Vapaus, April 2, 1953

              Sivu 2 Torstaina, huhtikuun 2 p. — Thursday, April 2, 1953
iOjIpm iot J^taish CanaOian^ Ss-
'HäSmed ffov. e, mi. Autborlzed
«8 secoxMl cla» mail by tbe Post
OXfice Separtaseot, Ottava, Pub«
liabed tJ!u4ce veekly: TuesOays
Tbiindaj» and fiaturday» Vapaus
PubUsblng Company LtcL, at Ido-IQZ
E2m St: W„ 8odt)uiy, Ont^ Cinada.
Telephones: BuKlnesss Office 4-4264
Editorial Office 4-4265. Manager
B.eiiksL E d ^ r W , ^ u m L Mailing
address: Box 69, Sudbuiy* Ontario.
Advertising ratea upon »ppUcatios.
l ^ ^ l a t i o n free of tänrge.
TILAU6HIHNAT;
Caaadasaa: 1 vk. 7X)0 0 kk. 3.75
3 k k . 2<25
TlidmaUolssa: 1 vk.^X» 0 kk. 4 ^
suomessa lvk.1iS0 6tk, 4,75
Tarttukaamme ojennettuun käteen
' " Suuren K i i n a n Kansantasavallan pääministeri Chou £n-]ai «sitti
v^jriime tiistaina oman maansa j a samalla myös Korean Kansantasaval-l
a n hallituksen puolesta uuden ehdotuksen, joka avaa mahdollisuuden
' - K o r e a n sodan lopettamisen hjrväksi. 'Pääministeri Chou E n l a i tar-
•• • josi meille "länsimaille" rauhan käden,, johon olisi empimättä j a v i i -
^ vyttelemättä tartuttava ennen kuin sotianiiet^jat saavat jutun p i t k i*
tetyksi j a mutkitetuksi, kyten sanotaan. '
V , - Tunnettu tosiasia on, että Korean sota on kansanjoukkojen kes­kuudessa
vihatuin sota viimeisen miespolven ajalta. K a i k k i a l l a maa-
" " i l m a s s a toivotaan vihollisuuksien hetikohtalsta lopct|tami.sta Ko­istisessa.
^^^^ M että Korean välirauhaneuvottelijat pääsivät y h -
*' teisymmärrykseen j a sopimukseen kaikista muista kysymyksissä, mut-t
.ta. e i sotavankien vaihtamisesta. Käyttäen sotavankien vaihtamis-
>ti(i%$3rmystä viimeisenä.keppihevosena sodan pitkittämiseksi, amerik-
.^Täiset väliraubaneuvottelijat kävelivät lokakuun kahdeksantena
{ päivänä pois välirauhaneuvottelusta. Niinpä sitten välirauhaneuvot-
5 telut ovat olleet siitä lähtien kuolteessa — j a maailman eri pääkau-
* 'lageista — niin lännestä kuin idästäkin — on viimeaikoina ennus-
» t e l t u , että kenraali MacArthurin-kuumetta sairastavat eräät tulen-
5 "niSijät suunnittelevat Korean sodan kiihdyttämistä ja laajenta-l
,dBitöta.
I Tässä vaiheessa tuli viime tiistaina maailman yleisen mielipiteen
l *p^ttSiSva\o<m pääministeri C h o u E n - l a i , joka suuren K i i n a n Kansan-
* tasavallan ja' Korean Kansäfitasavallan hallitusten puolesta esitti
5 jjyB,^? ehdotuksen sotavankien vaihtamisongelman ratkaisemiseksi.
»•'•|fe«ten tiedetään, amerikkalaiset ovat kansainvälisiä lakeja jä <5enevan
«.^pimusta uhmaten kieltäytyneet kaikkien sotavankien kotiuttami-
« ?^sesta. H e ovat selittäneet, että korealaisten j a kiinalaisten sotavankien
i I^ileskuudessa on sellaisia yksilöitä, jotka eivät halua mennä takaisin
^^''Ko^iin .^r4•J^ j u u r i na ihmisystävinä nämä kenraalit eivät mitenkään
T- y ^ s t u pakoittatnaan ,näitä ?*Jialuttomia'' vankeja vastoin tahtoaan
J'tfaflfaamaian kpliiir.
* • Xo.isdta puojen k(W^ ja kiinalaiset A'älirauhaneuvottelijat
pitivät tiukasti kiinni kansainvälisistä laeista ja Qenevan sopimuk-^
$esta^ Joiden nuukaan kaikki^^^s^^ tulee kotiuttaa vihollisuuk­sia
päätyttyä. .' , ; • .
Oikeös on selvästi tässäkin asiassa korealaisten puolella. Mutta
_ siitä huolimatta, j a nimenomaan siinä mielessä, että Koreassa riehuva
j-r-mielet^h'sota voitaisiin lopettaa, kiinalaiset j a korealaiset ehdottavat
^ nyt sellaista ratkaisua, että kaikki sitä haluavat sotavangit kotiute­taan
kummaltakin puolelta heti viholHsyuksien päätyttyä j a jälelle-ävätvanp;
it viedään johonkin puolueettomaan maahan, missä hei-n
kohtalonsa voidaan ratkaista 'oikeudenmukaisella tavalla".
Tässä on välimuoto kummankin va.stakkaisen puolen aikaisem»
lialle ehdotukselle — j a sellainen välimuoto, että se voidaan j a p i .
