Vapaus, November 5, 1928

              JBihi2 Maanantaina, mmasks 5 p;iiä—MOIL, NOV. 5
•APAOS O M r )
•nujssaaauxx
1 tk. f U L < kk. tlSt, t Uc. f l . n 1 kk. _
lUiorcsHnouT V A T A O O E S S AJ
• f i n r - T — » . 1— (140 KLM kckii kamm. — M\mnttn9mmMmrn\tf» SOfc , _
ii Bw
•rkipSnl^L
• w 0 . 8a4k«nw OM.
I. KAIRIASTO. Bttk.«*rtiri».
Sihtolaiinius ja Britannian valta­kunnan
dfaieys
Federated Pressissä ldrjottaa"Har
•ey O^otmor seuraavaan tapaan':
Viimeinen osan Ifihes 10,000 miestä
lEäsiltavä^ Icaivosmies-elonkorjaa
Jäin joukosta valmentautuessa paluu-,
/.matkalle Englantiin, on aiirtolaf
^suuskysymys saanut tavallista enem­män
huomiota kautta Qmadan. Sun
rct joukot niistä brittiläisistä kai-
. vosmiehisÄ jotka tuotiin elonkor
•juuseen lännen aroillej ovat palan­neet
kotiinsa vanhaan. maahan ja
-lännen' farmeilla saamiensa koke-mnsteii'
johdost^ päättäneet:^ Se oli
vUmdnai kerta"*. Heidän tck?*
mäinsa ''Valitusten johdosta: joutui­vat
cana^isiset ja englantilaiset
sahomafdbdet kertomaan, miten e-lonkörjuutyoläisillä
teetettiin kah-deksantoistatuntisMi
työpäivää kol­men
dollarin päiväpalkalla ja miten
heitä vielä monella muulla tavalla
riistettiin. ^
Vieraillessaan Canadassa kieltäy?
tyi Bt-itannian työväenpuolueen joh­tomies,
J. H. Thomas, '^ilmaisemasta
kantaansa siirtolaisuusprobleemiin
nähden^ semmenkin Icun canadalai-set
iyöväen johtomiehet ankarasti
paheksuivat työläisten 'tuottamista
ulkomailta tänne silloin,' kun Mont­realissa^
.Whmipe^ssä, Calgaryssa,
Vancouverissa ']a muissa kaupun­geissa
on tuhansia tyiittomiä. Loor-di
Melchett on sen sijaan suora-sukaisempi.
• Tämä luokkain välisen ^
linnarauhan Rakentaja, minkä suun­nitelmille
Britannian ammattijärjes­tö
antoi taahnoin siunauksensa,, on
hyvissä toiveissa siitä, että Canadaan
voidaan sijottaa verrattain suuri osa
Britannian miljoonasta työttömästä!
' B r i t a n n i a n • valtakunnan?; innok­kaana
tukijana loordi Melchett va­rottaa
Canadaa, että *'tassä pää­oman
ja politiikkain suurliikf^hti-misen
maailmassa riippuu Canadan
tulevaisuus yhdestä tai toisesta ta-lotidellisesta
auuryhtymästäo" Tuon
lausunnon Montreal Standard tul­kitsee
seuraavasti; "Ellei Canada
tahdo joutua Yhdysvaltain käsiin,
on sen pysyteltävä läheisessä yhtey­dessä
''Britannian valtakunnan kans­sa.
Tämä,^* huomauttaa Standard
edelleen, "on järkevää puhetta Bri­tannian
valtakunnan eheyttä kiihke­ästi
kannattavalta valtiomieheltä,
jonka harras uskollisuus ei silti ole
tunteiden sokaisemaa. Loordi Mel-chettin
teukaan Britannian valtakun­nan
sodidaarisuus ei ole vain kun­niakysymys,
vaan suurenmoinen lii­keasia.'*
Tuon liikeasian lujittami­seksi
väitetään Canadassa tarvittavan
- ;
brittiläisiä siirtolaisia, joiden tu
Iisi läbeataä Caziflldira ja*' Englantia
3 j toisiinsa ja taistella Yh^ayaltoin
vaikutusvaltaa vastaan.
Ei aiäoostaon Canadan työväki
vosttuta Canadan työmarkkinoin toi-vittiubusta
työttömiUä' hrittiloisiUa;
jodca joutuisivat huonompaan 'avä-maan
Canadassa kuin mita he nyi^f
ään ovat kotimaassaan, vaan .myös
conadaloiset työnantajat omista- syis­tään
vastustavat jbrittiläisten työläis*
ten Canöäaon tuottamista. Canadan
työnantajat' näet .pelkäävät,' että
Englannista «iirtyisi tänne mahdfol
lisimman paljo'maatyöläisiä,'jotlui
oval^ *'vankkojii pemstuslain-' koniiat«
tajia** ja' semmoisina hyvin l i aW
tuja myös Englannissa, lujittamansa
sikäläistä konservatiivista puoluetta.
