Vapaus, November 27, 1924

              138 TMstaäm, marra^ 27 p.—Thnr. Nov. 27th 1924 ShmS
iauMa tySifäeideMiile
, väUttää
VAPAUDEN KONTTORL
. . ,;ghemme Toivat ottaa tilanhia aenrma-tffle lelidille. TUanksia
^"^^ tiytyj aenrata ralia mnkaaA.
«.^«BnrJestSjea Tiedanaatoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa.
^'^"iTllO.OO. % yk. »6.50.
T. . s « « i UrheOnlehti, H—e lsi•n ki, •k ao'k aosiJQ"l ka•is n. 1 vk. »3.00,
vk. $1.75.
Eannokirjamnen viikkolehti, HeMnkL 1 vk. » 2 . 0 0 ,^
ti: ^ lUsi. työväen kuvalehti, 2 kertaa kk., HelsmkL 1 vk.
«00^ vk. 52.00. ,
S v pUalehti Helsi]^, 1 vk. .$2.00, % vk. $1.25.
He Dfcilr Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6;00 vk., , $3.50
% yk. . ' ^
c n i e t Rntsia Pietorial, CUcago, kovitettu kuukausijulkaisu, hinta
^ $ 2 . 0 0 vk.,'$1.00 % vk.-
t.rtBMr Labor Voice, Chicago, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta
vk., 65c % vk. -
- Labor Herald, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.50,
VttOBc Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
Y ^ i Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
t^Lberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk.
iy r»d, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25
^ vr^lver Toronto, viikkolehti, hinta $2.00 vk., $1.00 % vk.
JjJ^Jl^^^orker, Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 5
T-^:^ Tjäivälehti, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. ja $2.00 3 kk.
? ^ päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 %^vk. ja $2.25 3. kk. Sl«^n päivälehti, hinta $7.00 vk.. $3.75 ^ vk. ja $2.25 3 kk.
f ! ^ C ^ i s t e n viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 % vk.
l!!5Srkuukau8ittainen pilalehti. hinta $1.75 vk., $1.05 % vk;
55^'3 kertaa viikossa, hinta $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
hm
— joka olet kaivos- tai metsäkämpällä, kaukana varsinaisista asia-miehistämme,
käytä tätä lippua tämän vuotista joulutervehdystäsi
lansaessasi. Toverisi ja tuttavasi kautta maan, lukevat lehteäm­me,
joten siinä julkaistu tervehdyksesi ulottuu kaikille. Nimesi
ja osotteesi tässä julkaisemalla, saat tilaisuuden saada tietoja su-knlaiaatasikin,
heiltä tulevien kirjeiden muodossa.
yksityisen nimi osotteen kanssa julk^taan 150,^ ja perheen
nimi ja osöte 25c maksusta j a erikoisen raamin sisällä dollarilla.
Jokainen joka kerää 10 nimeä tai enemmän, pidättäköön vaivois­taan
10 pros. asiamiespalkkioksi.
"Toverillisesti
VAPAUDEN KONTTORI.
Täten lausumme Joulutervehdyksemme kaikille tyoläistovereil-ie,
snkuläisille ja tuttaville kautta maan vuotena 1924, ja toi­vomme
reippautta ja tarmoa tulevan vuoden taisteluissa.
Nimi ja osöte. jonka julkaisemisesta maksuksi. I I
••••••••••••••••••••••••»••••••••••«•as
' Yhteensä
_ • Jatkakaa listaa tarpeen mukaan ja paluttakaa meille ennen
jooluloiun 1 päivää rahojen ja selvästi kirjotettujen nimien kanssa.
Siellä missä ei ole v&rsinaisia asiamiehiä, jokainen lehden
loHja katsokoon, että työ tulee sjaoritetuksi.
Box 69. SUDBURY, Ont.
Eräässä ulkomaisessa työväenleh-on
julkaistuna erään kiinalai-
-n Tangshinshen kirjotus: Me k i i -
-aldset. ja Nepvosto-Venäjä. Kos-kirjoitus
on mielenkiintoinen,
alkaiaemme sen:
Työläiset ovat päässeet selville
okaisen idän tapahtumista saapn-
'sta tiedoista, että Kiinankin kan-oa
vihdoin havahtunut ja ryhty-ylläpitämään
ystävällisiä' suhtei-
NenvostorVenäjän kanssa. '
Mistä syystä on kansamme (s.«.
öläiset, talonpojat, pikkuponrartB-
*«o, ylioppilaat j a suuri osa älymys-perialismi
uhkasi maata voimak­kaimmin
kuin koskaan ennen. Vih­doin
pääsivät kiinalaiset selvyyteen
siitä, että ne ^livatkin ulkomaalai­set
vallat, jotka imivät Kiinan voi­man.
Mutta sitten he tekivät jäl­leen
virheen. He uskoivat nimit­täin,
että se heidän sortajistaan,
joka osasi käyttää hyväkseen mah­dollisimman
hienoja • metoodeja, saa­dakseen
maan vahansa alaiseksi, oli
heidän paras ystävänsä. Pitkän ai­kaa
uskottiin esim. Amerikan hy­vään-
ystävyyteen. Lopuksi kuiten-i
kin huomattiin, että Amerika oli
taan j a sen maatalous meni fbS^
alaspäin. Tämän johdosta köyhtyi-rät
myöskin työläiset ja talonpojat
läpeensä, sekä kiertolaisten ja työ-
•rärien luku kas>-oi yhä suurenunak-sL
Kan^n toinen osa: kauppiaat
ja kenraalit alistuivat imperialismin
rengeiksi.
