1966-10-20-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, lokak. 20 p. — Thursdayi Oct. 20, 1966 VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN OF FINNISH CANADIANS ( L IBERTY) EstÄbllshed Nov. 6. 1917 E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64 PublUhed thrlce weeldy: Tuesday?. Thivsdays and Saturdays by y^^us Publishing Co. Limited. lOO-lttt Elm St. Wests Sudbuy. OQtarlp. Oamu}a. Mailing Aödress: B^x 69 Advertising rates upon applicqition. translatlcm free of chuffgt. Authoflzed as second class maU by. ?06t Q)ri^q>; D«par.tmei|t. Ottei^»^ and ft)P payment of posta^e to cash. " ^• C A N A U I Ä N i.ANGUAGE• PH£SS TILAY^SIPNNAT: CaDfi4assa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 USA.-ssa 1 vk. $10.00, ft B t IfiÄB 8 kk. 2.75 - Suomesi: 1 vk. 10.80, 9 6.75 Kolme hyvaa paatosta Sudburyn ammattiyhdistysten neuvosto — Sudbury Dis- Itrict Labör Council — teki viin>e viikolla kolme lämpimästi, tervehdittävää aloitetta, joiden tulisi saada kaikkien hyvää tarkoittavien asukkaiden jakamattoman ja aktiivisen tuen. 1. Unioneuvösto esitti protestin siitä, kun S u d b i ^ y n kaupungin bussiliikennöimisoikeus aiotaan antaa Laurentian Transit Limitedille. Kaupungin valtuusto hyväksyi noin viikko sitten sivulain, jonka mukaan tämä liikennöimislupa annetaan 3 vuoden ajaksi mainitulle yhtiölle. Sudburyn asukkaat cvat aikaisemmin yleisäänestyksen perusteella hyljänneet tämäntapaisen liikennöimisoikeussopimuksen, mutta kun tällä kertaa ehdotetaan, että sopimus on voimassa "vain" 3 vuotta, niin sitä ei ole pakko alistaa veronmaksajain hyväksyttäväksi; Laki määrittelee kuitenkin, että maakunnan kunnallislautakunnan on annettava siunauksensa sopimukselle ennen kuin se tulee lakivoimaiseksi. Sudburyn ammattiyhdistysneuvosto esitti nyt vaatimuksen, että maakunnan kunnallislautakunnan pitäisi järjestää yleisen kuulustelun asiasta, tarkoittaen se sitä, että Sudburyn asukkaille ja heidän järjestöilleen tulisi antaa tilaisuus mielipiteittensä esittämiseen ennen kuin kunnallislautakunla .päätöstä tekee. Täjnä on lämpimästi kannatettava ehdotus. Tosiasia: cn, että jos liikennöimisoikeus annetaan mille tahansa yksityis-yhtiölle; se antaa huonomman palvelun kuin kunnallisesti omistettava bussiliikennelaitos. J a jokatapauksessa voidaan yksityisliikkeidenkin kanssa tehdä parempi liikennöimissopi-imus,"' niistä nyt on kysymys. 2! Unioneuvosto on lähettänyt myös hittohallitukselle protestikirjeen siitä kun se — liittohallitus — muutti elokuussa Julkaiseman päätöksensä ja suostui siten Trans-Ca-aiada Pine Linesin vaatimukseen, että se saa rakentaa cana-däläKta luonnonkaäsua Albertsta Etelä-Ontarioon kuljettaa van kaasuputkilinjan Yhdysvaltain kautta. Sudburyn unio- - neuvosto vaatii, että hallituksen olisi peruuteltava tämä kohtalokas päätös ja huolehdittava siitä, että A|bertasta Etelä- Ontarioon tuleva kaasuputkilinja rakennetaan koko matkan canadalaisalueelle. Tämä on ensiluokkaisen tärkeä seikka monesta e r i syystä: Ensinnäkin ön äärettömän vaarallista rakentaa kaasuputkilinja vieraan maan alueitten halki sen vuoksi kun tämä vieras ulkomaa — tässä tapauksessa erittäin voimakas ja samalla häikäilemätön U S A — voi milloin tahansa sanoa, tettä sitä kaasuputkilinjaa ei saadakaan käyttää, tai että vain osa sen kautta kuljetettavasta canadalaisesta luonnonkaa-susta "riittää" Etelä-Ontarion käyttöön. Se on ensiluokkaisen tärkeä seikka siksi kun teollisuus-kehity? Canadan puolella tulee hidastumaan jos tämä luon-nonkaasuputkijohto rakennetaan Yhdysvaltain kautta. Ja se 'ön ensiluokkaisen tärkeä seikka siksi kun Canada menettää kaiken sen liiketoiminnan -—satoihin tuhansiin dollareihin nouseva liiketoiminnan — mikä tulisi täkäläisten oirakoitsijain, laitosten j a työläisten osalle, jos putkijohto rakennettaisiin Canadan kautta, mutta nyt nämä urakat ja työt menevät yhdysvaltalaisille. Katsottakoon asiaa miltä puolelta hansa Sudburyij unioneuvoston protestilausuntoa pitäisi aktiivisesti tukea ja ^tannattaa. 3. Sudburyn unioneuvosto on lähettänyt liittohallitukselle protestin myös kansallisen sairaushuoltolainläytäntöön-jastumispäivän lykkäämisestä. Kuten muistetaan, liberaaUpuolue lupasi viime syksynä pidettyjen vaahen aikana, että valituksi tultuaan sc laatii tuomari, H a l l in ehdotuksiin perustusvan kansallisen sairas-huoltolain mikä astuu voimaan Canadan 100-vuotispäivän kunniaksi heinäkuun 1 pnä 1967. Tällainen lakiehdotus esi-tettiinkin muutama kuukausi sitten alahuoneen käsiteltäväksi vanhojen puolueiden hekumoitua sitä ensin viikkokaupalla Gerdaa koskevilla skandalijutuilla. Mutta raha-asiain minisr teri Mitchell Sharp, joka tuntuu olevan liberaahpuolueen uusi "kuninkaitten tekijä'" ilmoitti pääministeri Pearsonin Lontoossa ollessa, että tätä pyhästi anneltua vaalilupausta ei nytkään pidetä, vaan kansallisen sairaushuoltolain voimaanastumista lykätään vuodella eteenpäin. Oppositiopuolueilla— ja myös Uudella demokraattisella puolueella on ilmeisenä taktiikkana ollut se, että "veniettä ei heiluteta kaatumiseen" asti. Toisin sanoen on taktillisesti seurattu ohjelmaa, jonka mukaan hallitusta on painostettu ipuolelta ja toiselta mutta silti on vältetty yhteisesiintymistä vähemmistöasemassa olevan-liberaalipuolueen hallituksen- •kaatamiseksi. • " T ä s s ä on kuitenkin sellainen kysymys,-että "siinä ei .sovi'"' enää periksi antaa. Jos liberaalipuolue kieltäytyy palaamasta alkuperäiseen lupaukseensa siitä, että kansariinen. sairaus-. huoltopalvelulaki astuu voimaan maan satavuotispäivänä, silloin pitäisi NDPn ja muiden oppositioryhmien tehdä kaikkensa hallituksen kaatamiseksi, jos ei tämän kysymyksen yhteydessä, niin heti kun siihen sopiva tilaisuus tulee^ Mitä tehdään sellaisella hallituksella mikä luovuttaa sellaisia kansallisresursseja kuin luonnonkaasun veraan maan kontrolliin oman. maan todellisista kansalliseduista välittä-e m ä t t ä ? ; Mitä tehdään sellaisella halituksella mikä lupauksistaan huolimatta lykkää aina vain tuonnemmaksi kansallisen sai-rashuoltolain täytäntöön astumista, mutta samalla