Vapaus, July 24, 1924

              ; TCSI PUOLUE! YKSI VmOl YKSt RINTAMA! TKSI PXUUULKIr
Vain järjestyneenä joukkona
ffoi työväenluoöta v o i t t a a ! |
Työväen vapantos tapahtua
vain sen i t s e n s ä kantta!
Tiistaina, heinäk. 22 p, 4-Tues,, July 22rtd VÖI Vuosik. . Voi Vm
idanseoaatt
pasoi
-^yj^ _ Canadan seriaalrti on
L t v n j t antamasta hyväksymis-ehdotukselk
Suomen ja Cana-välisestä
kauppasopimuksesta,
entissa esillä oUut sopimuseh-
Plykkääntyy näin ollen seuraa'-,
i parlamentin käsiteltäväksi-
Jaataloustuotteiden
^enti Canadasta
Yhdysvaltoi­hin
,wa. — Viime kesäkuussa päät­in
yhdeksän kuukauden aikana
rcanadasta lähetetty Yhdysvaltbi-ybteensä
20^25,296 bushelia
vertailun vuoksi mainitta­an
että kaksi vuotta sitten oli yh-kuukauden
lähetys ainoas-
13467,301 bushelia. Yhdys-in
lähetettyjen» Canadan maa-
._jtuotteiden arvo, kesäkuuhun
pttyneen yhdeksän kuukauden ai-tekee
yhteensä 53,8&8,420 ja
vnotta sitten teki^t^ ne sa-ajanjaksolla
$40,220,038.
Kieitolakiky^yniys ^ kii-kistanee
Norjan hal-litnkseri
. Kristiania, Norja. — Pällituksen
lakiehdotus kieltolain kumoamisesta
on öUui-kolme päivää väittelyn alai­sena
pirlainentin alahuoneessa joka
lopullisesti hylkäsi lakiesityksen 63
äänellä 49 vastaan. Tämän jälkeen
menee lakiesitys ylähuoneeseen jos­sa
sitä-odottaa samanlainen kohtalo.
Siitä välttämättomästi johtunee krii­si
kapinetissa ja hallituksen odote­taan
jättävän eroh^emuksensa jon­kun
päivän kuluessa.
Hallitus teki ankairoita ponnistuksia
saada hyv^cisymisenlaMesrtykselle se­littäen
kuinka tarpeellista on vapa­uttaa
maa kieltolain moraalia tiUioä-vasta
vaifcutukseata, josta joBtau
ylenkatse «lakia js järjestystä» koh­taan,
flpäonnistuttuaan siinä koetti
hallitus saada, iäväistyiksi päätösesi­tyksen,
joka lykkäisi -asian ratka^i''
sun «lokuun 5 päivään, vaan öli pa­kotettu
luopumaan siitäkin suunni­telmasta,
' ' ^ •' ,
I Lontoo, — Täällä juuri kokoon­nut
liittövaltain yälihen konfe-
InsM- on ryhtynyt heti kaikella voi-'
an työhönsä. Konferenssin tar-
Jtuksena on etupääs^' Saksan so-väuskysymyksen
järjestely. Mor
|et kuitenkin epäilevät konferens-oqnistumista.
Muutamissa pii4
(issä pidetään suuriinpaiia vaikeur
na Englannin ja Ranskan. välillä
llitseyia ristjriitaisuuteiai A. ; •' ^
bdy*Taltain läsnäoloa kaivataati
I Se tärkeys, jolla Europan maat
Btsovat Amerikan osanottoa kön-
Brenssiin, kävi selvästi- ilmi fcym-lenen
eri maan edustajien lausun-bissa,
joista huomatuin oiuEnglan-pn
pääministeri MacDonaldin pitä-avajispuhe.
jMacDonald lausui erikoisesti ter-btulleeksi
Amerikan edustajat, lä-rttiläs
Kellogin ja eversti James A.
ganih ja t-Divoi amerikaläisten,
bikka eivät olekaan .-virallisia ellus-pjia,
voivan auttaa eiiropalaisia pe­toinaan
viimeisten kuuden vuoden
na käytyjen sotakorvausneuvjot-
^luiden raunioista ja önnettomuuk-
Mnnt edustajat myös lausuivat
joivönsa, että aniierikalaisten läsnä-
|lo. saattaa aikaansaada liittolaisten
bpimuksen, joka tekee !Dawesin
öunnitelman toteuttamisen mahdol-ja
asettaa sötakorvauskysy-
^yksen terveelle ja oikeutetulle poh-lle,
tyydyttäen sekä liittolaisia et-saksalaisia.
