1955-08-16-04 |
Previous | 4 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, elokuun 16 p. — Tuesday, Aug. 16, J955 Telepbonea: »u». Office 06. •«-«M: BdltortaJ Office OS. 4-«65, tSamser E. Buksi. Editor W. SSdund. MaiUng adi^lress: Box «9. 6udbury> Ontario. $al»U9bed Nov. «; m ? . Autborized «s eecond d a » inaU thisi Post Office JT^aitment/Ottawa; Pub- UtbeA Hmee veeUy: Tuesdaya, lIiundaTB and Satvdaya iQr Vapaua Publldiliig Company IM^ at 100'1Q2 Elin S t W^ Sodbury, Ont; Canada. Advertising rates upon applU»^U>n. m? TranslatJon free of cbarge. . ^ TILAUSHIWAT« : Canadaasa: l v3t. 7.00 6 kk. 8,75 3 kk. 2.29 ybdyavalloJssa: 1 vk; 8.00 « kk, 4.30 Suomessa: 1 vk, 8JOfl kk; 4.75 e : f IV H»Utsix, —Entinen Maritjme ijnion jo.5ca nykyään kuuluu CCLrn Marine V/örkers Pederatipniin tervehti täällä pitämässään viioaikokouksessa Gene<' i •yeJBsä pidetyn Neljän' Suuren neuvot- • lelujen luloäsia; i Vuosikokous katsoi neuvottelujen lievittäneen kansainvälistä jäniiitys-uantaina j a sunnuntaina pidetä ja urbeilukentäJIä GSJ:n Keski-Ontärion aluejuhla; Josta toivottavasti j mahdollisuuksia. terv :muod^^ tämän ^lue^n huomattavin kulttuuritilaisuus kuluvaa 1 syen myöskin Canadan k a Ensi lauantaina sunriuritaina pidetään; Beaver Laken haalilla^^^^] lisänneen rauhan säilyttäminen Se tervehti hyväk-kahden johta- -^ .. van uniokeskukseri yhdlstämissuunni- Kesan aikana, ^ ; : ; telmiä. Kokouksen edustajain mieli- ^^^^N kaik^iiien järjestömme knlt^ . 1 pjde oli, e t t ä unloiden yhdistämlaen tuurijuiiUen, tarkoituksena on tarjota inaanmiehillemme i r v o k a s t a , 'luiLsi johtaa myöskin Canadan lihiol-yirkistävää ja ylei.siä näköaloja ; avartavaa nähtävää ja; kuultavaa, v4ir..^i. . ^ » » f ^ n r i . . . i t f l f in : Tässä mielessä on nytkin valmiistettu juhlien henkinen ohjelma, joka sisältää kuoro- ja yksityislauluja, soittoa, puheen ja näytelmän. Hiior ^^•r J mutta myöskin j Henkisen ohjelman lisäksi pidetään sunnuntaina urheilukilpailut ^ Jeliun kentäilä, joten näistä juhlista muodostuu todella sellaiset Ikuin S: juhliemme tuleekin pila. N ; että nuorilla ön tehtävää ja nautittavaa —- kaikkia jCidken^^ lisäks, ön kentälle järjestetty kaikenlaista ajankulua ja, lauantai-iliaksi iloiset tanssit haalille. ''^ ^ Kaiklci varatj mitä näillä juhlilla onnistutaan hanklcimfan, tullaan käyttämään Ke.ski-Ontariori suomalaisten keskuudessa suoritet- :! V ta^^ kulttuuritbiminnari-eteenpäin ja edelleen vöimistut-taniiseksi. Tässä mielessä ori; CSj; tähän nienne?sä täyttänyt kiitetlä- . väila tavalla tehtävänsä alueellamme ja siksi me nyt kaikki toivoni-. »; mekin, että ensi lauantaina ja sunnuntaina juhlilla saataisiin varoja 'arvokkaan työn tehostamista varten. ; i r Kaiken edellämainitun^ johdosta toivomint^in aiuejuiiiavieraille ; ; M juhlapäivää, sekä juhlille .parhainta me- • r nestystä kaikissa suhteissa. Myöskin sitä, että nähdäkiii juhlat osal- : iaäin auttaisivat sitä, että kaikki maanmiehemme tällä alueella ja ^ Canadassa tulisivat lähemmäksi toisiaan, löytäi-; sivät toisensa; Yhtenäisinä toimien voitaisiin niin kultturellisella '/\;-y/k\iin talöudellisefllakin rintamalla saada aikaan paljon ienem tään syytä ei myöskään ole erilliseen toimintaan, sillä kaikkihan me V : olemm^ ja kaikissa suhteissa rauhah-omaiiien toiminta on elintärkeä. i^^Siis parhainta menestystä CSJ .-n Keski-Ontarioh aluejuhlille! den täydclliEeen riippumattomuuteeh USA:n uniokesicukslsta. Suomi tuottaa iii K<^ iaiiba0 rakastava JJipiJS' kunta «eii»iU Idjnnostuneei» ke» cafcuun 39 pnä f ä ä t f y o ^ JUaa» iloian Raotonfcbkonkaen työtä. iraahtava voima rauhan, asialla on, i kiiinka syvästi rauhanliike on vaikut-i tanut laajOfihln 'kaxisanjoukkoihin ja j kuinka erilaisia yhteiskuntapiirejä se Se>.oll hyvin toerkittävä tapaus (on vetänyt Jnukaansa. i kansojen .elao^ tiotta vaihetta siiuriariroiseMa työssä pysyvän raaban ja imaail- ;«tian kaikkien maiden turvalUsao-den puolesta: kokousta eläbdytti keskinäinen ymmärtätnys Ja ystävyys sekä saumaton yksimielisyys tämän hetken peruskysymyksessä / — sodan estämisen ja; rauhan tur-vaamisenr ongelmassa. Kokous hyväksyi yksimielisesti historiallisesti merkittävän aslakirJari — periaatteelle, jotka takaavat järjestön i hollisten rikollisia «uunnitebnia vas-tehon. Edelleen kokous julisti, että:t^ K i i n a a kansantasavaJJan pitäisi saa- jtiasoittaa tietä Jäh^nxniäUe ja .he-da oikeutettu paikkansa YKissa. Tp-^^ yhteistojminnalle siasiassa tällaista laitonta tilannetta.; kansojen kesken. : Kansojen tahto ja: Kokoukseen osallistui J841 valtuu- miljoonan ihmisen suurvallal-i päättäväisyys rauhan pysyttämiseksi tettua 68 eri maasta.:; He puhuivat^ ei ole edustusta:yK:n yleiskokouk-jon kymmeniä eri kieliä ja edustivat mait-! W • tensa yleistä mielipidettä koko. laa-T«'^ää:pitaisjsietaa,, M judessÄn.. Mutta huolimatta p ö l l i t - . a n o m u k s e t Y K : n jäseneksi pitäisi P"°I^sta n,o 26. 1955). . — Sulhaseni vjlk naisia, vaikka käve Oletko huomannut, helläsi olisi samanla; — E i ensinkään, toisen silmänsä näh naisien kadulla. '•' -v :>*• — Voiko Heikki eläinten iäiykkyydesi ' —• kyUä.' kana^ jotka sopivat rtiunäl i tisten ja uskonnollisten näkökantojen : I erilaisuudesta he; olivat yksimielisiä j yhdessä peruskysyniyksessä—- ratihän puolustamisessa ja sodan estämisessä^ 7 Valtuutetut sopivat itse; kokouksen päiväjärjestyksestä; Maailman Rauhanneuvoston toimisto esitti ainpas- Helsingin vetoomuksen -r- joka ilmai-J;taan, e t t ä sellaiset tärkeät kysyniyk- 3ee kaikkien maailman rehellisten Ih- {set kuin varustelujen lakkauttaminen, misten ajatuksia, tlintelta ja;toiveita; | atomiaseet, sotilasiiitot, kansojen tur^ Vetoomus korostaa sitä kiistatonta t ö - -vallisuus ja yhteistoiminta, riippumat-siasiaä, ajan merkkiä, että -maailriian tömuiis ja rauhan turvaaminen olisi-ylelnen mielipudeon noussut vastusta- j vat keskustelun pääkysymyksinä. K o omaan voimapolitiikkaa, sotilasliittpu- I kpukselle oli hi/vin lupnteenomaista se tiimiai aseistuskilpaä Jä kaiuhistutta- j yliä enemmän itiinisteivkeskuudessa vaa ätpmisodain vaaraa. Kohdakkoin i leviävä vakaumus, että erilaisten y h - 'm •m.rJi- Eiigls^nti lo^^ pauloissa Ei siitä ole vielä pitkääkään aikaa, kun porvarillinen lehdistö;- ylisteli, miten.US.A:n taloudellisessa töiminhasisa^^^k^^ ole ylittänyt, väikutuksiaan Euroopan kapitalistimaihin. Erityisesti : korostettiin tällöin Englannin^taloudellista lujaa asemaa, punnan v;4 .muuttumista jä^ kö- ; ' ; hbämiista erääksi kapitalistisen maailman 'johtavaksi iiriänssikeskuk-; seksi. Aivan ylläitäen mainitulla taholla ön kuitenkin ruvettu epäilemään Englannin taloudellisen aseman 1 ujuutta jä vieläpä pelkäämään näiden' epäilyksien käytännöilistens^ Tosiasia cm nimittäin se, >ttä Englanti on jb itse asiassa t/iloudellisen takaiskun keskellä ja tilanne saattaa muuttua nopeasti vielä pahem- •;;•;-;::maksi;':-. '/.