Tällaisen opin saatuaan on K i i ­nan
kansa nyttemmin selvillä, että
imperialistit ovat heidät ilman poik­keusta
alistaneet koirikseen, ja että
myös oman maan militarismi on
Kiinan kansan vihollinen. Mutta
samalla kun Kiinan kansa pääsi täs­tä
selville, oppi se tunfemaan Neu­vosto-
Venäjän ystävyyden arvon.
Kun Venäjän lähettiläs Karachan
tuli Kiinaan, oli kansa kylliksi tie­toinen
tehtävästään. Se ei pääs­tänyt
häntä palaamaan tyhjin toi­min
takaisin. Kun Karachan oli
astunut Kiinan rajan yli, niin jo­kaisessa
suuremmassa kaupungissa,
joiden ohi hän kulki, pidettiin suu­ria
kokouksia, joissa lausuttiin hä­net
tervetulleeksi ja osoitettiin ys­tävyyttä
Neuvosto-Venäjää kohtaan.
Hänen päästyään Pekingiin, jär­jestivät
siellä työläiset, ylioppilaat
ja professorit asemalla tervetuliais-kokouksen,
johon otti osaa enem­män,
kuin 1 0 , 0 0 0 henkilöä. Jo si­tä
ennen oli useissa Kiinan kaupun­geissa
muodostettu "Venäjän ystä-vyysliittoja."
Nämä yhdistykset lä­hettivät
-Kärachanille sähkösanoman,
joissa vakuutettiin kaikkea ystä­vyyttä
Kiinan ka'nsan taholta.
Samaan aikaan lähetettiin Pekin­gin
hallitukselle useita varoituskir-jeitä.
, joissa vaadittiin kansan n i ­messä,
että hallituksen oli tunirös-tettaya
Neuvosto-Venäjä. Näiden
vaatimusten perusteella täytyikin
hallituksen ryhtyä neuvotteluihin
Karachanin kanssa. Samaan aikaan
imperialistiset vallat kyllä uhkasi­vat
hallitusta jyrkemmin kuin kos­kaan
ennen; vaatien sen lopetta­maan
neuvottelut Venäjän kanssa.
Tämä saattoi kansan niin kuohuk-siinsa,
että useissa kaupungeissa,
varsinkin Pekingissä, pidettiin jäl­leen
valtavia vastalausekokouksia.
Tapahtui melkein joka päivä vaka­via
yhteentörmäyksiä poliisin, työ-,
Iäisten ja ylioppilaiden välillä. Työ­läiset
ja ylioppilaat olivat yhtä
mieltä. Vihdoin täytyi Pekingin
hallituksen tunnustaa Neuvosto-Ve­näjä,
mutta kuten edelläkäyvästä
selviää, ei omasta tahdostaan, vaan
kansan painostuksesta.
Voimme vielä esittää muftakin
esimerkkejä Kiinan kansan myötä­tunnosta
Venäjää kohtaan. Jo ai­kaisemmin
Leninin kuollessa, oh
kunnioitus suurta venäläistä johta­jaa
kohtaan yleinen. Jokaisessa
kaupungissa, missä vlain löytyi teol­lisuuslaitos,
» vuorikaivos tiaV lyseo,
järjestettiin suuria surujuhlia. Itä-
Kiinassa, Kantonissa, otti surujuh­laan
julkisesti osaa sikäläinen. hal­litus
(tri Sunjatsen). Tshekiangis-sa,
Keski-Kiinass^, rakennettiin Le-linin
muistopatsas, sitäpaitsi päätti'sir
kalainen opettajainyhdistys, että si­käläisessä
maakunnassa oli jokai­sen
koulun seinälle ripustettava
Leninin kuva. Pekingissä, joka on
oikea imperialismin pesäpaikka, jär-jestettiin
kaupungin suurin keskus­puisto
Lenin-muistopatsaalle.
j a nyt täyttääksemme ehtoja, jotka
luvatun taivaan perimisehdoksi «n
esittänyt joukko toisensa kanssa ris-
Jos on olemassa jo-ftiriitaisia teologeja, jotka eivät ole
). kysyttänee, vihdoinkin heran-1 P^«°»Pi ^'"^ ^vihoUinen.
• Hiksi on kansamme. asettunut
'rällisjin suhteisim . Nenvosto-
»enäjään nähden?
Yritän tehdä asian teiUe selväksL
Oppimnisodasta (1839> alkaen on
[»välinen imperialismi yrittä-saattaa
Kiinan kansan ikeensa
^ä^^ksL Tämä on käynyt päivä
yhä painostavanoms&sL Jor
hetki on imperialismi pyrkinyt
?Ȋiaaiaan Kiinan suuren vialtakun-*
JJ^alaisekseen, jotta ae «itten v«i-jakaa
eri i ^ j e n kedcen.
