1970-12-24-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2' Torstai > jouliik. 24 p. Thursday, Dee. 24, 1970 V A P A U S INDEPENDENT UVBOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) BotaiUlfihed Nov. 6.1917 Bdiltar: W^ EKLUND XDoineffer: EL SUKSI 00. lAcaätt^ lOO-loa Etan' ^ yr^, S»^vaey, Omtarto, Canada. Seoond Clfisa M&iQ i^dstnkUoin Nuina3>er 1070 • CANADIAN eANGUÄÖEtPRESS CIUH TILAUSipfNAT: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USArn: 3 kk. |5.O0_ Suooneea: l.yk. $11,00. 6 kk, $5.78 1 vk. $11£0. 6 Itt 16.25 Samean veden kalalajia : Alkuviikolla julkaistiin "kaksi erjlajlgta xnutt^ sijti tojsjeng» l i i toksiin sopivaa uutistietoa siitä, miten "kykymiehet"mei(}än( ja YhdysvaUftin) asioita huoltavat. Ottawa8ta tulleessa uutistiedossa todettiint etiä Canadan ato-mivoimaohjelma on esimsrkki siitä, miten realisen strategian ja tehokkaan ohjelman puutteessa voidaan tehdä "suurvirhe" mikä maksaa canadalaisille dollarin poikineen. Tiedekysymyksiä tutkineen senaatin komitean ensimmäisessä raportissa osoit^ettiin, että haliituspOftaalla ei ole asiallisesti pu^ huen kiinnitetty mitään huomiota kalliin atomivoimaohjelman alullepanoon, mistä on päätöksiä tehty yksinomaan liil^elaitosportaassa — Ontario Hydro ja Atomic Energy of Canada Ltdin (AECL:n) toimesta. Kysymys on tämän uutistiedon mukaan miljardin dollarin rahasummasta. Maallikkona meidän on vaikea sanoa, kuinka : perusteellisesti virheellisiä päätöksiä on tässä yhteydessä tehty tai tekemättä jätetty, mutta ihraetellä täytyy miten sellaisista huikeista menoeristä voidaan päättää ja tehdä ratkaisut niin, ettei hallitus ole ollenkaan osallisena siinä, vaikka laskut lankeavat luonnollisesti veronmaksajain maksettavaksi. Rajan eteläpuolelta tulleessa A P : n uutistiedossa annetaan ha- ; vainto-opetusta siitä, miten siellä yhteisen kansan "etuja" valvo-teian. Kysymys on surullisen kuuluisasta TFX-sotilaslentokoneohjel-masta mikä tunnetaan parhaiten F l l l - n i m e l l ä ja siitä, e t t ä sen ympärillä on ollut alusta pitäen sekä skandaalin käryä että katkeamaton lento-onnettomuuksien sarja. Mainittua konetta tai sen kehitystä nimitetään nyt entisen puolustusministeri Robert McNamaran "lempilapsc^ksi". {Sikäläinen senaatin komitea on tutkimustensa perusteella paljastanut hieman tähän asiaan liittyviä salaisuuksia. Tämän lentokoneen kehittämiseksi,' eli 1,7261 lentokoneen rakentamiseksi oli myönnetty $5.8 miljardia eli noin $3.4 miljoonaa kutakin lionetta kohti. Raportissa kiinnitetään erikoishuomiota apuiaispuolustusmi- . nisteri Rosewell Gilpatriciin, joka tuli Pentagonin (sotapääma-jan) palveluun oltuaaiviunnetun sotatavarayhtymän General Dy-namicsin lakimiehenä. Hänen sanotaan "tarkoituksellisesti yrittäneen harhauttaa" asiaa tutkinutta senaatin komiteaa. Lyhyesti puhuen komitea sanoo, e t t ä Pentagonin palveluksessa ollessaan Gilpatric oli "2Vz vuotta General Dynamicin korkean portaan neuvonantajana ja de facto johtokunnan jäsenenä". Toisin sanoen, apulaispuolustusjiinisterinä hän osallistui urakkain an- ; tamiseen General Dynamicsille ja sen korkean tason neuvonantajana sekä de facto johtokunnan jäsenenä, vastaanottamassa puolustusministeriön tilauksia. Tuloksena on sitten F l l l hävittäjäkone, joka on sanan varsinaisessa mielessä miljardeja dollareita maksanut susi. Mutta "isänmaanpettureita" haetaan Yhdysvalloissa jostakin muualta, niissä niitä ei ole, eikä voikaan olla. Lopun alkuako? Oikeudenkäynti kuuttatoista baskilaista isänmaanystävää vastaan on aiheuttanut Espanjassa fasistisen yhteiskuntajärjestelmän perusteita horjuttavaa liikehdintää. Maanantaina Madridista tulleissa uutistiedoissa kerrottiin, e t t ä sotaoikeuden viisi armeijan tuomaria puntaroi edelleen sitä,, minkälaiset tuomiot on annettava, tai oikeammin, mitä poliittisia seurauksia voi olla jdko sellaisesta tai tällaisesta tuomiosta. Syytettynä on kaikkiaan 16 kansallismielistä baskilaista jotka ovat avoimesti tunnustaneet, e t t ä he ovat maanalaisen kumousliik-keen jäseniä. Tähän ryhmään kuuluu 2 pappia j a 3 nuorta naista, ^ joille kaikille vaaditaan 24-vuotista vankilatuomiota. Kuudelle syytetylle vaaditaan kuolemantuomiota ilmeisesti tekaistun syytöksen perusteella e t t ä he ovat elokuussa 1968 murhanneet poliittisen''po- Uisipäällikön San Sebastianissa. Baskit myöntävät, kutenn sanottu, e t t ä he kuuluvat ETA-nimellä tunnettavaan kumousliikkeeseen, mutta kieltävät jyrkästi kaikki rikoksia koskevat syytökset. Oikeusjuttu heitä vastaan päättyi jo lähes kaksi viikkoa sitten. Tosiasiassa sotaoikeuden S^henkinen tuomarikunta oli maanantaihin mennessä harkinnut jo 11 päivää näiden tuomioiden anta-r mistä ja niiden mahdollisia seurauksia. Alussa mainitussa Madridin uutistiedossa väläytettiin myös sitä, e t t ä eräät vaikutusvaltaiset armeijan kenraalit ovat alusta pitäen suhtauuneet kielteisesti tämän oikeusjutun järjestämiseen. Heidän sanotaan etsivän kulissien takana joUkin ulospääsytietä poliittisesti vaarallisesta tilan- . teestä. — _^ •,, Mainittu oikeudenkäynti on yksi oire Espanjan diktatuurijärjestelmän alkavasta kuolinkamppailusta. Yhä enemmän umpikujaan joutuva järjestelmä yritti suurimmalla julkisella poliittisella "oikeudenkäynnillä" vuosikymmeniin pelotella ja painostaa Espanjan kaikkiin yhteiskuntapiireihin ulottuvaa j a alati vaarallisemmaksi käyvää vastustajaa. Tuloksena on ollut isku omaan nilkkaan, "Bur-gosissa riisuttiin Opus Dein hallitukselta perusteellisesti "liberaalisuuden", "maltillisuuden" ja "eurooppalaisuuden" valckaiapu ja sen alta paljastui entinen fasistinen diktatuuri", totesi asiasta Hel-singiissä ilmestyvä S K D L : n äänenkannattaja Kansan Uutiset. Francon vastustajat eivät suinkaan ole vetäneet päätään piiloon. Puolen vuoden pokkeijstilan julistaminen viittaa aivan niuu-hun. Tämän lisäksi poliisimiciivallän lisääminen merkitsee sitä, että Burgosin "tuomareilta" on odotettavissa kuoiemantuomioita. Terrorioikeudenkäynnin aikana Espanjasta tihkuneet tiedot Francon vanhan fasistisen kaartin j a sotilaiden tyytymättömyydestä asioiden hoitoon osoittavat järjestelmän rakoilevan myös sisältäpäin. Jo parin vuoden ajan on ennusteltu, että viimeistään silloin kun Franco (h&n on nyt 78-vuoden ikäinen) lakkaa vaikuttamasta, on Espanja välttämättömän järjestelmän muutoksen edesaä. Suurkapitalistipiirien edustajista koottu Opus JDein hallitus on ollut yritys turvata «en jatkuminen. Yritys ei näytä'onnistuvan. Tänä