-yy- A , . - ; . • ; ; ; ;/;.;•;;;' : : E^ kuvastaa,parhai-. Ien rnäah maksu täse^^ känä kunnioituksen hälveriemyieh punnan arvoa kohtaan. Kauppa-; , tase'osoitti viinie kesäkuun 1^ 129 miljoonan piinnan arvosta ,: : tuöntienemmyyttä vastaava vajaus oli toukokuussa 33 miljoo-f ; : n ä a . Koko; kulu van vuoden f.: puoliskon vajaus oli 456 milj. puntaa ; ' j ä " viime 275 tnjlj. Virallisesti ilmoitetaan, että; Englannin va- ; ,; r^^^ koko tjudjetista on 35 prosenttia, Todellisuus- Odessa täniä luku on siiurempiiKäh-sah käsiin pn kyllä virrannut ostö- ; voimaa. Mut^ennennäkem kaan merkinnyt, sitä, että kansan elintaso ja hyvinvointi olisivat kas-^; yaneet. Tämä ei voi olla mahdollistakaan, kun tuottamattomiin variis-ieluihin upotetaan miljardeja. Erään porvarillisen tarkkailijan mukaan englantilainen yleisö käytti mm. ruokamenoihin kuluvan vuoden en-: simriiäisellä neljäiineksellä 972 miljoonäapuntaa, kun vastaava luku oli viime vuonna 858 miljoonaa puntaa. Tämä ei riierkinnyt sitä, että ; englantilaiset olisivat syöneet ja voineet muutenkin paremmin kuin * .: vuosi sitten, sillä hinnannousut kautta linjan ovat nielleet ylijäämän. ^ Ruokamenojen ohella hiilen; hinmin korotus ori; : sillä sen vaikutus ulottuu sellaisessa maassa kuin Englanti;milteipä, joka taholle. Edelleen on noussut tärkeän teräksen jäjkiilt^^^ ; : tä. Vuokrat ja rahdit ovat niinikään ripusseiet.Rakenn on ollut huoniattavasti laimeampaa kuin viinrtevuonn^^^^ ; Englannin ^konservatiivista hallitusta on ylistetty siitä, että se" .palautti vuodesta 1951 lähtien niaan onnettomalta näyttäneen maksutaseen tasapainoon. 'Mutta se tapahtui Korean konjunktuurien an-siosta. Nyt ei ole olemassa Korean konjunktuureja ainakaan Englannin kannalta; Niinpä edessä onkin väistämätön takaiskti. Englantilaiset monopolit ja yksityiset kapitalistit ovat kyllä lisänneet koko ajan ehimmäisvoittojaan, mutta kansa on saanut ja saa kärsiä;, takaiskun >seuraukset. - - Eräänä tyjpillisenä seikkana Englannin viime aikaisesta taloudellisesta kehityksestä voidaan mainita vielä Englannin hautomat tuontirajoitukset. Näin samaaii aikaan, kuntietyt piirit ovat julista-neetlkäupan pikaista vapauttamiistä; Tämän ohella kiitinittyy huomio siihen, että mitä vakuuttavammin Englannin konservatiivit kumoa- ; vatkin väitteet siitä, että punta aiottaisiin pian deyalvoida'— vanha jar tuttu propagandaele tämäkin — niin sitä voimakkaammin leviävät piiheet siitä, että punta olisi piakkoin devalvoinnin edessä. Helsinki, , - - ; : ( S S ) J b U a k i n p ^^ sitten saapui Suomen;Pankkiin n. 5,- 000 kg. hopeaa Englannista,: arvoltaan n. 40 milj; markkaiä; Hopea on kuitenkin peräisin Perusta. V Neuvostoliiton kanssa : tehtyyn 5- vuotificauppasopimukseen sisältyy kuluvalla vuonna 15,ÖCÖ.kg. hopeaerä, arr voitaan noin 110 milj- mk. - Neuvostoa hitto ei ole kuitenka^an ehtinyt sitä toimittaa vuoden älkupuoliskoila ja isiksi kotimaisten jaloatajaln tarpeeseen oli tuotava edellä maihittu 5,000 kg. Englannista. ' •, ; Kotinrialset jalostajat olisivat kuitenkin mieluummin ottaneet neuyos-toliitolaista hopeaa, koska se pn laadultaan perulaista parempaa. kokoontuvat neljän suurvallan p ä ä - teiskuntajärjestelmien omaavien mai-miehel ensimmäisen* kerran kymme- den rauhallinen r i n n ä k k a i n o l o pn rieeh vuoteen: Ma*ailman Rauhanko- i kansatavälisenVkehityksen ainoa o i - kous, johon osallistui 68 maan edusta- ; kea ja järkevä tie. Samaa mieltä ovat jia, pii vakuuttiiriiit siitä, että hupii- | myös monet huomattavat poirvarilliset matta syvi.stä vastakohdista ja näkö- 1 julkisuuden henkilöt, jotka tajuavat kantojen erilaisuudesta voidaan mo- j länsimaiden määrättyjen piirien har-nissa tärkeiissä kysymylcsissä päästä joittamaan "yoima.politiilckaan" hit-sopimUkseen j a ; e t t ä monet ongelmat f tyvät vakavat vaarat.; Helsingin v e - vöidaan tänäänkin ratkaista neuvot-; \ toomus korostaa, e t t ä maailmassa on teluteitse. ;i vieläkin kyhnää sptaa suosivia voi- Mäallriian rauhahkokous ja sen t^ Nämä voiniat töiniiva.t neljän kemat päätökset todistavat , rauhan {suuren lähentymistä vastaan. Ne vai-puolesta käytävän taistelun jatkuvaa 'jkeuttavat keskinäisen : luottamuksen j a . laajaa kehitystä; ,KbkoUksenak- syntymistä karisPjen kesken, yrittävät tiiviset valmistelut, sen kokoonpano sotkea ne Valheitten verkkoon ja luoja sen työn herättämä laaja Vastakai- da vihan ilmapiiriä kiihdyttääkseen ku kaikissa mäissä ja kaikissa yhteis-kuntakerroksissa; osoittavat, millainen ul^antmn hyväksyä. y K : n pitäisi taata sopinius .; aseistariisuntaa ja atomiaseiden kiel- j toa koskevissa kysymyiiisissä;ja ä i - ; kaarisaadä hedelmällinen: yhtejstoi-1 minta kaikkien maiden välillä; i Useat valtuutetut huomioivat pu- ' heissaan sen johdonmukaisuuden,; l u juuden ja järkkymättömyyden, mikä antaa leimansa Neuvostoliiton, Kiinan kansantasavallan ja.kailckien kansandemokraattisten maiden harjpitta-malle rauhänomaisielTe xilkppolitiikal-le. Neuvostoliitto pn aina noudattanut politiikaSisaah Y K : h perusperiaatteita, se ;bn aina taistellut kaikkien maitten rauhanomaisen yliteistoimin-nan puolesta lieventääkseen kansainvälistä ; j ä n n i t y s t ä ja • yoimistaakseeh raxihaa. .\ ,'V ..'^';•.••;;'•'.', ; Äskettäin Neuyostpliltto pn jälleen edennyt kansainvälisen jännityksen iievientämisen tiellä. Itävallan yaltio-sPpimiiksen allekirjoittaminen, suhteitten normalisoiminen SNTL:n ja Jugoslavian välillä, neuvpätoliittolais-; intialaisten- suhteitten vahvistamihen S N T L i n / ministöririeuvostori puheenjohtajan N . A . Bulganinin ja Intian pääministerin J . Nehrun yhteisen j u l - kiläusuhiän pohjalla; j a Neuvostpiii-ton: taholta esitetty; ehdotus diplomaatti-; kauppa- ja kulttuurisuhteiden isplmiamisesta SNTLin ja Saksan kilpavarus|telua. j liittotasavallan välillä ovat tekoja. Näissä olosuhteissa kokouksen osan- ] -5°»^^ ^ ^ ^ ' ' ' ^ f^ ottajien työllä on erikoisen suuri kan- Mpskova. i _ Vertaansa vailla bleyä vieraanvaraisuus ja sydämellisyys oli vallalla marsalkka Öulganinin luona sunnuntaina,' elok. 7. pnä, kun Mos-' kovan ulkomaisten lähetystöjen päälliköt olivat hänen vierainaan. ' PääminisPri oli kutsunut uikömais-ten lähetystöjen päälUköt j ä heidän perheeiisä puistoon, joka on aikanaan; kuulunut Katariina'suurelle. Vieraitten joukossa nähtiin myös korkea-arr voisia venäläLsiä ministereitä ja virkamiehiä. Pääministeri tarjosi kiiusi ruokalajia käsittävän lounaan, joka ;svötiin;musiikin säestyksellä. Sen j ä l keen käveltiTn kukkaistutusten keskellä; ja katseltiin inetsäkauriita, jotka raitten viihtyisyydeksi. Mikojäniii, ja Yhdysvaltain, Suurlähettilään Bohle-nin välillä oli järjestetty soutukilpailu; Marsalkka Shukov j a kommunis-tivaltioitten liitpn puolustusvoimieri päällikkö, marsalkka Kpnjev poimivat metsässä marjpja.yhdessä erään amerikkaläiseh lehtimiehen tyttären kanssa. -; ,; • Eräs englahtilaihen lehtimies - 'ks-syi