aikaa tie-doittaa, että kansakunnan verotakkaa korotetaan $300,000,000 vuodessa? . Mitä tehdään sellaisella hallituksella mikä kieltäytyy (fc<>rottamästa vanhuudeneläkeläisten tuloja sataan dollariin Dmitri Gxidkov: : i " [ h i l j a i n e n k i n mantere a l k a a kuorbua" ••I'. '\i Aika^ jolloin Australiaa pidettiin hiljaissena mantereena', joka ei jou tuniit' kosketuksiin maailman tapah-tumieni kanssa, on mennyt jo Qhi. Jatkacii edeltäjänsä politiikkaa Harold Holtin hallitus on sotkenut maan entisiä pahemmin sotataivike tilausten sekä SEATO:n ja ANZUSn aggressiivisten sotilaallisten liit-outumien puitteissa amerikkalaisil: le liittolaisilleen antamien velvoit- !eiden verkkoon^ Välitön osallistuminen U S A n veriseen Vietnam-seikkailuun on työntänyt Australian vielä syvemmälle sotilasmenojen suohon. M e r i - j a lenfotdkikohtien raken taminen, kymmeniä pommittajahä-vitläjiä ja muutamia sukellusveneitä käsittävät tilaukset näiden tukikohtien varustamiseksi vaaiij vuo sittain satojen miljoonien dollariQn menoerää, joka otetaqn Australian työtätekevien taskusta..., i Näiden kohtuuttomhien' menojen peittämiseksi hallitus on valinnut ' vyönkiristyspolitiikan". Syyskuussa Uudessa Etelä-Walesissa ja Victoriassa kahdessa osavaltiossa, joissa asuu kolme neljännestä maan väes-tästä, ja sen jälkeen myös Länsi- Australiassa, viranomaiset tarjosivat työtätekeville yllätyksiä välittömien ja välillisten verojen uusien jyrkkien korotusten muodossa. Lääkä-rinhoitpkulut ovat esimerkiksi kohonneet 36 prosentilla. Yhden vuoden aikana vakuutusmaksut ja paikallisverot ovat muutamassa osaval- MUISTELMIA Mielikuvituksessani asuin toisen : ikerraan Karjalassa lukiessani vSa'!! Lundin kirjoitusta "Punalipusta". Nuo kertomukset olivat niin lähellä omia kokemuksiani että tuntui aivan kuin olisin itsekin siellä paikan päällä. Canadasta ja Yhdysvalloista muutti paljon innokasta työkansaa Neuvostoliittoon noina pula-vuo.sinu Suomesta lähti myös niihin aikoi-; hin paljon ihmisiä vainontaa pa- .koon Neuvostoliittoon. Heitä nimitettiin rajaloikkareiksi. Silloin oli tuo maailmanlaajuinen pulakausi, jolloin suuri osa työläisiä täällä rikkaassa Amerikas.sakin kävi kerjäämässä ovella ovelle, ja löatkusti tavaravaunujen katolla henkensä uhalla paikasta toiseen, toivossa löytävänsä parempaa. Sitten tuli tieto, että Neuvostoliitossa on työttömyys loppunut ja kaikilla on mahdollLsiius työhön ja elämiseen. Mutta monella puiillui käsily.s niistä vaikeuksista joissa siellä vie lä silloin elettiin. Kuten eriis cnj;- lantilainen historioitsija sanoi, Venäjä oli tsaarivallan kukistumisen aikana 200 vuotta jälessä sivistysmaista. Lukutaitoisia oli ainoastaan 15 prosenttia ja suurin osa oppi- ^ neisloa taisteli uutta järjestelmää vastaan ulkomaiden avustamana. Ainoastaan lääkärit olivat uuden järjestelmän mukana, ja se olikin suuri apu;: etteivät ihmiset . kuolleet kulkutauteihin.- Puutteelliset olosuhteet ja kansan tottumuk.set jarruttivat huomattavasti eteenpäin menoa. Myöskin kirkkojen laholla käytiin voJmaka.sta jarrutusta uutta järjestelmää vastaan.. ' Monelta täältä Amerikasta sinne muuttaneet tulivat kokeneeksi pettymyksen ja osa palasikin tänne takaisin. Ei ymmärretty niitä tuskia mitä uusi yhteiskuntajärjestelmä kärsii .syntyessään. Ilahduttavaa oli kuitenkin kun sosialistinen järjestelmä antoi mahdollisuuden kaikille lapsille saada koulusivistyksen. Tiedämme, ottä tietoinen käsi ulottuu kauaksi. Se tulee selvästi näkyviin, kun Neu-y SYNTYMÄ- y I PÄIVIÄ vostoliitto on tuossa lyhyessä ajassa noussut toiselle tilalle maailman valloista. Kuten jo mainitsin, lääkärit olivat auttamassa tämän uuden järjestelmän synnytystä. Niinpä nyt on lääkintähuolto Neuvostoliitossa asukaslukuun verrattuna ensimmäi- >ellä tilalla maailma.s.sa. Nyt nämä kapitalistisen - maailman valtijaat näkevät, että tuo uusi jäijestelmä-akenne sei.soo lujemmalla pohjalla kiiin heidän oma yhteiskuntamuotonsa. .Aikovat nytkin sen tuhota ;ota-aseiIla, jota samaa yritti Hif-ierkin. mutta epäonnistui. . Kuten alussa mainitsin, meni täältä Neuvo.stoliittooon paljon kunnollista työvoimaa, mutta oli joukossa sellaisiakin, joita ei ollut muuta kuin häiriötä. Myöskään ei oltu totuttu joukkotyövoinian .saavutuksiin, pyrittiin yksilösaavutuksiin joihin oltiin täällä .Vmerikassa totuttu. '-.Mku aina hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo", kuten sanotaan. - , ,,-V •: .Viili, näyttää siltä, että sielläkin on opittu tietämään, että uusi järjestelmä vaatii uuden käytännön, oli toisin sanoen uudestaan: .syntymisen työläisiinkin nähden. Sillä työ on ainoa luova voima-maailmassa. Työläinen se luo tuon: rahankin jonka orjana 'se on joutunut olemaan siliä asti kun raha on ollut olcmas.sa. — I.S.. Port Arthur, Onl; Vilho Hakanen, North Bay Onl., täyttää maanantaina lokakuun 24 päivänä 82 vuolta. Yhdymme sukulaisten ja tulla-vain onnentoivotuksiin. kuukaudessa, vaan sen sijaan esittää, että jos vanhemmat kansalaiset, jotka ovat koko elämänsä uhranneet maan rakentamiseksi ja uuden sukupolven kasvaltamiscksi, nöyrtyvät köy hyydentodrstuksiin nojaten ar-bopaloja pyytämään, niin heille annetaan $30 lisä-avustus -kuukaudes.sa? Ja ky.symys on köyhyydenlodislukseen perustuvasta avustusanomuksesta huolimatta lainkaan siitä, hankitaanko tämä köyhyydenlodis-tus nuuski jäin toimesta tai asianomaisen pakollisen veroilmoituksen avulla. Me emme ole sanomalehlenä uusien vaalien ennenaikaisen järjestämisen kannalla nyi. Mitä me haluamme sanoa on va/ri se, että opposition ja erikoisesti NDPn ei pitäisi antaa s a i raushuoltovak:uulu.sasiassa periksi. vain "uusien vaalien" esiihtulon pelo.ssa. BRODER TOWNSIin»lN TIEASIOISTA Tänään saivat tämän koulupiirin lieveronmaksajat kokouskutsun. Kokous pidetään lokakuun 28 päivänä alkaen kello 8 illalla No. 2. koululla. Siksipä kehoitan teitä tämän koulupiirin tieveronmaksajia mene-, mään nyt tähän kokoukseen ja valvomaan. tähän koulupiiriin kuuluvista teistä. Kuten meistä jokainen tietää, ei näille teille ole tehty mitään korjauksia. Onpa teitä, ettei ole tuotu