"Punoiset, venäläisiUä käsitteillä
varustetut suupaltit, joita muutamia
varmasti tunkeutuu tanp0kin,:fjBatam»
me ilman muuta karkottaa,** lausuu
Standärdj kannatfaes^iaan- loordi Mel-chettin
ehdotuksen, hyväksymistä,
minkä mukaan Englannin tulee huo»
lehtiä siirtolaisten asutusknstahnus-ten
- alkusummbta, Canadan antaes­sa
maan.
Siirtolaisuuskysymyksen moninai­sista
pyörteistä muodostavat Cana­dan
ranskalaiset myös erittäin tär­keän
osan- Canadan ranskalaiset,
jotka tuntevat' olevansa ikäänkuin
suljettuina. Quebecin maakuntaan,
missä He ovat harjottaneet maanvil­jelystä
'vuosisatoja,- tahtoisivat näet
myös siirtyä lännen aroille. Cana­dan
hiiMssa v osissa vallalla ollut
ankara anglosaiksilainen yliherruus
on kuitenkin pidättynyt heitä muut<
tatnasta laajemmille alueille.
Myös imperialistit tahtovat pitää
Canadan ranskalaiset omaan maa­kuntaansa
suljettuina. , Imperialistit
näet muistavat vallan hyvin, miten
Canadan ranskalaiäet vastustivat pa^
kollista asevelvollisuutta inaailman-sodan
aikana, miten, kuuroja ja
kylmäkiskoisia he olivat Britannian
valtakuntaa tukevaan propagandaan
nähden. Nyttenunin katsovat Que­becin
farmarit karsaasti niihin suun­nitelmiin,
jotka tähtäävät miljoonien
dollarien kuluttamiseen ulkomaalais­ten
— se on englantilaisten työttö^
mäin —. Canadaan tuottamiseksi»
koska heitä, Quebecin farmareita,
Canadan ensimäisiä asukkaita, ei
millään tavalla rohkaista, vaan kai­kella
muotoa vastustetaan siirty­mästä
Manitobaan, Saskatchewa-niin
ja Albertaan, joiden laajoilla
alueilla he voisivat tyydyttää maan­nälkäänsä.
>
mmm uksieiEl pa-
Saxtsk^m. laJ^dfi pakoOtsen viBfTS-IratailcimBäa
asettamisesta ^örfi-
PEfM 8- 10. — Pakollista työrlttain
yUiispdSk- engIa:^ilaisracrjaIats-ruo(;»-
laiseoi ' eikä vSbemmin Mussoltntn
kuosUn alkaa levitä yhä laajemmalle.
BamlranlrfTi potvariato on U M t t & t ^t
sourfa iddveita tähin pOkkötyOnmuo-
Uxki.
TänUta'*Yefcaixän" p i ^ ^
luttäjat saavat Ranskassa, kuten mals-sa^
»missä pakpUlneri vftlitiys on toteu­tettu^
taipDudsla apure^ amsterdami­laisista
« i m u ^ ^ Ja
sosdem puoiuet>3TOkrai^eista. Sosddb-tKetta
Jouluutx. Dunuoiulin yjtn. ovat
menntfet niin pitkfille tSssä petkutuk-
•agtiiitt. etCi ovat oRaoeet pafecdliSen
vttHQrsolkeugvaatimnksen aninuiltij&r-
J«igtattsa to!mthta<rfiJelinaan. Randtatii
No. 243 - lj»a
aotoädn ommattiMefttö onkia i o l m t i -
aä puriditlmit JUbeft Thomaksffn va^
navedesA, samalgen Thomaksnt, joka
OfeöMi^ii ^ t o i m i s t o a preddatttttä
i^»dm«<jtt onnitt«U mMMmtuOs^
mfii ni^fiistyksiai-jöisdösta: SdxM-^
kätmtaäBUäel oie fDIkUn vtbaiosaö^
p» l>r<aefca>rlfOTi kakttttta. Sf» oa-tiä^
vift tödeifisuufta; klaaailllsestf
UfllmÄieniC^ Thomakids»*' J » JOOIUUUE-Mtttto
entä attistenttmllafftrtr l u u -
nti^kfljarjeitto^^ ' 9 ^ ^ h»
bjhrSivyneet jOiitajai» rlUbnmis£yltA-vät
mdnlngife.-> ^
lt«BsaWn'^adya.:Htä
.ovat bett tajumaeet
tehm tttä vUtaielsintä kavallustaan
jKitK m j&rjestöUiln
talf^ in^j^i s^kin .tarjonneet, bra^ ,Jou«
Trotskilaisinides^
Sirola m.m.: "Se.multa vihollisten, kaikki hyvin. Se
—-vaikkei täällä! on vaarallinen piirre, joka saattaa
(Neuvostoliitossa) aktuelli- Mutta edustajansa johtaa^ sosialidemokraat-jokal
maassa niitä trolsldlaisia on, tien taikka porvarien leiriin. Siitä
vaikka eivät hänen nimeensä ve- tavallisesti alkaa . luopuruuden tie.