Englannin, Ranskan, Belgian, Itä­än,
Japanin, Portugalin, Kreikan,
jumanian ja Serbian edustajat yhi
pessä Yhdysvaltain edustajien karis-
N Jstuivat pöydän ympärillä, kiin
pääministeri MacDonald piti- avaus-paheensa.
Muiden 'niaiden. edustaji-vastausten
jälkeen nimitettiin
[oune teknillistä komiteaa laatimaan
Tojärjestystä.
Avauspuheessaan tehosti MacDo-
Pald liittolaisten yhtenäisyyden vält-
^attomyyttä, selittäen vain siten
Oltavan koda turvallisuutta j a rÄu-
HallituksenOSUlipviina-
^ ks^ipassa
• Ottawa. — British Golumbiaan ui-komailtä
tuotetut väkijuomat ovat
•Canadan «kansan -kuJdcarpon» yk­sistään
tuUituoloina tuotta||i«et puh-taalisi
^4i779,lil0, vuonna]^ W 2 3 J^
?5,p53;i67,- vuonna 19^.' Sen, li^
saksi on uikbnmilta tuoduista väki-kahd<
»i vuoden, kuluessa. Kötiinäisr
ten malla^' ja^r«mdjuoniaih myynti-verösta-
on^ertynyt $808,745. ^
Nud^nui^rot ilmenevät parlamen­tin
alahuoneelle esitetyssä taulukos-
•sa. '\, • , , . • ,..,„- ' ;
•~ ' • • . • . " O - " - — — '•
Zeppelinillä^i ^ohjolts-nävan
Nuorukaisia tuomittu
piiskattavaksi
Portage La Prairie, Man. — Kol­me
nuorukaista Wm. Bodner, Geo.
Buddick ja Wm. Liechison rikostö-vereita
Percy Moggeylle, joka äsket­täin
ampui ja haavotti kahta Winni-pepn"
etsivän osaston jäsentä —
ovat tuomari Marshallin oikeudessa
tuomittu piiskattavalcsi.
18 vuotias Bodner sai vielä kol­me
vuotta vankeutta IS raipan is­kun
päälle. Kaksitoista .raipiiD iskua
j a kaksi vuotta maakunnan ojennus-koulua
annettiin Buddickille. Lechi-spn,
nuorin joukosta sai ehdonalai­sen
tuomion; -julkisen piiskaamisen
tulee toimittanta^n poliisipäällikkö.
Miijonenen poikia odot­taa
hirsipuu
Chicago. — Sen johdosta kun
murhasta syytteessä olevien miljo-neeripoikien
Nathan Leöboldin ja
Richard Loebin liikimfes on ilmot-tanut
tekevänsä kaildcensa ssadak-;
seen pojat julistetuksi mielenvikai­seksi,
on hallituksen yleinen syyttä­jä
Robert, CroTve selittänyt, etta. jos
oikeutta aijotaan noudattaa, on pol­kien
kuoltava hirsipuussa. . ,CroW€
selitti, että valtion puolesta tullaan
pätevien tiedemiesten ayulla tödisr
tamaajit. 'että murhan tehneet pojat
ovat selvällä järjellä, joten hejtä
ei- pitäisi millään tavaUa voitavan
pelastaa hirsipuusta. '
SIS^
Timmins,' €)nt Martin,
joka Hollinger gadvatafdlla tydsken-nellessään-
putosi jalkaa, kuoli
kolmen «tunnin- saamis­taan
vammoista.Mafl^n oli korjaa­massa
niin rsahottUa^itippeliä» 400
jalan tasanteella -seimiin laskuaukon
päällä kun lankku, j ^ a hän seisoi
katkesi ja häni putoair^^as edellä ker­rotulla
seuraiiksellia;';;
mammonan uhriksi-;
oli syntyisin New'
tä paikasta Nova
hänen ruumiinsa o;
neltä jäi vaimo ja
Tällä tavalla
;unut mies
ant nimises-itiasta,
jonne
y. Hä-iä
lasta.
