1956-09-06-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sssan my kraatttsra at r jnittäiaksi lan täBän-kirj^ an eeor4|iiL ra ainuäat 1 , ^ I PÄ kaista irten 9 xlallon incis . l t d . 5-7394 md SL Onlario Kiinan ensiimiiäinen kotimainen Iniorma-auto esittä^ iläla hurraaville kimalaisille.^^^^U^ "lomauttamisesta'' eikä "ylituptannpsta" kun näiden kuijisipyöräisten kuorma-autojen joukkotuotanto alkaa ensi syyskuussa. Näissä kuorma-autoissa on puiiste-tulla ilmalla toimivat jarrut ja ne voivat kuljettaa 4 tonnin kuormia. Tämä Kiinan ensimmäinen autotehdas sijaitsee Chängchunissa, Koillis-Kiinassa. Tehtaassa valmistettiin koetarkoitiiksessa 10 ensimrnäistä kuorma-autoa; •: , ' ' . / ^ Heinäkuun 13 päivänä. Näiden koevaunujen ttilo ulos tästä modernista tehtaasta aiheutti suuren riemun kaupungin.asukkaiden keskuudessa. Tu-iiannet kaupunkilaiset onnitteUvatsuur«n Innostuksen vallassa niitä nuoria .miehiä ja naisia, jotka valmistivat iiäma ensimmäiset^^ ^^k Näissä kuormavaunuissa on 6-siIinterlset koneet ja niiden valmistamisessa käytetään tekniikan viimeistä huutoa olevia koneita ja laitteita. Mainittakoon, että tehtaan koko valimo on mekanisoitu. 4 T H ICE, ONT; 11:^ eriand S i Ontario iVALLA 'JDET nallit nenyt... kankaista, nija mle? ään maalisia Juuri laa mielQ sia. i Ltd. ONTABIO FTÄ Lipasta raamal iren "Suuret nnen osan.: tiaa käsittää ILIA. syiiHä Uinen HAM-KAUPPMS VHALUA . ?2.75 ttaneet todd- »kirjan. jok» jiirteitä myo-jssen pohdia-dän kattami-ja mielikuvi- JuhlapaiväDi-lalvalla iuttä.huniaa-imaailmaaiBa . jjöyhälisloön kylästä. Jonk» Ltd. Viljaii tuottajahintaan 7 mk:n ja maidon 40> pennin Ikorotus Suomessa Helsinki. — (SS) — Valtioneu» vosto päätti elokuun 30 pnä maatalouden tuottajahinnoista' syyskuun 1 pnä alkavaa satokautta varten.' Leipäviljan tuottajahinta nousee 7 mk:lla kilolta ja maidon 40 penniS litralta, mikä viimemainittu hinnannousu merkitsee n. 10 markkaa voikiloa kohti. Rehujen hintoja sekä sianlihan ja kananmunain tavoitehintoja korotettiin viime vuoteen verrattuna; niin ikään päätettiin lisätä eräitä avustuksia. Pääosa tuottajahinnan' korotuksista peitetään subventioilla valtion varoin niin, että vain maidon ja juuston .kuluttajahinnat nousevat, maidon 2 mk:lla, juuston 5 mk/kg %skuun alusta lukien. Voin ja leipäviljan hinnannoussut subventi-oidaan kokonaan. Samallarvaltioneuvosio kuitenkm päätti poistaa ns, maidon syönti-' palkkiota ja subventiot tinkimai- ^dosta sekä vähentää kulutusmaidon ^subventiota^ minkä vuoksi valtion subventiomenot eivät - elok.; 30: pn t»äätösten johdosta lisäänny, vaan .vähenevät. _ / " 4 , — Kala jä kalatuotteet muodoBtavat noin neljänneksen Norjan vientitavarasta. MARTTILAN TALOSSA RUUSULAS$A ÖLI "MUOTIA SEURAAVIA LEHMIÄ" Helsinki. — (VS) E i se nyt sentään Voroshilovlaluan sää aina suosi, saatiin elokuim,25 pna; sanoa, kun kaatosateessa Marttilan' tilalla odoteltiin korkeiden vieraiden saapumista; Matta ^vierailun alkaessa sade lakkasL Jyhkeät pihakuuset ja syyspunaiset pihlajat syventyivät kuuntelemaan kun isäntä, Viljo Mantere .vaimonsa Lyylin ja lastensa seuraamana toivotticVorosliilovin ja Kekkosen sekä seuraeen jäsenet tervetulleiksi tutustumaan suomalaiseen maalaistaloon. PERINTÖTILA : Presidentti Voroshiloyui käynnin kohteeksi^valittu Marttila on vanha sukutila. Kurkonkurjojen s mukaan se on perustettu jo V. 1703 ja'vuo-; sien mittaan on viljelmiä laajennet-t tu käsittäen ne nyt 29,5 ha, josta] salaojitettua, 22 ha., Metsää Ulalla, dn h. 48 *ha.' Vaikka tila ^ei oleka^h j hi:dppumodemi, niin: j o . kokonsa, puolesta se ei ole maallemme tyy-. pillinen.