toakaan. Puolueen merkityksen kä- Siksipä Komintern painostaakin aat-kirjottaa
toveri
on tärkeä asia
sittämättömy)'s, talonpoikaiskysy-myksen
' ymmärtämättömyys, äkki­jyrkät
puheet ja opportunistiset or­ganisatoriset
(ja poliittiset) otteet,
selvän linjan puute — siinä niitä
on piirteitä, joita tapaa joka pai­kassa."
; Näitä piirteitä me^ olemme ha-vainnset
yhden ja toisen asian yh­teydessä
Amerikan suomalaistenkin
keskuudessa. Jyrkkiä puheenpar­sia,
mutta yhtäkaikki vielträniysLä
oikealle. Puolueen ala-arvioimrsta
teellisen taistelun välttämättömyyttä
trotskilaisuuden ilmiöitä vastaan.
Minkään maan kommunistinen puo­lue
ei voi niitä pitkälle suvaita, kos­ka
ne pyrkivät rikkomaan kommu­nistisen
kurin, jotenka niiden su­vaitseminen
muodostuisi todellisek­si
vaaraksi puolueen olemukselle.
Trotskilaisuus tavallisesti viihtyy
ja saa tyydytyksensä puolueen ja
sille suopeiden järjestöjen, elinten
ja välineiden kiihkeästä ar\^o?telus-ta.
Se vältJää ilsea
kmagrpsaljäätCkyt ovat i»kb111sta työ-väiit5*
Ä-VaBtaan.,;,v^
- v j p t v i ^ ^ aimhattijar-iiSÖM^
i^ syntyi
odofctomatitBnan UOiltäl väitt^ täs­tä
sosdem elidc^tukBfsta. Jotitieixätm
pakotettu miiodon :vitäksi^^^
määii ^ seUm — ja jtäätasiaua^^
maelidotus oli laadittu' mukalscfks}
— että omÄuittllärlfärtäJ^'t^
pakollista vänö^söifceuskäyttAI^ mutta
ei miteUi lakisääteistä velvollisuute
Hra JbuhautOia on tästeyiselcd ol­lut
väbän onneb VHtyksä^^
pä hylkäsi #kaili j a ^ kouffresäi
teerlnsä nrferaatin jälkeen Iccdco aja-tukBem-:^
^-^••^-i :•;••]:••;•••';' 'A-;-
Kutcäna^läiskicie^^ taas hyväk-^
^ päätOsIiiuselmfuk. JcSäi pii tarkai.
leen <mmaltaintti köbx metollityflUis*
ten, ^ jotka tuöniitslvät k(^conaah yri­tyksen
«työraiuhto" aikaMsaainiseksi
tällä tavoin. .
BDalvostyöläiset' gen s i j ^ bvJlt vä­hemmän
VMtustäveOlJa kamiftlla Jou-hamdn
efadOtiikseieia.
yddaan} a s i i ^ ^ttä Rankkia ^
väenluokl» on t&s9^^^^k^
simielisenä ?tiökka£alstelun katgan-toIcahnaUa;
jöpiy sililä määrin, eitä
sosdem johtajat selhuiet kuin Zyroms-kiertopalkinnoUe.
1^ 'Älkimiosta laipallaan kerran
vuodessa .C. S. T. U. L m sääatdjä
noodattamalla j a ovat siitä oikeute-trit
Tril|toiit^«a« kalkki C. S. T, U.
L m km^btVot seurat.
Z PaOdonosta kilpaillaan seuro­jen
kesken sarjoissa alie 155 j a 170
Ibs. siten, että knmmaqldn sarjan
paras mies saa kohne (8), toiseksi
paras kaksi (2), ia kolmanneksi
paras yhden (1) pisteen seuransa
hyväksi..- Jos pisteet useamman seu­ran
kesken sattuvat tasan, ratkais­taan
ottelu TUL m painisääntöjen
mukaisi^ti.
