Vapaus, November 12, 1957

              : SiyM 2 Tiistaina, marrask. 12 p. — Tuesday, Nov. 12, 1957
äVAPAUS
dJBERTF) fiidependent JAbor
Ofgaa of. flnnlsh Cnnadfani». Ss-tatdUbed
ITov; 0,^101^ Authorized
M seoond daa ipafl 1«7 the Post
Office O^artmentk Ottawa. Pub-lUhed
Hmce «e«kly: ToesdayB,
Tbmaäsm axujl-SatinilayBby Vapaus
Poblisbing Company Lt<L; at 100-102
JOm St. W.,Sadbiiry,Ont, Canada.
Teiepbonea: Boa. Office 06.4-4284;
EOitoilal Office OB. 4-4265. Bfanager
B.StdC8LEditorW. Eklund. Sfalling
address: Box.®, Sudtmty. Ontario.
Advertising rates qpon appllcaUon.
Ttanalatton Jbee of chiuige.
THAUSUINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7X0 6 kk. tn
8 kk, 2.25
YbdysvaHoIass: 1 vk. tfXN) e kk. 430
S u o m e s s a : 1 vk. aso e kk. 4.75
S Y N T Y M Ä ­PÄIVIÄ
<
1917^ Juhlavuosi — 4ö. vuosikerta — i957
Pres. Eisenhoiverin ptihe
Etukäteen suurtapahtumaksi mainostettu ja rajan tällä­kin
puolen kansallisessa mitassa laajallettu Yhdysvaltain
presidentin Eisenhowerin viime torstai-iltainen Tv- ja radio-:
puhe maansa tieteellis-sotilaallisista ongelmista aiheutti var­maan
suuren pettymykilen kaikille niille, jotka^ odottivat jo-
'tfikin uuteen ja rakentavaan tähtääviä ehdotuksia ja esityk­siä
tästä puheesta.'
Tosiasia kuitenkin on, että Eisenhowerin puheessa ei
ollut mitään uutta —- se oli vanhan hyökkäyshenkfsen poli­tiikan
lämmittämistä, kohentamista ja tarjoilua.
Puheensa yhteydessä presidentti Eisenhower myönsi to­isin
tietääksemme ensimmäisen kerran, että Neuvostoliitto
on sivuuttanut Ylidysvallat eräillä tieteen aloilla, nimen­omaan
kauko-ohjusten ja satelliittien kehittämisen yhtey-
''",(^ssä. Tällainen myönnytys oli kuitenkin melko tarpeeton,
>^§illä lapsetkin tietävät tämän tosiasian. Mutta tämän "tun­nustuksensa"
yhteydessä presidentti Eisenhower poikkesi
; myös' aikaisemmalta "linjaltaan'V että Yhdysvalloissa on
kkikki parhain päin, ja- että mikään muu maa kuiri Yhdys­vallat
ei voi ainakaan tieteen ja' tekniikan alalla tarjota ih­miskunnalle
mitään uutta.
' Presidentti Eisenhowerin puheen onttous tulee parhai­ten
nähtäväksi siitä tavasta, millä hän tieteellisiä kysymyk­siä
käsitteli. Samalla kun esimerkiksi Neuvostoliitossa ko­rostetaan
jatkuvasti tieteen kehittämistä rauhanomaisia tar-köitu^
ksia varten ja selitetään, että Neuvosoliiton tekokuut
on lähetetty avaruuteen rauhanomaisia tarkoituksia palve­lemaan,
presidentti 'Eisenhower käsitteli tätä tieteellis-teknil-lijstä
kysymystä miltei "puhtaasti" sotilaallisena kysymyk­senä.
Tekokuista puhuttaessa on viimeaikoina tiedemiespii­reissä
korostettu^ että Neuvuostoliitossa on käytetty valtavia
fahäihääriä ja voimaresursseja puhtaasti tieteelliseen tutki­mustyöhön.
Mutta presidentti Eiöenhowerin puheen ytimenä
jä slöältönä oli edelleenkin, että "tarkoitus pyhittää keinot",
Jä tavoitteena ei ole puhdas tieteellinen tutkimustyö ja edis­tys
~ vaan sodan voittaminen: Vaikkei hän käyttänytkään
vjallan näitä sanoja presidentti Eisenhower jätti kuulijoil­leen
seuraavan sanoman: Yhdysvaltain täytyy selviytyä jä-lellejääneisyydestään
ja saavuttaa Neuvostoliitto tieteelli-s*
pllä alalla, jotta voidaan taata Yhdysvaltain "vöittö" tule­vassa'sodassa.
I Selittäen, että presidentin puhe aiheutti pettymystä niin'
republikaanien kuin demokraattienkin keskuudessa, Philip
Helena Mäklbien, Torontosta (en^
nen -Beaver Lakalta) täyttii sun­nuntaina,
marraskuun 24 päivänä
70 vuotta.
Frank Lahti, Port Arthur, Ont,
täyttää torstaina, marraskuun 14 pnä
72 vuotta. *
Thdjnmne sukulaisten Ja tuttavien
onnentoivotuksiin..
Mitä mimi sanovat
taa, e,ttä puhetekstin 95-tuumaisästa, paiäomitasta oli 3d,tvi2i
maa 'vakuuttelua!»Isiltä kuinka suuri Yhdys^alt^n sotilag^ l
Inahti^on - —- -'- ^
yXLmntxMÄTttmsYS
JOHTAA TUBAnOON
Venäjä el ole välttänyt, että slUä
olisi "maailman - korkein elintaso'^
•Mutta Ä Oli väittänyt, että sfll^ orf
avain' tulevaisuuteen, se rtiumiillist&a
tulevaisuuden aaltoa,"ja on tiellä var­maan
parenimuuteen ensimmäisenä
lääväämättömään maailmanvaltaan.
