Vapaus, January 19, 1971

              ^ i v t i 2 Tiistad, -taintmiiik. 19'p; ^ Tuesday, Jan. 19,1971
VAPAUS
' ' . «UäBRTY»
iNÖEP.qlNDBNT LABOR OROAN
OP FINNISH CANADIAN8
BsfeaJUUhed Nov. 8.1917
m^mm: E. SDIDBI
' Qo. Lhndtod 100-102 JEba St. Sudbuiy. Ootoilo. Caoado. •
- CÄNADIÄK LMNGuAöt PML->S' , b i U n ' ;
1 vfc »11.0Ö; « kk. W.78
|vk.:$im6kk.(8JS
Tjeaa^ttjhayyttak» vai»?
PÖoiustellen "n^ielerikiintpisena tea\,^&" .^itä kuA kansainväli­sesti
toimiva suuiyhtiö.bunlop uhkaa alentaa-lO-prosentVisesti
Whitbyssa, Ont. olevan tehtaansa yH 600:n työläison palkkoja, To­rontossa
ilmestyvä Vapaa Sana teki myös hyökkäyksen ammatti-yhdikysliikettö
vastaatt yleensä. Saattaa blla; että lehden toim
on niin kaukana 'työväenliikkeen ulkopuolella, ettei se. voi käsittää
työväen asioista edes alkeellisempia peruskysymyksiä. Toisinaan
tuntuu kuitenkin vaikealta uflkda, että sen työväenvastaiset kan­nanotot
johtuisivat pelkästä tietkmättöhiyydestä j a asian ymmär­tämättömyydestä..
Palaamille alempana lyhyesti Dunlop-yhtiötä koskevaan kir­joituksen
osaan: Ammattiyhdistysvastai^en asenteensa Vapaa Sana
esitti viime tiistäirt?i pahi'nat)ä4stalläan jnm; seiira^
. . Järjestyneen iUJamatiiyhdtlaty^^^ jokainen osanen toi­mii
tiukasti omaan l a t u u n s a j a kakkia muita vastaan. Pääminis­teri
Trudeau iei o|e k a u ^ a totude^ väittäessään, että jai^jes-tynyt
työväki ei välitä peliliinvertiaaleipärajalla elää kituuttavas­ta
järjestymättömästä työvoimasta."
Siihä ött asetetiu "hyvÄ" poir^riUiaen pääininiBteri j a "paha"
animattiyhdiatysliike vastatuöte». J>lutla mitä sanovat tosiasiat?
Valtiolaivan ohjaus on/pääavuisteri Trudeaun käsissä. Hä­nellä
on valta päästää taa pidätti. Todistuksena tästä on hänen
johdollaan i)arlataeiitip jäsenille äskettäin annetut ruhtinaalliset
eläkkeet ja tulonsa olevat fitttti^t-^räMkttikorotukset, sekä toisaal^
tarkoituksellisesti järjestetty työ|ttömyys, johka Johdosta noin
puoli miljoonaa canadalaista on nyt -'kilometritehtaalla".^ Päämi­nisteri
Trudeaulla olisi vaikutusyaUaa myös nälkärajalla olevia
vanhuudeneläkkeiden parantamiseesi, korottaa alinpalkkataksoja
mikä vähcntäiöS "leijpärajallaidSä kituuttavien" canadalaisten pul­mia,
mistä Vapaa Sanapuhuu. N i i n ei ole kuitenkaan tehty eikä
tehdä. Sen sIj^J^I|i|i)lV^)pi Tpudeau syyttelee vastoin parempia
tietojaan ammattiyhdistyBlilkettä omista j a hallituksensa virhe­pisteistä.
Ja- Vapaa Sana nielee syötin koukkuineenpainoineen ja kohoi-neeh
päivineen!
Tosiasia himittäin on, että iammattiyhdistysliikkecn (ja työ­väen
poliittisten puolueiden sekä muiden jäi^jestöjen) toimesta on
jatkuvasti vaadittu j a vaaditaan edelleen toimenpiteitä myös "ei
järjeatymättömieu" työläisten aseman parantamiseksi,: mm. eläk­keiden
korottamista, eläkeikärajan alentamista, työviikon lyhen^
tämistä<että saadaan työttömille työtä), sekä taatun, vuositulon
järjestämistä ja alinpalkkataksojen korottamista niin, että kai­kille
eanadalaisille saataisiin sitä yleisen puheen aiheena olevaa
"köyhyysrajaa" parempi elintaso -^puhumattakaan nyt yrityk-
. sistä järjestymättömien järjestämiseksi jne.