3. ipi^paihit järjestää se 'seura
joka on':palkiimon viimeksi voitta­nut
"
4. " J[os'pa^innon viimeksi voit-tanjat
seura ei/katso voivansa kilpai­luja
• järjestää, on sillä velvollisuus
luovuttaa knpaOon järjeistamisoikeus-kiertöpaDdnnon
lahjoittaneelle sen-rali6;•:,;:•:^-"'
'
5. Kilpailut toimeenpanevan seu­ran
tphneita ja Icnstannukiuelb on
palk£Qtak>ix: kaiverrettava voittaneen
seuihän nfnif, kilpaflapa!^ ja aika
6. Palldhnon kunnossapidosta on
väliaikaisen voittajan pidettävä . hy­vä
"htiöll.^
7* Palldimon saa omafcsejen se
seUkv^joiäa^ joukkue suoriutuu voit­tajatta
kolme (3) kertaa «Bsin.
. 8.' Kfiertojtalkinnosta IdlpäSut'jär-jefASvällM
seuralla on velvblBsiras
JäxjiättlaiBäinanaikaisesti myöskin liit-toaf
käsittävät yksityiskohtaiset pai-nUdlpÄHtit
muissa C. S. TULm hy-väSäötbi^
sarjoissa.^
Näinä^säännöt on. hyvakssrtty .C
S. TULm liittotoimikunnan kokonk
sessa helmikuun 19 pmä 19^8, Sud-bttryssa,
Ont. •
•••»»•i.viV
kij. BrackO ym. ovat olleet pakotettuja
esiintsrmään eräideh' pniOluetöveirieinsa
fasdstista politiildcaa vastami:
Tuntuu kuitenkin j(&seenkin vih­malta,
, että Zäiglat^ Ja Ruotsis­sa.
h3('väiäyt^; Icuristuiäaki sa^ seu-raaltmsa
Ranskassakin, ja silloin ol­laan
i tilaisuudessa j näkemään, kuinka
pitkälle sosdem johtajien urheu, rlit-tää.'^^:;
\/v-;;::;-:^^-.:,,;:, .
Myöhemmin on tullut ihni, että sos­dem
ammattijärjestöni kai^alllskomi-tea
on hyväksynyt; Jouhatixln ehdo­tuksen
siitä, että haUitus tekisi laki­ehdotuksen,
koskeva työrlltatai pakol­lista
välitystä!
Kilpailukutsu
Täten kutsumme kaikkia C. S. T.
U. L : n alaisia seuroja jäseniensä
kputta osaaottamaan
K A N S A L L I S I I N P A I N I K I L P A I -
\ - , - : / . : . ; . L U I H I N ••:-;^:v'
jotka, asianomaisella luvalla järjes-tämine
Torontossa Don-haaliUa, 957
Broadview Ave., inärtadniuii 24 p.
1928, alkaen klo 7.30 illalla. Sa­massa
yhteydessä kilpaillaan myös
n.s. "Vesan maljasta", johon kuulu­vat
säännöt julkaistaan alempana.—
Runsasta osanottoa toivoen, valmii­na
vastavierailuun vointimme - mu­kaan
merkitsemme toverillisin työ-läisurheiluterveisin
y
y.- ja n.-seura Toronton Yritys.
Määräyksiä: Voimassaolevia sään-Öjä
nöudattaenhäuHhdyksinETAOIN
töjä noudatetaan. KilpaiUaan sar­joissa
alle 130, 140, 155, 170 j a yli
170 Ibs. Punnitus 2 tuntia ennen
kilpailujen alkua. Palkintoja jae­taan
3 kpl. kussakin sarjassa. Osan-ottoilmoitukset
tehtävä marraskuun
20 päivään mennessä osoitteella:
V , - ja, u.-seura Yritys, 957 • Broadyiew
otto Mäki joutui tapaturmaisen
kuoleniah uhriksi lokakuun 31 pmä
,C.-P. IL vaunujen korjauslaitoksella
Fort Wimamlssa. Hänen kerrotaan
tySdkeOiä^Ue^n-^y^nntijen välissä van-nuj<^:
ybdis^yäaitteen paikalle • aset-
U^i^fiisar ja: aiyellaan hänen sieltä
poistiao^n 1 jot^hkia Jcgattineen ra-daUe
J k u r i silloin kun' takaapäin tu­leva
'raun% pani ne vaunut liikke'eK
Ie j l ^ i i läMrjaiunisessa^Ufo olTtyös^
keii^i6l|^/^Käk8^ -pyoräparia kulki
htnen ylitsensä siUä seurauksella,
«ttä--hän>käö1i hetiT Paikalle - kut­suttu
läiftiri ei voihut-nmuuta kun
todeta hänet kuolleeksL
Mäki öli yksi paikkakunjoan van-hir^
lsi'suomalaisia asukiafta ja oi'
^än tyÄlkenä^yt e. P. :R Jla vau­nujen
korjaajana kolmattakymm^
tä vuotta. Työnjohtajien taholta
on: ilnfoitettu, että hänet yleensä
tunnettiin huolellisena ja täsmälli­senä
työläisenä. .