Veteraanein
koi
preni-
Ottawa. r - T Jos ;.M"r-'laammeennttiinn ala­huoneen
^QÖsit^flfMpannaän täy­täntöön
sokrlas-uvtiaiptSukkaisi näh­den,
niin. tulevat ;,J]i^säa alen­nusta
ennen,, l o i ^ ^ Q n * ensimäistä
päivää y^ViÖäi!;*^^ karjan
ja hevoiitiBn Wnte^ ^e t u ­levat
saaWa8n'kja^ik|B ^^k
vapäutukseUe>^, jojq» IneiU^^ myönnet­tiin
kaksi ;yuot4aj8^^ sa­nottu
:<So|dier8; J^ra^ Board»
tulee samaan .,7{flUm;;«ir1^ näitä
sötilas-uutisasukfeaiijM tarpeen vaa­tiessa
toisiin paikkdijDin. •
Presden, Ont. — Useita tallira­kennuksia
ja muita rakennuksia tu-ijputtii
näiyS ympäristöillä vällin-neeh
rajuilöii^n: takia. Kaksi hevos­ta,
menetti -mydskin henkensä. - He-sineet
myrskyn johdosta suuria vau­rioita.
Lukuisista rakennuksista oh-repinjrt
katon tai tehnyt niuuta tu-
.hda.
Kuusi iKmifipl ukkos-myrslQrjein^
uhriksi
Boston. — Tänne saapuneiden ticr.
nut surmansa Uuden Englannin alu­eilla
riehuneen ukonilman takia.
Omaisuusvaurioiden lasketaan nouse­van
yli miljoonan dollarin.
De Valera päässyt va­pauteen
Dublin. — Eainon De Valera ja
Austin Stack, Irlannin tasavaltalais­ten;
johtajia, vapautettiin viime v i i -
koUa Arbor HUlin vanMleiriltä. De
Valera on vangitsemissaan saakka
ollut tiukan valvonnan alaisena ja
vielä muutamia päiviä sitten ei hän
saanut tavata edes vaimoaan.
Republikaaninen puolue on asettu­nut
rauhan kannalle, pyrkieh enem-<
mistöön vaaleissa.- Valitut 44 tasa­valtalaista
eivät ole kuitenkaan saa-puneet
täyttämään edustajatehtävi-äyi
ja arvellaan, että De Valerap
vapauttaminen tulee johtamaan t i ­lanteen
uudelleen harkintaan.
Austin StackVn ollut De Valeran
huomatuimpia apulaisia.
• ———o — '•
Suomalainen tehnyt it-siemurhan
Astoria, Ore. —- Suomalainen las-
•taustyöläinen -John Isaacson löydet­tiin
Elmoren laiturilta Kolmannen
kadun päästä kurkut poikki leikat
tuna ja partaveitsi vieressä, josta
päättäen hän oli tehnyt itsemurhan.
Paikalle, kutsuttiin koroneeri Hughes
joka otti ruumiin haltuunsa. Hä­nen
lausuntonsa mukaan Ttoacson
oli suorittanut kamalan, tekonsa kak­si
tahi kolme tuntia aikaisemmin.
Löydettäessä oli juossut hänen kur­kustaan
vielä veri, sekin ospttaen,
että vain vähän -aikaa' oli kulunut
siitä, kun hän oli itsemurhan tehnyt.
Isaacson oli syntynyt Torniossa,
noin 45 vuoden ikäinen ja jätti jäl­keensä
vaimonsa ja kaksi lasta, ty­tön
ja pojan. Hänellä on talo Astor
Courtissa, Alameda kadun varrcllal
Vaimajan perheen sanotaan olleen
äskettäin kuumillai lähteillä ja pa­ijanneen
sieltä viime viikolla. 'Noin
kolmen: viime viikon aikana Isaacson
oli ankarasti juopotellut ja on luul
tavaa, että se saattoi hänet teke­mään
kamalan tekonsa. Ne; jotka
"•hänen kanssaan ovat olleet lastaus-sa.
typmiehen, hänen heikkoutensa väin
oli se, että oli'kovasti viinaan me­nevä.—
Toveri.'
8 timtinen työim oDnt
alaiseksi
Ottawa. —- Kysymys kahdeksatun-tisen
työpäivän käytäntöön ottami­sesta
oli keskustelun «laisena pai;Ia*
mentissa, mutta loppujen lopuksi 'ky­symyksen
käsittely hyljättiin muka
asiaan kuulumattomana.
