Vapaus, October 24, 1922

              VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, OnU, joka tiistai, torstai ja lauantai.
n. PUEO.
Vastaava toimittaja.
Clobe lehti kuinka näillä ei ole mitään varsinaista ko­timaata,
heidän kotimaansa kun on muodostettu venä­läiseksi
sovietti-maakunnaksi. Tässäkään eivät kapita­listien
äänitorvet haikaile mitä ruokottomimmin valeh-koiQ
lontalia ta huolimatta pyssfmään kiinteästi glIIIIIIIJHIiiKIIIfMliiSlfil!MliWail!!IlIiHJiJt!||j/^^
politiikassammo s ««^ V ««.«™ ^ * _^ "»«^11111
Kamenjevkin kirjottaa Leninin
mielenkiinnosta päivänkysymyksiin. 2
VAPAUS
(Liberty) ^ , „
The onlyorgan of Finnish ^orkera ta Canada. Pub-iSsbed
to Sudbury, Ont-, every Tuesday, Thursday and
Satnrday. • '
«Lenin lomalla^ on nimenä Mos-1 Keskusteltuaan Amerikasta, Kiinas-j S
Ädvertising rates 40c per col. Jnch. Mimmum cnarge
for sinde insertlon 75c. Discount on standthg advertise»
saent. The Vapaus is the best advertising medium araong
the Finnish People in Canada. '
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
Sl.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
8Ä.00 ja kolme kk, $1.75.
Tilauksia, joita ei »seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joill? on takaqkset.
Ilmotoehinta kerran
palstatuumalta. Suurista i
ulaistiiista ilmotuksista 40c,
motuksista sekä ilmotuksistn,
joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c, Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3-00 ikakflikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukBet 60c. fcerta, $1,00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-kana^
,
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-floonallisella
nimel'ä, ,
J . V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
armenialaisille onnelliseksi kotimaaksi.
oleskellessaan maalla lähellä Mos
kovaa.'
Aina sukkela Buharin lausuu vil-
, . , „ . . n 1 1 • -11 -Il 1 pittömän ihailunsa cbolshevistien
Viljan-puinti Canadan laajoilla aroilla on |iyt lop- ameelle»,. nimittäin aivohalvauksen
Viljan korjaajat palaavat
. ään jälleen voimansa nelikuukauti- poliittiseen elämään. Lenin vastasi
listisia ja kapitalistisia sor ajia ja vainoojia vastaan. p.i,^^,!^^,, jgikeen politiik^s- suunnilleen, että hän oli eniten 15
Naita armenialaisia voidaan sus parhaiten auttaa, ^ julkaisuun ovat kirjoittaneet tyytymätön byrokratiaan virastois- =
auttamalla heitä palaamaan Armenian neuvostolasa- muiden muassa Sinovjev, Buharin, j sa, jotka on tehtävä joustavammik- s
valtaan, sitä rakentamaan ja muodostamaan kaikille Kamenjev ja Stalin, jotka kaikVijsi ja työkuntoisemmiksi, ja eniten s
ovat käyneet Leninin luona hänen ihastunut oli hän niihin amerikalai- s
siin, jotka kahdenkymmenen trak­torin
kerä olivat saapuneet Permin
kuvemementtiin tutustuttaakseen
talonpojat traktorien käyttöön
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lorne St., Puhelin 1038. Postlosote:
Box $9. Sudbury, Ont.
Reidstered at the Post Office Department, Ottawa, as
jMcond class niatter.^ V • : '
Tiistain lehteen äijö^t ilmotukset pifaä bllakont-
•torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja; lapanlaii»
•lehteen torstaina kello'3. •
Liittykää Wörkers puolueen
osastoihin
Lokakuu on ollut Canadan Työläispuolueen ja sen
; Suom. järjestön punainen kuukausi, jortka ajalla on
kehoiteltu erikoisen voimakkaasti laajentamaan puo­lueemme
valistustyötä syvien pohjakerrosten keskud
teen, hankkimalla uusia tilauksia puoluelehdillemme
•ja kehoittamalla työläisjoukkoja liittymään puoluee-
, seemme. Punaisesta kuukaudesta on enään vain muu­tamia
päiviä jälellä. Multa sitä nopeammin on nyt
;kiirehdittävä niiden .työläisten, jotka vielä orat puo­lueestamme
uycona, liittymään siijien. Canadan Työ-läispuolue
on Gan. proletariaatin poliittinen joukkojär-jestö,
joka/edustaa «en vapautustaistelua kaikessa laa-tjuudessaan.
