Vapaus, November 10, 1951

              SSini 2 Lauantaina, marraskuun 10 p, --Saturday. Nov, 10,1951
OOnSBlT) ZjodependentlAbor
EdltorinJ Olflce 4-#285. Manager
e. eukfi. Editor W. iBklund. MaUins
Bddress Bern £9, Sudlnoy. Ontario.
pOk» Pomrtoisnt. ottava. Pub-
Jltiua^ thrtce weeWy; Tucsdayo.
intatvdays and Saturdays Vapaus
PObllslibsg coaapanyxtd. At 100-102
JOO» fiudbuiy; Ont., Canada.
Advertfailng rates npoo appUcstJon.
Translatkm free a i «luuse.
TUiAUSSINNAT:
Caoadaua: l vk. 7JOO 6 kk. 3.75
3 kk. 2 ^
YbdymraUolssa: f vk. 8A> 0 kk. 4^30
6uoff)«tssa: 1 vk. aiX) d kk. 4.75
Hokku8-pokku8-propagandaa
Kuten lehtemme uutisosastolla nyt kerrotaan, YhdysvaltainrvahiO'
miehet, yhdessä brittiläisten ja ranskalaisten avustajiensa kanssa, ovat:
«päattäneetehdottaa maailmanlaajuista rauhansuunnitelmaa mikä AP:n
«jkirjeenvaihtajan Francis' W, Carpenterin selostuksen mukaan (Pa<
^ fiisin uutisessaan marrask. 7 p.) on '^suunniteltu pääasiassa propagan-datarkoitusta"
palvelemaan,
\ TäUainen "propagandatarkoituksessa'' laadittu rauhanehdotus on
! tietysti eräänlainen myönnytys, että sotapropagandisteilla on kasva-
1 vassa määrässä vaikeuksia. Rauhanpuolustajain toiminta on jo saa-
* vuttanut niin suuret mittasuhteet, että on virallisestikin katsottu tar-
; peelliseksi tehdä maailmanlaajuinen rauhansuunnitelmaehdotus, mut­kia
tietysti propagandamielessä^ kuten on menetelty Koreassakin, että
^ saataisiin .herkkäuskoisimmat henkilöt tuuditetuksi toimettomuuden
^harhauneen. Tosiasia onkin: Kylmän ja kuuman sodan järjestäjäin
^(viisaimmatpropagandistit ovat jo pitkän aikaa ilmaisseet huolestunei-t
suuttaan siitä, että Yhdysvallat on '^iiävinnyt" propagandassa maail-manlaajuisessa
mittakaavassa sillä ihmiskunnan enemmistö ei halua
C sotaa, yaan rauhaa ja, että tämän vuoksi olisi sodanvalmistajain lip-
' puun otettaya Joitakin mitään merkityksettömiä rauhantunnuksia.
Tämäf'koulukunta''— mihm sivumennen sanoen kuuluu suor
«Inalaisillekin jossakin imäärin tunnettu pakinoitsija 'Dorothy Thompson
' — on ilmeisestikin saanut nyt äänensä kuulluksi. Siihen \iittaa yllä-
I mainittu kirjeenvaihtajan lausunto ja'koko k.o. "rauhanehdotuksen"
: sisältö.
Yllämainitun kirjeenvaihtajan selostuksen mukaan Yhdysvaltain,
* Britannian ja Ranskan hallituksen rauhansopimusehdotuksen perusta-na
on Y K ' ^ yleisneuvoston hyväksymä päätöslauselma atomivoiman
1 Jcontrollista, jonka Neuvostoliitto on aikaisemmin hyljännyt. Juuri tä-
< män vuoksi mainittu; kirjeenvaihtaja sanookin, että 'kysymyksessä on
^jpropagandatemppu, jonka tarkoituksena-on saada näyttämään silta,
*lettä'Neuvostoliitto ei haluakaan rauhaa, koska tiedetään, että se ei voi
^ mitenkään hyväksyä sellaista "atomikontrollia", joka antaisi kontrolli-
« vallan asiallisesti Yhdysvaltain hallituksen käsiin ja sen lisäksi estäisi
4 vielä atomivoiman kehittämisen rauhanomaisiin tarkoituksiin.
* Eikä tässä kaikki. Tähän Yhdysvaltain ehdotukseen — ja sellai-
* sesta-on asiallisesti tässä yhteydes-ä kysymys sisältyy ajatus ikui-
J 6esta keskustelusta, jonka johdosta voitaisiin lopuksi sanoa, että l'pal-
^ ^on on ollut porua, mutta vähän villoja". Näin voidaan sanoa syystä
1! ikun tähän "rauhanehdotukseen'' sisältyy ajatus, että keskustelut voi-t
daan aloittaa siitä nyt, mutta sitä ei voida käytännössä toteuttaa niin
«^uan kuin Korean sota on käynnissä -vr- ja Ridgwaylla ei ilmeisesti-
^ ikään ole pienintäkään aikomusta Korean sodan lopettamisen suhteen.
^«Merkillepantavaa muuten on se, että Yhdysvaltain hallituksen kaikkiin
^^(meaikaisiin "ehdotuksiin", olkoot ne Korean sodan välirauhan, Mar-
^shallin "avun" jakamisen tai minkä muun kansainvälisen asian yhtey-ikdessä
tahansa, sisältyy aina uhkauksia ja ultimaattumeja, joilla kum-
'.maJlakaan ei rauhan asiaa auteta, eikä tarkoitetakaan auttaa. Niinpä
'nytkin tämän "rauhanehdotuksen" yhteydessä uhataan, että niin käu-kuin
nykyinen kansainvälinen jännitystilanne jatkuu, asianomaiset
'Jmaat jatkavat aseistumtskampanjaansa.
V
Me emme luonnollisestikaan tätä kirjoittaessa tiedä mitä esim.