Asia < tuli keskustelun
Edmontonista' olevan progressivisen
parlamentin' jäsenen D. M. Kenne­dyn
tekemän esityksen johdosta, et-tä
olisi annettava-hyväksyminen asi.
anomaisen komitean raportille teol-lisuussuhteista.
Raportissa tehtiin
ehdotus, että olisi jätettävä yljoi-keuden
päätettäväksi missä määrin
liittohallituksen parlamentilla ja
maakuntain lainlaatija«uhnilla on
toimintaoikeuksia mainituissa asiois­sa.
^
Työväen parlamenttiedustaja J . S.
Woodsworth teki lissyehdotuksen,
että roportti olisi alistettava uudel­leen
komitealle sillä evästyksellä, et­tä
komitea liittäisi siihen ehdotuk­sen
työpäivän määräämisestä kah-delcsatuntiseksi
kaikissa hallituksen
töissä, tarkotuksella laajentaa yleen­sä
maaperää kahdeksatuntiselle työ­päivälle.
Etsitystään puolustaessaan
Woodsworth huomautti, että Cana­dan
järjestyneet työläiset ovat jo
vuosikausia taistelleet kahdeksatun-tisen
työpäivän puolesta. Sitä pait­si
Vc^illesin rauhansopimukäessa
on annettu tunnustus kahdeksatunti­selle
työpäivälle j a sen Iisaksi vie­lä
Wa8hlngtonin konferenssissa ny-väksyttiin
periaate kahdeksatuntises-ta
työpäivästä teollisuuslaitoksissa.
Canada puolestaan on luvannut
toisten maiden kanssa kannattaa
kahdeksatuntista työpäivää Versail­lesin
rauhansopimuksen yhteydessä;
Wood8worth huomautti,- «ttä näyt­tää
kuitenkin siltä, että Canadan
hallitus on ruvennut hangottelemaiin
vastaan 8-tuntisen . työpäivän käy­täntöön
ottoa Canadassa. Nyt esil­lä
oleva komitean raportti asettaa
kahdeksatuntisen työpäivän samalle
asteelle kuin missä oltiin viisi vuofr^
ta sitten, samalla kun erinäisille te­ollisuusaloilla
Canadassa tehdään
yksitoista ja kolmekintoista tuntisia
työpäiviä. Canadan olisi siis tässä
suhteessa koetettava toteuttaa aikai­semmin
tekemiään lupauksiaan ja
sitoumuksiaan.
Hallitusherrojen taholta huomau­tettiin,
että ci ole muka paikallaan
puhua kahdeksatuntisen työpäivän
ansioista, joten kysymys olisi koko­naan
hyljättävä, jonka sitten parla­mentin
vanhoillinen enemmistö teki'^
•kin. \ • •*
T y ^ ^ sotalaivoja
SUOSIO
nee
läaje-
©erlin; — Henkilöt, jotka huoleh­tivat
AmerikallS,;^pä^^ :iFried
richshavenissa rakennettayaste Zep-pelinistä,
"oviat ilmöttaneet, että i l
ma^iva tulee tekemi^
Pohjoisnavan kauöa Amerikaän, jos
Jlmastosufateeivauirikin sallivat. Se:-'
kueen jäsenet ovat jo aaarteet' ke­hotuksen
tehdä varuätätija iehte
varten." .Kbelente ^tullaan suoritta­maan
elokuun alkupäivinä ja pitää
se olla suoritettu elokuiln piiolivä-liihmehnesä,'
sillä ilmahirviön on
määrä.. ollaamerikaläisten, k a s i si
jö syyskuun alussa. ' :
«Sodan jälkeiset probleemit ovat
geet lukuisat j a Vaikeat,» sanoi
pan. cOn ollut asioita, joissa emnia
[•« voineet olla yhtä mieltä. Mutta
kerta, kun erimielisyys on pääs-
"'^ä^IaUe, olesmme-'saaneet uuden
distuksen. yEtenäisyydeÄ välttä-omyydestä,
jos voitollamme ha-
«ime todella^ tehdä Europan 'tur-löseksi
niin suurvalloille kuin pik-
_ valloillekin. Mikään ei ote teh-m
meille suurempaa haittaa kum
^asta johtuneet taloudelliset prob^
««nrt joista sotakorvausprobleemi
vaikein..