vuonna työläisten Inkkoliikehdintä on yleiBCBtl ottaen VAKAVANA OlritUICSENA ynraova. r> G^^nsk pp mui^ dQ^tunut traagisten tapaueten miyttämökal. Ne herättävät nMtä syvintä surqa ja.samalla Mafi^i^f^t^n p^Uttyvftte^n y«>s. talauseen, sanotaan Puolan yhliyiie^n työväenpuolueen kes- . kuakopiiteöQ äänenkannattajan;^ Tribuna Ludun vajaa viikko^: sitten julkaisemassa klrjpituk*! sessa joss» käsitellään Gdan^'*! ki» tapi^htunjia. ^ Tapahtumat kehittyivät ra^ han ja järjestyksen vaaralliBeeh loukkaamiseen katuyhteen-r otoiksi, julkisten rakennusten hävittämiseksi ja polttamiseksi, kynunenien kauppojen hävitta-i misek^i ja ryöstamisekBi. monien autojen särkemiseksi ja kunnallisten . laitosten rikkomiseksi. Ri^bae^ntuneiden seikkailijoiden joukkiot estivät sellaiset tarpeel liset j a jokaiselle itsestään selvät toimenpiteet kuten tulipalojen sammuttamisen, ihmisten pelastamisen tulesta ja avun antamisen haavoittuneille. , Seikkailijat ja kiihottajat käyttivät hyväkseen sitä, että osa Gdanskin laivatelakan työläisistä tuli aamutunteina kaduille jätet-tyään työnsä. Miliisit ja sotilaat pidättyivät johdonmukaisesti voiman käytöstä niin kauan kuin tapahtumat eivät kehittyneet väkivallanteoiksi. Telakan työläisten takana piileskelleet seikkailijat hyökkäsivät järjestyksen valvojia vastaan. Monia miliisejä piestiin^ j a haavoitettiin, muutamia hyvin vaikeasti. Kasvavan seikkailu-mielialan edessä muodostui ainoaksi mahdolliseksi ulospääsyksi voiman käyttäminen yleisen järjestyksen suojelemiseksi, sanoo Tribuna Ludu. Miliisin j a muiden järjestysvoi-mien paikalle tulon j a ulkonaliikkumiskiellon voimaansaattamisen ansiosta voitiin hillitä seikkailu-mielialan ja rosvouksen aalto. 6 kuollutta, kymmeniä, haavoittuneita, mm. useita vakavasti, pol tettuja rakennuksia, hävitettyjä kauppoja ja kaupungin laitoksia — siinä traaginen tulos näistä yh^ teenotoista. Tribuna Ludun artikkelissa todetaan, että Gdanskin laivatelakan työläisten keskiansio ylittää huomattavasti keskipalkat muilla aloilla. Telakalla on vaikeita ongelmia, jotka saattoivat herättää ärtymystä, sanotaan kirjoituksessa. Tilanteen kärjistämiseksi kiihottajat käyttivät hyväkseen sitä, Uruguayn vaslareaikitio kauppasodassa Montevideo.— Uruguayn parlamentin edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta on kehottanut Uruguayn hallitusta solmimaan diplomaatti- ja kauppasuhteet kaikkiin maihin reaktiona protektionistiselle lakiehdotukselle, joka oli parhaillaan Yhdysvaltain kongressin käsiteltävänä. Laki vähentäisi jyrkästi tekstiilien, vaatteiden j a kenkien tuon tia Yhdysvaltoihin. Uruguayn olir si silloin etsittävä muita ostajia tuotteilleen, mm. sellaisia maita kuten Kiina, joiden kanssa se ei käy nykyään kauppaa. Ulkoasiainvaliokunta ei mainin nut erikseen Kiinaa, Pidetään kuitenkin selvänä, että myös Kiina kuuluu valiokunnan tarkoittamiin maihin. SYNTYMÄ. PÄIVIÄ Sofia Rönkä, Beaver Lake, Ont. t ä y t t i joulukuun 21 pnä 84 vuotta. Oscar Hauta, Dinsmore, Sask. t ä y t t ä ä sunnuntaina, joulukuun 27 pnä 79 vuotta. Ida Männistö, - Sudbury, Ont. t ä y t t ä ä torstaina, joulukuun 31 pnä 72 vuotta. Paul Ksiinnäincn, Kirkland Lake, Ont. t ä y t t ä ä perjantaina, tammikuun- l-pnä 70 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. voimistunut : entisestään, aiemmin täysin maanalaiset työläis-komissiot toimivat monesti jo puolittain julkisesti. Niiden rinnalle on syntynyt muitakin samantapaisia järjestelm^nvastai-sia elimiä. Espanjan kommunistinen puolue on hahmotellut demokraattista vähimmäisohjel-rnaa, jonka taakse voisi asettua laajat yhteiskuntapiirit, j a nostanut esille, yleislakon mahdollisuu-^ den. Toisaalta Francon rikkinäisessä leirissä on alettu valmistautua lopulliseen voimainkoetuk- 'seen. Tässä yhteydessä on ajateltu viimeii^enä keinona eräänlaista "krcikknlaistn rntkaisua". e t t ä joitakin päiviä sitten tehtiin muutoksia vähittäishintoihin. Nämä muutokset johtuivat välttämättömyydestä. Ne suoritettiin maan taloudellisen kehityksen hy- , /äkai. ; iYh f;ocnol.t.ojcn, joista kirjoitamme, tulee olla vakavana opc-ituksena koko puolueelle, työjväön-luokaille j a kaikille työläisille, isa-noo leliti; Edessämme.on tärkeitä' tehtäviä, jotka on hahmoteltu Puo lan ' yhtyneen työväenpuolueen keskuskomitean 6. täysistunnossa. Talouden tehokkuuden lisääminen ja tuotannon-^yhteiskunnallisten kustannusten alentaminen on ainoa keino mään kehittymiseksi, joka turvaa todellisen ja lujan palkkojen kohoamisen. Jokainen muu tie voi johtaa vain menetyksiin ja onnettomuuksiin, sanoo Tribuna Ludu. arabiviestöä ,Ne*y Ywk. — 1(S;n.päätöslaH» scliha. jotta perustuu Israelin viranomaisten toimintaa raiehite-. tyillä arabialueilla' tutkineea komiteon selostukseen, on muodosr tunut todelliseksi syytekirjelmäksi Jsraelia vastaan. Mainittu selostus sisältää johlo- ' .päätöksen, jonka mukaan Israel : harjoittaa tietoisesti arabiväestiin . hävityspolitiikkaa rälebitetyillä alueilla. Selostukseen on koo^ lukuisia todistaja-. ja asiakirja-lausuntoja joukkopidätyksistä, kidutuksista ja kokonaisten asutuksien hävittämiii^stä. joihin Israelin viranomaisot.ovat syyllistyneet. Paätöslausclm assa . vaaditaan^, etlä Israel lopettaisi viipymättsT tämän rikollisen toiminnan ja noudattaisi ihmisoikeuksien julistusta ja multa asiaueniaisia YK:n turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen päätöslauselmia. >SU': Yl]i''. i, 5000 AJOLUPAA SUOMEN JA NLn VÄLILLE -71 Helsinki. — Suomi ja- Neuvosto-liiUo ovat Moskovassa allekirjoittaneet pöytäkirjan, jonka" mukaan mai den välisten kuorma- ja linja-autoliikenteen ajolupakiintiöksi on sovittu 5,000 ajolupaa vuodelle 1971 kummallekin osapuolelle. Pöytäkirjan allekirjoittaminen Uit-lyi vuonna 1969 voimaan tulleeseen Suomen ja Neuvostoliiton väliseen kansainvälistä autoliikennettä . kos-tafstdu laajenee ja kovenee Indokiinassa . Hanoi. — .Pohjois-Vietnamin armeijan lehti Quan Doi Nhan Dan ennusti ensi vuodeksi entistä kovempia, ja laajempia taislckija koko InciokiiiKVs-s-i, . Pohjois-Vietnamin työväenpuolue on esittänyt samansuuntaisen kannanoton pitäen tiukasti kiinni päävaatimuksistaan jotka ovat pommitusten täydellinen lopettaminen, kaikkien vieraiden joukkojen poistuminen maasta sekä itsemääräämisoikeuden saaminen Vietnamin .kan.salle. Vietnamin kansallinen vjpaiitusrintama, Kambodzhan yhtynyt kansallinen rintama sekä laosilainen vapautus liike Pathet Lao ovat antaneet täyden