yhtään santakuormaa. vaikka joidenkin tievero on nou.ssut useammalla dollarilla tänä vuonna. Joku voi kysyä, että mihin ne tieverorahat on käytetty? Niillä on teetetty \Veivi Lakelle hyvä tie, jos- .sa on hallituksella noin 100 tonttia, jotka se haluaa myydä. Vuosi sitten pidetyssä kokouksessa tieveronmaksajista oli jotkut iloisia, että kyllä nyt tiemme korjaantuu, kun niiden johto tulee suurimmalta o.salla hallituksen haltuun. . Olisin iloinen jos joku tämän koulupiirin tieveronmaksajista nostaisi kysymyksen näistä: tämän koulupiirin teistä nyi tulevassa kokouksessa. — E. Alho. lioissa kohonDceet 38.proseatilla. M kanut kjetjureaktio s!4 alkagn y^^i; sen hintojen kohoamisen sekä elintason vastaavan laskun. Sydneyssä ilmestyvä lehti San Herald nimitti^ sotamenoihin tarkoitettujen varojen tämäntapaista "pumppaamista" osavaltion likaisimmaksi sivuksi. Vyönkiristyspolitiikka ' ei poista suinkaan Australian kansaan kofab distuvaa-.toisenlaista painetta: — u i - koDoaisen pääoman voimistuvaa virtausta mantereelle. Käytännössä tä.- mä merkitsee sitä, että australialaiset kapitalistit jakavat mielellääi^ tulonsa USAn Englannin Canada» ja muiden maiden monopojien ]^ konsernien kanssa. Päättyneen f i - nanssivuoden aikana lällaiset pääomasijoitukset lisääntyivät: melkein kaksinkertaisiksi ja käsittävät 879 miljoonaa Australian dollaria. Australian työväenluokka asettuu yhä voimakkaammin va.starintaan monopoleja vastaan. Maassa syntyy lakkoliikkeilä, työtätekevät vaativat hintojen valvontaan alistamista, palkkojen korottamista ja sotameno-jen supistamista. Australian uudet parlamenttivaalit pidetään marraskuun lopulla. Harold Holtin hallitus näkee osakkeittensa laskevan. Ruorimie-het eivät aio kuitenkaan muuttaa laivan suntaa. Tuntien valtameren takaa ulottuvaan talutushihnan kiristyvän pääministeri vaati kilpavarustelun jatkamista ja laatii suunnitelmia uusien joukkojen lähettämistä Bien Hoan lähislölle niiden 4,500 australialaisen sotilaan täydennykseksi, jotka jo tällä hetkellä taistelevat Vietnamissa; Opposition johtajat ovat varsinkin näin vaalien aaltona lisänneet hallitukseen kohdistuvaa arvostelua Karlamentin puhujakorokkeelta käsin. Labour-puolueen virallinen vaaliohjelma edellyttää kaikkien australialaisten joukkojen takaisin kutr sumi.sta Vietnamista "käytännölli-se. sti lyhyimmä.ssä ajassa". Australian kansa on syvästi kiinnostunut maan ulkopoliittisen kurssin muutoksesta ja ennen kaikkea Vietnamin sodan lopettamisesta Australian kohdalta. Australian kansa tietää, ketkä ovat aggression johtajat. Adelaidassa järjestelyn mie-lenosoi. uksen aikana tilaisuuden osanottajat polttivat tähtilipun US.\n konsulaatin edustalla. Entinen "hiljainen manner" alkaa kuohua. itä-Saksa valmis neuvoftelemaan Bonn. — Itä-Saksan valtionpää-mics \Valter Ulbricht ilmoitti perjantaina olevansa valmis lä-hcltäinään huliltuksensa ministereitä Bonniin neuvottelemaan koko jaettua kansakuntaa koskevista ky-symyksistä, Ulbricht sanoi länsisaksalaiselle, sosialidcmukraattista oppositio-puohietta kannattavalle sanoma-lehdelle Neue Iluhr Zeitungille myönlämässään haastattelussa: "Olemme suostuvaisia molempien Saksan valtioiden keskeisiin neuvotteluihin ilman, että asetamme mitään ennakkoehtoja." Hän lisäsi kuitenkin, että jos Itä- Saksa lähettää Bonniin jonkun ministerinsä, niin se vaatii, että tätä kolulellaan ministerinä, Ulbricht sanoi, että jos Bonnin hallitus ei katsu itäsaksalaisen ministerin edu.sta van laillista hallitusta niin ltä-Sak.sa omaksuu samanlaisen asenteen, mutta suostuu silti neuvottelemaan. U l b r i i h t in haastattelu julkaistiin kaksi vuorokauttasenjälkeen kun Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen varapuheen- 'Koeta ymmärtää käpyseni, minun täytyy kunni-^ oittaa sitoumuksiani joka satamassa^^ ^ SUOMALAISIA NAISIA SAKSAN NATSIEN KESKITYSLEIREIllÄ (Jatkoa) Parin kolmen päivän kuluttua havaittiin uusi iliiuö 1 Aamuisin alettiin heittää juutalaisten parakeista ulos sadottain ruumiita. Ne muodostivat kokonaisia röykkiöitä jokaisen parakin viereen. Mitä oli tapahtunut? Miksi ihmiset alkoivat yhtäkkiä kuolla laumoittain? "Tiedustelimme juutalaisilla ja he kertoivat ihmisten väin valittava n päänsärkyä ja parin tunnin kuluttua kuolivat." -r- Saksalaiset olivat keksineet krematorion tilalle nopean j a halvan kuoleman. . Ruokamyrkytyksen. Nälkä oli tehnyt vangit luurangoiksi, jotka enää vaivoin pääsivät liikkeelle. Nälkä, nälkäi loputtomiin nälkä. 'Aamuisin kävelin ulkona ruokaa etsimässä ja kerran loikoi ruumis tunkion lähellä. Sen kädestä oli varmaan pudonnut likainen sahanjauho leipäpalanen. Minä olin sen. Pidin itseäni onnellisen kun löysin tämän leipämurun ; . . " Rintamatilanteen muuttuessa ja neuvostojoukkojen saavuttua Puolan puolelle lähetetään vankilako-lonnat jälleen liikkeelle. Jossakin tässä vaiheessa myös Norman ja Hildan tiet erkanivat. Norma kertoi, että maikasta oli suuri osa tehtävä jalkaisin. Se o l i raskasta nälkiintyneille ihmisille, ja monet jäivätkin tälle tielle ikiajoiksi. - Tallinnan matkalla saksalaiset käyttivät omia: kasvatusmenelelmi-ään. Jokaisia, joka ei jaksanut'. kävellä, lyötiin armotta kumipampulla. " N i i n jäin minäkin matkalle. Jalat eivät kantaneet. Kaaduin kerran toisensa perään ja joka kerta sain pampusta. Kun kolmannen kerran kaaduin, lyötiin niin kovasti, että menin tainnoksiin. Eräs roleva-kasvuinen nuori venäläinen naisvanki korjasi minut kuitenkin tiellä kuin jauhosäkin ja • kantoi ensimmäiselle etapille. Varsinaisesta pääjoukosta meitä jäi jälkeen noin 60 henkilöä. Sen jälkeen laahauduim-me vain 5—6 kilometriä päivässä eteenpäin." Näin joutuivat vangit Danzigin toiselle puolelle Burggrabeniin, johtaja Herbert Werner oli pudottanut poliittisen ponunin esittämällä, että Itä- ja Länsi-Saksa asettuisivat keskenäiseen kosketukseen korkealla tasolla. Wehner esitti Bonnin hallituksen jyrkästi tuomitsemissa ehdotuksissaan mm. Itä^ ja Länsi-Saksan talousr yhteisön perustamista osana Saksan yhdistämiseen tähtäävistä suunnitelmista. joka oli ollut italialaisten ja