Suomalainen Sos. Jäi^jesfö on kiinteä osa
i Canadan Työläispuolueesta. Siis suomalaiset työläis-i^
raatajat niin maalla kuin kaupungissakin, kiirehtikää
.^.nopeasti liittymään Canadan Työlflispuolu^n suoma-
''Iäisiin osastoihin! ' ^
. Tuomari Garyn "ilimisyys** ^
Jerl^Strusfin presiJentti tuoma^^<Jary on pujijen-hut
siiut'eäsa «ihmisyydessään:» puhuniBan työläisten
' puolesta. Äskettäin New Yorkissa kapitalistovereilleen
pitämässään puheessa hän: lausui m.m.: «Minäv olen:
silä mieltä, että niiden meistä, jotka omaavat korkean
' aseman liikemailmassa, tulee aina kohdellg työl^isiäm-
~ me oikein». Näiden ylevien sanojen lausuj§f| (}}|tQl(uI-llaisuus
on tarpöeksi hävytön, kuin nmUtet^i et|ä tH0-
mari Gary on mailman suurimpta ja raivo^ckaimpia
työläisten orjuuttajia. Kymmenet tuhannet terästrustin
! ja J"kui5|en~ofayhtlö{lleh työläiset kun raatavat
. kuumissa leräshelveteissä j'a .kaivoksissa l2-tuntisia
työpäiviä, mitä alhaisimmilla palkoilta. Edelleen, tuo­mari
Gary timnötaan am^tlkaialsen kapitalistimailman
johlajand sen taistellessa työväerijärjestöjä vastaan
kvoimen työpajan puolesta. — Siis tämän suur-orjuut­tajan
«oikeudellisuus» työläisiään kohtaan tuqnetaan
sangen hyvin, eikä niin ollen hän voi ulkokullaisilla
sanoillaan ainakaan työläisiä pettää.
puun suoriteltu. 35,000—40,000 elomiestä palaa, .suo-riteltuaan
jättiläistyön. Ilman tätä raatajajoukkoa suu­ri
elonkorjuu olisi jäänyt suorittamatta, huolimatta
jättiläismäisestä ja keksinnöissä pitkälle 'fcfehitettyä ko­neistoa,
jota jo niin suuressa määrin käytetään ihmis­työvoiman
apuna. Tämä elonkorjuuarmeija on kättensä
työllä tehnyt mahdolliseksi sadon korjaamiseni, joka
ruokkii seuraavaan vuodentuloon saakka koko Canadan
väestön, mutta myöskin sen lisäksi miljoonia ihmisiä
ulkomailla. Tämä armeija on koonnut entistä run­saamman
sadon jyväaittoihin. Sen suorittama työ on
siis ihmiskunnan hyvinvoinnille mittaamattomasta ar­vosta.
Mutta kuka hyötyy tästä työstä enimmän. Eivät
suinkaan nämä elonkorjaajat. He ovat saaneet raataa
pitkiä työpäiviä, saaden osakgeeiL, kehnon yraifinnon,
kehnot suoj'at,;;pitkan työpäivän ja,'^alkaiTi, jolla jyoi
säilyttää itsensä hengissä sta^ a^M-^hxi^^^
kesti. Mutta :eivä1 myöskään viljankasvattajat —
maanviljelijät -y- ole hyötyneet runsaasta sadosta. Hei­dän
vuodentulonsa anastavat suuret keinottelijat heiltä
riistohinnoilla, niin alhaisilla hinnoilla^ että suuri osa
ei kykene maksamaan viljan korjuu-, puinti- ja mark­kinoille
kuletuskustannuksia, jääden miltei alastomina
ja pennittöminä valmistamaan uutta satoa — taaskin
näiden keinottelijain hyödyksi. Näin luonnon antimet
ja raalajain työ^i tulokset menevät kapitalistisessa riis-toyhteiskunnassa
konnain kukkaroon.
Canada
'dollaria
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle S30- 50. i - i , . ,
40: 60c lähetyks. ?40-|60: 75c lähet. $6oÄ^^^^^^
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää Jl*''- Y l i ;
läbetyksiUe |3.50 lisämaksu. Sah^ösanoo
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T R i i i G-,
view Ave. ^=>7 Bro;
tappamalle, täyshalvauksen kohtaa­malle,
syövän menehdyttämälle, Do­niin
viskatulle mutta yhtäkaikki jäl­leen
ylsönousseelle Vladimir Iljits-hille.