Jtalialainen laiva upon­nut
) W ° ^ - ^ Jtalialainfin risteKJä
'«nto on tänne taltöden tietojen
»•^n uponnut Välimerellä anka^
myrskyssä,
i»™ laivan Erään Jaapanflai-kerrotaan
; pelastaneen
leaJl-^" miehistön, mut-tt^
w- ^""^^atta.ön lähetetty len^
"««taala alnkda «n-
|n«tomunspaikalle.
Ottawa; —r Useita muutosesity^csiä
'sotilaisten eläkelakiin on siinä laki­esityksessä,
jonka S. H. Beland on
esittänyt-pariamentin, alahuoneelle.
Eräs muutosesitys säätää, että elä­kettä
ei maksettaisi siinä tapaukses­sa
kun cana^Ialai^en-sotilaan kuole­ma
tai työkyvyttömyys on ollut geu-rauksena
huonoste käytöksestä, mut­ta
jättäen Icuitenkyi komissionerille
vallan antoa eläke jos hän'näkee
että sen< Ijakija -on avuntarpeessa.
Poikkeuksena" tähän säädökseen ovat
sellaiset kuolemat; jotka topahtuivat
ennen kuin- elääte laki astui voi­man.
Pienempiä''mutttoksia' tehdään
myöskin niihin ehtoihin, joiden alai­sena
eläkettä nauttivasta henMlösto
riippuvaisille 'henkilöille annetean
eläke- j a säädös on myösMn tehty
erikoistapauksia varten, jotka vaati­vat.
tavattomia..€läkkeitä./
Monet keskusteluani osaa ottaneet
puhujat esittivät Itkuisia tavallisun-desto
poikkeavia tfipafatumia vaatien
erikoishuomiota.
.. —: :—
Tiedonantotoimistoille
kapula snuhiun
^:Bio Janeira. '>T—.BrariIian.. hallitus
on pemnttonnt kahdelle amer9calai-
Belle tiedonäntotoimlstolle annetun
lavan liikkeensä j a t k ^ s e s t o Brazi-lian
tasavallassa. •
>; Tiedonantotoimistoja " ' syytetään
vaIheeIlistM^4ietoj[ett . leyittämisesta
Sao rPanIonl^lcapin«ta j a IcansalUses-ta
soliittisesta .tilanteesta.
S o s i a i i s tisen kansenedustajan,
iMatteottin salamurhan jtSkinäytel-mänä
näyttää olevan sen sisäisen
pulan puhkeaminen, jolca jo alun­perin
on ollut jäytämäsä Italian
suojeluskuntaliiketlä; Pascismia. Täl­löin
on luonnollisesti myös odotetta­vissa
suuria: poliittisia heilahduksia
ja kuperkeifckoja lähitulevaisuudes­sa
Italiassa.
<Poiiittisen kilpajuoksunsa» alkof
fascismi marräsk. 21 pnä 1920 fas-cistisen
asianajajan Giordamih tul­tua
salamurhatuksi. Tämä äskettäin
tapahtunut sosialisti Matteottin sala­murha
näyttää kaikesta päättäen
muodostuvan samanlaiseksi, kaksi
eri ajanjaksoa eröittavaksi rajapyy­kiksi.
Itelian fascismin pyrstötäh-denlennon
kaltainen äkkipyräys on
nyttemmin jo saavuttanut ja myös
sivuuttanutkin huippukohtansa. Ja
siksi on oletettavissa,' että tämän
fascistisen lentotähden lasku ja sam-minen
todennäköisesti tulee olemaan
yhtä joutuisa, kuin sen nousu ja
ilmestyminen, arvelee eräs työväen-lehti,
Sanomalehtf «Mattinon» tiedonan­non
mukaan Mussolini ei ole nukku­nut
yhtään ainoata yötä Mattpottin
murfean tapahduttua. Se kuulosta­kin
hyvin uskottavalta j a luonnolli-selte.
Mussolini itse voi nimittäin
hyvin helposti joutua poispyyhkäis-tyksi
tässä välien selvittelysi, jctka
nyt väistämättömästi tapahtunee. Jo­ko
hänen on asetuttava jyrkästi tuo­mitsevalle
kannalle tähän yhtyneen
sosialistipuohieen puoluesihteerin
murhaan nähden. Se kuitenldn saat­taisi
häntä vastaan asettumaan fas-cistipuolueen
aotaldihkoisen osan, jo­lca
kumminkin juuri pitää hänfö val­lassa,
vaikkakin hän monasti ön. ole­vinaan
muka kokonaan siitä riippu­maton.
