Vapaus, October 4, 1960

              mmMmmmm
' \ Tiistaina, lokak 4 p. — ' Tuesday,, Oct. 4,-1960
(LIBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tablished'Nov.;
6, 1917. Authorized;
as^9^(^'classtmail^by the. Post
Office ^Ifcpartment,- Ottawa/ Pub-'
,li8Be^f,thrice.^>^v'w©ekly: fLTuesdays,
;;Ilitinidays r and?-Saturdays by^^^V^
Publishing'Company Ltd., at 100-102
Elm St. Sudbury, Ont., Canada!
.Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS.' 4-4265. Manager
£. Suksi. Editor W. Eklund. MaUing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising • • rates-: upon vapplication;:
Translation free of charge. »ir
, . . ' ' TILAUSHINNAT:
Canadassä: - \ 1 vk.-8.00 6 kk. 4.25
f 3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa; 1 vk: 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6, kk. 5.25
U^ä veroja qntariolaisille?
Torontosta tulleet uutistiedot kertovat, että Ontarion,
toryhallitus aikoo lisätä roimasti verotaakkaa muutenkin
suuren verotaakajualla olevalle maakunnan väestölle.
.Tqfontolaisen päivälehden, Toronto Daily Starin erään ^
kirjeenvaihtajan'iertoman mukaan asiasta oli vähän toista
viikkoa sitten salaisesti neuvoteltu liittovaltion hallitusvir-kpjlijain
ja Ontarion maakuntahallituksen edustajain kesken
Springs hotellissa, Banffissa. Myös on anettu ymmärtää, että
Uberaalipuolue tulee antamaan täyden kannatuksensa tory-puölueen
hallitukselle Ontarion lainlaatijakunnassa tässä ta-paulssessa.
— ^" ,
^'Asiain kulku on lyhyesti kertoen seuraava: Ontarion
n\aalcuntahallituksen edessä samotaan olevan $100,000,000
budj.ettitappio — ja tämä summa aiotaan peittaa siten,^että
kansan maksettavaksi sälytetään arviolta 3 prosentin myyn-tivefo.
' ' Myyntivero lukeutuu n.s. "salattuihin" veroihin, jotka
maksetaan "huomaamatta" aina silloin kun ostetaan ruoka­tavaraa;
vaatteita, kotikalustoa tai muuta tavaraa. Mutta se
on kuitenkin • veroa ja kaiken lisäksi kaikkein epäoikeute-tuinta
veroa. " i
- Olettakaamme, että Ontarion hallitus määrää tämän
100,000,000 dollarin suuruisen budjettitappion maksettavaksi
uudfen myyntiveron muodossa. Se tarkoittaisi, että 6,000,000
ontäViolaista joutuu vähitellen maksamaan kulutustavarain-sa
ostamisen yhteydessä tämän raha-erän. Se merkitsee siis
5itä, että veromme nousevat keskimäärin noin $16.00 jokaista^
miestä,,naista, lasta ja vanhusta kohti Ontariossa, eli yli $60
jokaista keskinkertaista (nelihenkistä) perhettä kohti. Kaiken
lisäksi'tämä vero lankeaisi valtaosalta, ainakin 75-prosentti-sesti
köyhien pikkiiihmisten maksettavaksi, jotavastoin rik­kaiden
ryhmä pääsisi luokkana siitä verosta — heitä kun on
numerollisesti niin kovin vähän — aivan kuin koira verä­jästä.
,
- Kuinka tuomittava tämä uusi myyntiverosuunnitelma
todellisuudessa on, se näkyy ehkä parhaiten seuraavasta:
Ontarion maakunnassa on valtavan suuret luonnonrikkau­det.
Meillä on esim. miltei äärettömät metsäalueet ja kor­keasti
kehittynyt paperi- ja puuteollisuus — mutta niistä on
maakuiitahallituksella tuloja vain $18,000,000. Meillä on suuri
ja rikas vuoriteollisuus, mutta siitä huolimatta meidän maa­kuntahallituksemme
saa siltä tuloiksi vain $13,000,000. Toisin
sanoen,, nämä valtaosalta ulkomaalaisten rahastamisen (WaU
Streetin pankkiirien) kontrollissa olevan suurteollisuuslaitok-set
maksavat maakuntahallitukselle riistämistään luonnon-resursseistamme
vain vähän yli 31 miljoona dollaria vuo­dessa
^ mutta siitä huolimatta pääministeri Frost aiköcT
sälyttää .köyhän kansan^ maksettavaksi 100 miljoonan dollarin
suuruisen lisäveron uuden myyntiveron muodossa!
Pahin puoli asiassa on- se, että tämä myyntivero. lankeaa
varmasti maksettavaksemme ellei kansanjoukkojen keskuu­desta
jjouse riittävän suurta protestimyrskyä sitä vastaan.
Vaatikaamme siis, että maakuntahallituksen tulee hankkia ti-litappionsa
sieltä, missä rahaa on niin, että '"pohjimmaiset mä­tänevät".
Verotettakoon puu- ja paperiyhtiöitä sekä kaivos-laitoksia
ja muita suuryhtiöitä, jotka pääsevät nyt miltei
kokor(aan ilman.veroja tässä maakunnassa. Vaadittakoon
ennen* muuta liittohallitukselta suurempaa osuutta yhtiö- ja
muista veroista sanomalla suoraan, että me emme halua mi­tään
Bomarc-ohjuksia emmekä muutakaan hyödytöntä sota­kalustoa
vaan-huojennusta ennenstäänkin liian suureen ve-rokuoVmaan.