Buharin on aina hänestä pi­tänyt
ilman niitä ihmeellisiä voiman­näytteitäkin,
jotka valkoinen leh­distö
(niin porvarillinen kuin sosia­lidemokraattinen)
on kuvitellut hä­nen
lukuunsa. Buharin ^pitää vain j
kohtuullisena, että Leniniä kutsu­taan
puolueen aiv.okeskukseksi, kun
otetaan lukuun työmäärä, minkä
Lenin on vallankumouksen jälkeisi­nä
vuosina suorittanut. Buharin it­se
on monen monituista kertaa saa­nut
valaisevan kuvan perusteelli­suudesta
millä Lenin suoritti työ­tään.
Vieraillessaan Leninin luona
oli Buharinilla aina mieljUisena teh­tävänä
myllätä hänen kirjojaan.
maanviljelyksessä. Kaikkein vähim­män
oli sen tunnin aikana, minkä E
Kamenjev vieraili Leninin luona,
puhe sairaudesta siitä huolimatta,
että tämä on (^lut keskeisin asia
maailman sanomalehdistön Venäjää
koskevissa kirjoituksissa viime puo­len
vuoden aikana!
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen Valtuutettu asiamies/
E BOX 69, VAPAUS,
Armenialaisten tuonti Canadaan
Toronto Globe lehti kertoo Canadan hallituksen tie­dustelevan
olisiko mahdollista tuottaa Turkin alueilta
paenneita armenialaisia suuremmissa joukoissa Cana­daan,
Äskettäin vaati sama leHi hallitusta ryhtyj
mään toimenpiteisiin vähintäin 150,000 armenialaisen
tuottamiseksi tänne maanviljelijöiksi. Mainittu lehti
vetoo tässä suhteessa ihmisyys- ja kristillisyystunteisiin,
painostaen että täten voitaisiin nämä «raakojen turkki­laisten
» teurastusta paenneet krisliveljet pelastaa peri­kadosta.
Mutta samalla näkyy kuitenkin mikä on kai­ken
tämän «avuliaisuuden» ja «kristillisen» veljeyden
takana. Lehti kiivailee kuinka armenialaiset ovat uut­teria
raatajia, etenkin maanviljelyksen alalla. Ja niin
suositetaan heitä tuotettavaksi tänne maanviljelijöiksi.
Missä määrin armenialaisia voitaisiin asettaa tänne
menestyksellisiksi maanviljelijöiksi, selvenee heti, kun
otetaan huomioon, että ilmastosuhteet ja viljelystavat
ovat täällä kokonaan erilaiset kuin alueilla missä ar­menialaiset
ovat eläneet ja työskennelleet. Joten he
joutuisivat täällä kokonaan toisenlaisiin olosuhteisiin
I kuin Kaukaasiassa. Toiselta puolen on ilman muuta
selvää, että Canadassa ovat asumattomat maat, kuten
kaikissa kapitalistimaissa,, monopoliseeratluja, joten
pennittömät armenialaiset eivät kykenisi saamaan niitä
haltuunsa. Hallituksen homesteadiniaitten anto kun on
myöskin jo rajotetlua ja on näille maille menijöitä yl­lin
kyllin, sikäli kuin ne ovat asutukselle ja toimeentu­lolle
sopivia. Mutta tarkoituksena ei olekaan auttaa
armenialaisia «kristiveljiä», tuottamalla heidät tänne
ja antamalla heille ilmaiseksi maata, vaan tarkoitus
on saada heistä,halpaa työvoimaa cana^alaisille riis­täjille!.
150,000' armenialaisen järjestymättömän työ­läisen
tänne tuottaminen olisi myöskin oiva keino pol­kea
canadalaisten työläisten palkat ja murskata heidän
järjestönpä. Ja tämä toive se kangastaakin kapitalisti­en
«ihmisyyden» naamarin takaa tässäkin asiassa.
