omia. '
Cana|lian Journal of Economics-julkais^
ssaT- äskettäin julkaistussa
kirjoituksessa Toronton yliopiston
professori C. A. Ashley-paljasti, et­tä
vähemmän kuin 200 miestä, joista
useinunajt^; pankinjohtajia yli i $100
miljoonan varoja omistavissa laltok^
sissa, hallitsee "suunnatonta talou­dellista
valtaa" ja muodostaa Cana-daa
hallitsevan yläluokan "valiojou
kon».
NälUä miehillä bn läheiset yhtey­det
hallitusmlnistereihin kaikissa
maakunnissa ja liittohallituksessa.
Heidän politiikkansa on eroittama
ton itsensä hallituksen seuraamasta
politiikasta.
Itse pääministeri Stii Laurent, jo­ka
aikaisemmin oli johtoasemissa u-seimmlsäa'
suuremmissa yhtipissä,
on kääntänyt kuuron korvansa lu­kuisille
valituksille läheisistä yh
teyksistä' hallitusministerien ja
suurpääoman välillä, kuten tapahtui
p. D.2Howen tapauksessa Trans Ca-nad^
lnputkilinja skandaalin ja Al-goma
Steel-yhtiön jutun yhteydes­sä.
\ l \
Suuntautuminen voittojen keskit­tymiseen
yhä harvempiin käsiin on
jatkunut edelleen v. 1956 ja 57. liit­tovaltion
tilastotoimisto ilmoittaa:
Voitot veropoistojen jälkeen nou­sivat
- ^.^1^56 täydeii 15.5% eli $247
miljoonalla V. 1955 $1,596 kokonais­määrästä.
Ja V. 1957 ensimmäisen- neljän
kuukauden aikana kuponkien leik­kaajat
ovat keränneet $254.6 milji
naa voitto-osinkoina, eli 19% ehe
män kuin vastaavana aikana edel
senä vuonna.'
Esitämme seuraavassa huomatl
vimpien teollisuuslaitosten, pan
kien, vakuutusyhtiöiden yms.^var
ja voitot vuodelle 1955.
TEOLLISUUS^ JA YLEIS-PALVELUYHTIttlTA
1;
II
31.
41
2H-Yhtjöt
. >§
CPR -.$2,134.4
Bell Telephone _ 1 , 0 3 0 .2
Aluminum Co. 711.4
Imperial Oil 701.2 62:
International Nickel _ 519.6 91J
Dist.-Seagrams i — „ 478.2 3IJ
B. C. Power 357.9 ÖJ
SbawiniganW&P-— 348.1 93
B. A. Oil 263.2 20J
Inter Pipeline 229.9 J]
M-H Ferguson _„___ 225.7 7i
Hiram %alker 211.5 19|
Steel Co', of Can. 207.4 2\i
I Cons. Smelters 200.8 33,1
Ford __Jul^- 184.7 20.1
Imperial Tobacco ____ 176.1 8.1
Abitibi 163.3 13^
.6atineau'Power 154.0
MacMillan & Bloedel 143.4 1
Canadian Brewery-._ 142.2 IM
Cdn Chem. & <?ell. . 141.8 '1^
Cdn. Petrofina 140.8 IJ
Dbm. Steel & Coal . . . 131.7: 21
CIL -118.2 H
Cdn. Gen. Electric — 114.3
3. C. Telephone 106.9 31
Cons. Paper 105.9 13,1
Price Bros. 103.9 91
Simpsons Ltd.—_—- 101.1 Zi
McColl'Frontenac—- 100.3 101
* tappio
PANKIT, FINANSSI- JA
VAKUUTUSYTIÖT
Varat
($nuli.)
Royal Bank —.$3,28U
Bank of Montreal-——— 2,79ft)
C. Bank of Comm. — 2,35ai
Toronto-Dominion ——- — 1.27ai
B. of Nova Scotia ———- 1,192J
Imperial Bank i . : - -J— 795.1
Banque Can. Nat 6441
National Trust 5*®
Toronto Gen. Trust.-—^— 44U
Canada trust 24ai
Sun Life - ifi^
Royal Trust —- iM^^
Montreal Trust 1.1711
Manufäcturers' Life ®Zf
London Life
Gr. West Life
Canada Life __—^-——— 51
Mutual of Canada,——.!.
Confederation Life — — 341
Crown Life , 21
North Am. L i f e ' — -
PÄIVÄN PAKINA
Sauri ki^liiurilte^kastetu - "potaäa"
Kiliä uskomattomalta Ja baibaarl-seltartcdny.
6e3untt|n«^dn. '^öjuna^
lääääL tavallinen "potta" sopU kuhi'
plelcsn. mutaan smoin^ kun. puhutaan
vissien ."valioidönme". kulttuurihar­rastuksista.
IHeklän mielesäUniiie on alahuo­neen
Istunnossa viime : heliinS^uun
alussa taj>alitunut' suuri "kultturikes-kustelu",
mikä sietää pitää mielessä
kimneltaessa lUttovaalien ctidotelm!-
dui tent&vi&pUbeita. suuria lupauk­sia
Ja ylitsevuotavaa hyvyyttä.