On vaikea uskoa,,ettei Vapaa Sanan toimitus ole tietoinen tä^.
mäntapaisista alkeellisista perustotuuksista. Mutta jos se tietä­mättömyydessään
j a asiaa ynunärtämättömyydessään hyökkäilee
ammattiyhdistysliikettä vastaan j a siinä yhteydessä lukijakuntan­sa
suurta, enemmistöä loukaten, silloin on parasta ryhtyä tuki-inaan
ainakin päällisin puolin yhteiskuniiallisia kysymyksiä ja
tefhdä, parannus ennen kuin viriieistä tulee "veriruskea synti"
kaikkia työtätekeviä vastaan.
Kuvaavaa muuten - on, että Dunlop-yhUön "mielenkiintoisen
testin" ihailun jälkeen lehti toteai kuitenkin melko melankoli­sesti
seuraavaa:
" . . . Loppujeh Topuksi yksi tärkeimpiä seikkoja, joita nuo
tehtaat täältä hakevat ovat alenemat tuotantokustannukset Jos
siinä epäonnistutaan, niin kohautetaan olkapäitä j a pannaan lappu
luukulle."
Kaikki t ^ ä on kirkaäta totta. Sellaisen kansainvälisen kon-gloremaatlt
kuin esim. Duhlop pitävät todella canadalaisia "veden
kantajina ja puiden hakkaajina", eli halpana työvoimana. Vapaa
Sanan '::na lopputoteamus osoittaa, että se ei olekaan aivan sini­silmäisen
voiton puolustellessaan Dunlopin "mielenkiintoista tes­tiä"
mikä "voi merkitä ennakkotapausta modernissa työmarkkina-pblltiikassa",
kuten lehti unelmoi. i
Mitä tahansa Vapaa Sanan työväenvastaisesta kirjoittelusta
sanotaan tai sanomatta jätetään, kiistatonta on kuitenkin se. että
sellaisilla edesottamisilla loukataan Canadan työtätekevien asiaa
yleensä j a samalla myös omalla työllään elävien Canadan suoma­laisten
mukaanlukien Vapaa Sanan lukijain taloudellisia j a sosiaa­lisia
etuja.
Kiina-asetiteSsta
Tarkoitus ei ole nyt. puhUa Kiinasta tai suhtautumisesta K i i ­naan,^
vaan sekä idäwä että lännessä esille tulleista kannanmää-ritteiidistä^
Sänottakoon kuitenkin, kuten on: aikaisemminkin osoir
tettu, että. meidän lehtöhMÄiö Vapäua tetviphti suurella mielihyvällä
sitä kun Canadan ja Kiinap kesken solmittiin vihdoin viimeinkin
diplomaattisuhteet j a myös sitä, kun Kiinan Ja NeuvostoUiton väli­set
valtioiliset suhteet lovat normalisotumassa ja kun enemmstö
'S''K:n jäsenistä äänesti Viime syksynä ensimmäisen kefran Kiinah
Jäsendkeuksien palauttamiiFön puolesta.
Puhuessaan Kiinan j a 'Neuvostoliiton välisten suhteiden< kehi­tyksestä
Toronton aamulehti Globe and Mail kirjoitti johtavassa
toimitusartikkeliss^n^^y^itne torstfiina mm. seuraavaa:
" . . . Heid|ih(ki'inalaisJohtaJainX) harkittu kylmäkiskoisuus
Neuvostaollittoa kohtaan on mitattavissa.
Esimerkiksi Neuvostoliiton suurlähettiläs oli ollut Pekingissä y l i
kaksi viikkoa ennen kuin/ChouEn-Iai tapasi hänet, tai ennen kuin
Kiinan uusi suurlähettillUi lähetettiin Moskovaan. Viimeksimai-liittua
oli sivumennen Bänoentulofaetkellä tervehtimässä ulkomi-
TeolUseti vak(nlim maailmajsta' (1)
KANSAKUNTA
Chicagossa toimiva etsivätoimistp, jol^a nimittää itseään "Ame­rikan
turvallisuusneuvostoksi", laatii ilm^is/^ikijf polii^iviranpn^^is-tenpyymöstäjlaa^^
"kapinallisista amek-sis%
a'\;Si\9n^ käsittävä kor­tisto
ja sisältää tietoja pääasiassa amerikkalaisista rauhanpuolus­tajista:
Näin on kertonut aikakauslehti Newsweek. Lehti kertoo
nimiltään, etta Kftlitornian osjavajtjossa sijaitsevassa^^^^^A^^
kaupitrtgissa ori paiktdlinen koonnut vieläkin suu­remman
kortiston 40 milj. cmenkkalaiata koskevan luotto-loiston.