{ '^Haukkuu väärää puuta"
Näyttää siltä, että ne Suuren Rahan lehdet ja propa­gandistit,
jotka ovat moitiskelleet Neuvostoliittoa siitä, ettei
se mUka haluakaan neuvotella maailman kiistakysymysten
ratkaisusta, "haukkuvat "väärää puuta" kuten sanotaan. Ja
"väärää puuta haukkuvalla oravakoiralla" ei ole mitään
arvöal
Qttakaamme esimerkiksi torontolainen Globe and Mail
lehti, ^5oka, se myönnettäköön lehden kunniaksi, on monessa
kansainvälisessä kysymyksessä, kuten esimerkiksi suhtautu­misessa
suureen "Kiinaan omakunut paljon realistisemman
asenteen kuin monet muut valtalehdet, julkaisi torstaina toi-
^ mituskirjoituksen, minkä otsikkona oli: "Jatkakaa neuvot­telua,,
herrat". Siinä puhuttiin ydinaseiden kokeiden lopet­tamisesta
käytävistä neuvotteluista ja niiden jatkamisen,tar­peellisuudesta.
Mutta saman lehden johtavana etusivun uu­tisena
oli kuitenkin Harold Greer-nimisen reportterin kir­joitus-'
missä korostetaan, että ns. länsimaiden johtajavaltion
päämies kieltäytyy neuvotteluista Neuvostoliiton kanssa, että •
Cana'da'/tukee. Yhdysvaltoja tässä kielteisessä asenteessa jne.
Ko. uutisartikkelissa", mikä on lähetetty YK:n päämajas­ta
(syyskuun 28 pnä) sanotaan aluksi: "Yhdysvaltain presi­dentti.
Eisenhower on tehnyt selväksi läntisille liittolaisil­leen,
että hän vastustaa henkilökohtaisesti välien paranta­mista
.'Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshevin kanssa . . . "
Kuteii huomataan, asiasta ei ole mitään neuvoteltu, sen kun
"Ike",'tekee "tiettäväksi liittolaisilleen", että hän ei.neuvot-
^ t e l e j ä sillä siisti! ' — ' •
Ja mainitussa uutisartikkelissa jatkettiin-välittömästi:
"NATO-liiton jäsenvallat (siis myös Canada — V) tuke-p
vat Varauksetta hänen (presidentti Eisenhowerin) asennet-taan
t / - " ' ' - ^ ' '
Mutta kurr jutussa oli selitetty Yhdysvaltain ja sen liit- ;
tolaisJ;en mieliteiden vaihtamista koskevia asioita YK:n
- Yleiskokouksen kokoontumista'edeltäneiltä päiviltä, Harold
Green unhoittaa kokonaan presidentti Eisenhowerin ukaasin, '
- että mitään neuvottefuja hän ei tule-käymään,-ja niinpä mr.
' öreer'kertoo edelleen. . ^
• • Länsivaltojen tavoitteeksi sovittiin neuvottelujen
uudelleen aloittaminen Neuvostoliiton kanssa erikoisesti. :
' aseistiiiciisumiskysymyksestä, mistään pef^speriaatteesta luo-piimättä
. . . " " ^ • ^
"'f' Mutta miten voidaan Neuvostoliiton kanssa "neuvotella"
silloin Icun on etukäteen sovittu, että kapitalistisenimaailTf'
\ raänösanJohUvah"^ ni^^ valtionpäa "ei kerta kt^ikkiaan neu- |
' vottele"~ sosialistisen maailmanosan johtavan valtiomiehen *
Annettuaan yksimielisen tunnus­tuksen
ja melkoista kiitostakin Va-paus-
lehden toimitusohjelmasta,
viikon vaihteessa Sudburyssa pidet­ty
Vapauden yhtiökokous viitoitti
lehtemme toimituspolitiikan lähi­kuukausien
tehtävät ja tavoitteet
seuraavasti:
1) On tuettava päättävästi kaik­kea
sellaista tpimintaa, mikä pyr­kii
lieventämään työttömyystilan­netta,
parantamaan työttömyydes­tä
kärsivien asemaa ja varaamaan
lisää töitä; on vaadittava työttö­myysvakuutuksen/
jatkamista siten j
että työttömät saavat sitä tukea
niin kauan kuin he ovat vastoin
omaa tahtoaan työttömänä;: on tuetj
tava erikoisesti kaikkia sellaisia. a-loitteita
ja esityksiä, joiden avulla
yritetään järjestää lisää rakennus^
ja muita töitä. Lehtemme kannat­taa
-varauksitta ^vaatimusta työvii­kon
vlyhentämiseksi ja- palkkatason
korottamiseksi niin..että saadaan n;
s "ylijäämätavarat" myydyksi ja
työttömät; takaisin luovaan-työhön..
2) Vapaus kannattaa työtäteke­vien
verotaakan: huojentamista; toi­menpiteitä
inflaation vpysähdytlä-m;
seksi ja sosiaalisen huollon pa­rantamiseksi
niin, että vanhuuden^
eläkeläiset: saisivat itselloxMi: sä,ädyl-lisetvanhuudenpäivät,
että sokeat
j a . muut tarvitsevat saisivat ihmi­syyttä
vastaavat elinmahdollisuu­det,
että ~'pelko sairastumisesta tai
perheen lisääntymisen: aiheuttamis-
:ta huolista saataisiin ;poistetuksiJta-;
vallisen kansanosan keskuudesta.