Tahi on hänen* täydelliarati
hyväksyttävä tämä murha, jossa ta^
pankses^ hän ajaa sekä kansanpuor
lueen että sosialistit siirtjrmään va­semmistoon
ja. lähentymään kommu-histeihin,
aiheuttaen täten itseäiuä
vastaan vasemmistolaisen^ oppontio-lyhmittymän,
joka vpi kukistaa hä­net
jonaldn kauniina päivänä parla-menttaarisin
keinoin.
Matteottin murhaa i koskevien tut­kimusten
yhteydessä [ tonpai jastunut
monia räikeitä a i ä ^ ovat
fascismille luonteenomaisia, mutta
samalla saattavat s^it kentistä Inio^
Isompaan valoon.- Matteotti oli, so-sialistipuolueen
sihteeri. Aikaisem­min
halusi matkusrtaa ulkomaille,
päästäbieen yhteyteen toisten sosia-listipiiolueiden
kanssa. Matkustus­lupa,
häneltä/evättiin, vaan' -hän matr
kusti kuitenkin ulkomaille..- Iiontoos-sa
neuvotteli här työyäenpuolueeh-johtavien
henkilöitten-»aiissal To­dennäköisesti
juuri hän onkin ollut
se tietolähde, josta ovat peräisin ne
suurta huomiota herättäneet paljas­tukset,
joita joku aika sitten eng­lantilainen
Daily Herald julkaisi
kammottavasta oikeusjutusta iPloren
zissa 134 kommunistia vastaan, jot­ka
olivat, vangittuina jo vuodesta
1921 lähtien syytettyinä jonkun la-konrikkurin
murhasta Erapolissa.
Asiaa tuomioistuimessa . käsiteltäessä
julkituli m.m. pöyristäviä tietoja hei­dän
vankilassa osakseen saamasta
petomaisesta - kohtelusta. ?— Enini-mät
heistä oli hyv>n nuoria työläis-nuorukaisia
ja -neitosia, ja: päälle-päätteeksi
asian käsittelyssä tuli sel­västi
ilmi ja^toteennäjntetyksi, että
he olivat aivan syyttömät. Koko
syyte juttu olikin vain mitä j:aa'in po­liittinen
kostoteko. Se, e t ä seikka?
peräinen kertomus tästä pöyristyttä­västä
oikeusjutusta. julkaistiin Eng­lannin
hallituksen pää-äänenlcannatta-jassa
tiesi samaa, kuin todellista
huimaavaa fascismin arvon huonon-tunpsta
ulkohiailla. Mitä uskotta-vimmalta
kuulostaaldn juuri se mo­nista
liikkeellä olevista : Matteottin
murhan syiden seli^ksista, jonka
mukaan Matteottin syyksi pantiin
Italiassa nämä paijastt^teet ja hänet
liostoksi siitä tapettiini Tämä katai
la salamurha joka< tapauksessa kui­tenkin
on omansa lisäämään tJhamie-lisyyttä
ulkomailla fäsdsmia koh<
•tasn. ,,• .
Mutta on olemassa monia sisä­poliittisia
pulmakohtia,/ jotka toden­näköisesti
suuressamäärin nyt kär­jistyvät
entistä paheznmScsijJunri tä­män
poliittisen saUanuiian Johdosta;
iFascistilehti <I1 Nuova . Paese> ker­tookin,
että Matteotti oli aikeissa
julkituoda' vastalauseen eduskunnas­sa
sen konsessionin antamisesta, jol­la
Mussolini oli luovuttanut ameri-kalaiselle
rahamiesyhtiö Sinclairille
käyttöluvun miltei kaikkiin italialai­siin
öljykaivoksiin. Tämä konsessio­nin
myöntäminen sotii niin kokonaan
fascismin pyhiä «käftsaMismiellsiä»
periaatteita vastaan, että se on'Syn­nyttänyt
fascistisessa leirissä itses:-
sään mitä kiihkeintä vastustusta.
Sama Nuova Paese kirjoitti siitä, et­tä
se oli «isänmaata vastaan tehty
törkeä rikos» ja että se'oli eduksi
yksinomaan vain sille suurkapitalis-trkoplalle,
jolla öljykaivosteollisuu
den harjoittaminen on yksinoikeute
naan. Tämäi^ öljykaivoskonsessionin
luovuttamispuuhan takana on Itali­an
«uurin pankkilaitos Banca Corn
merciale, joka maailmansodan edel
la perustettiin osittain saksalaisen
pääoman avulla j a > jonka johdossa
on fascistinen rahaministeri Stefani.