' Neuvostoliiton ja monen muun maan hallitukset ja kansat tästä "rau-fjjSanehdotuksesta"
ajattelevat ja sanovat. Mutta me tiedämme jo sen,
^ t ä tämä "rauhanehdotus" ei ole pienimmässäkään määrässä häirinnyt
^sellaisten "soturien'' mielenmalttia mita on esim. Globe and Mail leh-
^en^ toimituksessa, jotka ovat vaatimalla vaatineet neuvottelujen ase-
'itnesta suurempaa ja verisempää sotaa Koreassa ja tietysti muualla-
.][yn, Globen toimittajat osaavat myös eritellä propagandajututkäy-
(^ännöllisistä toimenpiteistä ja niinpä mainittu lehti antoi saman nume-jrpnsa
etusivulla, missä yllämainitusta "rauhanehdotuksesta" kerrot-
^^tiin, imiltei yhtä huomatun tilan sille tarinalle missä puhutaan varsi-
^isista sotatoimista selittämällä, että kuusi valtaa on päässyt yhteis-
Tymmärrykseen siitä miten muodostetaan 43 divisionaa käsittävä "Eu-
>popan armeija"— amerikkalaisen kenraalin komennettavaksi.
Mikäli on kysymys meidän lehtemme omasta mielipiteestä, niin
>me[dän 'käsityksemme on, eitei hokkus-pokkus-propagandalla petetä
'enää herran vuonna 1951 ketään, sillä sotiin kyllästyneet ja väsyneet
;1bmiset osaavat eritellä propaganda-akanat sotavalmistelu-jyvistä al­avan
yhtä hyvin kuin sen tekevät esim. Globen toimittajat.
'S Propagandatemppujen asemesta ihmiskunnan suuri enemmistö
"odottaa johtavilta, valtiomlehiltä tekoja ja vain tekojar kansainvälisen
jännitystilanteen huojentamiseksi sekä pysyvän rauhan vakiinnuttami­seksi.
' ,
'r Intian ylikomissioneri Ra mj i Ram Uksena oli tuhannesti oikeassa
^sanoessaan Montrealissa pitämässään puheessa, että Korean sodan lo-
.^pettaminen ja Kiinan Kansantasavallan tunnustaminen ovat perus-ehtona
kansainvälisen jännityksen huojentamiseksi Kaukoidässä. Mi-
'iiaän määrä viekkaintakaan propagandaa ci tee Yhdysvaltain hallituk-
'besta "rauhanenkeliä" niin kauan kuin se kieltäytyy tunnustamasta
:'Kiinan Kansantasavaltaa ja sen laillisen paikan YK:n Turvallisuus­neuvostossa.
Mikään määrä propagandaa ei muuta sitä tosiasiaa^ että
'•vissit yhdysvaltalaiset kenraalit ovat vastuussa Korean sodan jatkumi­sesta.,.-
'Mikäli taas on puhe maailmanlaajuisesta rauhansopimuksesta, niin
"'Sellainen on mahdollinen* vain siten, että; viiden johtavan maan —•
Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Kiinan, Britannian ja Ranskan — vas-rtuunalaiset
edustajat suoctuvat istumaan saman neuvottelupöydän ää­ressä
tasa-arvoisina henkilöinä ja sopivat milloin ja missä määrin vä-
.''hennetään kuinka maan asevoimia ja muista varsinaisista rauhanasiaa
"edistävistä seikoista.
On turhaa puhua__rauhansoplmuksesta yleensä ja vielä sellaisilla
;.^rauksilla, että mitään mahdollisia sopimuksia ei voida toteuttaa niin
. Jkauan 'kuin "Korean sota jatkuu". Kaiken raoh^ntoimrhnan ehtona
^jpidetään nykyaikana käytännöllisyyttä. Kun Litvinov Kansainliitos-
^sa ehdotti, että puhumisen asemesta ryhdyttäisiin viivyttelemättä pie-^
^^irentämään kaikkien maiden asevoimia, niin tämä "epädiplomaattinen"
'^menettely "hämmästytti" siiloin muuta maailmaa ja se "selitettiin"
Neuvostoliiton "heikkouden" merkiksi. Sen jälkeen on tapahtunut
Hvjiialjon ja suuria asioita ja niiden perusteella on ihmiskunnan enem-iOTistö
oppuirut vaatimaan tyhjien puheiden asemesta täytännöllisiä
'tekoja aseistariisumisen ja viiden suurvallan rauhansopimuksen toteut-iämiseksi.
^
KOVMJfJkBTES MAITO
K m n r s : Jokin aika sitten ilmoiteta
tllD. että Ontarion allieldiouJuissa lap-
«iUe annettavan maidon kustannuk­sista
maksaa maakuntahallitus puo­let/
Maksaako maakuntahallitus puo­let
kustaxtnuksista siinäkin tapauk­sessa,
että lapsilta peritään maidosta
osittainen hinta? — Koulun johto-kunnan
Jäsen. .
Vastaasi Maakuntahallitus maksaa
puolet kustannuksista siinäkin tapa-uksessaa.
että lapsilta tai oikeastaan
heidän vanhemmiltaan peritään mai­dosta
osittainen hinta. Lehdessäm­me
aikaisemmin asiasta Julkaistu tie­to
oli tässä suhteessa virheellinen kun
siinä sanottiin, että maito pitää Jakaa
maksutta. Tämä kustannuksiin osal­listuminen
koskee käytännössä ollut­ta
Jakelua kuin myöskin vasta aloi­tettavaa
maidon Jakelua, matta vasta
ensi Jouluk. 1 päivästä laskien, eikä
apuraha ole missään suhteessa y h ­teydessä
koulujen aikaisemmin' saa­miin
muihin apurahoihin, sanovat
maakunnan vU-anomaiset,
loit käiiityv^t
Mitä muut sanovat
VAATII NEUVOTTELUJEN
ASEMESTA SUUREMPAA SQTAA
"(Vlshjlnskin lausunto) . . . oikeut-
' taa siis Y K : n valtuuskunnan kenraali
Ridgvvayn lopettamaan myttyyn men­neen
konferenssin Ja sen Jatkoksi lyö-mään
takaisin hyökkääjät. JOS'Yhdis­tyneet
Kansakunnat Järjestö on te­kemässä
uutta Jakoa itselleen, sen
täytyy tapahtua positiivisten toimen­piteiden
merkeissä hankkiakseen omin
resiu-sseineen maailman rauhan . .