3) Vapaus tukee kaikin mahdolli­sin
keinoin farmariväestön oikeu­tettua
taistelua olemassaolonsa puo­lesta
— itsenäisten perhefarmien
säilyttämiseksi •^suurpääoman: työn­täessä
pikku- ja keskikokoisia far­mareita:
perheineen : maantielle -ns;
pystysuoran yhteenliittämisohjel-man
. perusteella.
4) Koska kaikenlaiset taloudelli­set:
ja ••yhteiskunnalliset parannuk­set
— mahdollisesti koko kansalli­nen
• olemassaolommekin —4\ ovat
riippuvaisia:! kansainvälisen rauhan
säilyttämisestä, ja vakiintumisesta,
Vapauden ; tules i johdonmukaisesti
ja arkailematta puolustaa rauhan
siaa yleensä ja: täydellistä : aseista­riisuntaa
.erikoisesti, sekä siirto-,
maaorjuudessa olevien kansojen
täydellistä vapautumista. Vapaus on
sitä^mieltä;,cftä muuttuneen maail-manlilanteen
vuoksi ja,edelläsanot-tujen
V korkeitten vtavoitten edistä­misen
.takia oir kannatettava myös
YK:n : johdossa , tehtäväksi ..sellaisia
muutoksia, jotka parhaiten heijas­taisivat
nykyään vallitsevaa tilan
n'^fta ja vaatimuksia.
5) On tuettava kaikin mahdolli­sin
keinoin kansallisten kulttuuri-
^perinteidemmesvaalimista ja niiden
säilyttämistä osana Canadan kehit­tyvästä
.kansallisesta kulttuurista.
Siksi tulemme kaikin mahdollisin
voimin - edistämään työväen kult­tuuritoimintaa,
näytelmieni esitystä^
: kuorotoimintaa j*s;-;urheilutoimintaa:
jne. täkäläisten maanmiestemme
keskuudessa sekä ylläpitämään
kulttuuriyhteyksiä myös synnyin­maamme
ja muiden maiden kanssa
työväen kansainvälisyyden par-haimmassa-
hengessä. _ > ,
"""e) Erikoishuomio on ännottava
hyvään _alkuun päässeen "Club
News" osaston~edelleen kehittämi­seksi
ja tehostamiseksi siinä, mie­lessä,
että siitä tuMisi mahdollisim­man:
pian tässä maassa syntyneiden
ja kasvaneiden, siis mieluimmin
englanninkieltä : puhuvien ja luke­vien
nuoremman polven kansalais­temme
mielipiteitä,; toiveita ja: pyiv
kimyksiä kuvaava ja edistävä osa
lehdessämme.
Vapaud-^n on epäröimättä ja kai­kissa
tilanteissa taisteltava ja työs­kenneltävä,
edistyksellisen yhtenäi­syyden
;ja- yhteisymmärryksen; saa-vuttamiseksi
täkäläistenikansalaisT
tcmme.keslciiildessa: meidän yhteis­ten
asioidemme ja tavoitteidemme
edistämiseksi.
Järjestön rakentaminen
tärkeimpänä kysymyksenä
(Jatkoa 1. sivulta)
tön jäsenyyteen liittymisiä.
Port .Arthurin edustaja A. T. IIill
piti hyvin niahdoliisena; että Järjes­tön
jäsenmäärä voidaan il«;atä.500:ia
sillä;:ede'lylyksel1ä,.että Järjestö
ei ole pei ääntynyt vastustajiensa
edessä.
CSJ JA VAPAUS TÄYSIN-LAILLISIA
LAITOKSIA
Vapauden liikkeenhoitaja Ed\vin
Suksi korosti, että Järjestössä on
esiinnyttävä työväenfienkiv se, että
sen näyttämö-, laulukuoro yni. toi­minnasta
on kuvastuttava-luokkatie­toisuus
Hän muistutti edustajia,
että ; niin Canadan Suomalainen
Järjestö kuin Vapaus-ovat täysin
laillisia laitoksia ehdottaessaan, et­tä
Järjestön jäsenien CI : tulisi arT
kaiUa 'lähestyessään uusia tulokkai­ta.
CSJ; sanoi ;'hän, on sen perus-:
;tami.sesta alkaen ollut huomattava
tekijä-canadalaisen työväenliikkefin
rakentafniseksi ja siitä syystä on
edelleenkin rakennettava : Canadan
Suomalaista Järjestöä .luokkatietoi-sena.
Canadan.suomalaisten edusta­jana.
:Päiväliisloman jälkeen aloitettiin
i l t a p ä i v ä i s l u n t O ' Matti Rasmuksen
puheenjohdolla ja jatkettiin keskus­telua
aamupäivällä esitetyistä ehdo­tuksista:
Ennen keskustelun alkamista esi­tettiin
Julia ja Jussi Pärssiseltä
PoHGreditista. saapunut tervehdys-sähkösanoma.
VANCOUVER MENESTYNYT
UUSIEN TULOKKAIDEN JA
NUORIEN LÄHESTYMISESSÄ
Vancouverin edustaja Emil \Vilen
sanoi, että .sellaiset järje.stöt kuin
CSJ ovat tarpeellisia työväenluokan
asian'edistämiseksi vaikka joillakin
lahoilla yritetään jäseniäpeioitella-
Suomesta tulleet ihmiset ovat käy^
neet Clinton haalilla Vancouverissa
jaijeslotyis.sä tilaisuuksissa Wilen
näki valonpilkkuna Järjestön edis­tymisellä
myös sen, että nuorempi
väki' on: Vancouverissa ottanut osaa
sellaiseen: toimintaiin kilin näyttä­mötyöhön;
V Hän tähdensi tärkeänä
s^-ikkana" sitä, etta vaikka CSJ ei
olekaan komnninistinen järjestö
.>en vcKoUi>>uutena on puolustaa
l>öväcnlu()kan asiaa.