Toiminimi Honeywell IVashingtonissa kehittää parasta-aikap
sellaista elektronista laitettai josta, voi lyhyessä ajassa toi­mittaa
12 konekirjoitettua liuskaa salaisia tietoja jokaisesta Yh­dysvaltain
asUikkaasta. "
L4A)AA VAKOILUA
Monia amerikkalaisia kiusaa
<tänä päivänä tieto ,että heitä v o i
,daän jatkuvasti tarkkailla sekä
(kotioloissa* että työpaikoilla. ~~
Tällainen on tieteellisteknisen
vallankumouksen nurja puoli län=-
ittessä: elektroniikan saavutukset,
joiden ansiosta voidaan rakentaa
huippuherkkiä ja erittäin pieni­kokoisia
mikrofoneja, radiolähetr
timiä, magnetofoneja ym. ovat
johtaneet siihen, että näitä väli-aneita
käytetään mitä suurisuun-jtaisimpaan
vakoiluun. Miesten on
vaarallista ottaa lahjaksi kalvo­sinnappeja,
sillä niihin voi sijoit­taa
mikrofonin niin taitavasti
,ettei sitä huomaa. Naisten olisi
myös varottava kaulakoruja ja
sormuksia, sillä niissäkin saattaa
piillä elektroninen "kylkiäinen".
Yleisesti on myös tiedossa, et­tä
'ammattietsivät harjoittaes­saan
USA :ssa puhelujen kuunte^
lua ovat itse asiassa tunkeutua
neet miljoonien ihmisten yksityis-eläanään.
Erään chicagolaisen yk­sityisen
etsivätoimiston neuvon­antaja
lausui hiljakkoin:
— Meillä on käytettävissämme
niin täydelliset tekniset laitteet,
iettä voimme psykologisesti riisua
ihmiset paljaiksi.
Teollisuus- ja liiikelaitostön j oh
tajat' vakoilevat jatkuvasti alai­siaan
ja luottotoimistot velalli-slaan.
Palkatut nuuskijat kaiva­vat
esille kompromettoivia juttu­j
a kaupunginjohtaja-r ja jopa pre­sidenttiehdokkaista.
Kymmenet
tuhannet FBI:n miehet vakoile­vat
koko kansakuntaa.
Kaikesta tästä toiminnastci; täs
tä totaalisesta vakoilusta, voisi
kirjoittaa vaiikka: kuinka paljon;
tämän artikkelin, aihe on kuiten­kin
suppeampi, se koskee ainoas­taan
teollisuusvakoilua.
VALVOVA SILMÄ
Teollisuusvalcoilu ei ole mikään
uusi ilmiö. S e ^ ^ varmaan läh-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Anton Kaisla. Sudbury, Ont. täyt­tää
keskiviikkona, tammikuun 20
päivänä 75 vuotta.
Alina Jackson. Thunder Bay, F,
Ont., täyttää torstaina, tammikuun
21 päivänä 78 vuotta.
Paavo Seppänen, Toronto, Ont.,
täyttää maanantaina, tammikuun
25 päivänä 79 vuotta.
Elias Kaartinen. Thunder Bay, P.
Ont:, täyttää tiistaina, tammikuun
26 päivänä 81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivctuksiin.
tammikuun 11 pnä New Delhissä
antamansa lausunnon yhteydessä
"virheeksi" sen jos yritetään p i ­tää
Kiina eristettynä."On saatu
toivoa antavia merkkejä siitä, et­tä
kiinalaiset ovat valmiina omak
sumaan maltillisemman asenteen
ulkopuolista maailmaa kohtaan.
Meidän tavoitteenamme pitäisi ol­la
tämän .suunnan rohkaiseminen"
hän selitti.
Y K : n lähteistä ticdoitettiin
tammikuun 13 pnä, että USA:n
toinenkin suurlähettiläs ( Y K : n
talous- ja sosiaalineuvostossa
oleva suurlähettiläs Glenn Olds)
eroaa niiden vaikeuksien vuoksi
mitkä nousivat siitä lausunnosta,
minkä hän antoi siitä kun Canada
päätti tunnustaa Kiinan. Samassa
CP :n uutistiedossa vihjattiin kui­tenkin,
että mr Olds eroaa siksi
kun häntä on kchoitettu jättä­mään
eroanomuksensa. Vierail­lessaan
^Canadan itärannikolla
Monctonissai mr Olds piti YMCAn
konferenssissa.puheen jonka yh­teydessä
hän arvosteli maansa
yleisohjelmaa seuraten, kuten hän
on selittänyt, Canadan siirtoja
Kiinan tunnustamiseksi. Myös U -
S A : n Y K : n valtuutettu Charles
Yost erosi äskettäin toimestaan
niiden vaikeuksien vuoksi mitkä
nousivat hänen Kiinaa koskevasta
puheestaan Y K :8sa.