.Antaakseen asialle yhä enemmän painostusta, kuvaa
NeMvostomielenosotukset Saksassa
Lokakuun I p n ä toimeenpantiin kautta Saksan suu
ria mielenosoituksia tulevan työmaaneuvostokongressin
korostamiseksi. Berliinissä otli mielenosoituksiin^ osaa
.60,000 työläistä. Sikäläinen toverilehti kirjottaa: «Työ­tätekevät
kansanjoukpt, jotka eilen marssivat pitkinä
jonoina kantaen luokkataistelun tunnusmerickejä, .pu­naisia
lippuja ja plakaatteja, olivat astuneet esiin työ-maaneuvestojen
yleisvälioicunnäri kehoituksesta, mutta
ammatijjiisen jo5}(fflfl ja yhdistyneen sosialidemokraa-flsen
puoIueen'tahtoava(9t88i), jotka viimeksimainitut
rajäh4yttfilivät kaikki mflnansa pyeäyttääkseen liikeelle
lähteneet joukot. Eilinen mielenosoitus cl ollut ainoas­taan
mahtava taisteluhaaste porvaristolle, kiskureille ja
nylkyreille vaan t»yÖ3 vakava varoitus saboteeraavalle
ammatliyhdistysjohdolle. Ja luoMcatietolnen työväestö
aikoo jatkaa alkamallaan'tiellä; kenen se siis taistelus;
sa kohtaa tiellään taikka niskassaan, sitä on se pitävä
vihollisenaan. Työläiset, jotka eilen osoittivat mieltään
flfflmattijärjestön yastakehoituks^sta' huolimatta, ovat
tietoisia siitä, että heidän vaatimuksensa tulevat läpi-ajetuksi
vain mitä Bnkarimmalla taistelulla porvaristoa
vastaa», mutta että jokaisen yk?i!ön taholta vlela vaa­ditaan
raskasta työtä ja ponnistuksia, jotta päästäisiin
koko työväenluokan yhteiseen toimintaan^ toimintaan,
jota vastaan kilpistyy reformistien organisoitu lakko-tikkuruus.
Yksimielisesti ja myrskyisellä painolla ko­hottivat
lokakuun 1 pnä mieltään osottavat joukot vaa»
timuksen yleisvaltakunnallisen neuvostokongressin kut­sumisesta.
»
Neuvostohallitus Europan lujin
hallitus
Sen viiden vuoden ajan minkä Venäjän neuvosto­hallitus
on ollut vallassa on koko kapitalistimailma lu­kuisine.
sanomalehtineen ja propagandalaisineen yhtä­mittaisesti
ennustanut neuvostohallituksen 'pikaista ku­kistumista.
Siitä huolimatta tulee se^kohta seisoneeksi
viisi pitkää vuotta. Samalla aikaa ovat kapitalististen
maitten hallitukset vaihtuneet yhtenään, lukuunotta­matta
Englantia, missä Lloyd Georgen kokoomushalli­tus
on kyennyt seisomaan pisimmän aikaa. Nyt on
sekin' kukistunut ja Lenin on ollut pisinaikaisin pää­ministeri
mailmassa. Ja ettei neuvostovaltio ole ensin­kään
kyllästynyt Leniniin, vaan. päinvastoin panee hä­neen
edelleenkin mitä suurimman luottamuksen, näkyy
lehtemme toisessa kohdin olevasta artikkelista «Lenin
lomalla», missä viitataan Neuvosto-Venäjän huomat­tujen
johtajien kirjoituksiiur missä Leninin lomalta pa­laamista
neuvostohallituksen johtoon tervehditään mitä
sydämellisinimällä ilolla. ,
Siis samalla kun kapitalislivaltioitten täytyy hakea
itselleen yhä uusia ja uusia johtajia, entisten osot-tautuessa
kykenemättömiksi ohjaamaan ja johtamaan
heidän haaksirikkoista valtiolaivaansa, katselee Neuvos­to-
Venäjä järkkymättömällä luottamuksella johtajiinsa,
antaen niille kaiken avun ja tuen mitä ne tarvitsevat.
Ei vaikeimmissakaan pulmissa ole Neuvosto-Venäjällä
tullut kyseeseenkään hallituksen muuttaminen. Neuvos­tohallitus
on joutunut menemääii lävitse tuhansia ker­toja
suurempien vaikeuksien ja koettelemusten kuict-mikään
kapitalistihallitus, mutta sittenkin se seisoo
vankalla kalliopohjalla. Tämä kaikki senlähden, että se
on kansan suuren enemmistön etuja ajava hallitus.
la kuitenkin hyvässä järjestyksessä.
Siinä Hegeliä, siinä teoksia Taylor-järjestelmästä,
kirjoja Intian uu­demmasta
historiasta puhumatta­kaan
niistä lukemattomista kirjois­ta
ja vihkosista, jotlja käsittelivät
sisäpolitiikan p ä i v ä h kysymyksiä.
Mutta kirjat eivät ainoastaan olleet
olemassa siellä, ne oli myös luettu
sillä siellä täällä isti aina silmään
Leninin tutunomaiset reunahuo­mautukset.
Juuri tämän miehen
kuoleman johdosta kirjoittivat por­varilliset
sanomalehdet mitä rak­kaimpia
historioja bolshevikkipää-miehen
sairaud^esta ja muiden puo­luejohtajien
keskinäisestä valtatais­telusta.