marsalkka Bulganiiiilta, mitä hän odottaa ensi, \'uonha Lontooseen tähtäävältä vierailultaan. Hän ivastasi': Mieluiten 'haluan nähdä englantilaisia. Kansa on tärkeintä. • Kysyttäessä . suunnitteleekp marsalkka Bulganin vierailua Yhdysvai-sainvälinen merkitys. Valtuutetut ja kokouksen asettamat valiokunnat esittivät mielipiteensä ja suosituksensa monista kysymyksistä, mm. atomiaseista ja i varustelun lopettamisesta, sotaliitoista j ä Eurpppan turvaliisuu- ' desta sekä Saksan ohgelniasta.. Kaikkien edustajien puheista kuvastui vakava huolestuminen rauhan kohtalosta ja välttäniätömyydestä vapauttaa, ihmiiskunta atomisodan vaarasta, i ; ' iSuurta huomiota kiinnitettiin kari-sallista riippumattomuutta ja" itsemääräämisoikeutta koskeviin • kysymyksiini .Ajatuis väitioiden välisten suhteiden perustamisesta keskinäisen kunnioituksen ja alueellisen koskemattomuuden, itsemääräämisoikeu-deni fiyökkäämättömyyden, toisten s i säisiin asioihin puuttumattomuuden.' tasa-arvöisuuden, molemminpuolisen edun. ja rauhanomaisen ririnakksino-lon pohjalle kohtasi ymmärtämystä ja tukea valtuutettujen taholta. , Näicl?n periaätteideri noudattaminen, joka jP juoksentelivat kaikkialla puistossa. • | töihin ja onkp h ä h t ä pyydetty' sinne .Mitääni tällaista, ei ole koskaan en- | vierailemaan, tämä vastasi:. iSdlniilla nen. ollut Moskovässai mutta mar- i ei ole mitään tämäntapaisia suunni-salkka toivovansa, että tulevat- * telmiä eikä miriuaoie, kutsuttu, mut-ihsM' kuoleman jälkeen Salt Lake City, Utah. — Lääkärit auttQivat viime viikolla lapsen^ syntymistä puoli tuntia äidin kuoleman jälkeen. Synnyttäminen tapahtui keisarin leikkauksella. Lapsi on 7>i, pauhaa painava poika. Lääkärit sano-vat sillä olevan hyvän mahdoilisuu-den jäädä elämään. ; A l t i , mrs. Hugh Oman, 2l-vuötias, pyörtyi j a kaatui kotonaan. . K u n ambulanssi saapui kotiin, naisen sydän ei enää sykkinyt. Mutta syntymättömän lapsen sydän vielä s>'kki; Naiselle annettli|i typp>eä Ja' h ä n k i i reisesti kuljetettiin sairaalaan. ilÄäkärIt kultenkm pelkäävät, että lapsi voi olla' aivoyiallinen, johtuen typen puutteesta sen aikaa kun se Joutui olemaan äidin ko(hdussa saa- Snatta typpeä. Työttömyys 'lisääntyi kesä-heinäkuun aikana USA:ssa Washii|»gton, — Kesäkuun ensimmäisen Ja heinäkuun toisen viikon välisenä;aikana lisääntyi työttömyys-yäkuutu£ »vaatlmusten lukumäärä npin. 100.000 edelliseen kuukauteen verrattuna; Uusien vaatimusten.määrä nou-si 292,000. • Työdepartmentin lausunnon , mukaan työttömien lisääntyminen johtui "kesälomien" takia tapahtuneesta tilapäisestä työläisten lomauttamisesta" ja vain osaksi autoteolUsuudeasa tapahtuneesta työläisten ; vähennyksestä. Työttömyysvakuutusta saavien määrä kultenkhi laski hiukan pääasiassa siitä syyatä. että tuhansilta kauemmin työttömänä olleilta loppui vakuutus. salkka sanoi toivovansa . e t t ä tulevai tuudessa iyoitaislin järjestää useampia tämänkaltaisia juhlia. 250 vieraalla, heidän; joukossaan Moskovassa ple villa ulkomaalaisilla kirjeenvaihtajilla oli tilaisuus Bulganinin lisäksi, tavata kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Hrus-htshev j a muita tunnettuja joiitomie-hiä, jotka keskustelivat kaikkia kansallisuuksia edustavien kutsi^vierai-den kanssa. Anastas Mikojan,; eräs mihlsterineu-v^ ton varapuheenjohtajista, kutsui USA:n; suiu-lähettilään puolison, rva A v i s B o h l e n i n j ä hänen 15-vuotiaan tyttärensä souturetkelle.: Marsalkka Bulganin kietoi käsivartensa Englannin suurlähettilään Parrottin ymiiä-rille' heidän seuratessaan televisiosta Spar takin ja Wolverhamptonin välistä jalkapallo-ottelua. Puolustusministeri Shukbv sälli yalikuyata itseään yhdessä Parrottin 13-vuotiaan pojan Michaelin kanssa ja ulkbministieri Molotov hymyili aiffinkolsesti ottaessaan Argentiinan suurlähettilään ja ludPnesian suurlähettilään puolison mukaansa souturetkeile. Tilaisuus oli erittäin onnistunut j a kaikki suurlähettiläät olivat yksimielisiä siltä, että heidän Bulganin maatilalla Semjo-hovskässa. 100 km :n päässä. Moskovasta viettäniänsä 5 ja Vj tuntia olivat luultavasti p a r h a a t , m i t ä ihe koskaan olivat viettäneet yhdessä venäläisten kanssa; . Ulkona valtavan päivänvarjon alla syödyn lounaan jälkeen ehdotti Bulganin ystävyyden maljaa j a sanoi: "Lehdissä ori ollut tietoja tästä t i laisuudesta. • Ystäväni Hrushtsev ja minä olemme viettäneet vapaapäivämme tutkhnalla näitä lehtitietoja, joiden mukaan tämä on ainutlaatuinen tap£\us. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että ei ole mitenkään yllättävää tavata tällä tavoin, koska viime ajat ovatTtse asiassa olleet viärtaan-sa vallia kansainvälisessä suhteessa. Geneven konferenssille lehnansa antanut ystävyyden henki on tehnyt mahdolliseksi tämänpäiväisen j*des-säolomme ja uskon tämän tapaisten tilaisuuksien tulevan tavallisemmiksi vastaisuudessa. Uskon maailman kansojen yleisen toivomuksen täyttyneen tänä päivänä, sillä ne haluavat elää keskenään yhtä suuressa ystävyydessä kuin me olemme viettäneet tämiiri päivän. Tällä tavoin* meidän täytyy myös elää. ,, • :/ :.• I s ä n t ä oli tehnj-t kaikkensa viet ä toivon .nliri; käy väri joskus. : Ottaessaan surinuntäina ; vastaan' i>ikOvaltojen lähetystöjen päälliköt Diarsalkka Bulganin kertoi läsnäol-leille lehtimiehille, että Dätjan maatila: kuuluu valtiplle; ja että hän oli siellä ensimmäistä kertaa; Tavallisesti Bulganin asuu paljon , lähempänä pääkaupunkia. Dat j a on matala, vaa-leanpunäineri tiiiirakennus, jossa; on kauniisti paneloituja huoneita. Maatila on rakennettu fyallankUmouksen' jälkeen ja oletetaan Stalinin aikanaan käyttäneen sitä. Tilaan kuuluu metsiä, useita järviä ja suuria nurmlkpita; Muistikirjoin ja kariieroln varustettujen länsimaisten lehtimiesten 'yiri-pärölmä Bulganin laski kätensä erään eriglantilaiseri ktrjeenVaiiitajan har-teilie sanoen: Vieraanamme on hyvin hieno kirjeerivaihtajajoukko. .Meistä cn tullut Sangen hyviä ystäviä, meistä ja lehtimiehistä.. •;Bulgariin lisäsi piloillaan: Tänään pn . sunnuntai ja vapaapäivä,, ja siltä; hupllmätta te kaikki teette työtä. Molotov yhtyi keskusteluun naitraen: Se pn rkos työai kalakia vastaan. : Vieraat otti vastaan Bulganin, joka oli pukeutunut valkoiseen liinavaate- . pukuun sekä Hrushtshev, Molotov, Mikojan, entinen pääministeri Malen-kov sekä kommunistipuolueen puhfir miehlstöri jäsenet Perpuliln ja;Sus- Ipv. rauhan ja kansojen tuirvallisUuden vahvistaminen. - Neuyostokansan ^ ä m p p a i l i i l l a vai-, tioitten välisten nprriiaälis^hieitten solmimisen, atomiseen kiellon, aseista-riiisunrian ja Euroopan kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän luomisen puolesta ön ollut terveellinen vaikutus koko kanairiväliseen tilanteeseen.. T u - hännet Neuvpstoliitossa vierailleet eri maista Icotoisin olevat ihmiset jotl:a ovat nähneet omin silmin rieuvp-sfoih-misen. eläriiää, Pvat tulleet vakuuttuneiksi siitä; että