SUURJUHLAT ELVYTTIVÄT
TOIMINTAA POHJOISESSA
Aino :KorkolaTimminsista; ilmoit­ti
edustajille, että tänä vuonna kul­ta-
alueella pidetjt Suurjuhlat oli­vat
antaneet suuren .sysäyk.sen Ca­nadan
suomalaisten toiminnalle
siellä, mutta vtoivoi kuitenkin,: että
alueella: vierailisi joitakin ulkopaik-kdkuntalaisiakin
puhumassa.
LUOKKAMIELISET JA
KLASSILLISET NÄYTELMÄT
PAREMPIA
Liekin toimittaja Kalle Salo sa­noi
puheenvuorossaan, että "emme
ole kyllin hyvin käsittäneet kuinka
.taikeä tekijä:Canadan:.Suomalainen
Järjestö on". Han sanoi, että jä­senien
tulisi oUa ylpeitä siitä, että
l yov äe n j arj est ön j ase n i n ä h e: osa 11 i s-^
tuvat näyttämö- ym. CSJn toimin­taan
taikoituksella viedä o.sallaan
eteenpäin työväenliikkeen- asiaa.:- :.
Tässä yhteydessä hän ehdotti et­tä
CSJn osastojen tulisi hankkia ja
esittäär-paremmin luokkamielisiä ja:
klassilisia näytelmiä,, ja: :;vähentää
kevytmielisten : näytelmienvesittä-f
mi^tä.
NAISTEN TOIMINNASTA
Kerttu Laakso Torontosta sanoi,
että \'i vuottii sitten perustettiin
naisten kesku.skomitea. Hän kui­vuuksia
::sekä esittämään; saamansa
tiedot seuraavalle edustajakokouk­selle.
-
TOLMEENPANEVAN-KOMITEAN
VAALIT
Salaisella lippuäänestyksellä va­littiin
uuteen vtoimeenpanevaanko-miteaan
kuusi jäsentä Torontosta
ja kaksi Sudburysta;,:.Valituksi tuli
TOI ontosta: M. Rasmus, \V. Böhm,
G. Gustafson, ,0. Tyyskä. V. Rinne
ja E. Tarvainen. Sudburysta valit­tiin
E. Suksi ja W. Eklund.
;Näiden lisäksi laajennettuun toi-meenpanevaankomiteaan:
valittiin
Länsi-Ontariosia Sam :Pukkala, Ke.s-:
ki-Ontariosta Topi Hakala, Pohjois--
Ontariosta .Aino Koi kola ja Mont-reaMslir
Lauri Kuusisto. Vancou­verin
aluetta edustaa kirjoenvaih-dollisesti'Einil
\Vilen.
USKOO JÄSENMÄÄRÄN
SUURESTI LAAJE.NTUVAN
Vaalien jälkeen pitämässään^ ko­kouksen
viimeisessä, puheessa yksi-,
mielisesti ^uudelleen Järjeston.iSih-leeriksi
A^ilittu Eino Laakso^
edustajia, heidän ..luottamuksestaan
häneen ja sanoi samalla saaneensa
suuren : kannatuksen; toimeenpane-valtakomitealta,:
johon vtällä' kertaa
valittiin vanhempien lisäksi useita
nuorempia jäseniä.
Laakso naki valoisan tulevaisuu­den
Canadan Suomalaiselle Järjes­tölle
ja uskoi jo ensi vuonna lu­kuisten
henkilöiden liittyvän työ­väenluokan
taisteluun Järjestön
rivcLssä.
Paul Nipkowin
i lele-vision
mahdolliseksi
^Ei ole kaukana aika, jolloin kaut-ta'maäilman
television seuraaminen
kuuluu' päivittäisiin tapoihin. Ih­miskunnan
toiveuni — "olla muka-J
na", kuri jotakin erikoista on te­keillä
— on toteutumassa. Mies,
jokav otti «ensimmäisen:: ratkaisevan'
askeleen täm^n , toiveunen' toteut­tamiseksi
oli saksalainen insinööri
Paul Nipkow, syntynyt Pommerin
Lauenburgissa 22. 8. 1860.
Vuoden 1883 jouluiltana istui
nuori ylioppilas yksinäisessä Ber­liinin
asunnossaan uneksimassa mi­ten
ihanaa olisi nähdä kaukaisuu-teen~
samaten kuin äskon keksityn
puhelimen avulla saateltiiii kaukai­suuteen
puhua. Paul ^ Nipkovyloli
selvillä _puhelimen periaatteesta.
Hän tiesi.' että ääniaallot iSaatettim
muuttaa sähköaalloiksi ja sellaisina
uskomattomalla, .nopeudella: siirtää
muualle. Miksi tämä ei olisi mah­dollista
valoaaltojen y kysymyksessä-ollen?
Vaikeus o'i seuraava, ääniaallot
tapahtuvat jaksoittain kuin kuva •
sensijaan on aina jatkuva. Kuvan
lähettämiseksi olisi .se etukatee.i
saatava "hajoitetuksi toisiaan seu­raaviin
.eri valovoimakkuuksiin., Hi­das
ihmissilmä, yhdistäisi ne .kuvaa'
esitettäessä kuitenkin, yhdeksi kun­han
kaikki tapahtuisi kyllin; nope­asti.