Mikä vaikutti i/ninuun eniten Ve­näjällä,
kun olhi siellä, oli sen yhtä­läisyys
monessa suhteessa pioneerien
Amerikan kanssa. Siellä on sama ko­rostus
työhön Ja: kovaan opiskeluun
avaimena henkilökohtaiselle tunnus­tukselle.
Siellä on erinomainen kan-sallLsuusylpeys...
Välinpitämättömyys Ja toimetto­muuden
rakkaus ovat aina olleet syy­nä
kansakuntien kuolemaan. Ja ne
ovat luonteenominaisuuksina ame­rikkalaisessa
yhteiskunnassa. Jos ve­näläiset
ohittavat meidät, se Johtuu
siitä, että kansakuntana he eivät ole
väimpitämättömiä: eivätkä toimetto­mia,—
Dorothy Thompson.
Rauhan ja tekniikan saavutukset
Moskovan mielenosoituksissa
Japanilaiset merimiehet
lakossa parempien
palkkojen puolesta
Tokloi rr' Suurimman Japanin
merimleslakon, johdosta 157 japani­laista
laivaa 60 eri satamassa makasi
joutilaana keskiviikkona:
Japanin Merimiesuniö, jossa on
84,000 jäsentä, julisti maanantaina
viisi päivää kestävän lakon vaatien
palkkojen korottamista 20 prosen­tilla.
Japanin merimiesten keski­määräinen
kuukausipalkka on $77.-
65.
Moskova. — (KU—Jarno Pen­nanen)—
He ovat toHeet lajin
askelin, snorfn taorjtunattomin r i ­vein,
ttöskovanvarnslninnan va-.
liopataljoonat täsmällisin neliöin:
Knn nemrostohalUtns, kommunis­tisen
pnolneen kesknskomitean
pubemlehistö ja huomattavim­pien
ulkomaisten veijespnoluei-den
johtajia on astunut mauso:
leomin perinteelliselle korokkeel­le,
knulnn y l i torin mikrofoonista
komento: Asento. Auto-kiitää ohi
suorien sotilasrivien liistoriallisen
museon luota, töinen tulee Krem­lin
pääportista. Autot pysähtyvät
vieretysten.
'Moskovan varuskunta järjesty­neenä
Lokakuun Suuren Railan*
kumouksen 40-vnotls juhlaparaa­tiin.
Paraatia komentaa varuskun­nan
paalilleko, Neuvostoliiton
marsalkka Moskalenko."
Toisessa autossa seisoo kunniaa
tehden Neuvostoliiton puolustus­ministeri,
marsalkka IMallnovski,
joka ottaa vastaan paraatin. Mar­salkkojen
auto^ joissa luotisuorat
marsalkat seisovat käsi ohimolla
.lipuvat pitkin rivejä. Tervehdyk­set,
sotilaiden rytmikkäät vasr
taukset, hurraa-huudot. Kolme
soittokuntaa, tuhat miestä marssii
ersiin eri puolilta järjestäytyäk-seen
komeaksi, yhteiseksi rinta*
maksi, jota reunustaa oranssin­punaisten
tomistandaarien rivit.
Fanfaarit, lepo ja Glinkan "Kun­nia".-
Lokakuun Vallankumouksen 40-
vuotisjuhla Moskovan Punaisella
Torilla on alkanut sotilasparaa­tilla
tasan kello 10.
MARSALKAN PUHE
Marsalkka Malinovskin puhe on
tervelidys Neuvostoliiton työtäteke­välle
kansalle. Se on muistutus työ­läisten
ja talonpoikien valtaannou­susta
vuonna 1917, sosialismin ra­kentamisesta,
Neuvostoliiton kas­vusta
suurteollisuuden ja kolhoo­sien
vauraaksi maaksi. Marsalkka
puhuu sointuvalla äänellä jaksot­taen
puheensa iskevästi ja selkeästi.
Häni ilmaisee'armeijan ja kansan
BUDAPEST "JUHLI
LOKAKUUN TAPAHTU­MIA
TYÖNTEOLLA
{iii-RäittfÄ^o)'.;^^. iehdisäjl^:
;J Tshet&o!sIö^kiän
ja ^0aFm oli iM&fpUt hari
) v i n l f l l ^ <^{dioQ'tihmisiaf >^
sUhen^f\9miivini m^käjäi^ta' oli
'. Jos oli ylläolevassa "taudin lääkintätutkimuksessa" sa-rlomisen
aihetta, niin sitä enemmän ihpietytti presidentin*
sbosittelemat "lääkkeet". Ensinnäkin on huomioitava se risti­riitaisuus,
mikä hänen puheestaan ilmeni. Valtaosa puheesta
oli tarkoitettu osoittamaan; että Yhdysvallat on sotilaallisesti
Vieläkin siinä asemassa, että voi lyödä "isännän lailla nyrk­kiä
pöytään" koko muulle maailmalle. Vaikka hän myönsi­kin,
että Neuvostoliitto voisi ohjuksillaan "loukata" sekä
Yhdysvaltoja että sen liittolaismaata, niin presidentti korosti
nimenomaan, että Yhdysvaltain "strategiset ilmavoimat"
ovat vieläkin valttia ja että Yhdysvalloilla on myös peloit-iavaträkettiaseensa.
Mutta vaikka hän näin korostikin Yh­dysvaltain
suurta sotilaallista ylivoimaa presidentti Eisen-,
h]ower riensi kuitenkin miltei samassa hengenvedossa väit­tämään,
että. Yhdysvallat on muka suuressa vaarassa ellei
Neuvostoliiton tieteellistä etumatkaa saavuteta ja sivuuteta!