neuvostokansa todella toiVpb rauhaa ja keskinäisen ymmärtämyksen j a ystävyyden syntymist ä kaikkien maiden välillä;. He ovat' myös käytännössä joutuneet totea-maan sen. että paljonpuhuttu "rautaesirippu" on Neuvostoliiton vihoUis-ten pahansuopaa puhetta. . Taistelu rauhan puolesta on- tämän hetken tärkein; kysymys. . Kansojen keskuudessa ei . t ä n ä ä n ole voimak-kaanipaa, väkevämpää toivoa kuin toive rauhan säilymisestä, lujien ys- Heisirik»., — Eduskunnan. puhemies k . - A . Fagerholm i^uhui viiirie sunr ijiintaina Rovaniemellä. Puheensa u l - itopoliittisessä (Kassa h ä h korosti, et-^ tei Suomen .ulkopolitiikassa voisi tulla- kysymykseen suunrianmuutPs. Se liri ja, jpta. t ä h ä n asti olemme noudattaneet, o# myös tulevaisuuden linja- Tärkein telitävämme MI luoda riiah-clolhslmmah hyvät- suhteet suUreen itäiseen naapuriimme. Vaikka sitä ei kalkilla tahoilla näyr tetä hyväksyttävän kbröstan; vielä kerran • sanoi puhemies, että Siiomen; sosiaiidempkratia • kunniallisesti jä vilpittömästi tahtoP olla mukana t ä s sä, työssä. Eliel maamriie selviä tästä tehtävästä, ei meidän käy hyvin.; M i - tii käsityksiä henkilökohtaiseiiti ja puolueena Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestyksestä, omaariunekip, se ei saa estää meitä pjnrkimästä ystävyyteen' ja- yhteistyöhön. /Täällä ' k o t i maassa tahdomme jatkuvasti elää ja a i k u t t ä ä demokraattisen yhteiskun-tajärjestelmämine säilyttäen. Johtavalta neuvostoliittolaiselta taholta on toistuvasti sanottu, että erilaiiet y h teiskuntajärjestelmät voivat elää rauhassa rinriakkain ja "uskomme, että nämä vakuutukset.ovat olleet- vilpittömät. Olemme syvästi tietoisia siitä, että se demokratia, joka on r a kennettu Pohjolasi, parhälteri sopii nieille, sen turvin riiaamme on kehittynyt; yhteiskunriaksi,- jossa bn jok-; seenkiri korkea elintaso ja: varsin pit- .källe ulottuva sosi^alilainsäädäritö.; piemme päässeet näiliin tulPksiin .luopuriiatta henkilökohtaisesta. vapaudesta, joka pn n i i n oleellinen osa pohjoismaista deriiokratiaa. Kajikki tämä ei estä toisia kansbjaviihtymäsr- ^ä ja • kehittjTnästä toisenlaisen y h - teiskuntajärjestelniän ; alaisena. Jokainen, joka on käynyt Neuvostoliitossa, tietää, että sen haUitusjärjesteli ritettu suurtyö, jbllj l-.astä feodaaiiyhteii aikainen teollisuu<iyi kea tätä :vbimme.i kuin myös^ sitä; vaiti ori siiöritettu tieteen tuiirin aloilla; Jos h huolimatta; väitämm teutettiia ; yhteisk ei kansariime hyväi toteamus ei ole miki e;]e Neuvostoliittoa ] demokratiamme mu( periaatteet, sen ilma; me kasvaneet ja elä täniiseksi piemme kä teluja; emriieka'hali Miatta, kuten sanotti ni usein; toistetusta v; ta erilaiset, yhteisk voivat elää rauhassa kenääri ja-tämän läl la pitiiisi olla kaikk siihen, että Suomi elävät naapuruussovi tausta haluaa sosial Uivisesti edistää, siiti tä" kotliriaaasa tarke usein halutaan tehdJ seksi. Olisi; hyvin on S' totta se, e t t ä ka pieni osa pyrkii ;hj hön itään päin; Silloii myitset olisivat epiävj Yhteistyön täytyy en; tua niihin puolueisii . taryhmilri, -jotka, ma; jotain merkitsevät.; 5 paljonkaan arvoista. Käsitellessään sisä m yksiä puhuja korosi pin teollistamiseri vä sekä maakunnan ehi elvyttämistä. on sellaisten rhäiden kuin Neuvostolii- tävyysslteittensölm luotca-tori. Kiinan kansantasavallan, mtiari, " l u l ^ ^ t a välisest.l yh- Publan, Jugoslavian ja nionien mui- Ruotsin ilinjaii kulkuvuoroissa muirtoksia Ruotsin—Amerikan linjan matkUs-; taja-liikennepäällikkö Eärnest B. Bea;märih on lausunut että eräitä muutoksia on tapahtunut hnjan laivojen kulkm^uoroissa. M l . Kungsholmin idän suuritäinen vuoro, joka oU, aikaisemmin lokakuun 14; pnä; on' muutettu 15; päiväksi; Lähtö tapahtuu kello 11.30 aamupäivällä New Yorkista, Kungsholmin länteen suunnattu vuorb Göteborgista marrask. 22. pnä on vaihdettu päivää aikalsemmaltsi. Laiva lähtee nyt maanantaina, elokuun 21. p n ä ja Köö-penharilinasta seuraavana päivänii New YorkUn. .r DUCLOS MOSKOVAAN Pariisi. — Jacques Duclos. Ranskan kommunistisen puolueen yleissihteerin sijainen, matkusti elokuun enainunäl-sellä viikolla'Moskovaan. deri maiden välisten suhteiden perustana; takaa rauhanomaisen rlnnak-kainolon mahdollisuuden eri maiden yäiillä niiden yhteiskunnaliisssta jä; valtioliisesla järjesteimästä huolimat-, ta.-: -^\'v A . ^ • ' ; ^ ; • ^ • ' . - . ' • ;• ; kokous sattui sämaäri. aikaan kuin Yhdistyneideri Kansakuntien 10-vub-tlspäivä. Valtuutetut totesivat, että Y K :11a On määrätty paikkansa kan-sairivälisessä elämässä j a että sen t o i minnalla .ori posithvlslakin puolia. Y K :n kanta määrätyissä rauhan säily ttämistä ja turvallisuutta, koskevissa kansainvälisissä kysyriiyksLssä on auttanut yleisen mielipiteen mobilispiritia taisteluun uuderi sodan uhkaa vastaan. Mutta samanaikaisesti Y K on, kuiteiikln suuressa määrin pettänyt kansojen siihen, asettariaat toiveet. Kokbus esitti Y K : l l e sen kymmen-vubtispäivän johdosta ; vetoomuksen, jossa korostetaan, että Y k : n pitäisi olla uskoilinen peruskirjalleen Ja ja kansojen teistoiminnastä. Tämä . voidaan saavuttaa vain kaikkien raulianvt>imien lujan yhteisen kamppailun avuila. Vain joukkojen luja ja.väsymätön taistelu hyökkääjien juonia vastaan voi;pakottaa heidät perääntymääii. f ; Ei ole epäilystäkään. siitä, että - ko-kouliseri: päätökset tullaan toteutta-inaan käytännössä miijoöriien ibmi.s-ten yhdistyneitten ponnistusten -avulla. .; kaikkien ; maiden kansat, joita elähdyttää rauhan säilyttämisen jä vahvistamisen jalo ajatus; tulevat lannistumatta; taistelemaan rauhan v i - suurvaltejen välisen yksiriiielisyyden yuöristokiipeily vaatii p^jon uhreja Rooma, _ •Kuluvan vuoden aikana on 109 vuoristokiipeilijää saanut surmansa. Länsi-EurPppassa. Viime.viion- ;'na vastaavana aikana - oli uhrien l u - kuriiäärä 123. Sillbin oli vielä Mt. F,verestiri .voitto tuoreessa muistoasä ja innosti kiipeilijöitä; KunirikaaUinen komissipni aloittaa pian julkiset kuulustelu ; louselämän kehittymismahdoiiisiiaksista tulevan 30 yuodeh oleva komissioni vierailee eri maakuntien pääkaupun^eiss: tävät esitykset pn .esitettävä kirjallisessa muodossa, komis vasemmalta oikealle: B. C. Electricin presidentti A, E. Gra nln sihteeri ja tntkimastyön johtaja Pouglas LePari, Memio edustaja tri Ray Gushie St; JphnJbsta.Nfldv Istumassa: C pungin metsäasiain neuvonantaja Oiner Lussier, komission Walter L. Gordon Ja Alb«rtan yUöpistph presidentti tri An Ei (^leseuranflut asioita Helsingin Vapaa Sanan pakinoitsija; ;'Taavetti''kh:Ooittielokuixri 2. ptiä. palstallaan , seuraavaa: Tässä taannoin julkaisi Uusi Suomi palstoillaan professori Paavo Virkkusen kirjoituksen "Ideologian aika-kausi". Arvon professori kiteytti tässä k l r - jPituksessaan oikeastaan koko sen sisällön seuraavaan virkkeeseen: "Nykypäivinä taistelevat maailmanvallasta (vähemästä ei ole kysymys) materialisthien kommunismi j a icris-tlnusko kumpikm ideplogiolneen." Xämä kirjoitus on saanut erään Suomen Sosialidemokraatin maanan-taipakiriöitsijari, sen jälkeien, kun h än ensin alamalsesti" tunnustaa professori Virkkusen artikkelin ansiot, kysymään huolestuheeria, e t t ä eikö professori näiden kahden vaaUtaistelijan välillä näe kolmatta, demokratiaa.