^1 Onhan) ma^nie ätunne-; tiisti pieiiiviljelysvaltalnen. Mutta; käynti Marttilassa antoi vieraillem-i me'kuitenkin käsityksen eteläsuo- KUULUISIA KÄÄNNÖSROMAANEJA KIRJAKAUPASSAMME VOITTOISA SYDÄN LLOYD C. DOUGLASIN uusi. heHtkä 309 SIVUA ^* ^ syksyn enshnmäinen niyrOv MB^miBh^Pa^^ perheeseen Myöhemmin Marcia usein ihmettfiU,mit^ he fUvat tos-kraSfnS tSrueet tota^ ilman (häntä. Waniit oUvat erlnomatete nuo^^ mutta he tarvitsivat Hannatola .«aafateeen etom^g selvwtlÄ ia iärlestystä. Eka kysymys ollut vah» taloudenhoidosta - elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, Ihmluito Ja Itseensä. ALAN PATON: ' ' TPATlTanT f PMatoAnA tulolil lha yhviänn t uvänhnäestis&ä gia ja/s<s>a « alo«i» |m8a^al^lm, "a^nm?^ami Je5enJs?a:. lukijansa yhtä väkevästi Ja ehdottomastL Rakenteena ^tehokkuu-des4 j f tSn voimakkuudessa se ylittääkin ^ettajto^ Kehyksenä on JäUeen Etelä-Afrikka, mutta tällä kertaa aineena on vXS^^ehSl tragedia. Nuori P 9 " J f j " » ^ f " h Ä t o I na pean buiirisuvm» jäsen, rfldtoo maan ankarinta Ja lW3^ttaictotä lakia. Jonka mukaan valkoisen miehen sV^de.värUllsMn nab«en rangaistaan julistamalla pannaan sekä syylUncn itse että koko hänen sukunsa. HELEN D. BOYLSTON: CAROLA TEATTERrmTO; 192 SIVUA HINTA 8ID. tl£0 Helen D. Boylstoi! on saavuttanut «»aaTlmanlnraluiMude^^ hoitajien e l ä n ^ kuvailevilla HELBNA-kirJoillaan. Nyt a i ^ ' H e l e nan SäS^aF maisuuden tutustua ^^^{^^^'t^ sankarittareen Carola Pagecn. C a r ^ on t^'*»*^*^*®! J P * " * * nuori tyttö. Josta ajan mitään kehittyy todellinen näyttelijätär. • RAKErm SAIUAN BÖMÄANIT • HUIMAA JANNITirSTA JACK VANCE: 172 SIVUA AVARUUDEN ROSVOT DieteeUlnen «elkkalluromaanl BXNTA SID. |2i)0 ARTHUR C- C L A R K B : ILMOJEN SAARET ^ ^Mg«mslä seiaaiiluja, - Tieteellinen « c l M ^ ROBERT A. HEINLEIN: R^^ETTILAIVAN KADETTI 213 TSiIeVteUelAli nen «ikkailaxomaanl - SeflÄalluja HINTA BiU. » 2W ' Tilatkaa osoitteen*: VAPAUS PUBUSHING CO. LTD. malaisesta talosta.;^ Tilan päärakennus on vaalea,!* tailekattoineäi «ja erottuu jo kaukaa silmään Ntirmi-järven tieltä tilalle Icäännytteessä. Rakennustaympäröikahnls kuusiaita, joka saartaa-'sisäänsä myös talon vierellä olevan puutarhan ja piinassa olevan aitan, jbka ainakin 150 vuotta vanhana ja puhtaana suomalaistyylisenä (piharakennus sitä ei ole) korostaa tilan suoma-laistalonpoikaista leimaa; POMESHSIK Vieraat ohjattiin suoraan ulkoa vierashuoneeseen ja sieltä siirryttiin hiljalleen muihinkin huoneisiin. Pres. Kekkonen jututti kovasti isäntää kysellen viljelysalaa,- salaojitusta; vieVaaA'^ työvoiman käyttöä •jne.')-Kun'kaikki tiedet''kaännettiin Vbroshiloville,' hän huudahti' useagn otteeseen pomeshsik, ' pome^hsik, että 'Manterehan ndhkih säurtUällir neri? -' Myöhemittäbsä' viÄhriessa pres. Voiroshilov'^«sitti to^öhiiikfeen? 'pi^- täytyä' myöskin-^ ikafe1dfaibaän"hid-jaah, f»!enviljöhnällfeV'mut«4^ kireän vierailUotiJelraän">uoksi SiilieA^^ei' ollut raähddUisuutta.' ' ^ ^ i ' - ' * ' . ^" Marttilan tilan' tttvd^sa'on kiitettävällä ;favalfä'^äflytet:^-Vahfiän ta-i lbnpolkaistälon''i)^rtin^tun<u,f3a se; herättikin vieräis^ ihastus^^^^^ röshilöv^ toisti,tuon'tuohia: Otshenj höroshoo, otsheh ^horJoshoo.'' E!rin-| omaista, erinomaista.