Buharin itse, joka oli mai­nittu
kaikkein häikäilemättömimpä-nä
tavoittelijana, lausuu, että val­koisen
leirin vahingonilo oli«-ennen­aikainen,
ja että hän ja muut joh­tajat
eivät toivoneet mitään niin
hartaasti kiiin heidän Iljitshinsä pa­luuta
politiikkaan. Hän sanoo: <En
tiedä kuinka iloiseksi tulin, kun
joku aika takaperin sain Leniniltä
kirjapaketin^ mihin Lenin oli omar
kätisesti kirjoittanut; Olen jo mel­kein
terve.»
, Sinovjev pakinoi joustavalla ta­vallaan
Leninin terveydenhoitota-voista.
Lenin, sanoo hän, on aina
ollut luonnonystävä eikä vain ky­nän
ja kirjain mies, kuten luultai­siin.
Jo karkoituksensa aikana. Sipe-rlBBsa
metsästeli häa ahkerasti.
Maanpäbnsä aikana Sveitsissä oli
hän uuras vuorivaeltaja, ja jopa
oleskelunsa aikana Pariisissa pyö­räili
hän säännöllisesti maalle ui:
daksefen Seinessä taikka poimiak­seen
kukkia metsissä. Kun hän so­dan
puhjetessa oH Öalltsiassa van­gittiin
hUn Vakoojana sen vuoksi,
että hän oli jpenikulmaisilla jalka-ja
pyörämatkoillaan «osoittanut
niin suurta huomiota maalaatusuh-teille
». Hänp vaelluksiinSä otti
usein osaa hänen piiriinsä kuuluvat
toverit, ja piti näiden «puolueku­rin
» perusteella kestää yhtä kauan
kuin hyvin treenatun Leninin. Hän
ei voinut edes "heinäkuun keikan k.»
sen aikana, jolloin hän oleskeli Ra­jajoen
lähettyvillä ja jolloin väli­aikaisen
hallituksen kytät jahtasivat
häntä, olla onkimatta ja uimatta
Suomenlahdessa. Lokakuun vallan­kumouksen
jälkeen on hän kuiten­kin
häärännyt liiaksi työssä voidak­seen
harrastaa tavanmukaisia vael-luksiaan
luonnossa ja kun suunna­ton
työ nyt vahingoitti hänen ter­veyttään
ja pakotti hänet lepää­mään,
niin tapahtui tämä runsain
neljä vuotta kestäneen työjakson
jälkeen.
Ensi kerran käydessään Leninin
luona tapasi Stalin "tämän väsynee­nä
ja vaiteliaana. «En saa lukea
lehtiä eiikä keskustella politiikas­ta
», vaikeroi Leilin, «ja niin pian
kun näen paperipulan, joka voisi
olla lähtöisin jostakin lehdestä,
kartan minä sitä pelkästään kurin
vuoksi». Stalinin palattua parin
kuukauden kuluttua, oli tilanne kui­tenkin
toinen. «Hänen kasvonsa hei­jastivat
rauhaa ja elämänhalua. Le­nin
oli jälleen tuo vanha toveri ki­sailevin
hymyin viisautta todistavil­la
piirteillä. «Lenin oli jo mukana
politiikassa. Hän puhui vuodentu-losta
ja sisäpoliittisesta asemasta,
valtiobudgetista ja ruplankurssista.
Koskettelipa ententen sisäisiä ha-
TYÖVÄEN TALOU­DELLINEN
LIIKE
O.B.U:n nousu ja havio
/ ,
Kirj. Tim Buck.
Kirjoittaessa O.B.U:sta, . ei voi
odottaa muuta kuin tulevansa kat­kerasti
kritiseeratuksi, huolimatta
kuinka totuuden mukaisesti arvos­telee
tätä järjestöä, -Niin' paljon
SUDBURY. Of
= Pilettilifike tehtävä J . V. Kannatton nimessä.
iiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiii^
joita oli kasattuna kaikkialla mut- katkeruutta on tämän järjestön pe-
— Nyt kun miljoneeripariskunla Slillnianien huo-rimusjuttu
on päättynyt, voivat porvarilliset sensat-sionilehdet
valmistua uuden «parhaissa perheissä» ta­pahtuvan
skandaalin varalta.
rustaminen synnyttänyt ja niin pal­jon
ennakkoluuloisuutta sen ole­massaolon
aikana muutamassa vuo­dessa
on syntynyt jokaisella tahol­la,
että tämän kysymyksen käsitte­ly
on riitaisin mitä joku voisi kir­joituksensa"
aiheeksi ^valita. Tämän
kirjottaja näkee 0,B,U:sta keskus­teltaessa
tehdyn pääasiallisesti kak­si
virhettä. Ensinnäkin sekä sen ys­tävät
että viholliset selittävät tä­män
-järjestön . leviämiseen .kautta
aavikkovaltioitten että British Co­lumbian,
johtuneen taisteluhenkis-ten
työläisten vallankumouksellisen
innostuksen sysäyksen siihen li­kaan.