—^lobe and Mail-lehden toimitus-kirjoitus
marrask. 9 pnä 1951.
K U N NEUVOTTELUAT
"EPÄILEVÄT" NIIN
VÄLIRAUHAA EI T U LE
. . : Yhdysvallat on aina epäillyt
sitä, et»ä kommunistit haluavat vä­lirauhaa
(Koreassa). Amerikan kor­keissa
piireissä on ilmaistu ajatus,
että mahdollisuudet sopimuksen suh­teen
ovat yksi viittä vastaan. Minusta
on tuntunut siltä, että' piuiaiset to­della
tarvitsevat välirauhaa, sillä, on
mahdollista, että liittolaiset joko voit­tavat
sodan, tai pakoitta vat Venäjän
vastoin tahtoaan välittömämpään i n -
terventioon.
Jos asia on näin, silloin tie rauhaan
näyttää Johtavan painostuksen lisää­misen
(sotatoimien laajentamisen)
kautta mieluimtninkin kuin puolit­taisen
sodan avulla . — A P : n u u -
tisanalyseeraaja J . M . Roberts J r .
MITÄ HYÖTYÄ OLISI PELKÄSTÄ
ASEIDEN LUKEMISESTA?.
Yhdysvaltain, Britannian Jä Rans­kan
eilen Y K : I l e esittämä aseistarii-sumissuunnitelma
on haaste Neuvos­toliiton
rehellisyyden suhteen . . .
Kommunistipuolueet ulkomailla . . .
tuomitsevat nämä ehdotukset lännen
manööveriksi saadakseen rauhanaloit­teen
pois (Neuvostoliiton käsistä. He
eivät ehkä, ole tässä kaukana mer-kistä.-.--.
- .. ,
Juuri mitä me pyydä,mme? Se on
suuri kysymys, pyrkimyksenä on sel­västi
aseistariisuminen inventaarion
teon JÄLKEEN >koro8tus Vapaiiden)
. . . Näiden ehdotusten etuisuutena
on niiden konkreettisuusi! Ne eivät py­ri
hetikohitaiseen aseistuksen vähentä­miseen.
Ne edellyttävät ASTEBET-TAISTA
SUUNNITTELUA, A L K A E N
ASEISTUKSEN MAAILMANLAAJUI­SESTA
INVENTARIOSTA. SEURA­T
E N SITÄ NEUVOTTELUT lERI-KOISSOPIMUKSiSTA,
LUKEUTUA
E N T Ä H Ä N ATOMIPOMMIT . . .
(korostus Vapauden) — Montreal Dal-,
ly Starin johtava tolmituskirjoltus
marraskuun 8 pnä.
Kiri, ptot S, 0. Bertial
NeurostoUifon baUUi» hyvmayl
fokakoitn « 1 » » valtavan laslafi
OTonnltrlman maanviomn nuat-tami
«ek«L Siperian vaSt»vlrra« Ob
is lenfsseJ, Jotka oyl Jiyddjttfinäs-
«I virtaavat ärfcUseeo Jflänetceb,
Itäänocfään sltcSf että ne virtaa­vat
etelään lustellakseen alnten,
Joka on laajempi koin se ma». Jota
tällä hetkellä kastellaan maallmas-
•. sa. .•
NEUVOSTOLIITTO EI T Y Y DY
MAANTIETEESEENSÄ
Maantieteensä suhteen Neuvostoliit­to
on rvarsin' epäedullisessa asemassa.
Neuvostoliiton suurin laivakuluUe k c -
vollinen virta Volga Juoksee kaikkialta
maan sulkemaan . Kaspiamnfreen.
Keski-Aasian suurimmat virrat Amu
Darja Ja 8 y r Darja-Juofcsevat toiseen
samanlaiseen merentapaiseen Järveen.
Ja Sijjcrlan virrat tyhjentävät Jveten-,
sä Jäämereen.
Saajalla suunnattomat neuvostolai­set
maa-alueet. Jotka suuruudeltaan
varstaa vat miltei koko länsi-Eurooppaa
Ja sijaitsevat lämpimässä Ilmanalassa,
ovat käytännöllisesti katsoen vedettö­miä.
' Näitä me olisimme taipuvaisia sano­maan
epämukanriksi, vaikeasti hyväk­syttäviksi
tosiasioiksi — mutta n i i n
ei suhtauduta asioihin Neuvostoliitos­sa.
Volgan-Donin kanava, joka avaa
Volgan ivaltaimerelle, on Jo kaivettu Ja
otetaaan käytäntöön ensi keväännä.
Suuret voimavirta- Ja kastelusuunni­telmat
kääntävät Amu Darjan jUok-
&im Kaspianmereen Ja muuttavat kas­telukanavillaan
Kara Kumin-aavikon
hedelmälliseksi puutarhaksi.
Matta nämä sunnnitrimat, niin
saaria kain. ne ovatkin, joatavat
kokonaan niiden Jättiläismäisten
suunnitelmien varjoon, Joiden, tar-
-koitnlisena on Siperian sourlen vir­tojen
kääntäminen ympäri, n i in et­tä
ne lähtevät Juoksemaan etelään
Aralin-Kaspianmeren laakion suu­rille
aavikoille.
'^r ^^^^^^^^^^^ ^^^VTi^ffW|^^V^^9mVP^^^HPB' .