^ZjöJSiriyväksyä viivyttelemättä. '
Merkillepantavaa muuten on, että päämmisten Chou E n l am
h j j tekemä ehdotus sotavankien vaihtamisongelman ratkaisemiseksi
säfikoisti koko maailman — tai ;miltei koko maailman sillä v a l i ­tettava'tosiasia
on, että Washingtonissa on yritetty vielä tämänkin;
esityksen yhteydessä löytää joitakin keinoja, miten voitaisiin estää
Korean spdan lopettaminen,
^^^^^Vi M voi pakoittaa Eisenhowerinkin hallituk­sen
kuuntelemaan järjen ääntä, j a tämä sitäkin suuremmalla syyllä
siksij k u n siitä hyötyy ainakin yhtä paljon Yhdysvaltain,kansa kuin
muutkin maat. Canadan ulkoministeri Lester B. Pearson o l i tuhan-nestivaikeassa
sanoessaan Chou ^ n - l ^ i n ehdotuksesta, että se on "tär-k
^ esitys'' jota pitäisi viedä eteenpäin. J a "Intian Y K : n edustaja
V . i K.' K r i s h m a Menon puhui varmasti satojen miljoonien ihmisten
puolesta k u n hän selitti, että " C h o u En-lain ehdotus tuottaa iloa t u ­hansille
miljoonille ihmisille kautta ntiaailman", j a että "meidän täy­tyy,
tarttua viivyttelemättä kiinni tähän mahdollisuuteen". ,
- On hyvä, että Canadan ulkoministeri Pearson linjoittui Y K : s sa
niiden rinnalle, jotka'tervehtivät myötätunnolla tätä uutta esitystä
'Korean sodan lopettamiseksi. Mutta tilanne vaatii vieläkin enemmän
Canadan hallituksen pitäisi käyttää kaikki mahdolliset keinot sen
;hyväksi, että saataisiin järjen ääni kuulumaan sielläkin, missä haa­veillaan
M a c A r t h u r i n mielettömyyden uusimista, j a sen vuoksi vas­tustetaan
Korean sodan lopettamista.
-Meillä on nyt ncuihdollisuus Korean sodan lopettamiseen ja tätä
mahdollisuutta pitää käyttää hyväksi ennen kuin Korean sota leviää
kokomaailmaa käsittäväksi paloksi.
Tarttukaamme C ^ o u i E n - l a i n ojennettuun käteen muistaen, että
* i a i h a sovinto on lihavaa riitaa parempi", j a että historia tulee ole­maan
äärettömän ankara niille, j o t k a kieltäytyvät maailman pulma-kysymysten
rauhanomaisesta ratkaisusta.
t
• f
S
*
^ Sunnuntaiksi kaunis sää!
'Ennustaminen yleensä on äärettömän epäkiitollista hommaa ja
sääennustus on vieläkin-cpäkiitoUisempaa. Yleisesti puhuen, j a lain­kaan
aliarvioimatta tieteen kehitystä tälläkin alalla, sääennustajat
ovat ''kansalaisluottamuksensa" menettäneet suuren kansan keskuu­dessa.
Kaikesta tästä huolimatta meidän tekisi kuitenkin mieli "Ennus­t
a a " , että pääsiäispyhiksi saadaan täällä kaunis sää — tai ainakin
pitäisi saada.- Kysymys ei ole v a i n tyttöjen j a emäntien muoti- ja
nhattuparaatin eduista, mikä sellaisenaan on luonnollisesti tärkeä
seikka, vaan myös Sudburyssa ensi lauantaina j a sunnuntaina pidet-
1 tavien Canadan suomalaisten nuorten ensimmäisten näytelmäkilpai­lujen'onnistumisesta,
mikä on tällä kertaa tärkeydessä kaiken muun
yläpuolella. »
M e i l l e kerrotaan Torontosta, että sikäläiset nuoret saivat suuren
yleisökannatuksen niille näytelmilleen mitä he tulevat täällä k i l p a i l u -
näs^telmtnä esittämään. Tämä i l u p a a täkäläiselle teatteriyleisölle hy-v
^ ja paljon, sillä^torontolaisten kolmen näytelmän lisäksi meillä on
tilaisuus nähdä neljä* muuta 1-näytöksistä näytelmää.
X i i n , täkäläisellä teatteriyleisöllä on kaksi mainiota tilaisuutta
tulossa. Mutta kysymys on siitä, että saadaanko tulvavesien j a mu­talammikkojen
peittämät tiet j a kadut sellaiseen kuntoon^ että pääs­tään
näitä näytelmiä katsomaan? Me tiedämme, että teiden huonoon
kuntoon ovat syyllisiä ihmiset, nimenomaan ne, j o i l l a valta on, mut-,
ta j o t k a eivät kuitenkaan tee mitään j o k a kevät toistuvien vaikeuksien
korjaamiseksi. iXäinmuodoin meillä pikkuihmisillä ei ole nyt muuta
makdoUisuutta, kuin heittäytyä suuren luontoemon turviin, toivoa ja
eppu$taa, että muutaman päivän olleet kauniit ilmat jatkuisivat, jotta
.tiet kuhmistvat, j a että Finnish-haali täyttyisi viimeistä sijaa myöten
niin lauantaina k u i n sunnuntainakin.
• •; Kaiken lihallakin me siis eimustamme kaunista säätä..Adikon lo-puksil
Kyspfisiä ja
va*s fa• uf•o ia
COMTONSATPO.V KLAKKKET
f A JVhOVfMOT
Eysymys;' Kaluan tietää pitääkö
minun maJcsaa tuloveroa sUtä SO
dsllarin kuiH^uiizesta, eläkkeestä
ml]^i s^sin OntAflon- ^GxStsaen's
Cconpensation B<^dilt3 mieheni t a -
paturmaisen^lQUoleman Johdosta.-
— Tilaaja.
-Vastaus:, <!tp£ka asia oli Jo&>ain
maätia -eiäselvä ky«yim^e asiaa pai­kallisesta
^ tuloverotoanistostay '^Josta
ilmoitetuin, että tuloveroilmoltulcseen
ei tarvitse merkitä mitään Work^
men'3 CÄmpensation Boardilta saa­tuja
koivatistuloja. eikä siis myös­kään
eläkieitä. Niistä tuloista ei
tarvitse siis maksaa .vÄoa.