Toinen erehdys lepää selityk­sessä,
jonka antavat sen kiihkeäm-mät,
kannattajat, ett^ työväen poh-jajoukot
perustivat OBTJ:n tarkoi­tuksella
luoda siitä uusi työväen­liike,
johdonmukaisena seurauksena
sille, että erkaTieminen vanhoista
järjestöistä oli käynyt välttämättö­mäksi,
ja että jokainen yksilö, joka
asettuu tämän liikkeen tielle, on
työnnettävä syrjään.
Kumpikaan näistä selityksistä,
olematta täysin paikkansa . pitävä,
sisältää kuitenkin xjsittain totta.
Enempi kuin vuosi ennen-vanhois­ta
järjestöistä erkaantumisen , ta­pahtumista,
«livat länsi-Clanädan
työläiset tunteneet, suurta tyyty-mättämyyttä
järjestöihmsä nähden.
Tämä pitää paikkansa erittäinkin
räutatietyöläisiin nähden. Heidän
järjestönsä muodostaen ' «tuvartio
joukon Canadan ammattiunioniäti-sessa
liikkeessä ja oltän tottunei­ta
köJ-keampiin palkkoihin yleen­sä
kö^^k^ampaan elintäSOon kuin mi­tä
yleönsä t^H Vallitsevana, eivät
rautatiökonfepäjamiehet voineet sie­tää
raHtatöltten kylmäkiskoisuutta
esittämiinsä vaatimuksiin nähden.
Allcaisin 1918 he uhkasivat luvatto­malla
lakolla. Niin kriitilliseksi
mupdostui tilanne, että IJIasinistien
kasainvälisen union presidentti
Wm. H. Johanston uhkasi ottaa ko-nepajamiehiltä
heidän lupakirjansa
pois, elleivät he luovu lakkoaikeis-ta,
.Winnipegin konepajamiesten
osastö^^o pidätti päämajaan mene­vän
vei-on maksamatta ja Jolinston
täytyi käydä persoonallisesti heidän
luonaari''"sovittelemassa riitaisuudet,
tämä tapahtuen syysk. 30 p., 1918.
Rautatietyöläisten järjestön 4:jäs
piiri, johon canadalaiset kuuluvat,
vaikkakin se oli lupaava, ei kui­tenkaan
täyttänyt radikaalisten työ-läsiten
toiveita.^ Yhä enemmän ja
enemmän mieliala kansainvälisissä
unioissa kasvoi sellaiseksi, että van­hat
järjestöt ovat kehityksen ehkäi­sijöitä.
Huhtik. 26 p., 1918, lisäsi Samu­el
Gompers tulta tyytymättömyyden
liekkeihin. Canadan" työläisten viha­mielisyys
nousi huippuunsa tätä
miestä kohtaan, jonka piti muka
edustaa heitä, mutta joka veljeili
heidän vihollistensa kanssa. Gom-persin
nimittäin siihen aikaan vie­raillessa
Canadassa, häntä terveh­dittiin
parlamentin molempien huo­neitten
yhteisessä istunnossa ja mo­lempien
kamarien johtajat, senaat­tori
Rhodes ja oikeusministeri Do-herty
pitivät ylistyspuheita hänello.
Samana päivänä pantiin hallitUK-sen
toimesta päivälliset tämän ha­litun
sankarin, Gompersin kunniak­si,
joissa päivällisillä olivat paitsi
parlamentin jäseniä, useita suurim-
Vanhoillisten johtajain taantu­mukselle
jyrkästi vastakkainen mie­liala
kehittyi union jäsenistön ja
pienempien virkailijain keskuudessa.
Tätä - mielialaa kuvaa valaisevasti
Vancouverissa julistettu 24-tunnin
yleislakko, jqka pantiin toimeen sen
johdosta,- että 'International Myie;
Mill and Smelter Workers union
jäsen Albert Goodwin ammuttiin
poliisien" toimesta, yritettäessä hän­tä
kiinni .afi^velyoJlisnuskarkurina.