Nämä kaikki viittaavat siihen,
että joitakin piirejä kiinnostaa
nykyään kiilan iskeminen Neu­vostoliiton
Ja Kiinan väliin. Toi­saalta
on vielä epätietoista mi-töisin
niiltä ajoilta, kun; yksi f uu-kuntekijä
oppi tekemään parem­pia
saviastioita kuin naapurinss^i
Ottaen huomioon, että hänen tai­tonsa
antaa hänelle tiettyjä* etu­ja
ruukikumarkkinoilla, hän oli iU
jneisesti västa'hakoinen kerto­maan
valmistussailaisuutensa
muille. Mutta naapuri oli valpas
mies Ja näki eräänä päivänä a i ­dan
raosta tirkistelleasään, miten
onnekas ruukuntekijä tekee luo­mustaan.
Tämnä naapuri oli ehkä
maailman ensimmäinen teollisuus
vakoilija.
Ruukku on kuitenkin eri asia
kuin esimerkiksi auto, tietokone,
kemiallinen valmiste. Eräs amerik
kalainen farmaseuttiyhtymä käyt
ti 12 miljoonaa dollaria uuden
antibioottisen aineen kehittelyyn,
mutta tämän aineen valmistus­menetelmä
varastettiin j a myy­tiin
Italiaan.
Harvardin kauppaopiston suo­rittaman
tilastoinnin mukaan 800
johtavasta amerikkalaisesta yhr
tymästä 54 joutui kärsimään teol­lisuusvakoilun
seurauksista. Eng­lannissa
varastettiin yhden vuo­den-
sisällä uusi lasinvalmistus-menetelmä,
joitakin elektronisten
laitteiden erillisiä osia. entista
halvemman väritelevisiomallin ja
sähköparranajokoneen piirustuk-set,
ehntarvikkeiden uusi. säilön-täresepti.
USA:ssa kärsivät yh­tymät
teollisuu-svakoilun aiheut­tamista
menetyksi.stä tappiota yli
2 miljardia dollaria vuodessa.
Teollisuusvakoilijoiden toimi­alue
on suunnattoman laaja. Ak­tiivisimmin
he toimivat kuitenkin
talouselämän johtavilla aloilla:,
elektronisessa .kemiallisessa, lää­keaine-,
öljy-, auto ja atomiteol-lisuudessa.
Autoteollisuudessa ovat kilpaili
joiden ja teollisuusvakoilijoiden
yhteenotot armottomia j a kekse­liäitä.
Erään Detroitissa toimi^^
van suuryhtymän suunnitteluosas
ton" tuuletusajikoista löydettiin
hiljattain 9 televisiokameraa. K i l ­pailijoilla
oli tilaisuus tutkia yh­tymän
piirustuksia kuin piirtä­jien
selän takaa.
Detroitissa ja .sen lähiympäris­tössä
on teollisuusvakoilu erityi­sen
tehokasta. Sitä harjoitetaan
talojen katoilta ja puitten latvuk­sista,;
mistä avautuu näköala koe­ajoradoille
ja Detroitin urheilu-kertion
kellarikerroksessa sijait­sevassa
saunassa ja baarissa, mis'
sä teollisuusvakoilijat jahtaavat
rentoutuvia autotehtaiden työnte­kijöitä.
"
SUURET ARVOT KYSEESSÄ
Teollisuusvakoilijat eivät Jyl­lää
kuitenkaan pelkästään USAn
autoteollisuudessa, myös • länsi-saksalainen
yhtymä Mercedes
Benz sai hiljattain kärsiä tappio­ta
teollisuusvakoilun ansiosta. Se
menetti yli puolentoista miljoo­nan
dollarin edestä tilauksia, kun
julkisuuteen pääsi ennen aikojaan
tieto Upien» auto^'9lljfin tuotätt^
noBl;ld.'^kein ^<>in jk&vi engr
lantilaiselle Rplls-Roycelle.
Hayzel Bishop rryhtymäv tun­nettiin
viisi vuotta sitten Yhdys-yaltojen
toiseksi suurimpana kos­meettisten
tavaroiden valmistaja­na
(sen aikaansaannoksista mai­nittakoon
'^suudelmankestävä"
huulipuna); Yhtäkkiä viidentoista
kuukauden aikana, yhtymä otti
j a kuoli kuin lentävään keuhko-tautim;
Se kärsi täydellisen vara
rikon Ja joutui kilpailijan saa­liiksi.
Syynä oli teol^suusvakoi-lu.
Useamman kerran peräkkäin
Bishopin valmistautuessa laske­maan
markkinoille uuden sen ö-missa
labolratörioiasa kehitetyn
tuotteen, sama tavara ilmestyF
mankkinoille eri nimisenä ja k i l ­pailijan
valmistamana,, mutta
koostumukseltaan öamanlaisena
Ja samanlaisessa pakaukscssa
kuin Bishopin tuote. Valmistus-ja
liikesalaisuuksien vuoto vei yh­tymän
Vararikkoon.