S(elvästikin nämä "selitykset" eivät sovi mitenkään liitok-^
slinöa. Jos Amerikka on ns. strategisten ilmavoimierisa puo^
l^sta' siinä asemassa^ että se voi lyödä Neuvostoliiton ma­talaksi
kuten NATOn amerikkalainen ylipäällikkö öri eri ti­laisuuksina
julistanut, ja mitä käsitystä presidentti Eisen-hbwer
nyt puheessaan kofosti, niin mistä sittefn johtuu sa-niiassä
hengenvedoissa /eisitetty kohu, että "tiin^ällisuus" vaa­tii
Neuvostoliiton hetikohtaista saavuttamista tieteen jä tek­niikan
alalla? Tämä sitäkin suuremmalla syyllä kiih sekä val­tiosihteeri
DuUes että Yhdysvaltain eräät sotaiset kenraalit
ovat meille vakuuttaneet, että esimerkiksi kauko-ohjukset ja
räkettiaseet eivät voi sivuuttaa strategisia ilmavoimia aina­kaan
kymmeneen vuoteen?
• • • V
Kaikesta sotilaallisesta ylivoimasta kerskumisesta huoli-^
matta presidentti Eisenhower esitti nyt kuitenkin, että "va­paan,
maailman" täytyy yhdistää voimansa, vaihtaa keske­nään
tieteellisiä tietoja, järjestää yhteirien^tieteellineli tutki­mustyö
ja siten, koko "vapaan maailman" yhteisillä voimilla
sjiavuttaatieteellisteknillisesti Neuvostoliitto. .
Kaikki ajattelevat ihmiset kannattavat kansojenvälistä
tieteellistä kanssakäymistä ja tutkimustyötä. Presidentti Ei-senho.
wer myönsi nyt sen, mitä esimerkiksi työväenlehdet —
niiden mukana Vapaus ovat jatkuvasti selittäneet tämän
%lmän sodan aikana. Hän sanoi» ettei millään maalla ol^ mo-
»Copolia tieteellisen tutkimustyön ja .tieteelhstensaaw
ten.alall^: Tämän johdosta on aineen ja varojen haaskaamiista
.se kun tieteelliset keksinnöt pidetään eri maiden "saläisuuk-sinaV;]
Paljon,parempi on, että "vapaat maat'' vaihtavat näitä
tietojaan ja auttavat siten yhteisvoimin tieteellistä kehitystä:
Mutta tä
t^n rajoittuneisuus. Hän ei suosittele kansainvälistä tieteel-
Ifetä yhtistoimintaa — vaan "vapaan maaihnan" tietieellistä
sotaa,,jos niin suvaitaan sanoa, Neuvo vastaan. Toi­sin
;simoen, hänen tähtäimessään' on kylmän sodan jatkami-
. nen nykyisten rajaviivojen puitteissa tieteellisellä alalla. Tu-h^
hesti parempi olisi ollut, jos presidentti Eisenhower, olisi
s^littätijrt. että nykyisestä varustautumismielettömyyiiestä
'jÄ luovuttava, ja että tämä pitää paikkansa myös tieteellisen
nni^typnsuhteen. - -
iiungin^jnauja^^^mam.'
^?ii!|öilf^*in'-tuotetläya
ia's"andtta\/ä;' etteivät ne
t^ttavasti
'•pettymys
monet ihmiset olleet sotilaita tai
poliiseja, vaan tavallisia siviili-ih­misiä.
Tshekkoslovakian ja Unkarin
välillä on täytynyt viime _yuosina
suuresti helpottaa matkustusta, sil­lä
juna oli täynnä. Joukosta erot­tuivat
talonpoikaisvaimot laajoissa
hameissaan, uninen pappi ja pari
sotilashenkilöä. Raja asemien välil­lä
ei kenenkään maalla palasivat
talonpojat hevosineen ja härkäval-jakoineen
pelloiltaan kaikessa rau­hassa.
Tehtaiden piipuista nousi sa­vu.
Niissä työskenneltiin. Junan si­vuuttaessa
Ujpestin tehdaskortte
Iin valot vilkkuivat ystävällisinä
Budan vuorilta ja vuosi sitten-vas­tavallankumouksen
riehuessa alas
otetut punaiset tähdet kansallistet­tujen
tehtaiden katoilla.
• • •
"Ilmoitamme Budapestin kommu­nisteille,
työläisille ja korkeasti
kunnoitetulle maailmalle, että ah­taissa
tehdään työtä, virastoissa
tehdään tyqtä ja yliopistoissa yli­oppilaat
lukevat lukujaan. Luulen,
ettemme paremmin olisi voineet
"juhlia" lokakuun 23 päivän vuo­sipäivää"^
voi lukea tämän päivän
mi-
•Mutta vielä merkitykselli­sempi
oli presidentti Eisenho-werin
vihjaus, että hän tulee
esittämään kong):'essille «muu­tosehdotuksen
"atomisalai-suuksien"
variointia koskeviin
lalciteSeleisiift ^siteri,. etta Yh­dysvaltain
hallitus voiy' antaa
liktolaisilleen sellaisia tieteelli­siä^
tie^ja ' "jnislä Neuvostoliit­to
on jo tietoinen"! Toisin sa­noen
tämä tarkoittasi että Yh^
dysvallät 'jaottaisi" sälaisnus-turvallisuus-
jtällinsa ovea siinä
määrin, ^attä.. se • voisi ^vaatia
liittolafsirfailfaan tietoja 'tie­teellisistä
keksinnöistä, mutta
voisi kieltää minkä tahansa
keksinnön antamisen niin Ga-nadalle
kuin ntiuillekin liitto­laisilleen
väittämällä, että
"Neuvostoliitto ei ole vielä tie­toinen
tästä keksinnöstä!" Tä­mä
olisi todella sievää yhteis­toimintaa
ystävällisten liitto­laismaiden
välillä!