romanialaisten, vankien työleiri. Siitäkin jatkettiin matkaa, mutta sairaat kieltäytyivät lähtemästä j a niin jäi Normakin tähän. Rintamatilanne oli kuitenkin kehittynyt jo niin' pitkälle, että tämän l e i r in koko henkilökunta lähti myös pakosalle, vankien muonitus lakkautettiin, saksalaiset veivät elintarvikkeita mukanaan niin paljon kuin suinkin j a ' vahdiksi jätettiin vanha talonpoika, mutta kolmantena päivänä ka-' tosi hänkin. :. Ne, jotka jotenkin liikkeenne pääsivät, lähtivät ruoan etsintään lähikylistä ja leirialueella. Näin meni kaksi viikkoa ja sitten maaliskuun 23 päivänä 1945 aamulla aikaisin tuli puna-armeijalainen. Ho nousi ylimmilleen ja . . Puolen päivän aikaan tuli leirillemme kokonainen divisioona, joka osoittautui 21. smoleskilaiseksi divisioonaksi. Riemuinen oli vastaan-: otto.: multa samanaikaisesti myös; surullinen, sillä moniin sairaisiin vaikutti vapautuminen niin syvästi' että he kuolivat. Minkälainen kuva odotti sotilaita? Matkalla Stutlhoffista olivat monet palelluttaneet jalkansa, jotkut niin pahasti, että varpaat mätänivät ja pulpilival pois. Hildan matka Stulthoffin kuolemanleiriltä päättyi noin 20 kilometrin päähän Lau-enburgin kaupungista 50^ metrin p i - : tuiscen latoon. Matkasta Stuttburgista Hilda kertoo; "Marssittiin puukengissä hirmuisessa pyryssä ja pakkasessa, joskus y l i 20 km päivässä. Marssittiin viiko, toinen, kolmas sisä-Saksaan päin. Viimein uupuivat minunkin voimani. Tiepuoleen oli joku kuljettanut maitotonkan, jonka luokse vangit heti ryntäsivät. Hilda sanoo, että hänkin laahusti sinne, mutta ei päässyt pois yhtä nopeasti kuin toi-, set. "Sain iskun päähäni. T u l in ta-, juihini erään talon ikkunan alla j a huomasin makaavani verilätäkös-sä. Joku kehoitli minua nousemaan tai muuten ammutaan. E n pystynyt sanomaan mitään. Nä^^in rintaani, että tähän saa ampua. Samassa-juoksi joku saksalainen nainen j a" pyysi saada sitoa haavani. Antoi ruokaa. Sitten tulivat vankkurit.. Käsistä ja jaloista viskattiin minut vankkureille kuolleiden ja puoli-kuolleiden minunlaisten onnetto-' mien" päälle." Tällaisessa kunnossa joutui Hilda latoon, jossa oli ahdasn ta, ettei voinut liikkua. Vasemmalla puolella oli heikoimmat. Monilla, olivat jalat p a l e l t u n e e f h i i n pa. hoin, että varpaat mätänivät ja pu- PÄIVÄN PAKINA JUHLAVUODEN TASKUKALENTERI Canadan, juhlavuoden — 100- vuotispäivän — kunniaksi julkaistaan ensi vuonna useita kirjoja ja criköi.sjulkaisuja; kirjoitetaan runoja, lauluja ja sävellyksiä jne. TäkäläiSTeii kansalaislemme vaa-limatölV, m u t t a silti merkittävä panos Canadan 100-vuoliskirjalli-suuden lohkolla on perintecUi.sesti kansanomainen ja aina hyvän levikin omannut Taskukalenteri, minkä juhlavuoden painos — Taskukalenteri l!»(i7 — on juuri i l mestynyt. Juhlavuoden taskukalenterin tekstiosaslo 011 huomattavalta osalta uusittu liiin, että siinä käsitellään miltei yksinomaan Canadan 100-vuolison kehitysvaiheen tapahtumia ja Canadan asioita yleensä.- ••. Tä.ssä mielessä Taskukalenteri 1967 on kokonaan uuis, ja^omassa hi.sloria.ssaan ainutlaatuinen. Taskukalenteri on ollut työmailla ja kotipiireissä hyvin pidetty,; nimenomaan siksi kun siitä on saatu pienoiskoo.ssa hyvin Uirkcilä ja mielenkiintoisia tietoja jokapäiväisen elämän ja miksei myös erinäisten keskusteluaiheiden hyväksi. • • •• _ • Ensi vuonna on yleisenä keskustelun aiheena . Canadan 100- vuoti.sjuhlat ju niiden merkitys. Nyt ilmestynyt Taskukalenteri 19G7 varaa meille kapsellikoossa «li tiivistel.v.ssä muodossa ja kronologisessa järjestyksessä laaditun katsauksen, mistä olemme kansakuntana tulleet, minkälainen on ollut Canadan historian kulku ja minkälaisena Canada valmistuu uutta vuosi.salaan.sa vaslaan ottamaan. : Canadan lii.sloriaa käsittelevässä Taskukalenterin osassa on 10 helposti luettavaa sivua, joista saadaan -omalla kielellämme perustietoja moniin tämän juhlavuoden aikana lavalla tai toisella esiin-tuleviin ky.symyksiin. Sen lisäksi on perustiedot Canadan eläkcsuunnitelmasta ja leskien eläkkeestä sekä äitien ja so-keidoii'"' i(vusluk.sesla Ontario.ssa (mikä on osapuilleen samanlaista muissakin maakunnissa) ja Canadan juhlapäivät sekä viimeisin (vuoden 1961) sensuksen mukaan luettelo Canadan suurimmista kaupungeista. Välttämättömänä osa on selostus Canadan postimaksuista ja niihin sisältyvistä seikoista, metristen mittojen vertailu Canadassa käy-lännöBsä oleviin mittoihin, eri lämpömittarien vertailutaulukot ja selostukset miten vaihdetaan C-asteet F-asteiksi tai päinvastoin. Taskukalenteri 1967 on "pessyt kasvojaan" kalenteriosankin kohdalta. Kalenteiiosastossa on nyt kuten ennenkin täkäläisille kansalaisillemme tunnettujen Canadan ja Suomen kansallisten juhla- ja merkkipäivien, sekä kansainvälisesti tunnettujen kirjailijain, säveltäjäin ja tiedemiesten merkkipäivät jne. Uudestaan stiunnileltu ja ladottu kalenteriosa on edeltäjäänsä käytännöllisempi j a sirompi, jät- (Jatkuu seuraavalla sivulla) taen huomattavasti enemmän tilaa' muistiinpanoja varten kunkin päivän kohdalle. Kuten ennenkin: Kalenteri on nytkin painettu hyvälle kiiltopa-perille, mistä on hyvä ja helppo' lukea tekstiä. Samoin on kannet lujat, kestävät ja siröt.- Sivuja on Taskukalenterissa 132. Hinta vain 75 senttiä. Saatavana!Vapauden asiamiehiltä ja kirjakahpoista. Postitilaukset voidaan lähettää osoitteella: Vapaus, Box 69, Sudbury Ont. r ' Suosittelemme taskukalenteria: maanmiehillemme yleensä. Käytännöllisen taskukalenterin paikan täyttämisen-lisäksi se rikastuttaa, osaltaan 100-vuotiskirjallisuuttam-me ensi vuonna. Taskukalenteri on myös mainio muisto- tai joulu-' lahja lähetettäväksi omaisille ja ystäville aina Suomea myöten. Taskukalenteri 1967 on uusittu nimenomaan Caandan 100-vuotis-' juhlia, silmälläpitäen. Sellaisessa! asussa se ilmestyy vain kerran, sil-. lä ensi vuonna se tulee luonnolli-v sesi i ilmestymään taas u^distettu•^ na painoksena; — Käiusäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 20, 1966 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1966-10-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus661020 |