' fuutelto fcokonatolae vastaisi laa-iandeltaso
Ktin»» |» Intian soo-rt
» tasankoja yhteen», Be voisi
vanutta» ellotarrlkkeUla 200 mii-
Joonaan benkecn nousevan väes­tön.
ENNENNXKCMÄTTOM^iT
HAfiHOVOIMALAITTEET
Arojen kasteleminen ei kuitenkaan
olisi suunyltelman ainoa tulos. Blak-sl
kolmannesta vedestä/ joka suurml-telman
nykyvaiheen ptHijalla juok­sisi
edelleenkin Jäämereen, pyörittäisi
voimalaitosta^ jolu olisi snnrem-ypl
kuin kaiidU Neavostoliitossa par­haillaan
rakenteilla olevat tai Yh-dysTailoissa
rakennetut voimalai­tokset.
Voimalaitoksen virta ruokkisi Ura­l
i n tehtaita j a loisi uusia teollisuus­keskuksia
kaukaisessa ^pohjoisessa.
SuunnlteUnan 'huomat purjehdus-mahdollisuudet
ovat myös varsin vai­kuttavia,
suunnitelma merkitsee uu­den
vesireitin syntymistä arktiselta
Kara-mereltä Kaspianmereen.
Ketootekolnen Järvi itse loisi mah­dollisuudet
raskaiden vesikuljetuksi­en
suorittamiseksi, mikä helpottaisi
suuresti Siperian radan kuormitusta
ja yiiäMSM VraJixx (eollisouskeskuk- eet, joista pätevät jnslnd^t neuvot-set
Kusn«t(ddn teoJUsuuSlaskioon. Se'
avaisi tien. Itämereltä Ja Mustalta
mereltä muiden Jeilsseitä pitkin kul-i^
evJen kanavien kautta Baikalin Jär­velle
Itä-eiperiassa.
AJATUKSESTA TEOKSI
Meille, jotka kapitalistisen järjes­telmän
puitteissa olemme tottuneet
varsin vähäisiin rakennijstöihin ja
-suunnitelmiin, leoko Jenlssei- ja
Ob-suunnitelman täytyy näyttää ää­rimmäisen
miellkuvitukseUlselta. M u t ­ta
näin ei ole Neuvostoliitossa. Jo
tähän mennessä aikaansaatu osoittaa,
että kun neuvostoihmiset kerran ovat
päättäneet toteuttaa tällaisen suun­nitelman,
se myös tullaan: toteutta­maan
voimalla Ja nopeudella. Jonka
vertaista ei tähän mennessä ole maa­ilmassa
nähty.
Muuten on syytä panna merkille,
kuinka demokraattisesti tällaiset aja-tukset
kasvavat todellisuudeksi maas­sa,
jonka valtiollista järjestelmää län­simaiden
sotapropagandisttt ovat väit­täneet
totalitääriseksi.
SuuimiteJman todellinen luoja on
msinööri Davydov; Huolellisten tar­kastelujen
j a tutkimuksien jälkeen
hän laati suunnitelmastaan selostuk-teUvat.
Viime vuonna Davydovin suunni­telmaa
käsiteltiin kolme päivää kes­täneessä
konferenssissa. Johon osal-
Jistui 7 l i l,€00 insinööriä'ja tiede­miestä
j a jossa guunnifelmaa yleises­t
i kannatettiin.
Nyt Neuvostoliiton voimatalouden
mmisteriön tieteellinen j a teknilimen
neuvosto on hsnräksynyt koko suun­nitelman
yksityiskohtaisesti harkitta-vakisi-
j a tutkittavaksi. JOS j o k in asia
pääsee näin pitkälle Neuvostoliitossa,
merldtsee se tavallisesti, että ennen
pitkää r}-ihdytään toimintaan.
EIKO MAHDOLLISTA?
Vuoteen 1957 mennessä snuriete-lä-
idän sälikövolma-asemasuunni.
telma saatetaan päätökseen. Kau­an
ennen tätä ajankohtaa osa ras­kaasta
'fconeistnlBsest», Jota tarvi­taan
rakennustöiden aikaisemmas­sa
vaiheessa^ vapantnu. Rakennus.
< varusteiden Joukkovoimaa .voidaan
tällöin käyttää laajempien suunni­telmien
toteuttamisekä, j a Jos tie­teellinen
tariiasteln osoittaa uuden
suunnitelman olevan käytännössä
toteutettavissa, niin heitetään ko­neet
toimintaan Ja saatetaan teh-r-
sn*
CSJ:n Tp. komitean vetoomus
Ontarion suom$lai$ille äänestäjille
Ontarion maakuntaparlamentin vaalit toimi­tetaan
kuluvan marraskuun 22 päivä ja edusta­japaikkojen
tavoittelijoita on runsaastv^aiSista
eri puolueista. Vaalikamppailu alkaa* nyi''_^^
kuumimmillaan ja eri puolueiden eh<fokkaat k i l ­pailevat
keskenään Äillä, kuka heistä; osaa luvata
enimmän äänestäjille, jos he tulevat valituksi.
Tehdään runsaasti lupauksia, joita ei aiotakaan
täyttää. Ja monet näistä lupauksista ovat tär­keitäkin,
kuten yhteiskunnallisen sairasliuoUon
järjestäminen, halpahintaisten asuntojen raken­taminen
työväestölle, jne. Mutta keskeisin ja
tärkein kysymys näissä vaaleissa tavallisen kan­san
edun kannalta katsoen on kysymys rauhas­ta.
Kysymys rr.uhasta ei ole tärkeä vain siksi, että
me kaikin haluamme elää. Me emme: halua
nähdä Ganadan kaupunkeja ja kyliä hävitettä­vän,
emmekä perheittemme ja omaistemme tu­houtuvan
sodan seurauksena. Mutta kysymys
rauhasta on tärkeä myöskin siksi, että. kaikki
ne uudistukset ja parannukset, joista häiden
vaalien yhteydessä on puhuttu ja tullaan vie^
DAVYDOVIN FANTASTINEN
SUtJNNn;ELMA
Ens'mmäisenä tätä suunnitelmaa
alkoi harkita parlsertkymmentä vuot­ta
sitten inshiööri Mitrofan Davydcv.