Luvalla sanoi^n" meitä ihme­tyttää
£isenhowerin 'suuipu-heen".
suuriontious ja tyhjyys;
nkarin salkuttoman
nisterl.,György Marosanin sanonee?
-vastavallankumouksen vuosipäivä­nä-
Stiurjässa kokouksessa, joka kui-
^teiikl^an' ei ollut mikään muisto­juhla!
y^^ItsesBudapest toi miellyttävän yl­lätyksen.
Ihmisiä liikkui kaduilla
runsaasti, raitiovaunut olivat yhtä
tupaten täynnä kuin joitakin vuo
sia sitten. Viime vuotisten levotto
muuksien jälkiä ei näy. Myös kul'
kuni läntiseltä asemalta keskikau­pungille
osoitti, että Kossuth La-josin
ja Rakoczin kaduilla kuiten^
kin ovat useat talot parhaillaan
korjauksen alaisina. Neonvaloja on
paljon. Valaistut näyteikkunat näyt-!
tävät olevan täynnä aistikkaasti jär­jestettyjä
tavaroita. Vaci-katu, kes
kikaupungin kuuluisa liikekatu on
vielä elegantimpi kuin ennen.
AJnakin länsisaksalaisissa lehdis­sä
oli pari päivää sitten luettavissa
uutinen: Unkarissa on hallituksen
taholta kielletty vaatteiden tai nau­hojen
kantaminen ja hautausmailla
käynti lokakuun 23 päivänä. Tä­nään
24 päivänä revähtivät erään
unkarilaisen nuoren miehen silmät
suuriksi kun kysyin häneltä asiaa.
Sitten hänelle valkeni. Pääministeri
Kadar ja salkuton ministeri Maro
san olivat «.noin kuukausi sitten va
roittaneet' mielenosoituksista® vasta­vallankumouksen
alkamisen vuosi­päivänä.
Ainakin raja-asemalla Szo-^
bissa näin miehen, joka kantoi tä-kinpielessaän
surunauhaa, eikä ku­kaan
asemasillalla hänelle siitä mi
tään sanonut. Hautausmailla käyn­nin
kieltämisestä puhuttaessa pu­distelivat
kadulla puhuttelemani
ihmiset päätään. He . eivät olleet
kuulleet mitään sellaisesta.
Parlamentin torilla,'^ joka vuosi
sitten oli mielenosoitusten näyttä­mönä,
ei näkynyt yhtään neuvosto^
liittolaista tai unkarilaista tankkia,
ei ainuttakaan sotilasta. Ainoa, mi­kä
poikkesi tavallisuudesta, oli par
lamentin pääsisäänkäytävän vieres­sä
liehuva Japanin lippu. Täällä
on nimittäin parhaillaan vieraile­massa
Japanin sosialistisen puo­lueen
parlamenttiryhmän valtuus­kunta.
Myöskin Petöfin patsaalla oli
kaikki rauhallista.^
* Tämänpäiväiset sanomalehdet ei­vät
tiedä kertoa mistään epätaval­lisesta.
Etusivun uutinen on keski
viikkona pidetty suuri joukkoko^
kons Budapestin urheiluhallissa, jio-ka
-oli' Itävallan Kommunistisen
Puolueen edustajien ja Budapestin
työläisten ystävyyskokous. Siellä
juuri lausui ministeri Marosan edei-lälainaamani
sanain ^ Muuten kerto*
vat lehdet aivan tavallisista tapah­tumista:
Kuva on aivaQ^toinen kuin
vuosi sitten.
kunnioituksen Neuvostoliiton tiede-mielulle,
konstruktSdreille kaikista
heidän saavutuksistaan ja erikoi
sesti viimeisestä >^ maanosien vär
lisestä ohjattavasta raketista f ja
maapallon kahdesta keinokuusta:
Hän puhuu Neuvostoliiton ja K i i ­nan
kansantasavallan ja muitten
kansantasavaltojen murtumattomas^
ta ystävyydestä j a yhteisestä työstä
sosialismin hyväksi. Maailmassa ei
ole voimaa, joka pystyisi lyömään
sosialismin. Se jatkaa oman maan
rikkauksien, valtaamista ja kehittä­mistä.
Se .ymmärtää, että atomi- ja
vetypon^misota , merkitsisi miljoo­nille
ihmisille raskasta onnetto­muutta
ja suunnattomien taloudel­listen
arvojen hävittämistä.
Marsalkka korostaa, että toteut­taessaan
kommunismin rakennus­työn
suurenmoista ohjelmaa neuvos­tokansan
pyrkimyksenä, on samalla
rauha, se taistelee kaikkien kanso­jen
keskeisen ystävyyden ja yhteis­työn
aikaansaamisen puolesta. Tuo
rauhaarakastava politiikka on peräi­sin
itse sosialistisen neuvostoval­tion
luonnosta. Sosialismi, tuomitsee
imperialististen maitten, niiden joh­dossa
Yhdysvaltojen, vihan lietson­nan
ja kylmän sodan jatkamisen,
Keski-idässä harjoitetun provokaa­tion
ja juonittelun, johon on kie­dottu
Syyria, Jemen ja Oman. Se
näkee, miten Turkki on vedetty.