änniessä
m» as ds$a
Mitä muut sanova^
UUDESSA SODASSAKO?
"Puhuja tempasi pöydältä Suomen
sinivalkoisen lipun, nosti sen korkealle'
ja huudahti: Tämä on Suomen lippu,
sitä me rakastamme j a sitä seuraam­me,
sen viitoittamaa tietä etenemme,
vaikka kuolemaan . . . " — Canadan
Uutisten selostuksesta New Yorkissa
äskettäin pidetystä suomalaisen s<;^ta-papin,
Antti J . Rantamaan puhetilai­suudesta.
, • • • « . • '• • • •
ESIMERKKI
Kyynikot sanovat: "Veri virtaa vie­lä
Koreassa, känsät elävät vielä hä-lyyntyneinä,.
kylmä sota jatkuu yhä
— mitä on saavutettu W»enJn kong­ressilla?"
Rauhaan johtava tie on
epäilemättä pitkä — on vaikeampi r a ­kentaa
asunto ku:n tuhota se. Mut­ta
paljon on saavutettu. Wienin
Kongressi oli askel eteenpäin, ei vain
s.ksi kun se omaksui kannakseen rau­hallisen
rinnakkaisolon, vaan myös
sUcsi kun se antoi es.merkin tällaisen
rinlhalckaisolon mahdollisuudesta.
Mille tahansa suurpuolueelle tai
liikkeelle;, on helppo kutsua koolle
kongressi. P i e n i n jiongressi oli e r i -
larnen, sillä siellä kokoontui erilais­ten
puolueiden j a e r i suuntien edus­tajia,
kansojen pienoiskokous. mitä
ihmiskunta on haaveillut.'— Ilja E h -
renburg, ' tPeace Review' Toronto.
• • •
.HELYJ;( KAUPAN
PÄÄLLISIKSI
Tuloveron maksamisen aikana c a -
nadalftislUe kerrotaan, että korkeat
verot Jciituvat Korean, sodasta ja
puolustusmenojen .lisääntyinisestä.
Kuten esimerkiksi-/$200 maksava
hiottu kuvastin erään brikaaterin a-sunnossa
lännellä. Miten tämä aut­taa'
sodan voittamista Koreassa, sitä
el ole selitetty. — "Daily Star". Wlnd--
sor, Ont;
Irving Brown m
USÄ:n vakoilun
TdkJioUDa. — Saksan demo­kraattisessa
lasavaUasss'tarvfttaS-siin
nykyisin noin 800;080 työläis­tä
enemän komin on käytettävis­sä.
Kysyaitää ei ole pelkäsÄtääo
teollis-ooteen tanritlavista ämmät-tiinlebistä
r vaan miltei kaikbien
alojen työläisistä. Samaan ai­kaan
vaeltaa, noin 1.5—>2 mitjöo
naa työläisiä tyottöinnä länsi-
Saltsassa.
Näin kertoo ruotsalainen ainmatti-yhd:
Jty33iies (Henry Eblund joka h i l ­jattain
on palaimut - tuUxstumlsmat-k
a i u Saksan demokraattisesta tasa­vallasta.
MITEN IHMISET ELÄVÄT
— Puhe terrorista, väkivallasta^; ja
painostyHusesta itä-Saksassa on n a u ­rettavaa.
Yhtä naurettavaa on. pu-,
hua. antisemitismistä. Minä tapasin
pääa.s.<assa sellaisia, henkilöitä 'joita
me taälE Ruotsissa kutsumme " t a ­vallisiksi
työläisiksi". Ylpeys siltä,'
että bn työläinen; että saavuttaa t u ­loksia
työssään, että on "aktivisti"
ja kehottaa tuotantoa j a yleistä hy­vinvointia
— se on parempaa (kuin
mikään muu. Palkat luonnollisesti
vastaavat myös tätä luottamusta. Ja
näiden työläisten muiden tovereiden­sa
keskuudessa osaiseen saamaa
kunnioitusta ei voi aliarvioida. •
TyöpaEtolUa vallitseva kansanval­ta
teki syvän vaikutuksen, ruotsalal-
*siin ammattlyhdistycmiehiin. — So­siaaliset
edut, kulttuuripalatsit. ym.
ovat sellaisia, joille ei ole vastiiietta
Ruotsissa, toteaa Heni-y Eklund. Me
salTime sen iiasrtyksen, että\:Sak­san
työläiset asettivat Ihmisen-etu-tllalle
uuden yhteiskunnan rakenta­misessa.
• • . •: . ••^J
E.tiJind kerloo kaivostyöläisten
sairaalasta. Sairastuneet ja^ louk­kaantuneet
työläiset saavat korvaus­ta
90 pros. pal&astaan siltä riippu­matta,
kumka kauan he ovat sairaa­na.
Sita paitsi heillä on vapaa hoi­to
tolpumisaikana. Auoka oii "'iyö-,
iäism-okaloissa maukasta ja ennen
.kaikkea halpaa. 40—50 pfenningiä
ateriasta tuloista, jotka olivat keski­määrin
350—390 Saksan markriaa
r^cuukaudessa. on todella halpaa. E s i -
metkkinä vuoki-ista hän mainitsee,
että täysin uudenaikaisesta kolmen
huonetJn j a keittiön asunnosta' (mak­settiin
.40-^8 markkaa kuukaudessa;
Rupts^Iainen ammattiyhdistysliike^ kertoo hayain<
nois^n matkallaan Itä-Saksan ^tasayalla^^^
"Aktivistien^ tulot 'kohoavat hup-:
mattavasti yli keskitason; 700'maris­kaa
kui&audessk el oilu^ harvmaista.