Description
Title | 1966-10-20-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, lokak. 20 p. — Thursdayi Oct. 20, 1966 VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN OF FINNISH CANADIANS ( L IBERTY) EstÄbllshed Nov. 6. 1917 E D I T O R : W . E K L U N D MANAGER: E . S U K S I T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64 PublUhed thrlce weeldy: Tuesday?. Thivsdays and Saturdays by y^^us Publishing Co. Limited. lOO-lttt Elm St. Wests Sudbuy. OQtarlp. Oamu}a. Mailing Aödress: B^x 69 Advertising rates upon applicqition. translatlcm free of chuffgt. Authoflzed as second class maU by. ?06t Q)ri^q>; D«par.tmei|t. Ottei^»^ and ft)P payment of posta^e to cash. " ^• C A N A U I Ä N i.ANGUAGE• PH£SS TILAY^SIPNNAT: CaDfi4assa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 USA.-ssa 1 vk. $10.00, ft B t IfiÄB 8 kk. 2.75 - Suomesi: 1 vk. 10.80, 9 6.75 Kolme hyvaa paatosta Sudburyn ammattiyhdistysten neuvosto — Sudbury Dis- Itrict Labör Council — teki viin>e viikolla kolme lämpimästi, tervehdittävää aloitetta, joiden tulisi saada kaikkien hyvää tarkoittavien asukkaiden jakamattoman ja aktiivisen tuen. 1. Unioneuvösto esitti protestin siitä, kun S u d b i ^ y n kaupungin bussiliikennöimisoikeus aiotaan antaa Laurentian Transit Limitedille. Kaupungin valtuusto hyväksyi noin viikko sitten sivulain, jonka mukaan tämä liikennöimislupa annetaan 3 vuoden ajaksi mainitulle yhtiölle. Sudburyn asukkaat cvat aikaisemmin yleisäänestyksen perusteella hyljänneet tämäntapaisen liikennöimisoikeussopimuksen, mutta kun tällä kertaa ehdotetaan, että sopimus on voimassa "vain" 3 vuotta, niin sitä ei ole pakko alistaa veronmaksajain hyväksyttäväksi; Laki määrittelee kuitenkin, että maakunnan kunnallislautakunnan on annettava siunauksensa sopimukselle ennen kuin se tulee lakivoimaiseksi. Sudburyn ammattiyhdistysneuvosto esitti nyt vaatimuksen, että maakunnan kunnallislautakunnan pitäisi järjestää yleisen kuulustelun asiasta, tarkoittaen se sitä, että Sudburyn asukkaille ja heidän järjestöilleen tulisi antaa tilaisuus mielipiteittensä esittämiseen ennen kuin kunnallislautakunla .päätöstä tekee. Täjnä on lämpimästi kannatettava ehdotus. Tosiasia: cn, että jos liikennöimisoikeus annetaan mille tahansa yksityis-yhtiölle; se antaa huonomman palvelun kuin kunnallisesti omistettava bussiliikennelaitos. J a jokatapauksessa voidaan yksityisliikkeidenkin kanssa tehdä parempi liikennöimissopi-imus,"' niistä nyt on kysymys. 2! Unioneuvosto on lähettänyt myös hittohallitukselle protestikirjeen siitä kun se — liittohallitus — muutti elokuussa Julkaiseman päätöksensä ja suostui siten Trans-Ca-aiada Pine Linesin vaatimukseen, että se saa rakentaa cana-däläKta luonnonkaäsua Albertsta Etelä-Ontarioon kuljettaa van kaasuputkilinjan Yhdysvaltain kautta. Sudburyn unio- - neuvosto vaatii, että hallituksen olisi peruuteltava tämä kohtalokas päätös ja huolehdittava siitä, että A|bertasta Etelä- Ontarioon tuleva kaasuputkilinja rakennetaan koko matkan canadalaisalueelle. Tämä on ensiluokkaisen tärkeä seikka monesta e r i syystä: Ensinnäkin ön äärettömän vaarallista rakentaa kaasuputkilinja vieraan maan alueitten halki sen vuoksi kun tämä vieras ulkomaa — tässä tapauksessa erittäin voimakas ja samalla häikäilemätön U S A — voi milloin tahansa sanoa, tettä sitä kaasuputkilinjaa ei saadakaan käyttää, tai että vain osa sen kautta kuljetettavasta canadalaisesta luonnonkaa-susta "riittää" Etelä-Ontarion käyttöön. Se on ensiluokkaisen tärkeä seikka siksi kun teollisuus-kehity? Canadan puolella tulee hidastumaan jos tämä luon-nonkaasuputkijohto rakennetaan Yhdysvaltain kautta. Ja se 'ön ensiluokkaisen tärkeä seikka siksi kun Canada menettää kaiken sen liiketoiminnan -—satoihin tuhansiin dollareihin nouseva liiketoiminnan — mikä tulisi täkäläisten oirakoitsijain, laitosten j a työläisten osalle, jos putkijohto rakennettaisiin Canadan kautta, mutta nyt nämä urakat ja työt menevät yhdysvaltalaisille. Katsottakoon asiaa miltä puolelta hansa Sudburyij unioneuvoston protestilausuntoa pitäisi aktiivisesti tukea ja ^tannattaa. 3. Sudburyn unioneuvosto on lähettänyt liittohallitukselle protestin myös kansallisen sairaushuoltolainläytäntöön-jastumispäivän lykkäämisestä. Kuten muistetaan, liberaaUpuolue lupasi viime syksynä pidettyjen vaahen aikana, että valituksi tultuaan sc laatii tuomari, H a l l in ehdotuksiin perustusvan kansallisen sairas-huoltolain mikä astuu voimaan Canadan 100-vuotispäivän kunniaksi heinäkuun 1 pnä 1967. Tällainen lakiehdotus esi-tettiinkin muutama kuukausi sitten alahuoneen käsiteltäväksi vanhojen puolueiden hekumoitua sitä ensin viikkokaupalla Gerdaa koskevilla skandalijutuilla. Mutta raha-asiain minisr teri Mitchell Sharp, joka tuntuu olevan liberaahpuolueen uusi "kuninkaitten tekijä'" ilmoitti pääministeri Pearsonin Lontoossa ollessa, että tätä pyhästi anneltua vaalilupausta ei nytkään pidetä, vaan kansallisen sairaushuoltolain voimaanastumista lykätään vuodella eteenpäin. Oppositiopuolueilla— ja myös Uudella demokraattisella puolueella on ilmeisenä taktiikkana ollut se, että "veniettä ei heiluteta kaatumiseen" asti. Toisin sanoen on taktillisesti seurattu ohjelmaa, jonka mukaan hallitusta on painostettu ipuolelta ja toiselta mutta silti on vältetty yhteisesiintymistä vähemmistöasemassa olevan-liberaalipuolueen hallituksen- •kaatamiseksi. • " T ä s s ä on kuitenkin sellainen kysymys,-että "siinä ei .sovi'"' enää periksi antaa. Jos liberaalipuolue kieltäytyy palaamasta alkuperäiseen lupaukseensa siitä, että kansariinen. sairaus-. huoltopalvelulaki astuu voimaan maan satavuotispäivänä, silloin pitäisi NDPn ja muiden oppositioryhmien tehdä kaikkensa hallituksen kaatamiseksi, jos ei tämän kysymyksen yhteydessä, niin heti kun siihen sopiva tilaisuus tulee^ Mitä tehdään sellaisella hallituksella mikä luovuttaa sellaisia kansallisresursseja kuin luonnonkaasun veraan maan kontrolliin oman. maan todellisista kansalliseduista välittä-e m ä t t ä ? ; Mitä tehdään sellaisella halituksella mikä lupauksistaan huolimatta