THUNÖlER B A YN
paperitehdas, joka on ollut seisatik-sissa
jonkun aikaa, pannaan uudelf
leen' käyntiin maanantaina^ marras-kuuii
6 päiv& j ; ^ t i 5 n virkailijat i l
inottavati^että he^^ saaneet t i ­lauksia
jotka; pitävät tehtaan- käyn­nissä
pitemmän aikaa ja uusia pi­täisi
olla tiedossa,; joten läheisessä
tulevaisuudessa ei kuulemma ole
työnseisauksen pelkoa.
T H O S T I N S L E Y,
joka joitakin päiviä sitten jäi pol­kupyöränsä
kanssa auton alle, kuoU
saamiensa vammojen^ johdosta sai­raalassa.
Frank Collins, joka ajoi
kysymyksessa olevaa autoa, on ta-kiaukseila
vapaana, niutta poliisivir-kailijat
ilmettävät, että hänet tul­laan
pidättämään uudelleen.
K A A S U T E H D A S T A
suunnitellaan rakennettavaksi Fort
Williamiin. . Kaupungin valtuusto
viime kokouksessaan 'päätti asettaa
kysymyksen koksi- ja kaasutehtaan
perustamisesta äänestäjien ratkais-taimksi
tammikuussa pidettävien vaia-lien
yhteydessä, x Eräs winnipegi-läinen
yhtymä, ^nimeltä National
Utilities Corporation on siinä suh­teessa
tehnyt tarjoukaa. He ovat
lupautuneet rakentamaan tehtaan
ensi lokakuun alkuun mennessä ja
myymään kaasua kuluttajille 1 dol­larilla
tuhannelta kuutiojalalta eh­dolla,
että heille myönnetyn 25
vuoden toimilupa. Valtuusto ei kui­tenkaan
vielä.olepäättän]^ minkään
«ri korporatsionien hyväksi, vaan
asettaa kysymyksen salaisenaan ää­nestäjien
ratkaistavaksi ja oh esit­tänyt
, Port Arthurin valtuustolle
neuvottelujen alkamilta yhteistoimin­nan
aikaan saamiseksi näiden kah­den
kaupungin kesken, tässä ksrsy-r
mjrksessä.
O L E T K O S K Ä Y N YT
tai aiotko mennä Kohstahtihopoliin?
Jos et ole käynyt, ja jos £Ct vielä
voi suunnitellakaan näin hautintori-kasta
ja hauskaa mattoa, hiin tule
sitten osaston haalille i-lt 17 päi­vän
iltana. Siellä saat nähdä "Mat­kan
Konstantiriopbliin".—- S.
Eri paifek^^
Red Laken kirje
TYÖN VAAROJA
Useita idenempiä loukkaantumisia
on viiuMMlSoIna täjähtimut täällä Ho-wey-
kaivannolla^ Eräala työläiseltä
jäi sormi "m<&kakaaran" ja kiven vä­liin
ruhjoutuen niin pahoin; että sor­mi
oli katicaistava. Niinikään tässä
pari viikkaa sitten Alex Palo ja Val-der
B(mk valmistivat tulilankoja am­pumista';
varten. jaQoin nalU sattui
iiffl)ri»fwnftjtni - josta seurauksena oli,
että Palo gal hieia^an pääli^^ Ja
naarmuja käsiinsä, parantuen kuiten­kin'
lyhyessä ajassa. Jotavastoin tcdnen
miehistä * Bonk lOuMcaantui pahem­min,
ruhjoutuen muun muassa sormet
siksi pahastii että tääDä oleva lääkä­ri
ei voinut nlltS^ parantaa, vaan lä­hetettiin
siottt Looköutlin saamaan
paiemt»a hbitca.
