Vapaus, December 22, 1951

              Sivu2 Lauantaina, JouJukuun 22 p. — Saturday, Dee. 22,1951
'm
P f
pifif
i
iii
^10
1^
l i *
il--''t-i-
1 11
'mi
CBsan of «bmlab canrttong. Es-iemnateA
Vm, }9n, Autbortzea
•s vecmA elaas soaU bjr tlw Post
CttlteeDepartZDest, ottava. Pub-lUbed
tbrtca «cekljr; Tuesdays,
l&uiadasv and fiatardajfa t»r vapaus
I^ibll8Ui« Cknipanj 1 ^ at 100-102
Sam S t Sudbujr. CtotvCaxiada.
Telephones: Business Office 4l-<2e«.
Editorial OXfice 4 ^ 5 . Manager
E. Sultfi. Editor-W. Ek}ufl<l« J ^ U c g
addrees Box €9, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upoa appUcatios.
3Yan3lation free of charge.
•nLAUSHINNAT:
Canadasää: l vis;. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2 iö
YbdysvaBolfisa: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Buomessa: l vit. 8.50 6 kk. 4.79
u.»
,-rf
Rauhantyötä tehostamaan
ja panettelusta huolimatta rauhanliike
voimistuu niin Canadassa kuin muuallakin ja saa yhä laajempaa
joukkdkannatusta kaikkien hyvää tarkoittavien ihmisten ke.skuu-dessa.
Tänä kriisijouluna v. 1951 meitä kaikkia ilahduttaa ja sanialla
rohkaisee uusiin ponnisteluihin se tosiasia, että sodanlietsojat on jo
monessa tapauksessa saatu puolustusasemiin samalla kun aloitteen^
teko on siirt3miässä yhä enemmän rauhanpuolustaja!;! käsiin, ja
raita voimakkaammaksi kehittyy rauhanpuolustajain liike rikollisia
sodanlietsojia^ vastaan, sitä lähemmäksi tulee se aika, jolloin viiden
suurvallan kesken tehdään rauhansopimus, minkä perusteella pois­tuu
kansainvälinen jännitystilanne ja sen mukana ne ylöttömän suu­ret
sotakustannukset, jotka ovat jo myllynkiven ta.voin kaulassamme.
onkin kaikkien h3rvää tarkoittavien ih­misten
kannatus ja myötätunto, on kuitenkin samanlaisessa asemassa
kuin kaikki muutkin yhteiskunnalliset liikkeet, että ihmiset voivat
joko nopeistuttaa tai hidastuttaa sen voittokulkua; OsallLstumalla
aktiivisesti rauhantyöhön, joudutetaan sen päivän tuloa, j o l l o ^ yh­denkään
äidin tai isän ei enää tarvitse pelätä poikansa sotakentille
vientiä. Toiselta puolen välinpitämättömyys ja toimettomuus aut­taa
^Sodanlietsojia heidän paheellisissa aikeissaan. Tosiasia.ssa sota-tarvetilauksista
rikastuvat porvarit, jotka ovat todellisia sodan teki­jöitä,
eivät historian nykyvaiheessa enää uskokaan siihen, että he sai­sivat
ihmiskunnan enemmistön voitetuksi sotapolitiikan puolelle, ja
siksi he tekevät kaikkensa sen hyväksi, että saisivat propagandallaan
Ja peloitteluUaan turrutetuksi pikkuihmisten mielet sellai.seen välin­pitämättömyys-
ja toimettomuustilaan että he menettävät vastustiis-jaitsepuolustuskykynsä
aikana, jolloin heidän pitäisi erittäin tehok­kaasti
toimia rauhan säilyttämisen hyväksi.
Toisinsanoen, me, itsekohtaisesti voimme antaa oman ja tärkeän
panoksemme rauhanasian hyväksi. Mutta meidän rauhantyöllämme
on sitäkin suiffempi vaikutus, jos se tapahtuu 'samassa tahdissa"
muiden rauhanpuolustajain toiminnan kanssa.
- T ä s s ä mielessä on ilolla tervehdittävä sitä työtä mitä Canadan
Ranhankongressi Canadan kansan ja valtion hyväksi tekee rauhan­asiaa
puolustaessaan. Kuten tiedetään, Canadan Rauhankongres-sin
noin 200-henkinenedustjisto vieraili joulukuun 1'0 pnä Ottawassa
: ^ missä se puhui y i ; 25,000 canadalaisen nimissä viiden suurvallan rau-
^hansq)imulwen/aseistuksen vähentämisen ja Korean so^an lopetta-
- ^ misen puolesta. " j
v,.^^^ V on se, ettei liittohallitus katsonut asiaa niin tär-
^ kräksi, että olisi virallisesti ottanut rauhanpuolustajain edustajiston
vastaan, vaikka siltä kyllä riitti aikaa kauppakamarin edustajien kuu­lemiseen.
Yhtä valitettavaa on ,se uutispimennys minkä alaiseksi
^^ ^"vapaan lehdktön" edustajat tämän tärkeän kansallisen tapahtuman^
panivat. ; (Myöntää myös täytyy, että Vapauskin kykeni olosuhtei-t
den pakosta vasta myöhästyneenä ja aivan riittämättömästi tätä-ta-
^^rpahtnmaa. sdittämään; Tosiasia kuitenkin on, ettäHämä rauhan-:
edustajisto esitti noin neljännesmiljoonan canadalaisen allekirjoitta­man
rauhanohjelman liittohallituksen joillekin jäsenille ja noin nel-jäUekymmenelle
parlamentin jäsenelle, joista monet ilmaisivat yksi­tyisesti
kannattavansa rauhanpuolustajain pyrkimyksiä, vaikka eivät
katsoneetkaan voivansa vielä julkisesti puhua asiasta.
Yksistään tältä pohjalta katsoen Canadan rauhanpuolustajain
Ottawan matka jää historian lehdille huomattavaksi merkkitapauk­seksi.