kannatuksensa. Pohjois- Vietnamin johdon esittämälle yhteiselle taistelukulsulle. Quan Doi Nhan Dan sanoo pääkirjoituksessaan, että Yhdysvallat valmistelee parhaillaan uusia sotatoimia Etelä-Vietnamia, Kambodzhaa ja Lao.sia vastaan .sekä harkitsee hyökkäystä Pohjois- Vietnamiin. Lehti toteaa edelleen; e t t ä kolmen kansan yhtenäisyys taistelussa USA :n imperialismia vastaan on synnyttänyt uuden voiman j a uuden strategisen hyök-käysaseman: Laosin, Kambodzhan ja Etelä-Vietnamin vapauter tut alueet muodostavat tänään yhden kiinteän kokonaisuuden. kevaan sopimukseen. Pöytäkirjan allekirjoittivat Suomen puolelta ; liikenneministeriön tieliikenneosaston päällikkö, hallitus neuvos Mauno Satuli ja Neuvostoliiton. puolelta Sovtransa". lon pääjohtaja D. 1. Dudnev, Hallitusneuvos Satuli kertoi, että ajolupakiintiöissä on nousua tältä vuodelta hieman yU tuhat. Molemmille osapuolille oli luvattu tälle vuodelle lupia noin 3,600, mutta ilmeisiä on, että Neuvostoliitto pyy-ikä lisää niitä. . Suomi ei sen sijaan ole Satulin mukaan käyttänyt luvista kuin hieman yli tuhat. • Satuli kertoi edelleen, etta Suomen ja Neuvostoliiton välisessä maantieliikcrJeessä on tapahtunut tasaista kasvua viime vuosina. . Neuvostoliiton suureen kuorma-autokiintiöön vaikuttaa ss, etta maa suorittaa paperikuljetuksensa maanteitse, kun taas Suomi ei pysty kilpailemaan maanteillä junakuljetusten kanssa, totesi hallitusneuvos Satuli. Suomella on linja-autoliikenteen kasvu Neuvostoliittoon ollut melko nopeata, kertoi Satuli. 90 maan lehtimidhiä Kuubaan lähete 4—9. Havanna. — Yli 90 maata täa edustajansa Havannassa 1. 1971 pidettävään Kansainvälisen Lehtimiesliiton (10.1) 7. kongressiin, kertoi Kuuban lehtimiesliiton puheenjohtaja Ernesto Vora. l'uhhecnjohtaja Vera kertoi kongressia edeltäneen suuren valmistelutyön. .Hän ilmoitti, että kongressin yhteydessä järjestetään lehdistö-näyttely. Bolivia kansallisti sokerin La. Paz. — Bolivian hallitus kansallisti viime viikolla maan sokeriteollisuuden. Maan kaksi suurinta yksityisten hallus.sa olevaa sokeriyhty-mää Belgica ja San Aurelio sulautetaan yhteen valtion omistaman Quabiran kanssa, ja uudesta yhtymästä käytetään vastaisuu-. dessa nimeä "Kansallinen sokeri-yhtymä". Bclgican vuosituotanto on ollut noin 98 milj. tonnia. San Aurelion noin 69 milj. ja Quabri-ran noin 70 miljo. tonnia. Bolivian sokerinvieti on vuosittain noin 15.2 milj. tonnia. Moskova. —Neuvostoliitoa uvfii laajakantoinen vesilainsäädäntö. hyväksyttiin , äskettäin maan keskus-parlamentissa. Sen perusteella laaditaan liittotasavalloissa yksityis-kolttaiset määräykset vesien käytöst ä j a suojelusta. Uusi laki antaa ve-siensuojeluviranomaisille erittäin laajat toimen^idevaltuudei, mikäli teollisuus tai muut laitokset rikkovat •vesiensuojelmnääräyksiä. Korkein neuvosto hyväksyi ensi vuoden taloussuunnitelman ja budjetin, joiden perusteella vakaa taloudellinen kasvu jatkuu. Budjettiin lisältiin parlamenttikäsittelyssä miljoonaa ruplaa käytettäväksi pik-kukaupuidcien sairaatoiden, koulujen ja muiden kunnallisten palvelulaitosten rakentamiseen. , Neuvostoliiton ensi vuoden budjetin menopuolen loppusummaksi tuli näin ollen 160,770,9e6,000 ruplaa. Osa valiokunnissa ja täysistuntokäsittelyssä tehdyistä ehdotuksista otetaan huomioon uutta viisivuotissuunnitelmaa laadittaessa, ilmoitti suun-nitteluneuvoston puheenjohtaja Nikolai Baibakov talouskeskustelun lama asuntotuotanto lisääntyy ensi loppupuheenvuorossa. Valtion rahoit vuonna kuusi prosenttia ja asuntotuotanto kokonaisuudessaan 11%. Keskustelussa esitettiin . asuntotuo-tantomäärärahoihinkin .lisäystä. Talousarvion j a bu^etln käsittely oli korkeimman; neuvoston istunnossa erittäin kriittistä ja suunnittelutoimisto sekä ministeriöt saivat osakseen runsaasti arvostelua. Keskustelussa viranomaisia kehotettiin valvomaan entistä tarkemmin, että määrärahat todella käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Kulutustavarateollisuuden lisäksi vaaditl^n kriittisiäsi. pubeenViio-roissa mm. rautatielaitoiffieD ja iiäis ten alueiden kehitjilc^en jouduttamista. - ^ ""' ' Ensi vuoden taloussuunniteiijna' edellyttää kansantulon kasVua > ffjl % :11a ja reaalitulojen nousua 'l)en-keä kohti 4,7% :11a. Teollisuusaloissa - jatkuu kulutustavarateolUsuuäeil' ki^-; hitys edeHleeUkin nopeampana/Isliin raskas teolHsuus, Tepllisuui^tuoti^f lion keskimääräiseksi kasvuksi e^ä-lytetään 6,9%. / ' Yli miljKKKtia on saanuit myrkyitykse» Hanoi. — USA:n joukot pvatjte-vittäneet vuosina 1961—1969 =?,telä- - Vietnamissa myrkky-kemikaaieja: 13,000 neUökilometrille viljelysmaita ja 25,000 neliökilometrille'viiä«dk-koa ja vuoristoalueita. KemJkt^aiit aiheuttivat myrkytyksen ]L,30Q,0p0. henkilölle. . .; Kuluvan vuoden yhdeksän ensim- - ••• maisen kuukauden aikana kemial-:.>. lisiä myrkkyjä levitettiin 25 etelä-' vietnamilaisen maakunnan, alueel- ••. la: Tällöin saatettiin käyttökelw^ tomaksi 415,000 hehtaariamaa^:; ja 185,000 henkeä sai myikytyksen. Heistä 300 kuoli. / • Kuoflemansyyntuftlkimuis - jailfkuu tammik. 4 pnä;, ., Montreal. — Täällä meneillään - oleva Quebecin työministeri Pienre ' Laporten kuolemansyyntutkimus4y. • kattiin tällä viikolla jo toisM k^- ' ran tässä kuussa ilman todisäija-lausuntoja, tammikuun 4 päivänä uudestaan alkavaksi. , • ' OLETTEKO KUULLUT? U-2^kon«ita Kyproksessa Nikosia. — Kyproksen halUtuksen edustaja vahvisti äskettäin ensimmäisen kerran tiedon että kaksi ame rikkalaista U-2-tiedustelukonetta on suorittanut polttoainetäydennyksen englantilaisissa tukikohdissa Kyproksessa tehdessään tiedustelulento-ja lahi-itään. Kyproksen vasemmis-tolehdet ovat jo viikkokausia selostaneet yksityiskohtaisesti näiden koneiden- toimintaa Kyproksesta. Yhdysvallat ilmoitti viikko sitten lopettaneensa nämä lennot paljastamatta kuitenkaan koneiden lähtö-kenttää. Koneet ovat tiettävästi toimineet Akrotirin lentotukikohdasta Lounais-Kyproksesta. ; Maalaiskylän opettajan työhuoneeseen poikkesi kerran iäkäs ta-lonpoikaisnainen. Hän kiinnostui heti pöydällä olevasta karttapallosta, koska ei milloinkaan ollut nähnyt mitään sellaista. Opettaja ryhtyi selittämään naiselle maapallon rakennetta. Nainen kysäisi: —. Missäs täällä on Amerikka? Opettaja näytti. — Onpas se, Amerikka suuri! Entäs missä on Venäjä? \ — Tässä on Venäjä. — Jopas on Venäjäkin iso! Olisitteko hyvä ja näyttäisitte nyt vielä kerran Suur-Saksan? , — Tässä näin, täti hyvä, tämä pieni läikkä on Suur-Saksa! Iäkäs talonpoikaisnainen