, ' Tuona joulu-iltana Paul Nipkow
sai nerokkaan mielijohteen. Suuri
levy, vjohon oli tehty spiraalimai­sesti
paljon pikkureikiä, oli ase­tettava
kuvan eleen ja saatava pyö:-
rimään-^ loppu olisikinsitten vain
sähkötekniikkaa. Tammikuussa
1884 hankki Nipkow levylleen pa­tentin.
Kuluihin; lainasi varat hä­nen
morsiamensa.
Paul Nipkowin kävi kuten mo­nen
muun: hänen .keksintönsä oli
tapahtunut vuosikymmeniä liian
vai hain. Hänen patenttinsa jäi en-
.sm unohduksiin ja hänestä tuli lo­pulta
erään .-rautateitten merkinan-tolaitteita
-.valmistavan 'tehtaan vin-sinööri,
jo.ssa tehtävässä hän vai­kutti
menestyksellisesti 33 vuotta.
Vasta ensimmäisen maailmanso­dan
jäkeen oli sähkötekniikka niin
pitkälle kehittynyt,, että: Nipkow'in
levyn avulla pystyttiin television
alkeisiin. Vasta vanhuksena sai
Nipko\v koke.i Saksan ensimmäisen
julkisen tolcvisiolahelyksen, eikä
han talloin jaanyt vaille akateemi­sia
kunnianosoituksiakaan.
ydinaseisilla kahsanääneis^^^
ehdotti Puolan Gbmulka
•Senjalkeen on NipkowMn; levy. jo
'vanhentunut, joskin kuvan hajoi-tusperiaate
edelleenkin pitää puik^
kansa. Kun Paul .'Nipkow kaksi päi-:
vää 80-vuoti.sjuhlansa jälkeen kuoli
Beiliinissä, "kunnioitti maailma
syystä sen keksijän muistoa, joka
oli:',; suorittanut television .aikaan­saamiseksi
ratkaisevaa ,; pioneerin
tyota
>Iew ^York. — Puolan yhtyneen:;
työväenpuolueen sihteeri^yGomuH
ka mainitsi YK: n ylieiskol^oukses-:^
sa^viime viikolla pitämä^'sään< pu-;
• heesisa, että'olisi suoritettava ko-;;
ko ' maailmassa kansanäänestys,;;
jol],oin jokainen saisi sanoa,^ ha­luaako
ydinaseita ja ohjustuki­kohtia
omassa maassaan, vai ha-e;
luaako täydellistä, aseistariisun-u
taa. Jos kaikki hallitukset'suos-;;
tuisivat ^tällaisen äänestyksen toi-:
meenpanoon, niin eräs aikamme
tärkeimmistä ongelmista — so­danuhka
olisi poistettu.
Yhdysvaltojen vakuutukset, et-
;: tän joukkotuhoaseita [käytettäisiin
. :ainoastaanV.;kostoon; hyökkäyksen
tapahduttua, :eivät vähennä :SO-
^anvaaraa Gomulka sanoi. Pää-
: tös V koston^uorittamisestaotäytyy:
tehdä: silmänräpäyksessä ja .tal­toin
saattaa käydä, niin,- että otak­suttu
kosto; onkin hyökkäys; Yaik-/
vka kumpikinvpuoli:haIuaa: välttää
sotaa, voi sota silti puhjeta, eikä
sen jälkeeno ole mitään paluuta.:
Gomulka arvosteli: tämän jälkeen
YK:n toimintaa Kongossa sanoen,
että ;YK:n menettely: oli suunnattu
Lumuniban laillista hallitusta vas­taan.
Lisäksi Gomulka yhtyi täysin
siihen arvosteluun, jota;Hrushtshev
ja;muut sosialististen maiden puhu­jat
olivat: suunnanneet; pääsihteeri
Hammarskjöldiä vastaan.
Länsi-Saksaa^ Gomulka piti eri-
:koisena; rauhan uhkana Euroopassa
ja koko maailmassa. ; Saksan: jako
ei merkitse suurinta vaaraa, vaan
sitä on Länsi-Saksan militarismin
henkiin • herääminen.-Puhujan mie-
'mielostä;;nyt olisi, jo .aika: kaikkien
osapuolien: allekirjoittaa Tauhanso?
pimusikummankin Saksan kanssa;'
Samalla .ratkeaisi: Berliinin; ongel­ma
ja edistettäisiin rauhan asiaa.
:Gomulka; lisäsi Puolan;pysyvän V
ehdotuksessaan, että Keski-Eu-rooppaanv:
muodostettaisiin .ydin-,:
aseeton vyöhyke.: Edelleen • hän ,
mainitsi Puola.ssa herättäneen
kiinnostusta; EngIann'npääminis-^
teiin Macmillanin jokin aika sit­ten
tekemän ehdotuksen, että. vas­takkaisten
sotilasliittojen kesken
solmittaisiin hyökkäämättdmyys-sopiinus.
' ;Thaimaan; uikoministerin Khoma-nin;
mielestä Hammarskjöldansait-
.see-kiitosta. YK oli peltistanut
Kongon: ja .maailman ;;kaaokselta;
hän huomautti.
Yhdysvaltain YK valtuutettu Jo-mes
Wadsworth vastasi Kuuban
johtajan Fidel Castron; .maanantai­na
:; pitämään; pitkään -puheeseen.