Mutta asian tärkeyttä korostaa suunnattoman paljon enem­män
tämän edustajiston jolitajan T r i James G. Endicottin Otta^rassa
viitoittama NELJ.^VN K U U K - ^ U D E N KAMPA'XJ.\ aseisuksen vä-vähentämisen
ja toukokuussa pidettävän kauppakonferenssin puo­lesta.
Tämä tri Endicottin viitoittama toimintaohjelma tulee var­masti
tehostamaan ja laajehtamaan Canadan rauhanpuolustajain toi­mintaa
ja siinä me Canadan suomalaisetkin; haluamme olla mukana
muiden canadalaisten patrioottien rinnalla -heidän poliittisiin tai us-koimoUisiin
mielipiteisiinsä'katsomatta.
Tominta rauhan puolesta ei lopu ennenkuin maailman nykyisille
kiistakysymyksille on löydetty rauhanomainen ratkaisu — ja tämä
rauhan tie täytyy löytyä, jos ihmiskunta mielii pelastua uudesta raa-kalaiskaudesta
mikä saattaa viedä meidät luolaihmisten asemaan tai
täydelliseen perikatoon. Tämän vuoksi on rauhantyötä tehostetta­va
kautta linjan. Totta on, että rauhanasiaa voidaan taivallaan aut­taa
erQlisinä ryhminä ja yksilöinäkin, mutta tehokkaammin toimivat
meidän käsityksemme mukaan ne rauhanpuolustajat, jotka osallistu^
vat aktiivisesti Canadan 'Rauhankongressin työhön ja toimintaan.
Tämä on todellinen Rauhan Ruhtinaan jouUisanoma v. 1951!
t
s
t
t
i
i ...
i X.
i
t
t
"*
•'•ii*
• if* '
ia
• M'
tf
Kt
ti
V
tä
•»
mt
m
:'m.
'H
M
•n •
F»
tt
19
Vt
'ia,'
'•.•m •
Lopetetaanko Korean sota jouluna?
•Kysymys siitä, lopetetaanko 'Korean "hyödytön sota'' tänä jou­luna,
kuten kaikki hyvää tarkoittavat ihmiset haluavat, on nyt rat-
•kaisuvaiheessa. Joulu on jo ensi tiistaina. Selvästikin on välirauha-neuvotteluja
nopeistutettava, sillä santa on loppumassa lasista.
/Mutta jos Korean sotaa ei nyt lopeteta, niin koko maailma osoit­taa
silloin syyttävällä sormella Yhdysvaltain sotaisia pankkiiri-ken­raaleja
ja heidän politiikkojaan. Kuvaavana esimerkkinä voidaan
tässä yhteydessä pitää Akronin (Ohio) Beacon-Journal-lehteä, joka
toimitusklrjoituksessaan syytti äskettäin, että Yhdys\'altain hallitus
on syyllinen Korean välirauhaneuvottelujcn pitkittymiseen ja mut-kittumiseen.
Tämä Beacon-Journal ei suinkaan ole sosialistinen tai
konununistien lehti eikä edes liberaalinenkaan rauhan puolustaja.
Päinvastoin se ilmaisi vieläkin sen käsityksen, että "sodan kommu­nismia
vastaan" täytyy jatkua muualla sitten kun Koreassa on saatu
rauha. Mutta Korean välirauhaneu\-ottc1ujen suhteen mainittu
Beacon-Joumal kirjoitti marraskuun 30 pnä toimituspalstallaan:
"Tämä tuhansien mailien päässä vallitseva sekaannustilanne on
sitäkin nolompi eturintamien miehille. Chicago Daily Xewsin sota­kirjeenvaihtaja
Keyes Beech kuvasi rintamasotilaan mielialan sattu­vasti:.-'
•
"Helvetti soikoon, minä toivon heidän tietävän mitä he tekevät
• • . MilcsL he eivät tee ratkaisua? . . . ^
"Mitä minä en voi ymmärtää ja mitä rintamamiehet e»\'ät ym-,
närrä," kirjoittaa Beech, "on se, miksi me aloitimme ampumisen
uudelleen kun välirauha pitäisi kirjoitettaman 30 p :n kuluessa. Minä
en näe, mitä me sillä voitamme. Luonnollisesti meillä kenelläkään
ei ole mitään muuta menetettävää kuin henkemme. .
"Ehkä joillakin päälliköillä ja esikuntaupseereilla on vastaus
näihin kysymyksiin, mutta meillä ei ole. Jos epävirallinen ampumi'
sen lopettaminen oli mahdollinen 48 tunnin ajaksi, niin miksei myös
30 p : n ajaksi? Jos 30 p:n sopimus vakiinnuttaa rintama-alueen,
Dun mitä voitamme taistelua jatkamalla, varsinkin kun vihollinen
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
ialaiari Undjros, TarzweU. Ont.
täytti jouluJfuua 16 pna 70 vuotta.
Yhdyrome fiUiuJalsten ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
Mitä muut sanovat
"SAtAI.VEN-. ASE?" • • ::-\
ParJaaientlnmaeita; f Ottavasta > on
tullut tieto, että Canadan armeija on
ehkä varustettu. salaiselia aseeella.
N i i n , se ehkä. OIJÄI ollut salaisena asee­na,
oletettavasti kasirysytaisteluja
varten, ellei Progressive Conservative
puolueen fjnanssiarvosteluja J . M .
Macdonell olist vetänyt yhta niistä
esiin puseronsa alta ja asiallisesti p u -
ihuen tiedustellut; että mitäs tämä
tarkoittaa?
Tämä "ase" tunnetaan armeijan
kielellä tarjoiluhaarulckana. Siina en
puinen Icadentila j a kaksi pltiaä. l u ­jaa
haarukkaa — jollaisia kokit kajot­tavat
liha-annok.sla leikatessaan . ..
tarpeellinen kalu missä tahansa hy-.
vln varustetussa armeijassa.
Mutta miksi, kysyi mr. Macdonnell,
kansallinen puolustusdepartanentti on
tilannut niitä 62,000 kappaletta? H a l ­lituksen
vastaus oli. ettei niitä ole
tilattu muuta kuin 40,000 . . .