* ^ kansa pani asian aluksi^ ko-
BMnarkian kykenemättömyy-syyksi
Sikö se vuonna 1 9U
valtavaan kapinaan ja kn-
^ vooatohamria vanhan nonar-
^ «ina muodostui tasavallak-
J-ttatta sen asema ei taDirt yh-
6 u '^''cnnudcsL Päinvastoin! Im-
Kiina uskoi rauhanneuvotteluja
käytäessä Versaillesissa, että Wilson
tulisi heitä auttamaan. Tätä pidet­tiin
itsestään selvänä asiana. Mut­ta
tehty sopimus osoittikin vallan
toista. SHnä vahvistettiin vain, et­tä
implerialistisilla mailla oli oikeus
Ipjittaa asemaansa Kiinassa ja hal­lita
maata. Toisen kerran toivoi
Kiina Amerikan apua Washingtonin
konf«treftssissa — mutta jälleen tuK
suuri pettymys. Tässä konferenssis­sa
olivat Enropau; imperialistit^ pääs­seet
niin pitkäOe, ettei enäSn ta-;
pelto itse saaliista, vaan sovittiin
yhteisesti jakamaan ryostösaafis.
Siten joctui "Kiina niin sanottu­jen
raohannRuvottelnjen ja aseista-nisuntomidconfezienssien
jälkeen;
yhä poljetnmpaaiv asemaan. .Se ei
voinut enään kohottaa teollismit-
"Jos otatte meiltä uskonnon," sa­novat
kristityt, "mitä on teillä muu­ta
tarjottavaa kuin epätoivoa? Tä­mä
tuntuu minusta melkein asian
ottamiselta kaupan kannalta eikä
erittäin moraaliselta. Siveellinen i h ­minen
ei sano: "Jos luovun us­konnostani,
mitä maksatte minul­le?"
Hän sanoo: "En koskaan
luovu uskonnostani, elfen ole vakuu­tettu
siitä, ettei se ole totta."
Siveelliselle .ihmiselle merkitsee
totuus, ei hinta. Kysymys: "Mitä
siitä hyötyy?" osottaa kaiken re­hellisen
totuudenetsinnän 'puutetta.
Todella rehellisen ihmisen tunne
bn sitä, että maksoi mitä. maksoi,
hänen tulee tehdä oikein. Totuutta
etsivä ihminen ei voi tunnustaa us­kontoa,
jonka hän ei luule olevan
totta. Hänelle on kaikki kaikessa
kysymys: "Mikä on. totta?", eikä:
"Mitä maksatte, jos luovun nskos-
,tani?"
Mutta alussa mainittu kysymys ei
ole ainoastaan epämoraalinen^ vaan
järjetönkin. Jos sanon, että us-
Jconto ei ole totta, on uskovaisella
täysi oikeus vaatia minulta vakau­mukseni
todistuksia, muttai hänellä
ei ole oikeutta vaatia minulta uut­ta!
lupausta- ' ;
Minä vastaan taiän merkilliseen
kysymykseen niin täydellisesti kuin
voin. En sano, ettei Jomalaa Olia,
kosk% mielestäni ei ole olemassa
tarpeeksi todistuksia, jotka .oikeut­taisivat
minua seUaista vakuutusta
tekemään; en myöskään sano, että
hän olisi olemassa.
Se "epätoivo", se hämmästyttää
minua. Epätoivo —minkä suh­teen?
Sallikaahan minun esittää asia
ieDaisena kuin sen ajattelen., Voir
kiinnittävää. Mutta vankempi, ey-vempi
j a pysyvämpi tunteeni on se,
että knoUessaaune me kuolemme lo-pullisätl
Se on bullaksi todelli­nen
uskoni — eli olettamukseni.
Mutta olenko epätoivoinen? Miksi
olisin? Kuolemattomuuden' aatos
ei minua suuresti saata ylpeile-mään.
Kuten sanoin, se on mieltä
kiinnittävää. Mutta minä en siitä
kiihkoonnu.
kin toinen näyt&mö. niin me me­nemme
sisälle j a näyttelemme par­haamme
mukaan; j a me toivomme
olevamme paljon^ parempia ja r a -
kastettavampia kuin : olemme olleet^
Mutta jos haudantakainen olemassa­olo
on unta: no niin, uni on lepoa
ja vaikka tunnen, että minulle tä­mä
nykyinen elämä bn kokolailla
rakas, niin pitäisinpä ahneutena i t ­kemistä
sen taUa, .etten voisi,elää
uudelleen. Olen huomannut elä­män
miellyttäväksi ja olenpa iloi­nen,
että tähän maailmaan , tulin.
Mutta minä en ole' niin elämän
huumaama, että välittäisin takaism
tulosta jä sen uudelleen alkamises­ta.
Ja vaikka uusi alkaoninen uu­dessa
maailmassa olisi mieltäkiin-nittävää,
en kuitenkaan kitise, kun
vanha taatto. Kuolema, sanoo, että
on lopettamisen aika.