Hän vältti, että Yhdysvallat oli
monta kertaa yrittänyt päästä ystä­vällisiin
suhteisiin Kuuban hallituk-;
sen kanssa. Aluksi Castro nautti
suurta kannatusta- Yhdysyalloissa,
missä erityisesti hyväkyttiin hänen
maanuudistirssuurinitelmarisa:-, v
Guatemalan ulkoministeri Unda-
Murillo lausui, että' latinalaisen
Amerikan kansat olivat "joutuneet
kumouskampanjan polttopisteeseen
joka pyrki repimään sen perinteet
ja halun elää rauhassa". Hän kiit­ti
pääsihteeri :Hammarskjöldiä;':jon-*
ka hän sanoi toimineen viisaasti ja^
puolueettomasti pannessaan täytän­töön
turvallisuusneUiVoston päätök­siä,
i'
Myös Sukamo
haluaa siirtää
YKn pääinajan _
New York. — Indonesian presi­dentti
Sukarno ehdotti perjantaina
YKn yleiskokouksessa, että YKn
päämaja ; siirrettäisiin: pois kylmän;
sodan ilmapiiristä, ehkä Aa.siaan,
Afrikkaan tai Geneveen. ^
Sukarno sajioi: Selvittäkäämme
eikö ..järjestömme: sijoituspaikka-tu­lisi
muuttaa pois kylmän sodan i l ­mapiiristä-
Ottakaamme myös sel­vää
eikö Aasia, Afrikka tai Geneve'"
voisi- tarjota: meille, ivakituista: paik­kaa,
joka olisi kaukana kylmästä
sodasta
Verot alenivat Neuvostoliitossa
Moskova. — Lokakuun 1 päivä­nä
po=stetti".n Neuvostoliitossa
verot kaikilta niiltä palkannautti- ;
joilta, joiden kuukausitulot eivät
k'>iioa yli 500 ruplan. 301-^600
/ruplan kuukausipalA^kaa.iiau/tivi-:.,:.
cn työntekijöiden veroja alenne­taan
40 prosentilla.
Neuvostoliiton korkein neuvosto
teki tämän vuoden toukokuun 5.
päivänä päiitöksen verojen poista­misesta
vuoden 1965 lokakuuhun
mennessä. Verojen poisto suorite­taan
asteettain. Ensimmäinen vai­he
on lokakuun 1. päivänä 1960 ja
sitten vuosittain aina lokakuun 1.
päivä siten, että 1965 lokakuun 1.
päivä verojen kanto Neuvostolii­tossa
lakkautetaan^ Neuvostoliitos­sa
peritään vain tulovero,'sekä ;n;s.
poikamiesvero,.; mutta ei/kunnallis:
\eroa. Verojen perimisen lakkaut­taminen
merkitsee palkkatulojen
yhteissumman .kohoamista: noin ;7.4
miljardilla ruplalla. Verojen osuus
valtion budjetissa on 9 prosenttia.
CSJ:n edustajat
kannattivat Kiinan
tunnustamista
Sudbury. — CSJ:n 22. edustaja­kokous,
kiinnitti huomiotaan myös
siihen seikkaan, että Canadan hal­lituksen
taholta ei olla mitenkään
yritetty päästä Yhdysvaltain osoit­tamasta
v-Kiinantunnustamattomuu-'
desta. Keskusteltuaan asiasta pi­tempään
edustajat hyväksyivät Ca­nadan
pääministeri John : Diefenba-'
kerille lähetettäväksi ::;seuraavan
päätöslauselman:
"Canadan Suomalaisen Järjestön
22. edustajakokous, joka pidettiin
Sudburyssa lokakuun 1 ja 2 pnä,
keskusteli Järjestömme-: kulttuuri-,
suunnitelmista ja kuuli useita tie-doituksia
edustajilta, jotka olivat
suurestiinnostuneita Pekingin, oop­peran
esityksistä. ~~
Kulttuurijärjestönä me kiinni-t
ämme suuren merkityksen näiden
taiteilijain vierailuun• niin kulttuu-:
rimielessä;'kuia; keinona rymmärtä-myksemme:
heitä ja maailman;kan^
SO j en 'Välisen ra uhan : vahvistamis-seksikin.
^
; Meidän edustajamme olivat huo-,
lissaan siitä, että Canada oli äänes­tänyt
Kiinan Yhdistyneiden :;Kansa-:
kuntien jäsenyyteen ottamista vas­taan.
- i
Me siitä syystä ehdotamme kun­nioittaen,
että Te käyttäisitte vai­kutustanne,
meidän YKn; menettelyr;
tapakomiteassa olevan edustajamme;
toimenpiteen peruuttamiseksi siten,-
.'että: .kannatettaisiin: Yhdistyneiden,,
Kansakuntien Yleiskokouksessa; Kii­nan
kanasntasavallan sallimista
YKn; jäsenyyteen. Me keholtamme':
hallitustamme myös antamaan K i i - ;
nan. kansantasavallalle täyden :dip^
lomaattisen tunnustuksen taatak­seen
kaupan ja :kulttuurellisten;>yh-;.:;
teyksien:kehittymisen kahden:maan
v ä l i l l ä niiden molempien eduksi.
PÄIVÄN PAKINA
kin .syytöksillä, että CSJ on muka lenkin aivosteli sitä, että vaikka
kommunistinen' järjestö.