Asevoimien kolmen haaran mies­vahvuus
on kokonaisuudessaan nom
85,300. Jos hyväksymme hallituksen
tilastotiedot, mm tamakin . jattaa
miltei yhden kokkihaarukan jokaista
kahta miestä kohti.
Koska haarukka on ilmeisesti ase
mita kaydaan lähitaistelussa, n i i n tä­mä
seikka Jättää laskuista pois l a i ­vaston
ja ilmavoimat niiden kokkeja
lukuunottamatta. Nayttaa siltä kuin
Canadan armeijan 'jokainen jalkavä­kisotilas
aseistettaisiin kahdella tai
kolmella kokkUiaarukalla. •— Sud-bury
Daily Star.
Viluko atoiidli^^
Jolkafsemme seoraavas»» lyben^ kokonaista suuricaupunkia, tulee v a -
nebnäff raoskaiafsen professorin
BiQOardJs artikkeUHta, jossa itäsi-teUaan
atomJpommlttiitsen merki­tystä
siviiJiFUolustukfielle Ja nJ-menomaan
»iviili-ihmisille. Artik­keli
on JoUtaistu 5Iaaiiioan rau­hanpuolustajien
liiltkeen juUial-sussa
"Oefense de la Paix"^ Itau-lian
pnolosius.
"EDISTYSTÄ"
Armeijalla on uusia keinoja ruis-kuttaakseen
sumua, joka kuljettaa
myrkkykaasua, basilleja j a radioak­tiivisia
aineita. Niitä voidaan ruis­kuttaa
kaupunkien ylle keinotekoisena
sumuna, mikä tarttuu puihin, jalka­käytäviin
ja rakennuksiin., Sivumen-,
nen sanoen bn !todettu..että. lapuni-taltaan
viisi miljoonattaosaa tuumaa
pienenraiät ainehiukkaset ovat par­haiten
soveltuvia taudlnbasillien l e -
vfttämiieen. Ihtnisnenallä on taipu­mus
työntää suuremmat ainehlukka-öet
pois. — Newsweek, New York.
Mielenkiintoinen
rotumurhakirja^
on ilmestynyt
"We Charge Genicide" on sen h i s ­toriallisen
syytekirjelmän nimi, joka
on ilmestynyt Yhdysvaltain C m l
Right Congressin kustannuksalla. T a -
nia k i r j a on osoitettu Y K :lle Yhdys-valtam
hallituksen neeksreita vastaan
kohdistamien rikosten johdosta ja sen
on allekirjoittanut 90 hucmattavaa
kansalaista. Kirjan 240 sivulla esi­tetään
perusteellinen j a yksityiskoh-tämen
luettelo siita joukkomurhasta,
jota on suoritettu Yhdysvaltain nee­kerien
keskuudessa.
Ennen vuotta 1492 arvellaan R io
Granden pohjoispuolella asuneen noin
miljoona intiaania. Tanaan on heita
jalella vähemmän kuhx 400,000. Puut-;
tuvat 600,000 on lakaistu pois elävien
kirjoista sen villin tuhon kautta mita
el voi määritellä tmksikäan muuksi
kuin joiikkomurhaksi — genicide. S a -
manlasta menettelyä harjoitetaan n y ­kypäivien
Yhdysvalloissa neekereitä
kohtaan. Genicide - määritellään Y
R : n vuonna 1948 hy\'äksymassä sopi­muksessa
"miksi tahansa seuraavista
teo:sta, jotka suoritetaan tarkoituk­sella
hävittää, joko kekonaan tai osit­tain,
jokin kansallinen, eetillinen, r o ­dullinen
tai uskonnollinen ryhmä:
"a) tappamalla ryhmän jäsenet;
b) aiheuttamalla vakavaa ruumiillista
lai henkista vahinkoa ryhmän jäse­nille:
c) tahallisesti alistamalla ryh­män
sellaisiin olosuhteisiin, joiden
lASketaan johtavan joko kokonaisuu-cles-
aan tai csittain sen fyj'silliseen
tuhoon; d) määräämällä tolmenpitei.
ta, joiden tarkoituksena on syntyväi-syyden
ehkäiseminen ryhmässä ja e)
väkivaltaisesti siirtämällä jonkun r y h -
nran lapset toiseen ryhmään."
Tämä kirja syyttää Yhdysvaltain
hallitusta tällaisesta sukumturhasta
Yhdysvaltain noin 15 miljoonaa nee^-
ker:a vastaan. Se on voimakkaalla
tavalla kirjoitettu teos. joka paljastaa
perusteeirsesti sen rotuvainon, jota
Yhdysvalloissa harjoitetaan neekerei­tä
vastaan.
— Kaikkein eniten tulipaljoa a i ­heuttavat
tulitikut j a savukkeet.
KUN YKSIKIN ATO.MIPOÄLMI
KAJAHTAA...
K u n yksi ainoa atomipommi räjäh­tää,
ei kellään, joka on noin 800 met-rm
säteellä räjahdyskeskuksesta,. ole
mahdollisuutta pelastua, eika suuria
mahdollisuuksia ole sellaisellakaari;
joka^ on 1.50D m : n paassa räjähdys,
iirtskuteesia. K a i k k i rakennukset rau­nioituvat
j a palavat por<Äsi...
'Ne, jot::a kuin ihmeen, kaupalla;
EOlviävät hengissä räjähdyksestä ja
tulipalolta, luulevat ehkä pela.$tu-iiesnsa
j a voivat elää tässä uskossa
6—10 päivää. Mutta sitten —yhtäk­kiä
— ne saavat paihoinvointiioh-tauksia.
joita seuraa pyörtymisiä, v e -
rensyöksyjä j a kuumetta. 1—6 vuo­rokauden
kuluttua he kuolevat.
Ne tutkimukset, joita a.pominin
säteilyvaikutuksesta on tehty Japa­nissa,
ovat johtaneet toteamukseen^
että juuri tama säteilyvaikutus a i ­heuttaa
yhtäkkisen kitJleman. Tä­män
jälkeen on pyritty loytamaan
keinoja, joilla voitaisiin estaa sätei­lyn
tuhoisat vaikutukset; .