- (Pakinoitsija varmaaniclri ;tarkoittaa sosiaalidemokratiaa, :vaikkä alkupuoli sanasta oiikln ihäneltä jäänyt pois.); ipappismiehillä on tapana pifliua vertauskuvilla. J ä koska suurin osa kansasta tuntee professori Virkkusen kirkollisen aseman Ja miksei myös •hänen poliittisen asemansa, hiänen isanoritansa konimunismln ja kristinuskon välisestä kamppailusta voitaneen tulkita.-hiukan laajemmasta n ä kökulmasta kuin; yksinomaan noiden iiimitj-sten riiukaan. ; it.uultavasti professori Virkkimen , puhuessaan materialistisesta kommunismista tarkoittaa, - ei väin kommunistisia puolueita J a ; niiden jäseriiä, vaan kokb työväenliikettä niin kari-sallisessa kuin ; kansainvälisessäkin mielessä ja toisaalta puhueasaan kristinuskosta, h ä n luultavasti tarkoittaa kapitalistisia piirejä jälleen kansallisessa ja kansainvälisessä mielessä. V K i i n pcpfesori'Virlckiiselta jää ihuo-maamattä sellahien tekijä kuin (so-siaU-.) deimokratla, se ei nähtävästi tapahdu vahingossa, vaan tarkoituksellisesti. Professori Virkkunenhan i l moittaa ideologian velvoittavan, ja hänen ideologiansa mukaan kaikki ne, jotka taistelevait kapitalismia vastaan, taistelevat myös kristinuskoa vastaan, olipa sitten kysymys kom-, mimisteista, kansandemokraateista, vakaumuksellisista sbsialidemokraa- ;teista tai vaikkapa nk. vapaamielisis-jäkin j a ijääilenimike: :''materlaiisi;i-' meri • SosialidemokraE ta porvareista, f K a i k k i vain yhteen _ nyyttiin, vaikka Joukossa oUslpappe-1 tuu Uetcnkin kauhistuttavalta Suo-sen kommunismin känriattajat",.Toisaalta hän nähtävästi asettaa kristinuskon asiamiehi^i kaikki sellaiset, jotka haluavat säilyttää kapitalistisen Järjestelmän tekemättä eroa fasistien, tavalhsten kapitalistien tai eräideri soslaUderiiokraattisten johtaja i n välille.; H ä n ei halua, n ä h d ä m i - tääri .vivahde-eroja, koska ne vain sekottaisivat hänen selvän täriöjitiik-sensa.;; •':'-;'-- ,' Lähtemättä sen pitemmälle pohtimaan jsitä,; mikä tuollaisessa kirjoittelussa on oikeaa' j a mikä .väärää ja \ ielä vähemmän sitä, niitä eroamahdollisesti löytyisi joidenkin ;tehtaUi-jain tai joidenkin sosialideriiokräat-tisiksl johtomiehiksl itseään rihnlttä- Vien; yähllä,: olemme ;'iniitenkin; sitä ^ l i e l t ä , että. tuollaisessa kysymyksen asettelussa pn tietyt »vaarambmentit ciemassa. Joku tavallinen kansalainen voi nimittäin professori Virkkusen, a r t i l ^ e i in perusteella tehdä sellaisia ijohtcpäätöksiä. että hänellä on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko lukeutua siihen laumaan. Jonka tunnusmerkiksi artikkelin kirjoittaja on U l - mariniut lapun: materialistinen kommunismi tai siihen. Jouklcoon; Jota h än nimittää kristinuskon kannattajiksi eli kapitalismin Itannattajiksi. Voisipa hän pohdiskelussaan tulla vieläkin pitemmälle, joutua valitsemaan kapitalismin kannattajain Ja vastustajain välillä ilman mitään yälhnuo-toja t a i kolmatta Uetä.^Sellainen tun-jasta, joka ei koskai tuollaiseen asipiden p Tämän vuoksi pah koeltaa maiitipontises iiin "demokratian dyi muita hienoja asioiti 'vakuuttaa, miten- ko h e t t ä ä jatktK-asti. ja: voinnin kasvaessa jä kraattinen dynamis kommunismin kiistan Kutakin, uskonsa ai taan; Omasta puoles cn sanottava, että-SS: l a on yhtä luja usko VirkkUsellakiri tai sit sanottavasti tutustui historiaan» viimeisten : takaan. Tosiaan, samaniaisi eläneitä; pn vielä P maassa — ehkä ene; rapakon; toisella puole He puhua junttaan päästyään, kuinka k< joksi he lukeva,t kaikt väenliikkeen ja myösk keen; — menettää ja perää, s Pitäisi hullunkin h cn tapahtunut viimeksi 35 vuoden aikana. Pi kuka ori menettänyt m Mutta jotkut eivät li vat paasaavat vain miti tuo.— Jussin poika.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 16, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-08-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550816 |
Description
Title | 1955-08-16-04 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, elokuun 16 p. — Tuesday, Aug. 16, J955
Telepbonea: »u». Office 06. •«-«M:
BdltortaJ Office OS. 4-«65, tSamser
E. Buksi. Editor W. SSdund. MaiUng
adi^lress: Box «9. 6udbury> Ontario.
$al»U9bed Nov. «; m ? . Autborized
«s eecond d a » inaU thisi Post
Office JT^aitment/Ottawa; Pub-
UtbeA Hmee veeUy: Tuesdaya,
lIiundaTB and Satvdaya iQr Vapaua
Publldiliig Company IM^ at 100'1Q2
Elin S t W^ Sodbury, Ont; Canada.
Advertising rates upon applU»^U>n.
m? TranslatJon free of cbarge.
. ^ TILAUSHIWAT« :
Canadaasa: l v3t. 7.00 6 kk. 8,75
3 kk. 2.29
ybdyavalloJssa: 1 vk; 8.00 « kk, 4.30
Suomessa: 1 vk, 8JOfl kk; 4.75
e : f
IV H»Utsix, —Entinen Maritjme ijnion
jo.5ca nykyään kuuluu CCLrn Marine
V/örkers Pederatipniin tervehti täällä
pitämässään viioaikokouksessa Gene<'
i •yeJBsä pidetyn Neljän' Suuren neuvot-
• lelujen luloäsia;
i Vuosikokous katsoi neuvottelujen
lievittäneen kansainvälistä jäniiitys-uantaina
j a sunnuntaina pidetä
ja urbeilukentäJIä GSJ:n Keski-Ontärion aluejuhla; Josta toivottavasti j mahdollisuuksia. terv
:muod^^ tämän ^lue^n huomattavin kulttuuritilaisuus kuluvaa 1 syen myöskin Canadan k a
Ensi lauantaina sunriuritaina pidetään; Beaver Laken haalilla^^^^] lisänneen rauhan säilyttäminen
Se tervehti hyväk-kahden
johta-
-^ .. van uniokeskukseri yhdlstämissuunni-
Kesan aikana, ^ ; : ; telmiä. Kokouksen edustajain mieli-
^^^^N kaik^iiien järjestömme knlt^ . 1 pjde oli, e t t ä unloiden yhdistämlaen
tuurijuiiUen, tarkoituksena on tarjota inaanmiehillemme i r v o k a s t a , 'luiLsi johtaa myöskin Canadan lihiol-yirkistävää
ja ylei.siä näköaloja ; avartavaa nähtävää ja; kuultavaa, v4ir..^i. . ^ » » f ^ n r i . . . i t f l f in
: Tässä mielessä on nytkin valmiistettu juhlien henkinen ohjelma, joka
sisältää kuoro- ja yksityislauluja, soittoa, puheen ja näytelmän. Hiior
^^•r J mutta myöskin j
Henkisen ohjelman lisäksi pidetään sunnuntaina urheilukilpailut
^ Jeliun kentäilä, joten näistä juhlista muodostuu todella sellaiset Ikuin
S: juhliemme tuleekin pila. N
; että nuorilla ön tehtävää ja nautittavaa —- kaikkia
jCidken^^ lisäks, ön kentälle järjestetty kaikenlaista
ajankulua ja, lauantai-iliaksi iloiset tanssit haalille.
''^ ^ Kaiklci varatj mitä näillä juhlilla onnistutaan hanklcimfan, tullaan
käyttämään Ke.ski-Ontariori suomalaisten keskuudessa suoritet-
:! V ta^^ kulttuuritbiminnari-eteenpäin ja edelleen vöimistut-taniiseksi.
Tässä mielessä ori; CSj; tähän nienne?sä täyttänyt kiitetlä-
. väila tavalla tehtävänsä alueellamme ja siksi me nyt kaikki toivoni-.
»; mekin, että ensi lauantaina ja sunnuntaina juhlilla saataisiin varoja
'arvokkaan työn tehostamista varten.