Hän sanoi, etl^ (fSJn toimintaa
vastustavien voimien toiminnasta
huolimatta lukuisat viime vuosina
Mr. Greenn päätä ei kuiten­kaan
palele. Hän jatkaa argu-menttiaan
vielä seuraavasti;
"Suurkysymys on se, suos­tuuko
mr. Hrushtshev vielä
neuvotteluun, tai suostuuko
hän edes välittömästi,henkilö­kohtaiseen
kosketukseen län­nen
johtajain kanssa . . . "
"Syyttävä sormi" kohdistuu
siis lopultakintaas Hrushtshe-viin,
vaikka "alu.ssa myönne­tään,
että presidentti Eisenho-wer
on liittolaisilleen sanonut;
että mihinkää neuvotteluihin
hän ei siibstu!
Kun pääministeri Diefenba-'
kerhon myös kiivaillut Yhdys­valtain
kestämättömän asen-:
teen puolesta ja viilannut syyt­tävällä
sormellaan 'Neuvosto­liittoon,
niin hänkin "haukkui;
väärää puuta". Tuhannesti pa-:.
renTpi .olisi ollUl jos pääminis-;
terimme olisi pysynyt'lujasti
.maan. kamaralla ^ja .sanonut
Yhdysvaltam hallitukselle, et­tä
riittää jo pelleily, sillä nyt
on aika ryhtyä puhoiila tokoi-;
hin aseistariisumisasiassa.
naisten toiminta tänä vuonna on
ollut erittäin vilkasta, edustajako-koyk.
selle ci oltu vielä esitetty mi­tään-
mielipiteitä naisten toiminnas­ta
Hän ehdotti, että edustajat har­kitsisivat
josko olisi tarpeellista
suorittaa- edustajakokouk.ses.sa;naisr
ten komitean valinta. Nykyiset viisi
komitean jäseniä on ollut uskolli-seiiti;
toimissaan kokorajan:komitean
perustamisesta alkaen.
Lauantaisen istunnon päättyessä
W^. Lammi Beaver Lakelta esitti
Beaver Laken osaston puolesta läm­pimät
kiitokset siitä työstä, jota
Sudburyn alueen suomalaiset:olivat
Ichiieet uuden haalin rakentamisek-„
si Beaver Lakelle.
TILIKERTOMIJKSET ESITETTIIN
Edustajakokouksen jatkuessa sun­nuntaina
kello 9 aamulla Järjestön
sihteeri Eino Laakso esitti Järjes­tön
Jilikertomuksen elokuun 31 pnä
päättyneeltä toimintakaudelta. Ti­linpäätös
hyväksyttiin.
E. Suksi esitti Vapauden talon ti-likertomuksen,
joka oli tarkastettu
virallisten tilintarkastajain;,'Samuel
S, Speigcl-yhtiön toimesta. Tiliker-lomus
hyväksyttiin. , ,
Talon-tiliaseman johdosta käydyn
keskustelun ' yhteydessä esitettiin
Vancouverin osaston ehdotus, että
Vapauden tuloon olisi rakennettava
kolmas kerros. Edustajakokous
päätit, että Vapauden talon huolto-komitea"
yhdessä toimeenpanevan-"
komitean kanssa valluulctaan^hank­kimaan
kustannusarvio"ja tieduste-iLin.
ian lainojen ' saanlimahduUi
Pannukakku tuli siitäkin suuruudesta
Viime viikolla meille canadalai-sille
•trahterattiin propagandavyory
kannoilla kahden amerikkalaisen
miljonäärin "suurväitlely" siitä,
kumpiheislä pitäisi-valita eteläisen
naapurimaan presidentiksi
Mainitut herrasmiehet, republi­kaanien
Richard Ni.xon ja demo­kraattien
John Kennedy, puhuivat
valitsijoilleen — ja samalla meille
canadalaisille vaikkei meillä ole­kaan
tiettävästi, äänioikeutta; siellä
—• koko maata käsittävien TV-ver-kostojen_
välityksellä. Heidän
"väittely.stään" piti tulla maailman­ennätys
alallan, ja myöntää kaiketi
pifaa, että nnii lyyristä propaganda­tilaisuutta
ei ole tähän mennessä
järjestetty minkään'maan valtiai­den
toimestar Sellaisenaan se an­toi
myös lisätodistuk.sen siitä kuin­ka
vaikeata on rahalliselta kannalta
kalsgen työväenmiesten päästä pin­nalle
tämän mantereen poliitti-sessa
elämässä — mutta pinnalle ne kui­tenkin
Uulevät aikanaan" nouse­maan.
Tästä kaikkien aikojen "cnnätys-mäiiiestä"
väittelystä tiili kuitenkin
perin Säyseä ja ontto, tilaisuus,. Me
epäilemme vahvasti, ettei kumpi­kaan
näistä herroista saanut esiin­tymisellään
ja esityksillään yhtään
ainoata lisäkannaltajaa. ' ,
""Heidän"'väitielynsä"seuraarninen
— ja virkamme, vuoksi mekin
kuuntelimme sitä — oli; pelkkää
ajairha.iskaustj
Ajatellaanpa nyt seuraavaa:
Demokraattien ehdokas — senaat­tori
Kenne('ly — on perintöjensä
perusteella moninkertainen miljo-neeri.
Bepublikaanien ehdokas — vara-piesidcntti
Ni.\on — on myös rikas
heppu ja siuirpääoman uskotta
luottamusmies.
Äänestäkööt amerikkalaiset siis
kumpaa ehdokasta tahansa, voitta-
;jaksi.;selviytyy suurpääoman ikioma
mies! Häviölle jää siis kunimassa-kiiT
tapauksessa—tavallinen kansa,
jolla ei ole mitään mahdollisuutta
oman edustajansa valitöemLseksi.