"Mutta", te ehkä sanotte, "entä
köyhät, onnettomat ja viheliäiset
— miten ne?" J a minä vastaan:
"Siinä on teidän uskontonne
heikko kohta, ei minun." — Ajatel-kaahan,
mitä te näille onnettomille
tarjoatte. Te tarjoatte heille ali­tuista
siunausta, ei sen takia, että
he ovat saaneet kärsiä täällä nälkää
ja kurjuutta — ei ollenkaan. Sillä
teidän uskontonne myöntää sen
mahdollisuuden, että ne, jotka ovat
tähän maailmaan tulleet huonoim­min
varustettuina, jotka ovat olleet
onnettomimpia ja joita Jumala ja
ihmiset ovat enimmän väärin koh­delleet,
ovat paljon suuremmassa
vaarassa joutua tuskan paikkaan
Ituolcmassa kuin onnellisuuden paik­kaan.
Teidän uskontonne mukaan ne
köyhät ja heikot, jotka pääsevät
taivaaseen, eivät pääse sinne siksi,
että ovat saaneet vääryyttä kärsiä
ja heidän tulee saada oikeutta, vaan
siksi, että he uskovat Kristuksen
vapahtanoen heidät. Jos tulevaista
elämää on, niin ihminen sen ansait-
«ee ja siitä nauttii sittenkin, vaik­ka
on ollut onnellinen täällä. E l ­lei
ole tulevaista elämää, niin se,
joka täällä on ollut- onneton, on
menettänyt sekä maallisen onnen et­tä
taivaallisen toivon.
Sen takia sanon: -mei^n velvol­lisuutemme
on pitää huolta siitä,
että kaikki lähimmäisemme ovat
niin onnellisia täällä kuin vain mah­dollista
.
Siksi sanon lähimmäiselleni: "Äl­kää
tyytykö kärsimään ja sietämään
vääryyttä tässä maailmassa, sillä sel­lainen
alistuminen on epsiveellistä
ja .heikkoutta; pitäkää päänne pys­tyssä'ja
vaatikaa oikeutenne täällä
ja heti."
Näettehän etten koeta riistää ke­neltäkään
ihmiseltä hänen taivaal­lista
toivoansa; koetan vain elvyt­tää
hänen toivonsa maan päällä.
tänne paperilupaoksesta, josta ei tu-levaisuudenpankki
mahdollisesti mi­tään
välitä? Onko viisasta, onko
tarpeellista luopua ainoastaan oi­keudesta,
peruuttaa ainoatakaan oi­keutettua
vaatimu&ta, kieltäytyä on­nellisuuden
mahdoUiscudesta täällä
KaaaahoidoD opaa, kirj. Musikka, nid
KanaakoBlaa kartasto, toim. Jotuni, sid 1 .....
tienneet enempää Jumalasta eivätkä4-KoauBaiii>UBaB Masifatti
Kaaviticaittokirja
KnaUaiukoB Alkoitari
tulevaisuudesta kuin me itsekään.
Kuolema on laskenut salaisyuden
esiripun meidän ja niiden välille,
joita rakastamme. Kukaan teologi
ei tiedä, eikä ole koskaan tiennyt,
mitä on sen vaipian taakse kätket­tynä.
Jehkäänime siis velvollisuutem­me
täällä, koettakaamme olla on­nellisia
täällä, koettakaamme tehdä
toisia onnellisiksi täällä .ja kun esi­rippu
meitä varten kohoaa —- sil­loin
näemme.
P. Mattila.
Paihovoima
Kaikissa alkeiskouluissa selitetään
nykyaikana lapsille painovoiman la­keja
ja jokainen kansakoulun käy­nytkin
siitä jotain muistaa. Mutta
tästä huolimatta on tämän voiman
yleispätevyys ollut vasta lyhyen
ajan tieteellisesti todistettu ja pe­rusteltu.
Noin 2 5 0 vuotta sitten
keksi sen suuri englantilainen kek­sijä
Isak 'Newton. '
Meidän kulttuuripiirimme ulko­puolella
lienee kylliikin Intian van­hoilla
viisailla ollut jotakin tietoa
tästäkin asiasta jo vuosituhansia sit­ten,
mutta monista syistä se pysyi
siellä vain harvojen tietona eikä
levinnyt muualle.
Newtonin kuolematon ansio on
se, että hän selvästi todisti, että sen
joka päivä ja kaikkialla havaittavan
ominaisuuden, jota me sanomme
painoksi, ja sen kaikille »tunnetun i l ­miön,
että kaikki raskaat esineet
putoavat alaspäin, synnyttää sama
voima joka myöskin ohjaa taivaan-kappalten
liikkeitä, ja että se on
avaruuden yleinen laki.
Monet suuret keksinnöt näyttä­vät
jälkeenpäin periiti yksinkertai­silta.
Niinpä kerrotaan, että New­ton
eräänä päivänä tuli kiinnittä­neeksi
huomiota siihen, että omena
putosi puusta alas. Mikäs ihme
se nyt oli? Olivathan miljoonat ih­miset
ennen Newtonia nähneet ome­nan
putoamisen. Ja olihan New­ton
itsekin sen nähnyt sangen usein.
Mutta juuri tällä kerralla valaisi
kirkas neronleimaus hänen tajun­tansa,
hän käsitti painovoiman ylei­syyden
ja kehitti siitä tieteellisesti
perustellun fysikaalisen lain.