PAINOSIVUSTA ElMMB ^
U^VADbNEET:, .
' — "Emme havainneet" painostusta
työpaikoilla. Panllnme' merkille Siel­lä
vallitsevan hyvän toveruuden
el vähimmin työläisten Ja yritysten
johdon välillä! lilutta niinpä ovat­k
i n yritysten Johtohenkilöt kansan-elinten
• asettamia. Esim. • Dresdenin
rautakonepajan johtaja. Jonka kans­sa
keskustelimme .hyvän tovin, oli
entinen metallityöläinen.
.Kouluopetus .on maksutonta, ja
kalikilla työläisillä on tässä suhteessa
mahdollisuudet. Ylioppilaat, joista
yhä suurempi osa on lähtöisin työ­läis--
j a talonpolLuisperheistä saavat
palkkaa cplntoajaltaan. Tapasin e-rään
metallityöläisen, jcÄa kävi kol­mivuotista
imusllkk^urssia Ja-sai ko­ko
ajalta täyden palkan. Oppilas-kasvatus
oli ensiluokkaista.
Kaikenlaatuista tavaraa oli kau­poissa,
j a ostovoima oli hyvä.
a f l K S i ; J I E PAKE.N)SyAT?
P^Eatä^'pakolaiset itä-Saksasta'
läiitäep?,; ' ^ . \ :
j — '3^, usLolsi' «ruotsalaisia Jäitiä
tai Ruodin, radion tiedoltuksia, niin
me tuskl!p:0liälm9ie näJuieefc.'t^t;ais-sa
ainoatakaan vfyöläistä, sanoo -Henry
Eklund. Mutta näyttää siltä, että;
lie, jotka-j)akenevat" ovat suuftilalll-sia,
-jotka ovat sabotoineet sitä vas­taan,
"että heidän on luovutettava
osa laajoista tiluksistaan tavallisille,
talonpojille j a maatyöläisille, mustan
pör-rsin kauppiaita, suoranaisia ran­gaistusta'
pakenevia rikollisia ja mui*
t a sellaisia aineksia, joilla^todella-kaan
ei ole hyvä olla Saksan demo­kraattisessa
tasavallassa.
Mahdollisesti siihen "suiu-een pa­kolaisvirtaan"
idästä länteen on
myös lasäettu muluan myös ne työ­läiset,
• jotka asuvat länsivyöhykkeel-lä,
mutta' käyvät työssä itä vyöhyk­keellä,
joskin se, tavallisen ihmisen
'••nielestä on vähän ihmeellistä ma­tematiikkaa.
Me tapasimme Haippurista ja R u h -
r i n alueita toiileita työläisiä. Ei-ä5
metallityöläinen oli yrittänyt länsi-vyöhykkeellä
puolen -vuoden ajan
tullavtoimeen 38 markan viikkopaJkal-la.
Kun'tämä työ loppui, taäotä;
kehoitettiin menemään' käytaälnbolto-viranomaisten
puheille. Ja sitten hä­nen
o l i ' peirheineen koetettava tulla
toimeen 20 ypnrkflT?^ viikossa.- EI i b - '
mettclemistä, että hän "pakeni" - -
mutta')Itään, Jossa häntä - pidettiin'
ihmisenä, jossa - r i i t t i työtä Ja Jossa'
hän .saattoi todella- rakentaa -tuleyai-[
suuttaan. ' • .' •
PALAVAA BAUteANTAHTOA
Ofi .painostavaa nähdä kaikki ne
rauniot,' i q l ta sota qll aiheuttanut.
Niiden','korjaaminen vaatii ' a i k a a.
M<utt'ä itä-maksassa rakennetaan'.-" J a ,
rauhankysymys tulee alituisesti e s i l -'
Ie — iicäan kuin itsestään selvänä
asiana. • • • • '.• •
£.1 ole L' -kaan kuullut ihmisten
puhuvan • - n i in sydämeen käyVästi
rauhasta ja siitä, - että meidän qjä
taistJEttava^tauhan puolesta, rauhan
puolessa 'kaikkialla maailmassa. R a u - |
ha kan-iojen välillä, rauha Ja ystä- -
vyys keko maailman työläisten kes­ken."
Se oli'se tunnus. Jonka pohjal­la
itä-Saksan väestö rakentaa' uutta
yhtel-fiuntaansa.
^ PLSMN HATTUA
- Tiedätes, kun nueöeui
nun näyttävän jo vuotta nuo
ta tässä hatussa. ^ ^ . ,
l^isTiondä eolllPahkO o? Mutta k»u»aia^Xhi^ nin« USinaa
iha sUiä olet? läytclma-
— Kolmekymmentä.
>yABOITTl
. , . ' -okkaassa
,^ ään muoc
iBfetsäkämpäUä pelattiin krw l
Järjätekolnen Oskari käX.S fZH kaiken vierustoveriinsa Ja kys^ t,^\
^ Odottamattoman lempeäliääää S T a m a ti
•l,Kuulehan,vieläkssunisä5j»j ^
tis ovat elossa? »muoH^
— Ovathan lie Ja hyvin
selitti toinen.
— .Lakkaa .sitten kaitomasta i
kortteliUni, joUes tahdo tuottaa!
suurtasurua.
vat selvi
tois
syttä •
rjume
an kalkk
Tri J . G . Endicott saanut
Stalinin rauiianpalkinnon
Hänelle annettiin rauhanpalkinto erikoisesti
siksi kun hän paljasti USA:n bakteerisodan
Lontoo. — Neuvostoliiton virallinen
uutistoimisto Tass ilmoitti sunnuntai­na,
että Canadan Rauhankongressin
puheenjohtajalle tri James Bndicottil-le
annettiin Stalinin rauhanpalkinto
vUme sunnimtaina.