USAn politiikan käskyläiseksi. Mei­dän
kansamme tuomitsee, sanoo
marsalkka, jyrkästi pienten maiden
riippumattomuuden loukld^amiset
ja olemme vapautensa puolesta tais­televien
kansojen ystäviä. Me raken­namme
puolustusvoimamme kyke­neviksi
antamaan musertavan iskun
jokaiselle maahantunkeutujalle ja
vakuutamme hallitukselle ja puo­lueen
keskuskomitealle, että armei­ja
täyttää sille uskotim tehtävän.
Marsalkan Neuvostoliitolle, Kom­munistiselle
Puolueelle kohottamiin,
eläköönhuutoihin yhtyy 40 tykinlau­kausta
ja soittokunnan Neuvosto-hymni.
miehet, mutta veteraanit, joista mo­net
ovat olleet mnkaiia interventio-sodissa
Neuvostoiiittoa ' puolusta­massa,
katsovat nyt länunSllä, Van­ha
puolueväki ; j a veljespuoluei­den
valtuuskunnat,, ystävyysseuro­jen
valtuuskunnat näkevät Neuvos­toliiton
mahdin ja maltin.
URHEILUÄIN K U L K UE
Sotilasparaatia ei ole venytetty
tarpeettoman pitkäksi eikä koros
tettu liikaa. Sen jälkeen tulevat ur­heilijoitten
tuulenkevyet muodostel­mat,---
moottoripyörät liehuvin l i ­puin,
moottoripyörät telineille nous­sein
voimisteluryhmin ja kansallis­pukuisin
tytöin. Moskovan ' Dynat
mon tyttöjen siniset rivit. Lippuja/
Huntuja. VärikkäiUä kankaiUa täy­tettyjä
pingoitettuja renkaita. Pit­kiä
nauhoja^ Värit vaihtuvat ja
uudistuvat rytmikkäästi. Liput hul­muavat
ja laskeutuvat. Voinusteli-joitten
monikerroksinen suihkukai­vo
avautuu ja sulkeutuu. Mutta avo­naisen
torin y l i marssiva pikkutyttö­jen
ryhmä tanakoin, uljain askelin
torin kivestä ponnistaen ei b^vy-kään
yhteiseen virtaan. Se vie sylin-täydet
kukkaiskantamuksensa suo­raan
mausoleumin korokkeelle joh­tajille
ja kunniavieraille.
TYÖTÄTEKEVIEN MIELEN-OSOITUS
KanjgrfKiytuloii
j a ^ i n ^ kohoamista '
ennustetaan USAssa
Washington. — Hallituksen £i«
nanssidepartmentti on ennustanut,
että kansallinen tulo tulee edelleen
kuluvan vuoden kolmannen neljän­neksen
aikana kohoamaan.' Kansal­linen
,tuIo on osoittanut jatkuvaa
nousua vuoden 1054' syksystä' läh-:
tien;
ansainnen tulo vuoden ensim-'
maisen puoliskon' ajalta viittaa sii­hen,
että kaikkiaan' se tulee ole­maan
n. $357,000,000,000 kuluvan
vuoden aikana eli 5.5 prosenttia
korkeampi Icuin viime vuonna. •
SOTILASMARSSI
Seuraa ohimarssi. Pataljoonat
poistuvat torilta. Soittokunta vetäy­tyy
tavaratalon puoleiseen laitaan
valtavan Leninin kuvan alle; Znin-zen
akatemia, Moskovan sotilaskou­lu,
nuoret suvorovilaiset, jalkavä­keä
syksynruskeissa mantteleissaan,
rajavartijoita vihreissä lakeissaan,
meriväkeä/ vallankumouksen mat­ruusien
uljaitten perinteitten jatka­jia',
muitiss^ puvuissaan. Manttelit
heilahtavat pitkissä riveissä samalla
kertaa, tanaan lasketut pistimet
ovat kuin levy. Motorisoitua (jalka­väkeä,
motorisoituja laskdv^rjo^
joukkoja, ilmatorjuntatykkejä, mo­torisoitua
tykistöä ilmapuolu^tns-konekivääreineen.
' ' <'
Pilvenpiirtäjien huiput -r-; lähin
on tuskin 150 mertin päässä — e i ­vät
tahdo näkyä Moskovan 'viikon
kestäneen sumuisen harmauden lä­vitse.
Sen vuoksi lentovoimille ei
ole annettu lupaa osallistua paraa­tiin.
Mutta pienten ja suurten kra-naatinheittimien
jälkeen seuraa
päivän yllätys: Neuvostoliiton ra-kettitykistö!
Ensin tulee pieniä ra­ketteja,
sitten suurempia. Autot vfr
tävät lopulta raskaita lavetteja, joil­la
raketit makaavat, kuin uuden
ajan hirviöt.
— Mitä mieltä asiantuntija on
paraatista? kysyin suomalaiselta
everstiltä.
— Alku oli sotilaallisesti ylintä
luokkaa. Hyvin harjoitettua, malli»
kelpoista, johon ei ole mitään lisät­tävää.
Mutta sitten tuli uutta. En-^
sin ilmeisesti muutamien) kymme­nien
kilometrien raketteja ja sit­ten
sellaisia, joilla voisi ampua vaik­ka
Varsovasta Pariisun tai kukapa
tietää, vaikka mihin saakka.
Mausoleumin kummallakin puoP
lella katsovat kutsuviel*aat, eri sil­min
diplomaatit ja sotilasasiamies
het, eri silmin kansainväliset lehtir
Värit vaihtuvat.— sinistä, sini­valkoista,
tummaa ja vaaleansinis­tä,
keltaista. Laivoja, purjeveneitä,
lennokkeja, suojapalloja. Mutta to­rin
lalidassa, historiallisen museon
kummallakin puolen odottavat jo
uudet raskaat rivistöt. Punaisten
lippujen ja'julisteiden metsä— a l ­kaa
varsinainen työläisten . mielen­osoitus.