TixikööTi tägSä samalla mainittua,
että täällä ei ole kunnollista lääkäriä,
oamä alue- kuuluu jollddn cochrane-lalselle
lääkärille; joka on tänne lä­hettänyt
jonkun kcdcelaistaan lääldä-rin
itibltäviä siunittami^
tässä ;voita!ä saoiAa vaatimalla pa-rttömilAA
a i ^ ^ koskapa kerran jo­kaiselta;
t^tesäläyvältä mieheltä ve-detäää^
lMp^ dcdlaria kuukaudes­sa'
lääkärin mäbstia nitai pitäisi myös-kln
iBi^ sellainen
.lääkäfrjäka voisi mitaa edes alkeel-
UsmjtfljBklil hoitpa:
Sikentcn sinkoessa ja
asianuehet lehdelleen aasia <
pohjoisesta ja etelisti,-"lasti
•aan "postipiiksihi" niiltä «fei
dan jaihtymisti''. Jokainen
hiokkatletoismidea kohottami
olet jo kerinnyt antoa ''Vaps
E. Järvi, Sudbury ..........
E. Järvi, Port 'Arthur ..
J . Saaristo, Port Arthur
E. Saloj Port» Arthur
Keräys «•»«
N A R R A A B O S TA
Erää tormitölaii^' äf ]E. Evans-ni-miaeEFmläf'on'tee^^
valta-
«kffllnatiT '^nssemen(M"-töitä noin
vuoden ajan. 'Maksoi ensin muutamil­ta
kuiidcausiita viikon työlajilleen
saaden' siten Ma/tkii lUotoh. Palkan
maksu kaOcalstiin-kesällä'Ja ne Jot­ka
eivät olleet ehtineet yaihtaa. shek-kiänsäi
eivät sauoeet rahia — la­kissa
ei oUflt.^Bdiegtpn .vaaftiessa palk­kojaan.
lähetteU ^ans sähkösanomia
toisensa perään luvaten malcsaa mies­ten;
palkan ja kehoitU pysymään käm-l^
llä ja. tekemään» töitä. Osa miehistä
ugkoifcin. jicdhtai lupaukMn Ja tekivät
töitä edelleen. Mutta kun kaikista
lupauksista ja odotuksesta huoUmatta
ei alkanut* mitöänfaiulua, lähtivät lo-jputkin
miehet pois kämpältä Ja nyt
yrittävät ..lakimiehen . avuUa saada
palkkojaan, siim qseallekin jäi saata­vaa
aina 500 dollariin asti, Jc^: ei ole
niikään > vähäinen summa työläiselle.
Saxnainen yllämainittu herra on kuu­lemma
muuallakin tehn3^ *fftTWftn1ftMa
rötöksiä.
TYÖTTÖMYYTTÄ
Tavallisena jim^ftnä. näin talvea vas­taan
on aina ba,vaittavissa kiuressa
määrin työttömyyttä. Niinpä täällä
E. Järvii Port Arthur ..
H. Multala,: Port Arthur
Suomalainen järjestö, Port Arthur
Tarmo ruokala, Port Arthur
A. Aromaa,'Port'Arthur >•••>>
Ed; Perkiö, Fort. WiUiam
Htamat, Fort T^illiam
Suomalainen; järjestö, Sudbury
Montrealin ryhmä, Montreal
Osiiusfuöhsla, Sudbury
J . Virta, *Sudbury
B. Järvi, Sudbury
J . Vuokko, Sudbury
Vapauden työläiset^ Sudbury
Ryhmä, Sudbury^
»»•
ff
•ff
................
...............•«.^,'
...................
7 »f •". .......
Kera^ ...1
••••••••••»••»••••e
mam&t
Lahja .
ff
•••••••••••••
Byhmä No. 5, Sudbury ..
J . Matmihen, Sudbiu^
ff
Keräys
. • ti"
*•••••»••••»•«••••
liahj^B ..
ntamat.......
Keräys
ff
ff
Ker&ff yB
ff '
ff
ff
Lahja ,
ff
Keräys
• .•
ff
f» •
ff .
IKltearmäyast ff
Red Tiftkeltakln on Joutunut kynmie-nittäin
miehiä lähtemään muualle
työnetsintään. Baiikki ne prospektaus^
työt; Joita täällä kesän aUdana tehtUn
veriatttUn n i ^ ^ on. nyttemmin
k a i ^ loptettu. Ja niissä työmaissa
Joissa tehdään töitä on seisova työvoi­ma
Ja kaivantoon on kysyntä väi^
tottuneista niainäreista, Jotka melkein
kaikki • siiiataan ulkoa. Joten ei siis
pidä. kenenkään lähteä tänne työnha­kuun
ilmaii "sipplä". Joutilaana olo
tulee täällä kalliiksi, elinkustannusten
ollessa kiorkeat.
KOULU RED LASSELLE
Täkäläisen postikonttorin seinällä
on ollut ilmoitus, että kaikki ne van­hemmat
Joilla \on kouluijässä olevia
lapsia, ilmoittaisivat lasten ijän Ja l u ­kumäärän
sitä varten olevalle komi­tealle.
Johon yhtenä kuuluu postimes­tari
Brown. SiUä niin pian kuin i l ­maantuu
joku vissi inäärä kouluijässä
olevia lapsia tullaan rakentamaan
koulu myöskin tänne Red Lakelle, Jo­ka
on jo olemassa Gold Pointissa.