Nuova Paesen vastakkaisella kannal­la
tässä asiassa on ollut toinen fas-cistilehti
Messagero, jonka omistaa
rautateollisuuskapitalistit, miljonääri-veljekset
Perrone. Mussolini taas
puplestaan on asettunut rahaminis-terinsä
ja Messageron puolelle ja
on koettanut mikäli mahdollista, vai-mentaa
vastustuskannalla olevien
fascistilehtien konsessionivästaisen
taistelun. T^mä vastnstusryhmä t u ­lee
tietysti nyt Marteotti'* murhan
jälkeen pitämään entistä tiukemmin
kiinni enemmän tahi vähemmän suo-ranaisista
väitteistään, että' Mussoli­ni
tässä konsessionijntussa on aja­nut
j a valvonut suurkapitalistien
etuja pettänyt fascismin kiihko-kansallis-
kapitalistisen ohjelman.
Moiset väitteet ja syyttelyt ovat
sitä paljon vaarallisemmat Mussoli­nille}
kun ne ovat täysin sopusoin­nussa
sen tosiasiallisen taloudellisen
kehityksen kanssa, joka on Italiassa
tapahtunut viimekuluneen vuosipuo­liskon
aikana, Fascistiliikkeen po­liittinen
kulunkiärvio osoittaa vaja-ulcsen
olevan -yhtenään^ lisäytjOTäs-sä;
eilÄ yksistään työväenluokan va-kingoksi,
vaan myös koko sen kesld-
^ i e n l : —- Jugoslavian ulkoasiain
ministeri 'ilinchich, joka on käynyt
Wienissä palatessaan pikku ententen
konferenssista, on kertonut, että hän
ei p^ä neuvottelujen tuloksia nega-tiiVWna,-
iwuttBr:b
käy kuiti^nkin selvilli, että,eri mai
den edut ovat törmänneet yhteen.
Pikkuvallat koettavat kuitenkin e
siintyä «yhteisrintamassa» kansain-iiitossa..
• •->• •
Puhuessaan Bessarabian kysymyk­sestä
sanoi hän, jokaisen vallan saa­neen
oikeuden toimia itsenäisesti ja
siinä tapauksessa,, että syttyisi sota,
tulee Jugoslavia luultavasti pysy­mään
puolueettornana, mutta Buma-nialle
ystiavällisenäi''
Hän sanoi Jugoslavian ja Tshekko­slovakian
kannattavan neuvostohalli­tuksen
tunnustjjriisita^ njutta"selitti,
että kumpikaan, maa ei tulel kuiten­kaan
sietämään ,«bolshevistista pro­pagandaa
».
Melbourne, Australia. ••— Austra­lian
työväenpuolue on asettunut;jy;r-kästi
vastustamaan varojen myöntä­mistä^
kahden sotalaivan ra|fientsmi-seksi
maan puolustusta varten. Työ­läiset
ovat sitä mieltä, että AvstraU-assa
ei tarvitse pelätä ulkopuolisia
hyökkäyksiä ja jos sellainen hyökkä-ys
rtapahtoisikln,; niin siUe « i >yol #nl-.
tään kahdella sotalaivana. Paria-'
mentissa esillä oleva laSdehdotus
edellyttää 2,000,000 punnan myön--
tämistä kahden keveän risteilijän r a -
kentamlsflksi,
Miafflapa
säädynkin, joka on ollut fascismin
varsinaisena yhteiskunnallisena pe
rustuksenal -Yksistään kuluvan vuo­den
maaliskuulla, tehtiin Italiassa
•602 vararikkoa - - sensijaan kuin
641 koko vuonna ,li92Ö! Fasinisti
liike toisin sanoen on tplmeenpan
nut pikkuporvariston suoranaisen
riistännän; Sen lisäksi on huomat^
teva, että työläisten palkat ovat las­keneet
ja että siirtolaisuus on ko­vasti
lisäytymässä. Elintarpeiden
hintojen vaihtelua osoittava indeksi-käyrä
on si^paitsi jbka kuukausi
säännöllisesti jonkun verran nous­sut.