lykkää aina vain tuonnemmaksi kansallisen sai-rashuoltolain täytäntöön astumista, mutta samalla aikaa tie-doittaa, että kansakunnan verotakkaa korotetaan $300,000,000 vuodessa? . Mitä tehdään sellaisella hallituksella mikä kieltäytyy (fc<>rottamästa vanhuudeneläkeläisten tuloja sataan dollariin Dmitri Gxidkov: : i " [ h i l j a i n e n k i n mantere a l k a a kuorbua" ••I'. '\i Aika^ jolloin Australiaa pidettiin hiljaissena mantereena', joka ei jou tuniit' kosketuksiin maailman tapah-tumieni kanssa, on mennyt jo Qhi. Jatkacii edeltäjänsä politiikkaa Harold Holtin hallitus on sotkenut maan entisiä pahemmin sotataivike tilausten sekä SEATO:n ja ANZUSn aggressiivisten sotilaallisten liit-outumien puitteissa amerikkalaisil: le liittolaisilleen antamien velvoit- !eiden verkkoon^ Välitön osallistuminen U S A n veriseen Vietnam-seikkailuun on työntänyt Australian vielä syvemmälle sotilasmenojen suohon. M e r i - j a lenfotdkikohtien raken taminen, kymmeniä pommittajahä-vitläjiä ja muutamia sukellusveneitä käsittävät tilaukset näiden tukikohtien varustamiseksi vaaiij vuo sittain satojen miljoonien dollariQn menoerää, joka otetaqn Australian työtätekevien taskusta..., i Näiden kohtuuttomhien' menojen peittämiseksi hallitus on valinnut ' vyönkiristyspolitiikan". Syyskuussa Uudessa Etelä-Walesissa ja Victoriassa kahdessa osavaltiossa, joissa asuu kolme neljännestä maan väes-tästä, ja sen jälkeen myös Länsi- Australiassa, viranomaiset tarjosivat työtätekeville yllätyksiä välittömien ja välillisten verojen uusien jyrkkien korotusten muodossa. Lääkä-rinhoitpkulut ovat esimerkiksi kohonneet 36 prosentilla. Yhden vuoden aikana vakuutusmaksut ja paikallisverot ovat muutamassa osaval- MUISTELMIA Mielikuvituksessani asuin toisen : ikerraan Karjalassa lukiessani vSa'!! Lundin kirjoitusta "Punalipusta". Nuo kertomukset olivat niin lähellä omia kokemuksiani että tuntui aivan kuin olisin itsekin siellä paikan päällä. Canadasta ja Yhdysvalloista muutti paljon innokasta työkansaa Neuvostoliittoon noina pula-vuo.sinu Suomesta lähti myös niihin aikoi-; hin paljon ihmisiä vainontaa pa- .koon Neuvostoliittoon. Heitä nimitettiin rajaloikkareiksi. Silloin oli tuo maailmanlaajuinen pulakausi, jolloin suuri osa työläisiä täällä rikkaassa Amerikas.sakin kävi kerjäämässä ovella ovelle, ja löatkusti tavaravaunujen katolla henkensä uhalla paikasta toiseen, toivossa löytävänsä parempaa. Sitten tuli tieto, että Neuvostoliitossa on työttömyys loppunut ja kaikilla on mahdollLsiius työhön ja elämiseen. Mutta monella puiillui käsily.s niistä vaikeuksista joissa siellä vie lä silloin elettiin. Kuten eriis cnj;- lantilainen historioitsija sanoi, Venäjä oli tsaarivallan kukistumisen aikana 200 vuotta jälessä sivistysmaista. Lukutaitoisia oli ainoastaan 15 prosenttia ja suurin osa oppi- ^ neisloa taisteli uutta järjestelmää vastaan ulkomaiden avustamana. Ainoastaan lääkärit olivat uuden järjestelmän mukana, ja se olikin suuri apu;: etteivät ihmiset . kuolleet kulkutauteihin.- Puutteelliset olosuhteet ja kansan tottumuk.set jarruttivat huomattavasti eteenpäin menoa. Myöskin kirkkojen laholla käytiin voJmaka.sta jarrutusta uutta järjestelmää vastaan.. ' Monelta täältä Amerikasta sinne muuttaneet tulivat kokeneeksi pettymyksen ja osa palasikin tänne takaisin. Ei ymmärretty niitä tuskia mitä uusi yhteiskuntajärjestelmä kärsii .syntyessään. Ilahduttavaa oli kuitenkin kun sosialistinen järjestelmä antoi mahdollisuuden kaikille lapsille saada koulusivistyksen. Tiedämme, ottä tietoinen käsi ulottuu kauaksi. Se tulee selvästi näkyviin, kun Neu-y SYNTYMÄ- y I PÄIVIÄ vostoliitto on tuossa lyhyessä ajassa noussut toiselle tilalle maailman valloista. Kuten jo mainitsin, lääkärit olivat auttamassa tämän uuden järjestelmän synnytystä. Niinpä nyt on lääkintähuolto Neuvostoliitossa asukaslukuun verrattuna ensimmäi- >ellä tilalla maailma.s.sa. Nyt nämä kapitalistisen - maailman valtijaat näkevät, että tuo uusi jäijestelmä-akenne sei.soo lujemmalla pohjalla kiiin heidän oma yhteiskuntamuotonsa. .Aikovat nytkin sen tuhota ;ota-aseiIla, jota samaa yritti Hif-ierkin. mutta epäonnistui. . Kuten alussa mainitsin, meni täältä Neuvo.stoliittooon paljon kunnollista työvoimaa, mutta oli joukossa sellaisiakin, joita ei ollut muuta kuin häiriötä. Myöskään ei oltu totuttu joukkotyövoinian .saavutuksiin, pyrittiin yksilösaavutuksiin joihin oltiin täällä .Vmerikassa totuttu. '-.Mku aina hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo", kuten sanotaan. - , ,,-V •: .Viili, näyttää siltä, että sielläkin on opittu tietämään, että uusi järjestelmä vaatii uuden käytännön, oli toisin sanoen uudestaan: .syntymisen työläisiinkin nähden. Sillä työ on ainoa luova voima-maailmassa. Työläinen se luo tuon: rahankin jonka orjana 'se on joutunut olemaan siliä asti kun raha on ollut olcmas.sa. — I.S.. Port Arthur, Onl; Vilho Hakanen, North Bay Onl., täyttää maanantaina lokakuun 24 päivänä 82 vuolta. Yhdymme sukulaisten ja tulla-vain onnentoivotuksiin. kuukaudessa, vaan sen sijaan esittää, että jos vanhemmat kansalaiset, jotka ovat koko elämänsä uhranneet maan rakentamiseksi ja uuden sukupolven kasvaltamiscksi, nöyrtyvät köy hyydentodrstuksiin nojaten ar-bopaloja pyytämään, niin heille annetaan $30 lisä-avustus -kuukaudes.sa? Ja ky.symys on köyhyydenlodislukseen perustuvasta avustusanomuksesta huolimatta lainkaan siitä, hankitaanko tämä köyhyydenlodis-tus nuuski jäin toimesta tai asianomaisen pakollisen veroilmoituksen avulla. Me emme ole sanomalehlenä uusien vaalien ennenaikaisen järjestämisen kannalla nyi. Mitä me haluamme sanoa on va/ri se, että opposition ja erikoisesti NDPn ei pitäisi antaa s a i raushuoltovak:uulu.sasiassa periksi. vain "uusien vaalien" esiihtulon pelo.ssa. BRODER TOWNSIin»lN TIEASIOISTA Tänään saivat tämän koulupiirin lieveronmaksajat kokouskutsun. Kokous pidetään lokakuun 28 päivänä alkaen kello 8 illalla No. 2. koululla. Siksipä kehoitan teitä tämän koulupiirin tieveronmaksajia mene-, mään nyt tähän kokoukseen ja valvomaan. tähän koulupiiriin kuuluvista teistä. Kuten