Quebecissä 'pidetty Canadan- am-m^
ttiuniöitteri kongressi oli viimd-nen
virike kapinalle. Asestettima
taisteluohjelmalla ja pohjajoukkfi-jen
tukemana, länteläinen edusta­jisto
oli tämän konventionin kau­nein
kukkanen. Mutta heiltä puut­tuen
idäp edistysmielisten keskei­nen
yhteys jä 'ollen vastassa van­han
kaartin kierän masiinan kans­sa,
he joutuivat häviölle.
Tullen lyödyiksi jokaisessa asi­assa,
he kutsuivat Manitoban, Sas-kathcewanin,
Albertan ja British
Columbian edustajat ryhmäkokouk­seen,
keskustelemaan- tulevista toi­menpiteistä.
Tässä kokouksessa, ai­noastaan
yhden äänen vastustuk­sella,
päätettiin. kutsua koolle kaik­kien
lännen maakuiHien työväen
järjestöjeiv yhteinen' konventiot.
Ymmärryksenä oli, ettei suunnitel­lussa
konven.tionissa.tulla perusta­maan
mitään uutta järjestöä, vaan
suunnittelemaan keinoja, millä ta­voin',,
lännen järjestyneet työläiset
voisivat yhä selvemmin "esittää oh­jelmansa
ja esittää sen seuraavas­sa
ammattiunioitten -kongressissa
hyväksyttäväksi. Tämä on sangen
merljillepantava seikka, koska se on
vastakkainen edellämainitulle ensi-mäiselle
väitteelle, jonka mukaan
pohjajoukot vaativat uuden järjes-
;ön perustamista,
puUisena tuloksena oli, että
ferenssi "laski jäsenistön yleis
tykselle kysymyksen, tullaat
ei uusi järjestö perustamaa
nostus uuteen liikkeeseen i
oli suuri ja vastaus kautta
oli,. Valmiina. Kesäkuussa 258
osastoa oli suorittanut ääi
sen, joista ,188 osastoa, ed
24,239 jäsentä, äänesti myöt-osastoa,
käsittäen 5975 jäsen'
nestäen vastaan. Näin One Bi;
oli syntynyt.
• Tämä suuri liike, näenr
niin lupaava Canadan järjesf
työväelle, käännettiin täten
lisesta uomastaan kilpailevan
nismin erämaahan. Ottamalle
mioon sen hyvän alun mii
saavutettu vanhoissa, uniois-hyvin
turvallista väittää, et
konferenssi olisi päättänyt
toimintaa vanhoissa unioissa,
mättäviä tuloksia olisi saat
kaan. Mutta oikeaoppinen
hingollinen eroamispäätös oi
ty, joka johti luonnolliseen
seensa, vanhojen unioitten \
tymiseen ja vallankumouksf
voimain ja elämää-antavien
menttien haaskaukseen. Näir
rulliset seuraukset ovat nyt
sen elävästi nähtävissä \
muille, paitsi niille, jotka
halua niitä nähdä.
•1^,
jaannustendenssejäkin. «Niiden rii-Tia työläisten riistäjiä. Tämä hä-taisuus
ei liikuta meitä. Torailkoot peällinen tapahtuma, josta kapita-ja
kadehtikoot ne toinen toistaan listilehdet puhuivat ylistellen, syn-miten
haluavat. Me kuljemme omaa nytti sellaista vihamielisytytä ka.'.-
tietämme rauhaa ja ulkomaailman sainvälisten unioitten ajattelevassa
kanssa tehtävää sovintoa kohti\mut­ta
me emme alistu mihinkä ryöväri-ehtoihin'
tahansa. Me tulemme muis-jäsenistössä
että jo silloin puhuttiin
vakavasti näistä unioista erkanemi­sesta.
O. B. U:n nousu.
'Maaliskuun 13 p., 1919, suunni­teltu
konventioni avattiin Calgarys­sa.
Tämä konferenssi oli mitä in­nostavin
ja suurmerkityksellinen tä­män
maan ammattiunionistien ko-koustilaisuus.
Se antoi tilaisuuden
mitä kauniimmalle (joKa ajatus kui­tenkin
kärsi tappion) Canadan am­mattiunioitten
vasemman siiven liik­keelle",
'Konventionissa oli läsnä ^ai­na
237 edustajaa, edustaen miltei
jokaista unio-osastoa suurista jär­vistä
länsirannikolle. Ilman epäib-mättä
.edustajat olivat kaliberiltaan
sellaisia, jotka tyydyttivät öroärais-ajatusta
kannattavia kapinallisia
jäseniä,' ja nämä • edustajat pitivät
käsissään Cnadan ammattiunioliik-keen
tulevaisuutta. British Colum­bia
Federationi piti tarkoitukselli­sesti
kokouksensa samaan aikaan ja
samassa paikassa. Sen presidentti
Jack -Cavanaugh ja sihteefirahas-tonhoitaja
A. S. Wells, kaksi B. C.
Federationin v a i k u tusvaltaisinta
henkilöä ja samalla parhaita ku-mousmiehiä
koko maassa, olivat
konventionin johtavimpia henkilöi­tä.