\ ' 'J/. Keittiön puolella"' pisjSydyttiin i myös ja ihailtiin /isoa paistinuimia.; Pres. Kekkonen kysyi, että syddään-kö talossa vielä kunnon ruisleipää, johon tuli myönteinen vastaus. MUODINMUKAISIA AMMUJA Piharakennuksesta siirryttiin se-mentitiileistä rakennettuun navettaan, jossa tilan 11 lypsävää hermostuneina odottelivat suurta vierailua. (Hermostumisen olivat aiheuttaneet kymmenet valokuvaajat, jotka olivat jor etuk^tsen^dent^pet varaamaan hyviä kuvakulmia). Vo roshilöv kysyiy että lypsetaänkö karja käsin vai koneella. Isäntä se-, Iitti, että tilalla on käytetty jo viisi vuotta lypsylconetta; Nyt Voroshi-lov päätti vielä itse laskea lehmien luvun ja päätyi ilmoitettuun'yhteentoista^ Komeita -ammujahan',näma ovat, totesi hän; O vat ^ vielä noin muodinmulcaisiakin, että ovat heit täneet sarvet pois j a laittaneet vii-, meistä huutoa olevan kampauksen- Ainainen humoristi sai kaikki naur ramaan vapautuneesti. Kyllä ne lehmien. otsakarvat olivatkin sievästi kammatut. KYLLÄ NAHKA FEHMIÄ|SI Navetasta siirryttiin siTomalaiseen saunaan. Mutta : matkalla sinne pres. Voroshilov joutui antamaan nimikirjoituksensa Muoniosta saak-kä tulleelle Eino Banna^le. < Mies kejrtoi ••• saapuneensa vain'näbdäk'. seen javalokuvataiteen-naapurimaamme. B?amieh^.j,, B ^ n ^ . i e h - tiöön Voroshilov kijrjoitti: ''Paljon^ kiitoksia lattu4£&ta vastaanotosta'!^ E i värfnaankaan^aatfi^taKUt^tn&ta' taessa Kekkosta riensi lääkitsemään Voroshilovin henkilääkäri Anatoli Prohörovitch. Tälle Kekkonen sanoi, että .sanokaa' sitten kun pistätte sitä ainetta» että minäj osaan huutaa. Voroshilov riensi vtrka-veljeSSn lohduttamaan» otti: kädestä kiinni ja leikkisästi paijasi: Nitshe-vo, nitshevo, ei-se mitään. Kyllä se siitä paranee. Nyt' pitäisi olla karamelli potilaalle. ' Siihen Kekkonenkin jo totesi, että nitshevo, nitshevo. Kun pää oli paikattu. Kekkonen otti' Voroshilovia käsistä j a nauraen selitti hänelle päätään nä>'ttäen, että nytkm se nähtiin, mikä' merkitys on ystävjrys- ja avunantosopimuksella. ' S e on rikkomar ton'.>''Kaikilla dli hauskaa.' VELVOLLISUUSPULLAA Talon' pieneen 'kamariin oli katettu kaunis kahvipöytä vieraille. Naisväki pii leiponut: pullaa, ja so- If^i|^4^un.^'^4a; Ue^^^^ jhedeimäkaakku ja pikkuleivätkin o}ivat ICQtiteiipisia. Keskellä pöytää öli.k^HnislaseteI^a.,Y^plsia,i5^ pu-naisipsyklaameja; Kun tarjottiin PjuUaa, niin tulkki selitti. Voroshilo-ville, että sitä nimitetään meiUä leikkisästi velvollisuuspullaksi; Siihen Voroshilov sanoi;, että ;häneUe 9li Jlov maistaa kotitekoista^''eikä >uink{(än., .'velvollisuus. Myöskin kahvia häh ktitti. KANALA SE O L L A PITÄÄ saakka/tuota^&irjoilustä^li tultu lukemaan^ Oli lauantai-iUäpava; |a >^in^ Marttilan sauna^ öli Iqrfpj^unno^.^ Olisi siinä passannut presidenttienj ottaa niakeisat' l ^ j r i , 'Äoksuvai vihdatkin odottivat mutta^seaina^; nen kiire'te& teiänl Näkemästään Voroshilov totesi, etia kyllähän Kahvia siirryttiin nauttimaan salin nojatuoleihin. Siellä jatkettiin isäntäväen kanssa keskustelua taloudenhoidosta. ; Saatuaan > kuallav että tilan bruttotulot oyat^ vuosittain n. pari miljoonaa, /Voroshilov huudahti VirolaiseUe. että Marttilahan anäsaitsee -enempi kuin ministeri. Ministerimme eivät kuitenkaan olleet samaa miieltä. Olihan kysymyksessä