meistä jokainen tietää, ei näille teille ole tehty mitään korjauksia. Onpa teitä, ettei ole tuotu yhtään santakuormaa. vaikka joidenkin tievero on nou.ssut useammalla dollarilla tänä vuonna. Joku voi kysyä, että mihin ne tieverorahat on käytetty? Niillä on teetetty \Veivi Lakelle hyvä tie, jos- .sa on hallituksella noin 100 tonttia, jotka se haluaa myydä. Vuosi sitten pidetyssä kokouksessa tieveronmaksajista oli jotkut iloisia, että kyllä nyt tiemme korjaantuu, kun niiden johto tulee suurimmalta o.salla hallituksen haltuun. . Olisin iloinen jos joku tämän koulupiirin tieveronmaksajista nostaisi kysymyksen näistä: tämän koulupiirin teistä nyi tulevassa kokouksessa. — E. Alho. lioissa kohonDceet 38.proseatilla. M kanut kjetjureaktio s!4 alkagn y^^i; sen hintojen kohoamisen sekä elintason vastaavan laskun. Sydneyssä ilmestyvä lehti San Herald nimitti^ sotamenoihin tarkoitettujen varojen tämäntapaista "pumppaamista" osavaltion likaisimmaksi sivuksi. Vyönkiristyspolitiikka ' ei poista suinkaan Australian kansaan kofab distuvaa-.toisenlaista painetta: — u i - koDoaisen pääoman voimistuvaa virtausta mantereelle. Käytännössä tä.- mä merkitsee sitä, että australialaiset kapitalistit jakavat mielellääi^ tulonsa USAn Englannin Canada» ja muiden maiden monopojien ]^ konsernien kanssa. Päättyneen f i - nanssivuoden aikana lällaiset pääomasijoitukset lisääntyivät: melkein kaksinkertaisiksi ja käsittävät 879 miljoonaa Australian dollaria. Australian työväenluokka asettuu yhä voimakkaammin va.starintaan monopoleja vastaan. Maassa syntyy lakkoliikkeilä, työtätekevät vaativat hintojen valvontaan alistamista, palkkojen korottamista ja sotameno-jen supistamista. Australian uudet parlamenttivaalit pidetään marraskuun lopulla. Harold Holtin hallitus näkee osakkeittensa laskevan. Ruorimie-het eivät aio kuitenkaan muuttaa laivan suntaa. Tuntien valtameren takaa ulottuvaan talutushihnan kiristyvän pääministeri vaati kilpavarustelun jatkamista ja laatii suunnitelmia uusien joukkojen lähettämistä Bien Hoan lähislölle niiden 4,500 australialaisen sotilaan täydennykseksi, jotka jo tällä hetkellä taistelevat Vietnamissa; Opposition johtajat ovat varsinkin näin vaalien aaltona lisänneet hallitukseen kohdistuvaa arvostelua Karlamentin puhujakorokkeelta käsin. Labour-puolueen virallinen vaaliohjelma edellyttää kaikkien australialaisten joukkojen takaisin kutr sumi.sta Vietnamista "käytännölli-se. sti lyhyimmä.ssä ajassa". Australian kansa on syvästi kiinnostunut maan ulkopoliittisen kurssin muutoksesta ja ennen kaikkea Vietnamin sodan lopettamisesta Australian kohdalta. Australian kansa tietää, ketkä ovat aggression johtajat. Adelaidassa järjestelyn mie-lenosoi. uksen aikana tilaisuuden osanottajat polttivat tähtilipun US.\n konsulaatin edustalla. Entinen "hiljainen manner" alkaa kuohua. itä-Saksa valmis neuvoftelemaan Bonn. — Itä-Saksan valtionpää-mics \Valter Ulbricht ilmoitti perjantaina olevansa valmis lä-hcltäinään huliltuksensa ministereitä Bonniin neuvottelemaan koko jaettua kansakuntaa koskevista ky-symyksistä, Ulbricht sanoi länsisaksalaiselle, sosialidcmukraattista oppositio-puohietta kannattavalle sanoma-lehdelle Neue Iluhr Zeitungille myönlämässään haastattelussa: "Olemme suostuvaisia molempien Saksan valtioiden keskeisiin neuvotteluihin ilman, että asetamme mitään ennakkoehtoja." Hän lisäsi kuitenkin, että jos Itä- Saksa lähettää Bonniin jonkun ministerinsä, niin se vaatii, että tätä kolulellaan ministerinä, Ulbricht sanoi, että jos Bonnin hallitus ei katsu itäsaksalaisen ministerin edu.sta van laillista hallitusta niin ltä-Sak.sa omaksuu samanlaisen asenteen, mutta suostuu silti neuvottelemaan. U l b r i i h t in haastattelu julkaistiin kaksi vuorokauttasenjälkeen kun Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen varapuheen- 'Koeta ymmärtää käpyseni, minun täytyy kunni-^ oittaa sitoumuksiani joka satamassa^^ ^ SUOMALAISIA NAISIA SAKSAN NATSIEN KESKITYSLEIREIllÄ (Jatkoa) Parin kolmen päivän kuluttua havaittiin uusi iliiuö 1 Aamuisin alettiin heittää juutalaisten parakeista ulos sadottain ruumiita. Ne muodostivat kokonaisia röykkiöitä jokaisen parakin viereen. Mitä oli tapahtunut? Miksi ihmiset alkoivat yhtäkkiä kuolla laumoittain? "Tiedustelimme juutalaisilla ja he kertoivat ihmisten väin valittava n päänsärkyä ja parin tunnin kuluttua kuolivat." -r- Saksalaiset olivat keksineet krematorion tilalle nopean j a halvan kuoleman. . Ruokamyrkytyksen. Nälkä oli tehnyt vangit luurangoiksi, jotka enää vaivoin pääsivät liikkeelle. Nälkä, nälkäi loputtomiin nälkä. 'Aamuisin kävelin ulkona ruokaa etsimässä ja kerran loikoi ruumis tunkion lähellä. Sen kädestä oli varmaan pudonnut likainen sahanjauho leipäpalanen. Minä olin sen. Pidin itseäni onnellisen kun löysin tämän leipämurun ; . . " Rintamatilanteen muuttuessa ja neuvostojoukkojen saavuttua Puolan puolelle lähetetään vankilako-lonnat jälleen liikkeelle. Jossakin tässä vaiheessa myös Norman ja Hildan tiet erkanivat. Norma kertoi, että maikasta oli suuri osa tehtävä jalkaisin. Se o l i raskasta nälkiintyneille ihmisille, ja monet jäivätkin tälle tielle ikiajoiksi. - Tallinnan matkalla saksalaiset käyttivät omia: kasvatusmenelelmi-ään. Jokaisia, joka ei jaksanut'. kävellä, lyötiin armotta kumipampulla. " N i i n jäin minäkin matkalle. Jalat eivät kantaneet. Kaaduin kerran toisensa perään ja joka kerta sain pampusta. Kun kolmannen kerran kaaduin, lyötiin niin kovasti, että menin tainnoksiin. Eräs roleva-kasvuinen nuori venäläinen naisvanki korjasi minut kuitenkin tiellä kuin jauhosäkin ja • kantoi ensimmäiselle etapille. Varsinaisesta pääjoukosta meitä jäi jälkeen noin 60 henkilöä. Sen jälkeen laahauduim-me vain 5—6 kilometriä päivässä eteenpäin." Näin joutuivat vangit Danzigin toiselle puolelle Burggrabeniin, johtaja Herbert Werner oli pudottanut poliittisen ponunin esittämällä, että Itä- ja Länsi-Saksa asettuisivat keskenäiseen kosketukseen korkealla tasolla. Wehner esitti Bonnin hallituksen jyrkästi tuomitsemissa ehdotuksissaan mm. Itä^ ja Länsi-Saksan talousr yhteisön perustamista