V. Rosvall, Port Arthur
S. J . osasto ja naisosasto, Bruce Mines Iltamat
. VajÄuden työläiset,' Sudbury
E. Salo,' Port'Arthur ..............
E.. Korbyi,Sudbury
O. Niskanen, Sudbury
J." Vuokko, Sudbury
Kaupunkikomitea, Creighton Mine
Sttpmalainen järjestö, Toronto
Väöjö Urpunen, Hearst
H. Multala, Port Arthur
H. Multala, Port Arthur
Ryhmä, Blairmore, 'Alta
S. J . osasto, Creighton, Mine
S. J< osasto, Kehogami,Que.
> S. J . OS. ja metsämiesten, Kenogami ........
Ukrainian Local, Sault Ste. Marie ............
J . Kotila, Port Arthur.
Long Laken iltamat, Sudbury Utanmt..
A. Etula, Horsey" Keräys
Fort Williamin ryhmät, Fort William
E. Perkion kautta, Sault Ste. Marie .
J . E. - Savikko, Montreal ..........
J . Vuokko, Sudbury
A. Kannisto ryhmä 2, Sudbury
B. Järvi, Sudbury
O.. Niskanen; Sudbury
A. Kantokoski, Sudbury
J . Luoma, Toronto ,
A. Kotila, Ladysmith, B. C
/Kokonaissumma
Pohjdis-Ontarion* aluetoimikunta
on itse tilittänyt ne varat mitä on
lähetetty suoraan sinne, joten tämä
on lopullinen tilitys keväisen kuori-malakon
hyväksi toimitetuista ke-
. . . . . . . . . . . . a t . . *..................
...*.........................., '
ff
»f
ff
ff
»f
ff
f»
ff
ff
»f
••»••••••••••••••e
•••««avaaaaa»
* » * * a « a « a » « a a * « t a a aa
••»••••«•aa»
«••••••••••••
•9«••••••••••••••••
• • • • • • • • • • • • • • • • • a
••••••••»«••••aaaaa*
16.65
7.66
6.15
6.60
16.60
4:50
100.00
100.00
4;66
21;46
32.25
100.00
25.00
100.00
11,50
14.15^
4.00
34:00
30.75
36.75
10.40
9.35
20.00
30.00
2.75
10.00
15.00
12;00
25.00
100.00
3.50
1.50
.50
7.75
25.00
20.45
87.80
11.15
11.00
41.25
7.00
20.50
40.50
8.45
5.00
16:40
.25
5.00
12.35
16.00
18.00
•••••••••••••••••••»••••••a ..$1260.50
räyksistä ja lahjoituksista. Tästä
runsaskätisestä ja tiaiki tarpeen ol­leesta
avustuksesta lausumme kiitok­set.
- .
Lumber IVorkers* Industrial Union
of Canada,
puolesta-
ALF. HAUTAMÄKI.
ILTAKOULU
Howey-kaivannoii kirjanpitäjä Mr.
Bland alkaa pitämään englanninkie­len
iltakoulua niin anotulla "Stäf
Höusella". Alkuvalmistelut on Jo teh­ty,
kuten kirjat tUattu,, s^nnä muut
tarvittavat välineet. Joten nyt tarjou­tuu
znainio tilaisuus englanninkielen
opiskelulle. Mitään esteitä ei saa olla
kenelläkään, vaan kortit nurkkaan Ja
K O H T I T U L L I N EN PYYNTÖ
Niin niitä on alkanut tippumaan
kuin hiljalleen sataisi.
Kysyikö joku, että mitä on alka­nut
tippumaan?
Jos joku sellaista kysyi, niin
voimme valistaa häntä edelleenkin,
että Uusia tilauksia Vapaudelle on
alkanut jo heti ensimmäisestä kil­pailupäiväsi
lähtien tuleraaan kont-oriin
ikäänkuin hiljaisen sateen
muodossa.
Se on hyvä merkki se.
Tapasimnie tänään erään, sudbuiy-laisen
adamiehen ja Iiysäsimme, että
(uinkas tilausten hankinta hurisee.
Mies vastasi, että lyrrinhän se huri­see.
Kertoi, että vaikka Sudburya
on sanottu melkein suurennuslasin
canssa tarkotuksi tilauksiin nähden,
niin sittenkin on hän tehnyt jo vii­denteen
kilpailupäivään mennessä
ijuusitoista uutta tilausta, lilies lähti
;iatkamaan edelleenkin työtänsä luok-karintamalla.