bruttotulo. Viror laisen e i tarvitse ostaa apulantaa, ei siemeniä > saadakseen palkkaansa, valaisi Kekkonen kysymystä. Presidentti Voroshilov oli kovasti kiinnostunut Icanalasta ja kuultuaan ettei tilalla .sellaista ollut, hän neuvoi perustamaan. Emän-näUe hän selitti, että nythän te vielä olette riski, mutta kun tulette mummoksi (babu6hka)miin kanojen; hoito' olisi mukavaa näpertelyä; Hanslcasti rupatellen vierähtivät vierailuun vdratutf viimeiset minuutit. , Kun talon vieraskirjaan oli ikuistettu tämä historiaUinen presi-dentti- vieraUtt oUkhi käsOiä jo Jää-byväishetki. Voroshilov kiitti isäntäväkeä vieraanvaraisuudesta ja toivotti heille menestystä, fSmännälle hän muisti vieläkin muistuttaa, ^ttä ajatelkaa nyt sitä; kanalajuttua. Ilmojen isäntä oli tällä välin jälleen avannot pellit Ja sadeviittoihin kietoutuneina presidentit lähtivät autoonsa, vielä talon rappui^illa ystSvpaiisesti JiyvästeUeh-kansallis-pukuisia neitosia, talon tytärtä Eilaa ja MnenseVkfcuaan P i r k k o a , V i e railu feffelästfomalalftRssa :iuaatolsta-lossa^ lipäättynyti M. - , ' täällä pehmittäisi' millaisen presidentin nahan tahansa. YSTÄVYYSSOnSIUS TUO TULOKSIA Saunan matalissa ovissa^liikkues-saan^ pitkä presidenttimme löi päänsä niin että päälakeen syntyi sie-vouien reikä j a .veri alkm .vuotamaan. Tosin president^me, yritti panna asian leikiksi sanom^^lla^ että noin,se käy kun luulee'olevansa niin suuri ^Lärd,' ettei ovissakaa tarvitse-kumartaa.- Täkaisin pjh?>''i»lfenymkff^*en tul- Kreatian Ja^Turidn >i•sjr }<•im^^^^<y0i:i:m)^•^:c'ii:. *e .^ft; f, i^Opi^JigL,^ isuroe^^n rannalla on jflrallisentledonanii^ fpabtunut väUkoditaas kreikkalaisten Ja: tutUtOaitUn rn^ laen. Partioiden vailUäcdi Ibtikausten vaihtoa torkiiläisten vangittua ensin kaksi kreikkala&ta kalastajaa. Ltmfa Noidassa Orfo. — Taivl on alkanut tulonsa Norjaan: tunturiseuduilla on' sata-nui lunta i a eräin paikdin on läm- {>Stila laskenut 5—6 pakkasasteeseen. NordtrSndelaKissa on , perunanvarsia iialeltimut^iia' dstiandissa on karjaa täyijrnyt ajSA ittoiariiair tuolitta >alas:;finIJon^-ail(£dseittmin kuin miesmafstiin. . ' ^ J Ennäfyskylmä ja sateinen elokuu otiut Suomessa Helsinki. — Syksyn tähän asti voimakkain myrsky Suomenlahdella aiheutui voimakkaasta matalapaineesta -Joka saapui viime perjantaina Baltian y l i itäiselle Suomcn-iahdelle. Myrskykeskus kehittyi koko :Länsi-Eurooppaa peittävän kylr män ilman j a Etelä-VenäjäUä'vallitsevan hyvin lämpimän ilmavirran raja-alueella; Kovimmillaan myrsky oli Baltian rannikolla, jossa e räät sääasemat Ilmoittivat perjantaiaamuna jatkuvaa 9:n ja 10:n beaufortin länsituulta. KYLMÄÄ J A SATEISTA i l L L U T SUOMESSA tSuomi on Kuulunut koko elokuun aj9n < pohjoisilta ^markiisilta: alueilta ja liPohjois-Atlantilta, kotoisin; ole- :>vien kylmien ilmamassojen. piiriin, kerltoi professpri. Matti Franssila Ilmatieteelliseltä Keskuslaitokselta. Kuukausi muodostui sen yuoksi koko maassa harvinaisen kylmäksi. KuuJtouden;: keskilämpötila .oli alusta vien viaskelmien mukaan; Turussa 13,7, Helsingissä- 13,7, TanipereeUa 12;3^(Joensuussa 12,0, Vaasansa, 11,0, Kajaanissa 11,L ja .Sodankylässä 9,4 astetta. Mainittakoon, että esim. Tampereella ja Vaasassa ei sinä aikana kun ilmatieteellisiä havaintoja^ on suoritettu, ole koskaan e-siintynyt; näin kylmää elokuuta^ Pohjanmaalla ja Lapissa havaittiin melko