Kenties ei tätä kekslntöf olisi
tunnustettu oikeaksi vielä pitkiin ai.
koihin, jollei Newton olisi samalla
ollut peräti etevä matemaatikko, jo­ka
kykeni todistamaan laskelmilla
teoriansa oikeaksi. Ja hiin tukevaa
tekoa olikin tuo oppi painovoimas­ta,
että vasta Einstein kykeni sitä
hieman korjaamaan, mutta el -suin­kaan
kumoamaan.
Painovoima on voima, joka vallit-
HYVU KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAIIPASTA
A l a n t— Saaakiria . .....
AoMrikalaiaaa TyoviealukkaaB Vararikko
Breck«i EBctaaBlBkialaa Op^kirja
ImparialuBu
IluDUMMB Hentt. kirj. Hall Caine, 2 osaa^ sid. yhteensä
JintauB HiactBS
...... '.M'--'^mii
IM
JO- -mm
2.10
KolBMuaB iBtamtiosal Teaut ja SaaBBÖt . •
KaiuuAartaUaB Urjanpidoa opas , .78
KloBdykoB IniBiBiaa, Jack London
KadotBksaa kaasa. Jack London . 1.00
LBmUceatUaa tytär. Jack London \ja
• * ^ ^ * * SuoBiaB Ittokkaaodaata .SS
U B I B tafipBBaUaaU kakatu. kirj. J . Linnankoski, sid. 2.50^^^^ ^^^^
M: S a B » U f . l l z . . i r . : 4 B - t . » _«
»•••'•••••••«••••«»»••»«••••»«•••••••••«tl
'••••••••••»•«••««•••••»•••»••••»•••k»*a
••••••••••«••t***«««»*»»t«»4«a
•••«•»•»•••»••••a
»••••••««••••••••lla***4a««««««
^ . ,^ 1 X i . -A- see kaikkien kappalten välillä J a ve-
^Mutte mmul^_on k y ^ t t ^ tää niitä toisHnsa. Suuremmalla
kö oikeana ja viisaana "järkyttää on suurempi vetovoima kuin pie
köyhän työmiehen uskoa;— sitä us­koa,
joka häntä bn niin kauan aut­tanut."
Mitä on hänen uskonsa auttanut
häntä tekemään? Käralmään tämän
elämän pahoja ja vääryyksiä kärsl-vällisemmin
tulevaisen ' palkan toi­vosia?
Sekö on ajatus? Mutta mi­nä
en tahdo, että työmies kärsisi le­vollisesti
tämän elämän pahan ja
vääryydet. Tahdon, että hän omak-fei
hyväkseen, vaimonsa j a lastensa
hjryäksi. oikeuden ja edistyksen hy­väksi
vaatii oikeutta ja auttaa elln-suhteitten
parantamista maan pääl­lä.
E i , en tahdo riistää työmieheltä
hänen uskoansa: tahdon herättää
hänen uskonsa — itseensä.
Uskonto lupaa meille tiilevaisen
'taivaan, jossa vielä tapaamme ne,
joita olemme rakastaneet ja jotka
olemme kadottaneet, ja se on voi­makkain
syötti, joka voidaan tar-
•jota kurjalle ihmissuvulle.
Kuinka paljon niin sanottua
"yleistä uskonvaistoa" johtuo liikut­tavasta
kaipuusta saada uudelleen
kohdata rakkaita ystäviä, suloisia
vaimoja ja sieviä pienokaisia, jot­ka
on menettänyt? Sen intohimoi­sen
tunteen edessä järkikin M m -
mästyen melkein seisahtuu. Harvat
voivat pidättää liikutustaan tulvi­masta
järjen rajojen yli sellaisessa
asiassa. Tämä halu nostaa kalpean
kätensä huulille j a katselee hartaa­na
suuren ; hiljaisuuden' salaperäi­seen
kuilriun. Siksipä «anon-^ tä«tä
"suuremmasta toivosta": pitäkää s i ­tä
yllä, jos pidätte sitä tarpeellise­na
niielenratihanenne. mutta älkää
erchdykö toivoa varmnndcksi luule-maan.
Kukaan jöppi, paavi tai pro^
Reetta ei voi janoa tcflle enempää
siitä salaisuudesta kuin mitä itse­kin
tiedätte.- Se oh ongelma, jonka
arvaamisessa te j a minä voimme
päästä yhtä lähelle sen ratkaisua
kuin kuka nero tahansa. ^ He voim­me
arvata. Me emme tiedä.
daan olettaa, että ehkä on elämatä Onko viisasta ^ i s inyy42 osaa-haudan
takana. Ja se on mieltä kaan ajatus- tai toimintavapaudea-nemmällä,
ja mitä kauemmaksi esi­neet
viedään toisistaan, sitä pie­nemmäksi
käy niiden välillä vaikut­tava
painovoima.
Viime aikoihin asti ovat luon­nonopin
tutkijat arvelleet, että pai­novoiman
vaikutus ulottuu kuinka
kauaksi hyvänsä —-tietysti väli­matkan
pituuden mukaan heikon­tuen.