•Ensimmäisellä v i i k o l l a räjähdyksen
jälkeen ilmeneva nopeasti leviava ve-renkato
voidaan parantaa jatkuvalla
verensiirrolla — vahintaiu 1,5 Itr ver­ta
vuorokaudessa — jottrf uusien pui
naisten verisolujen kehittyminen voi
taas alkaa.
Verensyoksyt, joita tapahtuu mm;
ihokarvojen juuresta, voidaan lopet­taa
määrätynlaisella kemiallisella kä­sittelyllä.
Suurkaupungeissa hyökkäys aiheut­taa
paniikin •— ehka kaikki sairaalat
tuhoutuvat, puuttuu vettä, sahkoä
kaasua — miten silloin on mahdollis­ta
hiankkia varastoja, h a i ^ k i a hoito­henkilökuntaa,
verta, kemiallisia a i ­neita,
sidetarpeita jne.? Jotta voitai.
siin käsitellä 500,000 sateiljvaikutuk-sen
alaiseksi joutunutta ihmistä, tar­vittaisiin
yli 4 m i l j , Itr verta-yhdessä
ainoassa kuukaudessa. •
' Atomi-.iyokkäyksen jälkeen 'olisi siis
enemmän ihmisia pelastettai^ina k um
miihm on ma<hdollisuuksia. TTyt- olisi
siis suoritettava hirvittävä valinta,
•joka on sitakm kauheampr>- koska
määrätystä säteilyvaikutuksesta ei
enää ole pe!r*3tusta. vaikka potilas
näyttäisikin aivan teiveeltä. Miten
siis valinta potilaiden valilla olisi suo­ritettavissa,
kun — ainakaan toLstai-seksi
— ei.ole pystytty konsruoimaan"
Jaltetta, jolla säteilymäärä voitaisiin
todeta?
KOL.MEN TOHTORIN
SELVITTELY_
Julkaisussa '•Bulletin of Atomic
Scientics (sivu 284) kirjoitta-vat tohto­rit
J . Carrot Allen, Peter V. Moulder
ja Daniel M . Emerson:
.'•-.. Tasta Ilmenee, etta atomisodan
slvilipuolustukselle asettamat vaati­mukset
ylittävät moninkertaisesti sen,
nutä aikaisemmin vaadittiin mm. sai­raanhoidolta.
A-pommi tuo siviU-puolustukselle,
probleemeita, jotka o-vat
verrattomasti kaikkia aikaisem­pia
suuremmat".
Aikaamme myössaan unohtako, et­ta
»lö % Japanin uhreista kuoli sätel.
lyyn, 25 % palohaavoihin ja 60 %
Itse räjähdyksessä. -Muistakaamme
myös, etta Nagasakin pelastusmie­histö
saattoi vapaasti lähestyä rä-jahdj-
skeskusta, silla a-pommin rä­jähtäessä
suuressa korkeudessa m i ­tään
Välitöntä radioaktiisivuutta ei
Ilmene. Asian laita olisi aivan toinen,
jos rajaytettaishn a-pommi maj^n aL
linta suoritettavaksi myös tällä koh­din./.
• •
Toinen ratkaisu olisi se, että kau­pungit
levitettäisiin laajalle alalle ts.,
etta mitaan asutuskeskusta ei enaa
pidettäisi atomipommjn uhraamisen
"arvoisena". Mutta sellainen toimen­pide
vaatisi m i n paljon menoja, etta
siihen tuskin mikään valtio tulee r y h ­tymään.,''.
"ME NAGASAKISTA"
Vähän kerrassaan ovat ihmisten
mielet tottuneet atomipommiin. .iLop-pumattomat
j a sitkeät diplomaattiset
neuvottelut, lukuisat teknilliset sel­vittelyt
ja suojautiunismahdollisuuk-sien
tarkastelut ovat vaimentaneet s i ­tä
pelkoa, .jota atomipommi herätti
vuonna 1945.
"Tutkittaessa pommin fyysillisiä
vatko he tarkkaan kaupunictySitcis..
kuntamme henkisen tyhjj-yflen joka
ontuvm, avuttomin askelin ynttää
taas ruveta tomiimaan yhteisön l a ­taa.
Verrattuna vijjan msäitarjiia
voimiin näyttää tavallinen iianixwn
kuiteiokin hy>in heikolta. :«utta jos
tavallinen. iiminen esittää rauhan.
voin. Me nagasakjJaiset emme voi tahtonsa päättäväisenä, j a lujana y h -
vaikutuksia^ ne havaitaan korjatta­viksi,
eikä parantumattomiksi."
Näin sanoo japanilainen tohtori
Takaski Nagai järkyttävässä kirjas-saan-"
Me Nagasakista" joka ilmestyi
VTioima' 1948 .lievf. Yorkissa. Katso­kaamme,
mitä t n Nagai kirjoittaa:
" N i i n monen ihmisen kuolema ei
nay tekevän vaikutusta ulkomaalai­siin.
Miksi? Koska taman hetken
irimisiä elvat numerotilastot kiinnos­ta.
Ja sitäpaitsi nyt Nagasakissa
kayvat - ihmiset näkevät siinä jälleen­rakennetun
kaupungin, missä aikai-semmm
oli .vain tomua j a muurilaas-tinporoa.
He näkevät ihmisten myy­vän
appelsnneja tai pureskelevan
makeisia. He näkevät ihmisten^jut-televan
pikku ryhmissä, 'näkevät: h e i ­dän
tulevan j a menevän. Ts. h e nä­kevät
rauhanajan elämaa, joka on
normaalia j a iloista: Ja niistä kym­menistä
tiihansista, jotka paloivat'
elävinä, he ajattelevat kuin kauan
Sitten historiassa eläneistä ihmisis­tä".
Mutta oli muitakin uhreja kuin ne
kymmenet tuhannet, jotka katosivat
yhteen ainoaan tulenleimahdukseen.