katselee pitkään ja ymmällään-läikkää j a tokaisee sitten kovalla äänellä j a hämmentyneenä. ~ Eikös sillä fuhrerillä sitten ollenkaan ole karttapalloa? Adolf Hitler päätti käydä valtion psykiatrisessa hoitolassa Fredriksbergissä, joka ennen oli kansan suussa kulkenut hullujenhuoneen nimellä. Kaikki potilaat järjestettiin riviin ja kaikki he nostivat tunnollisesti kätensä, tervehdykseen -— heitä oli valmistettu pitkään ja kärsivällisesti korkean vieraan tuloon. Adolf huomasi kuitenkin, että muutamat läsnäolijat eivät nostaneet kättään. — Miksi ette tervehdi minua? hän kysyi tyytymättömänä. Hänelle vastattiin: — Mein Fuhrer, me emme ole hulluja, me olemme hoitajia! • • •• • • *• »• Millainen oli Saksan kansan mieliala vuonna 1942? Hitler halusi päästä selville siitä, miten kansa suhtautuu häneen. Hän hankki peruukin, ajoi viiksensä j a meni kadulle. Ensimmäiseltä vastaantulijalta hän tiedusteli: — Miten te suhtaudutte fuh-reriin? Mies sopotti kuiskaten: — Tässä kadulla en voi sitä mitenkään sanoa teille. v, s K. Hän johdatti Hitlerin sivukCir dulle hotelliin, johdatteli tägjfln, hotellihuoneeseen, vilkaisi s a n e ^: alle, lukitsi oven, tarkisti,"ettei' kaapissa ollut ketään ja peitti: viimein puhelimen tyynyllä. Vas-j a tämän jälkeen hän meni Hitlerin luo j a kuiskas täman;\kÖr-' vaan: — Tunnen sympatiaa Fuhreriä kohtaan . . . » « « ' . ' • Göbbels oli kuollut. Taivaan, portilta Pyhä Pietari lähettää haU net helvettiin. Jotta tämä tie|ä,i^i ' mihin suuntaan mennä, Pietari antaa hänen katsoa helvettiä kau koputkella. Göbbels näkee ylejli-sen baarin, jossa tarjoillaan kaK liitä juomia ja liehuu keveästi: puettuja tyttöjä. Helvettiin, tui- Ituaan Göbbels havaitsee Icuiteij-, kin, että so: n ä y t t ä ä ihan toisen-' laiselta -— oikealta kauhujen .ja tuskien asuinsijalta. — Jos kerran asia on näin niin mitä min|l' sitton oikein katselin kaukbput- _ keila? tiedustelee Göbbels palxek-suvasti. ~ Se on propagandaa!,vastaa piru harteitaan kohauttaen. i Kessistä: - ; •, . — Mitä tarkoittaa paradoksit _ Sitä kun kolmannen valtakunnan toijjen mies livistää tie-, hensä ensimmäisenä. . , — Mikä on mieskuoro jonka jäsenet ovat maailman korkeimmin palkattuja? - f-- — Saksan valtiopäivät. Se kokoontuu kerran vuodessa, sen toiminta rajoittuu kansallishymnin esittämiseen ja tästä hyvästi jokainen sen jäsen saa 600 markkaa kuukaudessa. . Kolmannen valtakunnan kansalaisten hampaat tullaan vetämään t ä s t ä lähin nenän kautta, yjotta kukaan ei voisi avata suutansa. ; PÄIVÄN PAKINA AATTO JUHLAA PAREMPI Niin, tänään on jouluaatto — ja meidän suomalaisten mielestä aatto on juhlaa parempi. Ei siis muuta kuin hyvää ja miksei myös hauskaa joulu aT. Tänään on .se päivä, jolloin kukkaro on tyhjimmillään (veron maksupäivää lukuunottamatta): ja sydän täysimmilläan. On sanottu, cika suinkaan suotta, että-sika yhdistää suomalaiset joulupöydässä. Täällä Canadas.sa on yhdistäjänä kaniansa ja päänsä menctlä-kaikki Canadan joulupöydille nostettavat kalkkunat pantaisiin yhteen i a niistä tehtäisiin yksi suuri kalkkuna. ' . Sillä "linnulla" olisi päätä, kaulaa, ruhoa ja koipia niin paljon, että sen hengiltä ottamiseksi tar: villaisiin kokonainen armeijaosas-to teurastajia. Yksistään sen varpaitten välissä voitaisiin pitää ainakin ravi- jos ei autokilpailuja. Meille "jouluherkkujen" himoit-sijoille on suuri onni, kun Canadas-sa kasvatetaan niin paljon ja hyr nyt kalkkuna, vaikka onkin todet- viä kalkkunoita. Mutta onko ke-tava että sialla.on kuitenkin vielä arvokas paikkansa joulupöydissä. Kukaan ei varmaankaan tiedä, kuinka moni kalkkuna (ja sika) menettää "ainoansa" täällä Cana-. (iassa vaiii siksi, että meillä luomakunnan kruunuiksi sanotuilla olisi perinteelliset jouluateriat. Multa jos laskemme mreliku-vamrae valloilleen, niin.silloin voinenkaan mieleen tullut ajatus, mitä kalkkunat joulusta (ja kiitospäivästä) tykkäävät? Taitaisivatpa sanoa/ jos voisivat, että joulu on kaikkea muuta, muttei juhlapäivä. Ja siihen sanontaan liittyisivät myös fäikäpossut, jotka ovat sitkeästi puolustaneet paikkaansa joulupöydässä. Luonnollisesti joulupöydässii pi-daan "h2ngcn silmillä" nälidä; et- . tää olla myös nestemäisiä aineita tä tulisipa .siitä .suuri l|ntu, jo.s /palan paininioksi. Nijn hyvää kuin kalkkuna onkin, se tuntuu vaativan suolakalan tavoin jotakin helpommin kurkusta alas painuvaa. Kukaan ei liioin tiedä kuinka pai jon jouluna kaadetaan kurkkuihin olutta joko kalkkunapalan alas saattamiseksi, tai muuten vain ilman aikojaan. ^ Mutta jos kaikki jouluna juotavat oluet ja muut iloliemet kaadettaisiin yhteen paikkaan, niin siitä muodostuisi varmaan sellai^ nen lätäkkö, että sen ylittämiseksi tarvittaisiin hyvänlainen moottorivene, kompassi ja tietenkin hengenpolastusliivit. Kaikki tämä kuuluu tietenkin jouluperinteisiin. Jouluna eletään joka töllissä vähän yli varojen" sen käsityiskahnan mukaan, että ainakin yhtenä vuoden päivänä ei saa olla köyhä, eikä kipeä. Valitettavaa vain,on, että tänäkin jouluna on tuhansia ja tuhansia canadaiaisiä työttömyystilan^ teen johdosta siinä a.semassa, että heidän joulupöytänsä ei notku herkuista... Kun meille kerrotaan, että esimerkiksi Onjtarion joissakin kaupungeissa kuluneen vuoden aikana sosiaalihuollon (avustuksen) vä^ rassa elävien määrä on paisunut peräti 500-prosenttisesti; kun nälkäisten jonot venyvät söM)iik*it-tiöiden edustalla ja kun jatkl^^i^ti tulee tietoja työttömiksi jOiUunel-den lukumäärän kasvusta, nih\''se tarkoittaa, että jouluilo ' puHttUu tuhansista kodeista. Pahih puoli siinä on ehkä se; että kun köyhyys tulee ovesta sisälle, niin rakkaus lentää ikkunasta ulos. •' ' Siltä varalta, jos meiltä. ^isy-tään, missä on sellainen paikkakunta missä avustusmäärä on l i sääntynyt 500-prosenttisesti, meidän on sanottava, että yksi. sellair nen paikka on Kitchener, missi» valtuusto myönsi marra^ussa avustettavien hengen ylläpltämi-soksl $110,94, vastaavan summa^ oltua vucsi sitten mariraslkuussa • $17,666.: •••• v;'v" . Jos se olisi mahdoliista, at)9- kirjoittahut olisi valmiina, tarjoamaan suurpääomien edustajille j« heidän hallitukselleen hyvän Joulu-ryypyn — siivilästä. ' ' Kaikille tavallisille canadälai-sille — siis lähes 20 miljoonalle kanssaihmlseile ja erikoisesti lehtemme 'lukijoille j a muille kansalaisillemme, ; toivotamme vieläkin hyvää joulua. -— Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 24, 1970 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1970-12-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus701224 |