Hän oli syntynyt Kasakhstanissa aavi­koiden
ulkorajalla. Ja vartuttuaan a i -
kamieheksl hän tuli siihen ajatukseen,
että Jotakin oli tehtävä Siperian ve­sien
Johtamiseksi tälle alueelle. Ensi .... . V - .., - , - „ , , , .
näkemältä ajatus tuntui mahdotto- Jakzn puhumaan, v^oidaan parhaalla tahdollakin
toteuttaa vam rauhan oloissa. "Voita ja tykke­jä"
ei voida saada samanaikaisesti, vaikka' meil­le
yritetään niin uskottaa;
sien
kokous
Port Arthur. — Demokraattisten O i ­keuksien
L i i t on Torontossa äskettäin
pitämä kansallinen konferenssi on­nistui
yU odotusten, lausui täällä v i i ­kon
olussa mr. Rogers, Joka osallistui
mainitun konferenssin työskentelyyn
Järvienpään Öiyiiliyapauksien Unionin
edustajana.
Tämä konferenssi osoitti selvästi,
selitti mr. Rogers, että Canadassa on
Jälleen kehittymässä voimakas yhte-näisyyshenki
kansalaisvapauksien
puolustamisen hyväksi.
Kansallineh konferenssi päätti yk-sbnielisesti
vaatia "Garsonin muutos­ten"
kumoamista rikoslaistanmie, sa­noi
mr. Rogers. sekä Oikeuksien L a in
laatimista. Myös O^äksyttihv päätös­lauselmia
Canadan työväenlakien pa-rantamisen
O^rväksi sekä kaikille ryh-mille,
uskonnosta, rodusta Ja kielestä
huolimatta vaadittiin vapautta kai.
kenlaisesta diskrimiiuitiosta.
Mr. Rogers esittää täydellisen r a ­portin
kokouksen kulusta marraskuun
16 pnä Algoma Streetin varrella s i ­jaitsevassa
Scandinavia Homen haa-lUla
pidettävässä Joulckokokouksessa
Ja konferenssissa. >
— 1793 löysi Simcoe hyk>'Lsen To­ronton
paikan.
malta toteuttaa.
Pohjois-Siperian tasangon erottaa
Aralin laakiosta sarja korkeahkoja
kukkuloita, ns. T i u g a i n ylätasanko.
mutta tämän ylätasangon halki kulkee
laakso. Joka lienee ollut kaukaisessa
menneisyydessä Jonkin Jäätikköjen
sulkeman Järven vesien lähtöuomana.
Tämä laakso. Tobolin ylälaakso, poh­joiseen
Juokseva Ubagan-virta j a ete­lään
kulkeva Turgain kuivimeen vir­ran
uoma muodostavat eränälaisen
luonnonkanavan, mutta sen korkeim­mat
kohdat siajltsevat n. .150 m. me-lenpinnan
yläpuolella. :
Dajvydov suunnittelee tämän vai­keuden
voittamista valtavan suuren
pato- Ja kanavasysteemin rakentami­sella.
Pato rafeemiettaisiin Öb-ivirran
poikki Juuri sen kdhdan alapuolella,
missä Öbin suuri sivuvirtalrtysh las­kee
siihen.
Padon pituus olisi suunnilleen 16
lun Ja sen korkeus n. 80 m.
pulu- tai Kemijoen patoaminea o l i ­si
pikkujuttu Obinpatoainiseeri ver­rattuna,
sillä Öb Juoksuttaa vettä päi­vässä
yhtä paljon kuin Oulu-Joki vuo­dessa.
Tähän olisi lisättävä se vieläkin
suurempi veshnäärä. Jonka idempänä
sijaitseva Jenissel juc^suttaa vuodessa
äyräittensä lomttse.:'
Mainltsemaimme pato muodostaisi
Järven tai plkeinminkin meren, Jc*a
öllsl neljä kertaa suurempi Aral-Jär-veä
tai suunnilleen puolet ^Pohjanme­restä.
• •.
iSaattaa näyttää tuhlaamiselta, että
näin laajat alueet saatetaan veden
alle, mutta nämä alankomaat ovat
tällä hetkellä melkein täydellisesti
hyödyttömiä.
Joka ivuosi virran eteläinen yläjuokr
su sulaa alajuoksun ollesisa vielä jääs­sä.
Tuloksena ovat pitkin alajuoksun
vastta 'kasaantuvat suunattomat ahto-jäär<^
kkiöt j a tuhra. jotka peittävät
huonosti kuivuvan maan. Näin virta
kastelee ylenpalttisesti Ja hyödyttö­mästi
rämemetsiä. Jotlca vastaayat C a ­nadassa
tunnettuja musteg-metsiä.
V I L J E L Y S A L U E 20O MILJOONAA
IHMISTÄ VARTEN
Tällä mitä hyödyttömlmmäUä alu­eella
vallitsee peloittavan ankara i l ­masto,
sillä se sijaitsee kaukana poh­joisessa
Siperian asutuista alueista,
joita muutenkin pidetään varsin kyl­minä.
Mutta kun suunniteltu Järvi
kerran muodostetaan, tulisi tämä i l ­manala
yhdessä paljon laajempien
alueiden' ilmanalan kanssa idässä ja
lännessä huomattavasti lempeämmäk-sl,
ja tämä puolestaan tekisi maih-doUlseksi
viljelyksen' laajentamisen
yhä kauemmaksi pohjoiseen. Tämän
Järven etelärannalta kaivettaisiin pit­k
i n tulvitettua Tobolln vhrtaa 680 km
pitkä kanava. Kanava kulkisi pää­asiassa
vanhoja virranuomia pitkin,
mutta samalla olisi pakko tehdä n .