Oh tuhansia, jotka kuolivat palvien j a
viikkojen hirvittävät tuskat kestet­tyään
j a o l i — ja on yha — ennen­kaikkea
iheita, jotka jäivät henkiin ja
jotka kantavat pysyviä merkkejä s i i ­tä
tragediasta, jonka (he kokivat, siitä
a-vusta, jota he eivät saaneet, mistä
hätähuudoista, joita he kuulivat ja
niistä' päivittäisistä.tapaamisista s u ­kulaisten
kanssa^ j o t ka he olisivat e h ­kä
voi^eetpelastaa, mikah he eivät
itse ohsl kamppailleet kuoleman kans­sa:
."Eloon Jääneet kuulivat ystäviensä
äärimmäisen hadan tuskanhuudot,
naapurien valitukset ja avunpyynnön
rukoukset. Kaiken sen näkeminen
jätti jälkeensä syvän tuskan, joka ei
koskaan ole l a k k a a v a . .
Ja nyt pidetään konferensseja,
jotta 'maailma. Voitaisiin vapauttaa
atomipommin kirouksesta. Ne voivat
onnistua ja.ne voivat epäonnistua ja
olen kuullut, etta ne ovat epäonnistu­neet.
Ja n un iharkitaan, onko pom­mia
käytettävä vai ei j a luulen, että
sita ei pidetä n im kovin vaarallisena
. . . cihan kaupunki voi kokonaan hä­vitä.
. . kalkkihan ei vat sentään kuo.
l e ; . , katoaahan. radioaktiivisuus a-j
a n mukana;., ja onhan se ennen­kaikkea
ase, jolla on suurempi fj-ysil-linen
vaikutus kuin millään muulla
pommilla.
Suurempi fyysilllnen vaikutus, he
sanovat. Ymmärtävätkö he silloin,
ovatko he silloin tutkineet eloonjää­neiden
sielullisia vammoja? Tunte-unohtaa
hirvittäviä muistojamme.
Meillä on sydämessämme parantuma­ton
haava, joka aiheuttaa meille k a r -
sim^-ksia ollessamme yksin. J a näh­dessämme
naapurimme kasvavat tus­kamme
» — Mutta naita 'henlcisia vali=^
rioita, naita karsivia sydämiä c i nah.
dä. Ja hän joka vaeltaa .Hiroshiman
raunioilla, ei ajattele n i i t ä . . ."
mausKUNTA TraoN-SDUNNITTELUOITA
VASTAAN
Suojautumlssuunnitelmien j a kou­lujen
väestpnsuojelusopetuksen-kan­tapäillä
kasvavat atomipommivaras-tot
jatkuvasti. Kilpavarustelu kiih­tyy
j a kaikki heitetään panokseksi,
jotta levottomuus leviäisi j a . hermot
kiristyisivät. Koleeraa esimtyy E -
g^yptissä.- Lehdistö syyttää silmanra.
päyksessä iNeuvostoluttoa. etta se te­kee
kokeita bakteerisotaa varten.
Mutta on jokatapauksessa tunnettua,
että tämän suuntaisia kokeita teh­dään
-Dietrickissa, USAissa; vuonna
1348 käytettiin 862,830 "dollaria tä­hän
tarkoitukseen ja Englannin ete­läosaan
perustettiin samaz tapainen
laitos • syyskuussa 1950.
Saada ihmiset uskomaan, että elä­mä
voidaan pelastaa huolimatta ny­kyajan
hirvittävistä aseista, ja s a .
maan aikaan vaittaä, etta kansam-valinen
tilanne voidaan selvittää vain
sodan- välityksellä — sunä kemo, jol­la
ihmiikunta pyritään johtamaan
sotaan.-
Mutta heita vastaan, jotka saaliin-himossaan;'
lyhytnäkoiS}'ydessaän ja
vihassaan- suunnittelevat uusia sellai­sia
-liirvittävyyksiä kuin Nagasakissa
sattuneet/on noussut ja nousee päi­vittäin
yhä suurempi osa ihmiskun-dessä
satojen miljoonien rauhantah­toisten
ihjDttisten kanssa, silloin bn v i -
hanvoimJen väistyttävä.
Prof. Jbllot-Curie on kerran vakuut­tanut,
että on mahdollista pakottaa
sodsmlietsojatkin, rauhaan.' ,
LUONTOA VOIDAA-V HALLITA,
BAUHA ON HALLITTAPA v
Se on oleva mahdollista, jos ihmis­kunnan
suuri enemmistö ymmärtää
niiden toimenpiteiden sisällön jä
luonteen, jotka johtavat sotaan.-Mei,
dan ei kauempaa pidä pitää sotaa
luonnonvpiinana j a pelätä sitä luon­nonvoimana
— kuten esi-lsäiruneUs­koivat
pakanallisiin jumaliinsa. Luoh-nonvpimat,
ne tunnemme,.. emmekä
pelkää niitä enää. Niitä jrmmärräm-me,
eikä kukaan ole ilmaissut perus­teltua
ylpeyttämme paremmin kuin
suuri ranskalainen, tiedemies Henri
• P o i n c a r e , .
•Meidän päivinämme emme eiaää
ole kuin kerjäläilset luonnon edessä:
me hallitsemme sitä, koska olemme
ratkaisseet, monia sen salaisuuksista
j a alinomaan ratlcalsemme uusia. Me
•hallitsemme sitä niiden lakien voi­malla,
joita se ei voi kiertää; koska
ne Ovat sen omia; emme pyydä, että
se muuttaisi näitä; lakeja, siliä olem­me
ensimmäisinä oppineet suuntautu­mahan
niiden m i i k a n a . ' ^ ' ; :
'Luontoa 'hallitaani kun osataan ^ -
ta totella.;'--;-.-' ;^
Tunnemme sodan syyt — sodat o-vat;
Ihmisten aikaansaanhoksia — ' j a
on velvollisuutemme, että meitä on
riittävän paljon, että olemme riittä­vän
voimakkaita ja riittävän vakuut­tuneita,
että emme kerjää rauhaa,
vaari otamme sen ja hallitsemme sitä.