Kun ilmapallot vielä kul­jettavat
viirejä ja julisteita y l i tai­vaan,
tulevat torin-leveät, raskaat
rivit. Siinä se on Neuvostoliiton var­sinainen
voima, sanoo vierelläni
seisova,. Siinä se on Moskovan työ­kansa
juhlamielellä. Perinteellisiä
kuvia on vähemmän, etupäässä
Marxin, Engelsin ja Leninin kuvia,
sitten puhemiehistön kuvia — siel­lä
Hrushtsheyin, Bulganinin ja mui­den
joukossa lipuu^myösO.W.
Kuusisen kuva. .. ; ;
Ja marssi jatkuu. Miljoonat ihars-sivat.
Rakennustyön - symbooleja.:
Torille ilmestjry hopeanhoh'toin'en
panssarivaunu, jossa seisova hahmo
tuo mieleen Leninin: Sitä seuraa
mielenosoittajien kantämaria- valta­van
suuri maapallo 'sitä kiertävine
tekokuineen.'' Neuvostotiedemiesten
riveissä näkyy"'tunnuksina' Hei^
dän viimeiäimpiä : suursaavutuk-siaan:
tekokuiden, atomivoima-ase­mien,
elektronilaskukoneiden- pie­noismalleja.
Kaartimme vahvuus on
240.000 henkeä' ilmoittavat tiede-;
miehet;' Näkyy kulkuetekniikan
mestaruus. Rakennelmat ovat sopu-
^uhtaisempia ja ilmavampia, julis-t,
eet äistikkaampia, maalatut liput
ja kankaat sirompia j a iMeikkääm-piä.
Yleisin kulkueen tunnuksista
on rauhantunnus. Myöskin tämä Lo­kakuun
40-vuotisjuhlan. mielenosoi-tuskulkue
on jatkuva osoitus neu­vostokansan
kulttuurisesta nousus­ta.
Mutta ennen kaikkea se on to­distus
siitä täydestä, vilpittömästä
innosta ja ilosta, jolla.neuvostokan­sa
maataan rakentaa. Kun poistun
torilta ja katselen viää pitkiä mie­lenosoittajien
rivejä, näen kaikkien
kasvoilla vain ilpa ja hilpeyttä, kuu­len
lauluja ja totean' askelten nou­sun
kevyeksi ja halukkaaksi. Mar­raskuun
sumuisesta säästä kajahtaa
200-miljoonaisen neuvostokansan ja
yli 900-miljoonaisen sosialistisen
maailman iloinen aäni-i^ työn^ja
rauhan ääni — ^ 1 3 hyvin sotilai­den
askelista, urheilijatyitöjen juok­susta
kuin työläisten- laulavasta
suista. Eläköön Suuri Lokakuu!
Coldstreamin fyöläi'
sei äHekirjoiftivat
fyöelitos6pimuksen^
Vfii^peg. —. Kuluvan viikon ai­kana
Mine, Mill and Smelter Work-ers
Union edustaja William Kenne
dy ilmoitti täällä., että unio on alle
kirjoittanut ensimmäisen työehtoso­pimuksen
Coldstream Copper Minen
kanssa. Kaivos sijaitsee n. 60 mai­lia
pohjoiseen Atikokanista. .
Sopimus on voimassa 30 kuukaut
ta alkaen lokakuun 30 pnä ja se ta­kaa
paremmat palkat ja työehdot n.
200 kaivosmiehelle ja ammattimie­helle.
.
Sopimuksen kestäessä, kaivostyö­läisten
palkat nousevat $1.75:sta
tunnissa $2.04:iin tunnissa ja am-mattityöläisten
palkat nousevat
$2.45:iin. : Sen lisäksi on voimassa
terveysvakuutus, josta yhtiö maksaa
puolet. Ensi heinäkuun - pnä työ­viikko
lyhennetään nykyisestä 48
tunnista 44 tuntiin.
Vefurinlämmittäjiä
koskevat kiiulus-teluf
pääfiyneet
Ottawa. C^R:n ehdotusta vetu
rinlämmittäjien poistamiseksi rahti
junista ja ratapihavetureista tutkiva
kuninkaallinen komissio päätti vii­me
tiistaina kahdeksan kuukautta
kestäneet kuulustelunsa. ^
Kolme miestä käsittävä komissio,
jonka, puheenjohtajana toimii tuo­mari
R. L, Kellock on pitänyt ylei­siä
kuulustelutilaisuuksia Icaikkialla
Canadassa ja on myös tutustunut ti-lanteeseto.
Euroopassa.'i
Brotherhood of Locomotive- Fire-
Kysyniyksiä,
lauksia
Kysymys: Y l i fiS-vuötiäs. B
vielä 70 yiiotta täyttänyt hen
ka saa $22.83 koukiaiudässa \
den avustusta (Old Äge As
Pension), jialuaa saada tietä-ka
paljon saa sivulta tienata
kuin .tämä avustus-eläke la:
taan? Tietoa haluava.
Vastaus: Laki edellyttää, et
laisen avustuseläkeläisen tu]
ylittää $720 vuodessa, mukaai
siihen tuleva avustuseläke. jos
omahien on yksinäinen hen]
$1,200 vuodessa jos hänellä bn
lettavana aviopuoliso.
Toisin sanoen, jos yksityii
vuotta, täyttänyt työkyvyn 1
ansaitsee $168 vuodessa, hän b
mukaan/oikeutettu saamaan l
määrän ($46 kuukaudessa) tätä
tuseläkettä. mutta eläke piener
tä mukaa, mitä suuremmat ovj
nen tulonsa, loppuen silloin
naan kun s hän ansaitsee $720
dessa. Perheellisten kohdalta (
lanne samanlamen.