Sanoi olevan useita
"puhutuita" tilauksia ja aikoi mennä
ne puhumaan ulos, se on —^ teke-ikeasta
ar\^osteIus- Ave;> Toronto, Ont Vapaa asun-) Yliopiston professori luennoi: ^^Z^^^^T^ "'^r
iarvostehin. koska S to varataan. 1 siis olette kuuUeet. herrat.]^^^^^^^^^^^^
taikka Pahimmassa tar..ul.rj.'-a AI- , s e paljastaisi päa\ian oIcAcn U,cs-l ^ * - -1 kuinka muisti toimii. Kirjöittafcsa- .var^ ] If^'*. ^^f"' • , - J , .
hamio!J.tukin .«ulilaulun: .f}L.v.;.3an arvo.tolijoissa e i U ruoluoc^-i : . /'•V^san;n^ja^-cSSnnS. -«^^ vlös se: .miS t ^ e o-l " bamom toivotamme lykkyä, kai-
OlctcaiP. diniokr.nia". J-a" ^ ' i - . r . C-'sz ja ?en elimissä. Täten «3
jsaizi: aciairi: näkc!3r'stä rSaljelJaan. 1^"^' aina harbateiMe.
i
kilpailussa, -huolimatta siitä, vaikka
se vanha veikko, josta viime ker­ralla
mainitsimme, suututtikin mei­dät
menneellä viikolla pahanpäiväi­sesti
Siis toivomme jnyoskin itäisille,
vanhan veikon "hallitusalueen" asia-miehille
yhtä hyvää onnea tilausten
hankinnassa kuin muillekin. Ja ot-takaakin
siellä idässä oikein tositoi-<
mella kiinni tähän rynnistykseen.
Länteläiset pakkaavat aina vähän
niinkuin irvistellen puhumaan "iistin
Tomista", mutta nyt teillä on tilai­suus
näyttää, että "iisti" ~o'n aiiia
iisti> ja että idästä se' aina aurinko
nousee, joka lämmittää läntelausiä-kin.
Nyt kun itäläiset painattelevat oi­kein
pikamarssissa tässä Vapauden
tilaussodassa eteenpäin, niin Olam­me
aivan varma, että länteläisiltä al­kaa
pilkkanaurut kuivumaan. Vas­taisuudessa,
kun itäläiset ovat ensin
näyttäneet miehuutensa tässä Va­pauden
ievltysryntäyksessäj kun 'ais­tin
Tomi" sattuu menemään lännel­le,
niin länteläiset eivät voikaan suu
ilkeSssa irvessä tirakua. että sieltä
koulukirjat tilalle Ja jokainen oppi­maanmaan
kieltä.
LIIKENNE SEISAHTUU
Nyt on koihta käsillä aika sellainen
Jolloin Joudumme olemaan eristettynä
muusta maftilmasta viikkokausia.' Sillä
liikenne seiEÖhtuu niin kauaksi kuimes
Järvet jäätyvät siksi kovaksi, että len-tokohe
voi siihen laskea ja traktori^
kulkea. —. E. B—dt.
nustaa rehellinen ihailun väre äänes­sään,
että sieltä tuleekin mies, joka
on näyttänyt tarmoaan Vapauden
levitysryntäyksessä. Ja käskee mui­jansa
panemaan vasken varistumaan
vieraan kunniaksi.
Niin, tällä kertaa emme lähde täs­tä
kilpailusta tämän enempää puhu­maan.
Tuntuu ihan siltä, kun sotki­simme
syrjäisenä hehkilöhä alkanut­ta
kilpailukuumetta. Asiamiehet tie­tävät
tehtävänsä ja rynnistävät eteen­päin
niin railakkaasti, että tällainen
alakerran puhuminen olisi heille sa­maa
kuin joutilas, mies. menisi työssä
olevan takin liepeestä nyhtämään ja
pakottaisi . toisen kesken kiireen
kuuntelemaan joutavia jaarituksiaan.
Siksipä lopetammekin tämän jut­tumme
tähän ja annamme* asiamies­ten
rauhassa työskennellä. Niille lu-
Irijoille, jotka eivät hääri hoin niin­kuin
kilpailun kannalta, tehtoisimme
kuitenkin vielä huomauttaa, että he­kin
tekisivät. osaltaaii asiamiesten
auttamiseksi. "Puhuisivat" ensin t i ­lauksia,
pehmittäisivät • maaperää
edellä ja sitten laittaisivat sinne al­kuun
nurin kuokitulle alueelle "höy-ryjyrän",
asiamiehen, tasottelemaan
alue ropullisesti. Sillä tavalla yhtei­sesti
työskennellen koko Vapauden
lukija-; ja asiamieskunta tekee ihme-i­ti^
.tässä allianeessa levttysryntäyk-e?
sä.
Luppovaaran Isko.