Moskovan sunnimtam radiotiedossa
sanottiin, että juhlallinen palkinnon
antaminen tapahtui Kremlissä Sverd-lovsidn
salissa. Tilaisuudessa onnit­telivat
tri Endicottia Neuvostoliiton
rauhanliikkeen johtaja klrjaliija N i -
kolal^Tlhonov j a metlropoliltta Nikolai.
,Tri ^ . d l c o t t _ on Maalmaii Rauhan­neuvoston
puhemiehistön 'jäsen.' Hä­nelle'
antof kansainvälinen Stalinin
palkinnon^ lautakUi/ta rauhanpalkin­non-
'«^'^oisesti siksi kun hän kirja­sessaan
^'Minä syytän'' paljasti ame-r
• .\ .f •),. A. > - /.r •• i
rildcalaisten bakteerisodan käynnin
K i i n a n kansaa vastaai^
Stalinin rauhanpalkinnon komitean
muodostaa 12 jäsentä, joista valtavas­t
i suurin osa on muita kuin Neuvos­toliiton
lumsalaista.
Kullekin palkinnon saajalle anne­taan
diplomi, kultainen mitali ja
100,000 ruplaa, joka vastaa noin $25,-
000.
Fasistijohtajat leivät
pääse parlamenttiin
Rooma. — Italian parlamentti uu­disti
äsken päätöksen, että sem-aavan
viiden vuoden aikana ;el entisiä fa-sistijohtajia
hyväksytä' parlamentin
Jäseniksi. ,
Engl. ja Suomen
kai^jpaneuvottjeluf^
ovat kafkenneet
Helsink;.-'. — Saatujen tietojen mu­kaan
pitävät ennakkoarvioinnit suo­men:
j a ;EngIannin kauiH)aneuvottelu-jen
kehityksestä 'suurin piirtein paik­kansa.-;
iiontobssa lähes neljä Tjökkoa
kestäneet-.-kauppaneuvottelut ovat '^-^
vallaan. päättyneet tai keskeytyneet
johtamatta sopimuksen allekirjoitta­miseen.;
Suomen yaltuuskunnah puh^njoh-taja
ministeri'A. Lehtinen o£ jo p a ­lannut
kotimaahan. Osa Suomea
valtuuskunnasta on jäänyl Englantiin
odottelemaan - neuvottelujen • Jatku­mista.'
M^lpm neuvottelut jatkuvat,
siitä ei ole 'mitään varmuutta.
Mikä on GGF:n johtajien
kanta Bill 93:een nähden
teri
paaminis-
. ' M
;n v[eteraan,il
esittävät Koreassi:
sodan lopettamisbj
.; .Toronto..— .(PJI.> Äskettäinj
(Jestettiin Yihdysvalloissa Wa
min valtiossa kolmen Korean
veteraanin Ja heidän omaisiensa t
mesta mielipiteitten tiedustelu
munnan lopettamisesta:
. .Veteraanit tekivät vetooni;;
; K r l l e Ja on se julkaistu lu
;sancmalehdissa. Sen johdosta i
l/.he saaneet: lukuisia kirjeitä
:den äideiltä, vaimoilta ja su
:ta.
Eräs*nuori mies, joka sanoo i
^.vansa pian" joutuvansa KorMan!^
äei"' ammuntaa lopeteta,' kirjo'
"Nopeasti lisääntyvä mieshukkaj
Idän puolellamme pelolttaa
Ryvin p i a n nousee 'vankien.v:
aymyksen talÄi kuolleiden
puolellamme suuremmaksi
ilmoitettu palauttamista va
sotaivankien määrä. Minä olem
anis tekemään kaikkeni rauhsui ji^
^Imän puolesta."
KnoU hl
Sud
Poissa 1
Lydia
Puolif
EMMI
MU
KuoU I
On huole
Ja rakkaa
Sä eUt ee
me muista
Miel
' Lapi
Unti
M A L : n äänenkannattaja "Msail-man
(Ammattiyhdistysliike" kertoo
uusimmassa numerossaan, että nyt
on sitovasti todistettu, että AiPL-.n
edustajana Euroopassa toimiva "am­mattiyhdistysmies"
Irving Brown on
erään. amerikkalaisen Euroopassa
olevan vakoiluosaston johtaja.
Irving Brownln käsien kautta ovat,
kuten tunnettua,.Inilkeneet ne .dolla­rit,
joilla hajoitustyön johtajat —
erityisesti Italiassa ja RansLjjssa
mutta myös Suomessa — on varus­tettu
rahoilla. Nyt ei ole.enää m i ­tään
epäselvyyttä siitä, mistä nama
rahat ovat lähtöisin.
Taantumuksellinen amerikkalainen
aikakauslehti "Readers Digest" (Va­litut
Palat) kirjoitti Jo Viime syys­kuussa,
että a;rving^Brown ori Ameri­kan
vakoilulaitoksen palväuksessa.
Puolan tm-vaUlsuuspoiilsi .on nyttem­min
saanut käsiinsä asiakirjoja, 'jot-.
ka kiertämättömästi -vahvistavat tä­män
tosiasian.
Puolan alueella toimivan WIN-va-kollujarjestön
johtajat J . J . Kovalsbl
ja S;Slenko, Jotka ulkomailla olevat
emigranttijohtajat olivat värvänneet
näihin teihtävUn, jättivät näet työnsä
laadun alhaisuudesta selville pääs­tyään
poliisille joukon asiakirjoja,
joukossa mm.
nlkomailla olevan WIN-vaitaus-kunnan
Johtajafi Mabiolekin (Ma
rekin) kirjeen,' Jossa kerrotaan,
että Irving Brown on Amerikan
tledoiiospalvelan erään osaston
edustaja, • osaston. Joka kuulaa
Amerikan vakoilulaitoksen päälli­kön
alalsoatecn.