yleisesti hallaa seuraavien päivien välisenä aikana: kuukauden keskipaikkeiUa 11—12 sekä 12—13 päivien välisinä Öinä ja kuukauden lopussa 29—30 sekä 30—31 päivien välisinä öinä. Alavilla mailla laski lämpötila paikoitellen 6-*-7 astetta O asteen alapuolelle. Myös Keski-Suomessa laski lämpötila paikoitellen 1—2 astetta pakkasen puolelle. Kuukauden sademäärä oli Etelä- Suomessa huomattavasti tavallista suurempi Keski-Suomessa suunnilleen normaali ja Pohjois-Suomessa sen sijaan tavallista pienempi. 31 päivän aamuun mennessä mitattiin sadetta: Turussa 104, Helsingissä 150, Tampereella 99, Joensuussa 6.5, Vaasassa 65, Kajaanissa 73 ja Sodankylässä 48 mm. 'IhiiMbpitllmii' tailtmlMit T I L A T K A A VAPAUS! PARHAINTA ONNEA Armas Lindbergille hänen 65-vuotissyntymä-päivänsä johdosta toivota tavat allamaiiytut: Anni Lindberg; Mary Ja Art Toivonen AlU, Vili Ja Doug. Untula Allan Konka. John'KoDka Estber Ja T, Heino Hilja ja Evert Erkkim Pamela Lintula Hilda Ja Kalle Heino Elli Ja Maire Inberg Hihna Ja Heiirki Kulmala Heli, tki^ikku Ja Mauri Mani HUJa Lindberg, Suomessa Sault Ste, Marie, Ont. Elokuun 28 päivänä 1956. :t, . K I I T OS Mitä pailiaimmat kiitokset teille ystävät/ Inm tulitte viettämän kanssani : 65.:Vuotissyntymäpäiyää^ nl. - • Kiitos hztuikattA alasta Ja lahjasta; Jonka Jätitte käyntlnne DiuistoksL ARMAS LINDBERG soo, OKTARJO mistaakseen maan puolustuskuntoa; siksi, että Neuvostoliitto kehittää maan tuotantovoimia^ rakentaa voimalaitoksia, tehtaita, rautateitS, vesiteitä/ kasteluverkostoja, torjuakseen j&lkeenjfiäDelsyyden. jonka se sai perintönä taaarinvallalta. ko*l8 takseen nopeasti ne tuhot, joita toinen mailmansota aiheutti; jotta nopeasti saavutettaisiin ja ohitettaisiin Yhdysvallat kaikiUa alolUa. Ratkaiseva kohta'oh kuitenkin kehityksen suunta, jonka määräävät yhteiskunnalliset olosuhteet Työtätekevien asema NeuvostoliU tossa paranee, jos poistamme laskuista sotavuodet, keskeytymättö-mästi. suunnitelmallisesti vuodesta vuoteen. Saavutettujen menestysten merkitystä ei todista vain tilastot Nämä edistysaskeleet tulevat ehkä vieläkin selvemmäksi, vjos vertaam-' me kuvauksia työläisten ja talonpoikien, elämästä tsaari vallan kaudella, kuten ne ovat kuvanneet Tolstoi, Tshehov ja Gorki —- nykypäivän neuvostoihmisten elämään. Yhdysvalloissa ei voi olla puhe vastaavasta taatusta, keskeytymättömästä kehityksestä parempaan: Niinpä esimerkiksi alenivat palkat amerikkalaisessa teollisuuden piirissä 6 prosentilla 1044-^. samanaikaisesti kun viralliset hihnat kulu-tustarvikkeille kohosivat 35 prosentilla. Näin siis aleni reaalipalkka yllämainittuina viitenä vuotena 30 prosentilla. (Federal Reserve Bulletin 1951). Scurahvina seitsemänä vuotena ovat amerikkalaisten teollisuustyö- Uisteo. fiajkat kohotmeet, hiyvten «ubdantei^o «ulosta, jotka ovat suoneet ^ ^ t t i i d U e mahdollisuuden taisteli» palkkojensa fHiolesta. Tästä huoUouitta tulee tydväenluokan asema CalouspuUui «atttiessa merkittävästi huononemaan. Mitä taas tulee maatalbustyilUSisten ansioibio, «m sanottava, että ne huononevat keskeytynSttfi. - Päätteeksi haluan kiinnittää buo-mlota seuraavaan. netysU on osalla kihmitetyistä ja; vakinaisessa työssä ^olevista amerikkalaisista työläisistä toistaiseksi taa.tusti p ^ m p l a^bieellinen: hvvm-vointi kuin eräillä osalla neuvo^t'»- työläisiä, mutta "ihminen el elä vain