osana Saksan yhdistämiseen tähtäävistä suunnitelmista. joka oli ollut italialaisten ja romanialaisten, vankien työleiri. Siitäkin jatkettiin matkaa, mutta sairaat kieltäytyivät lähtemästä j a niin jäi Normakin tähän. Rintamatilanne oli kuitenkin kehittynyt jo niin' pitkälle, että tämän l e i r in koko henkilökunta lähti myös pakosalle, vankien muonitus lakkautettiin, saksalaiset veivät elintarvikkeita mukanaan niin paljon kuin suinkin j a ' vahdiksi jätettiin vanha talonpoika, mutta kolmantena päivänä ka-' tosi hänkin. :. Ne, jotka jotenkin liikkeenne pääsivät, lähtivät ruoan etsintään lähikylistä ja leirialueella. Näin meni kaksi viikkoa ja sitten maaliskuun 23 päivänä 1945 aamulla aikaisin tuli puna-armeijalainen. Ho nousi ylimmilleen ja . . Puolen päivän aikaan tuli leirillemme kokonainen divisioona, joka osoittautui 21. smoleskilaiseksi divisioonaksi. Riemuinen oli vastaan-: otto.: multa samanaikaisesti myös; surullinen, sillä moniin sairaisiin vaikutti vapautuminen niin syvästi' että he kuolivat. Minkälainen kuva odotti sotilaita? Matkalla Stutlhoffista olivat monet palelluttaneet jalkansa, jotkut niin pahasti, että varpaat mätänivät ja pulpilival pois. Hildan matka Stulthoffin kuolemanleiriltä päättyi noin 20 kilometrin päähän Lau-enburgin kaupungista 50^ metrin p i - : tuiscen latoon. Matkasta Stuttburgista Hilda kertoo; "Marssittiin puukengissä hirmuisessa pyryssä ja pakkasessa, joskus y l i 20 km päivässä. Marssittiin viiko, toinen, kolmas sisä-Saksaan päin. Viimein uupuivat minunkin voimani. Tiepuoleen oli joku kuljettanut maitotonkan, jonka luokse vangit heti ryntäsivät. Hilda sanoo, että hänkin laahusti sinne, mutta ei päässyt pois yhtä nopeasti kuin toi-, set. "Sain iskun päähäni. T u l in ta-, juihini erään talon ikkunan alla j a huomasin makaavani verilätäkös-sä. Joku kehoitli minua nousemaan tai muuten ammutaan. E n pystynyt sanomaan mitään. Nä^^in rintaani, että tähän saa ampua. Samassa-juoksi joku saksalainen nainen j a" pyysi saada sitoa haavani. Antoi ruokaa. Sitten tulivat vankkurit.. Käsistä ja jaloista viskattiin minut vankkureille kuolleiden ja puoli-kuolleiden minunlaisten onnetto-' mien" päälle." Tällaisessa kunnossa joutui Hilda latoon, jossa oli ahdasn ta, ettei voinut liikkua. Vasemmalla puolella oli heikoimmat. Monilla, olivat jalat p a l e l t u n e e f h i i n pa. hoin, että varpaat mätänivät ja pu- PÄIVÄN PAKINA JUHLAVUODEN TASKUKALENTERI Canadan, juhlavuoden — 100- vuotispäivän — kunniaksi julkaistaan ensi vuonna useita kirjoja ja criköi.sjulkaisuja; kirjoitetaan runoja, lauluja ja sävellyksiä jne. TäkäläiSTeii kansalaislemme vaa-limatölV, m u t t a silti merkittävä panos Canadan 100-vuoliskirjalli-suuden lohkolla on perintecUi.sesti kansanomainen ja aina hyvän levikin omannut Taskukalenteri, minkä juhlavuoden painos — Taskukalenteri l!»(i7 — on juuri i l mestynyt. Juhlavuoden taskukalenterin tekstiosaslo 011 huomattavalta osalta uusittu liiin, että siinä käsitellään miltei yksinomaan Canadan 100-vuolison kehitysvaiheen tapahtumia ja Canadan asioita yleensä.- ••. Tä.ssä mielessä Taskukalenteri 1967 on kokonaan uuis, ja^omassa hi.sloria.ssaan ainutlaatuinen. Taskukalenteri on ollut työmailla ja kotipiireissä hyvin pidetty,; nimenomaan siksi kun siitä on saatu pienoiskoo.ssa hyvin Uirkcilä ja mielenkiintoisia tietoja jokapäiväisen elämän ja miksei myös erinäisten keskusteluaiheiden hyväksi. • • •• _ • Ensi vuonna on yleisenä keskustelun aiheena . Canadan 100- vuoti.sjuhlat ju niiden merkitys. Nyt ilmestynyt Taskukalenteri 19G7 varaa meille kapsellikoossa «li tiivistel.v.ssä muodossa ja kronologisessa järjestyksessä laaditun katsauksen, mistä olemme kansakuntana tulleet, minkälainen on ollut Canadan historian kulku ja minkälaisena Canada valmistuu uutta vuosi.salaan.sa vaslaan ottamaan. : Canadan lii.sloriaa käsittelevässä Taskukalenterin osassa on 10 helposti luettavaa sivua, joista saadaan -omalla kielellämme perustietoja moniin tämän juhlavuoden aikana lavalla tai toisella esiin-tuleviin ky.symyksiin. Sen lisäksi on perustiedot Canadan eläkcsuunnitelmasta ja leskien eläkkeestä sekä äitien ja so-keidoii'"' i(vusluk.sesla Ontario.ssa (mikä on osapuilleen samanlaista muissakin maakunnissa) ja Canadan juhlapäivät sekä viimeisin (vuoden 1961) sensuksen mukaan luettelo Canadan suurimmista kaupungeista. Välttämättömänä osa on selostus Canadan postimaksuista ja niihin sisältyvistä seikoista, metristen mittojen vertailu Canadassa käy-lännöBsä oleviin mittoihin, eri lämpömittarien vertailutaulukot ja selostukset miten vaihdetaan C-asteet F-asteiksi tai päinvastoin. Taskukalenteri 1967 on "pessyt kasvojaan" kalenteriosankin kohdalta. Kalenteiiosastossa on nyt kuten ennenkin täkäläisille kansalaisillemme tunnettujen Canadan ja Suomen kansallisten juhla- ja merkkipäivien, sekä kansainvälisesti tunnettujen kirjailijain, säveltäjäin ja tiedemiesten merkkipäivät jne. Uudestaan stiunnileltu ja ladottu kalenteriosa on edeltäjäänsä käytännöllisempi j a sirompi, jät- (Jatkuu seuraavalla sivulla) taen huomattavasti enemmän tilaa' muistiinpanoja varten kunkin päivän kohdalle. Kuten ennenkin: Kalenteri on nytkin painettu hyvälle kiiltopa-perille, mistä on hyvä ja helppo' lukea tekstiä. Samoin on kannet lujat, kestävät ja siröt.- Sivuja on Taskukalenterissa 132. Hinta vain 75 senttiä. Saatavana!Vapauden asiamiehiltä ja kirjakahpoista. Postitilaukset voidaan lähettää osoitteella: Vapaus, Box 69, Sudbury Ont. r ' Suosittelemme taskukalenteria: maanmiehillemme yleensä. Käytännöllisen taskukalenterin paikan täyttämisen-lisäksi se rikastuttaa, osaltaan 100-vuotiskirjallisuuttam-me ensi vuonna. Taskukalenteri on myös mainio muisto- tai joulu-' lahja lähetettäväksi omaisille ja ystäville aina Suomea myöten. Taskukalenteri 1967 on uusittu nimenomaan Caandan 100-vuotis-' juhlia, silmälläpitäen. Sellaisessa! asussa se ilmestyy vain kerran, sil-. lä ensi vuonna se tulee luonnolli-v sesi i ilmestymään taas u^distettu•^ na painoksena; — Käiusäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1966-10-20-02