=TÄTÄ
SAMA S V r PEtAn
Pappi; "Aijotko. nuori mies •
merille? Varoitan sinua, siliä"
voi mpodostua haudaksesi.-
Nuorimies; " E n pelkää... y^^
hen elämä on seikkailua ja j L
ta täynnä j a hyvin siellä «elvJ
.toisetkin."- \;;-v'v-'
pappi: «IMutta ajattele.: EtSI
kuollut merellä?" '
Nuorimies: "Kyllä."
Pappi: "rEnta isoisäsi, eikö
lepää meren pohjassa?":
Nuoriniies: ' « y l l ä sekin on
Paftpi: "Etkö sitten yhtään
pelkoa lähtiessäsi meriUe vaaro
kuölegiaä uhinailemaan?'' ;
Nuorimies: "Mutta missä
isänne kuoli?"
Pappi: ''Vuoteessa,
ieessaän, kotonamme/'
Nuorimies: " J a isoisänne?^
P a p p i : "Samalla vuoteella.'
Nuorimies; '-Mut ettekö'
tä kuolönan uhmaamiseksi
nette vuoteelle missä s&ä isän
täisoisäniie orat kuolleet!"
Mine-Mill voittanut
26 sentin korotuksen
. Calgary, Alta'.;-- .Mine-Mui.uni,
voittanut täällä 26.5 sentin koro
set tuntia kohden noin 275 työläis
jotka ovat Dominion Bridgen,-Ri
side Iron and. Eglneering Co.' ja
versideSalesCo:n palveluksessa,
rotetut palkat; astuvat voimaan
nehtivästi, marräsk; 1 ,p. laskien.
työläisten tuntipalkat Vaihtelevat
•--l!37;äollarhi;VäIillä ja animaUim
tien palkat 1.7C--1.80 dollarin väl
imm
lanskan
Ranskan kommunistinen puoluiecssittää yhteis­toimintaa
Ranskan kansallisen k i y i l i i i l i r ja
terästeollisuuden pelastamiseksi rappiosta <
KIRJ. JOSiEFH STAROBIX
P a r i i s i — - Ranskan kommunistisen
puolusen valmius yhteistoimmtaan
vielapa teollisuuden harjnttajainkm
kanssa Ranskan siirtcmaa-asemaan
painamista, vastaan, joka (katsotaan
taalla puolueen uudeksi politiikan
suunnaksi, on herättänyt laajan-kes­kustelun.
Tama viimeinen toimenpide, joka
osoittaa Ranskan ; kcmmunistisen
puolueen ohjelman systemaattista l a a -
jentumista, esitettiin puolueen sihtec-n
n Jacques Duclosm kirjelmässä
"tyolaisten-jchdon" kcTiiteaJla, jossa
ovat edustettuma huomattavat teolli­suusryhmät.
Se julkaistiin aikana jolloin kan­salliskokouksessa
ikeskustellaan Schu-mamn
suunnitelmasta, jolla pyritään
liittämään Lansi-Euroopan k i v i h i i l i -
jarautavarastot palvelemaan Ruhnn
etupiirejä j a niiden takana olevien
Amerikan suurrahamiesten pyrkimyk­siä.
• • •
USINOR, tydiäisten-johdon komitea,
joka edustaa 16,000 työläistä, työnjoh­tajaa
j a omistajaa, on kääntynyt k i r ­jeellä
kaikkien puolueiden edustajam
puoleen, protestoiden Schumanin
suunnitelmaa' 'vaätaati j a tiedustellen
mitä': edustajat äiltovat' tehdä sen
suhtfeen.:;;;^"'';:""::'•-•;^;;•':-" •';•',•,•..••..'
.TJUSt ^YNCiaEN;:';^
Duclos sanoo, että 'Icdmmuriistit kä-
E.ttaivät Schumanin suiinnitelman
''uudeksi Myncheniksi*^töimeilplteeksi
jolla petetään Ranskan tärkeimmät
edut j a joka on tiibtu Yhdysvalloista
osana strateegisesta suunnitelftasta
uuden Wehrmachtin ^rakentamiseksi
Euroopan armeijan nimen varjossa,
kuten Pleven j a D e Gaulle sen naa­mioivat.:
• Duclcs sitten toteaa, kuinka Rans­kan
kivihiiliteollisuuden päämies on
myöntänyt, että mahdollisesti 70 jpro-senttia.
Ranskan kaivoksista voidaan
joutua 'suTxemaan, kun Schumanin
suunniteiman korkeiden toimenpanl-j
am alaisuudessa Ranskan; klvthiili-teollisuus
tulee alistetuksiv Saksan
koksista riippuvaiseksi.
Vieläkinenemmäji, Ranskan työläi.
siä voidaan suunnitelman alaisuudessa
lähettää työskentelemään Saksan k a i ­voksiin.
Näin kirjeen koko ensimmäi­nen
osa käsittelee suunnitelmaa työ-"
Iäisten näkökulmalta, mutta sitten se
jatkuu: :.:
•pir:
Vili
Hei
Am
Ain
Mai
LeE
.Mai
Nai
• Mai
m:
lm
Tyy
Em
Kai
Mai
Len
Hild
N:k<
'•Vastustaessanime Schumanin
nitehnan yalivistamista,. me käyn
taistelua samalia ^kertaa: sekä E:
kan työiäfsten: etrtä valtakunnan
Iestä. ; Tästä'syystä; me .olenm
mistäutaneet käymään taistelua
epäkansallista suimnitelmaa m
yhdessä kaikkien ranskakisten kj
ia, mielipiteisiin, uskontoon tai
teiskunnälliseen. asemaan kat^om
•; . Ja • k u n myöskin. työnanti
piirien edustajat, tietenkin emien
jensa_johdosta,' asettuvat, su:
maa vastustamaan, niin me emme
cllenkaaii hännmäsityneitä 'vaan pä
Vastoin.; ' Meillä on kcCcemuksia
lerln miehityksen ajoilta, jolloin
nei; työnantajat a^vustivat vastarb
liikettä. , M e ,v olimme ensinmä
tervehtimään heitä,. Heidän mene!
lynsä oli kokonaan - toisenlaista
riiiden jotka olivat Ranskan vMUi
vuodetovereina.