Description
Title | 1970-12-24-02 |
OCR text | Sivu 2' Torstai > jouliik. 24 p. Thursday, Dee. 24, 1970 V A P A U S INDEPENDENT UVBOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) BotaiUlfihed Nov. 6.1917 Bdiltar: W^ EKLUND XDoineffer: EL SUKSI 00. lAcaätt^ lOO-loa Etan' ^ yr^, S»^vaey, Omtarto, Canada. Seoond Clfisa M&iQ i^dstnkUoin Nuina3>er 1070 • CANADIAN eANGUÄÖEtPRESS CIUH TILAUSipfNAT: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USArn: 3 kk. |5.O0_ Suooneea: l.yk. $11,00. 6 kk, $5.78 1 vk. $11£0. 6 Itt 16.25 Samean veden kalalajia : Alkuviikolla julkaistiin "kaksi erjlajlgta xnutt^ sijti tojsjeng» l i i toksiin sopivaa uutistietoa siitä, miten "kykymiehet"mei(}än( ja YhdysvaUftin) asioita huoltavat. Ottawa8ta tulleessa uutistiedossa todettiint etiä Canadan ato-mivoimaohjelma on esimsrkki siitä, miten realisen strategian ja tehokkaan ohjelman puutteessa voidaan tehdä "suurvirhe" mikä maksaa canadalaisille dollarin poikineen. Tiedekysymyksiä tutkineen senaatin komitean ensimmäisessä raportissa osoit^ettiin, että haliituspOftaalla ei ole asiallisesti pu^ huen kiinnitetty mitään huomiota kalliin atomivoimaohjelman alullepanoon, mistä on päätöksiä tehty yksinomaan liil^elaitosportaassa — Ontario Hydro ja Atomic Energy of Canada Ltdin (AECL:n) toimesta. Kysymys on tämän uutistiedon mukaan miljardin dollarin rahasummasta. Maallikkona meidän on vaikea sanoa, kuinka : perusteellisesti virheellisiä päätöksiä on tässä yhteydessä tehty tai tekemättä jätetty, mutta ihraetellä täytyy miten sellaisista huikeista menoeristä voidaan päättää ja tehdä ratkaisut niin, ettei hallitus ole ollenkaan osallisena siinä, vaikka laskut lankeavat luonnollisesti veronmaksajain maksettavaksi. Rajan eteläpuolelta tulleessa A P : n uutistiedossa annetaan ha- ; vainto-opetusta siitä, miten siellä yhteisen kansan "etuja" valvo-teian. Kysymys on surullisen kuuluisasta TFX-sotilaslentokoneohjel-masta mikä tunnetaan parhaiten F l l l - n i m e l l ä ja siitä, e t t ä sen ympärillä on ollut alusta pitäen sekä skandaalin käryä että katkeamaton lento-onnettomuuksien sarja. Mainittua konetta tai sen kehitystä nimitetään nyt entisen puolustusministeri Robert McNamaran "lempilapsc^ksi". {Sikäläinen senaatin komitea on tutkimustensa perusteella paljastanut hieman tähän asiaan liittyviä salaisuuksia. Tämän lentokoneen kehittämiseksi,' eli 1,7261 lentokoneen rakentamiseksi oli myönnetty $5.8 miljardia eli noin $3.4 miljoonaa kutakin lionetta kohti. Raportissa kiinnitetään erikoishuomiota apuiaispuolustusmi- . nisteri Rosewell Gilpatriciin, joka tuli Pentagonin (sotapääma-jan) palveluun oltuaaiviunnetun sotatavarayhtymän General Dy-namicsin lakimiehenä. Hänen sanotaan "tarkoituksellisesti yrittäneen harhauttaa" asiaa tutkinutta senaatin komiteaa. Lyhyesti puhuen komitea sanoo, e t t ä Pentagonin palveluksessa ollessaan Gilpatric oli "2Vz vuotta General Dynamicin korkean portaan neuvonantajana ja de facto johtokunnan jäsenenä". Toisin sanoen, apulaispuolustusjiinisterinä hän osallistui urakkain an- ; tamiseen General Dynamicsille ja sen korkean tason neuvonantajana sekä de facto johtokunnan jäsenenä, vastaanottamassa puolustusministeriön tilauksia. Tuloksena on sitten F l l l hävittäjäkone, joka on sanan varsinaisessa mielessä miljardeja dollareita maksanut susi. Mutta "isänmaanpettureita" haetaan Yhdysvalloissa jostakin muualta, niissä niitä ei ole, eikä voikaan olla. Lopun alkuako? Oikeudenkäynti kuuttatoista baskilaista isänmaanystävää vastaan on aiheuttanut Espanjassa fasistisen yhteiskuntajärjestelmän perusteita horjuttavaa liikehdintää. Maanantaina Madridista tulleissa uutistiedoissa kerrottiin, e t t ä sotaoikeuden viisi armeijan tuomaria puntaroi edelleen sitä,, minkälaiset tuomiot on annettava, tai oikeammin, mitä poliittisia seurauksia voi olla jdko sellaisesta tai tällaisesta tuomiosta. Syytettynä on kaikkiaan 16 kansallismielistä baskilaista jotka ovat avoimesti tunnustaneet, e t t ä he ovat maanalaisen kumousliik-keen jäseniä. Tähän ryhmään kuuluu 2 pappia j a 3 nuorta naista, ^ joille kaikille vaaditaan 24-vuotista vankilatuomiota. Kuudelle syytetylle vaaditaan kuolemantuomiota ilmeisesti tekaistun syytöksen perusteella e t t ä he ovat elokuussa 1968 murhanneet poliittisen''po- Uisipäällikön San Sebastianissa. Baskit myöntävät, kutenn sanottu, e t t ä he kuuluvat ETA-nimellä tunnettavaan kumousliikkeeseen, mutta kieltävät jyrkästi kaikki rikoksia koskevat syytökset. Oikeusjuttu heitä vastaan päättyi jo lähes kaksi viikkoa sitten. Tosiasiassa sotaoikeuden S^henkinen tuomarikunta oli maanantaihin mennessä harkinnut jo 11 päivää näiden tuomioiden anta-r mistä ja niiden mahdollisia seurauksia. Alussa mainitussa Madridin uutistiedossa väläytettiin myös sitä, e t t ä eräät vaikutusvaltaiset armeijan kenraalit ovat alusta pitäen suhtauuneet kielteisesti tämän oikeusjutun järjestämiseen. Heidän sanotaan etsivän kulissien takana joUkin ulospääsytietä poliittisesti vaarallisesta tilan- . teestä. — _^ •,, Mainittu oikeudenkäynti on yksi oire Espanjan diktatuurijärjestelmän alkavasta kuolinkamppailusta. Yhä enemmän umpikujaan joutuva järjestelmä yritti suurimmalla julkisella poliittisella "oikeudenkäynnillä" vuosikymmeniin pelotella ja painostaa Espanjan kaikkiin yhteiskuntapiireihin ulottuvaa j a alati vaarallisemmaksi käyvää vastustajaa. Tuloksena on ollut isku omaan nilkkaan, "Bur-gosissa riisuttiin Opus Dein hallitukselta perusteellisesti "liberaalisuuden", "maltillisuuden" ja "eurooppalaisuuden" valckaiapu ja sen alta paljastui entinen fasistinen diktatuuri", totesi asiasta Hel-singiissä ilmestyvä S K D L : n äänenkannattaja Kansan Uutiset. Francon vastustajat eivät suinkaan ole vetäneet päätään piiloon. Puolen vuoden pokkeijstilan julistaminen viittaa aivan niuu-hun. Tämän lisäksi poliisimiciivallän lisääminen merkitsee sitä, että Burgosin "tuomareilta" on odotettavissa kuoiemantuomioita. Terrorioikeudenkäynnin aikana Espanjasta tihkuneet tiedot Francon vanhan fasistisen kaartin j a sotilaiden tyytymättömyydestä asioiden hoitoon osoittavat järjestelmän rakoilevan myös sisältäpäin. Jo parin vuoden ajan on ennusteltu, että viimeistään silloin kun Franco (h&n on nyt 78-vuoden ikäinen) lakkaa vaikuttamasta, on Espanja välttämättömän järjestelmän muutoksen edesaä. Suurkapitalistipiirien edustajista koottu Opus JDein hallitus on ollut