leivästä". Kaikilla el suiraän aineellisilla alueilla elämästään ou neuvostotyöläisilläverrattomaati paremmat i olosuhteet kuin amerikka-laisilla työläisillä. Yhdysvaltojen hallitsemiseen osallistuu .9 mii jo* näär(ä; Neuvo^töliltdn bollituson suurimmalta osaltaan r kokoonpantu työläisistä. , Yhdysvalloissa .mää-räävätr kapitalistiset johtajat itse. valtiaina yrityksissään Ja "osakkeita omistavat" työläiset eivät voi vai kuttaa asioiden hoitoon: he eivät saa edes osallistua vuosittaisiin o-sakeyhUölden äänestyksUn. Neu-voBtoIiitossAiVoI joka askeleelhk tavata johtajia, jotka aikaisemmin ovat olleei työläisiä. Neuvostomaassa osolUstuvat työläiset väUttÖmästi yritysten Johtamiseen. Yhdysvalloissa el yhteiskunta ole kiinnostunut työläisten osuudesta. Sen mielestä he ovat vain "nimettömiä käsiä". Neuvostoliitossa arvostetaan Ja palkitaan >ht2*|iyglai> «en kuUi b o i k i s e i t i ^ ^ ' tyd on kunnia^atia.-'' työläiset, ovat imiodti^^ maan. heidän kuviaan'it lehdissä Ja Julkaisuissa, 1itm»-]im- ,t vutuksensa saavat os^kieen «WrU i • huomiota, sellaiset t y j U i i i e t ^ p l ^ ^ taan. Jokaiselle työllisellfcrJi^; on lah^öKön tie aiiki i « f t { < # ^ ^ ^1 den hoitoon,'niin tieteen remiW' 1 : tecQkln atöUla: / : Työläinen Y b d y ^ l l o i s s a / o i i . j a ; ' jaa "Kansankapitalismisi*; orjälttt. i samanaikaisesti kun Nevi^ostolllto»^ i sa on'>ai<aä'"lhmiifen. ; / Karhit .'^^afell pahasti lamma^paUnjenta' Steam*»nat RnHnfts, Colo^TättH) S ^ ttedoitettiln' tilsfaiha.^ ettS noin ^^00 , pauhaa' -pamava kaprhu 1 h y B k k S a i '^ maanantaitia erään tammaspaiine-^ ? nen kimppuun ja ehti pahasti xaa^ i,' - della häntä ennenkuin toinen imles { ' ampui eläimen.' . " V / ' mm kiitos Lausumme .tät'?n: syda-^ , melliset kiitoksemme' l a h -^ r joista,ja kalltesta^ossgitettt-,; misesta hääpäivämme joH^^f l;iiiiliSiiiiii^^ Telle ja Tykö Mä^npftä Mr. Leonard Ray Gofdpn P^llatt CREIGHTON UNITED KIRKOSSA, CREIGHTON MINE, ONTARIO ELOKUUN 11 PÄIVÄNÄ 1956. ^ . , . - r^t^ Onnea ja menestystä avioliitollenne toivottavat ^"-^ allamainitat omaiset, sukulaiset ja ystavati KukkatyttÖ: Anja Kotanen Kokkapolfca: Clifford Embim Vera ja Väinö Llndhohn Mr, ja mrs. A. Pellatt Valma ja Tauno Kaukolln . BRUCE PEIXATT, Unionville, Ont. HABBY HEABN, UnionvIUe, Ont. Mary Crelghton J. W, Creighton D. Baldelll . R. 8. McLelland 'Hilda ja Matti Kotanen Sohvi Ja Antti Ranta. • fiault 8te. Marie, Ont. Ida Ja Eino Muhonen ja perhe, Bault Ste. Marie, Ont. Ellen Ja Edwin Lahti W. Puukila Ja perhe E. ROUVINEN Aune i a Eero Kinos Ellen Ja Helmer Suomu Kirsti ja RonaM Bates • Tauno/ Imirf Ja LliuUt Suoml^lMii Selma Ja Dave Ritkri Vieno Ja Beino Järvi Impi Ja Frank Tommila Hllfa emith Hilda Kauppila Eila Ja Bill Niemi Hulda Johnson Lydia Mäki /Bertha Ja Sam Keskinen Bohby Ja Arnold Keskinen Helvi Ja Edward T h u i v t o n ^ c Aune Ja Allan Johnson Aili ja Julius Ranta Ellen ja Kalle Saari Mirja, Lyyli ja Kalle Kauppinen Paul Heino E k a Ja E r k k i KiemiatS Mary Saart Vilma Ja Väinö NiAanen Toini J3 Paul HiU Aini Holopainen Miriam ja Carmello Pk^ra MM, Tyyne ja Nlr* Mäki Anna Ja Vennl Viita Hefanl Ja Abel Mäki Esther, Paul ja T. Heino O, Pltt Edla Möttönen Impi Ja Isaac £(alo Impi Ja Matit Luoma ' Rauha ja Aimo Mäki sekä tytöt Ida ja Oscar iMänniAtö AUna ja W. Eklund Bob Prattini Winnle ja Isaac Judy Ja John Taimi ja Karl Kallinen