T3imän "suuren kultftuur&eskuste-lun"
ybteyifesäi molttTE. O. Hassell
(soe. cred^ Madeod) alahuoneen Is-tmmtesa
XH^Oftrassa- UNfiSCOa '%iom-lmIIltsml:
lvlvä2Iteisutate5ta'^ XSanän
t^BQ^ joiiilasta vgym taas eräs
OCP:n' jsse»! mr.v HnnseJlla samassa
Istmuossa '^tajahtaajaksi'
Tftmft oniiaagtBna::sifle:^df4Min1-
keskusteiuU^. ailk& tapahtui alabtio-ned'"
Isiunnnssa-hekulkutm ensim-n^
dia vUkbUs. Toronto Dafly Star-
In fcertoinan.:«nUkaan Oiehnttc.: a
asiasta käytiin, fienraavaidalnen: vuo­rokeskustelu:
»to. Hansen: "Nbltajahtla&o? Näyt­tää
sUtä, ettei ole mitään vikaa Sän­gyn
^alustan tarkastamisessa , dllom
jos sieltä löytyy kapitalistL"
Hon. Lester Pearson: "He .(l^pita-listit)
omistaisivat sängyn. He eivät
olisi sängyn-alla."
: Mr. Hai^ll: " . . . Mutta se on noi-tatjahtia,
jos katsotte sängyn: alle ja
löydätte sieltä kommunistin. Minuun
ei vaikuta sellaiset huomauti&set.
Minuun ei vaikuta vähääkään sellai­set
(CCF:n> huomauti&set.
i > "Tosiasiassa minä latson mieluhn-min
r sängyn alle tode'ti*s«ii, .ettei
siellä ole kommunistia imin' kieltäy­dyn
katsomasta .sängyn alle -Ja suljen
silmäni sOIe mitä siellä saattaa olla.
Ja »sitten saan kuitenkin tietää, että
^ellä on kommunistL'*
^iJB>^i>.j;iiitoii-4PjC^Kainldops): ,"Mi-täkunnioitettaiva
herra (mr. Hansäl)
teUsf Jos hän löytäisi sen. mMcä ta­vallisesti
on säiigyn alla?"' '
BSr. HanttD: "Minä sanon kunnioU
mitä näinä tekisin; jos:löytäisin sän­gyn
alt» sen, mikä siellä tavallisesti
on. Minä yfesinkertaisesti kaataisin
sen h&akn pääMten."
Mr. Polton: "Se ei poSkSceaisi pal­joakaan
siltä tavanmukaisesta - lin­jasta
mitä te esitätte."
Eräs alaltnoneett ^setf: ^'Häpeät"
(ParlamenttaaiiseniEeatoistelun ta­so
on, kuten huomataan. Jossakin
määrin laskenut X>emosäienesin Ja
Ciceron päiviltä — Maifc Harrisonin,
Toronto Daily Starin kiijeennraihta-
Jan välihuconautus.)
George William MdLtoä on alahuo­neen
Jäsen; Joka myöntää ettei ole
tietdingn kulituilrista. eikä hän liloin
perusta ikUka sen saa tietää. Tosiasi­assa
tämä Okanägan-Revelstokea
edustava Social Credltin Jisen sano}
alahuoneen istunnossa helmikuun S
pS^nä kulttuurin "olevan jyhden
niistä.'i.^vekottimista (tidngs) Joille
henkilS' antaa sen pienemmän arvon
mitä .'enemmän hän sUtä ajattelee."
Ka.äEen täonän Jä&een <ei suiidcaan
tullut «Eentildcään yllätyksenä helmi­kuun'?
ttaS Julkaistu GP:nuutistieto.
missä kerrottiin^ että Social Credit
puolueen viisi Jäsentä oli alahuonees­sa
uihooUisesU äänestänyt itad^^
muita puolueita lAmaten lakl^ido-tustg.
vastaan; -Joidca taxfcöitnksena
on perustaa' Canadan Nenvosto kan­sallisen
fcii Ittanrin edtstämtsefcsL
Sänssm alta "punaisia" etsivän,
kenlaista noitajahtia harrastavsD, <
InipsTäisen Helppo-Helklki-r
joituslupai^teensa unhoittaneen,
talaisvastaista kiijallisuutta
vän Social ' Creditin Johtaja
Low Julisti ^kylmästi, että hänen 1
lueensa vastustaa mitä: päättä?
min^ ^icannutetun kulttuurin" ty
t&mistä canadaläisUlel
Mr. Low antoi yatmärtää, että:
nen puolueensa tekee tulevissa
vaaleissa^kulttuurlsta vaaUtaistcUAfJ
symyftsen.:
Me voimmddn siis njrt varustanfj
siihen; että tähä ke^nä pidettäyisil
liittovaaleissa nähdään kulttunriöe-l
tämättömyydellään ylpeHevä. 0^1
William Mita:Ä>d «rantamassa Soejl
Greditln vaalilippua, missä on g l
kallon kuva -Ja sääriluut ristissä, ii»>l
veripunalsilla Jdi'Jaimilla''tuhritto »'f
na "Kulttuuri".
Hänen rinnallaan iallustelöi
tysti E. Ä. Öänsen Jtantaen sitä. 'V^l
tä tavallisesU-sängyn alla P*^*^!
Ja yrittäen heittää sen sisällSn
kleh nDdeii eaiäolalaisten sQDIirl
Jotka kleltäiy^t etsimistä "^^l
sla sängyn atta" ja tunnnstain«*|
että p^ftallo Ja säärBuUBppoJ^JI
taa sifä mitä canadassa taxvS*"!
kansallisen fctHttunrin asemesta.
mi i i i