''Tällä hetkellä valinnassa Ransl
etujen muikaisen! ohjelman ja pd Bea\
ohjelman »välillä ivain . ulkcma!
agentit voivat olla .yllättyneitä, i ' t i ^
n i i n ; .työnantajat;. kuin • työiäisci '-
nousevat vastustamaan Raiskan t(
lisuuden repimistä.-':
•Lopuksi Duclos suositteli .kai?
suhteiden; kehittämistä Itä-Emoo]
maihin, joka samalla tulisi meikil
mään muuttunutta ulkopolitiikkaa
k a i k k i >vasemm:stolalsetkaan e
vielä täysin käsitä; kuinka, piti
kommunistien uusi ohjelma Ram
kansallisen vastarinnan xakentamii
sa U S A : n -miehitystä, ja määräjäi
taa vastaan tulee ulottumaan.
Kommunistipuolueen keäuäi -; ' •',.
tean kokouksessa syyskuussa julis
tiin suuri kamppailu Ranskan aa
jän eheyden säilyttämisen pudf
'Nyt o n otettu askel työläisten <q«
miseksi kuinka tulee toimia yh4
yksinpä työnantajainkin Jkans»
•man,' että se merkitsisi ^ lucpimli
taistelusta työläisten cniien
niysten'piiolesta.
la tai aivan maan pintakerroksessa.
A-pommia vastaan voitaisiin suo­jautua,
jos .voitaisiin estaa lentoko­neen
tai atomiraketm paasy kohteen
yläpuolelle. Mutta sotilasasiantunti­jat
ovat yksimielisiä silta, että aina
on oleva mahdollista päästä minkä
esteen läpi tahansa radareista jne.
huolimatta. Sj-Tralle kaivetulla, pak-smn
betonikerroksin suojatuilla, ihna-/
tllviUla bunkkereilla voitaisiin merkit­tävässä
määrin estää atomipommi-tuksen
vaikutukset — mutta luonnol­lisesti
vain siUä edellytyksellä, että i h -
miset suojautuvat ajoissa, sillä yksi
ainoa lentokone on kylliksi aiheutta­maan
katastrofin. Monet asiantunti­jat
eivät kuitenkaan ole kiinnostunei.
ta ihmishenkien pelastamisesta, he
laskelmoivat vain, miten voidaan p i ­tää
käynnissä kaupungien teollisuus­laitokset
ja varsinkin sotateollisuus-potentiaali.
Ja koska on mahäotonta
siirtää muualle tai ^ledä maan alle
PÄIVÄN PAKINA
Joululahjojen jakaminen
näyttää suostuvn ampumisen lopettamiseen?
"Me emme tiedä vastausta näihin kys>'myksiin. Mutta*me tie­dämme,
että rintamamiesten ^-anhemmat ja muut omaiset haluavat
saada vastauksen niihin . . . Me toivomme välirauhaneuvottelujcn
johtavan nopeasti ampumisen lopettamiseen."
Xäin •kommunismivastaista sotaa" yleensä kannattava lehti! Se
kuvaa sitä syvää rauhantahtoc^, joka ulottuu kaikkien puoluerajojen,
kaikkien uskonmuurien ja kaiTikien rotueroavaisuuksien läpi ja huu­tamalla
vaatii Korean sodan lopettamista. Kuka tätä ylivoimaista
kansanjoukkojen tahtoa vastustaa, hänen täytj-y olla poliittisesti luku­taidottoman
ihmisen!
Nyt ollaan kerran jälleen ihan jou­lun
ovella j a koska on todennäköistä,
että lehtemme-ei ilmesty enää ennen
joulua, olisi siltä syystä tounitettava
tässä ylemen joulutervehdysten ja
- l a h j a ln jakaminen kaikille niille, jot­ka
syystä tai -toisesta ovat kuluneen
ruodeh aikana taivalla t a i toisella jää­neet
rasittamaan muistiamme.
Koska joulu on vanhojen uskonnol­listen
käsitteiden mukaan etukädessä
lauhan juhla niin' toivotamme kaikille
ihmisille: Maassa rauha ja ihmisillä
hy^-a tahto!
Vilpittömästi toitvomme Korean vä­lirauhan
neuvottelijoille onnea j a me­nestystä
työssään min että ampumi­nen
voitaisiin lopettaa vielä ennen
joulua.
Jos kuitenkin tapahtuisi n im on­nettomasti,
että valh-atihaa el saatai­sikaan
aikaan n i i n siinä tapauksessa
toivomme korealaisten j a heitä a^vxis-tavlen
kiinalaisten saaivan n i in paljon
^väkeä j a voimaa, etta kykenisivät a -
settamaan kallcssinkuvan maahan
hyökänneen Setä Samulin miesten
sclkarangari alapäähän j a potkaise-
Däan heidät pois Korean niemeltä.
Tässä yhteydessä on myöskin syytä
toivoa Yhdysvaltain hallitus- j a sota­herroille
annettavaksi sellaista: totuu­den
voidetta, mika saattaisi heidät
panemaan edes hivenen totuutta n i i -
h m sensuroituihin sotatietoihin, joita
heidän toimestaan annetaan maail­malle.
Sanoisivat edes joskus, että
korealaiset ja kiinalaiset ovat edes
vahingcs.sa ampimeet alas joitakin
yhdysvaltalaisia lentokoneita j'ms. s i l .
la tuleehan niitä vahingonlaukauksia
muissakin hommissa. Onhan esaner-klksi'Sudburyn
seudulla ammuttu äs-htisen
metsästyskauden aikana moma
miehiä' peurana. Mutta yhdysvalta-laLsken
sotatietojen mukaan näyttää ja
kuulostaa sUtä kuin korealaiset olisi­vat
'nun "iiuonoja ampumaan, että
heille el tule edes vahingonlaukauk­siakaan.