öljyteollisuudessa' ovat vakoi­lijat
niin ikään hyötyneet monia
miljoonia dollareita. Geologien
lahjonta, jotta nämä ilmoittaisi­vat
kilpailijalle uusien öljyesiin-tymien
löytämisestä, salaisten
geologisten karttojen varastami­nen
j a edelleen myynti, öljy-yh­tiöiden
työntekijöiden välisten pu
heiinkeskustelujen kuuntelu ei ole
lähestulkoonkaan täydellinen luet
telo niistä toimista, joita teolli­suusvakoilijat
harjoittavat ame­rikkalaisessa
öljyteollisuudessa.
Sffurliikemiesten oma lehti For­tuna
tiesi hiljakkoiii kertoa, että
Gulf Oilin kilpailijat onnistuivat
pimittämään yhtymältä useita tu
hansia arvokkaiden tuotantopro­sessien
kuvauksia, joiden arvo on
1—5 milj. dollaria kappaleelta.
Myöskään muoti ei säästy, teol
lisuusvakoilulta. Ranskalainen
muotiliikkeiden yhdistys menet­tää
vuosittain 45 miljoonaa dol­laria
.varasteluina valmistussalai-suuksiinsa.
Joskus käy niin, että
Pariisissa ensi. kerran illalla muo-tinäytöksessä
nähdyt mallit ovat
seuraavana päivänä nähtävissä
amerikkalaisen muotilehden si­vuilla.
Tapauksen katastrofaali­suutta
kuvannee pariisilaisten
muotitaiteilijoiden sanonta: uu­desta
. muotilinjasta maksetaan
15 cnsimmäiserä päivänä kullas­sa,
kolmen viikon kuluttua ho­peassa
ja sen jälkeen se on lähes
arvoton.
Christian Diorin muotihuone on
useaan otteeseen Joutunut englan­tilaisen,
italialaisen j a amerikka­laisen
teollisuusvakoilun uhriksi.
ftjb^kkova... —.. iComecon-j)M#
tuottavat hy)^^l)9i y "
aptoa v u o d ^ . juurin ajujto^jen
tuottaja on Neuvostoliitto; Vuon­na
1ÖÖ9 tuotettiin NeilVostollitosr
aa noin 850,000 kuorma-autoa,
henkilöautoa Jäbusijia. Viime a i - '
koina on autOjjen tuotanto huo­mattavasti
käsyähut Tshekkoslo­vakiassa
j a DDR:ssä j a autojen
tuotanto on aloitettu myös muis­sa
Gomecon-maissa.
Suuri merkitys äosiz^ististen;
maiden autotuotannon kehityk­sessä
on ollut niiden veljellisellä
taloudellisella j a tieteellisteknisel­lä
yhteistyössä.
Vuoteen; 1975 mennessä kasvaa
autojen tuotantp comecqn-inatssa
'2.5 miljoonaan kaf^pialeeseeii^ Neu-nrostolijtpssa
tullaan tuottamaan
y l i 1.5 miljoonaa erityyt))plibtä a^r
^SL^^buaäia. ^htistj|;)
8ji. Ii^j^ittyy cok|A|,ecöhr))4aiden V ä ­linen
työnjako; y i ^ n k i i l eriiim-tumine^
Ja yhti^jlcf|;p|lmliiit$i, atit6-
teollisuuden alalla. ^ ,
; Yhteftftoimintasopimusten' mu­kaisesti
toimittavat esimerkiksi
Puolan, Unkarin^ ^Pshekkoslova-kian
ja Bulgarian sekä Jugjirata-:
vian eri tehtaat TogUattin auto-tehtaalle
akkuja, gerienÄltbrSiä'
Ja muita osia Zhigulirhenkilöäu-toihin.
Neuvostoliitto malom
ne: autoilla tai muilla tuotteilfa.
Yhteistpiminta on edullista 'j[>ier
nille m i l l e . Unkari eslmefklk^l
saa mahdollisuuden omistaa enem
män huomiota Ikarus-^bussien tuo
tantoon. Niitä viedään sosialisti­siin
maihin, mm. Neuvostoliit­toon,
^o ensi vuonna Unkatissa
tuotetaan yli 10,000 Ikarus-buB-~
sia.