Kerttu ja Tom Walker Maria Ja Aatu Marttinen Enni ja Jussi Koskinen Wm. Schiimackes Jean 8yypt LyyU ja Reino Ketola Mr. Ja m^f. E, M . WilUe Lydia Zimmerman G. M . Guling W. Kinkley ja Shirley Nevtrloa* Mary ia Percy Cooml» - Vieno Ja John Martta ja Vili Bläki Eila ja Anmond Bouchard Emppu Bistonen, Toronto, Ont. Sigrid Ja Vie, Ketola Aili Ja VjU Mäki Lyyli Ja Vili Oja Venla ja Antti Luukko SenJe )a Edwlii Suksi Berfha i a Ölavi Laine Ina Ja Chas, Sandy. Esteri Ja Eino Siren . , 01«a ja Toivo Taipale Rirvfca ja FOavo Marttala E. Siigan Jenny Ja Bino Santala Mr. Ja mr». B. ^iemi Bob Lemke , Aino ja Arthur Wilta ' ^ Mr, ja mra. Toivo Jylhä Bill Rvan , , . ' Wm. Mapcs Miriam, H . ja V . Lukkari ^ < John Aro , . Hilma Ja Armas: Anderson / Karin Ja Aimo Mäkelä Hilma Ja Matti Linna Kylli Ja Paul Johnson Arne Ritari Heikki TuuUila Saima ja John Turpeinen Nancy Ja Ronald' . - ^ Passit . ' .> Mr, Ja mrs. N, Senluk Mr. ja^^mrs.N. SJcllnkv ' Elin, Alircd .Robert, Kaarina ja Aimo Mäkr Beta i a tigo Flmra Slhl Ja Arvo Vuori Jean Ja Peter Bitie ' Arvo Basto ' ' Eino Bosto' Emil Basto.'Tk,./'' ' i Carol,'Kaarina'Ja Arae J: Axmw Dick, B6h.MU i a BIU Taimi Jaflifluii Huhtala ^ . , . Pauli, ^ p i Ja-Matti Pajuluoma Sylvia ja Taisto ,Waine . ^ ' Verna ja iteJno Hallikainen Maiju jaKarliSuutarinen,' - Norma Ja «Alfred^lCätanen Irma ja Toivo Perämäki Ja perhe Tekla iaAhaelm Häät vietettiin Finnish-haalilla Sniburyssa, elokuun 11 pnä ISSfi^t K I I T OS Tahdojipne'lausua sydämeUIset kiitokset kalkllie^suktO^j;^ sille ja vstävlUe kaikista kauniista häälahjolsta Ja' rahalahr'^ joista. Jolta" sahnme vastaanottoa. J^"-.;. Erikoiset kUtokset kerääjille mrs. Rehio KetolaUe, mrS... Mftiti tSäiaetUt Sa mi». Tm TVaH^Ule. .V-^^^sT^-i ItyOs erikoinen klttos Illan ahkerille ravIntolaemänttIUe.v.' Kiitos ahdcerltle SöittajUle hyvästä soitosta. " ' . / .-'^r^^V Teitä kaiklda kiitollisuudella muistaen, •< SUÖBOKY AIRI JA RAY PELLATT l i i . . . . fMmi m T ' 1
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 6, 1956 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1956-09-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Some rights reserved |
Identifier | Vapaus560906 |
Description
Title | 1956-09-06-05 |
OCR text |
sssan my
kraatttsra
at r
jnittäiaksi
lan täBän-kirj^
an
eeor4|iiL
ra
ainuäat 1 ,
^ I PÄ
kaista
irten
9
xlallon
incis
. l t d .
5-7394
md SL
Onlario
Kiinan ensiimiiäinen kotimainen Iniorma-auto esittä^
iläla hurraaville kimalaisille.^^^^U^ "lomauttamisesta''
eikä "ylituptannpsta" kun näiden kuijisipyöräisten kuorma-autojen
joukkotuotanto alkaa ensi syyskuussa. Näissä kuorma-autoissa on puiiste-tulla
ilmalla toimivat jarrut ja ne voivat kuljettaa 4 tonnin kuormia. Tämä
Kiinan ensimmäinen autotehdas sijaitsee Chängchunissa, Koillis-Kiinassa.
Tehtaassa valmistettiin koetarkoitiiksessa 10 ensimrnäistä kuorma-autoa;
•: , ' ' . / ^
Heinäkuun 13 päivänä. Näiden koevaunujen ttilo ulos tästä modernista
tehtaasta aiheutti suuren riemun kaupungin.asukkaiden keskuudessa. Tu-iiannet
kaupunkilaiset onnitteUvatsuur«n Innostuksen vallassa niitä nuoria
.miehiä ja naisia, jotka valmistivat iiäma ensimmäiset^^ ^^k
Näissä kuormavaunuissa on 6-siIinterlset koneet ja niiden valmistamisessa
käytetään tekniikan viimeistä huutoa olevia koneita ja laitteita. Mainittakoon,
että tehtaan koko valimo on mekanisoitu.