Kaikesta huolimatta on
•Washinstori äskettäin myöntänyt
jankklcn menettäneen-kolme tai neljä
yhdysvaltalaista lentokonetta kutakin
korealaisten menettämää konetta koh­den.
'
Sitä totuuden voidetta pitäisi jakaa
myörkln Yhdysvaltain hallituksen ja
Y K : n miehille ainakin siinä määrin,
etta l i e vihdoin viimein myöntäsivät
Syngman Rheen fasistien aloittaneen
sodan Koreassa. Samalla sitä voisi
antaa myös aikamoisen annoksen C a -
nadankin hallitukselle, eikä se tekisi
pahaa monille muillekaan, varsinkin
mikäli kapltallstmen sanomalehdistö
olisi, kysymyksessä.
Suomen työväelle j a vähäväkiselle
kansalle toivoisimme annettavan e n .
tjstä enensmän tarmoa Ja taisteluha-lua
ollessaan tekemisissä Kekkosen
hallituksen j a sitä kaikessa tukevien
scsdem-herrain kanssa. Heidän t a r .
koltukssnaan on sälyttää entistä
enemmän kuormaa kansan harteille
n i i n että suurrahan miehet saisivat
entistä valtavammat voitot kansan
työstä j a aherruksesta.
Suomesta tähän ^äahan hiljattain
saapuneille siirtolaisille toivoisimme
huomattavan määrän, sitä silmain-avaiisvoideita
anikä, saattaisi. heidät
käsittämään kapitalistisen riiston ja
sorron merkityksen; j a että heidän on
liityttävä yhteen muiden työläisten
kanssa taistelemaan yhteisten etu­jemme
puolesta. Samalia toivomme
heille entistä enemmän sitä suoma­laista
s^sua mikä auttaisi heitä voit­tamaan
j a kestämään ne lukematto­mat
vastoinkäymiset j a vaikeudet m i t ­kä
ovat heidän tiellään tässä uudessa
kctjmaassa. Hyvänä voiteena olisi
tässä suhteessa mm. englanninkielen
oppiminen mahdollisimman pikaisessa
järjestyksessä.
Topohtolaiselle Vapaa Sanalle j a sen
Pekalle toivoisimme annettavan aika­moisen
annoksen (vastamyrkkyä sitä
punaikauhua vastaan mitä lehti j&
Pekka potee nähdessään punaisen p e i ­kon
kaikkialla. Erikoisesti Pekalle
olisi annettava sellaista voidetta mikä
panisi hänet ajattelemaan j a kirjoit-taimaan
säädyllisesti sen sikamaisen
moskan Ja kielenkäytön asemesta mitä
Pekika on viljellyt pitkät ajat. Eiköhän
sellasta.rohtoa löytyisi jostakhi kun
sita oikein etsitään. Samaan kääröön
voisi panna myöskin sitä totuuden-voidetta
aflqamoisen erän. .
Mikäli sudbiirylaiset ovat kysymyk­sessä
pitäisi heillekin jotakin antaa
silla ovathan he ihan tässä käden
ulottuvilla. Sitä miljoonan dollarin
osuutta kaivantoveroista ' e i ole vielä
tipahtanut — mutta sen saamJseksl
o l i s i . yhä edelleen taisteltava. Sitä
-varten pitäisi Sudburyh väestölle a n ­taa
aikamoinen annos tulta j a t u l i ­kiveä
sekä sellainen taulankappale
mikä voitaisiin asettaa vastavalitun
kaupunglnhallltukhen hännä alle n i in
että se pysj'lsi allncmaa virkeänä täs­sä
miljoonan dollarin asiassa.
Samanlaisen taulankappaken
antaa myöskin' Sudburj-n suiaa
sille ensi kesänä täällä^ ^•ietettä
laulu- ja. soittojuhlan järjestel
näh'den: Siitä: pitäisi ruveta tied
tamaan kansalle pikaisessa jäijesi
sessä.
Presidentti Trumanille, hänen,
iitukiselleen j a sotaherroilleen pit
antaa erikoinen annos sellaista nä
Ja Jiuulovoidetta mikä auttaisi h
näkemään j a kuulemaan sen tosias
että Yhdysvaltain kansa — ^
aiyöskin Canadan kansa — ovat
rean sotaa ivastaan j a että se pii
lopettaa, sitä parempi mitä pikeffl
Monet aikaisemmat. mielipide^
miukset kuin myöskin äskeinen Ga
mulcset kuin myöskin äsikeinen
iup-tutkimus ovat osoittaneet 1^
valtavan enemmistön olevan ni
kannalla ja sotae Vvastaan. ;
M.käll Canadan kansa kokonaä
deissaan on kysymyksessä on m
hallitus antanut sille viime aito
huomattavasti joululahjoja. M^i
semme ensimmäisenä alituisesti
boavat elinkustannukset sillä ne'
kohottaneet kansan lelpävartaan
tistä korkcammane kcska palleat'
yhä edeUeenkin laahustaneet liöi
kohoamisen jälessä. Samalla oo o
hallitus antanut vasUaivan jooto
j a n Icapltallsteme sillä hlntain
n.inen j a palkkojen ennallaan R
nUnen merkitsee entistä nmafli
voittoja kaikenlaatuisille yi3itJ«I
täjille. Toisena voimme maiB»
sääntyvän työttömyyden, mii»'
kltsee sitä, että kymmenet t n^
työläiset joutuvat rilttäma»*!!
työttömyysvakuutusrahan vai«*
käll heillä on tilaisuus ^
Sellaista o n kapitalismin joulusa»
Kaikesta huolimatta huudeijaan^
k l a l l a : Maassa rauha Ja ihmlsa»
'S
siiu
jok
mä]
toki
K
kiit
: suui
iotli
'••K
• taai
K •m
täes
knoU
«Päli
nilan
Itanss
.^ks! 1
Canai
tahto! — K a l l e Terä.
. Laui
koani
kukka
kaassa