yritys turvata «en jatkuminen. Yritys ei näytä'onnistuvan. Tänä vuonna työläisten Inkkoliikehdintä on yleiBCBtl ottaen VAKAVANA OlritUICSENA ynraova. r> G^^nsk pp mui^ dQ^tunut traagisten tapaueten miyttämökal. Ne herättävät nMtä syvintä surqa ja.samalla Mafi^i^f^t^n p^Uttyvftte^n y«>s. talauseen, sanotaan Puolan yhliyiie^n työväenpuolueen kes- . kuakopiiteöQ äänenkannattajan;^ Tribuna Ludun vajaa viikko^: sitten julkaisemassa klrjpituk*! sessa joss» käsitellään Gdan^'*! ki» tapi^htunjia. ^ Tapahtumat kehittyivät ra^ han ja järjestyksen vaaralliBeeh loukkaamiseen katuyhteen-r otoiksi, julkisten rakennusten hävittämiseksi ja polttamiseksi, kynunenien kauppojen hävitta-i misek^i ja ryöstamisekBi. monien autojen särkemiseksi ja kunnallisten . laitosten rikkomiseksi. Ri^bae^ntuneiden seikkailijoiden joukkiot estivät sellaiset tarpeel liset j a jokaiselle itsestään selvät toimenpiteet kuten tulipalojen sammuttamisen, ihmisten pelastamisen tulesta ja avun antamisen haavoittuneille. , Seikkailijat ja kiihottajat käyttivät hyväkseen sitä, että osa Gdanskin laivatelakan työläisistä tuli aamutunteina kaduille jätet-tyään työnsä. Miliisit ja sotilaat pidättyivät johdonmukaisesti voiman käytöstä niin kauan kuin tapahtumat eivät kehittyneet väkivallanteoiksi. Telakan työläisten takana piileskelleet seikkailijat hyökkäsivät järjestyksen valvojia vastaan. Monia miliisejä piestiin^ j a haavoitettiin, muutamia hyvin vaikeasti. Kasvavan seikkailu-mielialan edessä muodostui ainoaksi mahdolliseksi ulospääsyksi voiman käyttäminen yleisen järjestyksen suojelemiseksi, sanoo Tribuna Ludu. Miliisin j a muiden järjestysvoi-mien paikalle tulon j a ulkonaliikkumiskiellon voimaansaattamisen ansiosta voitiin hillitä seikkailu-mielialan ja rosvouksen aalto. 6 kuollutta, kymmeniä, haavoittuneita, mm. useita vakavasti, pol tettuja rakennuksia, hävitettyjä kauppoja ja kaupungin laitoksia — siinä traaginen tulos näistä yh^ teenotoista. Tribuna Ludun artikkelissa todetaan, että Gdanskin laivatelakan työläisten keskiansio ylittää huomattavasti keskipalkat muilla aloilla. Telakalla on vaikeita ongelmia, jotka saattoivat herättää ärtymystä, sanotaan kirjoituksessa. Tilanteen kärjistämiseksi kiihottajat käyttivät hyväkseen sitä, Uruguayn vaslareaikitio kauppasodassa Montevideo.— Uruguayn parlamentin edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta on kehottanut Uruguayn hallitusta solmimaan diplomaatti- ja kauppasuhteet kaikkiin maihin reaktiona protektionistiselle lakiehdotukselle, joka oli parhaillaan Yhdysvaltain kongressin käsiteltävänä. Laki vähentäisi jyrkästi tekstiilien, vaatteiden j a kenkien tuon tia Yhdysvaltoihin. Uruguayn olir si silloin etsittävä muita ostajia tuotteilleen, mm. sellaisia maita kuten Kiina, joiden kanssa se ei käy nykyään kauppaa. Ulkoasiainvaliokunta ei mainin nut erikseen Kiinaa, Pidetään kuitenkin selvänä, että myös Kiina kuuluu valiokunnan tarkoittamiin maihin. SYNTYMÄ. PÄIVIÄ Sofia Rönkä, Beaver Lake, Ont. t ä y t t i joulukuun 21 pnä 84 vuotta. Oscar Hauta, Dinsmore, Sask. t ä y t t ä ä sunnuntaina, joulukuun 27 pnä 79 vuotta. Ida Männistö, - Sudbury, Ont. t ä y t t ä ä torstaina, joulukuun 31 pnä 72 vuotta. Paul Ksiinnäincn, Kirkland Lake, Ont. t ä y t t ä ä perjantaina, tammikuun- l-pnä 70 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. voimistunut : entisestään, aiemmin täysin maanalaiset työläis-komissiot toimivat monesti jo puolittain julkisesti. Niiden rinnalle on syntynyt muitakin samantapaisia järjestelm^nvastai-sia elimiä. Espanjan kommunistinen puolue on hahmotellut demokraattista vähimmäisohjel-rnaa, jonka taakse voisi asettua laajat yhteiskuntapiirit, j a nostanut esille, yleislakon mahdollisuu-^ den. Toisaalta Francon rikkinäisessä leirissä on alettu valmistautua lopulliseen voimainkoetuk- 'seen. Tässä yhteydessä on ajateltu viimeii^enä keinona eräänlaista "krcikknlaistn rntkaisua". e t t ä joitakin päiviä sitten tehtiin muutoksia vähittäishintoihin. Nämä muutokset johtuivat välttämättömyydestä. Ne suoritettiin maan taloudellisen kehityksen hy- , /äkai. ; iYh f;ocnol.t.ojcn, joista kirjoitamme, tulee olla vakavana opc-ituksena koko puolueelle, työjväön-luokaille j a kaikille työläisille, isa-noo leliti; Edessämme.on tärkeitä' tehtäviä, jotka on hahmoteltu Puo lan ' yhtyneen työväenpuolueen keskuskomitean 6. täysistunnossa. Talouden tehokkuuden lisääminen ja tuotannon-^yhteiskunnallisten kustannusten alentaminen on ainoa keino mään kehittymiseksi, joka turvaa todellisen ja lujan palkkojen kohoamisen. Jokainen muu tie voi johtaa vain menetyksiin ja onnettomuuksiin, sanoo Tribuna Ludu. arabiviestöä ,Ne*y Ywk. — 1(S;n.päätöslaH» scliha. jotta perustuu Israelin viranomaisten toimintaa raiehite-. tyillä arabialueilla' tutkineea komiteon selostukseen, on muodosr tunut todelliseksi syytekirjelmäksi Jsraelia vastaan. Mainittu selostus sisältää johlo- ' .päätöksen, jonka mukaan Israel : harjoittaa tietoisesti arabiväestiin . hävityspolitiikkaa rälebitetyillä alueilla. Selostukseen on koo^ lukuisia todistaja-. ja asiakirja-lausuntoja joukkopidätyksistä, kidutuksista ja kokonaisten asutuksien hävittämiii^stä. joihin Israelin viranomaisot.ovat syyllistyneet. Paätöslausclm assa . vaaditaan^, etlä Israel lopettaisi viipymättsT tämän rikollisen toiminnan ja noudattaisi ihmisoikeuksien julistusta ja multa asiaueniaisia YK:n turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen päätöslauselmia. >SU': Yl]i''. i, 5000 AJOLUPAA SUOMEN JA NLn VÄLILLE -71 Helsinki. — Suomi ja- Neuvosto-liiUo ovat Moskovassa allekirjoittaneet pöytäkirjan, jonka" mukaan mai den välisten kuorma- ja linja-autoliikenteen ajolupakiintiöksi on sovittu 5,000 ajolupaa vuodelle 1971 kummallekin osapuolelle. Pöytäkirjan allekirjoittaminen Uit-lyi vuonna 1969 voimaan tulleeseen Suomen ja Neuvostoliiton väliseen kansainvälistä autoliikennettä . kos-tafstdu laajenee ja kovenee Indokiinassa . Hanoi. — .Pohjois-Vietnamin armeijan lehti Quan Doi Nhan Dan ennusti ensi vuodeksi entistä kovempia, ja laajempia taislckija koko InciokiiiKVs-s-i, . Pohjois-Vietnamin työväenpuolue on esittänyt samansuuntaisen kannanoton pitäen tiukasti kiinni päävaatimuksistaan jotka ovat pommitusten täydellinen lopettaminen, kaikkien vieraiden joukkojen poistuminen maasta sekä itsemääräämisoikeuden saaminen Vietnamin .kan.salle. Vietnamin kansallinen vjpaiitusrintama, Kambodzhan yhtynyt kansallinen rintama sekä laosilainen vapautus