Mitä mahtanevat tuumia "rilppu-mattomUn"
haj|pitusjärjestölhin kuu­luvat
ammattiyhdistysmiehet tode­tessaan
olevansa näin selvästi U S A :n
vakoilulaitoksesta riippuvaisia.
Kolme sai surmansa
autojen yhteen­törmäyksessä
Vai d'Or, Qoe. — Viime lauantaina
sai surmansa kolme miestä Ja yksi
loukkaantui vakavasti kun taksa-auto
j a henkilöauto törmäsivät yhteen lä­hellä
Am osia.
Kuolleet ovat Willie Bergeron. hä­nen
veljensä Albert Ja taksa-auton
ajuri B. Volllancourt.
Eräs työläinen lähetti minulle-itir-jeen,
jonka han oli saanut parla­menttien
jäsen Angus Maclnnis-iltä
vastaulcs^i Oltawaan lähettä­määnsä-
postlkcrttiln. Koska kysy­mys
oh hyvin täikeä, lainaan tähän
Macslimlsin kirjeen kokonaisuudes­saan.
Näin se kuiduu:
"Hyvä herra: ~
Täten 'Hmoitan vastaanottanee­ni
lakiehdotus .H-S; nyt ehdotus
93, koskevan postikorttlnne.
Tc sanotte: tulleenne 'käsitykseen,
että määrätyt kohdat lakiehdotus
H-8:ssa, joka nyt' on' parlamen­tissa,
ovat sellaisia joita taantu­muksellisia
puolustava hallitus voi
käyttää vaarantaakseen vakavas­t
i työläisten oikeuiksia j a yleensä
siviili vapauksia'.
Sellainen hallitus johon te v i i t ­taatte
el tarvitse lak'.arajolttaak-seen
työväen oikeuksia ja s i v i i l i -
vapauksia. Se voi suorittaa ne vä-'
nttämättä siitä minkälaiset lait
on kirjoitettu lakikirjoihin. Laki­ehdotus
93 on nyt parlamentin
erikoiskcmitean käsiteltävänä Ja
minä vakuutan teille, että se t u ­lee
suorittamaan tehtävänsä huo­lellisesti.
•
Vilplttömätti teidän,
Angus Maclnnis, M P . "
Ta-Tiä Maclnnisin v.istaus ansait­see
varmasti huomlgn. Työläinen
joka kirjeen lähetti minulle sanoo­kin,
etta "sa on yhV2to".
Talla hetkellä nelkein koto työ­väenliike
j.r laajat piirit demokraat­tisen
ja l:ber:',alien käsityksen omaa-visia
canad.ilaisista arvostelevat Ja
tuomitsevat lakiehdotus 93:n Ja -St.
Laurentin hallituksen, joka ponnis­telee
saadakseen §en hyväksytyksi
parlamentissa. Maclnnis jättää k a i ­ken
täpian--kokonaan huomiolniatta.
Hän suosittelee, että työläisten ei
tulisi olla. ollenkaan huolissaan St.
Laurentin halhtub:en tounenpiteiden
jchdssta.
Onko St. Laurentin hallitus "taan­tumuksellinen
puoluehalIitu.s"? -Työ­läisten
enemmistö sanoo sen olevan.
Maclnmsln mielestä ei se ole sellai--
ncn. Onko hän imohtanut rautatie­läisten
lakon? J a erikoislain. Jonka
St. Laurent puski läpi parlamentis­sa
murskatakseen lakon?
Sen Iisaksi ovat Montreal Gazet-te
ja Satimlay Night julistaneet, että
lakiehdotus 93 on laadittu ja suun­niteltu
USA:n:hallituksen painostuk­sesta.
Angus Maclnnis el voitolla,
tietämättä sitä.
Mikä on M a c i n nisin lUrJecn pää-välte?
Kirj. Charles Sims .
Pääväite" Siiriä ön, että työläisillä
ei ole mitään syytä olla huolissaan
lakieliäotukseu suht^n. Hänen y h ­teenvetonsa
on: "Työläisten tulee
luottaa siihen,-- että erikolskomltea
tutkii ehdotuksen huolellisesti".
Se on tyypillistä paatuneille C C P :n
oikeistojohtajille. Coldwell-MacInnis
ryhmälle, jotka suosittelevat toimet­tomuutta
työväestölle. Se on vaa­rallinen
seuraus ohjelmasta, jonka
C C P : n parlamenttiedustaja Stanley
Knowles esitti syyskuun 8 pnä 1950.
Hän juliläti silloin parlamenthi ala­huoneessa:
" V a i k k a hinnat ovat vil­linä
j a vaikkapa tämä -hallitus (St.
Laurentin hallitus) veisi alaspäin t a ­loudellisissa
ja - sosiaalisissa kysy­myksissä,
ihmiset tulevat • puolusta­maan
sitä!" ^ '
ON VASTUSTETTAVA
Kautta maan nousevat tyytymättö­myyden
aallot St. Laurentin halli­tuksen
USA:n sotapolitiikkaa tuke­vaa
ohjelmaa vastaan. Tämä halli­tus,
joka on Johtanut "ihmisiä alas",
pyrkii nyt salatietä riistämään par­lamentin
päätösvallan j a lablehdotus
93 on askel sijlä tiellä; Lakiehdotus
93 on-Yhdysvalta in suosittelema ase
käytettäväiksi riippumattomuuden,
demokratian j a i-auhan puolesta ta­pahtuvan
voimistuvan- kampanjan
halvaannuttamlseksi ja murskaami­seksi.
Koko työväenliikkeen tulee olla va­ruillaan
laikiehdotus 93 suhteen. L P P -
puolue on ' suorittanut tehtävänsä,
keholttamalla keko Canadan työ­väenliikettä
nousemaan sitä vastaan.