KOOLLE TÄSSÄ KUUSSA
Moskova. — Kiinan kansallis-kofkous
kokoontuu tässä kuussa
ensi kerran kuuden vuoden tauon
jälkeen, kertoi uutistoimisto
TASS Moskovassa viitaten Pe­kingissä
toimivien ulkomaisten
huom loitsi jäin tietoihin. Kansal-liskokoulfsen
istunnon pitämises­tä
tänä vuonna on Kiinassa i l ­moitettu
virallisesti. "
Kansalliskokouksen istunnossa
lienee tarkoitus vahvistaa kult-
Eräässäkin naisten ^vaatteiden
muotiesity&sessa pidätettiin- vie-'
ras, jolla havaittiin olevan kaksi
pikkuruista tv-kameraa rintalii­viensä
sisällä. :
Voidaan täydellä syyllä sanoa,
että teollisuusvakoilu on nykyisin
tunkeutunut kaikille porvarillisen
yhteiskunnan aloille naisten muo­dista
aina suurpolitiikkaan; öveit
siläisessä Sultzerin lentokoneyhr
tiössä kukaan ei pitkiin aikoihin
osannut aavistaa^ että teknisiä
asiakirjoja hoitava hiljainen ja
tyhmähkönä pidetty virkailija
Alfred Franenknecht muuttui vuo
den sisällä miljonääriksi. Se kä­vi
hyvin yksinkertaisesti. Tämä
virkailija otti yhteyttä Länsi-Sak
sassa olekeleviin israelilaisiin
agentteihin j a toimitti heille rans
kalaista Mirage-lentbkonetta kos­kevia
teknillisiä asiakirjoja. Rans
kan asevientikielto Israeliin jätti
nimittäin Israelin armeijan ilman
sen ostamien Mirage-hävittäjien
varaosia. Niinpä turvauduttiin
teollisusvakoiluun.
(Jatkuu) •;
fiiiiiyiiiiiiiiiiiHniiiiiniiiiiiiniiiiiiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiniiHiiuiiiNiiiiiiinnn^^
I Kirjoituksia KEVÄT-julkaisuun |
g Canadan ja Yhdysvaltain suomalaisten yhteisvoimin g
^ valmistama perinteellinen vappujulkaisu, KEVÄT 197U il- 1
1 mestyy suunnitelmien mukaisesti tulevan huhtikuun alku- 1
1 päivinä. Avustajia pyydetään taas rikastuttamaan tätä jul- g
g kaisua kirjoituksillaan, novelleilla, kertomuksilla, runoilla W
1 jne, sekä erikoisesti kirjoitusten yhteyteen sopivilla tai g
g muuten Yhdysvaltain ja Canadan suomalaisten nykyajan ^
I elämää ja toimintaa heijastavilla kuvilla. g
I Teknillisten seikkojen vuoksi on sitä parempi mitä pi- 1
1 kemmin avustajien kirjoitukset ja kuvat saadaan julkaisun M
1 toimituksen käytettäväksi mutta viimeistään niiden pitäisi g
1 olla Sudburyssa helmikuun 20 pnä 1971: 1
1 Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen, |
I KEVÄT-julkaisun toimitus |
I Box 69. Sudbury, Ont. |
iiiininniiiiiiiiiiiiiiniiiiiiitiiininiiiiiiiiAiiiiiiiiiiiiiNiniiiiniininiiinniiiiiinnm
tuuriyallankumouksen seurauk­sena
maassa tapalituneet muutok-,
tet sekä ilmoittaa uuden valtion­päämiehen
nimityksestä. Entinen
presidentti- L i u Tshao-tshi leimat­tiin
kulttuurivallankumouksen a i ­kana
ensimmäiseksi revisionistik­si
ja V. 1966 hänet virallisesti
syrjäytettiin tehtävästään. Valtio
neuvoston jäsenet nimitej:täneen
nyt niiden henkilöiden joukosta,
jotka kulttuurivallankumouksen
aikana j a sen tuloksena ovat saa­neet
ministerin \ salkun, kertoi.
TASS edelleen.
Vuodenvaihteessa 1964-!-65 v i i ­meksi
täysilukuisena koolla olleen
parlamentin edustajain nelivuoti­nen
toimikausi päättyi vuonna
1968. Uusia kansanedustajia on
viime aikoina nimitetty maakun­nissa
pidetyissä "Maon aatteiden
aktiivisten tutkijain" edustajako­kouksissa.
Ne ovat turvanneet
maakunnalliset kokoukset, joihin
perustuslain mukaan valittiin
edustajat yleisillä vaaleilla; Maa­kunnallisia
kansankokouksia l a ­kattiin
kulttuurivallankumouksen
aikana kutsumasta koolle.