; i r Kaiken edellämainitun^ johdosta toivomint^in aiuejuiiiavieraille
; ; M juhlapäivää, sekä juhlille .parhainta me- •
r nestystä kaikissa suhteissa. Myöskin sitä, että nähdäkiii juhlat osal-
: iaäin auttaisivat sitä, että kaikki maanmiehemme tällä alueella ja
^ Canadassa tulisivat lähemmäksi toisiaan, löytäi-;
sivät toisensa; Yhtenäisinä toimien voitaisiin niin kultturellisella
'/\;-y/k\iin talöudellisefllakin rintamalla saada aikaan paljon ienem
tään syytä ei myöskään ole erilliseen toimintaan, sillä kaikkihan me
V : olemm^ ja kaikissa suhteissa rauhah-omaiiien
toiminta on elintärkeä.
i^^Siis parhainta menestystä CSJ .-n Keski-Ontarioh aluejuhlille!
den täydclliEeen riippumattomuuteeh
USA:n uniokesicukslsta.
Suomi tuottaa
iii
K<^ iaiiba0 rakastava JJipiJS'
kunta «eii»iU Idjnnostuneei» ke»
cafcuun 39 pnä f ä ä t f y o ^ JUaa»
iloian Raotonfcbkonkaen työtä.
iraahtava voima rauhan, asialla on,
i kiiinka syvästi rauhanliike on vaikut-i
tanut laajOfihln 'kaxisanjoukkoihin ja
j kuinka erilaisia yhteiskuntapiirejä se
Se>.oll hyvin toerkittävä tapaus (on vetänyt Jnukaansa.
i kansojen .elao^
tiotta vaihetta siiuriariroiseMa
työssä pysyvän raaban ja imaail-
;«tian kaikkien maiden turvalUsao-den
puolesta: kokousta eläbdytti
keskinäinen ymmärtätnys Ja ystävyys
sekä saumaton yksimielisyys
tämän hetken peruskysymyksessä /
— sodan estämisen ja; rauhan tur-vaamisenr
ongelmassa.
Kokous hyväksyi yksimielisesti historiallisesti
merkittävän aslakirJari —
periaatteelle, jotka takaavat järjestön i hollisten rikollisia «uunnitebnia vas-tehon.
Edelleen kokous julisti, että:t^
K i i n a a kansantasavaJJan pitäisi saa- jtiasoittaa tietä Jäh^nxniäUe ja .he-da
oikeutettu paikkansa YKissa. Tp-^^ yhteistojminnalle
siasiassa tällaista laitonta tilannetta.; kansojen kesken. : Kansojen tahto ja:
Kokoukseen osallistui J841 valtuu- miljoonan ihmisen suurvallal-i päättäväisyys rauhan pysyttämiseksi
tettua 68 eri maasta.:; He puhuivat^ ei ole edustusta:yK:n yleiskokouk-jon
kymmeniä eri kieliä ja edustivat mait-! W
• tensa yleistä mielipidettä koko. laa-T«'^ää:pitaisjsietaa,, M
judessÄn.. Mutta huolimatta p ö l l i t - . a n o m u k s e t Y K : n jäseneksi pitäisi P"°I^sta n,o 26. 1955). .
— Sulhaseni vjlk
naisia, vaikka käve
Oletko huomannut,
helläsi olisi samanla;
— E i ensinkään,
toisen silmänsä näh
naisien kadulla.
'•' -v :>*•
— Voiko Heikki
eläinten iäiykkyydesi
' —• kyUä.' kana^
jotka sopivat rtiunäl
i tisten ja uskonnollisten näkökantojen
: I erilaisuudesta he; olivat yksimielisiä
j yhdessä peruskysyniyksessä—- ratihän
puolustamisessa ja sodan estämisessä^
7 Valtuutetut sopivat itse; kokouksen
päiväjärjestyksestä; Maailman Rauhanneuvoston
toimisto esitti ainpas-
Helsingin vetoomuksen -r- joka ilmai-J;taan, e t t ä sellaiset tärkeät kysyniyk-
3ee kaikkien maailman rehellisten Ih- {set kuin varustelujen lakkauttaminen,
misten ajatuksia, tlintelta ja;toiveita; | atomiaseet, sotilasiiitot, kansojen tur^
Vetoomus korostaa sitä kiistatonta t ö - -vallisuus ja yhteistoiminta, riippumat-siasiaä,
ajan merkkiä, että -maailriian tömuiis ja rauhan turvaaminen olisi-ylelnen
mielipudeon noussut vastusta- j vat keskustelun pääkysymyksinä. K o omaan
voimapolitiikkaa, sotilasliittpu- I kpukselle oli hi/vin lupnteenomaista se
tiimiai aseistuskilpaä Jä kaiuhistutta- j yliä enemmän itiinisteivkeskuudessa
vaa ätpmisodain vaaraa. Kohdakkoin i leviävä vakaumus, että erilaisten y h -
'm •m.rJi-
Eiigls^nti lo^^ pauloissa
Ei siitä ole vielä pitkääkään aikaa, kun porvarillinen lehdistö;-
ylisteli, miten.US.A:n taloudellisessa töiminhasisa^^^k^^
ole ylittänyt, väikutuksiaan Euroopan kapitalistimaihin. Erityisesti
: korostettiin tällöin Englannin^taloudellista lujaa asemaa, punnan
v;4 .muuttumista jä^ kö-
; ' ; hbämiista erääksi kapitalistisen maailman 'johtavaksi iiriänssikeskuk-;
seksi. Aivan ylläitäen mainitulla taholla ön kuitenkin ruvettu epäilemään
Englannin taloudellisen aseman 1 ujuutta jä vieläpä pelkäämään
näiden' epäilyksien käytännöilistens^
Tosiasia cm nimittäin se, >ttä Englanti on jb itse asiassa t/iloudellisen
takaiskun keskellä ja tilanne saattaa muuttua nopeasti vielä pahem-
•;;•;-;::maksi;':-. '/.-yy- A , . - ; . • ; ; ; ;/;.;•;;;'
: : E^ kuvastaa,parhai-.
Ien rnäah maksu täse^^
känä kunnioituksen hälveriemyieh punnan arvoa kohtaan. Kauppa-;
, tase'osoitti viinie kesäkuun 1^ 129 miljoonan piinnan arvosta
,: : tuöntienemmyyttä vastaava vajaus oli toukokuussa 33 miljoo-f
; : n ä a . Koko; kulu van vuoden f.: puoliskon vajaus oli 456 milj. puntaa ;
' j ä " viime 275 tnjlj. Virallisesti ilmoitetaan, että; Englannin va-
; ,; r^^^ koko tjudjetista on 35 prosenttia, Todellisuus-
Odessa täniä luku on siiurempiiKäh-sah käsiin pn kyllä virrannut ostö-
; voimaa. Mut^ennennäkem
kaan merkinnyt, sitä, että kansan elintaso ja hyvinvointi olisivat kas-^;
yaneet. Tämä ei voi olla mahdollistakaan, kun tuottamattomiin variis-ieluihin
upotetaan miljardeja. Erään porvarillisen tarkkailijan mukaan
englantilainen yleisö käytti mm. ruokamenoihin kuluvan vuoden en-:
simriiäisellä neljäiineksellä 972 miljoonäapuntaa, kun vastaava luku
oli viime vuonna 858 miljoonaa puntaa. Tämä ei riierkinnyt sitä, että
; englantilaiset olisivat syöneet ja voineet muutenkin paremmin kuin *
.: vuosi sitten, sillä hinnannousut kautta linjan ovat nielleet ylijäämän.
^ Ruokamenojen ohella hiilen; hinmin korotus ori;
: sillä sen vaikutus ulottuu sellaisessa maassa kuin Englanti;milteipä,
joka taholle. Edelleen on noussut tärkeän teräksen jäjkiilt^^^
; : tä. Vuokrat ja rahdit ovat niinikään ripusseiet.Rakenn on
ollut huoniattavasti laimeampaa kuin viinrtevuonn^^^^
; Englannin ^konservatiivista hallitusta on ylistetty siitä, että se"
.palautti vuodesta 1951 lähtien niaan onnettomalta näyttäneen maksutaseen
tasapainoon. 'Mutta se tapahtui Korean konjunktuurien an-siosta.
Nyt ei ole olemassa Korean konjunktuureja ainakaan Englannin
kannalta; Niinpä edessä onkin väistämätön takaiskti. Englantilaiset
monopolit ja yksityiset kapitalistit ovat kyllä lisänneet koko ajan
ehimmäisvoittojaan, mutta kansa on saanut ja saa kärsiä;, takaiskun
>seuraukset. - -
Eräänä tyjpillisenä seikkana Englannin viime aikaisesta taloudellisesta
kehityksestä voidaan mainita vielä Englannin hautomat
tuontirajoitukset. Näin samaaii aikaan, kuntietyt piirit ovat julista-neetlkäupan
pikaista vapauttamiistä; Tämän ohella kiitinittyy huomio
siihen, että mitä vakuuttavammin Englannin konservatiivit kumoa-
; vatkin väitteet siitä, että punta aiottaisiin pian deyalvoida'— vanha
jar tuttu propagandaele tämäkin — niin sitä voimakkaammin leviävät
piiheet siitä, että punta olisi piakkoin devalvoinnin edessä.
Helsinki, , - - ; : ( S S ) J b U a k i n p ^^
sitten saapui Suomen;Pankkiin n. 5,-
000 kg. hopeaa Englannista,: arvoltaan
n. 40 milj; markkaiä; Hopea on
kuitenkin peräisin Perusta.