60 m syviä leikkauksia. ICanava kul­jettaisi
noin kolmanneksen Ob- ja
Jenissel-virtojen vesistä Kaspianme­ren
laakioon, jossa ne Jaettltalslin
satoihin'kastelukanaviin Ja yhdistet­täisiin
Turkmenlan Icastelujärjestel-mään,
jota parhaillaan rakennetaatu
Sota ja sotaaii ^ 1 -
mistautuminen johtaa kiertämättörnästi'"kansah
elintason laskemiseen. Tämä on selvästi näh­tävissä
ympärillämme ja me jokainen tunnem­me
sen omissa -nahoissamme. Mehän olemme
jo pitemmän aikaa eläneet keskellä "varustautu-misboomia"
ja siitä huolimatta — tai oikeammin
sen seurauksena— on kansan elintaso laskenut
seurauksena, kohoavista hinnoista, nousevista
veroista ja lisääntyvästä työttömyydestä, jotka
"ovat sotaan varustautumisen kiinteitä seuralai­sia.
„On selvää, että kansan hyvinvointi voi lisään­tyä,
taiteet ja tieteet voivat kukoistaa vain rau­han
oloissa, ystävällisten suhteiden ja rauhan­omaisen
kanssakäynnin vallitessa kaikkien kan­sojen
kesken. Kultl^uuri- ja valistusjärjestönä
Canadan Suomalainen Järjestö voi näissä Vaa­leissa
antaa kannatuksensa vain niille ehdok­kaille
jotka seisovat varauksitta rauhan kan­nalla
ja sitoutuvat maakuntaparlamentissa sekä
sen Ulkopuolella taistelemaan rauhan pucdestia;
Ratkaisevana tekijänä siis ei ole ehdokkaan'pupr
lueyhteydet vaan se, mikä on häne^ käiitaJisa
kysymykseen rauhasta.
Ja puhuessamme rauhasta ei tänäpäivänä
enää riitä se, että joku sanoo kannattavansa
rauhaa, sillä niinhän tekevät kaikki. Rauhan
nimessä täälläkin varustaudutaan sotaan, käyte­tään
lukemattomia miljoonia kansan varoja mitä
tuhoisampien aseiden valmistamiseen ja lietso­taan
vihamielisyyttä toisia kansoja kohtaan. Pa­himmatkin
sodanlietsojat esiintyvät rauhanen­keleinä.
Mutta kestävän rauhan ehtona tänä­päivänä
on viiden johtavan suurvallan — Yh­dysvaltain,
Englannin, Ranskan, ^Neuvostoliiton
ja Kiinan Kansantasavallan — välinen rauhanr
sopimus. Ilman tällaista sopimusta ei kestävää
rauhaa voida ajatellakaan nykyisessä tilantees­sa.
Siksi kaikki todelliset rauhanystävätvaai-tivat
tällaista sopimusta," siksi se on koetinkive­nä
kaikille ehdokkaille näissä vaaleissa ja siksi
me annamme kannatuksemme vain niille eh­dokkaille,
jotka itse hyväksyvät iämän vaati-mulisen
ja sitoutuvat taistelemaan sen puole^ta^
Voidaan sanoa ja aivan oikein, että kysymys
rauhasta on liittohallituksen asia eikä maakun­tien.
Mutta kysymys rauhasta on myöskin ja
ensikädessä kansan asia. Lähes kolmas osa Ca­nadan
väestöstä asuu Ontariossa. Sen lisäksi
Ontario on Canadan johtava;teollisuusalue ja
finanssikeskus. Ontariosta kontrolloidaan mo­ni
tärkeitä teollisuuksia muissakin maakuimissa.
Ontario on siis huomattava tekijä Canadan ta­loudellisessa
ja poliittisessa elämässä. Kun On­tarion
maakuntaparlamenttiin valitaan riittä­västi
todellisia rauhan ystäviä ja Ontarion halli­tus
hyväksyy vaatimuksen viiden, suur vallan
rauhansopimuksen puolesta, niin se tulee ole­maan
huomattava voitto rauhan asialle. Silloin
liittohallituksenkin on vaikea kieltääntyä sitä
hyväksymästä.
Tp. komitea kehoittaa CSJ:n jäseniä ja kan­nattajia
sekä Ontarion suomalaisia yleensä
käyttämään äänioikeuttaan näissä vaaleissa.
Mutta älkää äänestäkö sodahvalmistelijain asial­la
olevia ehdokkaita, jotka ovat kansan vihol­lisia.
Antakaa äänenne ja kannatuksenne to­dellisille
rauhan ystäville. Äänestäkää rauhan
puolesta, vauraamman jä turvallisemman Onta­rion'ja
Canadan puolesta.
Canadan Suomalaisen Järjestön
Toimeenpaneva Komitea
NOKKELA SALAEVUETTAji
EräÄ vjxkalntoinen tullitarkajji
katseli virkahuoneensa ovelta ajies
jota oli jo kauaa aikaa epällti^
kuljetuksesta. Mies tuli kottlkäm
edellään lykäten korkean euS
eteen.
— Mitä teillä on kanjissä»
— Pahnoja.
— Känyt tutkittiin. Niissä oU»»
pahnoja. Jonkun ajan kuluttua ti
mies uudelleen uuden kuorman kansi
— Mltä-teillä on kärryissä?
— Pahnoja. .
Uusi tulöksetun tarkastus ajä
toistui 25 kertaa. niaUa tapäeitmt
tarkastaja miehen maantiellä.-'
— Kuulehan velikulta. Min$<aj
aivan ivarma, että ole salakuljettaia
tänään jotakhi. Nyt en ole ivirassij
lupaan etten ihnianna sinua, 'oje
utelias tietämään mitä sinä salakiil
Jetit? -
. — Kottikärryjä.