Yleiskiinalainen kansallisko­kouksen
puheenjohtaja leimattiin
Jo kulttuurivallankumouksen
alussa luopioksi ja useat 18:sta
varamiehestä samoin kuin suuri
osa edustajistakin on häipynyt
jäljettömiin Kiiran poliittisesta
elämästä, kertoi uutinen. ,
USAMI tajkpiot
Laosissa kasvaneet
Hongkong. — Amerikkalaiset
lentokoneet pudottivat vuonna
1970 joka päivä 3,000 tonnia pom­meja
Laosiin, ilmoitta Laosin
isänmaallinen rintama vuoden^
vaihteen' katsauksessaan. :
Samana aikana Laosin kansan
vapautusarmeija ja sissit ampui­vat
alas 370 amc^rikkalaista ko­netta
eh kaksi kertaa niin paljon
kuin vuonna 1969.
Katsauksen mukaan kansan v a ­pautusarmeija
ja sissit tekivät
20,000 vihollisia toimintakyvyttö­miksi
ja tuhosivat 40 vihoUispa-talJoonaa,
Joihin . kuului myös
thaimalaisia palkkasotilaita.
Yhdysvaltain mies-, kone- ja
asetappiot olivat suuremmat kuin
vuonna 1969. Isänmaalliset jou­kot
saivat saaliikseen y l i 7,000
tykkiä.
P Ä I V Ä N P A K I NA
TAANTUMUS-ÄNA TOMIA
nisteri Andrei Groiiiyko . . . "
; NöuvostoUition P>:aVda toteaa puolestaan, huornloi mainittu ten Kiinan johto tulee reagoimaan
torontoiaisiehti, että KiinallÄ on diplomÄatW^^ '
jäsenmaiuita seitsemän kanssa "pääasiassa siksi kun he ovat tuke­neet
Kiinaa Neuvostoliittoa vaataan:' Pravda voi olla osittain ol-keäBftSL..."
' Britannian toryhallituki^eh pKttministeri Edward Heath canoi
tässä tilanteessa. Ja vaikka sano­taankin,
että ei .savua ilman tuIta,
niin me lukeudumme kuitenkin
niihin, jotka Voivat hätiköimättä
j a avoimin mielin seurata asiain
kehitystä.
Viikkositten saatiin rajan ete
läpuolelta uutistieto, että ääri­oikeiston
nuppina olevan juuta­laisen
puolustusliigojen (Jewis
Defence Leaguen) johtaja, 38-
vuotias rabbi Meir David Kaha-ne
on vangittu sen vuoksi kun
hänen korkeutensa ei suvainnut
tulla oikeuteen vastaamaan syy­tökseen
aikaisemmin Järjestetys
tä kahakoinnista.
Kuten tiedetään Yhdysvallois­sa
(Ja valitettavasti osittain
myös täällä Canadassa) on v i i ­meaikoina
järjestetty sionisti­sen
liikkeen johdolla, ei vain
mielenosoituksia, vaan monen­laista
vandalismia, uhkailua ja
j/äkivaltaisuutta Neuvostoliiton
"kansalaisia ja toimipaikkoja vas
taan.' •• • ••••'^ -
Kiinittäessään huomiota näi­hin
väkivaltaisuuksiin Neuvosto
liiton johtava lehti Pravda esit­ti
viime viikolla syytöksen, että
sionisti-terroristeja koulutetaan
ja harjoitetaan New Yoritissa
ja Pennsylvaniassa käyttämään
kivääreitä, puukkoja, nyrkkirau
toja ja pampuja. "Ihmeellisintä,
on se, että maassa, missä on
niin valtavan suuri poliisivoima,
poliittiset terroristit voivat toi­mia
rankaisutta. Samassa artik-kelijjsa
todettiin kuitenkin, että
"enemmistö Amerikan kansasta
tuomitöee pahamairieisen Juuta­laisten
puolustusliigan mitä Yh-r
dysvallolsaa pidetään sionlstien
Ku Klux Klanina".
Näin Ncuvoatoliito.sta. Ja ku­ten
sanottu, mainitun "puolus-tusliigan"
johtaja rabbi Kahanc
pidätettiin viime tiistaina.. "Me
pahoittelemme suuresti äärim-mäisvoimien
törkeitä väkival­taisuuksia"
sanoi sodan aiikana
USAn suurlähettiläänä Mosko­vassa
ollut W. Averell Harri-man
viikko sitten sunnuntaina
tultuaan yksityiselle vierailulle
Moskovaan. "Näin ei sovi koh­della
Yhdysvaltain vieraina ole­via
ihmisiä ja heidän laitok-:
siaan."
Kaikesta huolimatta väkival-taiöuudet
neuvostoliittolaisia
"Vastaan' ovat jatkuneet Yhdys-:
valloissa. "Venäläisten ahdista­minen
on ainoa keino", julisti
edellämainittu Kahane vannoen,
että vandalismi ja väkivaltai­suus
neuvostoliittolaisia vastaan
jatkuu.