V Neuvostoliiton kanssa : tehtyyn 5-
vuotificauppasopimukseen sisältyy kuluvalla
vuonna 15,ÖCÖ.kg. hopeaerä, arr
voitaan noin 110 milj- mk. - Neuvostoa
hitto ei ole kuitenka^an ehtinyt sitä
toimittaa vuoden älkupuoliskoila ja
isiksi kotimaisten jaloatajaln tarpeeseen
oli tuotava edellä maihittu 5,000
kg. Englannista. ' •,
; Kotinrialset jalostajat olisivat kuitenkin
mieluummin ottaneet neuyos-toliitolaista
hopeaa, koska se pn laadultaan
perulaista parempaa.
kokoontuvat neljän suurvallan p ä ä - teiskuntajärjestelmien omaavien mai-miehel
ensimmäisen* kerran kymme- den rauhallinen r i n n ä k k a i n o l o pn
rieeh vuoteen: Ma*ailman Rauhanko- i kansatavälisenVkehityksen ainoa o i -
kous, johon osallistui 68 maan edusta- ; kea ja järkevä tie. Samaa mieltä ovat
jia, pii vakuuttiiriiit siitä, että hupii- | myös monet huomattavat poirvarilliset
matta syvi.stä vastakohdista ja näkö- 1 julkisuuden henkilöt, jotka tajuavat
kantojen erilaisuudesta voidaan mo- j länsimaiden määrättyjen piirien har-nissa
tärkeiissä kysymylcsissä päästä joittamaan "yoima.politiilckaan" hit-sopimUkseen
j a ; e t t ä monet ongelmat f tyvät vakavat vaarat.; Helsingin v e -
vöidaan tänäänkin ratkaista neuvot-; \ toomus korostaa, e t t ä maailmassa on
teluteitse. ;i vieläkin kyhnää sptaa suosivia voi-
Mäallriian rauhahkokous ja sen t^ Nämä voiniat töiniiva.t neljän
kemat päätökset todistavat , rauhan {suuren lähentymistä vastaan. Ne vai-puolesta
käytävän taistelun jatkuvaa 'jkeuttavat keskinäisen : luottamuksen
j a . laajaa kehitystä; ,KbkoUksenak- syntymistä karisPjen kesken, yrittävät
tiiviset valmistelut, sen kokoonpano sotkea ne Valheitten verkkoon ja luoja
sen työn herättämä laaja Vastakai- da vihan ilmapiiriä kiihdyttääkseen
ku kaikissa mäissä ja kaikissa yhteis-kuntakerroksissa;
osoittavat, millainen
ul^antmn
hyväksyä. y K : n pitäisi taata sopinius .;
aseistariisuntaa ja atomiaseiden kiel- j
toa koskevissa kysymyiiisissä;ja ä i - ;
kaarisaadä hedelmällinen: yhtejstoi-1
minta kaikkien maiden välillä; i
Useat valtuutetut huomioivat pu- '
heissaan sen johdonmukaisuuden,; l u juuden
ja järkkymättömyyden, mikä
antaa leimansa Neuvostoliiton, Kiinan
kansantasavallan ja.kailckien kansandemokraattisten
maiden harjpitta-malle
rauhänomaisielTe xilkppolitiikal-le.
Neuvostoliitto pn aina noudattanut
politiikaSisaah Y K : h perusperiaatteita,
se ;bn aina taistellut kaikkien
maitten rauhanomaisen yliteistoimin-nan
puolesta lieventääkseen kansainvälistä
; j ä n n i t y s t ä ja • yoimistaakseeh
raxihaa. .\ ,'V ..'^';•.••;;'•'.',
; Äskettäin Neuyostpliltto pn jälleen
edennyt kansainvälisen jännityksen
iievientämisen tiellä. Itävallan yaltio-sPpimiiksen
allekirjoittaminen, suhteitten
normalisoiminen SNTL:n ja
Jugoslavian välillä, neuvpätoliittolais-;
intialaisten- suhteitten vahvistamihen
S N T L i n / ministöririeuvostori puheenjohtajan
N . A . Bulganinin ja Intian
pääministerin J . Nehrun yhteisen j u l -
kiläusuhiän pohjalla; j a Neuvostpiii-ton:
taholta esitetty; ehdotus diplomaatti-;
kauppa- ja kulttuurisuhteiden
isplmiamisesta SNTLin ja Saksan
kilpavarus|telua. j liittotasavallan välillä ovat tekoja.
Näissä olosuhteissa kokouksen osan- ] -5°»^^ ^ ^ ^ ' ' ' ^ f^
ottajien työllä on erikoisen suuri kan-
Mpskova. i _ Vertaansa vailla bleyä
vieraanvaraisuus ja sydämellisyys oli
vallalla marsalkka Öulganinin luona
sunnuntaina,' elok. 7. pnä, kun Mos-'
kovan ulkomaisten lähetystöjen päälliköt
olivat hänen vierainaan.
' PääminisPri oli kutsunut uikömais-ten
lähetystöjen päälUköt j ä heidän
perheeiisä puistoon, joka on aikanaan;
kuulunut Katariina'suurelle. Vieraitten
joukossa nähtiin myös korkea-arr
voisia venäläLsiä ministereitä ja virkamiehiä.
Pääministeri tarjosi kiiusi
ruokalajia käsittävän lounaan, joka
;svötiin;musiikin säestyksellä. Sen j ä l keen
käveltiTn kukkaistutusten keskellä;
ja katseltiin inetsäkauriita, jotka
raitten viihtyisyydeksi. Mikojäniii, ja
Yhdysvaltain, Suurlähettilään Bohle-nin
välillä oli järjestetty soutukilpailu;
Marsalkka Shukov j a kommunis-tivaltioitten
liitpn puolustusvoimieri
päällikkö, marsalkka Kpnjev poimivat
metsässä marjpja.yhdessä erään
amerikkaläiseh lehtimiehen tyttären
kanssa. -;
,; • Eräs englahtilaihen lehtimies - 'ks-syi
marsalkka Bulganiiiilta, mitä hän
odottaa ensi, \'uonha Lontooseen tähtäävältä
vierailultaan. Hän ivastasi':
Mieluiten 'haluan nähdä englantilaisia.
Kansa on tärkeintä. •
Kysyttäessä . suunnitteleekp marsalkka
Bulganin vierailua Yhdysvai-sainvälinen
merkitys. Valtuutetut ja
kokouksen asettamat valiokunnat
esittivät mielipiteensä ja suosituksensa
monista kysymyksistä, mm. atomiaseista
ja i varustelun lopettamisesta,
sotaliitoista j ä Eurpppan turvaliisuu-
' desta sekä Saksan ohgelniasta.. Kaikkien
edustajien puheista kuvastui
vakava huolestuminen rauhan kohtalosta
ja välttäniätömyydestä vapauttaa,
ihmiiskunta atomisodan vaarasta, i
; ' iSuurta huomiota kiinnitettiin kari-sallista
riippumattomuutta ja" itsemääräämisoikeutta
koskeviin • kysymyksiini
.Ajatuis väitioiden välisten
suhteiden perustamisesta keskinäisen
kunnioituksen ja alueellisen koskemattomuuden,
itsemääräämisoikeu-deni
fiyökkäämättömyyden, toisten s i säisiin
asioihin puuttumattomuuden.'
tasa-arvöisuuden, molemminpuolisen
edun. ja rauhanomaisen ririnakksino-lon
pohjalle kohtasi ymmärtämystä ja
tukea valtuutettujen taholta. , Näicl?n
periaätteideri noudattaminen, joka jP
juoksentelivat kaikkialla puistossa. • | töihin ja onkp h ä h t ä pyydetty' sinne
.Mitääni tällaista, ei ole koskaan en- | vierailemaan, tämä vastasi:. iSdlniilla
nen. ollut Moskovässai mutta mar- i ei ole mitään tämäntapaisia suunni-salkka
toivovansa, että tulevat- * telmiä eikä miriuaoie, kutsuttu, mut-ihsM'
kuoleman jälkeen
Salt Lake City, Utah. — Lääkärit
auttQivat viime viikolla lapsen^ syntymistä
puoli tuntia äidin kuoleman
jälkeen. Synnyttäminen tapahtui keisarin
leikkauksella. Lapsi on 7>i, pauhaa
painava poika. Lääkärit sano-vat
sillä olevan hyvän mahdoilisuu-den
jäädä elämään.
; A l t i , mrs. Hugh Oman, 2l-vuötias,
pyörtyi j a kaatui kotonaan. . K u n
ambulanssi saapui kotiin, naisen sydän
ei enää sykkinyt. Mutta syntymättömän
lapsen sydän vielä s>'kki;
Naiselle annettli|i typp>eä Ja' h ä n k i i reisesti
kuljetettiin sairaalaan.
ilÄäkärIt kultenkm pelkäävät, että
lapsi voi olla' aivoyiallinen, johtuen
typen puutteesta sen aikaa kun se
Joutui olemaan äidin ko(hdussa saa-
Snatta typpeä.
Työttömyys 'lisääntyi
kesä-heinäkuun
aikana USA:ssa
Washii|»gton, — Kesäkuun ensimmäisen
Ja heinäkuun toisen viikon
välisenä;aikana lisääntyi työttömyys-yäkuutu£
»vaatlmusten lukumäärä npin.