Nyt on kuitenkin alettu tä­tä
epäillä j a pidetään pikemniin
mahdollisena, että avaruudessa tar­peeksi
kaukana lähimmästä aurin­kokunnasta
el vallitse painovoimaa
mihinkään suuntaan, tai jos vallit­seekin,
niin lukiemattomlen taivaan,
kappalten vetovoimat lopuksi teke­vät
toisensa tehottomiksi.
Painovoima ohjaa siis talvaankap-palten
liikkeitä kunkin aurinkokun­nan
voimapiirissä mutta »en ulko­puolella
sillä ei näytä olevan mi­tään
merkiCJstä, Jollei näin olisi
ei toisistaan erillään olevia aurin­kokuntia
voisi olla olemassa, vaan
olisi maailmanavaruudessa oleva a i ­ne
jakaantunut kokonaan toisella
tavalla., Tällainen oletus bn eslteti
jty, mutta el se toistaiseksi vielä ole
ennättänyt yleistä hyväksymistä
saavuttaa.
Maanplnnilla on painovoima ylei­sesti
tunnettu voimatekijä. J5e ve­tää
kaikkia kappaleita maapallon'
keski pistettä kohti. Jokapäiväises­sä
kiielenkäytössä sanomme, että-j
esineet ovat joko raskaita tai ke­vyitä
eH että hiiliä siis yleensä on
joko enemmän tai vähemmän pai-noa.-'
Painovoimasta on muuten ^meille
maantomusta syntyneille monienlais-ta
hyötyäkin; Ilmakehä esimerkik­si,
joka on meidän aineenvaibdoll-lemme
ja koko elävälle loonnolle
ehdottoman välttämätön, pysyy pai­novoiman
vaikutuksesta — kevyt­mielisyydestään
ja liikkuvaisuudes-taan
huolimatta — koreasti pallom­me
pinnassa kiinni. , J a Mars-täh­teen
tai jonnekin muualle tuntemat­tomia
kofataloHa kohti lentäisimme
me Itsekin aivan ilman avamustyk-
Miiaa WalliB Keittokirja
NaortevaB Saaakiria
MaristtsI, Jack London
Maailmaa rakeaae, E. Becher
Otavaa kaaMkoBlakartasto ....
.CNcsaaea EBclaaaiokielea Oaaikiria
Pakkopaiu, Jack London
Paraatualaia Olenoa
Parhaea. Ykiitvisomaiaaudea ja Valtioa Alkuperä
Paaaiaen Vaara ..••..»....
Sosialistitea Filosofiaa Juaret
Suomea Tvovaea Tulikoe
SeikUiluj* TibeUua. kirj. Swen Uedin. sid.
Sairas lapai, kirj. Ruotsalainen, sid.
Tarttuvitta iBkupuoIiUudeiata, kirj. Pirilä, nid.
TeolltauutuaioaiamI Amerikaaaa
Tyhjtea Paildcojea Matkuatajat
Tiede ia Vallaakumoua
Tyevaea Laulukirja
Voimiateluobjelmia 1
Voimiatelttohjelmia II
Voiinft " JA Aili© •*»••••»•••••••»••••••••••»»i•••«••••••»»••••»••«••••••••••»»•••••»••••?•••• ••»! Vaimo jonka miaalle aaaoit. Hall Caine, 2 osaa, sid. yht.
Valkotaea profetta. k i r j . Hall Caine. 2 osaa, dd. yht.
Yloa helvatiata, kirj. Konrad Lehtimäki, aid.
Yleiaea Hiatoria. alennettu kiata
Biologian Peruskysymyksiä, sid.
Kannattaja Karjatalous, sid. ....
Koditon, sid.
Daniela, sid.
Amerikalalnen Nuorlsotasavalta, nid.
Kommunistinen Manifesti, sid.
Geologian Perusteet, sid.
laaremin ruusu ,
lii&Sf sid» ••••••••»»»•••••• k * • ( • • i * » i • • • * « • • ! • • » • •#••••»•*«•»••*••«•••••»*«•••••• t«*t««*••••*••* hmissyöjäin saarella
Ikuinen Linna. sid.
Ihminen, sid. .........
Juurikasvien Viljelys, sid
.\aplnen. sid. ....„
Kuun Lakaso
Kolme Musketti Soturia
Kuningatar Honhenjalon rovihtolo ..
Kodin lääkärikirja
Kymmenen sokeaa johtajaa, nid.
Lemmenjuoma, sid.
Lasten kirja. sid.
Uansaaren Tyttö
Marianela^ sid.
Mallman Vallankumoukset, sid.
Miksi puollan yhteiskunnalllBta vallankumousta, nid. ..
vJalsteh Sukuelo
Naisen terveyden hoito
Natsaretin Kirvesmies, sid.
Parisin Notre Dame •>•••
Peloponneesolaissota. tild. .....t
Palvelusnaisen poika, sid.
Perustuslain olemus, nid.
PenikkaUutl. nid.
Rakentaja Solncss, nid.
Ranskan Viimeinen Keisari, nid.
llakentajan Opas, sid.
Ranskan Kansalaissota, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid.