• Huomioitava on. kuitenkin, ett
tämän kuun lopulla vanhuudet
keen noustessa, nousee myös
kin määrin tämä tuloperusta .
on siis eduksi avustuseläkettä '
tiville —-'mutta, se astuu voJi
parhaassakin tapauksessa vasta
ras-T-joulukuun vaihteessa.
"Varkaat ja roistot"
valtaavat Vancouverin
Vancouver. —- Täkäläinen s
malehti Vancouver Sun kirjoi
että ammattivarkaat ja haikaile
tömät roistot ovat saaneet hud
tavan jal^insijan Vancouverissa
Lehti toteaa, ettei voi tehdä n
ta johtopäätöstä kun selailee ppl
päällikkö George Archerin rikl
lastoja kuluvan vuoden ensimi
sen 8 kuukauden ajalta.
Samalla lehti toteaa, että väi
on oikeutettu ihmettelemään,'(
mikä on tapahtunut niille luvatu
suurille reformeille, joita luv&ti
kun valittiin uusi poliisipSällil
ja poliisikomissio.
men' and Enginemen unio julisti
kon n. vuosi sitten kun rautatieyli
vaati lämmittäjäin po;stamista i
sel-vetureista; Lakko päätettiin v
ta sen jälkeen 'kun hallitus lupi
suorittaa asian -johdosta peiusiöel
sen tutkimuksen.: ' i- > - . r'
Raportin - valmistamiseen mahdi
lisesti. kuluu ktolme kuukautta-i ;'
Naisien konferenssi kiinnitti huomiota
opi$kelutnaiidoltisuuksienpärantamiseer
— Suuria voimamahdollisuuksia
tarjoava Wlnnipegin joki Manit(^
bassa laskee 271 jalkaa matkallaan
Winnipegin järveen. .
Toront^XH-jAv^tfssaan Congress
of Canadiati 'W6menin koi^ferenssin
Tor;9nto^sa*marraskuun 2, pnä, pre
si^ejaHy Mrs. !Rae Luckock osoitti,
että tänä' uutena aikakautena, jol­loin
jk^i^kuut, automointi jä ato
inienergiä' tulevat yhäv-tärkeämmäl;-
l i i olisi i>arannettava Cana^dan nuo
rison opin^ mahdollisuuksia tieteen
alalfa. ään osoitti kuinka hallituk­een
ohjelman muuttaminen pommi-kokeilujen
.lopettamiseksi ja aseis­tuksen
vähentämiseksi "tekisi mah­dolliseksi,,
hallituksellemme panna
osan näistä valtavista aseistukseen
täytettävistä rahamääristä tieteel-isten
- tutkimusten laajentamiseksi
ja stipendeiksi, jotta maamme nuo­risolla
.olisi tilaisuus opiskella tie­teen
.^^ailä... Tällainen politiik-ka^
myps. tekisi mahdolliseksi run
saammjanjosan-verodoliarista käyttä-mis^
ijtyöpaikkojen ja taloudellis,
ten ja yhteiskunnallisten olojen tur­vaamiseksi;
canädalalsille perheil-
: Hän oliTSitä mieltä, että ennustuk­set
-jläties miljoonasta työttömästä
kuluvan talven aikana ov;at huolena
vareinkm äideille. Samalla hän 0-
soitti< että ruokatavaravälittäjien
suuret^voitot ovat aiheuttahpet-iiido
katarpeid^n hintojen koTioainisla
Esimerkiksi hän. mainitsi. Lgblam
voitot, jotka ovat nousseet fenn^tys
mäisesti. , ;
Hän oli mielissään siitä, että-ftjDi-tuksen
ohjelmapuheessa luvattMn
vanhuuden eläkkeiden korottamia
ta. Hän oli kuitenkin sitä raiqlta,
että ne olisi korotettava $75:iin kuu­kaudessa
ja myönnettävä naisijje 60
vuotta täyttäessä ja miehille 65
vuotta täyttäessä. T.^^
^ Konferenssissa hyväksyttiin pää­töslauselma,
missä, kehoitettiin
suunnitellun kansallisen terveysva­kuutuksen
laajentamista. • -s^-^
Kokouksessa huomioitiin,; että
nykyään on teollisuuden palve­luksessa
suuri määrä avioliitossa o-leyia-
naisia ja,tämän johdosta olisi
lasten seimejä rakennettava enem­män
ja kouluissa varattava la|«aie
lämmin ateria. Näistä asioista «ke­hoitettiin
lähestymään ammaiöyh^
distyksiä kuin myös tasasuhteisten
palkkojen, ja äitiysturvan puoleslta.
Konferenssiin oli saapunut vierai­ta
Pekingistä, Yhdysvalloista^ K»-
ki-idästä ja eri puolilta Canadää öu
'naisten järjestöjen edustajia.. ^
PÄIVÄN PAKINA
Ostin unikon
Eilen. oli aselepopäivä.
On tullut kuluneeksi kolmekym­mentä
ja yhdeksän vuotta siit&vkun,
ensinunäiscn suuren maailmanpalofi
rintamilla tehtiin välirauha < saksa­laisten
Ja lUttoIalsten välUä.
On ^ kulunut kolmekymmentä Ja y h ­deksän
vuotta siltä kunvmaaflman
kansat ottivat ilomielin ja toivorik­kaina
vastaan sanoman,'että:suurtiy
tuhoa tehnyt, ja nxonen .äidin pojan
uhrikseen vaatinut sota on vihdoin­kin
päättynyt.