Mitä nyt tarvitaan? Tyoväeniiik-
Iven kaikkien osien -tulee esittää
päättävän vastalauseensa ja vaatia
että lakiehdotus 93 on' muutettava
niin, että demokraattiset oikeudet ja
puhevapaus ovat turvattuja, • samoin
WckcontuniiE- j a jarjestymisolkeudet.
Myöskin on säilytettävä lakkoutumis-j
a la&kovkrtiointi oikeudet.
Jokaisen työväenluokan miehen ja
naisen 'tulee hyljätä-Maclnnlsln toi-mettomuusohje%
a2 Lakiehdotus 93
voidaan korjata ja se on korjattava,
jos kaiL'ki de.Tiokratian kannattajat
korottavat äänensä sen puolesta.
Ei tounettdmuutta, mutta työväen
yhtenäistä toimintaa tarvitaan tällä
hetkellä. • '
Otta^va. - r Ranskan pääministeri
Rene Mayer- ja rahaministeri Maiuice
Bourges-Maunoury saapuivat Gana-daan
viime simnuntaina. Ro^cUf-fen
lentokentälla^ oli heitä vastasp.
pääministeri St. Laurent Japuölds-'
tusministeri Claxton.
Ranskan päämlnisterl.^ayer ori o l ­lut
.-^asMngto^sk
presidentti Elsenhovverin Ja* valtiosih­teeri
Dullesin kanssa.'
Hallituksen piireistä ilmoitetaan, et­tä
pääministeri liÄayerin vierailu on
kohtellaisuuskäynti Canadassa.
Seitsemän henkilöä
sai surmansa
viikon vaihteessa
Montreal. .— Seitsemän henkilöä,
niiden mukana 4 rölestä 2 poikaa Ja
nainen saivat siUTnansa Montrealin
alueella viime viikon vaihteessa.
Kaksi nuorukaista kuoli liikenneon­nettomuuksissa,
kolme putoamisessa
ja kaksi.k«oU;häkääh. v
BC:n rauhanneuvosto
äntaiiut lausunnon
mjaloukkauksista
^•yanfcöiiydr; i i - (PN)' — BC:ji
iiarincuvdsto''o(n läaiettänyt " '
raja-alueilla tapahtuneiden
nelden.-yhteenottojen 'johdosta
kmrion sanomalehdille • ja
edustajistoille.' '•
-TOllalset'; tapahtumat;' sanoi
lausunnossa, ovat hyvin vakavia
kyisenä .jännittyneen kansainva
itUanteen aikana Ja lisäävät
vaaraa. .
. - T ä i t ä ' syystä- olisi- vätttäiöätSnJ
että viisi^rsuurvaltaa kokoonhnan
'hetikohtalsestl tieuvotteluim ..-. jol
t a saataisiin sovltdtua rauhallisesi
vallitsevat erimielisyydet. Tän^m
uätcmme: olevan sen tien Joia Joi
taa ^~rajaloiäkau£tein välttämisee
ISmä on-tie Joka Johtaa sodanvas
r a n lieventymiseen ja takaa rauls
olotilan vakiintumisen, joka onTH:
perustäitäväV' "
Me tai
niin vain
Johdosta.
Erikoin
Vilma Nis
Township
Emme 1
R.R. 2.R
Kauniit
raalassa j
mmua Hll
Kaiho, mr
Tahdon
lasta. KU
Maaliskuu:
Katulamppuja rikottu .
Timminsissä
Timmiiis.'— PoUlsipäällikkö Gordon
Peacock sanoi täällä lauaritahia; että
katulamppujen rikkominen tulee vie­lä
hyvin kalliiksi JoiUekin vanhem­mille
elleivät he saa k u r i in lapsiaan.
Hänej?i mukaansa katulamppuja on
viime" alkohia rikottu tahallisesti
enenamän kuin aikaisemmin.
Intialainen tiedemies
sanoo bakteeriasetta
käytelyn Kioreassa
Toronto. — (BN) Intiasta saapu
neen t l e ^ n - miikaan äsken pldetjj
sä Intian tiedemiesten kongresass
Intian- parlamentin jäsen kenras
SoKhey sanoi'tulleensa vakuutetuis
sUtä, että Ifcoreassa on käytetty bafr
teerlasettaJ
Hän myöskin Ilmoitti, että Intiaa
tieteen»alalla työskentelevien yMu
!tys on valhmut komlsslonm tuii
anaaa kansainvälisen tiedemiestä
kcmlsslonin keräämää aineisto»
Kenraali Sökhey on entinen
alaisen Maailman Terveysjäyjes»
'Jchtaija. • ^
Kun tiäntä heiluttaa Jtoiraa
'-Keinumorsian".^ nimisen uuden
suomalaisen näytelmän ikoomilckopa-rina
esiintjry eräs ^ "Jumalan ..hylkää­mä"
pelimaniil Ja hänen imorsiamen-t
sa,. Joiden avioliiton . satamaan pur-^
Jehtimista estää: vahi se> kun."mor-sian"
oU nauttinut vaivaisapua.
Tämä sellaisenaan:-palauttaa mie­leen
sen tosiasian, että se Joka mak­saa
viulut, määrää myös tahdin. ;
. Näin myös yhteiskunnallisessa elä­mässä.
VUmeisin esimerkki on. tästä
se kun Burman hallitus ilmoitti, ettei
se -halua kesäkuun Jälkeen mitään
"avustusta" Washingtonista, koska se
haluaa ona "vapaa" kaikesta ulkopuo­lisesta
vaikutuksesta esittäessään Y
K : n kasteltavaksi valituksen Burman
alueella olevan noin 12,000 "kansallis­mielisen;^'
kiinalaisen suhteen.