100.000 edelliseen kuukauteen verrattuna;
Uusien vaatimusten.määrä nou-si
292,000. •
Työdepartmentin lausunnon , mukaan
työttömien lisääntyminen johtui
"kesälomien" takia tapahtuneesta
tilapäisestä työläisten lomauttamisesta"
ja vain osaksi autoteolUsuudeasa
tapahtuneesta työläisten ; vähennyksestä.
Työttömyysvakuutusta saavien
määrä kultenkhi laski hiukan pääasiassa
siitä syyatä. että tuhansilta
kauemmin työttömänä olleilta loppui
vakuutus.
salkka sanoi toivovansa . e t t ä tulevai
tuudessa iyoitaislin järjestää useampia
tämänkaltaisia juhlia.
250 vieraalla, heidän; joukossaan
Moskovassa ple villa ulkomaalaisilla
kirjeenvaihtajilla oli tilaisuus Bulganinin
lisäksi, tavata kommunistisen
puolueen ensimmäinen sihteeri Hrus-htshev
j a muita tunnettuja joiitomie-hiä,
jotka keskustelivat kaikkia kansallisuuksia
edustavien kutsi^vierai-den
kanssa.
Anastas Mikojan,; eräs mihlsterineu-v^
ton varapuheenjohtajista, kutsui
USA:n; suiu-lähettilään puolison, rva
A v i s B o h l e n i n j ä hänen 15-vuotiaan
tyttärensä souturetkelle.: Marsalkka
Bulganin kietoi käsivartensa Englannin
suurlähettilään Parrottin ymiiä-rille'
heidän seuratessaan televisiosta
Spar takin ja Wolverhamptonin välistä
jalkapallo-ottelua. Puolustusministeri
Shukbv sälli yalikuyata itseään
yhdessä Parrottin 13-vuotiaan pojan
Michaelin kanssa ja ulkbministieri
Molotov hymyili aiffinkolsesti ottaessaan
Argentiinan suurlähettilään ja
ludPnesian suurlähettilään puolison
mukaansa souturetkeile. Tilaisuus oli
erittäin onnistunut j a kaikki suurlähettiläät
olivat yksimielisiä siltä, että
heidän Bulganin maatilalla Semjo-hovskässa.
100 km :n päässä. Moskovasta
viettäniänsä 5 ja Vj tuntia olivat
luultavasti p a r h a a t , m i t ä ihe koskaan
olivat viettäneet yhdessä venäläisten
kanssa; .
Ulkona valtavan päivänvarjon alla
syödyn lounaan jälkeen ehdotti Bulganin
ystävyyden maljaa j a sanoi:
"Lehdissä ori ollut tietoja tästä t i laisuudesta.
• Ystäväni Hrushtsev ja
minä olemme viettäneet vapaapäivämme
tutkhnalla näitä lehtitietoja,
joiden mukaan tämä on ainutlaatuinen
tap£\us. Minä olen kuitenkin sitä
mieltä, että ei ole mitenkään yllättävää
tavata tällä tavoin, koska viime
ajat ovatTtse asiassa olleet viärtaan-sa
vallia kansainvälisessä suhteessa.
Geneven konferenssille lehnansa
antanut ystävyyden henki on tehnyt
mahdolliseksi tämänpäiväisen j*des-säolomme
ja uskon tämän tapaisten
tilaisuuksien tulevan tavallisemmiksi
vastaisuudessa. Uskon maailman kansojen
yleisen toivomuksen täyttyneen
tänä päivänä, sillä ne haluavat elää
keskenään yhtä suuressa ystävyydessä
kuin me olemme viettäneet tämiiri
päivän. Tällä tavoin* meidän täytyy
myös elää. ,, • :/ :.•
I s ä n t ä oli tehnj-t kaikkensa viet
ä toivon .nliri; käy väri joskus.
: Ottaessaan surinuntäina ; vastaan'
i>ikOvaltojen lähetystöjen päälliköt
Diarsalkka Bulganin kertoi läsnäol-leille
lehtimiehille, että Dätjan maatila:
kuuluu valtiplle; ja että hän oli
siellä ensimmäistä kertaa; Tavallisesti
Bulganin asuu paljon , lähempänä
pääkaupunkia. Dat j a on matala, vaa-leanpunäineri
tiiiirakennus, jossa; on
kauniisti paneloituja huoneita. Maatila
on rakennettu fyallankUmouksen'
jälkeen ja oletetaan Stalinin aikanaan
käyttäneen sitä. Tilaan kuuluu metsiä,
useita järviä ja suuria nurmlkpita;
Muistikirjoin ja kariieroln varustettujen
länsimaisten lehtimiesten 'yiri-pärölmä
Bulganin laski kätensä erään
eriglantilaiseri ktrjeenVaiiitajan har-teilie
sanoen: Vieraanamme on hyvin
hieno kirjeerivaihtajajoukko. .Meistä
cn tullut Sangen hyviä ystäviä, meistä
ja lehtimiehistä.. •;Bulgariin lisäsi
piloillaan: Tänään pn . sunnuntai ja
vapaapäivä,, ja siltä; hupllmätta te
kaikki teette työtä. Molotov yhtyi keskusteluun
naitraen: Se pn rkos työai
kalakia vastaan. :
Vieraat otti vastaan Bulganin, joka
oli pukeutunut valkoiseen liinavaate-
. pukuun sekä Hrushtshev, Molotov,
Mikojan, entinen pääministeri Malen-kov
sekä kommunistipuolueen puhfir
miehlstöri jäsenet Perpuliln ja;Sus-
Ipv.
rauhan ja kansojen tuirvallisUuden
vahvistaminen. -
Neuyostokansan ^ ä m p p a i l i i l l a vai-,
tioitten välisten nprriiaälis^hieitten
solmimisen, atomiseen kiellon, aseista-riiisunrian
ja Euroopan kollektiivisen
turvallisuusjärjestelmän luomisen
puolesta ön ollut terveellinen vaikutus
koko kanairiväliseen tilanteeseen.. T u -
hännet Neuvpstoliitossa vierailleet eri
maista Icotoisin olevat ihmiset jotl:a
ovat nähneet omin silmin rieuvp-sfoih-misen.
eläriiää, Pvat tulleet vakuuttuneiksi
siitä; että neuvostokansa todella
toiVpb rauhaa ja keskinäisen ymmärtämyksen
j a ystävyyden syntymist
ä kaikkien maiden välillä;. He ovat'
myös käytännössä joutuneet totea-maan
sen. että paljonpuhuttu "rautaesirippu"
on Neuvostoliiton vihoUis-ten
pahansuopaa puhetta. .
Taistelu rauhan puolesta on- tämän
hetken tärkein; kysymys. . Kansojen
keskuudessa ei . t ä n ä ä n ole voimak-kaanipaa,
väkevämpää toivoa kuin
toive rauhan säilymisestä, lujien ys-
Heisirik»., — Eduskunnan. puhemies
k . - A . Fagerholm i^uhui viiirie sunr
ijiintaina Rovaniemellä. Puheensa u l -
itopoliittisessä (Kassa h ä h korosti, et-^
tei Suomen .ulkopolitiikassa voisi tulla-
kysymykseen suunrianmuutPs. Se
liri ja, jpta. t ä h ä n asti olemme noudattaneet,
o# myös tulevaisuuden linja-
Tärkein telitävämme MI luoda riiah-clolhslmmah
hyvät- suhteet suUreen
itäiseen naapuriimme.
Vaikka sitä ei kalkilla tahoilla näyr
tetä hyväksyttävän kbröstan; vielä
kerran • sanoi puhemies, että Siiomen;
sosiaiidempkratia • kunniallisesti jä
vilpittömästi tahtoP olla mukana t ä s sä,
työssä. Eliel maamriie selviä tästä
tehtävästä, ei meidän käy hyvin.; M i -
tii käsityksiä henkilökohtaiseiiti ja
puolueena Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestyksestä,
omaariunekip, se ei
saa estää meitä pjnrkimästä ystävyyteen'
ja- yhteistyöhön. /Täällä ' k o t i maassa
tahdomme jatkuvasti elää ja
a i k u t t ä ä demokraattisen yhteiskun-tajärjestelmämine
säilyttäen. Johtavalta
neuvostoliittolaiselta taholta on
toistuvasti sanottu, että erilaiiet y h teiskuntajärjestelmät
voivat elää rauhassa
rinriakkain ja "uskomme, että
nämä vakuutukset.ovat olleet- vilpittömät.
Olemme syvästi tietoisia siitä,
että se demokratia, joka on r a kennettu
Pohjolasi, parhälteri sopii
nieille, sen turvin riiaamme on kehittynyt;
yhteiskunriaksi,- jossa bn jok-;
seenkiri korkea elintaso ja: varsin pit-
.källe ulottuva sosi^alilainsäädäritö.;
piemme päässeet näiliin tulPksiin
.luopuriiatta henkilökohtaisesta. vapaudesta,
joka pn n i i n oleellinen osa
pohjoismaista deriiokratiaa. Kajikki
tämä ei estä toisia kansbjaviihtymäsr-
^ä ja • kehittjTnästä toisenlaisen y h -
teiskuntajärjestelniän ; alaisena. Jokainen,
joka on käynyt Neuvostoliitossa,
tietää, että
sen haUitusjärjesteli
ritettu suurtyö, jbllj
l-.astä feodaaiiyhteii
aikainen teollisuu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-16-04