Sadan prosentin patriotti
Jctälän kielioppi • i a * a a « a e « » * *« Sotamuistelmia, Ludendorff
.ayuuiiveri,' sio.
Sosialidemokratia ja Sosialismi, nid. ...
SoslalUtisen filosofian juuret, nid.
Sadan prosentin patriootti, sjd.
••«•••••••»••••a*a»*»*a»««»«
• • • • f * » * * * * « « « a * a « i » « « «
4
t t * * * a * « a * a » « a i a ' a * * a « » a •'••••«• ••••»»•••
' • » » • « • • • • • • » • • • a a * » a * a « « « » a a « » * « * > a « « » ^ «
a t a a * • • • • • • • « « a « a « • » • # • • • • • • • « • • • #
a * a « a « « * « « * » « » » « a a * ' aaeaataaaaaaa
• • • • • « • • • • • • • a a a a a t a a a a a a a a a f a a a i • » • • • a a * | t a a
a a a a a a * t * « « * * a a a a a
• •«•••f a*aa*.
taaaaaaaaaa
• • • • k « « a a e a * a a a a a a « a a « » a a a a a * a » a a a « a a a a « a a a a a e a * a a a a i
• a a * > a a a « a * a * * « a a a a a b a a k k a » * * » *
• • • • • a a a « « « f « a a a a a a a a a a a a a a e a i a a a a a a a a a c a a a a * *
« f « * a a a ( * * a * « a a a a a «
• a a t a a a * a a a a a > a a f a a a « a a * a i t a a * * a » « «
( a « a a a « f » a f « a a a a a a a a *
t a a * a a a a a a a a t * « « » « . .
ifaaaaaaaaaaaaaaae
• • a a * a e a * t « « a a « a a t < a < « a a a » « a a a a a « a « a » e « a a a a a « a « a a a a a a a « « a «
• a > i a a » « a a a « » i a 4 a a a a a a a ' « a » a » « « a a * a a a « a f l
aaeaaaaaaaaaa * a a a a a a a a a a a * a * a a a * » B t a » a f a ^ »
aaaaaaaaaaaaaaa^aaaaaavaaa • » a * a f a « a i a a * a a a t a a « a a a « » a e * a a f » a *
••»•»«••»»•aaaa • • f a » * a a a * a a t v a a a a a » « a a a * a « a » « » a » a a » a » « « » a * a « a « a p
arataaaaaaaa
a a a a * a a a a a a a a « a « a a » a a a a a t t a a a a a a a
• • « a * a « a a a a a a a a a * a * « a * * a » f a a a « a a ' a « t a » »
• • • • » t a a * a i t » * a a * * « a a a a a a « a a a » f f • » • • f a « * » a a t a a r i
a a a i 4 « a a » » i « a » # a » a a a *
99 f »»tft9»*»*»a9t*^»*^»%»*»*9
• • • « a a » a » a » a a a a e a a a » a a » » a » # a i * a a a a » a a # a a a a a a » # a a » a a a a a » a a a # a a a a f
» « » • • a a a a » » a a a a « * a a * a « i a a a a a » » a ^ a a a » a a a
a » a a « a a a a * ^ a a * * a a « a a a a 4 a * » a a * a > i » f a a a a » » a a a a a a » «
• a t a a a a a t a a a a t a a a a a a a a a a a f • • a t t a a a « a * a a « a a a 4 « a t a «
a * a a * a a a * * a * » > * « a a « a * a a a * a « » a a f • » « a a * a a * a « a i a i a «
• • a * a « a « « * a a a » « a a a * a a a *
'9»99f9»»99»t99*9»9»9»9»9t9t9»99 9»9»t9^9 9tt9
• • a i a a a a a a a » a » > « a * a a a a a a a » » a * a a a a a » a * a a a * * a a a a • ' a a * a a a » a # a a » » a a » i
ruhlaajapoika., kirj. Hai Caine
Tahdon kasvattaminen, kirj. Jule Payot ..
Tähtien Kohtalot, sid.
Tähtitiede, sid.
Ty{^iehen talousoppia, nid. tt9»9t99t*9999»9»999a99999»999ttlma9t9999t9999»f*9»ff9ft—» . Tiede ja työväenluokka, nid. ' • • a « « ( a « a * * * « a a a a a a a a i « t * f aaa*aaaa*a#eaaa|»H
i'yöväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1021-22-23 ......
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakentamassa, nid.
Terrorismi ja kommunismi, nid.
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid.
Tuni lääketiede, sid.
Wardin Eden • a ' « « a » # a « * a * t a # a » i a a a a a * a a t * « a r a ( 4
Valtio ja Vallankumous .................
Vanhanajan Kaupunki Valtio, isid.
Voima ja aine. sid. ......
Äidinkielen Oppikirja, sid.