liike Pathet Lao ovat antaneet täyden kannatuksensa. Pohjois- Vietnamin johdon esittämälle yhteiselle taistelukulsulle. Quan Doi Nhan Dan sanoo pääkirjoituksessaan, että Yhdysvallat valmistelee parhaillaan uusia sotatoimia Etelä-Vietnamia, Kambodzhaa ja Lao.sia vastaan .sekä harkitsee hyökkäystä Pohjois- Vietnamiin. Lehti toteaa edelleen; e t t ä kolmen kansan yhtenäisyys taistelussa USA :n imperialismia vastaan on synnyttänyt uuden voiman j a uuden strategisen hyök-käysaseman: Laosin, Kambodzhan ja Etelä-Vietnamin vapauter tut alueet muodostavat tänään yhden kiinteän kokonaisuuden. kevaan sopimukseen. Pöytäkirjan allekirjoittivat Suomen puolelta ; liikenneministeriön tieliikenneosaston päällikkö, hallitus neuvos Mauno Satuli ja Neuvostoliiton. puolelta Sovtransa". lon pääjohtaja D. 1. Dudnev, Hallitusneuvos Satuli kertoi, että ajolupakiintiöissä on nousua tältä vuodelta hieman yU tuhat. Molemmille osapuolille oli luvattu tälle vuodelle lupia noin 3,600, mutta ilmeisiä on, että Neuvostoliitto pyy-ikä lisää niitä. . Suomi ei sen sijaan ole Satulin mukaan käyttänyt luvista kuin hieman yli tuhat. • Satuli kertoi edelleen, etta Suomen ja Neuvostoliiton välisessä maantieliikcrJeessä on tapahtunut tasaista kasvua viime vuosina. . Neuvostoliiton suureen kuorma-autokiintiöön vaikuttaa ss, etta maa suorittaa paperikuljetuksensa maanteitse, kun taas Suomi ei pysty kilpailemaan maanteillä junakuljetusten kanssa, totesi hallitusneuvos Satuli. Suomella on linja-autoliikenteen kasvu Neuvostoliittoon ollut melko nopeata, kertoi Satuli. 90 maan lehtimidhiä Kuubaan lähete 4—9. Havanna. — Yli 90 maata täa edustajansa Havannassa 1. 1971 pidettävään Kansainvälisen Lehtimiesliiton (10.1) 7. kongressiin, kertoi Kuuban lehtimiesliiton puheenjohtaja Ernesto Vora. l'uhhecnjohtaja Vera kertoi kongressia edeltäneen suuren valmistelutyön. .Hän ilmoitti, että kongressin yhteydessä järjestetään lehdistö-näyttely. Bolivia kansallisti sokerin La. Paz. — Bolivian hallitus kansallisti viime viikolla maan sokeriteollisuuden. Maan kaksi suurinta yksityisten hallus.sa olevaa sokeriyhty-mää Belgica ja San Aurelio sulautetaan yhteen valtion omistaman Quabiran kanssa, ja uudesta yhtymästä käytetään vastaisuu-. dessa nimeä "Kansallinen sokeri-yhtymä". Bclgican vuosituotanto on ollut noin 98 milj. tonnia. San Aurelion noin 69 milj. ja Quabri-ran noin 70 miljo. tonnia. Bolivian sokerinvieti on vuosittain noin 15.2 milj. tonnia. Moskova. —Neuvostoliitoa uvfii laajakantoinen vesilainsäädäntö. hyväksyttiin , äskettäin maan keskus-parlamentissa. Sen perusteella laaditaan liittotasavalloissa yksityis-kolttaiset määräykset vesien käytöst ä j a suojelusta. Uusi laki antaa ve-siensuojeluviranomaisille erittäin laajat toimen^idevaltuudei, mikäli teollisuus tai muut laitokset rikkovat •vesiensuojelmnääräyksiä. Korkein neuvosto hyväksyi ensi vuoden taloussuunnitelman ja budjetin, joiden perusteella vakaa taloudellinen kasvu jatkuu. Budjettiin lisältiin parlamenttikäsittelyssä miljoonaa ruplaa käytettäväksi pik-kukaupuidcien sairaatoiden, koulujen ja muiden kunnallisten palvelulaitosten rakentamiseen. , Neuvostoliiton ensi vuoden budjetin menopuolen loppusummaksi tuli näin ollen 160,770,9e6,000 ruplaa. Osa valiokunnissa ja täysistuntokäsittelyssä tehdyistä ehdotuksista otetaan huomioon uutta viisivuotissuunnitelmaa laadittaessa, ilmoitti suun-nitteluneuvoston puheenjohtaja Nikolai Baibakov talouskeskustelun lama asuntotuotanto lisääntyy ensi loppupuheenvuorossa. Valtion rahoit vuonna kuusi prosenttia ja asuntotuotanto kokonaisuudessaan 11%. Keskustelussa esitettiin . asuntotuo-tantomäärärahoihinkin .lisäystä. Talousarvion j a bu^etln käsittely oli korkeimman; neuvoston istunnossa erittäin kriittistä ja suunnittelutoimisto sekä ministeriöt saivat osakseen runsaasti arvostelua. Keskustelussa viranomaisia kehotettiin valvomaan entistä tarkemmin, että määrärahat todella käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Kulutustavarateollisuuden lisäksi vaaditl^n kriittisiäsi. pubeenViio-roissa mm. rautatielaitoiffieD ja iiäis ten alueiden kehitjilc^en jouduttamista. - ^ ""' ' Ensi vuoden taloussuunniteiijna' edellyttää kansantulon kasVua > ffjl % :11a ja reaalitulojen nousua 'l)en-keä kohti 4,7% :11a. Teollisuusaloissa - jatkuu kulutustavarateolUsuuäeil' ki^-; hitys edeHleeUkin nopeampana/Isliin raskas teolHsuus, Tepllisuui^tuoti^f lion keskimääräiseksi kasvuksi e^ä-lytetään 6,9%. / ' Yli miljKKKtia on saanuit myrkyitykse» Hanoi. — USA:n joukot pvatjte-vittäneet vuosina 1961—1969 =?,telä- - Vietnamissa myrkky-kemikaaieja: 13,000 neUökilometrille viljelysmaita ja 25,000 neliökilometrille'viiä«dk-koa ja vuoristoalueita. KemJkt^aiit aiheuttivat myrkytyksen ]L,30Q,0p0. henkilölle. . .; Kuluvan vuoden yhdeksän ensim- - ••• maisen kuukauden aikana kemial-:.>. lisiä myrkkyjä levitettiin 25 etelä-' vietnamilaisen maakunnan, alueel- ••. la: Tällöin saatettiin käyttökelw^ tomaksi 415,000 hehtaariamaa^:; ja 185,000 henkeä sai myikytyksen. Heistä 300 kuoli. / • Kuoflemansyyntuftlkimuis - jailfkuu tammik. 4 pnä;, ., Montreal. — Täällä meneillään - oleva Quebecin työministeri Pienre ' Laporten kuolemansyyntutkimus4y. • kattiin tällä viikolla jo toisM k^- ' ran tässä kuussa ilman todisäija-lausuntoja, tammikuun 4 päivänä uudestaan alkavaksi. , • ' OLETTEKO KUULLUT? U-2^kon«ita Kyproksessa Nikosia. — Kyproksen halUtuksen edustaja vahvisti äskettäin ensimmäisen kerran tiedon että kaksi ame rikkalaista U-2-tiedustelukonetta on suorittanut polttoainetäydennyksen englantilaisissa tukikohdissa Kyproksessa tehdessään tiedustelulento-ja lahi-itään. Kyproksen vasemmis-tolehdet ovat jo viikkokausia selostaneet yksityiskohtaisesti näiden koneiden- toimintaa Kyproksesta. Yhdysvallat ilmoitti viikko sitten lopettaneensa nämä lennot paljastamatta kuitenkaan koneiden lähtö-kenttää. Koneet ovat tiettävästi toimineet Akrotirin lentotukikohdasta Lounais-Kyproksesta. ; Maalaiskylän opettajan työhuoneeseen poikkesi kerran iäkäs ta-lonpoikaisnainen. Hän kiinnostui heti pöydällä olevasta karttapallosta, koska ei milloinkaan ollut nähnyt mitään sellaista. Opettaja ryhtyi selittämään naiselle maapallon rakennetta. Nainen kysäisi: —. Missäs täällä on Amerikka? Opettaja näytti. — Onpas se, Amerikka suuri! Entäs missä on Venäjä? \ — Tässä on Venäjä. — Jopas on Venäjäkin iso! Olisitteko hyvä ja näyttäisitte nyt vielä kerran Suur-Saksan? , — Tässä näin, täti hyvä, tämä