Milanossa oli huhtikuun yleis-indeksiluku
»550 8,o, että toimeentulo
siellä oli kallistunut 5 -kertaisesti
siitä, missä se oli ennen sotaa ja et­tä
Italian msAka, liira, nyttemmin
ei ole enää kui'n noin 18 pennin ar­voinen.
.
Näissä olosuhteissa el Mussolinin
autakaan muu saadakseen kulunkiarvi
on vajauksen katetuksi, kuin valtion
liikeilaistosten ^a- maan -luonnonrik­kauksien
kauppaaminen ja panttaa­minen
koti- ja ulkomaisille kapitalis­teille.
Vaan sitä ei hän tee kuiten­kaan
missään tapauksessa, kuten
Neuvosto-Italia tässä tapauksessa
olisi menetellyt, s.o. asettamalla nä­mä
konsessionit valtiovallan alaisik­si,
vaan aivan p^äinvastoin, myöntä­mällä
konsessionit - aito-kapitalisti­seen
tapaan ja jättämällä Italian
työtätekevän kansan'voitonahneiden
nylkyrien hiUittömästi riistettäväksi.
Seurauksena kaikesta tästä voi ol­la
vain, että luokkataistelu Italiassa
tulee kärjistytnään kaikesta f aseisti-sesta
kirkkokansallisesta suunsoitos­ta
huolimatta., Luokataisteln nimit­täin
ei ole. mikään pintapuolinen
hetkellinen:.ilmiö, satunnainen luon-:
nonoildcp^ ' Imien fascismi, Italian
suojelusknntolitke. Ja luoUcataiste-lu
kaivaa yhteiskotttakehityksen o-maila
vastostamattomalla voimalla
fascismin haudan.
Wa8hIngton, D. C. — Brazflfart
lähetystöstä saadussa virallisessa tie­dotuksessa
sanotaan:
«Hallitoksen sotilaat ovat tärkeis­sä
toimenpiteissä kautta Koko rinta-mam
Uudet joukot, joiden Järjesi
täminen on vastaikään toteutettu,
ovat valmiit astumaan teistduan.»
Ennemmin tulleissa tiedonannois­sa
«^sanotaan:
«Vilkasta toimintaa pitkin rinta-maa.
Olemme edelleen edistyneet
saaden haltuumme edullisia, asemia.
Tykistömme paremmuus on' huomat­tava.
»
«Joukkomme hyökkäsivät kapinoit­sijoita
vastaan, jotka peräytyvät
yhtämittaisesti. Tykistömme on toi­minut
tehoisasti. Sotilastoimet kul­kevat
normaalista latuaan,. kaikkien
Jaostojen järjestetyn; yhteistoimin­nan
kanssa. Vangittujen joukossa
on ollut Sao Paulon kuritushuone-vankeja,
jotka kapinalliset ovat va-pauttancet.
»
<Ei ota kauan ennenkuin Joukoil­tamme
odotettuja hyviä tuloksia pit­kin
koko rintaman aletaau saamaan.
Joukkojemme hallussa on suurempi
osa Paulon kaupunkia.
«Ratouväkemme on. tehnyt partio-retkiä
kaupungin kesknlcseen Ja var­tio
joukkomme ovat edenneet aina
kunnallisteatteriin saakka, 'Joka on
ihan kaupungin sydämessä.
•«lUseita pakolaisia, jotka ovat eron-neet
kapinallisista on saapunut B i -
beiro Pretoon Ja toisiin sisämaan
kaupunkeihin. Meidän Joukkomme
ovat saaneet uusia vankeja.
«Kolme tuhatta halfttnksen soti­lasta,
hyvin varustettuna on saapu­nut
Santoon Ja lähteneet Sao Pau-loa
kohden. Viisitoista tuhatta so­tilasta
on nykyään kaupungin piiri- >
tystoimissa, pommittaen sitä.»
Viivästynyt tiedonanto kertoo:
«Hallituksen Joukot pommittavat
kaupunkia Ypirankalta j a toisista­kin
paikoista. Amerikan konsulaat­ti
ei ole kärsinyt vaurioita^ vaikka­kin
pommit ovat pudonneetpuolen
katuneliön päähän siitä.;. Pommi
osui boteHJ d'Oesteen, tej^paen i ^ ur
si henkilöä., Teollisnuafceskua FrciJi
on ponunitnkseii alaisena j a asuk»
kaat ovat sieKä paenneet pois.»