• • » •••• ••• . ,-, » •
HELPOSTI VOITETTU
— Shiäpä näytät iloiselta tänält
— Minulla on siihen sj-ytä. ola
voittanut Virtasen 'kanssa lyömäni i?t
don, että voin olla syömättä neljä
toista päivää Ja nukkumatta
toista yötä.
— Mutta se kai el sentään
mahdollista?
— J u u — katsos minä söin öisin jj
nukuin päivisin.
926 Siviiliavioliittoa
solmittiin Ontariossa
T o r o n t o . ^ Maakimnan viranoniai.
set ilmoittavat* että ll.ensimmäisQi
kuukauden aikana solmittiin maaUn.
nan uuden siviiliaviollittolain- peruS'
teellä Ontariossa yhteensä 926 siviili,
avioliittoa tuomarien ja poliisituoma-rien
toimesta.
Asiaa koskeva laki. hyväksyttiin
lainlaatijakunnassa keväällä 1950 ja
tuli voimaan lokak. 1 pnä viimevuon­na.
., V
• tävä päätökseen muutamassa no.
•;• .:dessa.-.';
Jo nykyiset suunnitelmat ovat sy­tyttäneet
Neuvostoliiton kansojen
mielikuvitukseen, ja on varmaa; että
kim niitä ryhdytään toteuttamaan
ne tulevat edistymään suurien neu­vostoarmeijan
sotilaallisten offensii­vien
kellonmukaisella täsmälliq^del-lä.
Tämä on senlaatuista sotilaaUista
kampanjaa. Jota me kaikki haluaisim­me
nähdä.
M I L L O I N SAHARA, GOBI,
AUSTRALIA?
Mikki- jätämme kaiken UUDID
yksin NeuvostoUitoIle? M M
voitaisi aloittaa suurta maailmaa,
tdlpailua todetaksemme, Iraka cs*
simmäisenä voisi vaatia omiksea
kaikkia maailman suuria erinai-ta
— Saharaa, Intian eräm^
Gobia ja Austraalian erämaita?
Jos maailman tieto ja teknillinen
kyky olisi suunnattu näihin tehtä
viin, loppuisi se mielettömyys.. Jofa
kahlehtii maailman parhaimmat ai­vot
Ja teknillisen nerouden kdsi
mään yhä enemmän raakalaismaisia
hävityksen välikappaleita. ' -
Neuvostoliitto on osoittanut, että
haluaa päättävästi Jatkaa matkaas
rauhanomaisen rakennustyön tleB,
Ja maailman kaikkien kansojen tdi
tävänä on vaatimuksen esittäminen,
että kaikki hallitukset tekisivät »
moln.
rr
I ,sanoi
"Tass" Savon joultko tappeli Ja joka
kynsi kylmeni . . sanotaan eräässä
varöiassa laulussa, joka on meille
"varihahmäan i i k o i l l e " melko tuttu.
Mutta Toronton Vapaa Sana tap­pelee
vielä senkin Jälkeen kun mars-khi
kyimet ovat sekä kylmenneet että
lahonneet, .-v'
Mainitun amerikanmielisen sota-lehden
toimittaja-pakinoitsija K i v l -
perän Pekka ei ninaittäin aima periksi
millään hinnalla --• ei sittenkään
vaikka historian leiidlltä, ei ole vielä
muste ehtinyt kuivua.
M a i i i i t tu lehti on' kovasti suutuk-sissaan
Vapaudelle Ja erikoisesti C S -
J : n kaiuialllselle sihteerille Gust
Sundqvistille seni johdosta kun v i i ­meksimainittu
lausui C S J : n 4-vuo-tlsjuhlassa
Torontossa, että meidän
Järjestömme "el voi mitenkään hy­väksyä
Imperialistisia ryöstösotia". j a
että "tärkein tehtävämme onkin rau­han
j a kansan demokraattisten oike­uksien
puolustaminen".
Sundqvist el olisi kuulemma saanut
näinlanoa, sillä se suututtaa toron-tolaisia
sotakilhkoilljolta slhiä mää­rin,
jotta heidän täytyi huutaa "kum­pujen
yöstä" esiin Jonkun miekko­sen,
joka ymmärrettävistä syistä y r i t ­tää;
Jotenkin päästä pinnalle — ja
meidän täytyisi ihänen aivastelunsa
ottaa täydestä todesta?
J a mikä sitten on Vapaan Sanan
valttlässä?
"Pieni Suomi-raukka", josta lähdet­t
i in H i t l e r in johdolla. Ja vastoin kaik­kea
järkeä tekemään "Suur-Suomea",
mutta saätiihicln vähän pienennetty
Suomi. Tämän perusteella. Ikäänkuin
ci-olisi^^toista maailmansotaa icäyty-kään,
Vapäk' Sana itkee krokodlllln
kyyneleltä "Neuvostoliiton imperialis­mista"
joka vei pieneltä suomelta
niaa-aluelta.:•;:^V-':
Vapaan Sanan onnettomuudeksi
banadan suomalaiset eivät ole l u k u -
eiyätkä harkintakyvyttömiä. H e muis­tavat
mitä ön sanottu Ja myös sen,
mitä on seti jälkeen tapahtunut.
Lyhyesti kertoen -Neuvostoliitto eh­dotti
y. 1939 sylcsyllä Suomen silloi­selle
hall^ukselle, että koska el ole
takeita, ettei VKarJalan K a i ^
aluetta kkytetä. Jonkun suurvallan
hyökkäyksen tukikohtana Neuvostolii­ton
toiselai suurinta kaupunkia. L e ­ningradia
vastaan. Suomi luovuttaisi
määrätyt alueet Kannakselta Neuvos­toUitoIle,
Joka puolestaan lupasi kor­vaukseksi
paljon suuremman alueen
Karjalasta. .