Että nämä molemmat miljoneerit
ovat todella niin sanianlaisia kuin
kaksi pihlajanmarjaa, se tuli esiin
myös heidän '*suurväittelystään".
He kumpikin ilmaisivat suuren
"pelkonsa": siitä että sosialistinen
Neuvostoliitto ajaa Yhdysvaltain
JpiiSiiiifiiiS
Korostaen moneen kertaan pel­koa
siilä, että Neuvostoliitto voi
ajaa Yhdysvaltain ohi tcollisuus-luotanno.
ssa, nämä herrat ~ korosti­vat
kumpikin että tällaisen "vaaran
torjumiseksi" on^ luotettava "enem­män
tavaraa Yhdysvalloissakin. ,
Sanoen pelkäävänsä sitä, että
Yhdysvaltain^ koululaitos ei voi
enää kilpailla ^Neuvostoliiton kou­lulaitoksen
~kanssä,~ nämä - herrat
korostivat kumpikin, että Yhdysval'-
tainkin täytyy ruveta koululaitos­ten
p.uant.un.itUi
Heitä siis kiinnostaa maansa;;;
kehittäminen vain sikäli kuin
pelko Neuvostoliiton: ohiajosta
pakoittaa heitä siihen! Hiiteen
kansan tarpeet :ja; :toivomukset
kotona!
Kummatkin nämä herrasmiehet
-korostivat-—sitä—että—-valitsijain-edessä
on ratkaisua tehdessä pää­asiassa
"henkilö" ja "puoluekysy-mykset"
— sillä perustavaa laatua
olevissa, kysymyksissä :heillä;/eito-v
dellakaan ole mitään erimielisyyk­siä.
Esimerkiksi "kommunismista"
puhuessaan he myönsivät, että Yh­dysvaltain;
kommunistinen .»puolue
on vielä hyvin pieni ja heikko.
Mutta siitä> huolimatta he sanoivat
ikäänkuinsajnaimiesiolisi-kirjoitta^
nuti heidän molempien .puheenvuo;^
iot, että Yhdysvalloissa on suui'i
"sisäinen vaara" kommunismista:
Sen vuoksi on ylläpidettävä suurta
yakoilu-;uirkkija-^ja poliisiarmeijaa
selittivät he.
Tässä yhteydessä esitti Nixon
hirtehishuumoria— niin osattomik­si
kuin he kumpikin ovatkin jää­neet
htiumorinlahjojen jao.ssa, että
"vääriä ajatuksia" valvoessa- on
kuitenkin pysyteltävä säädyllisyy-deäsä
ja huolehdittava siitä, ettei
demokratiaa puolustettaessa ja tur-;
vatessa hävitetä koko demokratiaa.
Nauroiko joku niistä jotka muista­vat,
että Nixon oli» vielä muutama
vuosi sitten innokas McCarthyn tu­kija
ja mccarthylaisen noitajahdin
edistäjä? .
Silläkin uhaliaj vaikka eräät to-rontolaiset
ystävämme ovat julista;
ncqt Nixonin-jo-milteivalituksi-sen-vuoksi
kun Neuvostoliitto on arvos­tellut
presidentti ,Eisenhowerin pro-vokaatlorimuisia
v a k o i 1 u lentoja
Neuvostoliiton alueella, lukuisat'
amerikkalaiset näyttävät olevan si­tä'mieltä,
että senaattori Kennedyl­lä
on hieman etumatkaa, mikäli
hän uskaltaa sitä ^hyväkseen käyt­tää.
Mr. Nixon näyttää pelkäävän
Tliian-^läheistäv^yhteyttä^Eissenhowe-rim.
Hän tosin ylistää esimiehensä
vissejä tekoja mutta ei kaikkia —
isilläaina hän jättää varauksen, että;
"presidentti yksin" on useimmat,
ratkaisunsa tehnyt, ts. että mr.
Nixonia ei voida panna tilille niis­tä.
Mr. Kennedyllä olisi' tietenkin
erinomainen:tilaisuus osoittaa, että':
republikaanien: hallitusfon johtanut:,
maan diplomaattisesta tappiosta
toiseen ja siten madaltanut Yh­dysvaltain
arvo- ja vaikutusvaltaa
j;:^- mutta yhteinen luokkahenki .ja ;
ennenkaikkea amerikkalaisia porva-,
j:eita jäytävä sosialismin pelko, on
ehkäissyt- ITahtä tähän mennessä
käyttämästä tätä valttia. • —
Nähtäväksi jää-,missä määrin mr."
Kennedy rylidistyy — uhkaltaako
hän voittaa. " - o
Omana henkilökohtaisena käsi-;;
tyksenämme on kuitenkin se, etta
Nixon-Kennedyn tulevia ' "suuria ^
TV-väittelyjä" (ja niitä pitäisi olla
tiedossa vielä kaksi tai kolme) ei
pitäisi Canadassä laajaltaa. Se on
ajan ja,;varojen haaskausta'ja sitä-j:
paitsi heidän valintansa on amerik- ;,
kalaisten , asia. Mc canadalaiset i
olemme siinä sivullisia jn niinmuo*
doin katselömme TV"sta mieluim<:;
min vaikka-lehmäpaimenten loppu*
matonta ampumista kuin kuunte-
-lemme-^;amerikkalaisten -miljonee»
rien ifiahoa väittelyä siitä kumpi
heistä Voi suurpääomaa parhaiten
palvella Känsäkoura. ' i