Olisi tietenkin väärin olettaa,
että Kahane ja hänen "puolus-tusliigansa"
esiintyisi tässä "yk
sinäisenä sutena". Totta on, et­tä
arvovallastaan kiinnipitävät
juutalaisjärjestöt ovat mahdol­lisesti
sanoutuneet irti rabbi K a
haneain väkivaltaohjelmasta.
Mutta totta on myös, kuten
New York Times. Servicen se­lostuksessa
tammikuun 14 päi­vänä
todettiin: "Ainakin jotkut
juutalaiset (sionistit—-K) puo-lustusliigan
jäsenten uKkopuolel-lai
tuntevat k'iintymystä rabbi
Kahaneen, elleivät ole hänen
salaisia ihailijoitaan. Hänen
charismanHft (lumoiisvoimansa)
on fantastinen", sanoi eräs juu­talaisten
asioita lähellä oleva
henkilö. "Hän on puhunut sy-nagogeissa
saaden neljä kertaa
suuremman kuulijakunnan, m i ­tä
sinne saadaan Yom Krppur-
(juutalaisten uudenvuoden) juh
laan."
Toisin sanoen, Juutalaisten
puolustusliiga suorittaa New
Yoric Timesin selostuksen mu­kaan
Ukaista kärkeistyötä sio­nistisen
liiihkeen hyväksi.
Edellämainitun, uutislähteen
mukaan rabbi Kahane.on koko­naan
unhoittanut sen tosiasian,
että ilman Neuvostoliittoa, ja
sen Punaisen armeijan suuria
uhrauksia, Euroopassa ei olisi
tusAcin yhtään juutalaista elos­sa.
J a kuten juutalaisia joulkko-mitassa
tappaneet natsit aikoi-naan,_^
hänkin pitää Neuvosto­liittoa
vihollisena "jonka ahdis­taminen
on ainoa" autuaaksi-te­kevä,
keino.
New York Times Service an­taa
tästä, miehestä mm. seu­raavanlaisia
henkilötietoja:
. "Hänellä on lakimieakoulun
päästötodistus New Yorkin laki
koulusta ja New Yorkin yliopis-tosta^
mutta rabbi Kahane ei ole
milloinkaan läpäissyt lakimies-^
yhdistyksen (bar) tutkintoa,
Hänet vihittiin rabbiksi 1957...
Nuorukaisena hän o l i Betor-nimisen
nuorisoliikkeen aktiivi­nen
jäsenenä. Tästä liikkeestä
tuli nykyinen oikeistolainen He-rut-<
puolue Israelissa... Rabbi
Kahane oli 15-vuotiaana ensim­mäisen
kerran yhteyksissä po­liisien
kanssa osallistumisesta
sionistien mielenosoitukseen Yh­distyneet
Kansakunnat -järjes­tön
toimlpalkalln. L.
1960-luvulla Rabbi Kahane
toimi neuvonantajana hallitus­ryhmien,
kuten "epä-amerikka-laisuutta"
tutkineen komitean
hyväksi. Yhdessä erään oikeisto
Iäiseni kanssa hän on kirjoitta­nut
kirjan Vietnamin sodan puo
lesta.
Vuoteen 1969 hän oli myös
$17,000 palkalla Jewis Pressin
toimittajana, kirjoittaen sille
vieläkin kaksi kertaa viikossa
ilmestyviä a r t i k k e l e i t a . . . .
Rabbi Kahane perusti Juuta­laisten
ptiolustusliigan v. ,1968
siksi, kuten hän selittää," kun
muut järjestöt eivät toimi riit­tävän
päättävästi äntiseemiläi-syyttä
vastaan. Hän sanoo täs­sä
järjestössä olevan 10,000 j ä ­senmaksuja
maksavaa jäsen­tä
. . . . •
"Ehkä Jotkut ihmiset ovat
liian miellyttäviä..." hän sa­noo.
. . "Olkoon kysymys tun­keutumisesta
neuvostoliittolais­ten
toimistoihin täällä protes­tointia
Neuvostoliiton juutalais­ten
puolesta, karaten tai kivää-rikäytön
opettamisesta rabbi-opiökelijoille,
tai juutalaisopet-tajien
saattamisesta baseball-mailojen
turvin neekerien asu­tusalueilla,
rabbi Kalhane koros­taa
aina taisteluvalmiutta. 'Mis­sä
ei ole miehiä, yrittäkää, olla
miehinä', hän sanoo usein. 'Toi­sen
poäken kääntäminen ei ole
juutalaisille sopiva' hän sanoo."
Tällainen on New York T i ­mesin
selostuksen mukaan^, sio­nistisen
liikkeen "häijyjejjj'^eu-lakuva.
Huomasitteko TNrew
York Times Service ja Pravda
ovat tässä monissa kohdissa
"samalla linjalla".
— Kilnaiiikoum