Myös muistetaan miten tähän eh­dotukseen
suhtauduttiin. Esim. Vapaa
Sana omaksui marskin Ja muiden so-tahullujen
kannan, että "päin ii^haa
itää", samalla kuh esim. meidän l e h -
tenrnie Vapaus onoaksul isovittelun
kannan korostaen, kuten teki Suo­men
' suuri: kansallinen herättäjä
SneUman äikohiaan, ettei pidä lähteä
varmasti otmettomastl päättyvään so-taselkkalluun.:.-
Suomen silloiset vallanpitäjät'. eivät
kuitenkaan, lunumelleet-järjen ääntä
— eivätkä ottaneet huomioon vissejä
realiteetteja, jotlca oUyät silloin k u ­ten
nytkin lastenkin nähtävänä. K i e l ­täytyminen
tästä aluevaihdosta Johti
sitten siihen "talvisotaan", joiUca a i ­kana
"yksi i^uomalalnen vastasi rei­lusti
kymmentä, ryssää".
Se sota käytUn Ja hävittlki, kuten
on marskin sodat yleensä :t}ä.vltty, Jä
kuten voitiin etukäteen odottaakin.
Sitten syttyi AatUrVäinaJan mää-räykslestä
kesäkuun 22 pnä 1941 a l -
kianut "riemusota" — Jä se myös «hä­vittiin,
kuten. marskin tapana. o l i .
Mutta tämä sota todisti Neuvostolii­ton
vaatimukset Karjalan Kannaksen
suhteen siinä tilanteessa oikeutetuksi
siUä Karjalan <Katmakseh kautta hyö­kättiin
"kolmaimen vallan", t.s.; A a ­tun
Saksan toimesta Lenihgra;dla vas-taatn,
mitä Neuvostoliitto oU pelännyt
Ja että Leningradin pluolustamlnen
Aatim j a marskin sotajoukkoja vas­taan
oli myös Suomen hyöty, sUlä
tosiasia tässä yhteydessä, on se, että
jos Aatu-vainaja lllttolalstaeen oUsl
voittanut sodan; n i i n Suomikin olisi
menettänyt itsenäisyytensä; Suomesta
Olisi tullut Saksan herra.srodun alus-maa.
/Että Suomi menetti Viipurin ja
eräitä muita strategisesti tärkeitä a l u ­eita
Neuvostoliitolle, siltä saadaan
kiittää Suomen marskia, Rytiä, Tan­neria
Ja heidän sotahulluutensa kan­nattajia.;.
Mutta tosiasia on se, että Neuvos­toliitto
pelasti Suomen itsenäisyyden
Saksan yllherruudMta j a kaiken l i ­säksi
Jätti sodassa lyömätuä Suomen
miehittämättä — Suomi oh k a i ainoa
vlholllsraaa, sjota el miehitetty jon­kun
liittolaismaan toimesia -> j a se
puhuu hirveän paljon.
; Vääräksi osoittautuivat myös ne
"ennustelut", että jos "NeuvosR>ilit-tea
ei t u t t j t a . n i l h suomalaiset kar-koitetaan
Siperiaan" jne. jolta val­heita
sotien aikaha levitettiin niin
täällä kuin Suomessakin.
Ja kiaiken tämän lisäksi on merk­kejä
siltä, että Suomi saa joskus t a ­kaisin
V i i p u r i n ' j a muutkin Kannak-^
sen alueet, jahka nykyinien sodan-yaara
häipyy Ja Suomeen tulee sel-lahaien
demokraattinen Imllitus, jon-.
ka sanaan Neuvostoliitto voi luottaa.
Neuvost(^tto ei luonnolllsestilcaan
nyt sitä, että Submi yksinään atä
Uhkaisi, mutta sillä on kaikkieal)»)-
lueettoinuUsvakuutteluJen" ja lotiei
jälkeen syytä suhtautua vissein
raukshi dollarimäniaa sairastaviin
Suomen halhtukslm.
Suomlel saa koskaan sotaista W'
noih menettämiään alueita takaisin
- i mutta todella raiöiaa rakasten
Suomen hallitus, se on ehkä asia erflt-seen.
pelkää nyt. eikä ole koskaan pelän-
Allekhrjoittanut on tullut tälJäni
käUmukseen niistä kuvauksista, ffll-tä
ovat Kannaksella vierailleet
maialset antaneet. Mahilttakoon tfr
sä yhteydessä, että ailekirjoittanni
sai vastaanottaa Jokm aika aitta
erään tuntemattoman henkilön 8-
hettämiä "Kouvolan Sanomat"
siä porvarllehtiä — Joista on saä»,
loman vuoksi taitanut jäädä m-kiitoskin
sanomatta. ,T
"Kouvolan Sanomain" mies V. »1-
värlnen-nlmeltään kertoo NeuvoBto-
Uiton matJtakuvauksensa aDroosas»
siltä suuresta erosta mikä vallit*
jauniöhia Olevan Karjalan KaniaX-sen
jä sen pitkälle kehittyneen ^
leenrakennustyön väliUä mikä on
ritettu Leningradissa, Petroskoi» J«
K u n Karjalan Kannaksen kylftV
kauppalat ovat asumattomina 1 * * ^
aUIsestl puhuen sellaisessa kunna»
mihta ne sodan riehuessa i^^^fj^
lukija ei voi päätyä muUhun
tulokseen kuta siihen, ettei Neuro^
Uitto ole nUtä-alueita ataakaan^
periaUstisessa rilstopyyteessä-nut.
kuten vapaa « ^ n a ^ » ^
rempla tietojaan sanoo. Miu»
tuu tulevaisuudessa, ^
mitä sanoo Suomen kansa 1
sensa todeUisesta ohjelmasta. JV'
epäkUtolilsta, kuta ennusteminffl7
leensä onkto. a U e k i r J o i t t a n n t^
nee sanoa, että todcUa ra^haaflj
yhteisymmärrykseen M ^ ^ S^T^
kraättlseUa suomen »«»"J"^^
mahdoUisuus saada t » » ^ , ^
Itfi marski j a muut sotapoUtUko»'™
nettlvät. - Känsäkoura.
BO]