Kuten tiedetään. Burman hallitiis
on Jo valituksensa esittänyt Ja samal­l
a pyynnön, että Y K tuomitsisi näiden
'kansallismielisten" toimixuian.- Bur­ma
ifa. avoimesti syyttänyt, että sen
rajojen^ isäpuolella olevat Chiang
Kol-shekhi "kansallismielisefr pahan-teldjät
saavat Yhdysvaltain aseellista
apua rr- nmtta näyttää siltä ettei k u ­kaan
halua virallisesti tunnustaa näi­tä
miekkosia omikseen.
Burman viranomaiset syyttävät
edelleen, että nämä "kansallismieli­set"
ovat todellisuudessa suurisuuntai­seen
opiumin salakuljetukseen osallis­tuvia
rikollisia — j a kaikki asian­omaiset
myöntävät, ettei näistä B i o ­massa
olevista "sisseistä" ole muuta
kuin har^ä.
Muistin piristämiseksi sanottakoon,
että nämä "kansallismieliset" kiina­laiset.
Jotka ovat Umeisesti vieneet en­tisen-
hallituksensa ja johtonsa kailcki
paheet .Burmaan, ovat Chiang K a i -
shekin armeijan Jätteitä, jotka vuon­na
1948 kärsiinjänsä tappion jälkeen
pakenivat Yunnanista Burmaan, ja
joiden tulevaisUndenmahdollisuuksis-ta
on tällä puolen Atlantin valettu
me&ö paljon Icannuja.
• • *
Oletteko muuten ihmeitä kuulleet,
että rajan eteläpuolella on Ja vaikut­taa
nyt selalinen "häntä mikä hei­luttaa
koiraa"?
Meille ' nJmittäm kerrottiin, että
taantumuksellisuudestaan surullisen
kuluisäksi tuUut 'yhdysvaltalainen se­naattori
Jo^epli McCaii;hy — "Hyp­pivä
Joe" — on salaisesti j a Eisen-howerin
hallituksen tietämättä neu­votellut
kreikkalaisten laivanomista­ja
in kanssa j a tehnyt heidän kani-
.saan sopimuksen; jonka "miikaäh 242
rahtilaivaa lopettaa - liikennöimisen
Kiinan Kansantasavallan kanssa^
"Minä ;en. halunnut kenenkään'äe-kantuvan
asiaan'',, sänoi "HypplVä
Joe", mutta lisäsi kuitenkin 'iiäut-vansa,
että valtlodepartmentti aritäa
hänen ^sopimukselleen" täydellinen
hyväksymisen. <
Tässä sitä sitten ollaan. Kukaan ei
voi epäillä-sitä, etteikö EIS(enhowerin
lohtama mlljoneerlen klubi. Jota Y h -
dysvalteinjiallltukseksi kutsutaan; ole
"isäntänä omassa talossaan". -Näln-muodoin
el Illoin voida tulla mihin­kään
muuhun Johtopäätöliseen kidn
siihen, että tässä on n y t tapaus, missä
"häntä heiluttaa kohraa".'
Samassa, uutistarinassa, missä ker­rottiin
yllämainitusta' harvinaisesta
tapauksesta myönnettiin kyllä, että
Elsenhowerln hallitus bn Jo p i t i ^
nikaa kokeillut pitkän Ja paksun sei­pään
ohjelmaa niitä idkomalta vas­taan,
jotka ovat saaneet luotolla ame-riKkalaisia
laivoja. -
M^Ue luonnollisesti kerrotaan, että
"HjrUplFji Joe" saf.JöimeIffiI,':yBätodP:
riituE "sophnuksen" Umän minkään-
R
häne
toiV(
laista painostusta.. Kuinkas vsxsi^
Pelkkä sattuma* on vain se, «ö
EisenhoiirCTin hallitus JulisU i»*
kiaan 21 laivaa seUaisiksi, joista di)!
maksettu Idlnnltysvelkaa — ja jo^
Yhdysvallat voi kaapata enslinmäia!
sopivan tilanteen tullen.
- Tällairieiä kaappausuhka on tietjs
tykkänään sivuseikka,; sillä eihän as
asta "neuvotellut" Hsenhowenn b»
litus, vaan sen- "häntä" senaatto
McCatthyn Johtama crikoisvali(*2
ta.
>'"Hyppivä Joe", Joka sivumaiB'
sanoen näkee punaistakaikkiaHaW
ten Vihtori Kosola Lapualla,
tähän "vapaiaehtölseen" boilm*'
Uittyriee;! kolmattasataa krelö»!»'
tenomistamaa rahtilaivaa, joista so
r i n osa harjoittaa liiketoimintaa^
Britannian, Ranskan Ja vieläpä »
nadankin lipun' alaisuudessa. *•
kesta^ huolimatta ne ovat toeikk»^
t m "omistamia" laivoja Ja niiBJ»»:
dohi "Hyppivä Joe" teki "'^ai»*^
sen" sopimuksen, oman hallituloe»
Uetämättä, sellateten krcikkolaisa
lalvänvarustajahi kuin M a n u e l ^
fcundishi karissa^ riitä,' että l U k e i ^
Maalldini
t l K i i n a n kanssa lopetetaan
Eiseiihowcrin' huaUItus ön vaatia»^
el Vairi "llittölalsHtaari" vaan
Suomelta (Wilma) Ja muUtakioT»^
lueettömUtk** kansoilta. -ou^
Tailäistäfii<mkim""häntäb^^ -^3!^,^^
koiraa". ^ Känsäkoura.
Olga Su:
Laiu-a Ja
Irja ja F
Jenny Ja
E. Lamp
Hilma j£
Olga j a l
Ina, Viei
Martta J
Hilda Ja
Katri Ja
Elma Ja
Irene Ja
Paavo Sv
Lausiu
yllätykses
johdosta.
KUtosI
järjestäni
Kiitos 1
tätä UlaU