pieni läikkä on Suur-Saksa! Iäkäs talonpoikaisnainen katselee pitkään ja ymmällään-läikkää j a tokaisee sitten kovalla äänellä j a hämmentyneenä. ~ Eikös sillä fuhrerillä sitten ollenkaan ole karttapalloa? Adolf Hitler päätti käydä valtion psykiatrisessa hoitolassa Fredriksbergissä, joka ennen oli kansan suussa kulkenut hullujenhuoneen nimellä. Kaikki potilaat järjestettiin riviin ja kaikki he nostivat tunnollisesti kätensä, tervehdykseen -— heitä oli valmistettu pitkään ja kärsivällisesti korkean vieraan tuloon. Adolf huomasi kuitenkin, että muutamat läsnäolijat eivät nostaneet kättään. — Miksi ette tervehdi minua? hän kysyi tyytymättömänä. Hänelle vastattiin: — Mein Fuhrer, me emme ole hulluja, me olemme hoitajia! • • •• • • *• »• Millainen oli Saksan kansan mieliala vuonna 1942? Hitler halusi päästä selville siitä, miten kansa suhtautuu häneen. Hän hankki peruukin, ajoi viiksensä j a meni kadulle. Ensimmäiseltä vastaantulijalta hän tiedusteli: — Miten te suhtaudutte fuh-reriin? Mies sopotti kuiskaten: — Tässä kadulla en voi sitä mitenkään sanoa teille. v, s K. Hän johdatti Hitlerin sivukCir dulle hotelliin, johdatteli tägjfln, hotellihuoneeseen, vilkaisi s a n e ^: alle, lukitsi oven, tarkisti,"ettei' kaapissa ollut ketään ja peitti: viimein puhelimen tyynyllä. Vas-j a tämän jälkeen hän meni Hitlerin luo j a kuiskas täman;\kÖr-' vaan: — Tunnen sympatiaa Fuhreriä kohtaan . . . » « « ' . ' • Göbbels oli kuollut. Taivaan, portilta Pyhä Pietari lähettää haU net helvettiin. Jotta tämä tie|ä,i^i ' mihin suuntaan mennä, Pietari antaa hänen katsoa helvettiä kau koputkella. Göbbels näkee ylejli-sen baarin, jossa tarjoillaan kaK liitä juomia ja liehuu keveästi: puettuja tyttöjä. Helvettiin, tui- Ituaan Göbbels havaitsee Icuiteij-, kin, että so: n ä y t t ä ä ihan toisen-' laiselta -— oikealta kauhujen .ja tuskien asuinsijalta. — Jos kerran asia on näin niin mitä min|l' sitton oikein katselin kaukbput- _ keila? tiedustelee Göbbels palxek-suvasti. ~ Se on propagandaa!,vastaa piru harteitaan kohauttaen. i Kessistä: - ; •, . — Mitä tarkoittaa paradoksit _ Sitä kun kolmannen valtakunnan toijjen mies livistää tie-, hensä ensimmäisenä. . , — Mikä on mieskuoro jonka jäsenet ovat maailman korkeimmin palkattuja? - f-- — Saksan valtiopäivät. Se kokoontuu kerran vuodessa, sen toiminta rajoittuu kansallishymnin esittämiseen ja tästä hyvästi jokainen sen jäsen saa 600 markkaa kuukaudessa. . Kolmannen valtakunnan kansalaisten hampaat tullaan vetämään t ä s t ä lähin nenän kautta, yjotta kukaan ei voisi avata suutansa. ; PÄIVÄN PAKINA AATTO JUHLAA PAREMPI Niin, tänään on jouluaatto — ja meidän suomalaisten mielestä aatto on juhlaa parempi. Ei siis muuta kuin hyvää ja miksei myös hauskaa joulu aT. Tänään on .se päivä, jolloin kukkaro on tyhjimmillään (veron maksupäivää lukuunottamatta): ja sydän täysimmilläan. On sanottu, cika suinkaan suotta, että-sika yhdistää suomalaiset joulupöydässä. Täällä Canadas.sa on yhdistäjänä kaniansa ja päänsä menctlä-kaikki Canadan joulupöydille nostettavat kalkkunat pantaisiin yhteen i a niistä tehtäisiin yksi suuri kalkkuna. ' . Sillä "linnulla" olisi päätä, kaulaa, ruhoa ja koipia niin paljon, että sen hengiltä ottamiseksi tar: villaisiin kokonainen armeijaosas-to teurastajia. Yksistään sen varpaitten välissä voitaisiin pitää ainakin ravi- jos ei autokilpailuja. Meille "jouluherkkujen" himoit-sijoille on suuri onni, kun Canadas-sa kasvatetaan niin paljon ja hyr nyt kalkkuna, vaikka onkin todet- viä kalkkunoita. Mutta onko ke-tava että sialla.on kuitenkin vielä arvokas paikkansa joulupöydissä. Kukaan ei varmaankaan tiedä, kuinka moni kalkkuna (ja sika) menettää "ainoansa" täällä Cana-. (iassa vaiii siksi, että meillä luomakunnan kruunuiksi sanotuilla olisi perinteelliset jouluateriat. Multa jos laskemme mreliku-vamrae valloilleen, niin.silloin voinenkaan mieleen tullut ajatus, mitä kalkkunat joulusta (ja kiitospäivästä) tykkäävät? Taitaisivatpa sanoa/ jos voisivat, että joulu on kaikkea muuta, muttei juhlapäivä. Ja siihen sanontaan liittyisivät myös fäikäpossut, jotka ovat sitkeästi puolustaneet paikkaansa joulupöydässä. Luonnollisesti joulupöydässii pi-daan "h2ngcn silmillä" nälidä; et- . tää olla myös nestemäisiä aineita tä tulisipa .siitä .suuri l|ntu, jo.s /palan paininioksi. Nijn hyvää kuin kalkkuna onkin, se tuntuu vaativan suolakalan tavoin jotakin helpommin kurkusta alas painuvaa. Kukaan ei liioin tiedä kuinka pai jon jouluna kaadetaan kurkkuihin olutta joko kalkkunapalan alas saattamiseksi, tai muuten vain ilman aikojaan. ^ Mutta jos kaikki jouluna juotavat oluet ja muut iloliemet kaadettaisiin yhteen paikkaan, niin siitä muodostuisi varmaan sellai^ nen lätäkkö, että sen ylittämiseksi tarvittaisiin hyvänlainen moottorivene, kompassi ja tietenkin hengenpolastusliivit. Kaikki tämä kuuluu tietenkin jouluperinteisiin. Jouluna eletään joka töllissä vähän yli varojen" sen käsityiskahnan mukaan, että ainakin yhtenä vuoden päivänä ei saa olla köyhä, eikä kipeä. Valitettavaa vain,on, että tänäkin jouluna on tuhansia ja tuhansia canadaiaisiä työttömyystilan^ teen johdosta siinä a.semassa, että heidän joulupöytänsä ei notku herkuista... Kun meille kerrotaan, että esimerkiksi Onjtarion joissakin kaupungeissa kuluneen vuoden aikana sosiaalihuollon (avustuksen) vä^ rassa elävien määrä on paisunut peräti 500-prosenttisesti; kun nälkäisten jonot venyvät söM)iik*it-tiöiden edustalla ja kun jatkl^^i^ti tulee tietoja työttömiksi jOiUunel-den lukumäärän kasvusta, nih\''se tarkoittaa, että jouluilo ' puHttUu tuhansista kodeista. Pahih puoli siinä on ehkä se; että kun köyhyys tulee ovesta sisälle, niin rakkaus lentää ikkunasta ulos. •' ' Siltä varalta, jos meiltä. ^isy-tään, missä on sellainen paikkakunta missä avustusmäärä on l i sääntynyt 500-prosenttisesti, meidän on sanottava, että yksi. sellair nen paikka on Kitchener, missi» valtuusto myönsi marra^ussa avustettavien hengen ylläpltämi-soksl $110,94, vastaavan summa^ oltua vucsi sitten mariraslkuussa • $17,666.: •••• v;'v" . Jos se olisi mahdoliista, at)9- kirjoittahut olisi valmiina, tarjoamaan suurpääomien edustajille j« heidän hallitukselleen hyvän Joulu-ryypyn — siivilästä. ' ' Kaikille tavallisille canadälai-sille — siis lähes 20 miljoonalle kanssaihmlseile ja erikoisesti lehtemme 'lukijoille j a muille kansalaisillemme, ; toivotamme vieläkin hyvää joulua. -— Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1970-12-24-02