TJOO
3.00
1.50
1.7S
1.00
3.00
1.75
.30
1.00
.25
.40
.55
1.50
1.25
.50
,15
t.OO
.60
.45
... 1.00
1.00
2.25
2.50
2.50
1.7A
10.00
1.26
1.00
.85
1.00
1.26
1.00
2;26
1.00
4.50
1.00
1.60
1.76
.76
.65
2.00
1.00
1.25
6.00
.70
\.2&
L16
1.00
LOO
.65
.25
1.00
1.25
1.60
.75
1.86
1.76
.80
.60
1.28
2.40
.76
.36
.40
.85
.75
2.00
1.25
.60
.80
1.00
•ii'--:-]':
'C; 1.00
• * a a * a a a « « a a f a « » f « a a « a a a a a « a « a a »
•aaaaaaaaaaaaaa
'»»9tP9»i99»9t999999»»99»t0t 99*94 999 f1l»9999499t»9§9^
paaaaaaafataafaa^aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaifaa*
99»»9»9*9999*»9t99»t99»9999W999t9999»99»t999*»9999t9 *99f99 9999999
1.00
.86
1.60
.60
.10
2.50
.86
.60
8.00
2.25
1.50
.75
8.00
9999999999»9^99999999999*99999990» 2J56
999991*9999999999tt9»9»99*99999999999»9»9»m99999999999» • .75
WaterniaBBiB (onoUiakynlä erikolaea lirvä valikoina. kjrBiaa bia»
aat ovat 82.75, $4.50. S6.Ö0 la 87.00. Kymmeakttataa »rlmallia. Lftbeto*
taaa poatlvapaasti kaikkialle Caaadaaa.
Kaikkia ylläolevia kirjoja aakä kyaiä oa alla raBMuutl atti el el*
pelkoa pikaiaeau loppuniseata, jofea voitte tilaukal» fibettia auHceila*
matta.
i99»999 9999 »9999499999999999999999f99
999999999999»9^99 99 99999999999999999999 '
9999»99999999999999999999999999999*99999999999999999
99999999999*9 aaaaaaaaa.aaa
Tor. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA. Boa 69, Sudbuty, Oat.
kien apua samassa silmänräpäyk­sessä
kuin painovoiman vaikutus
lakkaisi.
Farmareille luettavaa
Farmarin olisi sopiva lukea seu­raavakin
palanen, joka on otettu
newyorkllaise»ta ' icapitallstiiehdestä,
New York Timesistä:
"Niin pian kuin vehnäfarmari jät­tää
elevaattorin, on hänen ensityök-
«een suunnattaya askeleensa pank­kiin.
Sisämaain pankkiirit ja kaup­piaat
eivät ole jättäneet mitään satr
tuman varaan. .Viillä ei ole ainoas­taan
tuottajan velkakirjoja^ vaan
niiden takauksina ovat kiinnrtyspa.-
perit kasvavaan viljaan, kaikkeen
karjaan j a yleensä kaikkeen, mitä
farmari suinkin omistaa. Ellei ote­ta
lukuun mstnviljelijöitä, joilla on
vielä kyllin avomielisiä sanoakseen
«eh.
Valo
Käsitykset valon olemuksesta ovat
aikojen kuluessa paljon vaihdelleet.
Yleisin käsitys lienee se, että valo . 7
on :.Bähkdmegneettineuw11m|5,::Jonka':--^/-^v-il*!^
aineen pienimpäin osasten, atoomi- *,
en j a elektrbpnich ialtöUike i q ^
tää •• meidän^•8ilmi»sälttme^•-V'• •
Atoomit itse ov&t tavattoman pie- '
nikokoisla aurinkokuntia, joiden ;
keskellä on sydän, jonka ympärillä (
niinsanptut elektiroohit- W e ^ ai- , . H)|
vian kuin kiertotähdet aurinko_a: .
Mitkä voimat tällaisessa petnois-maailmassa,
mikrokosmoksessa, vai- , -r
kuttavat. on oikeastaan toist«n»eksi^^^^^^^^^^^^^^
inhtematonta. Oh arveltu,
olisivat sähkömagneettisia ja
kullakin tusinan verran jättilälsti- allisia voimia.
loja ja jotka itse eivät elä farmeil­laan,
ei väticä viljaansa
muualla kuin viljapörssin )>elipdyr
dän ääressä, arvioidaan että 7'6—-80
pros. tämlfti vuoden viljasadosta me­nee
Yhdysvalloissa farmäreitten
vanhojen velkojen, verojen j a vel­kojen
korkojen mabsuihin'^^
Sellainen farmari, joka ei kuulu
myöskin näihin edelläkcvattuibin
pörssi- ja golfifarmareihin, tuntee
nämä asiat jQrllä «clkänahassaahkin.
Mutta tästä näkee hän; että tietä­vät
sen kapitalistUehdetkin, j a ovat rimmat ja kattmimmat.
Elektroonien liikunto synnyttää
valosäteitä. __ Ne etenevät avarun- !
dessa 300,000 kilometrin nopeiide^^^
^sekunnissa, niikä :on iiMipete
ti, mitä mc ihmiset tunnemme. Tar- ;
vitaan. korkeata ;^länip6tifa«^
kuin syntyy niiii paljon valoa; että' /, ,
me vpimmeseti havaifaa. Mitä kan- _ V-enipana
valolähde-xmi^^Ätä^eaiÄi^^
siinft täytyy olla lämpöä, Jott» «en,
synnyttämä valo nähtäiriln.
vnokti voimme., kaukana
iäbdistftv nähdä vafai kalkkein nra- ,V;-;;.tg;