' \
Rautatiekonepajamiehiä e d u s ti
konventionissa sellaiset vaikutusval­taiset
miehet, kuten R. J. Tallon,
No 4 Divisionin presidentti, jok^
toimi konferenssin puheenjohtaja­na;
Dave Rees, Dominion Trades
Congressin varapresidentti; Bob.
Russell Int. Machinist Union 2 pii­rin
sihteeri-rahastonhoitaja, joka
piiri käsittää koko Canadan; Dick
Johns, ,Winnipeg Trades Labor
Councilin edustaja, sekä useita kan­sainvälisiä
varapresidenttejä ja
suuri määrä muita huomatuita hen­kilöitä
ammattiunionistisessa liik­keessä.
Innostus oli ihmeteltävän
voimakas. Näyttipä että Canadan
työväenliike on astumassa uuteen
suureen kehitysvaiheeseen.
Eroamisliikkeen loukko.
Konventionikutsun l ä h i aikoina
mieliala eroamiselle kasvoi nopeas­ti,
ja konferenssin' kokoontuessa,
tämä mielipide oli kontroUeeraava-na
edustajien kesken. Tätä ei so­vi
ihmetellä, sillä olihan Canadan
radikaaleja niin kauan ruokittu kil­pailevan
unionismin autuudella. L'>-
O.B.U:n kukistuminen.
Heti kun J Q . B . U . oli peru
lakaisi se kautta läntisten ra
tien kuten aavikkotuli, saav
kaikkialla suurta innostusta j
miota. Suuren sysäyksen anti
(Kansainvälisten unioitten epi
tuminen Winnipegin lakossa. 1
loinkaan uus; unio ole saant
hyvää alkua. Tämä oli sellain
paileva unio, joka ei tule
nistuma'fln, täten sanottiin. S;
1919 One Big Uniossa oli
jäsentä: Kaikki näytti ruusi
Mutta hajaantumisen ele
vaikkakin " vielä näkymätt
työskentelivät jatkuvasti ja
työntyivät julkisuuteen. Hyvi
O.B.U. sai kokea sen mitä
muutkin kilpailevat järjestöi
saaneet kokea. Niin pian kui
innostus oli rauennut, työvä
vät rivit kävivät sille, kylmi
alkoivat siitä luopua. Kansa
ten unioitten vetovoima oli
liian voimakas. Joukkojen lu
'nen OBU:sta sai lisää vauhi
dasta järjestörakenteessa. Yk
mä, kiinteät teollisuusuni
vaati että järjestön täytyy
dättaa kansallista teollisuu!
järjestäytymisperiaatetta; ku
toinen, lokalistit, taistelivat
antamisen puolesta paikallisH
kusneuvostoille, välittäen
vähän niiden teollisuusunior
ta luonteesta.
/ Mitä vakavimman iskun s
jestö Puutavaratyöläisten
guusjärjestön, joka käsitti v
000 maksavaa jäsentä, erote
tä, sen takia, että OBU. k»
jakaantumasta tarpeenmukais
partementteihin. Toisia huoi
ryhmiä eroöi yhdestä ja '
syystä. Johtuneena riidast.v
suusunionismin ja maantiet'
unionismin välillä ja yleens
tä muista syistä, jotka aina
tyvät kilpaileviin unioihm.
alkoi nopeasti mennä alaspa:
säkuussa 1920 sen jäsennia;
laskenut noin 18.000 :teen,
sisältyen vielä puutavarat;,
jotka myöhemmin erosivat
Nykyään, ottaen huomioon
Canadan leveydeltään Ja P-taan,
sillä ei ole kuin e
4,000 jäsentä. OBU on nyt
taan muisto kerran
kumouksellisesta liikkeestä ^'
ammatillisessa liikkeessä, io^^
sille synnyn. Se on olenia=sao
ilman epäilyjä osottanut ^
van unionismin turmiolla"-
Uu«l taktiikka.
Minä kertaan, että OBU '
ainoastaan muisto suure--^3_
kiimouksellisesta ynty-^^^^^
vuotta sitten. Ja elle'
A