4 T H
ICE, ONT;
11:^
eriand S i
Ontario
iVALLA
'JDET
nallit
nenyt...
kankaista,
nija mle?
ään maalisia
Juuri
laa mielQ
sia.
i Ltd.
ONTABIO
FTÄ
Lipasta
raamal
iren "Suuret
nnen osan.:
tiaa käsittää
ILIA. syiiHä
Uinen HAM-KAUPPMS
VHALUA
. ?2.75
ttaneet todd-
»kirjan. jok»
jiirteitä myo-jssen
pohdia-dän
kattami-ja
mielikuvi-
JuhlapaiväDi-lalvalla
iuttä.huniaa-imaailmaaiBa
. jjöyhälisloön
kylästä. Jonk»
Ltd.
Viljaii tuottajahintaan
7 mk:n ja maidon 40>
pennin Ikorotus Suomessa
Helsinki. — (SS) — Valtioneu»
vosto päätti elokuun 30 pnä maatalouden
tuottajahinnoista' syyskuun
1 pnä alkavaa satokautta varten.'
Leipäviljan tuottajahinta nousee 7
mk:lla kilolta ja maidon 40 penniS
litralta, mikä viimemainittu hinnannousu
merkitsee n. 10 markkaa voikiloa
kohti. Rehujen hintoja sekä
sianlihan ja kananmunain tavoitehintoja
korotettiin viime vuoteen
verrattuna; niin ikään päätettiin
lisätä eräitä avustuksia.
Pääosa tuottajahinnan' korotuksista
peitetään subventioilla valtion
varoin niin, että vain maidon ja
juuston .kuluttajahinnat nousevat,
maidon 2 mk:lla, juuston 5 mk/kg
%skuun alusta lukien. Voin ja
leipäviljan hinnannoussut subventi-oidaan
kokonaan.
Samallarvaltioneuvosio kuitenkm
päätti poistaa ns, maidon syönti-'
palkkiota ja subventiot tinkimai-
^dosta sekä vähentää kulutusmaidon
^subventiota^ minkä vuoksi valtion
subventiomenot eivät - elok.; 30: pn
t»äätösten johdosta lisäänny, vaan
.vähenevät. _ / " 4 ,
— Kala jä kalatuotteet muodoBtavat
noin neljänneksen Norjan vientitavarasta.
MARTTILAN TALOSSA RUUSULAS$A
ÖLI "MUOTIA SEURAAVIA LEHMIÄ"
Helsinki. — (VS) E i se nyt sentään
Voroshilovlaluan sää aina
suosi, saatiin elokuim,25 pna; sanoa,
kun kaatosateessa Marttilan'
tilalla odoteltiin korkeiden vieraiden
saapumista; Matta ^vierailun
alkaessa sade lakkasL Jyhkeät
pihakuuset ja syyspunaiset pihlajat
syventyivät kuuntelemaan
kun isäntä, Viljo Mantere .vaimonsa
Lyylin ja lastensa seuraamana
toivotticVorosliilovin ja Kekkosen
sekä seuraeen jäsenet tervetulleiksi
tutustumaan suomalaiseen
maalaistaloon.
PERINTÖTILA
: Presidentti Voroshiloyui käynnin
kohteeksi^valittu Marttila on vanha
sukutila. Kurkonkurjojen s mukaan
se on perustettu jo V. 1703 ja'vuo-;
sien mittaan on viljelmiä laajennet-t
tu käsittäen ne nyt 29,5 ha, josta]
salaojitettua, 22 ha., Metsää Ulalla,
dn h. 48 *ha.' Vaikka tila ^ei oleka^h j
hi:dppumodemi, niin: j o . kokonsa,
puolesta se ei ole maallemme tyy-.
pillinen.^1 Onhan) ma^nie ätunne-;
tiisti pieiiiviljelysvaltalnen. Mutta;
käynti Marttilassa antoi vieraillem-i
me'kuitenkin käsityksen eteläsuo-
KUULUISIA
KÄÄNNÖSROMAANEJA
KIRJAKAUPASSAMME
VOITTOISA SYDÄN
LLOYD C. DOUGLASIN uusi. heHtkä
309 SIVUA ^* ^
syksyn enshnmäinen niyrOv MB^miBh^Pa^^ perheeseen
Myöhemmin Marcia usein ihmettfiU,mit^ he fUvat tos-kraSfnS
tSrueet tota^ ilman (häntä. Waniit oUvat erlnomatete nuo^^ mutta he tarvitsivat Hannatola .«aafateeen etom^g
selvwtlÄ ia iärlestystä. Eka kysymys ollut vah» taloudenhoidosta
- elämäntyylistä, oikeasta suhtautumisesta työhön, Ihmluito Ja
Itseensä.
ALAN PATON: ' '
TPATlTanT f PMatoAnA tulolil lha yhviänn t uvänhnäestis&ä gia ja/s |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-06-05