SlUom myös moni sotaan uuvuuk-slinf*
asti väsynyt rintamasotilas pääs­t
i ,helpotuksen huokauksen' luottaen
siihen^ että hänen uhrautumisensa
ei ollut turhaa.
Sota oli voitettu, deniiokratla tur­vattu.
^
Öli käyty läpi monia vaikeita het^
klS^ kärsitty' puutetta Ja kurjuutta,
jotta maailman tuievalsmis oSsi
taattu. Oli käyty "sota soUen lopetta-mfseksl'*.
J a liyt saivai sotilaat Q h -
teä kotiinsa hyvin ansaittuioiäL iepo6n
iä, nauttimaan, kaikeäta helhe imä^
tusta ihanuudesta Ja yltäkylläisyy­destä.
Sotilaille oU vakuutettu. ^ettS
he tuleva^ osalUseksi kalkesta<:initä
heidän kotimaassaan on parastap sillä
he olivat suorittaneet kunnioitettavan
työnsä olivat lyöneet Ja polkeneet
maahan Saksad hirmuvallan; joka oU
uskaltanutkin uhata länsimaista sl?
vistysta.
Mutta miten ^ slttoi kävlkäSn^
.fMduri on nyt' tehtävänsä tehnyt
Mauri saa nyfc lähteä." — -Mauri-sai
.lähteä mihin vaan kunhan ei
vain Jäänyt nuiamme porvariston
tielle Ja hoIdettavaksL Kunhan el
vaan sotilaaksi opetettu: Ja siten ^-
teensä muuhun yhteiskuntaa^ naenet^
tänyt Ja useinkin; haavojaan;^JTOlit-tava
hylky vain muodostuM räditnk-sdcsi
teollisuutenne oxnlrtajille. Mo>
net aJettUn korpeen. . raivaamaan
nUlteii: pelkinViSsin itselleen^^^^^^
xiistäinään'niukkaa toimeentnlba, an­karalta
luoniulta. Moni joutui.^vf^
maan vuodet pttkät Tietei»äbldii<'var­sin:
pnuiil^emsisa» 1 sahaälolfiik. Moni
Joutui: tiySkyvyttSoaänä 'käupjM^^
lyljykyi\iä; ja kengännauhoja katujen
l t l i ] i T H|ii1rgt) ; p ; g :
Isänmaan ja demokratian puolus­taja^
oU,8a,anut' palkkansa.
Eile^^-i marssi: pateettinen' joukko
vanh,oJa.^vqaiehIä kaupunkimme sota­veteraanien
muistopatsaalle.
^; Laskettiin seppeleitä kaatuneiden
muistoUei.r^ryensolttaJa laski^^i^
te; vaikjeroivatnimttinsa,. Avopäin sei-Äc>
iv%tnuo vanhat nalehct (kahden m l -
nuutto,;lWöälsuudtösa,-kUkitt vaipua
neena omiin aJatiiksUnsa; Mitä ilene-vätkäätn.
AJateUeet. MahdoUäesU hei­dän
mielihisa palautuivat isodan käu-liUt.
Ja-lcänslmykset sekä monen koh­taloksi
tullut pettymys.
. K a o p t m s ^ iäUiun km-mauk^
es^.^ oli nuoria naisia; jotka
hymy^eii^tarjosjvät kaupaksi sbta-v
e t e ^ n l ^ järjestön uniöeoja, noi­ta'ideniä'punaisia'kukkfa'.
joita en-stimniia^
fsä 'maailmansodassa kaatu­neiden
canadalaistenMndöIlIa^FIan-detslssa,
iftänskassa sanotaan olevan
valtavat meret. Itllta kauppasivat nyt
CaaäaitXL t^onän tytöt, samaisen
järjestän;;^ rjoka vieiäkhi canadaiais-ten
sotftafljgn muistoa kunnlolttaes.
saänkbittmfiiiu vlää<; h i ^ äääekkääis-ti
säiUihä^pinnin puolesta.
:--'i^intfcd*;ole^^
sodankft^nuistft? SmmiekÖ vielgkään
mdkSbseOi i käsitä,' et^ miekkaan
tätttäessanune tn&mme vmifian sa-^
nan ihukalsestl myös miekkaan huk­kumaan?
Emmekö ole tulleet jo bno-miohnaan,
että vahi rauhan" ^tietä
kulkien tulemme s^avuttamaan/seii
valoISatmnan '. tulevaisuuden, . josta
Canadankin ensimmäisen maailman-södäh
rintamme lähteneet unelmbl-vat?
-
Varmaan olemme t: Varmaan olem­me
'tulleet sUhen vakaumukseen;'«t-tä
sotien käynnistä eivät byödy-*^
kään muut kuhi Jotkut asetehtfllUJät
Ja suuremmat kenraalit.
Siis, sötaveteraanejanune mie­lessämme
Ja demokratian publ^
kaatuneita kunnloittaessamme tai­kaamme
kaikkemme pakoittaatafm-me
.^ötahuBut pysymään alaHaa^
kofo^takaanune hallituksellenMic J»
parlämenttinune jäsenille, että^h^-
dän tulee tehdä kaikkensa n » a ^ !
r i k k a i i l ^ luovalle kansalle e»*
vata sen muntamlUe yksilöille. ,
Ä vaikka eh pidäkään Legibgn
ketaäiiitsttaät msio takhiielnteldiiskilsnt ä Le'ogoioJn*a''n* **p'S^»»
maamme vapauden Ja
säilyttämisen hyväksi kaatnnw»°
ihtdston I d m ^ ja.'^^'
piosafeten sotaveteraanien a*»^^*
sekst Jnuri tässä mielessä os^^l
kon. .kuten tiedän kaikkien hy»»
tallattavien maanmlestenl te!»»*»-
^ Neinö-